KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS MUSTASAAREN KUNTA RAMBOLL 4.12.2017
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 2 1. JOHDANTO Koivulahden koulun laajennus- ja perusparannushankkeen taustalla on Mustasaaren kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevat periaatteet (30.3.2015), joiden mukaan kunta tarjoaa kaikille oppilaille laadukasta ja yhtäläistä opetusta. Koulutoiminta keskitetään kuuteen oppimiskeskukseen, joista yksi on Koivulahdessa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään oppimiskeskusten yhteyteen. Laadittavan asemakaavanmuutoksen tavoitteena on luoda edellytyksiä Koivulahden oppimiskeskuksen laajentamiselle. Asemakaavan laajentaminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisten pihaalueiden sekä turvallisten liikenneyhteyksien toteuttamisen niin, että pysäköintialueita ja saattopaikkoja on riittävästi ja ne ovat tarkoituksenmukaisia. Kuvassa 1 on esitetty likimääräinen rajaus asemakaavan muutokselle. Tässä asemakaavan liikenneselvityksessä huomioidaan asemakaavan tavoitteet sekä lisäksi tulossa oleva Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen ja siihen liittyvät selvitykset. Koulukeskuksen laajennushankkeen toteutussuunnitteluun liittyen liikenneselvityksessä esitetään myös rakennuslupaa varten suositukset koulun tontin sisäisistä liikennejärjestelyistä. Kuva 1. Asemakaava-alueen likimääräinen rajaus. Selvityksen ovat Rambollin Vaasan toimistossa tehneet Hanna-Kaisu Turunen ja Mikko Uljas. Työtä ohjanneeseen ryhmään ovat Mustasaaren kunnasta kuuluneet kaavoitustoimesta Barbara Påfs ja Anne Holmback, teknisestä toimesta Ben Antell ja Hans Hjerpe, kiinteistötoimesta Erik Rönnqvist sekä Koivulahden koululta Ulrika Nyström.
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 3 2. NYKYTILANNE 2.1 Maankäyttö 2.1.1 Kaavatilanne Maakuntakaavan (kuva 2) mukaan asemakaava-alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A), keskusta-toimintojen alakeskuksessa (ca). Koivulahti kuuluu Vaasan kaupunkiseudun kaupunkikehittämisvyöhyk-keeseen (kk-1) sekä kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusvyöhykkeeseen (kmk). Kuva 2. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Koivulahden voimassaolevassa osayleiskaavassa (kuva 3) asemakaavanmuutoksen alue on merkitty suurelta osin julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Eteläosassa on maa- ja metsätalousalue (MT) ja länsipuolella maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, ympäristö säilytettävä (MU/s). Nykyinen osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1999 ja sen tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Perusselvitysten laatiminen on aloitettu. Alueesta on laadittu visiosuunnitelma ja ELY keskus on laatimassa valtatien 8 osalta liikenneselvitystä, jossa tavoitteena on valtatien 8 muuttaminen 4-kaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi väyläksi välillä Stormossen Kyrönjoki. Tasoliittymien sulkeminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia liikenneverkkoon ja maankäyttöön. Koulun alueella on voimassa oleva asemakaava (kuva 4), joka on hyväksytty 10.6.2013. Koulun tontti on kaavassa merkitty opetustoimintaa ja lasten päivähoitoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Koulun tontin pohjoispuolella on puistoaluetta (VL). Koulun tontin itäpuolella on yksi asuinkortteli (AO), jolla on yksi asuinrakennus sekä julkisten rakennusten korttelialue (YK), jolla sijaitsee yksi rakennus ja pysäköintialue. Funisbackantien länsipuolella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa, Funisbackantien eteläpuolella oleva peltoalue on 26.1.1989 vahvistetussa rakennuskaavassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Alueen tiet sisältyvät 31.8.1998 hyväksyttyyn rakennuskaavaan.
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 4 Kuva 3. Ote voimassa olevasta Koivulahden osayleiskaavasta. Kuva 4. Ote voimassaolevasta asemakaavasta.
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 5 2.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Asemakaava-alue ja sen lähiympäristö ovat maaseutumaista rakennettua ympäristöä ja maatalousaluetta. Alueen maasto on tasaista, poikkeuksena koulurakennuksen alue, joka on ympäröivää maastoa hieman korkeammalla. Koulun tontti on pääosin rakennettua piha- tai pysäköintialuetta, vain pieni luonnontilainen metsikkö sijaitsee tontin länsireunalla. Kyseinen alue on koululaisten tärkeä välituntileikkipaikka. Asemakaava-alueen lähiympäristön maisema on avointa, koulun tontilta on vapaa näkymä peltojen yli mm. valtatielle 8 saakka. 2.1.3 Maanomistus Kuvassa 5 on esitetty kaava-alueen rajaus vihreällä. Punaisella rajattu, tiheällä viivoituksella oleva alue on kunnan omistamaa maata. Koulun alueen länsipuolella on kaava-alueella yksityisessä omistuksessa olevaa maata, joka on tarkoitus ostaa kunnalle. Maanhankintaprosessi vie aikaa sen verran, että ensimmäisen vaiheen toteutussuunnittelussa koulun länsipuolella olevaa aluetta ei voida hyödyntää. Alueen kaakkoiskulmauksessa on myös yksityistä maata, joka on tarkoitus ostaa kunnalle. Kuva 5. Maanomistus ja kaava-alueen rajaus.
