VÄLIRAPORTTI Rauhalan koulu Mällinkatu 1 A 48600 Kotka Työ nro T14054 Kotka 15.1.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH. 05-2255 500 WWW. INSINOORISTUDIO. FI E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI
T14054 Väliraportti 1 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 4 3.1 Alapohja... 4 3.1.1 Rakennetyyppi... 4 3.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 4 3.1.3 Johtopäätökset... 5 3.1.4 Toimenpide-ehdotukset... 6 3.2 Ulkoseinät: kellarikerros... 6 3.2.1 Rakennetyypit... 6 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 6 3.2.3 Johtopäätökset... 8 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset... 8 3.3 Ulkoseinät: 1 krs... 9 3.3.1 Rakennetyypit... 9 3.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 9 3.3.3 Johtopäätökset... 10 3.4 Väliseinät: kellarikerros... 10 3.4.1 Havainnot kohteessa... 10 3.4.2 Johtopäätökset... 10 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset... 10 3.5 Välipohja... 11 3.5.1 Havainnot kohteessa... 11 3.5.2 Johtopäätökset... 11 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset... 11 3.6 Ilmanvaihto... 11 3.6.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 11 3.6.2 Johtopäätökset... 14 3.6.3 Toimenpide-ehdotukset... 14 3.7 Rakennuksen painesuhteet... 14 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 14 3.7.2 Johtopäätökset... 15 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset... 16 3.8 Muut sisäilmaan vaikuttavat tekijät... 16 3.8.1 Johtopäätökset... 16 3.8.2 Toimenpide-ehdotukset... 16 4 YHTEENVETO... 17 5 LIITTEET... 18
T14054 Väliraportti 2 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Sirpa Aalto, isännöitsijä puh. 05 234 5311 tai 040 668 2162 Kotkan kaupungin tilapalvelu Kauppakatu 3 A 3. krs 48100 KOTKA Tutkijat Antti Ahola Otto Koski Johanna Lampinen Yhteyshenkilö kohteessa Kai Lindgren, kiinteistönhoitaja puh. 0400 658 043 Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin Rauhalan koulun kellarikerroksen ja esikoulun tilojen sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen riskirakenteita ja niiden kuntoa. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Ilmanvaihtokoneiden ja kanaviston puhtauden määritys Visuaalinen tarkastus 14.11. ja 15.12.2014 Rakennuksen painesuhteiden mittaus Jatkuva seuranta, paine-erolähetin ja dataloggeri Tinytag. Hetkelliset mittaukset, Swema 3000 14. 20.11.2014 Ilmanjaon tarkastaminen Savukokeet, savukone TinyCX 20.11.2014 Rakenteiden kunnon selvittäminen Merkkiainemittaukset Kosteuskartoitus *näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella Visuaalinen tarkastus, rakenneavaukset ja materiaalinäytteenotto* 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin Pintakosteudenilmaisin Tramex Moisture Encounter 20. 21.11.2014 27.11.2014 20. 21.11.2014 27.11.2014
T14054 Väliraportti 3 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Rauhalan koulu Mällinkatu 1 A, 48600 Kotka Rakennuksen käyttötarkoitus Koulurakennus Kiinteistönhoito Kotkan kaupunki Rakentamisvuosi 1956 Kerrosluku 3 Pääasiallinen runkomateriaali Pilari-palkkirunko. Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Kuvaus iv-järjestelmistä Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Piirustukset - Pohjapiirustukset - Rakennekuvat - IV-kuvat vuodelta 2000 ja 2011 (puuttuu keittiön peruskorjauksen ja esikoulun ilmanvaihtokuvat) Taustaa Rakennuksen kellarikerroksessa on esiintynyt poikkeavaa hajua ja tiloissa on koettu oireita. Esikoulun tiloissa on esiintynyt poikkeavaa, mahdollisesti viemärin hajua, joka kulkeutuu suljettuna olevan keittiön tiloista. Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet eivät suoraan kuvaa nykyistä sisäilman laatua. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista.
T14054 Väliraportti 4 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 3.1 Alapohja 3.1.1 Rakennetyyppi Monitoimitila 055 - pintamateriaalit (vinyylilaatta) 2 mm - pintalaatta betoni 70 mm - kevytsora 100 mm - muovi - pohjalaatta betoni ei mitattu Siivoojien sosiaalitila 046 - pintamateriaalit (vinyylilaatta) 2 mm - pintalaatta betoni 70 mm - valupaperi - kevytsora 100 mm - bitumi - pohjalaatta betoni ei mitattu Tekninen työ 052 - vaneri 10 mm - pontattu lauta 30 mm - kevytsora 100 mm - bitumi 2 mm - pohjalaatta betoni ei mitattu 3.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Monitoimitilan 055, siivoojien sosiaalitilojen 046 ja teknisen työn 052 alapohjaan tehtiin rakenneavauksia, joista havainnoitiin lattiarakenteita. Maanvastaisen lattian lämmöneristeenä on pohjalaatan päällä 100 mm kevytsoraa. Siivoojien sosiaalitilojen 046 alapohjan rakenneavauksessa pintalaatan ja kevytsoraeristeen välissä olevassa valupaperissa havaittiin maakellarimainen homeen haju. Monitoimitilan 055 alapohjan rakenneavauksessa ei havaittu poikkeavaa hajua. Eristekerroksesta mitattiin hetkellinen kosteus, joka oli mittaushetkellä 20,4 C ja RH 51 %. Sisäilman olosuhteisiin (21,1 C ja RH 21 %) verrattuna eristekerroksessa on korkeampi suhteellinen kosteus, joka viittaa maaperän aiheuttamaan kosteusrasitukseen. Tilan sisäänkäynnin viereisessä seinässä, lattian ja seinän rajapinnassa, havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita. Jalkalistan alta leikattiin pala lasikuitutapettia, josta havaittiin
