1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 50/09/2 Dnro Psy-2008-y-106 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Märsynnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Vihanti Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 5 Varastointi ja jätteet... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Tuotantoalueen nykytila... 7 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 9 Vesistö... 9 Kalastus ja kalasto... 11 Ympäristöriskit... 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 12 Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta... 12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Hakemuksen täydennykset... 12 Hakemuksesta tiedottaminen... 13 Lausunnot... 13 Hakijan vastine... 15 Hakemuksen täydennys... 16 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 16 Ympäristöluparatkaisu... 16 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 16 Lupamääräykset... 16 Päästöt vesiin... 16 Päästöt ilmaan ja melu... 17 Varastointi ja jätteet... 18 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 18 Tarkkailut... 18 Kunnossapitovelvoite... 19 Kalatalousmaksu... 19 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 19 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 20 Luvan voimassaolo... 20 Lupamääräysten tarkistaminen... 20 RATKAISUN PERUSTELUT... 20 Luvan myöntämisen edellytykset... 20 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 21 Lupamääräysten perustelut... 21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 22 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 22 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 22 KÄSITTELYMAKSU... 23 Ratkaisu... 23 Perustelut... 23 Oikeusohje... 23 MUUTOKSENHAKU... 24
3 HAKEMUS Vapo Oy on 11.6.2008 ympäristölupavirastoon saapuneessa ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Märsynnevan 133,2 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Vihannin kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Hakijan omistuksessa oleva pinta-ala on yhteensä noin 176 ha. Hakija on tehnyt kiinteistöjen Saarenneva RN:o 14:18, Jokela RN:o 20:30, Kekkola RN:o 16:9 ja Märsymaa RN:o 54:0 omistajien kanssa ojasopimukset ojien kaivamista ja kuivatusvesien johtamista varten Kanarämeen ja Märsynnevan välillä sekä Märsynnevalta Vihanninjokeen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Märsynnevan alueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Korven kylässä noin 7 km Vihannin keskustasta kaakkoon. Turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden yhteinen tuotantoala on 118,4 ha ja kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 14,8 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevaraston paikkaa vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe 15 25 vuotta. Tuotanto päättyy suunnilleen vuonna 2035, minkä jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Kuntoonpanovaihe aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkaojien pintakerros puuaineksineen jyrsi-
tään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeisenä sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan tarvittaessa sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 70 000 m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturvetta toimitetaan pääasiassa Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden ja Oulun Energian voimalaitoksille. Ympäristöturve toimitetaan lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päätyttyä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti, jolloin ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina voivat olla metsittäminen tai viljely. Turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 4 henkilötyövuotta. Välillisesti turvetuotanto työllistää voimalaitoksia, laitevalmistusta ja -huoltoa, tutkimusta, konsulttipalveluja sekä julkishallintoa. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Märsynnevan puhdistetut vedet johdetaan laskuojan kautta Pyhäjokeen reittiä Vihanninjoki Piipsanjoki Piipsjärvi. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kolme laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pintaala on 5,3 ha ja sen valuma-alueen pinta-ala noin 136 ha. Kentän pinta-ala on 3,9 % valuma-alueestaan. Kenttä on miltei kokonaan ojittamatonta aluetta, jolla kulkeva oja tukitaan toimintakyvyn varmistamiseksi. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Turvetuotantoalueen kuormitusvaikutusten arviointi perustuu siihen, että alueesta 102 ha on tulkittu metsäojitetuksi alueeksi ja 34,5 ha luonnontilaiseksi. Tulkinta on tehty karkeasti karttatarkastelun perusteella. Luonnontilaisen alueen arvioinnissa on käytetty luonnonhuuhtouman tausta-arvoina kiintoaine 2,0 mg/l, COD Mn 18 mg/l, typpi 500 µg/l ja fosfori 20 µg/l. Valunta-arvona on käytetty 7,9 l/s/km 2. Näitä arvoja käyttäen suoalueen nykyiseksi vuosikuormitukseksi saadaan:
5 Pinta-ala (ha) Kiintoaine (kg/v) Fosfori (kg/v) Typpi (kg/v) Metsäojitettu 102 990 6,9 170 Luonnontilainen 34,5 170 1,7 43 Pintavalutuskentällisiltä soilta on vuosina 2001 2006 mitattu Pohjois- Pohjanmaan alueella keskimääräisiä kuormituksia, joita on käytetty Märsynnevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormituksen tukiaineistona. Näissä keskimääräisissä kuormituksissa on luonnonhuuhtouman taustapitoisuuksina käytetty ylempänä mainittuja arvoja. Märsynnevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus on laskettu edellä mainittujen ominaiskuormitusten ja suunniteltujen pinta-alojen perusteella: Brutto Netto Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kuntoonpanovaihe 2 200 35 1 300 1 500 25 1 200 Tuotantovaihe 2 300 19 600 1 300 10 300 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyn muodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia vaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön on arvioitu olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly koostuu lähes kokonaan orgaanisesta, hajonneesta kasviaineesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 m:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 m) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 m). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi.