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 6 2.2 Liikenneympäristö 2.2.1 Liikenneverkon hierarkia ja liikennemäärät Asemakaava-alueen ja sen lähiympäristön liikenneverkon hierarkia on esitetty kuvassa 6. Alueen eteläreunassa kulkee valtatie 8, jonka liikennemäärä on noin 9500 ajon./vrk Vaasan suuntaan. Valtatieltä on kaksi liittymää Koivulahteen, joista tärkeämpi on mt 7252, Koivulahdentien liittymä. Nelihaaraliittymä on kanavoitu, ja pääsuunnalla on vasempaan kääntymiskaistat. Lisäksi Kokkolan suunnasta on myös oikeaan kääntymiskaista. Koivulahdentie luokitellaan alueelliseksi kokoojaväyläksi ja sen liikennemäärä on noin 2900 ajon./vrk. Nelihaaraliittymästä etelän suuntaan lähtee Veikkaalantie, mt 7174, joka luokitellaan alueelliseksi kokoojaväyläksi, vaikka sen liikennemäärä on alle 600 ajon./vrk. Maantiestä 7252 (Koivulahdentie) erkanee Kosköntie, joka luokitellaan paikalliseksi kokoojaväyläksi. Kosköntien liikennemäärä on noin 1000 ajon./vrk. Herrgårdsbackantie, joka kulkee asemakaava-alueen ja valtatien välissä, luokitellaan paikalliseksi kokoojaväyläksi. Sen liittymä valtatiehen on tulppaliittymä, joka on varustettu oikeaan kääntymiskaistalla. Alueen muut kadut luokitellaan tonttikaduiksi, joilla liikennemäärät ovat vähäisiä. Koivulahdentien ja Kosköntien varteen on rakennettu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Valtatiellä 8 on jalankulku- ja pyörätie Koivulahdentien liittymästä Kokkolan suuntaan ja Herrgårdsbackantien liittymästä Vaasan suuntaan. Koivulahdentien liittymässä on jalankulku- ja pyöräliikenteen alikulku Veikkaalantieltä Koivulahden keskustaan. Koulun ympäristössä tehtiin liikennelaskentoja kesän (13-20.6) ja alkusyksyn (16.8-1.9) aikana. Niiden tulokset näkyvät myös kuvassa 6 ja 7 sekä taulukossa 1. Epävarmuutta tuloksiin aiheuttaa se, että laskennat on tehty kolmella eri laitteella, jotka tulostavat asiat hieman toisistaan poiketen. Yksi laite (Koulupolulla käytetty) rekisteröi kaikki nopeusmittaukset ja erikseen ajoneuvojen määrät. Ilmeisesti nopeusmittausten rekisteröintiin sisältyy myös jalankulkijat ja pyöräilijät. Määrä on paljon suurempi kuin ajoneuvojen määrä. Toiset laitteet eivät erikseen rekisteröi autoja vaan pelkästään nopeushavainnot. Siitä ei ole tietoa, sisältyivätkö rekisteröinteihin myös jalankulkijat ja pyöräilijät. Kuvan 7 liikennemäärät (samoin kuin taulukon 1 tiedot) ovat rekisteröityjen nopeusmittausten määriä, joten niihin saattaa sisältyä jalankulkijat ja pyöräilijät, koska alle 30 km/h ajavien osuus on osassa havaintopisteitä ollut melko suuri (30 60 %). Elokuun tulokset olivat liikennemääriltään n. 1,2 2,0 kertaa suurempia kuin kesäkuussa. Erikoisuutena oli keskiviikko 30.8, jolloin Funisbackantiellä oli poikkeuksellisesti yöaikaan lähes 1000 rekisteröintiä enemmän kuin normaalisti. Arkipäivän liikenteessä terävä huippu koulun läheisyydessä on aamulla n. klo 8, jolloin Funisbackantiellä koulun eteläpuolella on n. 65 ajon/h ja pohjoispuolella n. 45 ajon/h. Tämä on n. 20 % tulosuunnan vuorokausiliikenteestä. Huippu on terävä mutta ei määrältään kuitenkaan kovin suuri välityskyvyn näkökulmasta. Silti ahtautta voi hetkellisesti ilmetä saattoliikennepaikkojen kohdalla ja hyvin kapeilla kaduilla lasten liikenneturvallisuus on heikko. Funisbackantiellä on 30 km/h nopeusrajoitus. Nopeusmittaustuloksista nähdään että suurimmat käytetyt ajonopeudet ovat ajoittuneet iltaaikaan ja kesäloman aikaan. Pääosin nopeusrajoitusta noudatetaan kohtuullisesti, mutta vähäisiä
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 7 (<10 km/h) ylityksiä esiintyy melko paljon. Karkeasti voidaan arvioida että loma-ajan ja koulunkäyntiajan välillä liikennemäärien ero on n. 2-kertainen, mutta Koulupolulla ero on vain n. 1,2- kertainen. Kuva 6. Nopeusmittaus ja liikennelaskentapisteet Koivulahden koulun lähellä. Taulukko 1. Koulun ympäristössä tehdyt nopeusmittauksien tulokset. Mittauspiste ja suunta Va km/h Nopeustulokset Liikennemäärätiedot KAVL-arvio V85 km/h Vmax km/h Mittauspäivät Nopeusrekisteröintien määrä /1 vko yht. / kpl Ajoneuvojen määrä/kpl liikennemääräarvio ajon/vrk 1 itään 13.6-20.6 28,0 39,0 75,0 1332 323 190 1 itään 17.8-24.8 28,0 39,0 105 1511 357 220 1 länteen 25.8-1.9 25,0 35,0 91,0 2976 631 420 2 länteen 13.6-20.6 28,8 39,0 72,0 1460-250 2 länteen 16.8-24.8 28,1 37,0 80,0 2448-420 2 itään 16.8-1.9 23,6 37,0 77,0 3898 (2 vko:a) - 310 3 etelään 13.6-20.6 31,0 42,0 70,0 953 150 3 etelään 16.8-24.8 31,1 42,0 77,0 1342 240 3 pohjoiseen 25.8-1.9 22,3 31,0 62,0 1420 200
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 8 Kuva 7. Liikenneverkon hierarkia ja liikennemäärät (KVL 2015) 2.2.2 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet Asemakaava-alueen ja sen lähiympäristön poliisin tietoon tulleet onnettomuudet saatiin karttapalvelusta (Strafica Oy) (kuva 8). Vuosina 2012-2016 alueella on sattunut kolme henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta ja 12 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista kaksi oli suistumisonnettomuuksia ja yksi kääntymisonnettomuus. Omaisuusvahinkoon johtaneista onnettomuuksista suurin osa oli risteämisonnettomuuksia. Herrgårdsbackantiellä on sattunut yksi polkupyöräonnettomuus vuonna 2014. Koulun välittömässä läheisyydessä ei ole sattunut poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Kuva 8. Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuosina 2012-2016 (Strafica Oy)