T14054 Väliraportti 5 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 tapetin alla olevissa tasoitteissa homeille tyypillistä hajua. Oven kohdalla lattiassa havaittiin pintakosteuden osoittimella poikkeavaa kosteuden nousua. Teknisen työn luokan 052 lattian rakenneavauksesta todettiin olevan betonilaatan päältä koolattu puulattia. Vanerin ja lattialautojen alla eristeenä on käytetty kevytsoraa. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua. 3.1.2.1 Kellarin kosteuskartoitus 3.1.3 Johtopäätökset Kellarin lattioiden kosteuskartoitus on liitteenä 2. Kartoituksessa havaittiin poikkeamia huoneiden 046, 061, 062 ja 055 oviaukkojen kohdalla, lisäksi WC:n 073 ja pukuhuoneen 078 lattioissa havaittiin poikkeavaa kosteutta. Pukuhuoneen 078 lattiapinnoitteena käytetty muovimatto irtoili paikoittain ylösnoston osalta. Tilan 046 lattiarakenteessa pintalaatan alla oleva valupaperi on vaurioitunut rakennusaikaisen kosteuden vaikutuksesta. Alapohjan olosuhteet eristekerroksessa ovat voineet olla sellaiset, että orgaanien aines (paperi ja epäpuhtaudet) ovat vaurioituneet liiallisen kosteuden vaikutuksesta. Tilan 055 alapohjarakenteessa ei havaittu poikkeavaa hajua. Väliseinän ja lattian rajapinnassa havaittu vauriojälki viittaa maaperästä kapillaarisesti kulkeutuvaan kosteuteen, sillä seinä on kantava ja ulottuu perustuksille asti. Oviaukon kohdalla havaitut kosteuspoikkeamat viittaavat perustuksilta pinnoitteen alle kulkeutuvaan kosteuteen. Kevytsoran tiedetään sisältävän epäpuhtauksia, jonka takia mikrobikasvu materiaalissa on mahdollista kosteissa (>75 RH %) olosuhteissa. Alueilla, missä kapillaarinen kosteus pääsee kulkeutumaan pohjalaatan eristetilaan, voi kevytsoraeristeessä esiintyä vaurioita. Luokkien oviaukkojen kohdalla havaitut kosteuspoikkeamat viittaavat perustuksilta pinnoitteen alle kulkeutuvaan kosteuteen. Betonin korkea kosteus pinnoitteen alapuolella saattaa aiheuttaa pinnoitteessa ja/tai liimassa reaktioita, joista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). VOC-yhdisteet aiheuttavat tunkkaista epämiellyttävää hajua. Kastumisen seurauksena lattiapinnoitteissa alkanut hajoamisprosessi, ei yleensä lakkaa vaikka lattiapinnoitteen alusta ajan saatossa kuivuisi. Niiden tiedetään aiheuttavan samankaltaisia ärsytysoireita, kuin homevaurioiden. Myös mikrobikasvu pinnoitteen ja betonin välissä on mahdollista. Pukuhuoneen 078 ja WC:n 073 lattiapinnoitteena päältä pintakosteudenosoittimella mitattu kosteus on todennäköisesti peräisin kantavilta seinälinjoilta. Maaperän kosteus nousee rakenteessa ja kertyy tiiviin pinnoitteen alle. Lisäksi kosteus irrottaa seinälle jalkalistaksi nostetun maton alustastaan.
T14054 Väliraportti 6 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 3.1.4 Toimenpide-ehdotukset Kevyt korjaus: Alapohjan läpiviennit, laatan reuna-alueet, kantavien seinälinjojen lattialiitokset ja muut ilmavuotopaikat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ilman kulkeutuminen alapohjasta sisätiloihin tulee estää. Kosteuspoikkeamien alueilta tulee poistaa pinnoitteet ja rakenteet puhdistaa epäpuhtauksista. Kynnysten kohdalla uusien pinnoitteiden tulee olla kosteutta läpäiseviä. Lisäksi kevytsorakerrokseen suositellaan asennettavaksi erillinen radonpoisto, jolla eristekerros alipaineistetaan huoneilmaan nähden. Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin. Raskas korjaus: Alapohjarakenne puretaan ja puhdistetaan vaurioalttiista materiaalista sekä rakenteet uusitaan kosteusteknisesti toimiviksi. 3.2 Ulkoseinät: kellarikerros 3.2.1 Rakennetyypit Kellariseinään tehtiin rakenneavauksia 8 kappaletta, joista havainnoitiin rakennetta. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Lisäksi kellariseinän tiiveyttä tarkasteltiin merkkiainemittauksen avulla. Kellariseinä - maalattu rappaus 30 mm - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla 70 mm - bitumi - betoni ei mitattu - ulkopuolella patolevy (kadun puolella) Kellarinseinä pilarin kohdalla - maalattu rappaus 30 mm - lastuvillalevy 50 mm - bitumi - betoni ei mitattu - ulkopuolella patolevy (kadun puolella) 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Huone 046
