SOTE-JÄRJESTÄMISTOIMINTOJEN ORGANISOITUMISEN VAIHTOEHTOJA 5.6.2018
SOTE-JÄRJESTÄMISTOIMINNOT VAIHTOEHDOT SOTE- JÄRJESTÄMISTOIMINNOT Mihin pelastustoimen järjestäminen? VE 1 SOSIAALIPALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYSPALVELUT VE 2 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT TYÖIKÄISTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT SAIRAUKSIEN HOITO (esh, sote-keskukset, suunhoito) VE 3 ALUE A JÄRJESTÄMINEN ALUE B JÄRJESTÄMINEN ALUE C JÄRJESTÄMINEN ALUE C JÄRJESTÄMINEN KESKITETYT PALVELUT
ANALYYSI/ VE 1 PLUSSAT Korostaa tunnetta substanssin vahvasta osaamisesta johtamisessa Koetaan, että substanssin johto saa kasvot Voi tuntua turvalliselta, koska säilyttää tutut sektorit (Väestö, kunnat, järjestöt, henkilöstö) Normiohjaus korostuu; selkeä erityislainsäädännön vastuiden kannalta Funktionaalinen integraatio mahdollistuu paremmin silloin, kun palveluketju pysyy sektorin sisällä MIINUKSET Ei tuo muutosta entiseen Integraatiolle asetetut tavoitteet eivät tule toteutumaan (eheät hoito- ja palveluketjut, paljon monialaisia palveluja tarvitsevat) Vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien ohjaaminen vaikeutuu Maakuntatasoinen talouden hallinta vaikeaa Vaara osaoptimointiin sektoreiden välillä (asiakkailla väliinputoamisen vaara, esim. ikä, diagnoosi, kriteerien täyttyminen) Tavoitteet ja kriteerit sekä niiden tulkinta voi eriytyä Substanssi lähtee ohjaamaan järjestäjää Professionaalinen edunvalvonta korostuu vaikeuttaen maakunnan kokonaisjohtamista (esim. resurssiallokointi)
ANALYYSI/ VE 2 PLUSSAT Korostaa tunnetta väestön tarpeiden erityispiirteiden huomioimisesta Koetaan, että järjestäminen saa kasvot alueellisesti Alueen kuntien näkökulmasta osallisuuden toteutuminen järjestämisen osalta vahvempaa Voi tuntua turvalliselta, koska säilyttää tuttuja rakenteita MIINUKSET Väestön yhdenvertaisten palveluiden toteutuminen vaarantuu Maakuntatasoinen talouden hallinta erittäin vaikeaa Osaoptimointi ilmeistä; vaara epäterveestä alueellisesta kilpailusta Tavoitteet ja kriteerit sekä niiden tulkinta voi eriytyä Alueellinen tuotanto lähtee ohjaamaan järjestäjää Järjestäjä jää heikoksi myös substanssin näkökulmasta Alueellinen edunvalvonta korostuu vaikeuttaen maakunnan kokonaisjohtamista (esim. palveluverkkopäätökset)
VE 4 (Jalostettu / syvennetty VE2) 24.5.2018 Sote-projektipäälliköt 28.5.2018 Ilkka, Leena ja Sirkku
Selityksiä ja perusteita Pyritty hyödyntämään aiemmassa valmistelussa tehty pohdinta Konsernijohtoon ja järjestämiseen kuuluvista tehtävistä Tehtävien sijoittumisesta konserni-/järjestäjäjohdon ja konsernipalveluiden välillä Laaja, monimuotoinen, vaikuttava integraatio sote-palveluissa Kuvattu VAIN sote-järjestämistoimintoja ja yhteyspintoja, EI kokomaakunnan yhteisiä konsernijohdon tehtäviä Pyritty pitämään toiminnallinen ja taloudellinen valta selkeänä ja toisaalta määrittelemään johtajille poikkisektoriset vastuut toiminnoittain (kokonaisnäkemyksen vaatimus ) Matriisiorganisaatio / matriisivastuu joka tapauksessa Sote-järjestämistoimintojen organisaatio EI edellytä 1:1 organistoitumista palvelutuotannossa / liikelaitoksissa!! Pelastustoimen substanssin osalta järjestämistehtävä on kapeahko käytännössä palvelutasopäätös; lisäksi pelastustoimi otettava huomioon maakunnan kokonaisvarautumisessa Mikäli pelastustoimen järjestämistehtävä toteutetaan soten yhteydessä, niin looginen sijainti on siellä, missä ensihoito
Digistrategia ja arkkitehtuuri Osallisuus Demokratia Viestintä Ennakointi Tietohallinto Konsernihallinto Konsernijohto Strateginen ohjaus (maakuntastrategia MaakL 35 ja muut strategiset valinnat) Strateginen vuoropuhelu Kansainväliset asiat Strateginen hankinta Viestintä Edunvalvonta Investoinnit Järjestäjätehtävät Kasvupalvelut ja aluekehitys, maaseutu ja ympäristö, sote, pelastus, maankäyttö, liikenne ja vesistöt Taloushallinto, hankinnat Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Konsernipalvelut Talouden ohjaus Henkilöstöpolitiikka Tieto päätöksenteossa Koulutus, ja tutkimus Dia aiemmasta valmistelusta Henkilöstö hallinto Omistajaohjaus Sisäinen tarkastus Varautuminen ja Turvallisuus Kehittäminen Muut palvelut? Välitettävät varat? Päätöksen -teko? maksatus?, valvonta?
