Kouvolan kaupungin leikkialueiden palvelurakenteen selvitystyö

Kouvolan kaupungin leikkialueiden palvelurakenteen selvitystyö Kouvolassa 2.8.2011 Jouni Dahlman Hortonomi AMK

2 Sisällysluettelo 1. Työn lähtökohdat 3 2. Nykytilanteen kuvaus 3 Leikkipaikkojen kokonaismäärä ja luokitus 3 Valtakunnallinen vertailu 3 Nykyinen leikkipaikkojen palveluverkko 3 Leikkipaikkojen luokitus 3 Nykyisen palveluverkon ylläpito 3 Käytännön valvonta ja vastuu 3 Ylläpito 3 3. Palvelurakenteen tavoitetilanne 3 4. Toimenpide-ehdotukset 3 5. Tulevaisuuden ennakointia 3 Liitteet: Liite 1: Kouvola, vaikutusalueet Liite 2: Kuusankoski, vaikutusalueet Liite 3: Inkeroinen ja Anjala, vaikutusalueet Liite 4: Valkeala, vaikutusalueet Liite 5: Koria, vaikutusalueet Liite 6: Myllykoski, Keltakangas ja Ummeljoki, vaikutusalueet Liite 7: Elimäki, vaikutusalueet Liite 8: Jaala, vaikutusalueet Liite 9: Terveystarkastajan valvontapöytäkirja 2011 Liite 10: Pienen leikkipaikan saneerauskustannukset Liite 11: Kuusankoski, poistettavat leikkipaikat Liite 12: Kouvola, poistettavat leikkipaikat Liite 13: Myllykoski, poistettavat leikkipaikat

Johdanto Päätöksen selvitystyön tekemiseksi teki Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniikan tilaajaorganisaatio. Työ päätettiin tehdä omana työnä ja siitä on vastannut suunnitteluhortonomi Jouni Dahlman. Työhön osallistuivat mm. Jari Mäkelä, Sakari Värri, Ulla Kujala ja Juha Lemettilä, Hannu Luotonen, Kari Parjanne, Tapani Vuorentausta ja teknisen tuotannon liikelaitoksen viheralueista vastaava esimiesryhmä. 1. Työn lähtökohdat Selvityksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa kuuden kunnan yhdistymisen jälkeen leikkipaikkojen termistöä ja luokitusta. Tavoitteena oli myös kartoittaa uuden Kouvolan leikkipaikkatiheys suhteutettuna asukasmäärään ja vertailla sitä suurimpien kaupunkien keskiarvoon. Yhtenä päämääränä oli myös pitkällä aikavälillä suhteuttaa leikkipaikkojen lukumäärä käytettävissä oleviin kunnossapitomäärärahoihin siten, että saavutetaan palvelun tasapuolinen ja oikea mitoitus koko kaupungin alueelle. Työn edetessä leikkipaikkakartoituksesta rajattiin pois koulujen ja päiväkotien leikkipaikat. Ne ovat luonteeltaan puolijulkisia alueita, joille ei normaalisti ole vapaata pääsyä toimipisteiden työaikana. 2. Nykytilanteen kuvaus Leikkipaikkojen kokonaismäärä ja luokitus Puistoissa olevia leikkialueita uudessa Kouvolassa on yhteensä 142 kappaletta (liitteet 1-8). Selvitystyön aikana leikkialueet koottiin karttoihin, joihin merkittiin leikkialueen sijainti, nimi ja leikkipaikkaluokka. Leikkialueen nimi muutettiin, jos samannimisiä leikkipaikkoja oli useampia. Leikkialueiden luokkatermistö vaihteli liitoskunnissa, jako kolmeen luokkaan oli kaikilla samankaltainen, mikäli luokitus oli kunnassa käytössä. Työn aikana leikkipaikkojen luokitus yhdenmukaistettiin. Leikkipaikat jakaantuvat leikkipaikkoihin, leikkikenttiin ja leikkipuistoihin seuraavasti: liitteet 1-8. Valtakunnallinen vertailu Leikkipaikkojen määrä suhteutettuna asukkaisiin esitetään taulukossa 1. Taulukko osoittaa, että Kouvola on leikkipaikkojen palvelurakenteessa Suomen kärjessä, jos vertailukohtana on koko kaupungin asukasmäärä verrattuna leikkipaikkojen määrään. Vertailu ei ota kantaa siihen ovatko leikkipaikat tasapuolisesti sijoittuneet kaupungin alueelle. Kouvolan vertailuluku on 1.6, kun keskimäärin taulukossa olevien kuntien leikkipaikkojen määrä asukasta kohden on 1.0 leikkipaikkaa kymmentätuhatta asukasta kohden. Kaupunkien vertailu, leikkipaikkoja / 10 000 asukasta kohden: Kaupunki Asukaita /v.2009 Leikkipaikkoja LP/10 00 asukasta Helsinki 580 365 0,6 Tampere 210 265 1,3 Vantaa 200 160 0,8 Jyväskylä 130 85 0,7 Joensuu 72 106 1,5 Kouvola 88 144 1,6 Lappeenranta 70 55 0,8 Kuopio 92 86 0,9 Oulu 137 102 0,7 Keskiarvo 1,0 Taulukko 1 3

