4 2004 IMPAKTI l TIETOA TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINNISTA impakti SISÄLTÖ l Pääkirjoitus: FiOHTA: välitodistus... 2 l Arvioitityöryhmä: FiOHTA: itseäisyys edellytykseä asiatutemukse luotettavuudelle... 3 Uutta, vahaa, siistä ja laiattua... 4 l Systemaattie syyi myös tietotekiikalle?... 6 l Virheide välttämie ei käy helposti... 7 Käsihygieia merkitys tiedetää ja uohdetaa... 8 l Campbell Collaboratio toimii jo moissa maissa... 9 l SBU: Hammasimplati varhaie kuormitus... 10 Kommetti: Uusi hoitotapa vastaa potilaa toiveisii... 11 l Kalsiummääritykse väärä kalibroiti... 12 l Löydös: Verepaiemittauste taajuudella väliä?... 14 l Krakova HTAi-kogressi: HTA-tietoa tarvitaa päätökseteo tukea... 15 Poimitoja kogressi aiheista... 17 FiOHTA Terveydehuollo meetelmie arvioitiyksikkö Fiish Office for Health Care Techology Assessmet
2 Tietoa terveydehuollo meetelmie arvioiista Julkaisija: FiOHTA TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINTIYKSIKKÖ Fiish Office for Health Care Techology Assessmet STAKES/FiOHTA, PL 220, 00531 Helsiki (käyti: Litulahdekuja 4, Helsiki 53, 4. krs) Puheli: (09) 39671 (vaihde) Faksi: (09) 3967 2278 Sähköposti: fiohta@stakes.fi Hekilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etuimi.sukuimi@stakes.fi Iteret: http://www.stakes.fi/fiohta/ lll Impakti toimitus: Marjukka Mäkelä, päätoimittaja Martti Teikari, päätoimittaja (vv.1.8. 31.12.2004) Kerttuli Korhoe, toimitussihteeri Terhi Iloe, toimitukse sihteeri lll FiOHTA toimisto: Marjukka Mäkelä, yksikö päällikkö Atti Malmivaara, ylilääkäri Iloa Autti-Rämö, asiatutijalääkäri Niia Kovae, kehittämispäällikkö Kristia Lampe, viestitälääkäri Martti Teikari, tiedottajalääkäri (vv.1.8. 31.12.2004) Harri Sitoe, professori Kerttuli Korhoe, toimitussihteeri Heidi Attila, suuittelija Riitta Grah, iformaatikko Terhi Iloe, yksikö sihteeri Pia Kärki, toimistosihteeri Haa Koskie, tutkija Ulla-Maija Rautakorpi, projektipäällikkö Iris Pasterack, tutkijalääkäri Pysyvät asiatutijat: Kliiie lääketiede: Martti Kekomäki, professori Helsigi yliopisto martti.kekomaki@helsiki.fi Olli-Pekka Ryyäe, pääsihteeri Hegitys ja Terveys ry. ollipekka.ryyae@filha.fi Arvioititutkimus: Risto Roie, arvioitiylilääkäri Helsigi ja Uudemaa sairaahoitopiiri risto.p.roie@hus.fi Tilastotiede/biometria: Esa Läärä, professori Oulu yliopisto esa.laara@oulu.fi lll ISSN 1455-7940 Kaiuu Saomat Oy, Kajaai Paios 5 800 kpl. 7. vuosikerta Taitto: Kerttuli Korhoe Lehde voi tilata maksutta FiOHTAsta. Se o luettavissa myös iteretissä osoitteessa http://www.stakes.fi/fiohta/. Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät edusta FiOHTA: tai Stakesi virallista kataa, ellei imeomaa toisi maiita. Kirjoituste sisältöä voi laiata lähde maiite. Kokoaise artikkeli laiaamisee tulee pyytää kirjoittaja lupa. FiOHTA: välitodistus PÄÄKIRJOITUS FiOHTA o kohta kymmevuotias. Tässä iässä o jo aika saada esimmäie arvioiti siitä, mitä o opittu ja saatu aikaa. Moi samaikäie sisaryksikkömme o hiljattai arvioitu. Välitodistuksesa ovat saaeet Norja, Taska ja Kaada arvioitiyksiköt ja myös brittie arvovaltaie NICE. Nii meidä kui muide HTA-keskuste arvioiit ohjaavat toimitaa tulevaisuutee. Terveydehuollo vaikuttavuude koulussa ei todistuksee tule umeroita, ja sisällö saa oppilas itse tulkita. Emme saaeet plakaattia seiälle, vaa palautteea tuli 40-sivuise kirja verra pohditaa ja eljä tusiaa suositusta. Tärkei syy FiOHTA: arvioitii oli terveydehuollo tulevaisuusohjelmaa kirjattu lupaus arvioitiyksikö kasvusta ja halu käyttää lisävarat harkite. Arvioitityöhö saatii uelmatiimi, jolla o pitkä kokemus kliikoista, tutkimustyöstä ja hallio eri äkökulmista. Kyllä arvioijat teettivät meilläki töitä; kääättivät työkäytäöt ja projektiluettelot eglaiksi sekä kutsuivat kymmeiä silmäätekeviä juttusille. Tausta-aieistot, haastattelut ja kolme työtäyteise kokoukse keskustelut o yt tislattu loppuraportiksi. Pääsimmekö luokalta? Kyllä, ja eteepäi meää. Muutama pitkää hiertäyt pulma o selvitetty. FiOHTA pysyy Stakesissa, eikä yksikköä kaata hajauttaa moii eri toimipisteisii. Työmme tulee jatkossaki olla riippumatota ii kysyjie kui tiedo tarvitsijoide mielipiteistä. FiOHTA ei ole apuraha-automaatti, vaa meetelmie arvioitia taidoillaa tekevä ja tukeva asiatutijakeskus. Uusia ideoita o moia. Ulkomaiset arvioijat kaipaavat FiOHTA:lle suomalaista imeä ja syystä. Terveydehuollo meetelmie arvioitiyksikkö, yhteesä 41 kirjaita, o aika järkäle. Kirjoittaessamme meetelmie arvioii oppikirjaa olemme toistuvasti koettaeet löytää lyhyempää ilmaisua. Kysyimme Duodecimista ja yliopisto kielitieteilijöiltä, kolusimme Kalevalaa ja jopa hevoskauppatermejä, mutta kuollista uudissaaa ei ole vielä tullut vastaa. Julistetaako kilpailu? Listalle o myös laiattu hyviä työtapoja, joita vielä emme ole ehtieet ottaa käyttöö: oma toimituskuta raporteillemme, yksittäisille orgaisaatioille aettuje vastauste julkistamie. Siiseä ajatuksea o perustaa meetelmie arvioii oppituoli yliopistoo. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukaa meitä arvioimassa. Koetamme käyttää tuloksia viisaasti. Marjukka Mäkelä
FiOHTAN UUTISIA Arvioitityöryhmä: FiOHTA: itseäisyys edellytykseä asiatutemukse luotettavuudelle 3 Suome terveyspalvelut ovat parhaillaa laaja-alaise tarkastelu, arvioii ja uudellee suutaamise kohteea. Taustalla o vuoa 2002 hyväksytty valtioeuvosto päätös terveyspalveluje kehittämise lijoista. Myös ykyisee hallitusohjelmaa o kirjattu kehittämis- ja budjettipäätökset lähivuosiksi. Palvelujärjestelmä tehokas toimita edellyttää myös seurataa ja arvioitia, joho kuuluu FiOHTA: rooli vahvistamie ja suua tarkistus. Stakesi johto o pyytäyt ulkoista arviota FiOH- TA: kasvu ja kehittämise tueksi. Arvioitityö toteuttajaksi kutsuttii viisihekie työryhmä, joka puheejohtajaa toimi sosiaali- ja terveysmiisteriö eläkkeelle vastikää jääyt ylijohtaja Jarkko Eskola. Jäseiä olivat Ruotsista SBU: johtaja professori Nia Rehqvist ja Norja Kasaterveyslaitoksesta Ady Oxma. Suomesta työryhmää osallistuivat hallitoylilääkäri Haa Mäkäräie OYS:sta ja professori Krister Höckerstedt HUS:sta. Sihteeriä toimi viestitälääkäri Kristia Lampe FiOHTA:sta. Työryhmä piti kolme 2-päiväistä kokousta. Arvioitityö taustaksi FiOHTA valmisteli toimiastaa laaja taustamateriaali, joka kääettii pääosi eglaiksi asiatutijaryhmä käyttöö. Työryhmä muotoili kymmee keskeistä kysymystä, joihi se kuuli vastaukset haastattelutilaisuuksissa pariltakymmeeltä asiatutijalta. Lisäksi sairaahoitopiirie hallitolääkäreiltä saatii kirjallisia vastauksia. Kehittämiselle 48 suositusta Arvioitityöryhmä tarkastelee loppuraportissaa terveydehuollo arvioitityö kasaivälistä kehi- FiOHTA: päällikkö, tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä ja arvioitiryhmä puheejohtaja Jarkko Eskola tutkailevat tulevaisuutee Viapori lioituksilla kesäkuussa 2004. KRISTIAN LAMPE