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 9 2.2.3 Koulun tontin järjestelyt Koulun tontin nykytila-analyysi on laadittu maastokäynnin perusteella ja se on esitetty kuvassa 9. Suuri osa ongelmakohdista liittyy järjestelyjen liikenneturvallisuuteen. Vakavimmat liikenneturvallisuusuhat ovat kohdissa, joissa saatto- tai huoltoliikenne risteää koululaisten kulkureittejä sekä erillisen jalankulku- ja pyörätien puuttuminen Funisbackantieltä ja Herrgårdsbackantieltä. Koulurakennuksen ja piha-alueen laajentuminen muuttaa nykytilannetta monelta osin. Havaitut ongelmapaikat voidaan ottaa huomioon mietittäessä asemakaavan ratkaisuja ja piha-alueen järjestelyitä rakennuslupaa varten. Kuva 9. Koivulahden koulun alueen nykytila-analyysi
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 10 3. TAVOITTEET 3.1 Koulun alueen tavoitteet ja mitoitusperusteet 3.1.1 Turvallisuus Tärkeimpänä tavoitteena Koivulahden oppimiskeskuksen asemakaavanmuutoksen liikenneselvityksessä on oppilaiden turvallisuus koulun alueella ja lähiympäristössä lasten koulureiteillä. Turvallisuuden osalta huomioidaan liikenteen ohjaus, jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet, saattoliikenne, koulukuljetukset, henkilökunnan liikenne, huoltoliikenne, autojen pysäköinti ja pyöräpysäköinti. Työssä on hyödynnetty koulujen liikennejärjestelyiden tarkistuslistaa, jota voidaan käyttää myös jatkossa koulun pihan yksityiskohtaisessa suunnittelussa apuna. Tässä selvityksessä huomioidaan erityisesti ne turvallisuuteen liittyvät asiat, joihin voidaan vaikuttaa jo kaavaa laadittaessa. Koska Koivulahden oppimiskeskukseen oppilaat tulevat laajalta alueelta, suurin osa oppilaista on koulukuljetuksen piirissä. Erityistä huomiota kiinnitetään koulukuljetusten vaatimien liikennejärjestelyjen sujuvuuteen. Merkittävää on se, että koulu muuttuu suppean alueen lähikoulusta laajan alueen oppimiskeskukseksi. Lähikouluna nykyinen sijainti katuverkolla on ollut ihanteellinen suurimman osan oppilaista kulkiessa kouluun kävellen tai pyörällä. Laajalta alueelta kouluihin tullaan tyypillisesti maaseutuolosuhteissa, jolloin koulun sijaintikin liittyy usein maantieverkkoon. Liikenneverkon järjestelyt myös maanteiden osalta ovatkin koulukuljetusten järjestämisen kannalta olennaisessa asemassa tässä selvityksessä ja samanaikaisesti suunnittelun alla olevat vt8 liikennejärjestelyt tulee yhteen sovittaa koulun liikennejärjestelyihin. Tavoitteena on järjestää erillinen koulun pihaan saakka johtava jalankulku- ja pyörätie, jolla tarpeetonta risteämistä autoliikenteen kanssa on vältetty. Vanhempien saattoliikennettä varten järjestetään jättöpaikka/-paikkoja, jotka erotetaan selkeästi koulun leikkipihasta. Jättöpaikan sijainti valitaan siten, että se palvelee molemmista ajosuunnista koulua lähestyviä autoja ja oppilas pääsee koulupihalle ylittämättä autoteitä. Jättöpaikka järjestetään niin, että sitä käytettäessä ei tarvitse peruuttaa autoa. Bussikuljetuksille järjestetään oma jättöpaikka, jossa ajoneuvojen ei tarvitse peruuttaa. Pysäkiltä järjestetään turvallinen jalankulkuyhteys koululle. Ajoreitit henkilökunnan pysäköintiin erotetaan koulun välituntipihasta ja jalankulun ja pyöräilyn reiteistä. Henkilökunnan pysäköinti voi sijaita myös hieman kauempana koulurakennuksesta, jolloin koulurakennuksen vieressä olevaa piha-aluetta voitaisiin hyödyntää välituntipihana. Esikoulun tarvitsema lyhytaikainen pysäköinti huomioidaan järjestelyissä ja INVA-paikat sijoitetaan lähelle koulua esteettömän yhteyden päähän. Pysäköinnissä otetaan huomioon koulun iltakäyttö. Huoltoliikenne keskitetään omalle huoltopihalle ja sen ajoreitit erotetaan muusta liikenteestä ja välituntipihasta. Pyörätelineet sijoitetaan koulurakennukseen ja jalankulun ja pyöräilyn reitteihin nähden ja siten, etteivät välituntileikit ole pyörille haitaksi. Fyysisten toimenpiteiden lisäksi koulu voi omalla toiminnallaan edistää liikennejärjestelyiden toimivuutta ja turvallista liikkumista koulumatkoilla. Koulujen alkaessa vanhemmille voidaan tiedottaa liikennejärjestelyistä erityisesti saattoliikenne- ja pysäköintijärjestelyiden osalta. Liikennejärjestelyistä voidaan laatia kartta, joka kuvaa käytettäviä ajoreittejä, jättö- ja pysäköintipaikkoja sekä välituntipihaa. Oppilaita ja henkilökuntaa voidaan kannustaa kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä. Tätä tukemaan koulu voi järjestää myös liikenneaiheisia teemapäiviä tai kampanjoita esimerkiksi liikenneturvallisuuteen tai aktiivisten kulkumuotojen suosimiseen liittyen.
