Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden Työpajasarja Hyve- johtamisen kartta hanke
Työpajasarjat Asiakaslähtöisten palveluprosessin kehittämistyön tavoitteena edesauttaa siirtymistä sektori- tai yksikkökohtaisesta johtamiskulttuurista yli hallintokuntarajojen menevään ennaltaehkäisevään työhön, työryhmätyöskentelyyn sekä asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Asiakaslähtöistä toimintamallia on hankkeessa lähdetty rakentamaan elinkaarimallin mukaisesti työpajatyöskentelynä kahdella alueella/elinkaari. Alueella lapsille, nuorille sekä heidän kehitysympäristöille palveluita tuottavat lähiesimiehet ja työntekijät Alueella ikäihmisille palveluita tuottavat lähiesimiehet ja työntekijät Ikäihmiset 2 työpajasarjaa 2 alueella Alueet: Kiiminki, Tuira Alueella ikäihmisille palveluita tuottavat lähiesimiehet ja työntekijät Lasten, nuorten ja perheiden palvelut työpajasarja 2 alueelle Alueet: Kiiminki, Kaakkuri Ennalta ehkäisevä yhteistyö Aikuisten mielenterveys: työpajasarja 2 alueelle Alueet: Kiiminki, Tuira Alueella mielenterveyspalvelu ita tarvitseville aikuisille palveluja tuottavat lähiesimiehet ja työntekijät
uusia näkökulmia omaan työhön ja yhteistyöhöän Työskentelymalli 1. Moduli (2 seminaaripäivää) 21.1.2014 klo 8.15-16.00 Kaupungin kirjasto Pakkalan sali Monialaisen yhteistyön seminaari 17.2.2014 klo 8.15-16.00 Lastensuojelulaki ja monitoimijainen yhteistyö Kaupungin kirjasto Pakkalan sali Ilmoittautuminen koulutuskalenterin kautta 2. Moduli 21.3.2014 Kiiminki ja Kaakkuri Lasaretti Case tapausten kautta konkreettisesta toimintamallista sopiminen; millainen olisi case-asiakkaan paras mahdollinen elämä ja mitä voisimme tehdä sen mahdollistamiseksi 3. Moduli 6.5.2014 Alueellisen toimintamallin rakentaminen ja tiedonkulusta sopiminen Konkreettiset tyypilliset asiakastapaukset Case 1 Case 2 Case 4 Case 3 Lopputuotos: Yhteenvetoraportti työryhmien töistä. Tuotetun materiaalin vieminen päätöksentekoon.
Aikataulu 8.15-8.30 Tulokahvit 8.30-8.45 Päivän avaus Työ ryhmissä: 8.45-9.00 Osallistujien esittely 9.00-9.15 Johdanto: Case asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän kuvaus 9.15 10.00 Millainen olisi yksilön/perheen paras mahdollinen elämä ottaen kokonaistilanne? Psyykkinen näkökulma Fyysinen näkökulma Sosiaalinen näkökulma Taloudellinen näkökulma 10.00-10.30 Miksi paras mahdollinen elämä ei yksilön/perheen kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? 10.30-11.15 Minkälaisen toiminnan turvin henkilö voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti, hyvinvoivana ja oman elämänsä aktiivisena subjektina omassa elämässään? 11.15-12.00 Lounas (omakustanteinen) 12.00-13.30 Konkreettisen toimintamallin luominen (mitä, kuka ja miten)? tavoitteiden, tehtävien, vastuiden ja roolien määrittäminen toimintamallin karkea kuvaaminen 13.30-14.00 Kahvitauko 14.00-15.30 Ryhmät esittelevät tuotoksensa ns. suurryhmälle (kaikille työpajaan osallistuville) 15.30-16.00 Jatkotyöskentelystä sopiminen
Millainen olisi case asiakkaan paras mahdollinen elämä ottaen huomioon lapsen, nuoren ja hänen perheensä kokonaistilanne? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 45 min klo 9.15-9.30 Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa yksilön/perheen parhaasta mahdollisesta kokonaistilanteesta värillisille A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 20 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo 9.30-10.00 Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista muulle ryhmälle. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa.