Tutkimustulosten ja laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden kuten kuormauksen, aumauksen ja lastauksen aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. 6 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta, lähinnä traktoreista syntyvää melua. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden myös toimitusaikana. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydelle). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 250 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa metsäautotietä pitkin Ylivieska Haapavesi -maantielle ja edelleen joko Haapavedelle tai Kokkolaan. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimääriin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella esiintyy kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä.
7 Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja on valittu siten, etteivät aineet vahingon sattuessa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 61 000 l. Samanaikaisesti tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 410 l ja muita voiteluaineita noin 89 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Toiminnasta syntyy vuosittain jäteöljyjä 410 l, kiinteää öljyjätettä 68 kg, käytettyjä akkuja 20 kg, sekajätettä 2 m 3, käytettyä aumamuovia 3 400 kg ja rautaromua 270 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Märsynnevan tuotantoalue muodostuu Märsynnevan ja Kanarämeen suoalueista, jotka ovat pääosin karuja ja rämeisiä soita. Aluetta ympäröi tavanomainen talousmetsä. Hankealueelle on vuonna 2003 laadittu kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Märsynneva on ojitettu laajalta alueelta. Alueen keski- ja eteläosat ovat turvekangasta ja rämemuuttumaa. Alueen länsiosassa on kuitenkin laaja luonnontilainen rämealue ja pohjoisosassa nevakorpea. Märsynnevan pohjoislaidalla kulkevan Alpuanojan purouoma on kuivunut ja veden virtaus siirtynyt vierelle kaivettuun suureen ojaan. Kanarämeen eteläosa on ojitettua rämemuuttumaa. Pohjoisosa on rahkarämettä, pienalaisesti esiintyy myös karua välipintaista nevaa. Pohjoisosassa on vain yksittäisiä ojia. Suunniteltu tuotantoalue on pääosin puutonta. Märsynnevalla ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tutkimusalueella ei vuonna 2003 havaittu uhanalaisen kasvilajien esiintymiä. Noin 100 m Kanarämeen rajauksen itäpuolella havaittiin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvan vaaleasaran (Carex livida) esiintymä. Vaaleasara on tuulipölytteinen ja se viihtyy kosteilla soilla. Lajille suotuisa kas-
vualusta on keski- ja runsasravinteinen kasvupaikka. Kanarämeen ojittaminen tuotantokuntoon voi vaikuttaa lähialueen kosteustasapainoon, kuitenkin 100 metrin suojavyöhyke on hakijan arvion mukaan riittävä turvaamaan vaaleasaran elinympäristön. Se on melko yleinen sopivilla kasvupaikoilla koko maassa, tosin se on harvinaistunut Etelä-Suomessa. Linnustoselvityksen mukaan Märsynnevalla esiintyy EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut lintulajit kurki, kapustarinta, liro ja suopöllö. Alueella esiintyvistä lajeista liro, leppälintu ja havaittu käpylintulaji kuuluvat Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA). Alueella havaitut käki ja pensastasku kuuluvat silmälläpidettäviin (NT) lajeihin. Tästä huolimatta hankealueen linnustollinen arvo on lintuselvityksessä todettu maakunnallisesti tavanomaiseksi. 