4 Nykyinen leikkipaikkojen palveluverkko Palveluverkon kattavuutta voidaan arvioida useassa mittakaavassa. Lähtökohtana voi olla asuinalue, kortteli, kylä, taajama taikka kaupunginosa. Yleisesti voidaan todeta, että mitä pienenpään aluejakoon mennään, niin sitä suurempia vaihtelut ovat vuositasolla, kun verrataan lapsien lukumäärään suhteessa leikkialueisiin. Tarkastelun lähtökohdaksi valittiin nykyisen Kouvolan kaupunginosat: Kouvola, Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Koria, Elimäki, Valkeala ja Jaala. Taulukossa 2 esitetään 0-12 -vuotiaiden lasten määrä suhteessa kaupunginosan leikkialueiden kokonaismäärään. Inkeroisissa leikkialuetta kohti on eniten lapsia ja Jaalassa taas vähiten. Kaupunginosa 0-12 vuotiaat Leikkialueet Lapsia/leikkialue Kouvola 3097 56 55,3 Kuusankoski 2412 42 57,4 Myllykoski 701 10 63,7 Inkeroinen 650 8 81,3 Koria 612 8 76,5 Elimäki 106 3 35,3 Valkeala 1063 15 70,9 Jaala 57 2 28,5 Keskimäärin 8698 144 60,5 Taulukko 2

5 Leikkipaikkojen luokitus Kouvolan leikkialueiden kolme luokkaa: Leikkipaikka Pääasiallinen sijainti: Leikkipaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella asuinkorttelien välittömässä läheisyydessä. Matkaa leikkipaikalle kertyy asuintaloista tavallisesti alle 500-700 m. Käyttötarkoitus ja välineistö: Leikkipaikka on tarkoitettu 1-4 vuotta vanhojen lasten käyttöön. Välineistö on tarkoitettu pääasiassa tälle käyttäjäryhmälle. Välineistöön kuuluu tavallisesti keinu turvaistuimella ja istuinlaudalla varustettuna, yksi tai useampi jousieläin. Pieni liukutorni, jos lähimaastossa ei ole luonnonmäkeä. Kiikkulauta tai karuselli kuuluu niin ikään varustukseen. Hiekkalaatikon tarve määritellään tapauskohtaisesti. Leikkikenttä Pääasiallinen sijainti: Leikkikenttä on asemakaavoitetulla alueelle asuinkorttelien yhteinen alue. Matkaa leikkikentälle kertyy asuinkortteleista enintään 700-1500 m. Käyttötarkoitus ja välineistö: Leikkikenttä on tarkoitettu yli kolmevuotiaille lapsille ja aikuisille. Leikkikentän välineistönä on monipuoliseen leikkimiseen ja pienimuotoiseen liikuntaan tarkoitettuja laitteita. Leikkikentällä on erilaisia keinuja ja keinuelämiä, liukumäki, kiipeilyverkkoja ja laitteita kiipeilyyn ja tasapainoiluun. Tyypillisiä ovat monitoimilaitteet, joihin on yhdistetty siltoja, liukuja ja kiipeilyverkkoja. Leikkikentällä on tavallisesti hiekkapintainen tai nurmipintainen pelialue. Pelialueena voi toimia myös ns. monitoimiareena, jossa on keinonurmi, laidat ja erilaisiin maila- ja pallopeleihin tarkoitettuja laitteita. Leikkipuisto

6 Pääasiallinen sijainti: Leikkipuisto sijaitsee suurten taajamakeskusten läheisyydessä. Leikkipuistot sijaitsevat tyypillisesti lähellä kerrostaloalueita. Puistoissa on paikkoja aktiiviseen toimintaan ja niiden vastapainoksi myös rauhallisia alueita, joissa kasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Käyttötarkoitus ja välineistö: Leikkipuisto on tarkoitettu kaikenikäisille käyttäjille aina vauvasta vaariin. Leikkipuistossa on samaa välineistöä, kuin leikkipaikassa ja leikkikentällä. Välineistö pyritään valitsemaan siten, että tekemistä olisi koko perheelle niin leikkien kuin liikkuenkin. Leikkipuistossa on usein kausiluonteisesti ohjattua toimintaa. Nykyisen palveluverkon ylläpito Valvonta Suomessa leikkipaikkojen turvallisuutta valvoo kuluttajavirasto. Valvonta perustuu tuoteturvallisuuslakiin, joka koskee myös palveluja. Jos leikkipaikasta tehdään valitus, kuluttajavirasto puuttuu asiaan. Käytännössä asioihin tarttuu usein kunnan terveystarkastaja, jolla on paitsi laillinen oikeus myös velvollisuus ottaa asia käsittelyyn ja tarvittaessa määrätä leikkiväline tai -paikka käyttökieltoon.