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 11 3.1.2 Sujuvuus Koivulahden koulun laajennushankkeen myötä oppilas- ja henkilökuntamäärät tulevat muuttumaan, mikä tulee huomioida liikenne- ja piha-alueiden mitoituksessa. Taulukossa 2 on esitetty koulun oppilas- ja henkilökuntamäärät nykytilanteessa ja tulevaisuudessa (ensimmäinen rakennusvaihe). Kokonaisuudessaan Koivulahden oppimiskeskus on mitoitettu vielä suuremmalle oppilasmäärälle (360+60) mikä tulee huomioida suunnittelussa tulevaisuuden varauksena. Kunnan oppilasmääräennuste vuodelle 2023 näyttää melko oppilasmäärien kasvun suhteen stabiililta. Taulukko 2. Mitoitustiedot Koivulahden koulun laajennuksesta oppilaat henkilökunta koulu esikoulu koulu esikoulu muut (kirjasto, neuvola yms.) Nykytilanne (2016) 152 25 30 10 Ennuste (2030) 293 59 45 15 5 Ennuste (2040) 360 60 55 15 5 Saattoliikennepaikkojen ja bussipysäkkien sijainnin ja lukumäärän vuoksi on kartoitettu kuljetusoppilaiden määrää. Taulukossa 3 on esitetty Koivulahden uuteen oppimiskeskukseen yhdistyvät koulut ja arvio kuljetusoppilaiden määristä eriteltyinä bussi- ja taksikyydeittäin (aamu). Myös esikoululaiset kuljetetaan samoilla bussi- ja taksikyydeillä. Koulu alkaa joka aamu klo 8:45 (5-6 luokkalaisilla kahtena aamuna klo 8:00). Tavoitteena on järjestää kolme linjabussia, jotka kuljettavat koululaiset aamuisin kylistä uuteen oppimiskeskukseen. Iltapäivisin kuljetus järjestetään todennäköisesti takseilla. Iltapäivisin oppilaiden koulupäivät päättyvät eri aikaan, joten liikenne jakaantuu useampaan jaksoon kuin aamuisin. Linjabussien reitit oletetaan suunniteltavan siten, että Hankmon ja Petsmon oppilaat kuljettaa yksi linja, toinen kuljettaa Vassorin ja Kunin oppilaat ja kolmas linja Veikkaalasta tulevat oppilaat. Bussit saapuvat koululle 8:45 mennessä. Oppilaat, joilla koulu alkaa klo 8:00, kuljetetaan takseilla. Petsmon ja Hankmon linjalla bussikapasiteetti (noin 50 hlö) ei riitä, joten kauimpana asuvat oppilaat joudutaan mahdollisesti kuljettamaan takseilla. Taulukko 3. Koulukuljetusoppilaiden arvioitu määrä aamuisin (ennuste 2030) Koulukuljetusoppilaat oppilasmäärä Koivulah-den oppimiskeskukseen yhdistyvissä kouluissa koululaiset 2016 eskarilaiset 2016 Bussikuljetus % bussikuljetus taksikuljetus % taksikuljetus Hankmo (6,1 km) LINJA 1 33 8 80 33 20 15 2 Kuni-Vassor (7,6 km) LINJA 2 44 10 90 49 10 14 2 Kvevlax 150 25 0,033 5 0,2 35 4 Petsmo (8,8 km) LINJA 1 33 8 45 18 55 26 3 Veikars (9,7 km) LINJA 3 33 8 95 39 5 10 2 Yhteensä 293 59 0,49 144 0,34 100 12 taksia (9 hlö/taksi ) Oppilaat, joilla ei ole koulukuljetusoikeutta kulkevat joko pyörällä tai kävellen tai vanhempien kuljettamana. Erityisesti talviaikaan vanhemmat kuljettavat paljon lapsiaan kouluun. Taulukossa 4 on esitetty arvio oppilaiden kulkumuotojakaumista kesällä ja talvella. Lähtökohtana ovat taulukon 3 perusteella arvioidut bussi- ja taksikuljetusoppilaiden määrät. Lisäksi nykytilanteen perusteella ar-
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 12 vioidaan polkupyörällä kouluun tulevien oppilaiden määrä, joka tulee pysymään suuruusluokaltaan samana. Taulukko 4. Arvio oppilaiden kulkumuotojakaumasta kesä ja talvikaudella Kulkumuotojakauma (oppilaat) jk pp ha la taksi talvi (%) 4 6 22 40 28 talvi (kpl) 14 22 79 144 101 kesä (%) 2 25 5 39 27 kesä (kpl) 7 90 18 140 97 Taulukoiden 2 4 perusteella esitetään mitoitukset bussipysäkeille, taksipaikoille, saattoliikennepaikoille, pysäköintipaikoille ja pyörätelineille. Oppilasmäärien merkittävän kasvun myötä koulun välituntipihaa tulisi laajentaa. Henkilökunnan määrän kasvun myötä pysäköintipaikkojen riittävyys tulee varmistaa. Henkilökunta tarvitsee ennustetilanteessa noin 65 pysäköintipaikkaa. Kirjasto ja neuvolatoiminnot tarvitsevat noin 10 pysäköintipaikkaa, mutta pysäköintipaikat voivat olla yhteiskäytössä koulun kanssa. Linjabussien jättöpysäkki mitoitetaan kolmelle bussille. Sama pysäkki toimii koulun tilausbussiliikenteelle ja kirjastoautolle. Jättöpysäkin yhteydessä ei tarvita pysäkkikatosta. Koulubussien jättöpysäkin tulee sijaita koulualueen lähellä, koska lasten turvallisuus on tullessa ja lähtiessä koulun vastuulla. Taksi- ja saattoliikennepaikat mitoitetaan iltapäivän ruuhkahuippuun, jolloin oppilaita odottavat vanhemmat ja taksit Vanhempien saattoliikenne ja taksikuljetukset voivat käyttää myös samaa saattoliikennepaikkaa. Talviaikaan noin 50 oppilasta päivittäin kuljetetaan vanhempien toimesta, osalla kyydissä on useampia oppilaita. Saattoliikenteen määrän arvioidaan olevan talvisin aamuruuhkan aikana n. 40 ajoneuvoa. Takseja saapuu aamuisin arviolta 12 kpl. Nykyinen saattoliikennepaikka (6 ap) voidaan hyödyntää Kosköntien suunnasta saapuville ajoneuvoille. Herrgårdsbackantien suunnasta saapuville tarvitaan uusi saattoliikennepaikka. Esikoululaiset, jotka eivät ole oikeutettuja koulukuljetukseen kuljetetaan vanhempien toimesta. Esikoulun pihan edustalle tarvitaan lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja, koska esikoululaiset saatetaan sisätiloihin. Myös koululaisten haun yhteydessä saattaa olla tarvetta lyhytaikaiselle pysäköinnille saattoliikennepaikan yhteydessä. Polkupyöräpaikkoja tarvitaan arvioidun kulkumuotojakauman perusteella vain noin 90 kpl. Niiden kustannus on kuitenkin pieni ja koska halutaan suosia polkupyöräilyä kulkumuotona, pyöräpaikkoja tulisi varata selvästi enemmän (noin 120-150 kpl). Koululla järjestetään myös retkiä ja tapahtumia, jolloin kaikilla niihin osallistuvilla oppilailla on polkupyörät mukana. 3.2 Lähiympäristön maankäytön ja liikenneverkon tavoitteet 3.2.1 Maankäytön tavoitteet