8 Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asunto jää noin 400 metrin etäsyydelle Kanarämeen lounaisreunasta. Lähimmän asunnon ja tuotantoalueen väliin jää metsäistä suojavyöhykettä, mikä estää suoran näkyvyyden tuotantoalueelle. Märsynnevan aluetta halkoo sähkölinja. Hankealueen kuntoonpanon ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijoittuu pääosin metsäiselle alueelle ja muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Tuotantoalue rajoittuu lähimmillään vajaan 400 metrin päähän maantiestä, eikä maantieltä ole suoraa näköyhteyttä suolle. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Alueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu turvetuotantotoiminnan myötä. Sen merkitys marjastus- ja metsästysmaana on melko vähäinen, tosin luontoselvityksen yhteydessä tavanomaista marjasatoa oli vaikea arvioida. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Lähimmän säähavaintoaseman keskimääräisten tilastojen mukaan erisuuntaisten tuulien osuudet jakautuvat kesä-syyskuun aikana melko tasaisesti vallitsevimman tuulensuunnan ollessa lännestä. Tyyntä on ollut keskimäärin 4 % ajasta. Toiminnasta voi ajoittain kantautua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminta ei hakijan arvion mukaan aiheuta naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa. Turvetuotannon melu on hyvin paikallista ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Toimitusaikana melua aiheuttavat raskas liikenne ja kuormauskoneet. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu lähialueen kiinteistöillä ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisema jälleen muuttuu.
9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai erityisiä suojelukohteita. Turvetuotantoalueen pohjoisosasta koilliseen noin 1 km:n etäisyydellä sijaitsee Vihanninkankaan I-luokan pohjavesialue. Alueen keski- ja eteläosasta itään noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee Alpua Lumijärvi I-luokan pohjavesialue. Vihanninkankaan pohjavesien luonnollinen päävirtaussuunta on luoteeseen paitsi alueen kaakkoisosassa, missä vedet todennäköisesti virtaavat kaakkoon purkautuen osittain reuna-alueiden soille. Alpua Lumijärven pohjavesialueella päävirtaus tapahtuu Alpuan kylän suuntaan. Pohjavettä purkautuu jonkin verran myös harjun reuna-alueen soille. Hakijan arvion mukaan turvetuotannolla ei ole pitkien etäisyyksien johdosta vaikutuksia lähialueen pohjavesialueisiin. Vesistö Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä Vihanninjoki Piipsanjoki Piipsjärvi Pyhäjoki. Valtakunnallisessa vesistöaluejaotuksessa suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen (54) Piipsanjoen valuma-alueella (54.07) ja siellä tarkemmin Vihanninjoen alaosan osavaluma-alueella (54.077). Vihanninjokeen tulee vesiä Vihanninjoen yläosan alueelta ja Ahmaojan valuma-alueelta. Piipsanjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 560 km 2. Vihanninjoen alaosan osavaluma-alueen pinta-ala on noin 66 km 2 ja järvisyys 0,03 %. Tuotantoalueen suhteellinen osuus Vihanninjoen osavaluma-alueesta on noin 2,1 %. Vihanninjoen osavaluma-alue on valtaosin metsätalouden maata (noin 82 %) ja maatalouden maata (noin 12 %). Vedenlaatu Vihanninjoen vedenlaatua on seurattu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimesta. Tulosten perusteella joen vesi vaikuttaa erittäin rehevältä. Joen