Miksi paras mahdollinen elämä ei lapsen/nuoren ja hänen perheensä kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 30 min klo 10.00-10.15 Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa tekijöistä, jotka vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 15 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo 10.15-10.30 Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa.
Minkälaisen toiminnan turvin yksilö/perhe voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti toimintakykyisenä, hyvinvoivana ja oman elämänsä aktiivisena subjektina? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 45 min klo 10.30-10.50 Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa sellaisesta toiminnasta, joka auttaisi asiakasta A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 20 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo 10.50-11.15 Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa.
Konkreettisen toimintamallin luominen Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 1 h 30 min klo 12.00-12.30 Osallistujat kokoavat pareina ajatuksensa sellaisesta toiminnasta, joka auttaisi asiakasta seuraavaan taulukkoon: Osallistujat voivat tehtävälistaa täydentää toimintamallikuvauksella (esim. prosessikuvausta hyväksikäyttäen) 30 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit. Klo 12.30-13.30 Parien tekemät tehtävälistat kootaan ja tuloksia tarkennetaan ja jäsennetään yhdeksi koko ryhmää koskevaksi esitykseksi.
Työryhmän yhteenveto
Perhe Virtanen Kati on 13-vuotias 7 luokalla oleva tyttö. Hänen perheeseen kuuluvat pikkusisko Linnea, äiti Tarja ja isä Mikko. Äiti ja isä ovat työssäkäyviä, mutta perhe on heille ollut aina tärkeä ja he viettävät paljon aikaa tyttäriensä kanssa. Katin pikkusisko Iina on 6 vuotias, esikoululainen. Perheellä on vankka luomutukiverkosto paikkakunnalla ja mummo (isän äiti) on Katille erityisen tärkeä aikuinen. Koulu sujuu Katilla opiskelujen puolesta hyvin, mutta luokkatilanteet ovat Katille haasteellisia. Katin on usein vaikea ymmärtää muiden huumoria ja hän kiivastuu toisille helposti, kun ei aina pysy sosiaalisissa tilanteissa mukana. Luokan muut oppilaat myös usein ärsyttävät helposti hermostuvaa Katia tahallaan omaksi huvikseen. Kati onkin usein omissa oloissaan, eikä hänellä ole vapaa-ajallakaan kuin muutama ystävä. Kotona Kati ottaa usein yhteen pikkusiskonsa kanssa ja saattaa jopa töniä ja läpsiä siskoaan. Katilla ei ole harrastuksia, koska ryhmätilanteet ovat hänelle haasteellisia. Hän viettääkin iltoja lueskellen ja internetissä surffaten. Vanhemmat tuntevat tilanteessa toivottomuutta jatkuvan rajoittamisen ja koulusta tulevien viestien johdosta.
Perhe Möttönen Möttösten perhe on muuttanut Ouluun isä Jarnon työn vuoksi muutamia kuukausia takaperin. Perheen äiti Sari on kotiäiti ja hoitaa kotona 4- vuotiasta Verneriä sekä kaksostyttöjä Juulia ja Alinaa, jotka ovat 3kk ikäisiä. Isä-Jarno tekee pitkää työpäivää ja on paljon reissussa. Verneri on eloisa, iloinen ja toimelias poika, joka on ikäistänsä seuraa vailla. Sari-äidin aika menee paljolti itkuisten kaksosten kanssa touhuiluun eikä aikaa Vernerille jää tarpeeksi. Äiti on tästä hyvin pahoillaan. Lisäksi Sari on yksinäinen, kun perheellä ei ole sukulaisia eikä tuttavia Oulussa. Myös arjen apu olisi usein tervetullutta, helpottamaan väsyneen äidin arkea. Vanhemmilla tulee keskinäistä kahnausta, kun Sari on väsynyt ja yksinäinen ja Jarno paljon pois kotoa. Ja keskustelu yritykset äidin tilanteen päättyvät usein riitaan. Sari on miettinyt päivähoitopaikan hakemista Vernerille, jotta poika saisi ikäistänsä seuraa ja virikkeellistä toimintaa.