T14054 Väliraportti 7 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 Huoneen 046 ulkoseinän rakenneavauksista havaittiin voimakas ilmavirta sisälle. Seinän eristetilasta välittyi maakellarimainen homeen haju. Ulkopuolella sokkelin pinnassa, syöksytorven kohdalla, oli havaittavissa sadeveden aiheuttamaa tummumista. Huoneen 046 maanvastaisen seinän materiaalinäytteissä, lämmöneristeenä käytetyssä mineraalivillassa, esiintyi runsaasti vaurioitumiseen viittaavia mikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Streptomyces ja A.versicolor) Huone 055 Huoneen 055 ulkoseinän rakenneavauksesta havaittiin voimakas ilmavirta sisälle kun tilan oma ilmanvaihtokone oli pois päältä (tila muuttuu alipaineiseksi). Molemmista rakenneavauksista välittyi sisälle maakellarimainen homeen haju. Rakenneavauksista mitattiin eristetilan hetkelliset olosuhteet. Seinän eristetilassa, alareunassa, oli enemmän kosteutta (19,2 C ja RH 48 %) kuin ikkunan alla, ylempänä seinässä (19,7 C ja RH 33 %). Mittaushetkellä eristetilan kosteus ei ollut kriittisellä tasolla. Merkkiainemenetelmällä arvioitiin huoneen 055 ulkoseinärakenteen tiiveyttä. Merkkiaine laskettiin ulkoseinärakenteen eristetilaan. Huoneen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (päällä) ei merkkiaineen havaittu kulkeutuvan merkittävissä määrin korvausilman mukana eristekerroksesta huonetilaan. Tilan ilmanvaihdon ollessa pois päältä ja muun talon ilmanvaihdon ollessa päällä, havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan sisäilmaan vuotoilmareittien kautta korvausilman mukana ulkoseinän ja lattian rajasta, väliseinän ja ulkoseinän liitoksesta sekä ikkunapenkin ja ikkunankarmin liitoksesta. Tekninen työ 052/053 Teknisen työn 052 ulkoseinän rakenneavauksista havaittiin voimakas ilmavirta sisälle ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa. Seinän eristetilasta ei havaittu poikkeavaa hajua. Toisesta rakenneavauksesta, lähellä lattiaa, mitattiin eristetilan hetkellinen olosuhde, jonka todettiin olevan normaalilla tasolla (20,0 C ja RH 29 %). Teknisen työn 052/053 maanvastaisen seinän materiaalinäytteissä, lämmöneristeenä käytetyssä mineraalivillassa, esiintyi runsaasti vaurioitumiseen viittaavia mikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Streptomyces ja A. sydowii). Analyysivastaus on liitteenä 3. Merkkiainemenetelmällä arvioitiin teknisen työn 053 ulkoseinärakenteen tiiveyttä. Merkkiaine laskettiin ulkoseinärakenteen eristetilaan. Huoneen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (päällä) merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan korvausilman mukana eristekerroksesta huonetilaan lattian ja seinän rajasta sekä ikkunapenkin ja seinän liitoksesta. Purunpoiston ollessa päällä merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan ulkoseinän eristetilasta lattiaan jolloin merkkiainelaitteisto antoi signaalin myös lattiavanereiden saumoista.
T14054 Väliraportti 8 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 3.2.3 Johtopäätökset Sisäpuolelta eristetty maanvastainen tiili-villa-betoni ulkoseinä on ns. riskirakenne. Talvikaudella tiili/betoniseinän sisäpinnan ja eristyksen rajalla voi tapahtua kosteuden tiivistymistä (vesihöyryn tiivistyminen). Rajapinnalle tiivistynyt kosteus kertyy mineraalivillaan vaurioittaen sitä pitkällä aikavälillä. Bitumisivelynä tehty sisäpuolinen vedeneristys ei pysy pitkäaikaisesti kiinni tai tiiviinä, koska betonista irtoaa kosteuden vaikutuksesta suoloja ja kalkkia jolloin bitumisively irtoaa paikoitellen kosteimmista kohdista. Kosteuden vaikutuksesta rikkoutunut sokkelin sisäpuolinen bitumisively ei toimi vedeneristeenä, jolloin ulkopuolinen kosteus pääsee läpäisemään rakenteen ja aiheuttaa vaurioita lämmöneristeissä. Sokkelin ulkopintaan (kadun puolelle) on asennettu patolevy 2001 2002 välisenä aikana, jonka jälkeen ulkopuolisen kosteuden kulkeutuminen eristetilaan on vähentynyt. Jos eristeet ovat jo vaurioituneet, ei patolevytys poista aikaisemmin syntynyttä ongelmaa. Ilmanvaihdon toiminnan vaikutus sisäilman kosteuteen on suuri. Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella kellarikerroksen maanvastaisten ulkoseinärakenteiden lämmöneristeessä esiintyy kosteusvaurioita. Merkkiainemittauksessa havaittiin ilmayhteys eristetilasta sisälle tutkituissa tiloissa. Vaurioituneista lämmöneristeistä epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmavirtauksien mukana sisäilmaan, tilojen ollessa alipaineisia 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset Korjausvaihtoehtoina ovat maanvastaisten seinärakenteiden purku sokkelipinnalle ja seinärakenteen uudelleen rakentaminen kosteusteknisesti toimivaksi rakenteeksi tai seinärakenteiden tiivistys, joka on väliaikainen korjaus. Purkuvaihtoehdossa seinä puretaan betonipinnalle asti, jolloin vaurioituneet eristeet ja bitumi poistetaan ja rakenne korjataan kosteusteknisesti toimivaksi. Tämä vaihtoehto on varmin tapa poistaa ongelma. Tiivistyskorjauksessa maanvastaiset seinärakenteet ja rakenneliittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Sisäpintojen tiiviys on tärkeää, jotta seinäeristeiden epäpuhtaudet eivät pääse heikentämään sisäilman laatua, eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinärakenteisiin. Muurattujen ulkoseinien tiivistys on haasteellista. Väliaikaisena toimenpiteenä ilmeisimmät vuotoilmareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm. - ikkunakarmien liitos/rajapinta ulkoseinään - lattian ja ulkoseinän liitos - pilarin ja ulkoseinän liitokset - kaikki halkeamat ja läpiviennit Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin.