rautapitoisuus on luontaisesti korkea. Vesi on laadultaan tummaa, sameaa ja humuspitoista. Taulukossa on esitetty Vihanninjoen uusimmat vedenlaatutiedot: Havaintoaika ph Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Typpi µg/l Fosfori µg/l 15.3.2005 6,3 7,6 18 1 500 110 10.7.2005 6,8 9,6 21 1 300 120 3.8.2005 6,8 6,2 22 1 500 120 14.3.2007 6,3 11 14 1 800 96 Vihanninjoen (Piipsanjoen alarajalle) vuotuiseksi keskivirtaamaksi on arvioitu 1,35 m 3 /s ja keskivalumaksi 7,9 l/s km 2. Arviot on laskettu keskimääräisen vuosivalunnan mukaan. Vuosien 2000 2003 käyttökelpoisuusluokituksessa Pyhäjoen pääuoma rannikolta Kärsämäenjoen laskukohtaan saakka luokiteltiin vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Kärsämäenjoen yläpuolinen osuus Pyhäjärveen saakka
arvioitiin hyväksi. Sivu-uomissa vedenlaatu on Pyhäjoen pääuomaa heikompi. Kärsämäenjoki ja sen sivu-uoma Vuohtojoki, Piipsanoja, Pirnesoja sekä Piipsanjoki ja siihen laskeva Vihanninjoki olivat veden laadultaan välttäviä. Vesistöalueen järvistä Piipsjärvi oli vedenladultaan välttävä. Piipsanjoen ravinnepitoisuudet ovat yleensä ottaen alhaisempia kuin muissa Pyhäjoen sivujoissa keskimäärin. Piipsanjoen vesi on ollut selvästi ravinteikkaampaa ja tummempaa kuin Pyhäjoen pääuoman vesi. Piipsanjoki on sekä fosfori- että typpipitoisuuksien perusteella rehevä. Piipsanjoen ravinnepitoisuudet kasvavat ylävirrasta alavirtaan tultaessa, ja Vihanninjoen alapuolella vedenlaatu heikkenee selvästi. Piipsjärven veden ravinnepitoisuudet ovat rehevien vesien tasoa. Piipsjärveen kohdistuu huomattavaa hajakuormitusta. Säännöstelty Piipsjärvi on matala, pinta-alaltaan noin 4,3 km 2 :n kokoinen järvi. Järveä ympäröivät tiheähkö asutus ja laajat peltoalueet. Aikoinaan maatalouden tarpeisiin kuivatettu Piipsjärvi on vesitetty uudelleen vuonna 1978 maisema- ja virkistyskäyttöön. 10 Muu kuormitus Muut Piipsanjoen vesistöalueen vireillä tai tuotannossa olevat turvetuotantoalueet: Brutto Netto Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Verkaneva (vireillä) Kuntoonpanovaihe 1 200 18 730 790 12 630 Tuotantovaihe 1 200 10 300 670 5 160 Ahmaneva Vuosikuormitus 2007 920 8 210 730 6 160 Kuuhkamonneva 9 900 79 2 000 7 700 55 1 400 Ojaneva 3 800 13 540 2 800 3 260 Piipsanjoen vesistöalueen muut pistemäiset kuormittajat: vuosi Kiintoaine kg/vrk Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk Vihanti, kirkonkylä 2006 10 0,25 17 2007-0,50 24 Vihanti, Lampinsaari 2006 1,8 0,34 2,6 2007 jätevedet johdettu Vihannin puhdistamolle Vihannin Vesi Oy:n Vihannin kirkonkylän ja Lampinsaaren puhdistamolta johdetaan jätevedet Vihanninjokeen. Jokeen johdetaan lisäksi vesiä Tavaskannevan turvetuotantoalueelta, missä tuotanto on päättynyt. Vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen Vuositasolla arvioituna suunnitellun turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset (netto) Vihanninjoessa ovat enimmillään, eli kuntoonpanovai-