Perhe Isola Isolan suurperheeseen kuulu isä Simon ja äiti Siirin lisäksi 8 lasta. (Veikka 6kk, Jonna 2v, Arttu 5v., Helmi 7v. Jesse 10v, Topi 13v, Liisa 15v, Anni 16v) Äiti on kotiäitinä ja isä tekee fyysistä työtä rakennuksella. Isä uupunut työstä ja hänellä on ongelmia selän kanssa. Neuvolassa Veikka-vauvan ja 5 -vuotiaan Artun tilanne huolestuttaa. Lenessä tullut ilmi haasteita keskittymistä vaativissa tehtävissä ja lapsi ajoittain aggressiivinen. Arttu käy avoimen päiväkodin pikkukoulussa 3krt viikossa. Veikka-vauva ei hae kontaktia. Fyysinen kehitys on viivästynyt. Jessellä on adhd -tyyppistä käyttäytymistä ja keskittymisvaikeuksia ja poissaoloja. Lisäksi koulussa kiusaamista ja aggressiivista käytöstä. Koulu on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, koska koulussa runsaasti poissaoloja eikä koulun antamat tukimuodot riitä. Isä ei jaksa kotona auttaa äitiä, istuu tietokoneella ja pelaa Playstation-pelejä. Lisäksi isä harrastaa kalastusta talvella ja kesällä. Äiti on yksin, eikä ehdi itse harrastaa mitään, koska iltaisin on erittäin uupunut. Äiti viettää sosiaalisen median parissa aikaa tuntikausia illalla, jolloin on saanut lapset nukkumaan. Isä kokee tekevänsä riittävästi, kun käy töissä hakemassa perheelle leipää. Isä käyttää Jesseä terapiassa ja kokee, että lapsen kuskaaminen hoitoon on riittävää. Kuitenkaan perheen arkeen ei ole saatu vietyä toimintamuotoja, jotka helpottaisivat adhd-lapsen selviytymistä arjessa.
Perhe Töyssälä Töyssälän perheeseen kuuluvat yh-äiti Tiina, lapset Juha 14v. ja Liisi 3v. Juhan isä ei ole mukana kuviossa. Tiina eronnut Liisin isästä noin vuosi sitten isän vahvan päihteiden käytön seurauksena. Vanhemmilla kiistaa Liisin huoltajuudesta. Isän ja Liisin tapaamiset rajoitettuja, eikä Liisiä saa luovuttaa päiväkodista isälle. Liisi on iloinen ja touhukas lapsi, mutta takertuu äitiin erotilanteissa. Päiväkodissa ollaan huolissaan Liisistä. Hän tulee maanantaisin hoitoon nälkäisenä ja väsyneenä. Juhalla ongelmia koulunkäynnissä. Juha lintsaa koulusta ja koulussa ollaan huolissaan Juhan hyvinvoinnissa. Kotona vuorovaikutus äidin ja pikkusiskon kanssa toimii hyvin. Juha on huolehtiva isoveli. Viimeaikoina Juha on kuitenkin jättänyt tulematta kotiin iltaisin ja viettänyt yön poissa, ei vastaa puhelimeen. Äiti epäilee pojan käyttävän näillä reissuillaan päihteitä. Äiti mukana työelämässä, mutta viikonloput hän viettää varsin kosteissa merkeissä. Juha onkin aiemmin ottanut paljon vastuuta siskostaan. Juha on lastensuojelun asiakkuudessa. Äitiä on ohjattu päihdepalveluihin, mutta äiti ei ole mennyt hoitoon.