T14054 Väliraportti 9 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 3.3 Ulkoseinät: 1 krs 3.3.1 Rakennetyypit Tiivistyskorjausten yhteydessä tulee rakennukseen järjestää hallittu korvausilman saanti. Paras vaihtoehto on asentaa ulkoseinään esimerkiksi sähkölämmitteinen Mobair korvausilmaventtiili, joka ei aiheuta vedontunnetta. 1 kerroksen ulkoseiniin tehtiin rakenneavauksia 5 kappaletta, joista havainnoitiin rakennetta. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Tilojen 107, 109 ja 134 ulkoseinärakenne pilarien välissä, ikkunan alla - maalattu lasikuitutapetti - rappaus 30 mm - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla (tuulettumaton) 50 mm - poltettu tiili - rappaus tilan 134 ulkoseinällä Pilarien kohdalla ja tilojen 107 ja 109 ulkoseinällä ei ole ulkopuolista rappausta. Esikoulun leikkihuone (vanha henkilökunnan ruokailu) sisäpihan puoleinen ulkoseinä on massiivitiiliseinä. Esikoulun leikkihuone 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) päätyseinä - tiili - villa (tuulettumaton) - tiili 3.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Esikoulun tilan 132 päätyseinän rakenneavauksesta havaittiin seinärakenteen lämmöneristeen olevan kiinni ulkopuolisessa muurauksessa (eristetila on tuulettumaton tai heikosti tuulettuva). Lämmöneristeet näyttivät hyväkuntoisilta, eikä rakenneavauksesta välittynyt sisälle poikkeavaa hajua. Eristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteessä ei esiintynyt viitettä vauriosta. Rakenne on kuitenkin ns. riskirakenne, jossa eristetilan olosuhteet pahenevat jos rakennetta lämmöneristetään sisäpuolelta. Rakenteen vaurioituminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Tilojen 107,109 ja 134 ulkoseinän eristetilasta havaittiin ilmavirta sisätiloihin. Uloimmaisessa tiilimuurauksessa kiinni olevissa lämmöneristeissä oli havaittavissa tummumista, mikä voi johtua kosteuden vaikutuksesta tai ilmavuodoista rakenteessa. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä
T14054 Väliraportti 10 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 3.3.3 Johtopäätökset mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus liitteenä 3. Näytteissä ei esiintynyt viitteitä vauriosta. Rakenne on kuitenkin ns. riskirakenne, jonka vaurioituminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Huoneiden 134 ja 107 ulkoseinäeristeistä otetuissa materiaalinäytteissä esiintyi niukasti sädesieniä (Streptomyces), jotka ovat voineet kulkeutua ulkoilmasta eristetilaan tai olla viite alkavasta vaurioista rakenteessa. Esikoulun tilojen 109, 107 ja 134 ulkoseinä on tiili-villa-tiili seinä, jonka eristetila on tuulettumaton. Tällainen rakenne on ns. riskirakenne. Lämmöneriste on altis rakenteeseen tunkeutuvan sadeveden ja sisäpuolisen kosteuden aiheuttamille vaurioille. Kastuessaan eristetilan kuivuminen on hidasta. Ulkopuolinen rappaus kuitenkin parantaa rakenteen vedenpitävyyttä ja tekee siitä tiiviimmän verrattuna puhtaaseen tiilipintaan. Tilojen oikean käyttötarkoituksen ja ilmanvaihdon toiminnan vaikutuksesta sisäilman kosteuskuorma on pysynyt matalana, jonka takia seinärakenne ei ole vaurioitunut pitkällä aikavälillä. Esikoulun leikkihuone 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) päätyseinä on myös ns. riskirakenne. Ulkoseinä on kuitenkin rakennettu eri aikaan kuin koulurakennus. Seinärakenteen lämmöneristeet eivät ole materiaalinäytteen perusteella tällä hetkellä vaurioituneet, mutta pitkällä aikavälillä vaurioituminen on mahdollista. Analyysivastausten perusteella ensimmäisen kerroksen (esikoulun) ulkoseinien eristeissä ei esiinny kosteusvaurioita. 3.4 Väliseinät: kellarikerros 3.4.1 Havainnot kohteessa 3.4.2 Johtopäätökset Tilan 055 sisäänkäynnin viereisessä seinässä, lattian ja seinän rajapinnassa, havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita. Jalkalistan alta leikattiin pala lasikuitutapettia, josta havaittiin tapetin alla olevissa tasoitteissa homeille tyypillistä hajua. Oven kohdalla lattiassa havaittiin pintakosteuden osoittimella poikkeavaa kosteuden nousua. Lisäksi seinätasoitteesta otettiin pala koeputkeen, josta suoritettiin kosteusmittaus ns. koepalamenetelmällä. Seinätasoite oli poikkeavan kostea (21,1 C RH 75 %). Väliseinärakenne on kantava, joka lähtee perustusten päältä. On todennäköistä, että maaperän kosteus nousee kapillaarisesti rakenteessa ja kertyy tiiviin jalkalistan/lasikuitutapetin alle. Seinätasoite oli mittaushetkellä poikkeavan kostea. Kosteus oli sellaisella tasolla, että pitkällä aikavälillä tasoitteiden vaurioituminen on mahdollista. 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset
T14054 Väliraportti 11 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 3.5 Välipohja Kosteuden vaikutuksesta vaurioituneet väliseinäpinnat ja tasoitteet poistaa. Pinnat tulee puhdistaa tiili/betonipinnalle asti. Perustuksille ulottuvien seinärakenteiden tulee olla vesihöyryä läpäiseviä lähellä lattialiitosta. Rakenne: - pinnoite (muovimatto) 2 mm - tasoite - pintalaatta (betoni) 40 mm - askelääni eriste (min.villa) 20 mm - Kanta betonilaatta - palkisto (betoni) 3.5.1 Havainnot kohteessa 3.5.2 Johtopäätökset Esikoulun tiloissa 134 ja 107 havaittiin pintalaatan alla olevan ns. askeläänieristekerros, joka on mineraalivillaa. Rakenneavauksista ei havaittu välittyvän poikkeavaa hajua sisäilmaan. Eristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteessä ei esiintynyt viitteitä vauriosta. Esikoulun tilassa 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) ei välipohjarakenteessa havaittu erillistä eristekerrosta, vaan rakenne oli umpibetonia. Havaintojen ja välipohjan eristeestä otetun materiaalinäytteen perusteella ei tilan 107 välipohjarakenteessa esiinny kosteuden aiheuttamia vaurioita. Jos ensimmäisen kerroksen tiloissa on sattunut vesivahinkoja tai muita vesivuotoja, on mahdollista, että eristekerros on paikoittain vaurioitunut. Tällaista tietoa ei kiinteistönhoitajalta tai käyttäjiltä kuitenkaan saatu. 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset 3.6 Ilmanvaihto Tarvittaessa välipohjaeristeen nykykunnon tarkempi kartoitus. 3.6.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Kiinteistössä on useita ilmanvaihtokoneita. Ilmanvaihtokoneet palvelualueineen on listattu taulukkoon 1. Koneiden huollosta vastaa koulun kiinteistönhoitaja. Suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kolmessakymmenessä luokkahuoneessa on tilakohtainen, lämmöntalteenotolla ja suodatuksella varustettu tulo-poistoilmanvaihtokone vuodelta 2000. Esikoulun tiloissa on pieni asuntokäyttöön tarkoitettu
T14054 Väliraportti 12 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 ilmanvaihtokone ja keittiön tiloja palvelee ilmanvaihtokone vanha TK1. Keittiön ja esikoulun ilmanvaihtokuvia ei ollut tämän tutkimuksen yhteydessä käytettävissä. Liikuntasalille, bändikämpälle ja yleisille tiloille on omat ilmanvaihtokoneet. TAULUKKO 1: Rauhalan koulun ilmanvaihtokoneet ja niiden palvelualueet Kone Palvelualue TK1 vanha Keittiö PF3 Keittiön liedet PF4 Keittiön astianpesu TK1/PK1 Ruokala TK2/PK2 Yleiset tilat PF 2.2 Likaiset tilat TK3/PK3 Bänditila TK4/PK4 Pienliikunta /sos.tilat PF 4.2 WC:t TK5/PK5 Liikuntasali TK6/PK6 Liikuntasalin tehostus PF 8 Tekninen työ, puruimuri TK/PK 051-054 Luokat 051-054 TK/PK 058-059 Luokat 058 ja 059 TK/PK 061-062 Luokat 061 ja 062 TK/PK 134, 136 ja 137 Luokat 134, 136 ja 137 TK/PK 151, 152 ja 154 Luokat 151, 152 ja 154 TK/PK 157-162 Luokat 157-162 TK/PK 201-203 Luokat 201-203 TK/PK 205-211 Luokat 205-211 Ilman jakautumista tiloissa testattiin merkkisavun avulla. Näkyvää valkoista savua laskettiin tuloilman päätelaitteen eteen ja seurattiin savun liikettä tilassa. Yleiset tilat, esim. ivkh 043, aula 044, siivoojien sos.tila 045 Yleisien tilojen, kuten käytävien ja portaikkojen ilmanvaihtoa palvelee tulopoistoilmakone TK2/PK2 vuodelta 2000 ja se sijaitsee kellarikerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa 043. Koneen valmistaja on PM-Luft ja ilmamäärä on +/- 1100 l/s. Koneen suodattimet (F7) vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kone on visuaalisesti arvioiden siistissä kunnossa (liite 1, kuva 10). Raittiin ilman sisäänotto on yhteinen bänditilan koneen TK/PK3 kanssa ja säleikkö sijaitsee koulun sisäänkäynnin luona (liite 1, kuva 11). Tuloilmakanavan ulkopinnalla oli nähtävissä kuivuneita vesijälkiä (liite 1, kuva 12). Bänditila 050 Bänditilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmakone TK3/PK3 vuodelta 2000 ja se sijaitsee kellarikerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa 043. Koneen valmistaja on PM-Luft ja ilmamäärä on +/- 500 l/s. Koneen suodattimet (F7) vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kone on visuaalisesti arvioiden siistissä kunnossa, mutta kanavistossa on nähtävissä kuivuneita vesijälkiä (liite 1,
T14054 Väliraportti 13 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 kuva 13). Raittiin ilman sisäänotto on yhteinen yleisten tilojen koneen TK/PK2 kanssa. Monitoimitila 055 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK058, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Kone on visuaalisesti arvioiden siistissä kunnossa (liite 1, kuva 14). Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan oleskelupäätyyn (liite 1, kuva 15). Tilassa on oleskelupäädyssä 2 poistoa (URH) ja keittiön päädyssä liesikupu. Savukokeiden perusteella tuloilma jää oleskelupäädyn puolelle, eikä sekoitu oleskelualueelle. Opettajien työhuone 059 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK059, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna viereisessä monitoimitilassa 055. Koneen ilmamäärät ovat +/-100 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavalla ROL-200 ulkoseinän viereen. Tilassa on 2 poistoa (URH) sisäänkäynnin vieressä. Savukokeiden perusteella tuloilma leviää tuloilman päätelaitteilta hyvin hitaasti muualle huoneeseen. Ei aiheuttane vetoa. Luokka 061 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK061, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 180 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 3 poistoa (URH). Savukokeiden perusteella tuloilma kääntyy valaisimista suoraan opettajan paikalle ja kulkeutuu sen jälkeen hyvin hitaasti muualle luokkatilaan. Saattaa aiheuttaa vetohaittaa nykyiseen opettajan työpisteeseen. Luokka 062 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK062, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 150 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Savukokeiden perusteella tuloilma jakaantuu tasaisesti ja vedottomasti koko luokan alueelle. Käyttäjän mukaan ilmanvaihdon säädön jälkeen tilan ilmanlaatu on heikentynyt, mutta veto-ongelmat loppuneet. Keittiö