4 Arvioitityöryhmä puheejohtajaa toimi Jarkko Eskola (vas.) ja jäseiä olivat SBU: johtaja Nia Rehqvist, hallitoylilääkäri Haa Mäkäräie, Norja Kasaterveyslaitoksesta Ady Oxma ja FiOHTA: viestitälääkäri Kristia Lampe (oik.), joka toimi työryhmä sihteeriä. Professori Krister Höckerstedt puuttuu kuvasta. MARJUKKA MÄKELÄ Uutta, vahaa, siistä ja laiattua Ulkoie arvioitiryhmä tiivisti työsä 48 kommettii, jotka o ryhmitelty kahdetoista pääotsiko mukaa. Moet suosituksista vahvistavat FiOHTA: ykyise lija, muutamat ohjaavat uusille alueille. Otsikot ovat alla, ja iide sisällöstä o poimittu joitaki suosituksia malliksi. Valiat ovat allekirjoittaee; koko raportti kaattaa myös lukea. 1. Päämäärät ja tavoitteet Työjakoa FiOHTA: ja muide äyttöö perustuvaa tietoa tuottavie ja levittävie yksiköide välillä tulisi kirkastaa. Tiedo käytätöö juurrutus ei kuulu FiOHTA: tehtävii. 2. Orgaisaatio FiOHTA: euvottelukua ja tieteellise toimikua raketeet tulisi tarkistaa ja iide ohjaavaa merkitystä lisätä. 3. Riippumattomuus ja priorisoiti Sijaiti Stakesissa o FiOHTA:lle eduksi, edellyttäe että yksikö riippumattomuus säilyy jatkossaki. 4. Kohdeyleisö FiOHTA: tarjoama tiedo tärkei kohderyhmä eivät ole yksittäiset kliiikot, vaa terveyspalveluja tuottavat ja terveyspoliittisia päätöksiä tekevät orgaisaatiot. 5. Arvioitiaiheet Aihevalia kriteerie tulee olla selkeät ja valita pitää tehdä läpiäkyvästi. 6. Lääkkeet STM: tulisi selkeyttää FiOHTA:, Lääkelaitokse ja Rohdo keskiäie työjako. 7. Kasaivälie yhteistyö Aktiivie yhteistyö INAHTA:, HTAi: ja Cochrae-verkosto kassa sopii hyvi FiOHTA: toimitaa. 8. Toimia hajauttamie Vilkas kasallie yhteistyö o tarpee jatkossaki, mutta FiOHTA: toimitaa ei ole syytä hajauttaa useammille paikkakuille. 9. Ulkoise tutkimukse rahoittamie Rahoitus o syytä suuata taloudellisii arvioihi, systemaattisii katsauksii ja implemetaatiotutkimuksee. Muuhu tutkimuksee voidaa ataa meetelmätukea. 10. Tiedo juurruttamie FiOHTA voi tukea lääketieteellisiä tiedekutia äyttöö perustuva terveydehuollo käytätöö juurruttamisessa. Meetelmäarvio oppituolit olisivat tässä hyödyllisiä. 11. Riittävä osaamise takaamie FiOHTA: hekilöstö jatkuvaa koulutusta voidaa pitää yllä esim. tutkijavierailui. Riittävä terveystaloudellie asiatutemus pitää varmistaa. 12. Uusie voimavaroje suutaamie FiOHTA: omaa hekilöstöä tulisi lisätä 20 24 hekilöö. Terveydehuollo meetelmie arvioii ohella FiOHTA: perustehtävii kuuluu mm. systemaattiste katsauste tekemie ja opeat vastaukset STM: esittämii kysymyksii. Marjukka Mäkelä
tystä ja erityisesti muide Pohjoismaide vastaavie arvioitiyksikköje toimitaa ja vastuukettää. Näitä peilataa FiOHTA: laajetumisee ja vastuualueisii. Raportissa esitetää kaikkiaa 48 kehittämissuositusta, joista moet vahvistavat ja tarketavat jo omaksuttuja käytätöjä, toiset taas rajaavat työ kohdealuetta etisestää ja jotkut suutaavat paiopisteitä uudellee. Työryhmä äkemyksiä ja suosituksia esiteltii laajemmi semiaarissa, joka pidettii raporti julkistamise yhteydessä syyskuussa Säätytalolla Helsigissä. 5 Terveydehuollo arvioitiyksikö luotettavuude kaalta työryhmä paiottaa yksikö itseäisyyttä sekä suhteessa toimeksiatajiisa että isätääsä Stakesii. Luotettavuus edellyttää toimiallista, taloudellista ja julkaisupoliittista riippumattomuutta sekä kaike tiedo julkistamise ja jakamise täyttä avoimuutta. Vai äillä edellytyksillä FiOHTA voi esiityä puolueettomaa, tutkittuu ja tiedeyhteisö hyväksymää tietoo tukeutuvaa asiatutijaa. Työryhmä pitää FiOHTA: sijaitia Stakesissa edellee asiamukaisea ja parhaaa vaihtoehtoa, kuha yllä maiitut edellytykset säilyvät. Päätöksetekijät tärkeä kohderyhmä Ulkoise arvioii loppuraporti mukaa FiOH- TA: tulee keskittyä terveystekologia arvioitii tieteellise tiedo pohjalta sekä tiedo välittämisee palvelujärjestelmää ja se päättäjille. Myös meetelmie kehittämie ja vaikuttavuustutkimukse harkittu metodologie tukemie kuuluvat FiOHTA: tehtävii, mutta toimitasuosituste atamie o muide asia. KRISTIAN LAMPE FiOHTA: keskeisiksi kohderyhmiksi työryhmä toteaa STM: ohella palvelujärjestelmä toteuttamispäätöksistä vastaavat tahot, kute sairaahoitopiirie ja perusterveydehuollo päätöksetekijät. Kliiisessä työssä toimivat lääkärit ovat toissijaie kohde. Selkeyttä työjakoo Arvioitityö yhteydessä ousi esille epäselvä työjako lääkehuollo taloudellise arvioii osalta. Työryhmä suositteleeki, että vastuita selkiytetää eri toimijoide keske miisteriö avulla. Fi- OHTA: kasvua silmällä pitäe työryhmä esittää keskeiset resurssitarpeet ja ehdotuksesa iide jakautumisesta tutkimukse, arvioii ja tiedo välittämise keske. Työryhmä toivoo ataeesa merkittävä kehitysimpulssi arvioitia koskevaa jatkotyöhö. Se oma arvio o, että suomalaie terveydehuollo meetelmie arvioiti o hyvällä kasaivälisellä tasolla; työ o aktiivista, tuottavaa ja hyödyttää palvelujärjestelmää sekä päätöksetekoa. FiOH- TA: työ tuettuutta o kuiteki tärkeää edellee parataa myös kutie päätöksetekijöide keskuudessa. Jarkko Eskola arvioitiryhmä puheejohtaja Eskola J, Höckerstedt K, Mäkäräie H, Oxma A, Rehqvist N, Lampe K. The Future of FiOHTA a Exteral Review. FiOHTA Report 23. Stakes, Helsiki, September 2004. Raportti o julkaistu myös iteretissa osoitteessa www.stakes.fi/fiohta/raportit. KRISTIAN LAMPE
KEKON KULMA 6 Systemaattie syyi myös tietotekiikalle? J o puoliksi kuluee fraasi mukaa tietotekiikka kaikkie sovelluksiee tulee muuttamaa suomalaise terveydehuollo toimitakulttuuria eemmä kui yksikää uusi biolääketieteellie oivallus. Alamme olla yksimielisiä myös siitä, että suuri osa toimitaa ohjaavasta tiedosta jalostuu itse asiassa sähköisestä, eliikäisestä terveyskertomuksesta ja jopa automaattisesti. Kasallie terveyshake o ottaut tämä asia kiitettävällä tavalla ajaaksee. Tiedosiirtostadardit, luokitteluja koodausjärjestelmät, tietosuoja ja -turva ja moet muut osa-alueet tutuvat aiaki maalliko mielestä tullee se työssä huomioo otetuiksi. Jos asiat ovat tietotekiika perusajatukse ja keskushallio tasolla kohdallaa, järjestelmiä hakkivie yksiköide tasolla e eivät ole. Jo sirpaloituut palvelukettä satoie kutiee ja yhtymiee luo ogelmallise viidako. Tietojärjestelmie röyhkeä myytitykki voi hyvi edetä tämä viidako katveissa ja metsästää itsellee asiakkaita hyvää tarkoittavista mutta helposti höyäytettävistä poliittisista päättäjistä. Myöskää hakitoja esittelevie virkamieste joukossa terveydehuollo tietotekie kokoaisäkemys o peri harvoi ii vakka, että virhevaliat voitaisii välttää. Jälki o sitte aika kauheata ja kallista: milloi iso kaupuki harhautuu hakkimaa jostai ulkomailta kääety sovellukse, joka romutetaa täy- si toimimattomaa alle kahdessa vuodessa hakitapäätöksestä; milloi suursairaala esiapuyksikkö valitsee jostai syystä tehohoitoo tarkoitetu ohjelma, joka ei taivu mitekää palvelemaa staccatotyyppistä sisää ulos-potilasvirtaa; milloi markkiamies saa ostaja uskomaa, että HL-7 yhteesopivuus riittää takaamaa ehjä tiedosiirro toise HL-7-mukaise järjestelmä kassa. Eikä tämä vielä riitä. Lisäksi tulevat terveydehuollo ammattihekilöide sadat tai tuhaet kaikekirjavat, paikallisista yrkkipajoista tulleet viritelmät, jotka o usei luotu tukemaa jotaki hetkellisee hekilökohtaisee, usei tieteellisee itressii perustuvaa tiedokeruuta. Kerättävä tiedo massa osoittautuu koht sillää ii suureksi, ettei edes hakia ideaikkari itse jaksa tyydyttää ohjelma tiedoälkää, apuhekilöistä puhumattakaa. Koko systeemi sakkaa sitte siihe paikkaa. Ja taas paloi rahaa hukkaa, kasapäi. Jos kerra tässä maassa pyritää järjestelmällisesti arvioimaa kaike hoitotekologia arvo ee se käyttööottoa, jos kaikkie potilashoitoo käytettävie lääkkeide tulee läpäistä sekä turvallisuus-, vaikuttavuus- ja kustausvaikuttavuustestit, miksi samaa periaatetta ei voitaisi soveltaa keskitetysti myös tietotekiikkaa? Samoje, täysi pysyvästi iukkoje voimavaroje tehokkaimmasta käytöstähä tässäki o kysymys. Käytäössä systemaattie syyi tarkoittaisi sitä, että kaikkie julkise terveydehuollo laitoste tulisi sitoutua hakkimaa vai sellaisia tietotekisiä ratkaisuja, jotka ovat läpäisseet joki kasallise asiatutijaelime tarkastusprosessi ja jossa ohjelma tarkastaja vielä olisi sitä tarkastaessaa perillä ohjelma kaavaillusta sovellusalueesta. Muita ohjelmia ei voitaisi asetaa julkise palvelujärjestelmä koeisii. Tällä tavalla saatettaisii turvata tuottajatasollaki se visio toteutumie, joka o ollut ohjaamassa Kasallista terveysprojektia. Vieläkö tämä ehdotus mahtaisi ehtiä projekti toteuttamisohjelmaa? KERTTULI KORHONEN Martti Kekomäki professori Helsigi yliopisto Kasaterveystietee laitos