heessa, noin 4,7 % kiintoainekuormasta, 1,8 % typpikuormasta ja noin 0,5 % fosforikuormasta. Arvio perustuu Vihanninjoen vuoden 2007 ja 2005 pitoisuusarvoihin. Tuotantovaiheessa kuormitus on huomattavasti pienempi. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota. Hakijan mukaan hankealueen kuivatusvedet eivät normaalissa tilanteessa muuta Vihanninjoen nykyistä tilaa. Suunnitellun turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutukset Piipsanjokeen voidaan arvioida Piipsanjoen (54.072, Riistanperä) ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta saatujen vedenlaatutulosten perusteella. Alueen nettopitoisuuslisäykset kuntoonpanovaiheessa olisivat fosforin osalta 0,4 % ja typen osalta 1,5 %. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Hankkeen vaikutus Piipsanjoen vedenlaatuun tulee hakijan arvion mukaan olemaan pieni. Suon alla tyypillisin pohjamaa on savi- tai moreenimaa. Kaivoveden korkeusvaihtelut ovat tavanomaisia. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei ole ennalta arvioiden vaikutusta noin 400 metrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevan kiinteistön kaivon antoisuuteen tai sen vedenlaatuun. Hakija on hakemuksen laadinnan aikana lähettänyt kiinteistönomistajalle kaivokyselytiedustelun, johon ei ole saanut vastausta. 11 Kalastus ja kalasto Hakija on lupahakemuksen laadinnan yhteydessä tehnyt vesistön käyttöselvityskyselyn. Saatujen vastausten mukaan Piipsanjokeen on vuonna 2007 istutettu kirjolohta ja rapua. Istutukset ovat pääosin onnistuneet. Piipsjärveä on ruopattu vuonna 2007 virtauksen lisäämiseksi ja alueelta on poistettu 15 000 kg vähäarvoisempaa kalaa roskakalaprojektin aikana. Yleisesti ottaen alueella on kalastettu tavanomaisia rehevän veden kaloja, kuten ahventa, särkeä, haukea ja lahnaa. Alueen virkistysarvoa on nostettu kirjolohen ja ravun istutuksilla. Hakijan arvion mukaan turvetuotantoalueen vaikutukset alapuolisen vesistön kalastukseen ja kalakantoihin jäävät vähäisiksi. Vihanninjoen kalataloudellinen merkitys on lähinnä kotitalous- ja virkistyskäytöllinen. Piipsanjoen ja Piipsjärven kalastuksellinen merkitys on suurempi. Niihin on istutettu myös kirjolohta. Suon keskeisin haittavaikutus vesistön kalatalouteen on kiintoainekuormitus, joka voi aiheuttaa muutoksia pohjaeläimissä ja haitata pohjakutuisten kalojen lisääntymistä. Vihannin osakaskunnan mukaan Vihanninjoen kalastuksellinen merkitys on vähäinen. Märsynnevan ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa kalavesissä erittäin vähäinen, eikä sen vaikutusta voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous. Vähäisistä vaikutuksista johtuen perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei hakijan mukaan ole. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta-
ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa ja vesiensuojelurakenteita sekä antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita sekä ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 12 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset toimintaan kohdistuneet huomautukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esimerkiksi pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous). Hakemukseen on liitetty esitys Märsynnevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Alueella on voimassa vuosille 2006 2011 laadittu Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma, johon Märsynnevan turvetuotantoalue liitetään. Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen Märsynnevan alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Hakija on esittänyt vakuudeksi 5 000 euron omavelkaista takausta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 10.7.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden sekä laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset.