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 13 Tulevaa osayleiskaavaa varten Koivulahden alueesta on laadittu visiosuunnitelma (FCG). Suunnitelmassa on päädytty esittämään uusi liikenneyhteys valtatieltä 8 uudelle asumisen painopistealueelle (Mararna) Kosköntien suuntaan. Uusi liikenneyhteys kulkee keskustatoimintojen ja kaupallisten palveluiden sekä julkisten palveluiden alueen länsipuolelta ja tulee toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi koko Koivulahden alueen maankäyttöön ja liikenneverkkoon. (kuva 10) Kuva 10. Ote Koivulahden visiosuunnitelmasta osayleiskaavaa varten (FCG). Koulu- ja päivähoito saattavat tarvita tulevaisuudessa oppimiskeskuksen välittömästä läheisyydestä tulevaisuudessa lisää tilaa ja tonttimaata. Tulevaisuuden tarpeet huomioidaan koulun alueen länsipuolisia liikenneyhteyksiä suunniteltaessa. 3.2.2 Liikenneverkon tavoitteet Osayleiskaavaa varten on laadittu myös tieverkkosuunnitelma (ELY, Plaana). ELY:n tavoitteena on muuttaa valtatie 8 kaksikaistaisesta nelikaistaiseksi välillä Stormossen Kyrönjoki. Samalla tieosuudelta poistuisivat kaikki tasoliittymät ja Koivulahden kohdalle rakennettaisiin eritasoliittymä. Tämän myötä valtatien 8 molemmin puolin tarvitaan uusia rinnakkaiskatuja. Tieverkkosuunnitelmasta on laadittu luonnos, jossa nykyisen Koivulahden nelihaaraliittymän kohdalle rakennettaisiin rajoitetulla alikulkukorkeudella oleva paikallisen liikenteen alikulku ja uusi eritasoliittymä rakennettaisiin Herrgårdsbackantien nykyisen valtatieliittymän kohdalle (kuva 11). Uusi eritasoliittymä sijaitsee lähellä oppimiskeskuksen asemakaavanmuutosaluetta ja rinnakkaistiejärjestelyt ulottuvat kaava-alueelle saakka. Tieverkkosuunnitelman lopulliset ratkaisut päätetään myöhemmin, mutta se tulee yhteen sovittaa asemakaavan liikennejärjestelyyn. Tieverkkosuunnitelmassa on huomioitu maankäytön visiosuunnitelman mukainen uusi kokoojayhteys uusille asumisen painopistealueille.
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 14 Kuva 11. Ote tieverkkosuunnitelmaluonnoksesta 22.6.2017. (ELY, Plaana) Laadittavan asemakaavanmuutoksen tavoitteena yleisen tieverkon osalta on, että koulun alueelle ei ohjaudu läpikulkuliikennettä. Koululaiskuljetusten ja saattoliikenteen kannalta rinnakkaistiejärjestelyt on suunniteltava siten, että liittymien sujuvuus ja turvallisuus säilyvat hyvänä myös aamun ruuhkahuipun aikana. Rinnakkaiskatujen varteen on tarpeen varata jalankulku- ja pyörätiet. Kosköntie tulee muuttumaan kaduksi asemakaava-alueella. Liikennejärjestelyt ovat kunnan päätettävissä ja toimenpiteitä mm. liikenteen rauhoittamiseksi voidaan toteuttaa tarpeen mukaan. 4. KEHITYSEHDOTUKSET 4.1 Koulun alueen liikennejärjestelyt Vaiheessa 1 (kuva 12 ja liitteet 1 ja 2) ehdotetaan Funisbackantien katkaistavaksi ajoneuvoliikenteeltä pohjoiselta sisääntulosuunnalta heti saattoliikennepaikan jälkeen ja itäiseltä sisääntulosuunnalta kirkon kohdalla. Katkaisukohdissa on rakenteellisin toimenpitein varmistettava, että läpiajo autoilla estyy eikä katunäkymä houkuttele oikaisemaan koulun tontin läpi. Etelän suunnasta linjataan koululle uusi katuyhteys, jolta on pääsy myös Koulupolulle. Uuden yhteyden päässä on saattoliikennepaikka koulutakseille ja -busseille sekä pieni saattoliikennepaikka oppilaita varten. Koulun piha-alue laajenee etelän suuntaan. Sinne on mahdollisuus sijoittaa mm. pallokenttä ja pyörätelineitä. Piha-alueen eteläreunaan sijoittuu uusi ajoyhteys koulun itäpuolen pysäköinti- ja huoltopihalle. Tämän pysäköintialueen yhteydessä on myös esikoulun saattoliikennepaikka päiväkodin leikkipihan vieressä. Viereisen kirkon tontin pysäköintialue on huomioitu yhteiskäyttömahdollisuutena ja sitä esitetään laajennettavaksi ja päällystettäväksi. Myös sinne ajetaan tämän uuden ajoyhteyden kautta. Uuden ajoyhteyden varteen tulee myös uusi lämpölaitos, jonka ympärille
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 15 varataan tilaa hakekuljetuksen tarpeisiin. Lämpökeskuksen alueen rajaaminen saattoliikenteestä on selvitettävä tarkemmin lämpökeskushankkeen yhteydessä. Kevyttä liikennettä varten tarvitaan erilliset väylät Funisbackantien pohjoispäähän samoin kuin uuden sisääntulotien varteen alueen eteläpäässä. Kevyen liikenteen läpikulkua ei tarvitse katkaista, mutta väylä kulkee koulun tontin kohdalla tontin sisäisenä yhteytenä eikä sen sujuvuuden tarvitse olla korkeatasoinen, jolloin siitä ei muodostu esim. moporeittiä. Kevyen liikenteen yhteyksiä täydentää myös koulun itäpuolisen saattoliikenteen kautta kulkeva yhteys. Väylien yksityiskohtainen mitoitus tarkentuu jatkosuunnittelussa, mutta niiden toteuttamiskelpoisuus on alustavasti varmistettu. Kuva 12. Vaiheen liikennejärjestelyt koulun tontilla Iltatilaisuuksien yhteydessä ja erilaisten koulun juhlien aikana pallokenttää voidaan käyttää pysäköintiin. Sinne ajo voi tapahtua linja-autopysäkkien kohdalta (tai vaihtoehtoisesti lämpökeskuksen