T14054 Väliraportti 14 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 3.6.2 Johtopäätökset Keittiön ilmanvaihtoa palvelee vanhempi tulo-poistoilmakone TK1/PK1 vuodelta 1993 ja se sijaitsee 2. kerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa keittiön yläpuolella. Keittiön iv-kuvat ovat muutoskuvia vuodelta 2011. Alkuperäisiä ilmanvaihtokuvia ei ollut käytettävissä. Koneen suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kone on ikäisekseen siistissä kunnossa, mutta kuivuneita vesijälkiä oli havaittavissa koneen alla konehuoneen lattialla (liite 1, kuva 16). Kiinteistönhoitajan mukaan sadevesiä pääsee tietyllä tuulen suunnalla ja nopeudella kulkeutumaan raitisilmakammioon asti. Raitisilmakammiossa on viemäröinti. Äänenvaimennusosa oli pölyinen ja saattaa toimia sisäilman mineraalikuitulähteenä (liite 1, kuva 17). Osassa tiloja ilmanvaihto tuntui käyttäjien mukaan riittämättömältä. Tarkastetut ilmanvaihtokoneet ovat ikäisessään kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmässä havaituilla mahdollisilla kuitulähteillä ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun. Kuivuneita vesijälkiä havaittiin 2. kerroksen vanhassa konehuoneessa ja kellarikerroksen konehuoneessa 043. 3.6.3 Toimenpide-ehdotukset Jatkotoimenpiteinä suositellaan kuitunäytteenottoa ilmanvaihtojärjestelmästä tuloilman kuitupitoisuuksien tarkastamiseksi. Lisäksi suositellaan ilmamäärien mittaamista tiloista, joissa ilmanvaihto koetaan puutteelliseksi. Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneisiin seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänottojen sääsuojausta parannetaan. 3.7 Rakennuksen painesuhteet 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Rakennuksen painesuhteita mitattiin hetkellisenä mittauksena ulkoilmaan nähden 14.11. ja 20.11.2014. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2: Hetkelliset paine-erot Kerros Tila/huone Paine-ero ulkoilmaan (Pa) Paine-ero viereiseen tilaan (Pa) Kellari Keittäjien pukuhuone 023-10 - Teknisen työn luokka 052-11 0 käytävään 087-23, kun kohdepoistot päällä Monitoimitila 055-12 +2 käytävään 087 Kirjavarasto 056-3 (klo 15.30) -4 käytävään 087 (klo 15.30) Opettajien työhuone 059-13 0 käytävään 087
T14054 Väliraportti 15 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 Luokka 061-13 0 käytävään 087 Luokka 062-14 0 käytävään 087 Tuulikaappi 089-6 - 1. krs Esikoulun aula 106-0 pieneen opetustilaan 107 0 koulun käytävään 103 Esikoululuokka 132-7 +8 keittiön yhdyskäytävään 176 IP-kerhon luokka 134 0 - Yhdyskäytävä 176 - +3 keittiöön 121 +2 wc:hen 119 3.7.2 Johtopäätökset Hetkellisten paine-eromittausten perusteella tilat ovat alipaineiset ulkoilmaan nähden. Teknisen työn luokassa mitattiin paine-eroksi ulkoilmaan nähden - 23 Pa, kun kohdepoistot käynnistettiin. Luokka- ja esikoulutilat olivat pääsääntöisesti ylipaineisia tai tasapainossa ympäröiviin käytävätiloihin nähden. Poikkeuksena kellarikerroksen kirjavarasto, jossa on pelkkä poisto. Paine-eron vaihteluita seurattiin ulkovaipan yli noin viikon ajan 14. 20.11.2014 neljästä eri tilasta, eri ilmansuuntiin. Seurannan keskeisimmät tulokset on esitetty taulukossa 3. Seurantakäyrät ovat liitteenä 5. TAULUKKO 3: Paine-eroseurannan tulokset Tila Koko seurantajakson min (Pa) Koko seurantajakson max (Pa) Koko seurantajakson keskiarvo (Pa) Keittiön pukuhuone -19 0-9 023 Monitoimitila 055-16 4-11 Luokka 061-17 1-13 Esikoululuokka 132-13 2-5 Paine-eroseurannan perusteella päiväsaikaiset paine-erot olivat vaihtelevia, yö- ja ilta-ajan painesuhteet alipaineisia. Keittiön pukuhuoneen 023 paine-ero ulkoilmaan on klo 19 04-5 Pa, aamuyöstä klo 04.00-6.40-10 Pa ja päiväsaikaan vaihteleva välillä -19..0 Pa. Klo 15 19 paine-ero tasaantuu -17 Pascaliin. Keittiön työaika on n. klo 7-15. Paine-eroseurannan perusteella esikoululuokan 132 paine-ero ulkoilmaan on yöaikaan -3 ja iltaisin n. klo 15.00 19.30-7 Pa. Klo 8.00 15.00 paine-ero vaihtelee välillä -13..+2. Esikoulun wc-tiloissa 176 on esiintynyt viemärin hajua, joka todennäköisesti johtuu voimakkaan alipaineen kuivattamasta lattiakaivosta ja keittiöstä kulkeutuvasta ilmasta. Lattiakaivo on teipattu hajun leviämisen ja kaivon kuivumisen estämiseksi. Mittausten perusteella tilat ovat reilusti alipaineiset. Mitä suurempi alipaine, sitä suurempi korvausilmamäärä tulee tiloihin rakenteiden epätiiveyskohdista. Teknisen työn purunpoisto lisää tilan alipaineisuutta.
