ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖ -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2019 2021

Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman (70 op) rakenne: 1. ERIKOISALAOPINNOT (40 op) Lapset, nuoret ja perheet yhteiskunnassa (15 op) 1.1 Nuoret yhteiskunnassa ja palveluissa (5 op) 1.2 Lasten ja perheiden hyvinvoinnin riskitekijät (5 op) 1.3 Moderni lapsuudentutkimus ja systeeminen lastensuojelutyö (5 op) Sosiaalityö lasten, nuorten ja perheiden kanssa (25 op) 1.4 Perhesosiaalityö ja perheoikeuden soveltaminen (5 op) 1.5 Lastensuojelu instituutiona, palvelujärjestelmän muutokset ja lasten oikeudet (5 op) 1.6 Lastensuojelun asiakasprosessi (5 op) 1.7 Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) 1.8 Kriisi- ja traumatyö (5 op) 1.9 Lastensuojelun rooli lapseen kohdistuvaa rikosta epäiltäessä (5 op) 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT (20 op) 2.1 Käytäntöjen tutkimus ja kehittämisen menetelmät (5 op) 2.2 Lastensuojelun tieto ja dokumentointi (5 op) 2.3 Vaikuttavuuden arviointi (5 op) 2.4 Moniammatillisen ja asiakaslähtöisen yhteistyön tutkiminen ja kehittäminen (5 op) 3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ (10 op) 2

ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia, joilla vastataan korkeakoulujen ja työelämän yhdessä määrittämiin työelämän osaamistarpeisiin. Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija aiemman koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella, 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön, 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä ja 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004; 20 a ). Koulutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet yliopistollisen maisterin tutkinnon, joilla on oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 ) ja joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALA Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoissosiaalityöntekijöiden koulutustarve perustuu erityisosaamisvaateisiin, jotka koskevat lasten, nuorten ja perheiden yhteiskunnallista asemaa, elinoloja, hyvinvointia ja ongelmien tunnistamista sekä niihin vastaamista muuttuvissa yhteiskunnallisissa instituutioissa ja toimintaympäristöissä. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja muu lainsäädäntö edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden ongelmien varhaista tunnistamista sekä oikein kohdentuvaa ja vaikuttavaa ammatillista tukea. Tutkimukseen perustuvaa erikoistunutta sosiaalityön osaamista tarvitaan sekä ehkäisevään työhön että vaativiin lastensuojelun tilanteisiin. Lisäksi asiakasprosessien johtamiseen ja palveluiden kehittämiseen ja arviointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja siihen tarvitaan erityisosaamista. Erikoistumiskoulutus tuottaa ammattilaisia, jotka kykenevät kehittämään asiakastyötä ja palveluja muuttuvissa rakenteissa, arvioimaan työn vaikuttavuutta sekä johtamaan ammatillista toimintaa. 3

Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö hyödyntää monitieteisen lapsi-, nuoriso- ja perhetutkimuksen ja erityisesti lastensuojelun tutkimustietoa. Tavoitteena on hallita sekä sosiaalityön tieteenalan että lähialojen tietoa, jota integroidaan ammatilliseen työhön ja kehittämiseen. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan opiskelija tunnistaa lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön yhteiskunnallisesti erityiset tehtävät, arvot ja eettiset jännitteet. Opiskelija tuntee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön keskeiset lähestymistavat ja osaa käyttää ja reflektoida menetelmiä ja alan tutkimustietoa ammatillisessa työssään, sen kehittämisessä sekä monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan opiskelija on syventänyt tietojaan, taitojaan ja valmiuksiaan toimia vaativissa lastensuojelun sosiaalityön tehtävissä sekä muissa sosiaalityön erityisosaamista vaativissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Valitsemansa työelämään kiinnittyvän kehittämistehtävän kautta opiskelija suuntaa oppimisensa johonkin erikoisalan sisältämään kokonaisuuteen. OSAAMISTAVOITTEET 1) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen: Opiskelija hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa, sosiaalityön teoreettista ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida omassa työssä sekä oman työn ja palvelujen kehittämisessä tarvittavaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa monitieteellistä tutkimustietoa; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida teoreettiseen ja tutkimustietoon perustuvaa ymmärrystä lapsen ja nuoren asemasta, kasvusta ja toimijuudesta osana perhettä, yhteisöjä ja eri instituutioita; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida tietoa lasten ja nuorten kasvuoloihin sekä perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä; omaa valmiudet analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä monien tekijöiden yhteisvaikutuksia ja seurauksia lasten ja nuorten elämänkaaressa ja perheiden olosuhteissa; 4