Hakija on 31.10.2008 täydentänyt hakemustaan muun muassa tiedoilla muista samaa purkuvesistöä kuormittavista toiminnoista, asianosaisten yhteystiedoilla ja ojasopimuksilla. Alpuanojaan rajautuvaa lohkoa 1 on rajattu niin, että tuotantoalueen ja Alpuanojan väliin jää 60 metrin levyinen, puustoinen suojakaistale, joka estää pölyn kulkeutumisen Alpuanojaan. 13 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Vihannin kunnassa ja Oulaisten kaupungissa 12.12.2008 12.1.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 12.12.2008 Kalajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vihannin kunnalta, kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta sekä Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että turvetuotannon vaikutukset alapuoliseen vesistöön on pitoisuuslaskelmien perusteella arvioitu vähäisiksi. Hakemuksesta ei ilmene, sijaitseeko Märsynneva sulfaattimaalla tai onko alueelta odotettavissa happamuuskuormitusta. Ehdotuksessa Oulujoen- Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi Piipsanjoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja Piipsjärven tila välttäväksi. Hyvän tilan saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimenpiteitä ja tilan parantamiseen tarvitaan lisäaikaa vuoteen 2021 tai 2027. Alueidenkäyttö-, vesivara- ja luonnonsuojeluviranomaisen näkökulmasta hankkeeseen ei ole ollut huomautettavaa. Märsynneva voidaan lukea vesiensuojelun suuntaviivat 2015 -ohjelman ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiseksi hankkeeksi, koska alue on suurelta osin ennestään ojitettu ja luonnontilaltaan varsin muuttunut. Pesimälinnuston arvokkaimmat lajit ovat suopöllö ja kurki, mutta kohteen linnustollinen arvo ei ole kokonaisuutena merkittävä. Lupa voidaan myöntää, mutta vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta on varmistuttava, ettei toiminta vaaranna Piipsanjoen ja Piipsjärven tilan tavoitteiden toteutumista. Ennen kuntoonpanotöiden aloittamista hakijan on tehtävä esitys kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen vesistötarkkailusta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi osana Pyhäjoen yhteistarkkailua. Hakemuksesta puuttuvat kartat, joista käyvät ilmi alueen korkeustiedot. Kanarämeen puolelta kaivettava oja pintavalutuskentälle on pitkä. Hakemuksesta ei käy ilmi, kuinka syväksi oja on kaivettava ja millainen pohjamaalaji on ojan kohdalla. Pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala jää pienemmäksi kuin 3,8 % valuma-alueesta. Kentällä on yksi oja, joka on tarkoitus tukkia oikovirtausten estämiseksi. (Hakija on tältä osin muuttanut hakemustaan ympäristökeskuksen lausunnon antamisen jälkeen).
Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. Vuosittaiset päiväkirjakoosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulee tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä. Hakijan esittämää ympäristösuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet, kuten ojitus, pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Vihanninjoki ja Piipsanjoki on perattu ja että niiden vedenlaatu on heikko. Jokien kalataloudellinen arvo ei nykyisellään ole kovin suuri, mikä johtuu osaltaan alueen turvetuotannon kuormituksesta. Joilla kuitenkin kalastetaan jossain määrin, osin kalatalousmaksulla tehtävien hoitotoimien ansiosta. Piipsjärven merkitys paikallisena kalastuskohteena on huomattava, ja Pyhäjoen laajemminkin. Märsynnevan turvetuotannosta aiheutuva kuormitus vahvistaa alueella jo nykyisin ilmeneviä kalataloudellisia haittoja ja pitää niitä yllä muun kuormituksen mahdollisesti vähetessä. Vaikutukset edellyttävät kalataloudellisen kompensaation määräämistä ja se on perusteltua määrätä kalatalousmaksuna, kuten vesistöalueen muillakin turvetuotantoalueilla. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole perusteltu syy toiminnanaloittamisluvan myöntämiseen. Toiminnan aloittaminen lisäisi kuormitusta oleellisesti usean vuoden ajaksi, mikä tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Edellytyksiä toiminnanaloittamisluvan myöntämiseen ei ole. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan kunnostuksen aloittamisvuodesta alkaen 480 euron suuruinen kalatalousmaksu. 3. Vihannin kunnanhallitus Kunnanhallitus on todennut, että alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa, eikä niitä laadita sinne lähivuosina. Vihannin kunnassa on aloitettu Kirkonkylän osayleiskaavan laajennus ja muutostyö, mutta sen suunnittelualue ei ulotu tälle hankealueelle. Vihannin kunta on urheiluseurojen kanssa suunnittelemassa uusia ulkoiluja hiihtoreittejä ja yhtenä tavoitteena on ollut saada rengashiihtoreitti Lampinsaaresta Märsynnevan kautta Varesnevalle. Varesnevalla on ulkoilijoille tarkoitettu taukopaikka sekä kota. Alustavassa suunnitelmassa latupohja olisi mennyt juuri Märsynnevan turvetuotantoalueen halki. Kunta on toivonut, että hakija voisi neuvotella kunnan ja paikallisten urheiluseurojen kanssa mahdollisuudesta rakentaa latu turvetuotantoalueen lävitse tai hyväksikäyttää latupohjissa alueen laitamilla olevia penkkoja. 14