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 16 puolelta). Pohjoispuolisen saattoliikenteen laajentaminen pienentää koululaisille mieluista metsäja kivikkoaluetta. Rakentamisen yhteydessä voidaan uusi luiska koulun pihan reunalla ennallistaa entisenlaiseksi leikkialueeksi siirtämällä kivet luiskaan ja sijoittamalla alueelle kookkaita runkopuuistutuksia. Rakentamalla metsäalue sorapohjaisena, se läpäisee vettä hyvin ja kestää kovaa kulutusta parhaiten. Huollon yhteys sijoittuu keittiön huolto-oven vuoksi itäisen pysäköintialueen keskelle ja päiväkodin saattoliikennepaikan pohjoispuolelle. Tämän huoltoalueen kautta ajetaan myös veistosalin huolto-ovelle. Huoltoliikenne sinne on kuitenkin hyvin vähäistä. Sijoitus ei täytä kaikkia tavoitteita, mutta parempaa ratkaisua ei ollut saattavissa. Ajouratarkastelulla on varmistettu, että huoltopihalla mahtuvat kääntymään jopa 12 m pitkät kuorma-autot. Epäkohta on se, että huoltoautot joutuvat peruuttamaan kirjastolle menevä kevyen liikenteen yhteyden poikki. Sen käyttö painottuu iltaan, jolloin huoltoajoa ei ole. Lämpökeskukselle on varattu tilaa n. 2000 m2 ja tontin muoto, sijoittelu ja tilankäyttö on tehty tilaajan ohjeiden mukaan. Vaiheessa 2 (kuva 13 ja liite 3 ja 4) oletetaan että valtatien 8 kehittämistoimenpiteet on toteutettu. Uusi kokoojayhteys koulun alueen länsipuolelta uusille asumisen painopistealueille tuo mahdollisuuden koulun alueen liikenneverkon kehittämiseen siten, että kiertohaitat vähenevät ja koulun laajennusmahdollisuudet lisääntyvät, eikä koulun välittömään läheisyyteen muodostu turhaa läpiajoliikennettä. Samalla saattopaikkojen määrää voidaan lisätä koulun eteläreunalla, josta on luontevat jatkoyhteydet esimerkiksi työpaikoille meneville. Alueen eteläisimpään osaan Herrgårdbackavägenin varteen on mahdollista toteuttaa lisäksi 120 lapselle mitoitettu päiväkotirakennus piha- ja huoltoalueineen. Alueen itäreunaan linjataan uusi yhteys koulun pysäköinti- ja huoltopihalle, jolloin koulun ja tämän uuden päiväkodin piha-alueesta tulee yhtenäinen kokonaisuus. Kirkon pysäköintialue jäsennellään viimeistään toisessa vaiheessa, jolloin mahdollisen koulun laajentamisen aiheuttama lisääntynyt pysäköintipaikkatarve saadaan tyydytettyä. Pysäköintialue palvelee myös erityisesti koululla järjestettävien tapahtumien yhteydessä. Jos pysäköintipaikkatarve tulevaisuudessa olisi suurempi voidaan pallokenttä siirtää koulun länsipuolelle ja sen alue käyttää laajeneviin liikenteen tarpeisiin kuten pysäköintiin ja saattoliikenteeseen. Vaiheessa 2 voidaan Funisbackantien pohjoisosa liittää koulun uuteen länsipuoliseen kokoojatiehen niin, että työmatkalla vanhempien saattoliikenteen kiertohaitta myös pohjoisesta tultaessa vähenee. Koulun alue voi laajentua myös länteen päin, vaikka aluetta rikkoo jonkin verran kolme nykyistä asuinrakennusta. Rakennukset sijoittuvat kuitenkin alueen kulmiin, joten haitta ei ole kohtuuton. Uuden valtatien 8 eritasoliittymän rampin ja Koulualueen sisääntulotien liittymät tulevat hyvin lähekkäin. Liittymistä ei turvallisuuden vuoksi saisi tehdä nelihaaraliittymää. Siksi ne on kuvassa 12 ja liitekartalla 3 esitetty kahtena keskenään porrastettuna T-liittymänä. Ne voidaan tehdä myös nelihaaraliittymänä, jos liittymään rakennetaan kiertoliittymä. Kiertoliittymä on turvallisuuden ja sujuvuuden puolesta hyvä ratkaisu. Vaiheiden 1 ja 2 väliset ratkaisut pystytään toteuttamaan ilman huomattavia hukkakustannuksia. Jos vaiheen 2 tilanteessa voidaan Herrgårdsbackantien linjausta taivuttaa etelämmäksi kuin Plaanan suunnittelema linjaus koulun sisäänmenoliittymän kohdalla, saadaan 2-vaiheen päiväkodin saattoliikenteen lenkille paremmin tilaa. N. 10 metrin siirto olisi jo riittävä. Ehdotettu linjaus on esitetty kuvassa 13 (ja Plaanan linjaus kuvassa 11).
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 17 Kuva 13. Vaiheen liikennejärjestelyt koulun tontilla ja lähiympäristössä
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 18 4.2 Lähiympäristön liikenneverkon parantaminen Lähiympäristön liikenneverkon kehittämistoimenpiteet tähtäävät sisäisen tieverkon osalta siihen, että koululaisilla olisi mahdollisimman turvalliset reitit kouluun kävellen ja pyörällä. Lisäksi koulukuljetusten sujuvuus ympäröivällä tie- ja katuverkolla on tärkeää, koska suuri osa oppilaista kuljetetaan linja-autoilla tai takseilla. Ympäröivällä katuverkolla seuraavat toimenpiteet ovat tarpeellisia: Funisbackantien pohjoisosaan korotettu, n. 3,0 m leveä kevyen liikenteen väylä kadun itäreunaan ja kadun ajoradan leventäminen lännen puolelle Funisbackantien itäosa merkitään pihakaduksi ja kadun pää liitetään Veistotien kohdalla koulun huoltoyhteyteen, samalle alueelle sijoittuu lämpökeskuksen piha, jota olisi tarkemmassa suunnittelussa hyvä rajata erilleen kaduista, ettei alueelle muodostu liian avointa tilaa, joka voi tehdä alueesta turvattoman Kevyen liikenteen väylä Tanelintieltä koulun pohjoispuolitse koulun pihalle Korotetun liittymän rakentaminen Kosköntien ja Funisbackantien liittymään ja parempi ylityspaikka (suojatie) kevyelle liikenteelle korotetulle osuudelle Urheilukentän liittymä Kosköntielle porrastetaan Funsibackantien liittymään nähden niin, että koko porrastusväli on korotettua aluetta Herrgårdsbackantien pohjoisreunaan rakennetaan erillinen tai korotettu kevyen liikenteen väylä valtatien 8 alikulkuun johtavasta väylästä Pitkällekadulle asti Veistotien uudelleen rakentaminen, leventäminen, korottaminen huoltoyhteyden kohdalla, valaistuksen rakentaminen sekä sadevesiviemäri laskuojaan asti Kosköntie muuttuu tulevaisuudessa kaduksi, rakenteen parantaminen tarpeen Kolme ensimmäistä kohdetta yllä mainituista ovat oppilaiden turvallisuuden vuoksi tarpeellisia heti, kun oppimiskeskus aloittaa toimintansa. Myös muut mainitut kohteet ovat tärkeitä ja ne on luettelossa mainittu kiireellisyysjärjestyksessä. 