ymmärtää lapsia, nuoria ja perheitä eriarvoistavia prosesseja eri järjestelmissä ja osaa kehittää haavoittavissa asemissa olevien lasten, nuorten ja perheiden palveluja; omaa valmiudet tunnistaa sekä riskitekijöitä että selviytymistä edistäviä tekijöitä. 2) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön asiantuntijaroolin osana muuttuvia toimintaympäristöjä. Opiskelijalla on tietoa yhteiskunnan, palvelujärjestelmän ja -ajattelun muutoksista ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden elinoloihin ja hyvinvointiin; valmiuksia toimia yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana ja edustajana; tietoa monialaisen työn menetelmistä ja taitoa menetelmien soveltamiseen eri tasoilla: asiakastyössä, kehittämistyössä sekä palvelujen ja politiikan suunnittelussa ja vaikuttamistyössä; taitoja varmistaa asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden oikeudet ja osallisuus monialaisissa yhteistyöverkostoissa; valmiudet yhteisen monialaisen asiantuntijuuden rakentamiseen muiden ammattilaisten kanssa; valmiudet lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen suunnitteluun alueja paikallisella tasolla yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa; valmiudet arvioida omaa asemaansa ja rooliaan monialaisissa verkostoissa. 3) Opiskelija kykenee toimimaan vaativissa sosiaalityön asiantuntijatehtävissä lasten, nuorten ja perheiden monialaisissa hyvinvointipalveluissa. a) Opiskelija ymmärtää lastensuojelua yhteiskunnallisena instituutiona ja kykenee arvioimaan ja toteuttamaan lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta ja prosesseja sekä toimimaan muutostarpeisiin vastaamiseksi: Opiskelija hallitsee asiakastiedon muodostuksen ja ammatillisen arvioinnin, asiakasprosessien johtamisen sekä päätöksenteon; osaa suunnitella palvelut ja tuen oikea-aikaisesti ja -tasoisesti sekä johtaa lastensuojelun moninaisia ja vaativia asiakasprosesseja laadukkaasti; omaa valmiudet soveltaa ja arvioida lapsi-, nuoriso- ja perhelainsäädäntöä omassa työssään; 5

osaa arvioida ja analysoida kriittisesti lastensuojelun asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa; kykenee teoreettista ja tutkimustietoa sekä asiakasprosesseissa saatua tietoa hyödyntäen laatimaan lasta, nuorta ja perhettä koskevan vaativan tilannearvion sekä arvioimaan sitä työskentelyssä esiin tulevien havaintojen, kokemusten sekä asiakkaan omien käsitysten perusteella; tunnistaa lasten kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin ja muun lastensuojelutarpeen sekä osaa arvioida varhaisen ja ehkäisevän tuen tarpeen; osaa arvioida vanhemmuutta sekä lapsen, nuoren ja perheen kiinnittymistä yhteiskuntaan; ymmärtää dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien merkityksen työn ja asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta ja osaa laatia asiakasdokumentit jäsentyneeseen, eettisesti ja tiedollisesti perusteltuun muotoon; osaa arvioida tutkimustietoon, ammatilliseen kokemukseen ja tilannetekijöihin perustuen lasten ja nuorten edun ja oikeuksien toteutumista palveluprosesseissa. b) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön keskeiset työtavat ja kykenee reflektoimaan ammatillista toimintaansa ja eettisiä valmiuksiaan: Opiskelija kykenee työskentelemään eri-ikäisten lasten ja monimuotoisten perheiden kanssa ja hyödyntämään erilaisia lapsi- nuoriso- ja perhesosiaalityön menetelmiä; ymmärtää maahanmuuttajien ja eri kulttuuristen vähemmistöjen erityiskysymyksiä ja omaa valmiudet työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa; kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja tarvittaessa hakemaan osaamista vahvistavaa ohjausta ja konsultaatiota. 4) Opiskelija kykenee teoreettista tietoa ja tieteellistä tutkimustietoa hyödyntäen ja soveltaen analysoimaan, arvioimaan kriittisesti ja kehittämään lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ammatillisia käytäntöjä: Opiskelija tunnistaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tutkimuksen erityispiirteet ja hallitsee eettisesti kestävän tutkimus- ja kehittämistyön periaatteet; 6