TERVEYSTALOUSTIEDE Virheide välttämie ei käy helposti terveydehuollossa 7 Vaikka ihimillisyyde merkitys terveydehuollo tuloksii, meetelmie arvioitii ja palveluje laadu varmistuksee tiedetää, ei virheide välttämie käy helposti. Virheet tulevat kalliiksi ja erehdykset aiheuttavat vältettävissä olevaa kärsimystä, sairautta ja jopa kuolemaa. Professori Ala Mayardi mukaa terveystaloustietee tehtävää oki suojata yksittäisiä kasalaisia kuolemalta ja veroilta. Kasalaiste verotustaakkaa voidaa kevetää esimerkiksi karsimalla vahoja käytätöjä sekä estämällä tarpeettomia ja vaikutuksiltaa heikkoja uusia toimepidemuotoja pääsemästä terveydehuollo toimialalle. Rajalliste resurssie tehokas kohdetamie terveyde tuottamisee, eli elämä pituude ja laadu lisäämisee, suojaa taas osaltaa yksilöitä tarpeettomilta kuolemilta, professori Mayard lueoi Helsigissä. Yorki yliopisto terveystaloustietee professori Ala Mayard oli yksi elokuu alussa Filadiatalolla pidety Yrjö Jahssoi Säätiö terveystaloustietee Icetives ad Fiace of the Health Care System -juhlasemiaari lueoitsijoista. Health Ecoomics i the Past, the Preset ad the Future -esitelmässää Mayard tarkasteli erityisesti ihimillise erehdykse vaaraa ja merkitystä terveydehuollo alueella. Aiaki kolme asiaa o vuosikymmeie tiedostuksesta huolimatta jääyt Mayardi mukaa kuolema ja verotukse haastajiksi: 1) terveydehuollo aktiivisuude ja käytäö toimitatapoje vaihtelu rusaus ja erityisesti iide suhde tehokkuutee, 2) terveydehuollo piirissä tapahtuvat virheet ja riskie hallita, ja 3) terveydehuollo meestymie ja se mittaamie. Kaikki ämä tutkimuksellisesti hakalat ilmiöt vaikuttavat terveyspalveluje laatuu. Ihimilliselle tekijälle sattuu O ihimillistä tehdä virheitä, mutta terveydehuollossa tehdyt virheet voivat aiheuttaa vältettävissä olevaa kärsimystä, sairautta ja jopa kuolemaa. Väl- tettävissä olevia virheitä o huomattu esimerkiksi lääkkeide määräämisessä, aostelussa ja jakamisessa, kirurgiassa ja varsiki käsihygieiassa 1. Eräistä USA:ssa tehdyistä ja päätelmiltää rajatuista tutkimuksista o arvioitu, että sairaalaa otossa tapahtuvii virheisii (3 5 %) kuolisi liki satatuhatta amerikkalaista vuosittai. Toisaalta Eglaissa tehty tutkimus viittaa vielä korkeampii virheprosetteihi (10 %) 2. Terveydehuollo piirissä tapahtuvie virheide kustaus-vaikuttavuude mittaamie ja arvioiti o kuiteki heikkoa lähes kaikissa terveydehuollo järjestelmissä. Virheide tutkimie ja vähetämie ei ole helppoa, koska yksittäiste toimitatapoje lisäksi myös terveydehuollo orgaisoititapoja ja koulutusraketeita voi olla tarpee muuttaa, totesi Mayard. Esimerkiksi lääkärie kassa toimiva hoitohekilöstö suhteellisella määrällä ja koulutukse laadulla o tutkimuste mukaa varsi suuri merkitys kuolleisuude estossa 3 ja potilaide elämälaadu tukemisessa 4. Toisaalta automaatioo paostamie esimerkiksi lääkkeide valmistuksessa ja jakamisessa voisi olla kaattavaa, jolloi pohdia kohteeksi ousisivat myös työvoima ja pääoma suhteet. O kuiteki muistettava, että terveydehuollo toimia virheettömyyde vaikutus yksilö elämä pituutee voi olla eite terveyspalveluja käyttävä väestöosuude osalla varsi vähäie, kute eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa o arvioitu 5. Oko optimaalista virhetasoa? Mielekiitoise lueo pohjalta kumpusi mota kysymystä. Mikä o tehokkuude kaalta optimaalie virhetaso? Mikä o hyväksyttävissä oleva virhetaso? Mite haluttuu virhetasoo tulisi pyrkiä? Virheide halliassa, ja myös palveluje laadu johtamisessa, lieevät kyseessä vahvasti myös poliittisee päätöksetekoo liittyvät arvovaliat. Näyttöö perustuvaa kustaus-vaikuttavuustietoa
8 tarvitaa päätökseteo tueksi, ku arvioidaa sekä virheide määrää ja laatua että iide vähetämisee tähtääviä keioja. Lisäksi tulisi kiiittää huomiota myös hoitoketjuje sekä muide kokoaisuuksie arvioitii ja kehittämisee yksittäiste virheide osoittelu sijaa. Täysi ollatolerassi virheille o vaihtoehtoiskustauksia ajatelle tuski järkevää tai todellise epävarmuude vaaiessa edes mahdollista. Terveystaloudelliselle tutkimukselle o yhtäkaikki tarvetta myös virheitä arvioitaessa ja vältettäessä. Erkki Soii 1 Pittet D, Hugoet S, Harbarth S, Mourouga P, Sauva V, Touveeau S, Pereger T. Effectiveess of a Hospital-Wide Programme to Improve Compliace with Had Hygiee. Lacet. 2000;9238:1307 12. 2 Vicet C, Neagle G, Woloshyowych M. Adverse evets i British Hospitals: Prelimiary Retrospective Record Review. BMJ 2001;322:517 9. 3 Aike L, Clarke S, Cheug R, Sloae D, Silber J. Educatio Levels of Hospital Nurses ad Surgical Patiet Mortality. JAMA 2003;12:1617 23. 4 Needlema J, Buerhaus P, Mattke S, Stewart M, Zelevisky K. Nurse-Staffig Levels ad the Quality of Care i Hospitals. NEJM 2002;22:1715 22. 5 Hayward R, Hofer T. Estimatig Hospital Deaths. Due to Medical Errors Prevetability is i the Eye of the Reviewer. JAMA 2001;4:415 20. Erkki Soii o Kuopio yliopistossa opiskeleva terveys- ja kauppatieteide ylioppilas. Aikaisemmalta koulutukseltaa hä o sairaahoitaja (AMK). Häe tieteellise kiiostuksesa alueita ovat esim. terveystaloudellie aalyysi, epävarmuus, kustauslasketa ja rahoitus. Erkki Soii o tehyt mikrobilääkkeide käytö optimoimisee tähtäävä MIKSTRA-ohjelma kustausvaikuttavuusaalyysiä opitoihisa kuuluva harjoittelujakso aikaa, ja hä aikoo tehdä myös terveystaloude Pro Gradu - tutkielmasa MIKSTRA-ohjelmasta. Harjoittelujakso aikaa hätä ohjasivat projektipäällikkö Ulla-Maija Rautakorpi ja tutkija Haa Koskie FiOHTA:sta. Käsihygieia merkitys tiedetää ja uohdetaa Jo vuoa 1847 ukarilaie Igaz Semmelweis todisti käsihygieia merkitykse aikalaisillee, ku hä pystyi kehittämällää käsie puhdistustekiikalla vähetämää lapsivuodekuolemia huomattavasti 1. Tehokkai yksittäie ifektioide leviämise estäjä oki terveydehuollo hekilöstö käsihygieia. Käytäössä käsie desifektiohierota alkoholihuuhteella o saippuapesua parempi vaihtoehto vertailutekiikoita vähäisemmä ihoärsytykse, tehokkuude, opeude ja saatavuude tähde 2. Erilaiste meetelmie pitkästä historiasta, saatavilla olevasta tiedosta 2, 3, 4 ja yleisestä tietämyksestä huolimatta professori Ala Mayard oli esitelmässää Health Ecoomics i the Past, the Preset ad the Future erityise huolissaa käsihygieia uohtumisesta. Tiedohakua ja itse käsihygieiasta tehtäviä tutkimuksia varte o olemassa hyviä tietolähteitä, kute iso-britaialaise The Natioal Istitute for Cliical Excellece NICE: julkaisema Ifectio Cotrol 4 sekä yhdysvaltalaise The Ceters for Disease Cotrol ad Prevetio CDC: laatimat ohjeistukset 2. NICE: mukaa alkoholikäsihuuhtee käyttö voi auttaa välttämää 10 12 ifektiota 1000 potilasta kohde 4 ja se optimaalie käyttö voi myös puolittaa yleisimmä sairaalabakteeri MRSA: (metisilliiille resistetti Stafylococcus aureus) läpäisevyyde (2,16:sta 0,93 tapauksee 10000 potilaspäivää kohde) 5. Sairaalaperäise ifektio aiheuttamaksi keskimääräiseksi kustaukseksi o arvioitu oi 5000 euroa, ja tällöi jopa piei alkoholihuuhtee avulla aikaa saatu väheys ifektioissa olisi kustauksia säästävää 4. Atimikrobisille aieille resistettie katoje eli s. sairaalabakteereide jatkaessa kasvuaa myös Suomessa erityisesti MRSA: osalta 3, ei käsihygieia merkitystä voie liiaksi korostaa. Erkki Soii 1 Noski G, Peterso L. Egieerig Ifectio Cotrol through Facility Desig. CDC. Emergig Ifectious Diseases 2001;2: 354 7. 2 Boyce J. & Pittet D. 2002. Guidelie for Had-Hygiee i Health-Care Settigs. CDC. MMWR RR16/2002. Iteretissä osoitteessa http://www.cdc.gov/mmwr/pdf/rr/rr5116.pdf. 3 Tartutatautirekisteri. KTL. 2004. Iteretissä osoitteessa http:/ /www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/ktl_tutkii/tilastot_ja_rekisterit/ tartutatautirekisteri_-_ttr/. 4 Ifectio Cotrol. NICE. 2003. Iteretissä osoitteessa http:// www.ice.org.uk/page.aspx?o=71774. 5 Pittet D, Hugoet S, Harbarth S, Mourouga P, Sauva V, Touveeau S, Pereger T. Effectiveess of a Hospital-Wide Programme to Improve Compliace with Had Hygiee. Lacet 2000;9238:1307 12.
