Sotevalmistelun tilanne. Pohtimolammen sote-seminaari sote-muutoskoordinaattori Miia Palo

Transkriptio

1 Sotevalmistelun tilanne Pohtimolammen sote-seminaari sote-muutoskoordinaattori Miia Palo

2 Yhteiset tehtävät SOTE tehtävät MAAKUNNAT PERUSTETAAN Maakuntavalmistelun sote-tehtävät alkaen I Sote-palvelujen hallinta, suunnittelu ja seuranta Sote-KEHIKKO 1.0, tavoitteet Palveluketjut ja kokonaisuudet Sote-KEHIKKO 2.0 tarkentuu Palveluketjut ja kokonaisuudet Palveluverkko päätöksentekoon Sote-KEHIKKO 3.0 Palveluketjut ja kokonaisuudet määritelty II Tuottamisen hallinta Valinnanvapausmekanismit, palveluhankinta, ohjausmekanismit III Sote-järjestämisen kyvykkyyksien hallinta Resurssit, organisoituminen, kumppanuudet tiedolla johtaminen Markkinavuoropuhelun käynnistyminen Konsernirakenteen ylätaso, järjestämisen valmistelurakenne Palvelustrategiaan tavoitteet palveluhankinnoista ja valinnanvapausmekanismeista, valinnanvapausmekanismien valmistelu Ohjausmekanismit Sote-järjestäjäorganisaation käynnistyminen Valinnanvapausmekanismien tarkentaminen, oppiminen, toimeenpano aikataulun mukaan Järjestämistoiminnon kehittäminen IV Tuotannon valmistelu Liikelaitoksen valmistelu + PELA Strategia ja konsernirakenne Liikelaitoksen valmistelun esisuunnitelma Liikelaitoksen perustamisprojekti Tuotantovastuu liikelaitokselle Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus TKKI Hyvinvointikärjet strategiaan ja myös palveluiden tavoitetilaan / vaikuttavuus Yhdyspinnat kuntiin, 3. ja 4 sektori TKKI-valmistelu vastuutetaan, suunnitelma tarkentuu Hyte-rakenteet toiminnassa Valvonnan kokonaisuus Viestintä, osallisuus, kumppanuudet Digitalisaatio, APTJ, tiedolla johtaminen Kuntakierrokset, kysely asukkaille, kysely yrityksille, soteuttamo, YTA Päätös APTJ etenemisestä Tiedolla johtamisen suunnitelma Digiallianssin perustaminen Valvonnan kokonaisuus, valvontaohjelma, omavalvonta Yhteistyöfoorumit? Valmistelun rakenne? Valvontaohjelma toteutuu

3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alkaen Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeet ohjaavat maakunnan ja kuntien tehtäviä strategian kautta Maakuntastrategian valmisteluun HYTE-kärjet kuntien hyvinvointikertomuksista Tunnistetaan yhdyspinnat ja käynnistetään palveluketjujen ja -kokonasuuksien kuvaukset Luodaan Hytesopimusohjausmalli valtakunnallisessa yhteistyössä Kartoitetaan kuntien tuen tarpeet HYTE-työssä HYTE-indikaattorit viedään maakunnan palveluiden suunnitteluun ja arviointiin mittareiksi Päätösten ennakkoarvioinnin mallin käyttöönotto suunnitellaan Maakunnan johtoryhmän/hyvinvintityöryhm än tehtävien määrittely ja pättäminen Palveluketjut ja kuvaukset Yhteistyömallit ja sopimukset kuntien ja kumppaneiden kanssa Hyte-tavoitteet ja indikaattoriseuranta sovittu Kuntien tuen malli luonnosteltu EVA-prosessi kuvattu ja määritelty käyttö HYTE-vastuuhenkilö, johtoryhmä/ hyvinointiryhmä käynnistyy Sovitut käytännöt kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa, sopimukset Maakunnan ja kuntien yhteentoimiminen palveluissa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä toimii HYTE-kannustinjärjestelmä toimii EVA-arviointi on käytössä

4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelu, seuranta ja arviointi Valmistelun tehtävät ja aikataulu Palvelut suunnitellaan väestön tarpeita vastaavaksi yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi Hyte-kärjet alkaen Palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelu Palveluverkkolinjausten valmistelu Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen kuvaamisen aloittaminen Asiakasohjauksen linjausten määrittämisen aloittaminen Palvelustrategia, palvelulupaus ja palveluverkkolinjaukset viedään päätöksentekoon Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen kuvaus Asiakasohjauksen linjaukset Palvelustrategian, palvelulupauksen, palveluverkkolinjausten sekä palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen toteutumisen seuranta ja arviointi sekä päivittäminen tarvittaessa ja valtuustokausittain Tavoitteiden vieminen tuotannon ohjauksen keinoihin, prosesseihin ja asiakirjoihin