osaa koota tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä arvioida kriittisesti tietoa lasten ja nuorten eri elämänalueilta ja kasvuoloista sekä asemasta yhteiskunnan instituutioissa; omaa valmiudet arvioida omaa ja työyhteisön työtä ja sen vaikutuksia yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla sekä asiakkaiden ajankohtaisten tarpeiden ja yhteiskunnallisten muutossuuntien näkökulmasta; omaa tiedot kehittämis- ja tutkimustyön keskeisistä menetelmistä sekä taidot ja valmiudet kehittää omaa työtä sekä organisaation ja työyhteisön työkäytäntöjä ja ohjata kehittämisprosesseja hyödyntämällä teoreettisammatillista tietoa; omaa taitoja palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin; omaa taidot ja valmiudet tieteellis-ammatilliseen kirjoittamiseen ja asiantuntijatekstien tuottamiseen. 7

OPINTOJEN KULKU Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen suorittaminen lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalalla on mahdollista Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä toteutettavassa koulutusohjelmassa. Opetus järjestetään näiden yliopistojen yhteisesti laatiman opetussuunnitelman pohjalta. Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto ovat päävastuullisia koulutuksen järjestäjiä. Kumpaankin yliopistoon valitaan enintään 12 opiskelijaa. Opiskelijan opintosuoritukset rekisteröidään kotiyliopistoon, joka myös laskuttaa opiskelijamaksut. Koulutus järjestetään yhteistyössä valtakunnallisen Sosnet-yliopistoverkoston kanssa, jonka koordinaatioyliopisto on Lapin yliopisto. Yhteensä 70 opintopisteen laajuiset lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan opinnot suoritetaan 2,5 vuodessa oman työn ohessa. Koulutus alkaa keväällä 2019, ja se toteutetaan vuosien 2019-2021 aikana. Erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Se sisältää kahdeksan lähijaksoa (1-2 päivän mittaisia), työssä oppimista tukevat oppimistehtävät, tiedonhakukoulutuksen, verkko-opintoja, vertaisohjauksen ja -arvioinnin, aloitus- ja lopetusseminaarit sekä tieteellis-käytännöllisen lopputyön ja siihen liittyvän ohjauksen. Lopputyö voidaan tehdä yhdessä useamman opiskelijan kesken. Koulutuksessa hyödynnetään Moodle-oppimisalustaa. Koulutus on monitieteinen sisällöltään, ja siinä hyödynnetään Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön ohella muita asiantuntijoita. Arviointitapoina käytetään kurssien opettajien arvioinnin lisäksi vertaisarviointia ja mahdollisuuksien mukaan työelämäyhteistyössä toteutettavaa arviointia. Loppuarviointi kaikissa opintokokonaisuuksissa on joko hyväksytty tai hylätty. 8