CAMPBELL COLLABORATION Campbell-verkosto toimii moissa maissa Systemaattiste katsauste puolesta 9 Campbell Collaboratio o yhteistyöverkosto, joka tavoitteea o tuottaa, ylläpitää ja levittää systemaattisia kirjallisuuskatsauksia sosiaali- ja käyttäytymistieteelliste ja koulutukse ala vaikuttavuustutkimuksista. Campbell Collaboratio toimii läheisessä yhteistyössä ja yhteisi periaattei Cochrae Collaboratioi kassa. Campbell Collaboratio (ime lyheteeä käytetää merkitää C2) o ei-kaupallie kasaivälie verkosto, joka tehtävää o sisarverkostosa Cochrae-yhteistyö tapaa laatia, päivittää ja välittää systemaattisia katsauksia sosiaali- ja käyttäytymistieteide sekä koulutusala itervetiotutkimuksista. Campbell-yhteistyö myös ylläpitää tutkimus- ja katsausrekistereitä, kehittää tutkimusmeetelmiä sekä tukee ja kouluttaa katsauksetekijöitä. Verkosto toimita o jakaatuut eljää sisältöä koordioivaa ryhmää: krimiaalitutkimus, koulutus, sosiaalitieteellie tutkimus ja tutkimusmeetelmie kehitys. Kasaivälie verkosto toimii Campbelli kasaivälie sihteeristö toimii Pesylvaiassa Yhdysvalloissa ja siellä myös pidettii verkosto perustamiskokous helmikuussa 2000. Campbell-yhteistyö pohjautuu lähiä yksilöide ja yhteisöje iostuksee, kiiostuksee ja vapaaehtoisee yhteistoimitaa. Kasaivälisessä verkostossa o mukaa Stakesi sosiaalipalveluje evaluaatioryhmä FiSoc. Vajaa eljä vuotta sitte Cochrae-kirjasto tutkimusrekisteristä siirrettii 10 000 satuaistettua sosiaaliala, psykologia, koulutukse ja krimiologia ala tutkimusta Campbelli omaa viitetietokataa, joka imettii C2-SPECTR:ksi. Tähä päivää meessä tietokataa o keräätyyt vajaa 12 000 alkuperäistutkimusta Campbell-katsauste tekijöide työtä helpottamaa. Katsausrekisteri (C2-RIPE) sisältää otsikkotiedot hyväksytyistä aiheista ja liki vieree ilmestyy hyperliki kautta pääsy katsaustekstii heti, ku tutkimussuuitelma o hyväksytty. RIPE-rekisterissä o tällä hetkellä oi 80 katsausotsikkoa, joista tosi vai pieellä osalla o likki keskeeräisee tai valmiisee katsauksee. Pohjoismaie keskus Kööpehamiassa Taska kasallise sosiaaliala tutkimuslaitokse suojissa toimii lisäksi alueellisesti palveleva Campbelli pohjoismaie keskus, Nordic Campbell Ceter. Marraskuu 11. 12. päivää Campbelli pohjoismaie keskus järjestää eljäe vuosikokouksesa Kööpehamiassa. Kokous o otsikoitu what works? ( mikä tepsii? ). Yleislueolla puhutaa tieteellise äytö roolista sosiaali- ja hyvivoitiala päätökseteossa. Semiaari työpajoje aiheita ovat mm. liikutaitervetiot laste ja uorte itsetuo paratamisessa ja hakkeet, joissa kogititiivis-behavioralistilla psykologisilla meetelmillä o pyritty vaikuttamaa laitosuorte epäsosiaalisee käyttäytymisee. Iris Pasterack Campbell-katsauste tekijät tiedo äärellä Lisätietoja Campbell-yhteistyö toimiasta o iteretissä osoitteessa http://www.campbellcollaboratio.org ja Kööpehamia Campbell-semiaari ohjelmasta http://www.sfi.dk/ sw9872.asp.
SBU 10 Alert Ruotsalaie terveydehuollo meetelmie arvioitiyksikkö SBU (States Beredig för Medicisk Utvärderig) ylläpitää SBU Alert -tietokataa, joka tarkoituksea o tuistaa ja arvioida uusia terveydehuollo meetelmiä mahdollisimma varhaisessa vaiheessa, ee iide laajaa kotrolloimatota leviämistä ketälle. Tietokataa voi selata Itereti kautta osoitteessa http://alert.sbu.se/. Sieltä löytyvät myös katsauste täydelliset lähdeluettelot. toimittaut Terttu Pietilä Hammasimplati varhaie kuormitus SBU Alert toukokuu 2004 Hammasimplatteja o käytetty yleisesti 1980- luvulta lähtie korvaamaa meetetty tai puuttuva hammas. Viime vuosia kaksivaiheise implattihoido vaihtoehdoksi o kehitetty yksikertaisempi ja opeampi hoitotapa, ku implatti asetetaa paikoillee yhdessä leikkauksessa. Lisäksi implattia kuormitetaa proteettisella raketeella aiempaa varhemmi. SBU: mukaa täysi hampaattoma alaleua implattihoidossa varhaie kuormitus ataa yhtä hyvä hoitotulokse kui periteisellä meetelmällä toteutettu implattihoito. SBU: Alert-raportissa tarkastellaa kahta hampaattoma alaleua implattihoitoa koskevaa tutkimusta, joissa o verrattu periteistä kaksivaiheista hoitotapaa ja implati varhaista kuormitusta proteettisella raketeella. Toie mukaa otetuista tutkimuksista o satuaistettu. Hammasimplati varhaiseksi kuormitukseksi laskettii hoitomeetelmä, jossa proteettie työ, kruuu tai silta, oli kiiitetty implattii kolme viiko kuluessa leikkauksesta. Lisäksi raportissa o otettu huomioo kaksi vielä julkaisuvaiheessa olevaa tutkimusta: satuaistettu yksittäisimplatteja koskeva pilottitutkimus sekä satuaistettu ja kotrolloitu hampaattoma yläleua implattihoitoa koskeva tutkimus. Potilaalle koituva hyöty ja mahdolliset riskit Periteisessä kaksivaiheisessa hoitotavassa implati osat asetetaa paikoillee erillisissä, 3 6 kuukaude välei tapahtuvissa leikkauksissa. Kokoaisuudessaa implattihoitoo voi kulua 12 kuukautta, ku hampaa poistokohda paraemista joudutaa odottamaa 3 6 kuukautta ee esimmäistä implattileikkausta. Alert-raportissa tarkasteltavat tutkimukset koostuvat pieistä potilasaieistoista ja seurata-aika proteettise työ raketamise jälkee vaihtelee yhdestä viitee vuotee. Yksittäiste implattie kohdalla varhaisessa kuormituksessa fikstuura eli titaaista valmistetu keiojuure pysyvyys oli jossai määri heikompi kui periteistä ajoitusmeetelmää käytettäessä. Muissa tutkimuksissa oistumisprosetti oli kummassaki ryhmässä yhtä suuri. Edellä maiittuje eljä tutkimuste lisäksi o myös julkaistu joukko muita vastaavalaisia tutkimuksia, joissa periteisiä tai varhai kuormitettuja implatteja o käytetty joko vastaavissa hoitotilateissa tai osittai hampaattomie leukoje implattihoidoissa. Koska äistä tutkimuksista puuttuvat kotrolliryhmät, o iide tuloksilla vai vähäie äyttöarvo. Potilaa elämä laatua tarkastelevia tutkimuksia, joissa olisi arvioitu esim. hoitoihi liittyviä kipuja tai ogelmia tai potilaa omaa hoitotyytyväisyyttä, ei tiettävästi ole julkaistu. Hoido kustaukset voivat laskea Ruotsalaise arvio mukaa implattihoido mahdolliseksi kohderyhmäksi voidaa katsoa vähitää 20 % iistä aikuisista, joilta puuttuu omia ham-
paita. O arvioitu, että 30 69-vuotiailta ruotsalaisilta puuttuu keskimääri viisi hammasta, 75 %:lla 70-vuotiaista tai sitä vahemmista o jäljellä keskimääri alle kymmee omaa hammasta ja täysi hampaattomia o lähes 3 % aikuisista. Yksittäisimplati hita o 18 000 kr (oi 2000 euroa) ja kokoleua silta maksaa 85 000 kr (oi 9500 euroa). Implattihoidossa yhtee leikkauksee perustuvat leikkaushoidot ja implati varhaie kuormitus vaativat vähemmä potilaskäytejä ja hoitoaikaa, mikä vähetää kustauksia. Uude hoitomeetelmä vaikuttavuudesta o kuiteki löydyttävä äyttöä. Nii kaua kui ei ole riittävästi tietoa eri hoitotapoihi liittyvistä komplikaatioista ja mahdollisista pitkäaikaisseurauksista, ei implati varhaise kuormitukse lopullista kustausvaikuttavuutta voida arvioida. Johtopäätökset SBU: mukaa o kohtalaisesti äyttöä siitä, että täysi hampaattoma alaleua implattihoidossa varhaie kuormitus ataa yhtä hyvä hoitotulokse kui periteisellä meetelmällä toteutettu implattihoito. Uudelle hoitotavalle voidaa ataa vai iukka äyttö, mikäli varhaista kuormitusta käytetää hampaattomassa yläleuassa, osittai hampaattomassa leuassa siltoje tai yksittäiste hammaspuutoste korvaamisessa. SBU: Alertissa suositellaaki, että muide kui täysi hampaattomie alaleua implattihoitoje yhteydessä tulisi edellee käyttää jatkuvaa seurataa tai laaturekisteriä. Varhaise kuormitukse kustausvaikuttavuudesta ei vielä ole saatavissa riittävää äyttöä. Alert-raportti Tidig belastig av tadimplatat o julkaistu iteretissä osoitteessa http://www.sbu.se/filer/cotet0/ publikatioer/3/tidig_belastig_av_tadimplatat_040512.pdf. 11 Kotimaie kommetti Uusi hoitotapa vastaa paremmi potilaa toiveita Hammasimplattie käyttö puuttuva hampaa korvaamisessa o myös Suomessa yleie hoitotapa, josta o jo pitkää kerätty tietoa ja saatu käytäö kokemuksia. Periteistä hoitomeetelmää sovellettaessa aika hampaa meettämisestä se implattikorvauksee veyy kuukausiksi ja kokoaisuudessa hoito voi kestää liki vuode. Tarve opeamma hoitotava kehittämisee o todeäköisesti sytyyt potilaide toiveide pohjalta. Välittömä implatoii ja opeamma proteettise ratkaisu avulla saatu aja säästö lieee oleellisi potilaalle koituva hyöty muista mahdollisista eduista esim. kustaussäästöistä, ku