T14054 Väliraportti 16 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 Paine-eron päiväsaikainen vaihtelu johtuu todennäköisesti luokkakohtaisten ilmanvaihtokoneiden automatiikasta (läsnäolotunnistin) ja ulko-ovien tiheästä avaamisesta. 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset Rakenteellisten tutkimusten ja havaintojen perusteella kellarikerroksen tilakohtaiset paine-erot tulee säätää lähelle tasapainoa (0 Pa) haitallisten ilmavuotojen ehkäisemiseksi. Teknisen työn luokkaan on järjestettävä hallittu korvausilma purunpoiston käytön ajaksi. Seuraavan ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen yhteydessä säädetään muiden kerrosten tilakohtaiset paine-erot lähemmäs 0 Pa. 3.8 Muut sisäilmaan vaikuttavat tekijät 3.8.1 Johtopäätökset Esikoulun tiloissa, varsinkin tilassa 132 havaittiin voimakas viemärin haju. Keittiön tilat olivat poissa käytöstä ja tiloissa oli aistittavissa viemärin yms. voimakasta pahaa hajua. Keittiön tiloissa on esikoulun vaatteidenkuivatuskaappeja, jotka ovat käytössä. Esikoulun ja keittiön tilat ovat erotettu käytävällä 176 kevyellä väliseinällä, joka on auki yläosasta. Käytävä on erotettu esikoulun tiloista kevyellä ovella joka auki alaosasta. Käytävältä 176 on käynti WC-tiloihin, joita esikoulu käyttää. Keittiön ja esikoulun tilat ovat ilmastollisesti yhteydessä toisiinsa. Havaintojen perusteella painesuhteiden vaikutuksesta ilmaa kulkeutuu keittiöstä esikoulun tiloihin. Teknisen työn luokassa oli alakattoon asennettu akustointilevyjä, joiden havaittiin olevan monin paikoin rikkinäisiä. Lisäksi ilmanvaihto puhaltaa kanavista ylöspäin kohti alakattoa, akustointilevyjä kohti. Keittiön tiloissa havaittiin ilmanlaatu huonoksi mm. kuivuneitten viemäreitten takia. Käytöstä poistetun keittiön ja esikoulun tilat ovat ilmastollisesti yhteydessä toisiinsa. Havaintojen perusteella painesuhteiden vaikutuksesta ilmaa kulkeutuu keittiöstä esikoulun tiloihin. Teknisen työn tiloissa alakatossa olevista akustointilevyistä voi irrota mineraalivillakuituja, jotka saattavat aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille. 3.8.2 Toimenpide-ehdotukset Keittiö tulee alipaineistaa ja erottaa ilmastollisesti esikoulun tiloista välittömästi. Teknisen työn luokan akustointilevyjen poistaminen ja uusiminen ominaisuuksiltaan kestävimmiksi.
T14054 Väliraportti 17 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 4 YHTEENVETO Taulukko 1. Keskeisimmät tulokset rakenneosittain ja suositeltavat toimenpiteet. TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Alapohja - Alapohja ns. kaksoislaatta, jossa eristeenä kevytsora - Rajakohtien tiivistys tai rakenteen kokonaan - Pintalaatan alla käytetty valupaperi uusiminen on vaurioitunut kosteuden vaikutuksesta - Pinnoitteiden vaihtaminen kosteutta - kevytsora on myös mahdollinen epäpuhtauksien lähde läpäiseväksi alueilla, joilla havaittiin - Kantavilla seinälinjoilla/oviaukoissa havaittiin kosteuspoikkeamia pinnoitteen alla kosteuspoikkeamia Ulkoseinä 1 krs. - Tiili-villa-tiili ulkoseinärakenne on ns. riskirakenne. Ulkopuolinen rappaus parantaa rakenteen vedenpitävyyttä - Tutkimushetkellä ei materiaalinäytteiden perusteella seinäeristeissä esiintynyt vaurioita - Rakenne huomioiden sisäpintojen ja rajakohtien tiivistys Kellariseinä - Sisäpuolelta mineraalivillalla eristetty maanvastainen seinä on kosteusteknisesti ns. riskirakenne. - Materiaalinäytteiden ja havaintojen perusteella eristeissä esiintyi kosteusvaurioita - Ilmayhteys sisäilmaan tilojen ollessa alipaineisia - Kosteus nousee paikoittain kantavia seinärakenteita pitkin ylös - Ensisijaisesti rakenteen purkaminen ja uusiminen kosteusteknisesti toimivaksi rakenteeksi - Rakenteen tiivistäminen (tilapäinen korjaus) - Kantavien väliseinärakenteiden alaosien puhdistus ja pinnoitus kosteutta läpäisevillä tasoitteella ja maalilla Keittiö/esikoulu - Keittiön sisäilma kulkeutuu esikoulun tiloihin - Keittiössä aistittiin voimakas viemärin haju Sisäilman kuidut - Teknisen työn luokan alakaton akustointilevyjen havaittiin olevan monin paikoin rikkinäisiä. Mineraalivillakuidut voi aiheuttaa tilojen käyttäjille ärsytysoireita - Ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteet vähäisiä - Keittiö tulee alipaineistaa ja erottaa ilmastollisesti esikoulun tiloista välittömästi - Akustointilevyjen poistaminen ja uusiminen ominaisuuksiltaan kestävimmiksi - Tarvittaessa kuitunäytteenotto
T14054 Väliraportti 18 (18) Rauhalan koulu, Kotka 15.1.2015 Taulukko 2. Keskeisimmät tulokset: ilmanvaihto ja painesuhteet TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Ilmanvaihto - Tarkastetuissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu merkittäviä puutteita - kuitunäytteenotto ilmanvaihtojärjestelmäst - Osassa tiloja ilmanvaihto tuntuu käyttäjien mukaan riittämättömältä. ä tuloilman kuitupitoisuuksien - Kahdessa iv-konehuoneessa (2. k ja tarkastamiseksi kellarin 043) havaittiin kuivuneita vesijälkiä - Suositellaan ilmamäärien mittaamista tiloista, joissa ilmanvaihto koetaan puutteelliseksi. - Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneisiin seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänottojen sääsuojausta parannetaan. Painesuhteet - Kellarin tilat alipaineisia - Kellarin tilakohtaiset paine-erot säädetään lähemmäs tasapainotilaa - Teknisen työn luokkaan on järjestettävä hallittu korvausilma purunpoiston käytön ajaksi. 5 LIITTEET Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Antti Ahola Johanna Lampinen RI AMK ins. AMK, RTA H/Rakter 019/05 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Valokuvat Näytteenottopaikat Analyysivastaus materiaalien mikrobeista Menetelmäkuvaukset Paine-eroseurantakäyrät