OPETUSSUUNNITELMA 1. ERIKOISALAOPINNOT 40 op Erikoisalaopintoihin sisältyvät opintojaksot (1.1-1.9) ovat opiskelijalle vapaavalintaisia. Opiskelija voi oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti valita yhteensä kahdeksan kurssia. Opinnoista tehdään koulutuksen alkuvaiheessa suunnitelma yhdessä oman kotiyliopiston vastuuopettajan kanssa. Kurssien järjestämisen edellytyksenä on riittävä osallistujamäärä, jonka vuoksi tarjolla olevat kurssit vahvistetaan koulutuksen alkuvaiheessa. Lapset, nuoret ja perheet yhteiskunnassa 15 op 1.1 Nuoret yhteiskunnassa ja palveluissa (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa tarkastella ja arvioida kriittisesti nuoriin ja nuoruuteen liittyvää tietoa, yhteiskunnallisia käsityksiä ja syrjäytymisen määritelmää sekä ymmärtää niiden yhteiskunnallisia kytkentöjä palveluissa ja päätöksenteossa. Opiskelija osaa lukea ja keskustella kriittisesti syrjäytymisen käsitteestä ja sen käytöstä nuorten näkökulmasta. Opiskelija omaa valmiudet analysoida nuorten erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä monien tekijöiden yhteisvaikutuksia lasten ja nuorten elämänkaaressa. Keskeiset sisällöt: Nuorten yhteiskunnallinen asema; nuorten syrjäytymiseen liittyvät käsitteet ja käytännöt eri instituutioiden ja palveluiden näkökulmasta. Oppimismuodot: Monimuoto-opetus. Luentojen ja verkkotyöskentelyn lisäksi luetaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tehdään kirjallisia töitä nuorten yhteiskunnalliseen asemaan, palveluihin ja nuorten syrjäytymiseen liittyvistä käsityksistä. Opiskelijat kirjoittavat esseen valitsemastaan aiheesta. Oheiskirjallisuus: Etukäteiskirjallisuus ja kurssin yhteydessä annettava kirjallisuus sekä teokset: Pekkarinen, Elina 2010. Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/stadilaispojat_rikokset_ja_lastensuojelu.pdf Juvonen, Tarja 2015. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/kuvat/verkkojulkaisut/sosiaalisesti_kontrolloitu.pdf 9

Sandberg, Otso 2015. Hallittu syrjäytyminen. Miten syrjäytymisestä muodostui lähes jokaiseen meistä ulottuva riski? Tampere: Tampere University Press ja tekijä. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96542/978-951-44-9677- %206.pdf?sequence=1 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.2 Lasten ja perheiden hyvinvoinnin riskitekijät (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tuntee ja osaa käyttää perheitä ja lasten kasvuoloja koskevaa tutkimustietoa. Opiskelija osaa arvioida ja käyttää tietoa erityisesti lasten ja nuorten kasvuoloihin, perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä. Erikoistuva tunnistaa laiminlyönnin ja kaltoinkohtelun sekä muun lastensuojelutarpeen sekä varhaisen ja ehkäisevän tuen tarpeen. Opiskelija ymmärtää perheitä eriarvoistavia prosesseja ja osaa hyödyntää tietoa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen. Keskeiset sisällöt: Perheiden ja perherakenteiden muutokset, sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot, riski- ja suojatekijät, kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä vanhemmuutta heikentävät tekijät. Oppimismuodot: Luennot sekä luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva tehtävä. Kirjallisuus: Bentovim, Aaron et al. 2009. Safeguarding children living with trauma and family violence. London: Jessica Kingsley publishers. Hämäläinen, Ulla; Kangas, Olli (toim.) 2010. Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Jallinoja, Riitta ym. 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus. Lammi-Taskula Johanna; Karvonen Sakari (toim.), Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. THL, Teema 21, 2014. Horwath, Jan 2007. Child neglect. Identification and assessment. Hampshire: Palgrave, Macmillan. Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 1.3 Moderni lapsuustutkimus ja systeeminen lastensuojelutyö (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee nykypäivän yhteiskuntatieteellisen lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen teoreettiset perusteet ja käsitteet, ja hänellä on tieto siitä, miten lasten osallisuutta tutkimukseen ja käytännön sosiaalityöhön voidaan edistää. Opiskelija tuntee ajankohtaisen lapsuuden- ja 10