Dia aiemmasta valmistelusta Konsernijohtoon ja järjestämiseen kuuluvia tehtäviä... Strateginen johtaminen Demokratia ja luottamuselinyhteistyö Maakuntastrategia, monialainen, mittarit ja keinot Monialaisen maakunnan integraation johtaminen ja varmistaminen Strateginen järjestäminen Omistajaohjaus Henkilöstöpolitiikka Investoinnit Kansalaisosallisuus, neuvostot, järjestöt Ulkopolitiikka, sidosryhmätyö, verkostojohtaminen Ylimaakunnalliset ja yhteistyöalueen / -eiden asiat Tieto päätöksenteossa Muutoksen johtaminen Digi-strategia, arkkitehtuuri Strateginen järjestäminen, suunnittelu ja seuranta Palvelustrategia ja palvelulupaus osana maakuntastrategiaa Palvelutarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen Toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistaminen Talouden ohjaus ja rahoituksen riittävyyden arviointi Palvelujen strateginen hankinta Sopimusohjaus ja -seuranta Valinnanvapauden hallinta Markkinoiden kartoitus, markkinoiden kehittymisen mahdollistaminen ja vuoropuhelu Palveluverkon suunnittelu ja hallinta Toimialojen järjestämiseen liittyvä substanssi Strateginen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Strateginen taso: varautuminen ja turvallisuus Strateginen taso: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus yleinen, yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, yhteiset työkalut ja alustat Laatu, valvonta, omavalvonta Kehittäminen Tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoiminnan koordinointi Strateginen tutkimus- ja oppilaitosyhteistyö
Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat (PoPSTer 3/2016 -> ) Dia aiemmasta valmistelusta Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Tukipalvelut Mielenterveys ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Osaaminen, koulutus, opetus Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Tutkimus
VE 4 (jalostettu ve2) ARJEN TOIMINTAKYKY JA KUNTOUTUS PALVELUOHJAUS Koordinaatiovastuu: ikäihmisten palv SUORAN VALINNAN JA 24/7-PALVELUT Sote-keskukset, suunth, päivystykset, ensihoito ja pelastus (käytännössä palvelutasopäätös) Koordinaatiovastuu: sairauksien hoito ERITYISRYHMIEN PALVELUIDEN INTEGRAATIO Mtt & päihde, Keh-vamm & vamm, Haasteell työll Koordinaatiovastuu: aikuisväestön palvelut HYBRIDIMALLI : Sotejärjestämisen 2.-taso Vastuualueen LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄ- MINEN Perustaso Vastuualueen AIKUIS- VÄESTÖN PALVELUIDEN JÄRJESTÄ- MINEN Perustaso Vastuualueen IKÄ-IHMISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄ- MINEN Perustaso Vastuualueen SAIRAUKSIEN HOIDON JA PELASTUS- TOIMEN JÄRJESTÄ- MINEN Perustaso KUNTA-SOTE-YHTEYS, HYTE Koordinaatiovastuu: lasten ja perheiden palv YTA-ALUEEN PALVELUT Koordinaatiovastuu: sairauksien hoito MAAKUNNAN YHTEISET JÄRJESTÄMISTOIMINNOT Koordinaatiovastuu: strategiayksikkö Vastuu sote:n osalta: sote järjestämisjohtaja erityistaso ja esh vaativa taso erityistaso ja esh vaativa taso erityistaso ja esh vaativa taso erityistaso ja pääosa esh:sta vaativa taso Mm. Strategia, talous- ja ohjausmekanismit, tietojohtaminen, ennakointi Yleinen ohjaus ja neuvonta, Digi, TKI-O
ANALYYSI/ VE 4 PLUSSAT Asiakastarve- ja väestön palvelutarve keskiössä (yhdenvertaiset palvelut) Mahdollistaa uudenlaisen, vahvan ja moniulotteisen integraation Palveluverkon arviointi ja tarpeelliset muutokset koko maakunnan näkökulmasta mahdollistuu Monituottajuuden hallinta ja ohjaus mahdollistuu Kokonaisvastuu ja poikkitoiminnallisuus järjestämisessä mahdollistuu Selkeät johtamisen vastuut ja roolit Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen mahdollista Edellyttää ajantasaista ja yhteisesti jaettua tietoa MIINUKSET Monialaisen johtamisen onnistuminen riskinä (henkilösidonnaista, asenne ratkaisee, perustuu vahvaan yhteiseen johtoryhmätyöhön) Alkuvaiheessa riskinä, että tieto ei ole edellytettävällä tasolla (esim. tietojärjestelmien ja -rekistereiden erillisyys) Strategia voi jäädä ylätasolle eikä ohjaa toimintaa (Vaatii selkeää, mitattavaa ja sitouttavaa tavoitteen asetantaa, vaatii integraatiomittareita -vaikuttavuus)