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 1/9 Kuva 1: Tilan 055 kantavan väliseinän ja lattian rajapinnassa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 2: Teknisen työn luokan alakaton akustointilevyt ovat monin paikoin rikkinäisiä.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 2/9 Kuva 3: Kellarin maanvastaisen seinän eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Kuva 4: Merkkiainekokeet, kellariseinä, tekninen työ. Tyypillinen vuotoilmareitti, ikkunapenkin ja seinän rajakohta.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 3/9 Kuva 5: Merkkiainekokeet, kellariseinä, tekninen työ. Tyypillinen vuotoilmareitti, ulkoseinän ja lattian rajakohta. Kuva 6: Merkkiainekokeet, kellariseinä, monitoimitila 055. Tyypillinen vuotoilmareitti, ikkunapenkin ja ikkunakarmin rajakohta.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 4/9 Kuva 7: Teknisen työn alapohjarakenteen avaus. Lattiassa eristeenä kevytsora. Kuva 8: Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän rakenneavaus. Seinän lämmöneristeet ovat tuulettumattomassa tilassa.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 5/9 Kuva 9: Keittiön ja esikoulun tilat erottava väliseinä. Oven alla on rako ja seinän yläosassa reikä.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 6/9 Kuva 10: TK2 raitisilmapellissä pientä ruoste-/likatäplää. Kuva 11: TK2 ja TK3 raittiin ilman sisäänotto.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 7/9 Kuva 12: IV-konehuone, vesijälkiä kanavan pinnalla. Kuva 13: TK3 kuivuneita jälkiä poisto?kanavassa.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 8/9 Kuva 14: TK055 on siistissä kunnossa. Kuva 15: Tuloilmanjako kellarissa (055).
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 9/9 Kuva 16: TK1 Keittiön kone. Kuivuneita vesijälkiä lattialla. Kuva 17: TK1 Keittiön kone. Likainen ÄV-osa.
LIITE 2
LIITE 2
LIITE 3
LIITE 3
LIITE 3
LIITE 3
T14054 MENETELMÄT LIITE 4 Rauhalan koulu Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Rakenneavaukset Mikrobit rakenteissa Merkkiainemittaukset Kosteuskartoitus Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenteisiin tehtiin avauksia, joista niiden kuntoa voitiin tarkemmin tarkastella. Ilmavuotoreittejä rakenteista sisäilmaan selvitettiin merkkiainekokeiden avulla. Paine-eroseurannan avulla selvitettiin ilmanvaihdon toimintaa. Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteenottopaikkoja olivat maanvastaiset seinärakenteet, alapohja, välipohja sekä ulkoseinärakenne. Näytteitä otettiin yhteensä 10 kpl. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä ja analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin ulkoseinärakenteiden sekä alapohjan eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa. Tilojen ja rakennusosien kosteutta kartoitettiin pintakosteuden ilmaisimella (Tramex Moisture Encounter). Kartoituksessa tarkastettiin kellarin ja ensimmäisen kerroksen esikoulun tilat. Kartoitus tehtiin pistokoeluonteisesti n. neliön tarkkuudella. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa vihreällä merkityt alueet kuvaavat kuivimpia alueita ja punaisella merkityt kosteimpia. Keltaisella ja punaisella merkityt alueet lattiassa ovat todennäköisimmin normaalia kosteampia alueita.
T14054 MENETELMÄT LIITE 4 Rauhalan koulu Sivu 2/2 Kosteusmittaukset Ilmanvaihtoselvitys Rakenteista mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila hetkellisenä mittauksena rakenteiden eristetilasta. (Rotronic HygroLog). Mittaukset ovat suuntaa antavia. Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti, koneita ja kanavia avaamalla sekä tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin. Lisäksi mitattiin paine-eroja hetkellisesti mikromanometrilla Swema 3000. Ilmanjakoa tutkittiin TinyCXsavun avulla. Painesuhteiden seuranta Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli seurattiin pitkäkestoisena mittauksena 14.11.-20.11.2014 välisenä aikana mittalaitteina HK instruments ltd, DPT / Tinytag.
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 1/4 H. 023, keittiön pukuhuone, paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden pe 14. 20.11.2014 20 15 10 Δp (Pa) 5 0 5 10 15 20 14.11.2014 00:00 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 21.11.2014 00:00 H. 023, keittiön pukuhuone, paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden ke 19.11.2014 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00 Δp (Pa)
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 2/4 H. 055, monitoimitila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 14. 20.11.2014 20 15 10 Δp (Pa) 5 0 5 10 15 20 14.11.2014 00:00 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 21.11.2014 00:00 H. 055, monitoimitila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 19.11.2014 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00 Δp (Pa)
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 3/4 Δp (Pa) 20 15 10 5 0 5 10 15 20 H. 061, opetustila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 14. 20.11.2014 14.11.2014 00:00 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 21.11.2014 00:00 H. 061, opetustila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 19.11.2014 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00 Δp (Pa)
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 4/4 Δp (Pa) 20 15 10 5 0 5 10 15 20 14.11.2014 00:00 H. 132, esikoulu paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 14. 20.11.2014 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 Vaihteluväli 13..+2 Pa 21.11.2014 00:00 Keskiarvo 5 Pa Δp (Pa) 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 H. 132, esikoulu paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 19.11.2014 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00