ei tutkimustietoa ole vielä saatavissa. Puuttuva hampaa mahdollisimma opea korvaamie koetaa välttämättömäksi varsiki iissä tilateissa, joissa hammas o meetetty yllättäe tai hampaisto ulkoäkövaatimukset ovat korkeat. Hammasimplati varhaisesta kuormittamisesta o ehditty jo julkaista rusaasti tutkimuksia, mutta SBU: tekemää selvityksee oli otettu mukaa vai satuaistetut ja kotrolloidut seuratatutkimukset. Näistä johtopäätökseksi jäi, että muissa kui täysi hampaattoma alaleua implattihoidoissa tulee välitötä implatoitia ja implati varhaista kuormittamista pitää toistaiseksi kokeiluluoteisea hoitotapaa. Implati varhaista kuormitusta o myös Suomessa käytetty viime vuosia periteise hoitotava rialla, jote kotimaista seuratatietoa o varmaa pia saatavissa. Implattihoitoja koskevia tutkimuksia vertailtaessa o syytä pitää mielessä, että käytettävissä o useampia erilaisia implattitekiikoita ja implattimerkkejä. O perusteltua olettaa, että implattihoidossa sekä hoitotava valiassa ja työ tekisessä suorittamisessa äkyy erikoise voimakkaasti s. suorittajaefekti. Tämä saattaaki aiheuttaa implattihoitoje vertailua tekeville tutkijoille eemmä huoleaihetta kui muissa hammashoido käytätöjä koskevissa tutkimuksissa. Aikuiste hammaspuutokset ovat Suomessa todeäköisesti aiaki yhtä yleisiä kui Ruotsissa. Tulevaisuus äyttää, väheeekö hammasimplattie tarve yleise suu terveyde paraemise myötä vai lisääkö kasvava oma hampaisto ykyistä pidempää säilyttävie aikuiste määrä tätä korjaava ja kutouttava hoido tarvetta. Joka tapauksessa joudumme odottamaa lisää äyttöö perustuvaa toivottavasti myös suomalaista tutkimustietoa hammasimplattie käytö kehityksestä. Terttu Pietilä HLT, ylihammaslääkäri Pori kaupuki
KALIBROINTI Tekie yhdemukaisuus o äyttöö perustuva lääketietee yksi edellytys 12 Kalsiummäärityste väärä kalibroiti maksaa miljooia Yhdysvaltoje hallitukse tekologia- ja stadardisoitiorgaisaatio NIST 1 julkaisi toukokuussa 2004 tutkimukse, jossa tarkastellaa kalsiumi kliiiste pitoisuusmäärityste kalibroii taloudellista merkitystä 2. Tutkimusraportissa arvioidaa kalibroitia, mutta todetaa muideki virhelähteide suuri merkitys. Näyttöö perustuva lääketiede asettaa usei rajoja kliiiselle päätökseteolle ottamatta huomioo tutkimusmeetelmii liittyvää epätarkkuutta. Tästä seuraa kirjoittajie mukaa väärä turvallisuude tue suhteessa laboratoriotietoo. NIST: raportti keskittyy hyperkalsemia kliiisee selvittelyy. Hyperkalsemialla tarkoitetaa tilaa, jossa vere kalsiumpitoisuus o lisäätyyt. Julkaisu alussa esitetää tila oireet sekä yksikertaistettu algoritmi kliiise ja laboratoriodiagostiika eteemisestä. Tähä kehyksee kirjoittajat sijoittivat Mayo-kliika 89 000 potilaa aieisto vuosilta 1998 1999. Tiedot kerättii laskutus- ja laboratoriotietokaoista. Aieisto perusteella laadittii kustausfuktio, joka kuvasi tutkimus- ja hoitokustauste muutosta kalsiummääritykse tulokse muuttuessa ylöspäi. Poikkeava tulosha aiheuttaa usei lisätutkimuksia tai aiaki toistetu määritykse. Käytäö määritystarkkuutta tarkasteltii haastattelemalla eljä suure kasaivälise laboratoriolaitevalmistaja edustajia ja eljä amerikkalaise kliiise laboratorio asiatutijoita. Haastatteluissa korostui, että äyttee ottoo ja käsittelyy liittyvät tekijät ovat kalsiummäärityksissä kalibroitia suurempi haaste. Myös virheellise kalibroii realistisesta suuruudesta saatii uutta tietoa. Piei virhe, suuri kustaus Saatuje tietoje perusteella tutkijat simuloivat matemaattisesti tilaetta, jossa yksi suurimmista laboratoriolaitteide valmistajista päästäisi erehdyksessä markkioille vääri kalibroidu erä kalsiumi määritysreagesseja. Virheelliste mittaustuloste määrää arvioitii suhteessa laskeallisee Yhdysvaltoje aikuisväestö kalsiummittauste määrää. Vai osa kalsiummäärityksistä oletettii oleva vääri kalibroituja. Virheelliste mittauste määrä sijoitettii raporti alussa johdettuu kustausfuktioo. Tulokseksi saatii, että 0,1 mg/dl (0,025 mmol/l) liia korkeaa tuloksee johtava järjestelmällie virhe (bias) aiheuttaisi USA:ssa vuosittai 60 miljooa ylimääräise dollari kustaukset. Jos kalibroitivirhe olisi 0,5 mg/dl (0,125 mmol/l), kustaus ousisi korkeimmillaa jopa 199 miljooaa dollarii. Laskelmassa käytetyt kalibroitivirhee arvot ovat pieiä ja ykyistä määritystarkkuutta ajatelle realistisia. Suuret kalibroitivirheet tulisivatki opeasti todetuiksi. Yhteismitallie kalibroiti tavoitteea Tutkimusmeetelmie yhteismitato tai jopa virheellie kalibroiti aiheuttaa vääjäämättä kustauksia terveydehuollossa ja vaikeuttaa äyttöö perustuvaa lääketiedettä käytäössä. Tuoreita kotimaisissaki ammattilehdissä käsiteltyjä esimerkkejä ovat D-dimeeri 3, tropoiiie 4, Hb- A1c 5 : ja HDL-kolesteroli 6 määritysmeetelmie ogelmat. Moie syöpämerkkiaieide ja allergeeie yhteismitallise kalibroii puute o ii pitkäaikaie, että tilaetta ei eää edes pidetä ogelmallisea. Verepaiemittarie kalibroiista Suomessa o tehty uraauurtavaa työtä, mutta muistutettavaa riittää yhä 7. Ihmise tulkitaa perustuvie tutkimusmeetelmie kalibroiti odottaa osi vielä perustutkimustaaki. Ogelmaa ei pidä kiertää Älykäs kliiikko voi yrittää kiertää ogelmia takertumalla yksittäisee valmistajaa, tutkijaa tai aalyysitekiikkaa. Samalla kasvaa riski joutua satuaise huoo valmiste-erä uhriksi tai valmistaja tuoteuudistukse tai uudelleekalibroii yllättämäksi. Joskus kalibroitimateriaali yksikertaisesti loppuu ja muutos o vääjäämätö. Kilpailu puutteella o hitavaikutuksiaki.
13 KERTTULI KORHONEN Näyttöö perustuvia ohjeita o kuiteki vaikeaa kuvitella sidottavaksi tiettyy toimijaa. Tekie yhdemukaistamie o imittäi äyttöö perustuva lääketietee eräs edellytys. Stadardisoiti o tärkeää, mutta usei pitkällistä ja hitaasti tuloksia tuottavaa. Kehitysresurssit suuataa suuria lupauksia ataville uusille alueille mieluummi kui stadardisoitii joskus vastakkaisesta äytöstä välittämättä. Terveystaloustieteelliselle arvioiille kysytää Kalibroiti ei kalsiumilla eikä moella muullakaa aalyytillä ole merkittävi aalyyttise kokoaisvirhee tai mittausepävarmuude osa 8. NIST:i tutkimukse suuri asio oki siiä, että se toivottavasti aktivoi keskustelua laboratoriomeetelmie laadu taloudellista merkityksestä. Myös piee virhee suuri yhteelaskettu vaikutus isossa väestössä o huomioarvoista globaali tekologia aikaa. Raporti lähestymistapa ataa osviittaa tavoista arvioida laboratoriotutkimuksie tekise laadu terveystaloustieteellistä merkitystä. Käytetty tutkimustapa ei kata kaikkia mahdollisesta virheestä aiheutuvia kustauksia ja o osittai herkkä amerikkalaise terveydehuollo erityispiirteille. Myös tekisiä eroja suomalaisee käytätöö o: raportissa ei oteta huomioo ioisoidu kalsiumi määritystä ja amerikkalaisee tapaa SI-yksikötki loistavat poissaolollaa. Laboratorioaalyysie terveystaloustieteessä riittää siis tutkittavaa. Simulaatioita ei tarvita, ku laskelmat voidaa tehdä todelliste ja ajakohtaiste määritysmeetelmie ogelmia tarkastelevie tutkimuste pohjalta 3,4,5,6. Viime vuosia tällaisia tutkimuksia o tehty vähä ja siksi NIST:i julkaisu puutteieeki o arvokas lisä ala kirjallisuutee. Toivottavasti se iostaa myös suomalaisia tutkijoita ja tutkimukse rahoittajia äide kysymyste äärelle. Jarkko Ihalaie LT, kliiise kemia erikoislääkäri Medix Laboratoriot Oy 1 Natioal Istitute for Stadards ad Techology. Iteretissä osoitteessa www.ist.gov. 2 Klee GG, Schryver P, Gallaher MP, Mobley LR. NIST Plaig report 04-1: The impact of calibratio error i medical decisio makig. 3 Lassila R. Suuretuut D-dimeeriarvo kliiiko haaste. S Lääkäril 2004;24:2475. 4 Porela P, Lud J, Airaksie J. Tropoiiiarvo koholla ei aia sepelvaltimotauti. S Lääkäril 2003;23:2525 7. 5 Pettilä I. Glykoituee hemoglobiii määritykset, iide laatu sekä aalyysie tulevaisuudeäkymät Suomessa. Moodi 2004;3:94-96. 6 Porkkala-Sarataho E, Väisäe S, Niskae L, Puoe K, Laitie M. Saattaa se sitteki olla totta... HDL-kolesteroli määritysmeetelmissä o suuria ogelmia. S Lääkäril 2004;27 29:2727 8. 7 Tähtie T. Huolehdi verepaiemittauksesi laadusta oko verepaiemittarisi lukema luotettava? S Lääkäril 2003; 44:4497 9. 8 Liko S, Öremark U, Kessel R, Taylor PDP. Evaluatio of ucertaity of measuremet i routie cliical chemistry applicatios to determiatio of the substace cocetratio of calcium ad glucose i serum. Cli Chem Lab Med 2002;40:391 8.