Hakijalla on ja on ollut Vihannin kunnan alueella vuosien varrella useita turvetuotantoalueita, joiden kuivatusvedet ovat kulkeutuneet Vihanninjoen kautta Piipsanjokeen ja siitä eteenpäin Pyhäjokeen asti. Vesistöjen nykyiseen tilaan ovat olleet vaikuttamassa myös muut tekijät, mutta turvesoita edellä mainittujen vesistöjen varrella on useita. Vihannin kunta on toivonut hakijalta vastuullista asennetta turvetuotantoalueiden hoitoon ja etenkin jälkihoitoon vanhoilla turvetuotantoalueilla. Toiminnanaloittamislupaa koskeva pyyntö on tämän hetken tietojen mukaan järkevää myöntää, mutta vakuuden riittävyyttä tulee tarkastella. 4. Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymä on Vihannin kunnan terveydensuojeluviranomaisena todennut, ettei hakemuksen mukainen toiminta aiheuta terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. 5. Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että hankealue on laaja ja että sen kuivatusvedet tulevat lisäämään jo entuudestaan sekä turvetuotannosta että muusta toiminnasta kuormittuneen Vihanninjoen, Piipsanjoen, Piipsjärven ja koskiensuojelulailla suojellun, lohien ja rapujen palautusohjelmiin kuuluvan, Pyhäjoen kuormitusta. Vihanninjoen kautta Piipsanjokeen ja Piipsjärveen tulee kuormitusta jo ennestään muun muassa Tavaskannevan turvetuotantoalueelta ja Haaponevan turvetuotantoalueelta. Piipsjärvessä kuormitus on näkynyt muun muassa Piipsjärven pohjoispään liettymisenä. Järven pohjoispäätä jouduttiin ruoppaamaan vuonna 2007 vedenvirtauksen parantamiseksi ja sinilevähaittojen pienentämiseksi. Oulaisten kaupungin uimarannalla joudutaan myös pitämään erillistä suihkua, jotta uimarit voivat puhdistaa itsensä hienojakoisesta turve- ja siitepölystä järvessä uinnin jälkeen. Kaikkien Piipsjärven yläpuolella olevien turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset tulisikin laskea yhteen ja velvoittaa hakijaa osallistumaan omalta osaltaan tuleviin ruoppaus- ja muihinkin ympäristöhaittojen vähentämiskustannuksiin. Märsynnevan turvetuotantoalueelta tulevien vesienkäsittelysysteemien tulee olla sellaisia, ettei alapuolisen vesistön tila, muidenkin vesistöalueella olevien turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset huomioon ottaen, nykyisestään heikkenisi, vaan ennemminkin paranisi. Märsynnevan turvetuotantovaikutukset tulevat näkymään myös kala- ja rapukannoissa sekä Vihanninjoessa, Piipsanjoessa että Piipsjärvessä. Hakija tulee velvoittaa maksamaan kala- ja rapumenetyksistä korvausta alueen kalastuskunnille. 15 Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon 9.2.2009 toimittamassaan vastineessa esittänyt lausunnoista seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että pintavalutuskentän koko on 3,74 % valuma-alueestaan ja mitoitus saadaan 3,8 %:iin siirtämällä kentän reunaa sen rakentamisen yhteydessä. 3. Vihannin kunnan lausunnosta hakija on todennut, että siinä esitetyt vaatimukset ja huomautukset eivät sinänsä liity hakemuksen käsittelemiseen,
mutta hakija ja kunta voivat hyvin neuvotella niistä tuotantoalueen perustamisen yhteydessä ja sen jälkeen. 5. Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta hakija on todennut, että kuivatusvesien puhdistusta koskevat vaateet ovat tulleet huomioiduksi hakemuksessa. Kaikki kalataloudellinen haitta estyy työ- ja elinkeinokeskuksen vaatiman kalatalousmaksun käytöllä. 16 Hakemuksen täydennys Ympäristölupavirasto on 13.5.2009 pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan tuotantosuunnitelmakartalla, jonka mukaan pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala olisi vähintään 5,2 ha. Pintavalutuskentän luoteispuolella sijaitsevan penkereen ja Alpuanojan vanhan uoman väliin jäävää aluetta ei laskettaisi mukaan tehollisen pinta-alaan. Hakija on 15.5.2009 toimittanut uuden kartan, jossa pintavalutuskentän rajaa on siirretty tuotantoalueelle päin niin, että pintavalutuskentän pintaalaksi tulee 5,3 ha ja tuotantoalueen pinta-alaksi 133,2 ha. Pintavalutuskentän raja on luoteessa rajattu oranssilla viivalla. Uudet pinta-alatiedot on kirjattu päätöksen kertoelmaosaan. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Märsynnevan turvetuotantoon Vihannin kunnassa Pyhäjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on aumaalueet mukaan lukien 133,2 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7 olevan kartan "Märsynnevan maanomistajat" mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Vihanninjokeen. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tämän päätöksen liitteenä 2 olevan Märsynnevan tuotantosuunnitelmakartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, kolmen laskeutusaltaan ja teholliselta pinta-alaltaan vähintään 5,3 ha:n kokoisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 17 Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Lohkolla 3 tuotanto on keskeytettävä alueilla, jotka ovat alle 500 metrin etäisyydellä lähiasutksesta silloin, kun tuulee lähiasutukseen päin. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. 18 Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Vihannin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 8.7.2008). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä, laatu tai jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aikana tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailusuunnitelma on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalatalouden osalta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Pyhäjoen kalastusalueelle. 19 Kunnossapitovelvoite 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 480 euroa kalatalousmaksua Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen rapukannalle, kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotantotoiminta päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 20 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.5.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lisäksi hakemukseen liitetään käyttö- ja päästötarkkailun vuosittaiset päiväkirjakoosteet. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Märsynnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on suurelta osin ennestään ojitettu ja luonnontilaltaan varsin muuttunut. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Kaikki vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Märsynnevan olosuhteissa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Märsynnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta
tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. 21 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen lupamääräykset 1 5. Tuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on pintavalutuksen osalta oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on lupamääräys 6 ja melun osalta lupamääräys 7. Lähin asutus on noin 400 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle pöly- ja meluhaittaa. Pölyhaitan ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on määrätty tarkkailtavaksi ympärivuotisesti koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään neljän vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toimiiko kenttä sille lupahakemuksessa esitetyllä teholla vai onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesien käsittelyn tehostamiseksi. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa.
Lupamääräys 15 on tarpeen kala- ja raputaloudelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 22 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetty vaatimus hakijan velvoittamisesta maksamaan alueen kalastuskunnille korvauksia kala- ja rapumenestyksistä jätetään tutkimatta. Kalastuskunnat eivät ole esittäneet vaatimuksia, eikä ympäristönsuojeluviranomainen voi esittää vaatimuksia asianosaisten puolesta ilman siihen annettua valtuutusta. Piipsjärven tuleviin ympäristöhaittojen vähentämiskustannuksiin osallistumista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että Märsynnevalla tullaan soveltamaan parasta käyttökelpoista vesienkäsittelytekniikkaa ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää käyttäen, eikä tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön kulkeutuvaa kiintoainetta tai ravinteita ole odotettavissa siinä määrin, että se vaatisi ruoppaustoimenpiteitä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti, 101 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15
23 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Satu Kouvalainen Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Satu Kouvalainen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. HN/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Tuotantoalueen kartta Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois- Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 25.6.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois- Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 TUOTANTOALUEEN KARTTA