nuorisotutkimuksen, ja hänellä on edellytykset eettisiin pohdintoihin tutkimuksessa, joka koskee lapsia ja nuoria. Erikoistuvalla opiskelijalla on valmiudet kriittisesti tarkastella ajankohtaista keskustelua lasten ja nuorten syrjäytymisestä, ja hänellä on syvempi näkemys lastensuojelutyön käytännöistä ja lastensuojelun palvelurakenteista. Keskeiset sisällöt: Kurssi käsittelee lapsia ja nuoria koskevia kysymyksiä laajasta, yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Tarkoitus on esitellä keskeisiä teesejä modernissa lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa ja syventää opiskelijan teoreettisia ja metodologisia taitoja tehdä yhteiskuntatieteellistä lapsuuden- ja nuorisotutkimusta. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelutyön taitoihin ja ymmärrykseen ja siihen, miten lasten ja nuorten syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia esiintyy sosiaalityössä ja miten niihin suhtaudutaan. Oppimismuodot: Podcast-luennot, kurssikirjallisuus, kirjallisia tehtäviä, loppuseminaari (lähiopiskelupäivä). Kirjallisuus: Lefvre, Michelle 2010. Communicating with children and young people: Making a difference. Policy press. Sommer, Dion 2009. Barndomspsykologi: Utveckling I en förändrad värld. Lund: Runa eller Liber. 2 uppl. eller 3. uppl. Qvortrup, Jens 2005. Studies in Modern Childhood: Society, Agency, Cultures. Basingstoke & London: Palgrave Macmillan. Corsar, William 2005. Sociology of Childhood. Palgrave. Tieteellisiä artikkeleita ohjeiden mukaan. Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto Sosiaalityö lasten, nuorten ja perheiden kanssa 25 op 1.4. Perhesosiaalityö ja perheoikeuden soveltaminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija saa valmiuksia työskennellä eri-ikäisten lasten ja monimuotoisten perheiden kanssa ja hyödyntää erilaisia perhesosiaalityön menetelmiä. Opiskelijan osaa soveltaa ja arvioida lapsi- ja perhelainsäädäntöä omassa työssään sekä syventää osaamistaan perheoikeudellisissa kysymyksissä. Keskeiset sisällöt: Perhesosiaalityön lähtökohdat ja orientaatiot; perheinterventiot ja niiden oikeutus; arviointi ja työprosessi perhesosiaalityössä, turvalli- 11

suutta edistävä ja suhdeperustainen työ perheiden parissa; vaikeasti autettavat perheet; perhelainsäädäntö ja sen muutokset sekä soveltaminen sosiaalityössä. Oppimismuodot: Luennot sekä luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva soveltava tehtävä. Oheiskirjallisuus: Aaltonen, Anna-Kaisa 2014. Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa. Helsinki: Kauppakamari. Holland, Sally 2004. Child and family assessment in child welfare practice. London: Sage. Koulu, Sanna 2014. Lapsen huolto ja tapaamissopimukset. Helsinki: Kauppakamari. Pajulammi, Henna 2014. Lapsi, oikeus ja osallisuus. Helsinki: Talentum. Perulahti Elina 2012. Lapsen tapaamisoikeus ja sen toteutumisen ongelmia. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Vuori, Jaana; Nätkin, Ritva (toim.) 2007. Perhetyön tieto. Tampere: Vastapaino. Walsh, Froma 2015. Strenghtening family resilience. Third edition. Guildford press. Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 1.5. Lastensuojelu instituutiona, palvelujärjestelmän muutokset ja lasten oikeudet (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija ymmärtää lastensuojelua yhteiskunnallisena instituutiona ja kykenee arvioimaan ja toteuttamaan lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta ja prosesseja sekä toimimaan muutostarpeisiin vastaamiseksi. Opiskelija osaa arvioida tutkimustietoon, ammatilliseen kokemukseen ja tilannetekijöihin perustuen lasten ja nuorten edun ja oikeuksien toteutumista palveluprosesseissa. Keskeiset sisällöt: Jaksolla käsitellään tutkimustietoa lastensuojelun palvelujärjestelmän ja -ajattelun muutoksista ja ilmiöistä: lapsen etu, lapsen oikeudet sekä ihmiskäsitykseen, muutokseen ja osallisuuteen liittyvä tutkimustieto. Välitehtävä liittyy lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseen ja lapsen osallisuuteen palvelujen kehittämisessä. Oppimismuodot: Ennakkotehtävä, luennot, ryhmätehtävät, oheiskirjallisuus, palveluiden kehittämiseen liittyvä tehtävä ja sen raportointi 12

Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 1.6. Lastensuojelun asiakasprosessi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa tarkastella lastensuojelun asiakasprosesseja palvelujen ja tuen oikea-aikaisuuden ja -tasoisuuden näkökulmasta. Hän kykenee teoreettista ja tutkimustietoa sekä asiakasprosesseissa saatua tietoa hyödyntäen toteuttamaan lastensuojelun vaativia tehtäviä, tekemään perusteltuja päätöksiä ja arvioimaan niiden vaikutuksia lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta. Opiskelija osaa käyttää moniammatillista tietoa samoin kuin asiakkaiden lähiyhteisöjen näkemyksiä lastensuojelun asiakasprosessin eri vaiheissa sekä laatimaan lasta, nuorta ja perhettä koskevan tilannearvion ja arvioimaan sitä työskentelyssä esiin tulevien havaintojen, kokemusten sekä asiakkaan omien käsitysten perusteella. Keskeiset sisällöt: Lasten kehitystä ja perheiden toimintaa käsittelevä tutkimus; perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu ja lastensuojeluun liittyvä relevantti lainsäädäntö; palvelujen arviointia, hankintaa, asiakkuuksia ja prosesseja käsittelevä tieto; moniammatillinen, asiakkaan ja lähiyhteisön tieto osana lastensuojelun prosessia. Oppimismuodot: Luennot, työpajatyöskentely, vertaisoppimisen menetelmät, ryhmässä toteutettava case-analyysi. Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 1.7. Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tiedostaa muuttoliikkeeseen ja etnisten yhteisöjen olosuhteisiin liittyvät kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erityiset tekijät ja ilmiöt. Opiskelija ymmärtää maahanmuuttajien ja eri kulttuuristen vähemmistöjen erityiskysymykset ja omaa valmiudet työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Keskeiset sisällöt: Pakkomuutto ja pakolaisuus, etniset suhteet ja rasismi, kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvät haasteet ja taidot, monikulttuurinen lastensuojelutyö ja väkivaltatyö sekä ihmiskauppaan kytkeytyvät ilmiöt. Oppimismuodot: Monimuoto-opetus, joka sisältää luentoja, verkkotehtäviä Moodle-alueella sekä esseen. Verkkoympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä, kuten keskustelua, kommentointia sekä argumentointia. Kirjallisuus/materiaali: Kurssilla on sekä tehtäviin kuuluvaa pakollista materiaalia (luennot, kirjallisuus ja tekstimateriaali) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. 13

Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 1.8. Kriisi- ja traumatyö (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tuntee kriisi- ja traumatyön monitieteelliset teoreettiset lähtökohdat sekä traumakäsitteistön. Hän tuntee trauman erilaiset vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteissa ja omaa asiakastyössä tarvittavat tiedot ja valmiudet. Erikoistuva opiskelija tuntee myötätuntouupumuksen ilmiönä ja oireina sekä siltä suojaavat tekijät ja selviytymiskeinot. Keskeiset sisällöt: Kriisityön viitekehys, traumakäsitteistö, trauman vaikutukset ja traumatisoituneen asiakkaan auttaminen sekä myötätuntouupumus auttamistyössä Oppimismuodot: Luennot, oheiskirjallisuus ja muu oheismateriaali, itsenäinen opiskelu, ryhmäkeskustelut Oheiskirjallisuus: Levenson, Jill 2017. Trauma-Informed Social Work Practice. Social Work 62(2), 105 113. Muu kirjallisuus ja materiaali osoitetaan kurssin yhteydessä. Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 1.9 Lastensuojelun rooli lapseen kohdistuvaa rikosta epäiltäessä (5 op) Osaamistavoite: Koulutus antaa erikoistuvalle opiskelijalle tarvittavat tiedot ja valmiudet työtehtäviin tilanteissa, jossa perhe on osana rikostutkintaprosessia: erottaa työtavat, joita työntekijä tarvitsee luodakseen suhteen lapseen ja perheeseen, ja neutraalit työtavat, joita tarvitaan tutkimuksissa ja tapahtumaketjujen selvittämisessä; tuntee rikostutkintaprosessin kulun ja vastuunsa tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa; kohdata omat tunteensa ja suhtautua ammattimaisesti rikostutkintaprosessin aikana ja tuntee muutaman terapiamuodon ja hoitomenetelmän, jotka soveltuvat käytettäväksi omassa työssä. Keskeiset sisällöt: Eri lähestymistavat lastensuojelutyössä ja erilaiset lapsiin kohdistuvat rikosmuodot. Eri diskurssit ja roolit sosiaalityöntekijän työssä. Miten kommunikoidaan lapsen kanssa selvitystyön aikana. Rikostutkintaprosessi sekä tuki perheelle ja lapselle tutkimuksen aikana. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Omien tunteiden käsittely ja työstäminen, sekä emotionaaliset esteet 14