LÖYDÖS toimittaut Kerttuli Korhoe 14 Oko verepaiee mittauste taajuudella väliä? Kohoee verepaiee hoito perustuu ee kaikkea toistuvii ja huolellisesti tehtyihi mittauksii. Kaadalaie tutkijaryhmä selvitti satuaistetulla kliiisellä tutkimuksella seuratakertoje taajuude merkitystä, ku potilaalla o essetiaalie verepaietauti 1. Joka 3. tai 6. kuukausi tehtyje mittauste tuloste välillä ei ilmeyt suuria eroja. Kolme vuotta kestäeesee seuratatutkimuksee osallistui 50 yleislääkäriä Kaakkois-Otariosta. Seurattavia oli 609 hypertesiopotilasta, jotka satuaistettii kahtee hoitoryhmää ja he kävivät mittauksissa joko kolme (=302) tai kuude (=307) kuukaude välei. Ryhmie lähtökohdat olivat varsi samalaiset, paitsi että kolme kuukaude ryhmässä oli mukaa eemmä diabeetikkoja kui kuude kuukaude ryhmässä (26 vs. 15). Tutkimukse käyistyessä keskimääräiset verepaiearvot olivat 141,6 mmhg kolme kuukaude ryhmässä ja 143,3 kuude kuukaude ryhmässä. Potilaide ikähaarukka oli 30 74 vuotta. Kaikilla heillä oli verepaielääkitys ja kaikkie verepaietta oli tarkkailtu vähitää kolme kuukaude aja ee seuratatutkimusta. Tutkittavie verepaiee tuli olla < 140/90 mmhg eitää 40-vuotiailla, < 150/95 mmhg 41 59-vuotiailla ja < 160/95 mmhg 60-vuotiailla ja vahemmilla. Suomalaiste suosituste mukaa ihateellie verepaie o < 120/80 mmhg ja ormaali < 130/85 mmhg 2. Sääölliste seuratakertoje lisäksi hypertesiopotilailla oli mahdollisuus käydä lääkäri vastaaotolla aia, ku siihe ilmei tarvetta. Lääkärissä käytii useammi, mikäli verepaie kohosi muide lääketieteelliste syide vuoksi tai jos lääkitystä oli vaihdettu. Ku verepaie oli saatu kotrollii, seuratakerrat jatkuivat joko kolme tai kuude kuukaude välei. Kaadalaistutkimukse tuloste mukaa riittää, että verepaiepotilaa tila kehittymistä seurataa kuude kuukaude välei. Kummassaki seurataryhmässä 0, 12, 24 ja 36 kuukaude mittaustuloste keskiarvot laskivat, ku verepaie mitattii lääkäri vastaaotolla. Kuude kuukaude ryhmässä mittaustuloste keskiarvot aleivat lukemii 137,6/82,3 mmhg, kolme kuukaude ryhmä tulokset olivat 138,5/81,2 mmhg. Keskimääräiset verepaiearvot laskivat myös, ku sairaahoitaja mittasi verepaiee potilaa kotoa. Myöskää potilastyytyväisyydessä sekä halukkuudessa oudattaa hoito-ohjeita ja lääkitystä ei ryhmie välillä huomattu eroja. Kuude kuukaude ryhmässä useampi potilas kuiteki katsoi, että lääkäri ei ottaut riittävä vakavasti heidä sairauttaa seuraa aikaa. Kaikki seurataa osallistueet kävivät lääkäri vastaaotolla useammi kui seuratakertoje taajuudeksi oli aluperi kaavailtu. Kuude kuukaude välei kotrolloitavat potilaat kävivät lääkäri vastaaotolla kuiteki harvemmi kui verrokit (16 vs. 19). Molemmissa ryhmissä lähes joka viidee potilaa verepaie ei seuratatutkimukse aikaa ollut halliassa. 1 Birtwhistle RV, Godwi MS, Delva MD, Casso RI, Lam M, MacDoald SE, Segui R, Rühlad L. Radomised equivalece trial comparig three ad six moths of follow up of patiets with hypertesio by family practitioers. BMJ 2004;324:204 6. 2 Kohoee verepaiee Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118(1):110 26. Suositus löytyy Iteretistä osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/ KERTTULI KORHONEN
HTAi-KONGRESSIKUULUMISIA Krakova HTAi-kogressi 30.5. 2.6.2004 HTA-tietoa tarvitaa päätökseteo tukea 15 Touko-kesäkuu vaihteessa järjestetty esimmäie HTAi-kogressi kokosi liki 600 osallistujaa ympäri maailma Krakovaa, Etelä-Puolaa. Veikseli yläjuoksu kaupuki tarjosi HTA-tiedo uusita virtaa ja tieteki myös historiaa kaueimmillaa. Health Techology Iteratioal, HTAi o kasaivälie järjestö, joka toimii päätöksetekijöide ja terveydehuollo asiatutijoide keskustelufoorumia tutkimus- ja kehittämistoimia kliiisii, taloudellisii ja yhteiskuallisii tuloksii liittyvissä kysymyksissä. HTAi: tavoitteea o myös edistää terveydehuollo tekologia arvioitia (Health Techology Assessmet, HTA) ja tukea vaikuttavaa päätöksetekoa terveyspolitiikassa ja käytäössä. Krakova HTAi-kogressissa oli osallistujia kaikista maaosista, yhteesä 46 maasta. Suomesta kogressikävijöitä oli 21, joista puolet tuli Stakesista. FiOHTAsta tapahtumaa osallistuivat Heidi Attila, Iloa Autti-Rämö, Kerttuli Korhoe, Pekka Kuukasjärvi, Kristia Lampe, Atti Malmivaara, Marjukka Mäkelä, Harri Sitoe ja Sirkku Vuorma. Kaukaisimmat delegaatiot saapuivat Argetiiasta, Japaista ja Uudesta- Seelaista. HTAi-kogressia edelsivät työkokoukset, joissa mm. perehdyttii HTA-tiedo perusteisii yhdysvaltalaise Clifford Goodmai johdolla. Moipuolise lueo ai- kaa virisi myös keskustelua kiperistä kysymyksistä: Mite kotimaasi terveysmiisteriä käyttäisit rahat, jotta päätöstesi vaikutukset olisivat parhaat mahdolliset ii moelle kasalaiselle kui suiki mahdollista? Iltapäivä ohjelma tarjosi symposiumeja esim. potilaa asemasta terveydehuollo meetelmie arvioiissa. Fafaari loppui keske tahdi Kogressi virallisia avajaisia vietettii Krakova yliopisto taloustietee laitokse juhlasalissa. Tilaisuude alkusoittoa kiiri sama vaskie Hejalsävel, joka kaupugi korkeimmasta torista soi aia tasatuei eljä kertaa, jokaisee ilmasuutaa kerra. Kute 600 vuotta sitte fafaari loppui myös kogressi avajaisissa keske tahdi. Taria mukaa kaupugi korkeimmassa torissa päivystäyt vartija huomasi Tsigis-kaai armeija lähestyvä ja hälytti kaupukilaiset soittamalla varoitukse. Tataari ampuma uoli lävisti soittaja kurku ja keskeytti soito. KERTTULI KORHONEN Avajaispuhee piti Puola etie presidetti, Nobeli rauha palkio vuoa 1983 saaut Lech Walesa. Hä sai juhlakasa aplodeeraamaa useampaa otteesee. Näi käyistyi kolmipäiväie luetoje ja paeelikeskusteluje kirjo, jossa aiheia olivat mm. HTA:ha perustuvat terveyspalvelut, HTA-raporttie vaikutus terveyspolitiikkaa, kirurgiste itervetioide arvioiti,
16 KERTTULI KORHONEN HTA-tiedo vaikutus käytäö päätöksetekoo ja HTA vaihtoehtolääketieteessä. Tilaisuuksii osallistuttii moipuolisesti Fiohtalaiset osallistuivat kogressii aktiivisesti. Iloa Autti-Rämö johti puhetta meetelmie arvioii metodologista kehitystä pohtivassa sessiossa ja Marjukka Mäkelä esitteli Suome käytätöjä seulotaworkshopissa. Atti Malmivaara esitteli kirurgiste itervetioide sessiossa tutkimusta mikrodiskektomia vaikuttavuudesta laeikamie välilevytyrässä ja Iloa Autti-Rämö Fi- OHTA: tuoretta raporttia harviaiste aieevaihdutatautie seuloasta vastasytyeillä sessiossa, joka aiheea oli kustausvaikuttavuus. Marjukka Mäkelä oli kogressi tieteellisessä toimikuassa pohtiut, kuika uusi järjestö saa tieteellise toimitasa käytii ja samalla säilyttää ISTAHC:i parhaat periteet. Posteriesityksiä oli kaikkiaa 182. FiOHTA osallistui äyttelyy viidellä posterilla, joide pääotsikot olivat: HTA-portti yltäkylläise tiedo lähteille, CP-laste kutoutukse kasalliset käytäöt, Fysioterapia vaikuttavuus CP-lapsilla satuaistettuje tutkimuste tekemise oletetut ja todelliset esteet, Hoitovaliat koroaaritaudissa ja Kirurgie hoito laeraga lievässä spiaalisteoosissa. taloudellie ja muu vuorovaikutus. Tämä kysely toteutettii osaa Stakesi Käytätöje tutkimusryhmä Potilaat terveydehuollo toimijoia -projektia. Keskustelut jatkuvat Roomassa Yliopistorakeukse ala-aula äyttelyosastoilla esittäytyivät useat meetelmätietoa tuottavat ja välittävät yhteisöt. Kogressivierailla oli siis mota oivaa mahdollisuutta solmia uusia verkostoja, kysyä lisätietoja ja poimia kotii viemiseksi esite vaikkapa INAHTA: tai NCCHTA: toimiasta. Verkostoitumie jatkui iltaisi Krakova moissa kahviloissa ja pubeissa. Ideat tuulettuivat ja saivat uutta perspektiiviä, ku kollegat katsoivat iitä oma maasa käytätöje vikkelistä. Keskusteluja siivittivät kävelyt sessiosta toisee, Krakova vaha kaupugi läpi Waveli kukkulalle. Euroopa suurimma keskiaikaise tori äärellä tutuiksi tulivat goottilaie tuomiokirkko ja reessassiaikaie kauppahalli. Kulttuuriälkäie kogressituristi saattoi myös poiketa kaupugi taidemuseossa ihailemassa yhtä Leoardo da Vici kuuluisimmista maalauksista Naie ja vesikko. Seuraava kasaivälie HTAi-kogressi järjestetää Roomassa 20. 22. kesäkuuta 2005. Kerttuli Korhoe Posterie parhaaa palkittii Haa Toiviaise Suomalaiste potilasjärjestöje ja lääketeollisuude