5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen hallinta Valmistelun tehtävät ja aikataulu Palveluiden tuotannossa toteutuu maakuntastrategia, palvelustrategia ja palvelulupaus. Palveluverkko ja palvelurakenne kehittyvät järjestäjän ohjauksen mukaisesti. Järjestäjä ohjaa palveluiden tuotantoa yhteen sovitettuna kokonaisuutena alkaen Markkinavuoropuhelun käynnistäminenpalveluntuottajaverkosto n kartoittaminen Maakunnan vastuulle siirtyvien palvelusopimusten kartoittaminen ja jatkuvuudenhallinnan suunnitelma Tuotantoa ohjaavien asikirjaluonnosten valmistelu kansallisessa yhteistyössä Erilaisten tuotannon ohjaussuhteiden tunnistaminen ja kuvaaminen Erilaisten valvontasuhteiden tunnistaminen Vuoropuhelun tiivistäminen tuottajien kanssa, ekosysteemin tukeminen Palveluiden jatkuvuuden turvaamisen toimenpiteet, sopimustenhallinnan vastuiden määrittely Valinnanvapauspalveluiden hallintopäätösten ja tuottajien hallinnan muiden asiakirjojen valmistelu Muiden tuotannon ohjauksen keinojen rakenteiden ja prosessien luominen Omavalvontaohjelman laatiminen ja hyväksyminen Tuottajaekosysteemi toimii vuoropuhelussa sote-järjestäjän kanssa Palveluiden tuotannossa ei asiakkaiden näkökulmasta tule katkeimia Palveluntuottajien suoriutumista seurataan, arvioidaan, ohjataan ja valvotaan Valinnanvapausmekanismit otetaan käyttöön (aikataulu selviää myöhemmin) Tuotannon ohjaus- ja valvontakeinoja ja niiden sisältöjä arvioidaan ja päivitetään.

6 Tällä hetkellä kiivaimmin työn alla Koetalousarvio APTJ-ratkaisun hakeminen Ensi vuoden valmistelun rakenne ja resurssit Erilaiset tiedolla johtamisen asiat (karttasovellukset, järjestäjän tietomalli, JHS, palvelupakettiluokitukset, tietopyynnön valmistelu) Hyte-yhdyspinta palveluihin Markkinavuoropuhelun käynnistyminen Yritysten osallisuus valmistelussa, markkinaselvitys, palvelu(hankinta)strategiaa varten Entraus-hanke Simulointineuvottelut STM ja VM kanssa

7 KEHIKKO 1.0 yhteisiä käsitteitä ja jäsennyksiä, myös jo kehittämisko hteita

8 Tavoitteiden tasapaino:

9 Asiakaskokemus, palveluiden toimivuus ja laatu, yhdenvertaisuus 1.2 Asiakas on keskiössä kohti yhdenvertaisia palveluja ja uutta toimintakulttuuria... 5 Osallisuus ja palvelu/toimintakulttuuri... 5 Kohtaaminen, yksilöllisyys, kuulluksi tuleminen... 6 Saatavuus odotusajat ja kriteerit yhtenäisiksi... 6 Saavutettavuuseroja vähennetään monikanavaisilla palveluilla... 6 Esteettömyys auttaa kaikkia... 6 Jatkuvuus erityisesti peruspalveluissa on kehittämistä... 7 Kielen ja kulttuurin huomioiminen palveluissa... 7 Valinnanvapaus palvelee asiakasta myös julkinen palvelutuotanto on kilpailukykyinen... 7

10 Osaajatiimin työn ilo ja imu - Tärkeä myös palvelujen järjestämisen näkökulmana - Täydentyy jatkovalmistelussa - Henkilöstöperiaatteet - Osaamismäärittelyt - Johtaminen - Liikelaitoksen valmistelu

11 Vaikuttavuus Hyvinvointikärjet (joulukuu 2018) -> vaikuttavuustavoitteet Maakunnan toiminnnan vaikuttavuus Palvelujen vaikuttavuus THL:n arviointiraportti 11/2018 kuvaa osaltaan nykytilaa

12 Talous haastaa

13 Yhteisiä käsitteitä ja jäsennyksiä Uusi lainsäädäntö ja uudet rakenteet Valmistelusta osallistutaan aktiivisesti kansalliseen kehittämiseen - ei vakiintuneita kansallisia käsitteitä vielä Parastetaan Tärkeää, jotta voidaan määritellä asioita yhteisesti

14 Yleinen sote-asiakkuusprosessi

15 Asiakassegmentointi

16 Viestintä, ohjaus ja neuvonta, asiakasohjaus, asiakkuuksien ohjaus

17 Nykyisten organisaatioden kanssa / aikana tehtävää, 2021 mennessä KEHIKKO-suunnitelmasta palvelukohtaiset kärjet -> toimeenpano synkronissa järjestämissuunnitelmien kanssa Mm. Toimintakykynäkökulma kaikissa palveluissa ml. I&O hankkeen jatkot, IKIS-suunnitelman toimeenpano ml. Lape-hankkeen jatkot Hyte-kärjet -> toimeenpano Valinnanvapauspilotit maakuntien perustamisen jälkeen, merkittävä lisäresurssi Digitalisaation edistäminen -> perustettu Digiallianssi, kunnat tarvitaan mukaan Asiakas- ja potilastietojärjestelmäprojekti -> vähintään konsolidoinnit, toivottavasti uuden aptj hankinta Tiedolla johtamisen valmiuksien luominen (integraatiot tietoaltaaseen, kirjaamisen luotettavuus) Sote-keskusten kehittäminen, Entraus-jatkot Tilannekeskus (yhteinen PELA, ensihoito, sosiaalipäivystys, infra ym) Saamen kielen ja kulttuurin mukaiset palvelut sekä rajaseutuyhteistyö Monialainen yhteistyö ja verkostotyö, toimintamallien käyttöönotto Palveluohjaus ja neuvonta pilottien jatko ja kehittäminen, Mahdollinen pilotointi Projekti X, Social prescribing? Osaamisen hallinta ja kehittäminen Motivaatio, resurssit, niiden kokoaminen ja priorisointi? Projektointi? Prosessinomistajuudet? Kunnat, sairaanhoitopiirit, Poske, oppilaitokset, järjestöt, maakuntavalmistelu, hankerahoitus (STM, SITRA, ESR, STM, muut?)

18 Kiitos!