omassa työssä ammatillisen yhteistyön tekemisessä. Koulutuksen yhteenveto ja reflektointi. Oppimismuodot: Monimuoto-opintoja sisältäen lähiopetuspäiviä ja omaa työtä. Kirjallisuus: Vastaavan opettajan ohjeiden mukaan kurssin yhteydessä. Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 20 op 2.1 Käytäntöjen tutkimus ja kehittämisen menetelmät (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee käytäntötutkimuksen toimintatavat sekä osaa omassa työssään suunnitella, toteuttaa ja raportoida sosiaalityön käytäntöjen tutkimuksen yhteistyössä työyhteisön kanssa. Keskeiset sisällöt: Sosiaalityön käytäntötutkimuksen metodologiset lähtökohdat ja menetelmät sekä käytäntötutkimuksen prosessi ja ammattikäytäntöjen kehittäminen. Oppimismuodot: Orientoivat luennot lähiopetuksena, vuorovaikutteinen verkkokurssi, oheiskirjallisuus, ryhmätyöskentely sekä omaan työtehtävään liittyvän käytäntötutkimus-suunnitelman laatiminen (5 s.) tai metodologinen essee tai jokin muu opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittu kirjallinen tehtävä. Oheiskirjallisuus: Satka, Mirja ym. (toim.) 2016. Käytäntötutkimuksen taito. Helsinki: Unigrafia. Satka, Mirja ym. (toim.) 2005. Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsinki: Palmenia. Marthinsen, Edgar ym. (eds.) 2012. Practice research in Nordic social work. Knowledge production in transition. London: Whiting & Birch. Hassi ym. 2015. Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja. Helsinki: Talentum. Harry Lunabba, Frida Westerback och Torbjörn Stoor (red.) 2016. Uppror i elfenbenstornet - En bok om praktikforskning i socialt arbete. Tai muu kurssin yhteydessä osoitettava kirjallisuus. Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 15

2.2 Lastensuojelun tieto ja dokumentointi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija ymmärtää dokumentoinnin erilaiset roolit ja merkitykset osana professionaalista sosiaalityötä ja sosiaalityön tutkimusta. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kriittisesti lastensuojelun asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa. Opiskelijalla on valmius analysoida kriittisesti sosiaalityössä tuotettavia dokumentteja niin niiden sisällön, tuotantoehtojen kuin seurauksellisuuden näkökulmista. Hän ymmärtää dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien merkityksen työn ja asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta ja osaa huomioida asiakasdokumentteja laatiessaan niiden eettiset ja tiedolliset perustelut. Keskeiset sisällöt: Käsiteltäviä teemoja ovat mm. dokumentoinnin etiikka, dokumenttien käyttö sosiaalityön tutkimuksessa, asiakastyön dokumentoinnin ohjeet ja käytännöt, asiakastietojärjestelmät, dokumentointi ja tiedonmuodostus, asiakkaiden ja asiakirjojen suhteet, vuorovaikutus. Oppimismuodot: Vuorovaikutteinen verkkokurssi, luennot, oheiskirjallisuus, dokumentoinnin case -analyysi tehtävät, ryhmätyöskentely. Suoritustapoina ovat itsenäinen työskentely, perehtyminen ennakkoon kunkin osion luento- ja muihin materiaaleihin sekä aktiivinen osallistuminen verkossa toteutettaviin pienryhmäkeskusteluihin ennakkomateriaalin ja tehtävien pohjalta. Pienryhmätapaamisissa käytetään adobe connect -yhteyttä. Opiskelija laatii esseen. Kirjallisuus ja materiaalit: Kurssilla on tehtäviin kuuluvaa materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) ja erikseen merkittyä oheismateriaalia. Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 2.3 Vaikuttavuuden arviointi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee asiakastiedon muodostuksen sekä osaa analysoida ja arvioida kriittisesti asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa. Hän osaa koota tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä arvioida tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista sekä palveluista. Opiskelijalla on valmiuksia arvioida työn vaikutuksia yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. Opiskelijalla on perusvalmiudet palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin. Keskeiset sisällöt: Vaikuttavuuden tutkimuksen ja arvioinnin käsitteet ja lähestymistavat, lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksen sekä perhepalvelujen ja 16