Poimitoja HTAi-kogressi aiheista Krakova kogressissa ousi esille useita ajakohtaisia terveydehuollo meetelmie arvioitii liittyviä kliiisiä, taloudellisia ja yhteiskuallisia aiheita. Impakti toimitus o poimiut muutama HTAi-kogressi abstraktikirja yli 300 posteri- ja luetoesitykse joukosta. FiOHTAlaiste toimittamat artikkelit perustuvat aieistoo, joka ei ole läpikäyyt tieteellistä vertaisarvioitia. Terveide aikuiste ifluessa rokotus vai hoito? Sader B. ym.: Prevetio or treatmet of iflueza i healthy adults. Torotossa o päätöspuu avulla malliettu, kaattaako terveide aikuiste ifluessaa ehkäistä rokottamalla tai hoitaa viruslääkkei. Vaihtoehtoia arvioitii rokotusta, lääkehoitoa ja iide yhdistelmää, joita kaikkia verrattii perustilateesee eli ifluessa sairastamisee. Tulokset ilmoitettii Kaada dollareia saavutettua laatupaiotettua elivuotta (quality-adjusted life year, QALY) kohti. Kustaukset o tässä muutettu euroiksi. Sekä hoito että rokottamie lisäsivät QALY:ia mitattua terveyttä, mutta tutkijat itseki pitivät kustauksia varsi korkeia. Rokottamalla tuotetu QALY: hita oli oi 19 000 euroa ja lääkehoidolla 66 500 euroa. Jos terve aikuisväestö sekä rokotettii että rokotuksesta huolimatta taudi saaeet hoidettii, tuli laatupaiotetu elivuode hiaksi 28 200 euroa. Tutkijat pohtivat, olisiko kuluja mahdollista leikata rokotusohjelmaa tehostamalla. Laskelmat oli tehty tavaomaise ifluessavuode varalle, jote vuotuista vaihtelua ifluessa äkäisyydessä ei otettu huomioo. Asiaa kaattaisi varmaaki pohtia työterveydehuollo kaalta ja vertailla äitä kustauksia muihi toimii, joilla väkeä pyritää pitämää työkykyisiä. Ku ifluessa potemie ataa vastustuskyvy seuraaville samatyyppisille ifluessaviruksille, mutta rokotukse suojavaikutus o paljo lyhyempi, kertyy rokotukselle vuosie mittaa lisää kustauksia. Oma tulkitai o toistaiseksi, että ifluessa kaattaa työikäise tervee kärsiä; ii korkealta tutuu ehkäisy tai hoido hita suhteessa muihi terveydehuollo toimii. Marjukka Mäkelä KERTTULI KORHONEN PET-tutkimukset syöpäpotilaide hoitovaihtoehtoje valiassa Almaza C. ym. : Positro emissio tomography use ad its impact o patiet cliical maagemet. Kataloia julkise terveydehuollo sairaaloissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettii positroiemissiotomografiatutkimuste (PET) vaikutusta keuhko- ja suolisyöpäpotilaide hoitomeetelmie valitaa. Tutkimus tehtii lokakuu 2002 ja marraskuu 2003 välillä. Tutkijat keräsivät seuraavat tiedot: potilaide taustatiedot, diagoosit, diagostiste testie tulokset sekä hoitosuuitelmat ee ja jälkee PET-tutkimukse. Yhteesä 534 PET-tutkimusta tehtii kyseiseä ajajaksoa. Yleisimmät diagoosit olivat keuhkosyöpä (27 %), paksusuolisyöpä (26 %), lymfooma (10 %) ja ritasyöpä (5 %). Kuratiivista kirurgista toimepidettä oli ehdotettu ee PET-tutkimusta keuhkosyöpäpotilaista 90 %:lle ja paksusuolistosyöpäpotilaista 76 %:lle. PET-tutkimus muutti merkittävästi jatkotoimepiteide suutaa. Keuhkosyöpäpotilaista vai 45 %: katsottii soveltuva kuratiivise kirurgia ryhmää, mediastioskopiaa ohjattii lisäksi 18 %. Suolistosyöpäpotilaista vai 39 %:lla katsottii kuratiivise kirurgia oleva mahdollie. lll Asiamukaista puhelieuvotaa Walesissa Iloa Autti-Rämö Sooks H. ym.: A evaluatio of the appropriateess of advice ad health care cotacts made followig calls to NHS Direct Wales. NHS Direct o Britaiassa toimiva puhelipalvelu, joka kautta saa hoitaja atamaa terveyseuvotaa 24 tutia vuorokaudessa. Tutkijaryhmä selvitti Walesissa, kuika asiamukaista paikallise palvelu atama euvota o. He lähettivät postikysely 1 897 peräkkäiselle soittajalle touko-kesäkuussa 2002. NHS Direct Walesi (NDW) käyttäjiltä kysyttii, mite asiamukaisia he pitivät aettuja ohjeita. Kyselyy vastasi 1 003 hekilöä (54 %), joista 774 ilmoitti olleesa yhteydessä NDW:he viimeise kahdeksa viiko aikaa. Vastaajie keski-ikä oli 46 vuotta ja heistä 72 % oli aisia. Useimmat vastaajat (92 %) kokivat, että olivat saaeet puhelipalvelusta heille sopivaa euvotaa. Samoi useimmat (83 %) kokivat, että palvelusta saadut hoitoo hakeutumista koskevat ohjeet, olivat suuillee oikei. Vai harvat kokivat, että heidä ogelmasa olisi vaatiut opeampaa selvittelyä (3 %) tai että e olisi voiut hoitaa vähemmälläki kiireellä (4 %). Lisäksi tutkijat arvioivat kaikkiaa 414 jatkohoitoo hakeutuee hoido tarpee ja hoitopaika asiamukaisuutta. Valtaosa (64 %) jatkohoito arvioitii tarpeelliseksi ja riittäväksi, oi kolmaeksella (32 %) tarpeettomaksi, ja vai vähemmistöllä (3 %) riittämättömäksi. Kahde proseti kohdalla arviota ei voitu tehdä. Loput 360 asiakasta ei hakeutuut hoitoo ja heidä toimitasa arvioitii riittäväksi. Site kaikkiaa 624 (81 %) soittajaa toimi asiamukaisesti, 17 % teki eemmä kui tarpee ja oi 1 % vähemmä kui tarpee. Soittajie omii vaikutelmii ja objektiivisee arvioo perustue tutkijat totesivat, että NDW: atama euvota o asiamukaista. Tutkimukse perusteella äyttää siltä, että opitomatka Britaiaa saattaa olla hyödyllie puhelieuvotaa järjestäville. Kristia Lampe 17
Implemetaatioo paostamie kaattaa Nerbrad C. ym.: Implemetatio of a HTA-report o back pai i a primary care settig. 18 Parhaastakaa tiedosta ei ole hyötyä, jos se jää kirjahyllyy pölyttymää. Ruotsalaistutkijat selvittivät, kaattaako selkäkipua koskeva arvioitiraporti saoma toimeepaoo paostaa perusterveydehuollossa. He pyrkivät vaikuttamaa kahde aluee työtekijöihi viemällä heille kolme jakso aikaa arvioitiraporttii perustuvaa tietoa s. breakthrough-kosepti avulla. Kaksi muuta aluetta toimivat kotrolliryhmää. Valitettavasti kotrollialueilta ei saatu riittävästi tutkimusaieistoa, jote tutkijat joutuivat tyytymää vertailemaa tilaetta kahdella tutkimusalueella ee ja jälkee itervetio. Fysioterapeutit muuttivat toimitaasa kuude sellaise hoitomeetelmä kohdalla, joide osalta tieteellie äyttö oli arvioitu korkealaatuiseksi tai kohtalaise korkealaatuiseksi. Kaikkiaa äitä meetelmiä oli yhdeksä. Lääkärit puolestaa muuttivat toimitaasa kahde meetelmä kohdalla iistä eljästä meetelmästä, joide kohdalla tieteellie äyttö oli yhtä vakuuttavaa. Selkäkivusta johtuvie sairaslomie määrä vähei 75 %:lla, ku muista syistä johtuvat sairaslomat väheivät 52 %:lla. Potilaat suhtautuivat perusterveydehuollossa aettuu hoitoo hyvi positiivisesti sekä ee että jälkee projekti. Toimia myötä myös yhteistyö lääkärie ja fysioterapeuttie sekä perusterveydehuollo ja sairauslomista vastaava hallio välillä tuli paremmaksi. Tutkijat totesivat, että toimeepao-ohjelma oli osittai oistuut, sillä sairauslomat väheivät ja potilaat olivat tyytyväisiä. lll Kristia Lampe Brachyterapia ja lääkestettie vaikuttavuus putarissa Norderhaug I. ym.: Drug elutig stets or itracoroary brachytherapy: The rise, fall ad evolutio of techologies to reduce resteosis. Norjalaistutkijoide laatimassa järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa arvioidaa sepelvaltimo sisäise brachyterapia ja lääkestettie vaikuttavuutta. Tutkijat keräsivät kirjallisuutta Medlietietokaoista vuotee 2004 saakka sekä julkaisematota kirjallisuutta INAHTA: suosittelema meetelmä mukaisesti. Haut tuottivat kuusi satuaistettua vertailututkimusta brachyterapiasta ja yhdeksä lääkesteteistä. Meta-aalyysie perusteella brachyterapiaa eli tykösädehoitoo liittyi merkittävie sydätapahtumie kokoaismäärä aletumie 0.56:ee (luottamusvälit 0.44 0.72), ku riskisuhde plaseboryhmässä o 1.0. Lääkestetteilla todettii merkittävie sydätapahtumie kokoaismäärä aletumie 0.35:ee (0.27 0.45). Vaikuttavuudet johtuivat pääasiallisesti aletueesta uude revaskularisaatiotoimepitee tarpeesta: kuolema tai sydäifarkti riskit eivät vähetyeet. Myöhemmi ilmeevä ahtauma riski suuretumista todettii kuiteki brachyterapia yhteydessä: riskisuhde oli 2.19 (0.88 5.41). Tutkijoide johtopäätökseä o, että sekä brachyterapia että lääkestetit vähetävät uude revaskularisaatiotoimepitee tarvetta, mutta eivät vaikuta kuolleisuutee tai sydäifarkti esiitymisee. Mahdollista myöhempie ahtaumie esiitymistä tutkijat pitivät huoleaiheea, myös lääkestettie kohdalla. Brachyterapiaa käytetää Suomessa vähä, mutta lääkestettie käyttö o selvässä kasvussa. Tutkijoide johtopäätökset ovat lijassa se varsi yleise käsitykse kassa, että selkei hyöty lääkesteteistä saavutetaa vähäisempää uusie revaskularisaatiotoimepiteide tarpeea. Lääkestetit vähetävät myös agiaoireita, mutta eivät ilmeisesti kuolleisuutta eivätkä sydäifarkti riskiä. Atti Malmivaara Atibioottivalitoje ohjausta USA:ssa Berstei S. ym.: Improvig atibiotic prescribig for ambulatory patiets with siusitis: a quasi-experimetal study. Yhdysvaltalaistutkimukse tarkoituksea oli arvioida itervetioohjelma vaikutusta atibioottivalitoihi poskiotelotulehdukse hoidossa. Atibioottivalitoja verrattii puole vuode ajalta ee (tammi-kesäkuu 2001) ja jälkee (heiä-joulukuu 2001) lääkärikohtaise palauttee atamise. Tiedot kirjattii esimmäisellä jaksolla 4 153:sta ja toisella jaksolla 3 820:stä poskiotelotulehduspotilaasta, joita hoiti 112 lääkäriä 14:ssä kahde eri yliopistokliika (Family Medicie ja Geeral Medicie) alaisessa