5. VAIKUTUKSET 5.1 Liikenteelliset vaikutukset Hankeen edellyttämien liikennejärjestelyiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu tässä osassa erikseen vaiheen 1 ja vaiheen 2 osalta. Liikenneturvallisuus Vaiheessa 1 oppilaiden turvallisuus paranee merkittävästi, kun autoliikenne koulualueen läpi poistuu. Jäljelle jää kuitenkin muutamia suojateitä, joissa oppilaiden tai päiväkotilasten koulureitti risteää autoliikennettä. Näistä ylityskohdista kaksi on eteläisellä saattoliikennepaikalla. Toinen niistä on vain taksiliikenteeltä tulevia oppilaita koskeva ja toinen etelän suunnasta jalan ja pyörällä tulevaa ryhmää koskeva. Risteävä autoliikenne koostuu osasta koulualueelle tulevaa liikennettä ja toisen kohteen yli menee lisäksi koulun huoltoliikenne ja lämpökeskuksen liikenne. Tämän risteyskohdan turvallisuutta voidaan parantaa tekemällä suojatie korotettuna, jolloin autoliikenteen ajo-
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 19 nopeus on alhainen ja onnettomuusriski pienenee ja alhainen nopeus pitää mahdollisen onnettomuuden vakavuusasteen alhaisena. Kolmas risteämiskohta on päiväkodin saattoliikenteelle menevän reitin ja Herrgårdsbackalta tulevan kevyen liikenteen reitin risteämiskohdassa lämpökeskuksen kulmalla. Tämän kautta kulkee myös koulun huoltoliikenne. Tässäkin korotettu suojatie parantaa turvallisuutta. Viimeinen risteämiskohta on koulun huolto-oven edustalla. Siinä kulkeva kevyt liikenne on vain satunaista tai sitten koulun henkilökunnan liikennettä tai kirjaston käyttäjiä. Erityisenä hankaluutena siinä on kuitenkin se, että huoltoautot joutuvat tällä kohtaa peruuttamaan huolto-ovelle. Näitä risteämisiä ei saatu poistettua, mutta niiden riskejä pyritään teknisillä toimenpiteillä pienentämään. Huoltopihan alueella ja päiväkodin saattoliikennepaikalla on hyvästä ulkovalaistuksesta huolehdittava samoin kuin suojatiekohtien valaistuksesta. Eteläinen saattoliikennepaikka on vaiheessa 1 aamun ja iltapäivän ruuhkaisimpina aikoina haastava kohde. Siinä U-käännöksen tekevät sekä linja-autot että taksit että henkilöautot ja tämän kääntöpaikan läpi kulkee lisäksi Koulupolun liikenne asuinalueelle. Liikennemäärät eivät ole suuria, mutta hetkellisesti kohteessa voi olla monia ajoneuvoja tulossa kolmesta eri suunnasta, joten liikennöinti vaatii kuljettajilta rauhallisuutta. Lisävaikeutena on se, että saattoliikennepaikkojen määrä ei vaiheessa 1 ole ihan riittävä, jolloin oppilaita saatetaan jättää keskelle kääntöpaikkaa. Tämän alueen liikennöintiin kannattaa oppilaiden vanhemmille antaa koulun alkaessa ohjeita ja suositella käyttämään ensisijaisesti pohjoista saattopaikka. Vaiheessa 2 yksi vilkkaammista kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteämiskohdista poistuu. Eteläisen saattoliikennepaikan U-käännösongelmat poistuvat ja saattoliikennepaikkojen määrä kasvaa, joten siellä tilanne paranee merkittävästi. Liikenteen sujuvuus Saattoliikenteen paikkamäärä on yhteensä 26 paikkaa. Lisäksi päiväkodin kohdalla on seitsemän vinopysäköintipaikkaa, joita voidaan käyttää erityisesti silloin kun on tarve viipyä paikalla pitempään. Etelästä päin tuleville on vain 6 paikkaa, mutta kokonaismäärä on riittävä, koska eteläisen liittymän kautta saapuvat oppilaat tulevat pääosin linja-autoilla. Koulun laajentuminen ei kasvata alueen liikennemääriä kovinkaan paljoa, koska uudet oppilaat tulevat kauempana olevista kylistä linja-auto- tai taksikuljetuksella. Kirjasto ja mahdolliset muut vähäiset lisätoiminnot lisäävät liikennemääriä vain jonkin verran. Lisäliikenne vaikuttaa eniten Herrgårsbackantien ja vt:n 8 liittymään ja jonkin verran myös Koivulahdentien ja vt:n 8 liittymään. Välityskyky ei kuitenkaan heti ole uhattuna väistötilan ansiosta, mutta päätieltä vasempaan kääntyvän liikenteen odotusajan kasvaessa myös peräänajo-onnettomuuksien riski kasvaa. Vilkkaimpaan aikaan vt:llä 8 menee yhteen suuntaan n. 8 autoa minuutissa, jolloin autoja menee n. 6-10 sekunnin välein. Liikenteen kasvu lisää erillisen vasempaan kääntymiskaistan tarvetta Herrgårdsbackantien liittymässä, jos tehokkaammat toimet viipyvät. Suunnitelmaan sisältyvä pysäköintipaikkojen määrä on hiukan suurempi kuin mitoitettu määrä. Hyvä kapasiteetti muodostuu erityisesti kirkon pihan yhteiskäytöstä. Alue sopii erityisesti koulun henkilökunnan pysäköintialueeksi, jolloin koulun itäpuolen pysäköintipaikat jäävät vierailijoiden ja kirjaston asiakkaiden käyttöön.