perheinterventioiden vaikuttavuuden arvioinnin perusteet, näyttöön perustuvan sosiaalityön edellytykset, asiakasvaikuttavuus ja palvelujen laadun kehittäminen. Oppimismuodot: Luennot ja soveltava tehtävä Oheiskirjallisuus: Holmes, Lisa; McDermid, Samantha 2012. Understanding costs and outcomes in child welfare services. London: Jessica Kingsley. Patton, Michael Quinn 2010. Developmental evaluation: Applying complexity concepts to enhance innovation and use. New York, London: Guildford Press. Pohjola, Anneli ym. 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Rajavaara, Marketta 2006. Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteeseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Sholonsky, Aaron; Benbenishty, Rami (eds.) From evidence to outcomes in child welfare: An international reader. New York: Oxford University Press. Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 2.4 Moniammatillisen ja asiakaslähtöisen yhteistyön tutkiminen ja kehittäminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee moniammatillista ja asiakaslähtöistä yhteistyötä koskevan keskeisen teoria- ja tutkimustiedon. Opiskelija omaa valmiudet moniammatillisen ja asiakaslähtöisen työn kehittämiseen uudistuvissa palvelurakenteissa. Opiskelijalla on valmiuksia toimia yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana ja arvioida omaa asemaansa ja rooliaan monialaisissa verkostoissa. Keskeiset sisällöt: Moniammatillisuutta ja asiakaslähtöisyyttä koskeva teoreettinen ja tutkimustieto sekä moniammatillisuus ja asiakaslähtöisyys toiminnan eri tasoilla, kuten asiakas-, kehittämis- ja vaikuttamistyössä sekä yhteydessä opiskelijan omaan työyhteisöön, lapsi-, nuoriso ja perhesosiaalityön monialaiseen verkostoon ja uudistuviin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteisiin. Oppimismuodot: Luennot ja oheiskirjallisuus, vertaisoppiminen, työelämään kiinnittyvä kehittämistehtävä. Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 17

3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ 10 op Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija kykenee teoreettista tietoa, tutkimustietoa ja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen ja soveltaen analysoimaan, arvioimaan kriittisesti ja kehittämään lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ammatillisia käytäntöjä sekä raportoimaan lopputyön jäsentyneeseen ja tiedollisesti perusteltuun muotoon. Keskeiset sisällöt: Lopputyö voi sisältää 1) työpaikalla toteutettavan tutkimusperustaisen kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa 3) vaativan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin tai 4) kirjallisuuskatsauksen tieteellisistä teksteistä. Oppimismuodot: Opiskelija sopii lopputyönsä aiheen ja toteutuksen erikoisalan vastuuopettajien kanssa. Opiskelija toteuttaa tieteellis-käytännöllisen lopputyön yliopiston ja mahdollisuuksien mukaan työpaikan ohjausta sekä muiden erikoisalan opiskelijoiden vertaistukea hyödyntäen. Lopputyö voidaan tehdä myös yhteistyönä useamman opiskelijan kesken. Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. 18