perusterveydehuollo yksikössä. Atibioottivaliat luoee yliopisto osastoista toie atoi luva asiatutijaohjauksee omissa yksiköissää. Seuraassa havaittii, että atibiootteja määrättii 67 %:lle sivuotelotulehduspotilaista ee lääkärikohtaise palauttee atamise ja 57 %:lle se jälkee (p<0.001). Atibioottie määräämie ylähegitystieifektioissa vähei samaa aikaa 20 %:sta 14 %:ii (p<0.001). Ei-toivottuje atibioottivalitoje käyttö sivuotelotulehduspotilailla vähei 24 %:sta 15 %:ii iillä lääkäreillä, jotka saivat sekä palauttee että asiatutijaohjausta (p<0.001) ja 11 %:sta 8 %:ii iillä, jotka saivat vai palauttee (p=0.09). Tutkijat päättelevät, että asiatutijaohjaus vähesi ei-toivottuje atibioottie käyttöä, mutta sillä ei ollut merkitsevää vaikutusta atibioottie kokoaiskäyttöö. He kehottavat hoitosuosituste juurrutushakkeide arvioiissa varovaisuutee, jottei aeta ohjelma tehosta liia hyvää kuvaa. Atibioottie kokoaiskäytöstä raportoitii vai koko aieisto luvut erottelematta toisistaa pelkä palauttee saautta ryhmää palauttee ja asiatutijaohjaukse saaeesta ryhmästä. Havaittu merkitsevä väheemie atibioottia saaeide potilaide osuudessa katsottii ilmeisesti epäspesifiksi muutokseksi, koska samaa aikaa atibioottie käyttö vähei vastaavasti ylähegitystieifektioissa. Voi kuiteki kysyä, oko tämä kestävä perustelu päätelmälle, että atibioottie määräämise väheemie sivuotelotulehduksissa o ohjelmasta riippumato ilmiö. Yhtä perustellusti voisi olettaa, että aikaisempaa kriittisempi suhtautumie atibiootteihi sivuotelotulehduksessa heijastui epäspesifiseä vaikutuksea myös määrittelemättömii ylähegitystieifektioihi. Juurrutushakkeide arvioiissa o siis todellaki oltava valppaaa. Ulla-Maija Rautakorpi KERTTULI KORHONEN
Kotihemodialyysi yhteydessä parempaa elieusteesee Mowatt G. ym: Systematic review of home versus hospital or satellite uit haemodialysis for people with ed-stage real failure. Suomessa oi 50 potilasta toteuttaa hemodialyysisä kotoa. Kotihemodialyysi tarjoaa mahdollisuude pidempii ja useammi toistettavii hemodialyyseihi vapauttae dialyysiyksiköide resursseja vastaamaa yhä kasvavaa dialyysihoido tarpeesee. Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa eglatilaistutkijat vertasivat kotihemodialyysiä sairaalassa tai etäyksikössä toteutettuu dialyysihoitoo krooista muuaissairautta potevilla potilailla. Päätemuuttujia tutkittii elämälaatua ja eloojäämistä. Yhteesä 27 vaihteleva laatuista vertailevaa tutkimusta ja järjestelmällistä katsausta hyväksyttii aalyysii. Kotihemodialyysipotilaat kokivat yleesä elämälaatusa paremmaksi ja elivät pidempää kui sairaalassa dialyysissä käyeet potilaat. Kotihemodialyysipotilaide puolisot pitivät kotihemodialyysiä stressaavampaa kui sairaalassa tehtyä hemodialyysiä. Neljässä Coxi mallia käyttäeessä tutkimuksessa kotihemodialyysipotilaide kuolleisuude raportoitii oleva pieempi kui sairaalassa hemodialyysissä käyeide potilaide. Vastaavasti verrattaessa Coxi mallilla eloojäämistä satelliittiyksiköissä hemodialyysissä käyvii potilaisii yhdessä tutkimuksessa kotihemodialyysipotilaide elieuste oli parempi, toisessa tutkimuksessa eroa ei ollut osoitettavissa. Tutkijat päättelevät, että kotihemodialyysi äyttäisi oleva yhteydessä parempaa elieusteesee sairaalahemodialyysii verrattaessa. Vastaava ero satelliittiyksikössä toteutettuu hemodialyysii oli ähtävissä, mutta edellistä heikompaa. Huomattavaa o, että kotihemodialyysipotilaat ovat varsi valikoituut potilasryhmä. Potilaa soveltuessa kotihemodialyysii voi tämä järjestely tarjota potilasta hyödyttävä ratkaisu. Samalla sairaala ja satelliittiyksiköide hemodialyysiresursseja voidaa kohdetaa paremmi potilaisii, jotka eivät sovellu kotihemodialyysii. Pekka Kuukasjärvi KERTTULI KORHONEN KERTTULI KORHONEN Osteoporoottisii murtumii useita ehkäisystrategioita Alto V. ym.: Boe desity measuremet ad pharmacotherapy is ot the oly solutio for prevetio of osteoporos-related fractures. Terveydehuollo meetelmätutkimukse tavoitteea o arvioida erilaiste osteoporoosii liittyvie murtumie ehkäisystrategioita. Ruotsalaistutkimus pohjautui äskettäi julkaistuu arvioititutkimuksee, jossa selvitettii osteoporoottiste murtumie primaarise, sekudaarise ja tertiaarise ehkäisy mahdollisuuksia. Primaariprevetioo kuuluu sopiva fyysie aktiivisuus sekä riittävä eergia ja ravio saati. Erityise tärkeää tämä o lapsilla ja uorilla, ku luumassa kasvuiässä muodostuu. Korkea kalsiumi saai o oletettu lisäävä luu tiheyttä, mutta kalsiumi vaikutusta luumassaa ei ole riittävästi tutkittu. Sekudaariprevetio osteoporoosi riskiryhmii kuuluvilla sisältää fyysisee aktiivisuude lisäämise, tupakoii lopettamise sekä luuspesifiste lääkkeide käytö. Tertiaariprevetioksi lasketaa jo murtuma saaeide osteoporoosipotilaide uusie murtumie ehkäisy. Tutkijat katsoivat tämä potilasryhmä jäävä usei vaille tarpeellista lääkehoitoa ja muita ehkäisytoimepiteitä. Tutkijoide mukaa luu tiheysmittauste käytöstä seulotameetelmää terveillä keski-ikäisillä ei ole tieteellistä äyttöä. Luu tiheysmittaukset voivat sitä vastoi olla tarpee tutkittaessa potilaita, joilla o moia osteoporoottiste murtumie riskitekijöitä. Näide mittauste tavoitteea o murtumariski määrittämie ja ehkäisytoimepiteisii ryhtymie. Toimepiteitä ovat erityisesti kaatumise ehkäisy strategiat sekä lokkasuojaite käyttö vahuksilla. Tämä arvioititutkimukse johtopäätökset ovat lijassa suomalaise Käypä hoito -suositukse kassa, joka mukaa osteoporoosi ehkäisy ja perushoito sisältävät kalsiumi ja D-vitamiii riittävä saai erityisesti lapsilla ja uorilla, sääöllise liikua sekä tupakoii välttämise. Lääkehoito aloitetaa osteoporoottise murtuma jälkee tai murtumariski ollessa selkeä. Kaatumiste ehkäisyy kuuluu liikkumise ja liikkumaympäristö tekemie turvalliseksi, liikutakyvy ja liikkumisvarmuude paratamie, kaatumisriskiä lisäävie sairauksie hyvä hoito sekä kaatumistaipumusta aiheuttavie lääkkeide välttämie aia, ku se o mahdollista. Lokkasuojaite käyttö o erityise tärkeää osteoporoosia sairastavilla vahuksilla. lll Atti Malmivaara Mikä ohjaa TT- ja MRI-tutkimuste käyttööottoa? Oh, EH. ym.: Determiats of the diffusio of CT ad MRI. Japailaiset tutkijat selvittivät, mitkä tekijät ohjaavat tietokoetomografiatutkimuste (TT) ja mageettikuvaustutkimuste (MRI) käyttööottoa eri maissa. Tutkijat tarkastelivat esi kirjallisuuskatsaukse avulla, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat uude tekologia käyttööottoo. Varsiaisee tutkimuksee käytettii mallitamista ja moimuuttuja-aalyysia. Mallissa käytettii 30 eri OECD-maa tietoja vuodelta 2000. Seuraavie tekijöide todettii vaikuttava tekologia leviämisee: tekologia itsessää, tekologia käyttäjät, potilaat, terveydehuollo ympäristö sekä maa terveydehuollo kustausmalli. Moimuuttujamallissa tärkeimmiksi käyttööottoa lisääviksi tekijöiksi ousivat terveydehuollo meoje suuruus hekilöä kohti sekä joustava sairaalakustauste maksusysteemi. Tutkijat toteavat, että ostovoima ja taloudelliset kaustimet ovat yhteydessä TT- ja MRI-tutkimuste käyttööottoo. Tutkimuksessa ei kuitekaa oteta kataa äide tekijöide syy-seuraussuhteesee. Iloa Autti-Rämö 19
IMPAKTI l TIETOA TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN ARVIOINNISTA l Terveydehuollo meetelmie arvioitiyksikkö FiOHTA (Fiish Office for Health Care Techology Assessmet) tuottaa tietoa terveydehuollo päätökseteo tueksi. l FiOHTA toimii Stakesissa ja se o perustettu 1995. l l l l FiOHTA tavoitteea o edistää hyvie ja tieteellisee äyttöö perustuvie meetelmie käyttöä Suome terveydehuollossa ja site edistää terveydehuollo tehokkuutta ja vaikuttavuutta. FiOHTA edistää kotimaista arvioititutkimusta koordioimalla arvioitityötä, välittämällä tietoa ja tukemalla tutkimuksia taidollisesti ja taloudellisesti. Arvioitavia meetelmiä ovat kaikki terveydehuollo käytössä olevat lääkkeet, laitteet, toimepiteet ja halliolliset tukijärjestelmät. Arvioii tuottamasta tieteellisesti perustellusta tiedosta hyötyvät kaikki, ii terveydehuollo työtekijät, poliittiset päättäjät kui asiakkaatki. Halua / yhteisömme haluaa Impakti-lehde postituslistalle Hekilö imi Yhteisö FiOHTA Terveydehuollo meetelmie arvioitiyksikkö Fiish Office for Health Care Techology Assessmet STAKES / FiOHTA, PL 220, 00531 HELSINKI p. (09) 3967 2297, f. (09) 3967 2278, fiohta@stakes.fi PALVELUKORTTI Ammattiimike Jakeluosoite Postiumero Puheli Sähköposti Lehti o maksuto. Postitoimipaikka Telefax Rastita, oko kyseessä o työpaika osoite vai o kotiosoite Muu viesti (esim. osoitteemuutos tai palautetta lehdestä) FAXAA TAI POSTITA KOKO SIVU 4/2004