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 20 5.2 Ympäristövaikutukset Luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet ja suojelukohteet Koulun ympäristössä ei ole suojeltavia tai muuten erityisen arvokkaita luonnon tai kulttuuriympäristön kohteita. Vesien hallinta Koulun länsipuolitse kulkee kaksi laskuojaa. Valuma-alueita on karkeasti tarkasteltu peruskartan korkeustietojen perusteella. Itäisemmän ojan valuma-alue on pienempi (kartalla sinisellä) ja läntisemmän ojan alue on huomattavasti suurempi. Ojat yhtyvät nykyisen Funisbackantien ja Koulupolun liittymän kohdalla. Itäisempi oja on edullista putkittaa, jos koulualueen laajeneminen sitä edellyttää. Eteläisen saattoliikennepaikan lähellä nykyistä laskuojaa on putkitettava kääntöpaikan tilantarpeen vuoksi. Rummun riittävä mitoitus on syytä tarkistaa ennen putkitusta. Veistotien varteen tarvitaan sadevesiviemäröinti, koska tilaa avo-ojalle ei ole. Kuva 14. Lähialueen laskuojien valuma-alueet Melu ja päästöt Koulun lähiympäristössä liikennemäärät ovat pienet eikä melu tai pakokaasupäästöt muodostu ongelmaksi. Tärkeää on, että saattoalueilla ei jätetä autoja, takseja tai busseja pitkäksi aikaa tyhjäkäynnille. Maisema Liikennejärjestelyt eivät aiheuta huomattavia maisemamuutoksia. Kyse on lähinnä paikallisista muutoksista kuten yksittäisten puiden poistamisesta. Funisbackantiellä mahdollisesti on tarve poistaa koivurivi riippuen siitä, miten kevyen liikenteen väylä päätetään toteuttaa. Veistotien vie-
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 21 ressä koulun tontilla on vanhoja koivuja, joiden juuristo voi vaurioitua, kun tienvarteen rakennetaan sadevesiviemäröinti. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Koulun tontin alueelle tulevien toimenpiteiden kustannukset määritellään kouluhankkeen yhteydessä. Tässä yhteydessä on selvitetty vain niitä toimenpiteitä, jotka sijoittuvat koulun tontin ulkopuolelle. Ne ilmenevät taulukosta 5. Taulukko 5: Kustannusarvio hintataso 12/2017 Toimenpiteet koulun tontin ulkopuolella kohde määrä yksikkö yksikköhinta kustannus euroa JKPP-tien rakentaminen Funisbackantien varressa Kosköntien ja pohjoisen saattoliikenteen paikan välillä 213 m 300 63 900 Pohjoisen saattoliikennealueen laajentaminen 220 m2 65 14 300 Korotettu liittymä Kosköntie/Funisbackantie ja uusi suojatiepaikka oppilaille sekä urheilukentän liittymän muuttaminen (2 T-liittymää) JKPP-tie Tanelintieltä (Danilsvägen) koulun pihalle koulun pohjoispäässä Pysäköintialueen (37 ap) kunnostus kirkon pihalla, reunojen rakenteiden levitys, lämmitys-pistokkeet, kaltevuuksien parantaminen ja asfaltointi Veistotie (Slöjdvägen), rakentaminen, leventäminen, tasauksen korjaus, asfaltointi ja valaistus Veistotie-laskuoja (Slöjdvägen), sadevesiviemäröinti (putkikoko n. 315 mm (koko tarkistettava) Eteläinen saattoliikennealue, rakentaminen, ajorata ja pysäköintikaistat Eteläinen saattoliikennealue, rakentaminen,kevyen liikenteen väylät (ja reunakivet) Eteläinen saattoliikennealue, laskuojan putkittaminen (rumpu d= n. 600 mm, koko varmistettava erikseen) JKPP-tien Herrgårsbackantien varteen välillä Pitkäkatu - Kokkolantien alikulukäytävän jkpp-tie 80 m 400 32 000 122 m 200 24 400 1150 m2 40 46 000 90 m 470 42 300 200 m 100 20 000 3450 m2 65 224 250 295 m 300 88 500 50 m 350 17 500 576 m 250 144 000 muut pienet toimenpiteet 12 850 yhteensä 730 000 Huom. Lämpökeskuksen kustannukset arvioidaan erikseen
Koivulahden oppimiskeskus, liikenneselvitys 22 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liikennesuunnitelma, vaihe 1, 1:2 000 (A2-koossa) Koulun piha-alueet, vaihe 1, 1:500 (A1-koossa) Liikennesuunnitelma, vaihe 2, 1:2 000 (A2-koossa) Koulun piha-alueet, vaihe 2, 1:500 (A1-koossa)
taxi 7 bus 3 15,26 19,8 korotettu liittymä pp 20 h-1? saatto 10 pp 20 18 ap pp 70 leikki h-1 jäte 7 ap 12+2 ap 18 ap transf. leikki saatto 10+7 pp 20 portti portti pallokenttä 16,09 lämpökeskus 1900 m2 7,5 Valtatiet ja kantatiet Alueelliset kokoojaväylät Paikalliset kokoojaväylät ja tonttikadut Nykyiset kevyen liikenteen väylät Jalkakäytävät ja pyörätiet Tontin sisäiset kevyen liikenteen yhteydet Liikennesuunnitelma 2040 vaihe 1 1 : 2000 (A2) Ramboll, 1.12.2017
taxi 7 15,26 19,8 pp 20 h-1? saatto 10 pp 20 18 ap h-1 pp 70 leikki jäte 7 ap 12+2 ap 18 ap transf. leikki saatto 10+7 pp 20 portti portti pallokenttä 16,09 lämpökeskus 1900 m2 7,5 bus 3
taxi 7 bus 3 korotettu liittymä pp 20 h-1? saatto 10 pp 20 pallokenttä 18 ap pallokenttä pp 60 leikki h-1 jäte 7 ap 12+2 ap 18 ap transf. saatto 16(11) leikki saatto 10+7 lämpökeskus 1900 m2 pp 20 portti portti pallokenttä ap 23 huoltopiha Saatto 10 ap 9 (3,2 m leveitä) leikki 2400 m2 päiväkoti 1750 m2 (120 lasta) Valtatiet ja kantatiet Alueelliset kokoojaväylät Paikalliset kokoojaväylät ja tonttikadut Nykyiset kevyen liikenteen väylät Jalkakäytävät ja pyörätiet Tontin sisäiset kevyen liikenteen yhteydet Liikennesuunnitelma 2040 vaihe 2 1 : 2000 (A2) Ramboll, 1.12.2017
pp 20 h-1? saatto 10 pp 20 pallokenttä 18 ap pallokenttä pp 60 leikki h-1 jäte 7 ap 12+2 ap 18 ap transf. saatto 16(11) leikki pp 20 portti saatto 10+7 lämpökeskus 1900 m2 portti pallokenttä bus 3 taxi 7 ap 23 huoltopiha ap 9 (3,2 m leveitä) leikki 2400 m2 Saatto 10 päiväkoti 1750 m2 (120 lasta)