7 SFS-käsikirja 143 Leikkikenttävälineet sisältää vuonna 2008 uusitut leikkikenttävälineitä käsittelevät eurooppalaiset standardit. Kirjassa on myös laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 74/2004. Kirjassa käsitellään mm. yleisiä turvallisuusvaatimuksia ja testimenetelmiä keinuja, liukumäkiä, köysiratoja, karuselleja, keinumisvälineitä suljettuja leikkivälineitä ja kolmiulotteisia kiipeilyverkkoja iskua vaimentavien alustojen testimenetelmiä erityisvaatimuksia helppopääsyisille välineille leikkikenttävälineiden asennusta, tarkastusta, huoltoa ja ylläpitoa. Käytännön valvonta ja vastuu Leikkipaikan turvallisuudesta vastaa se taho kenellä on kunnossapitovastuu leikkivälineisiin. Käytännössä Kouvolassa vastuu kuuluu tuotantosopimuksen myötä Kouvolan kaupungin teknisen tuotannon liikelaitoksen aluepalveluille. Kaupungin terveystarkastaja valvoo viranomaisena leikkipaikkojen turvallisuutta ja raportoi siitä vuosittain (liite 9).

Ylläpito Leikkipaikan elinkaari vaihtelee suuresti sen mukaan miten runsaasti leikkivälineitä käytetään ja millä vuosikymmenellä se on rakennettu. Kaupungin alueella on vielä käytössä 70/80-luvun taitteessa pystytettyjä leikkivälineitä. Käytännössä ne ovat tulleet jo elinkaarensa päähän pari vuosikymmentä sitten. Yksittäisiä leikkivälineitä on pyritty muuttamaan turvallisuusmääräyksiä vastaaviksi, leikkivälinevalmistajien ohjeiden mukaan. Valitettavasti se ei ole aina mahdollista. Käytännössä vanhat välineet ovat tällä hetkellä turvallisuusriski. 2000- luvun välineiden materiaalit ovat selvästi aiempia kestävämpiä ja niiden elinkaari vaihtelee kymmenestä vuodesta lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Vuosituhannen vaihteessa ja sitä ennen pystytetyt leikkivälineet pitäisi uusia noin 15 vuoden välein. Kouvolassa tämä tarkoittaisi noin 10 leikkialueen uusimista vuosittain. Leikkialueen uusimisen kustannukset riippuvat siitä kuinka runsas ja monipuolinen välineistö on. Pienimmillään saneerauskustannukset ovat leikkipaikalla 10 000 euron luokkaa ja suurimmillaan 20 000 euroa (liite 10). Leikkikentän saneerauskustannukset ovat 15 000 ja 80 000 tuhannen euron välillä. Riippuen siitä kuinka monipuolinen alueesta halutaan esim. yksittäisen monitoimi-peliareenan rakentamiskustannukset nousevat jo yksistään 40 000 euroon. Leikkipuiston saneerauskustannukset ovat 80 000 300 000 euron välillä. Leikkialueen purkukustannukset ovat muutamasta sadasta eurosta aina 1000 euroon. Lisäksi kustannuksia nostavat kasvien istutukset tai alueen muuttaminen esim. pelikentäksi tai nurmialueeksi. Kaupungilla on vuoden 2011 talousarviossa osoitettu 50 000 euroa leikkipaikkojen saneeraamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa 1-3 leikkipaikan saneeraamista vuosittain. Leikkikenttiä summalla saneerataan korkeintaan yksi. Leikkipuiston saneerausta ei pystytä toteuttamaan kokonaan. 8

9 3. Palvelurakenteen tavoitetilanne Kaupungin arvokirjan mukaisesti Kouvola pyrkii olemaan lapsiystävällinen kaupunki ja järjestää sen mukaan yleisiä leikkialueita tasapuolisesti kaupunkilaisten käyttöön. Tätä tavoitetilaa ohjaa leikkialueiden kunnossapitoon osoitetut määrärahat. Yhtenä mittarina on valtakunnallinen keskiarvo asukkaita / leikkipaikkaa kohden. Kaava-alueiden ja taajamien sijoittuminen etäälle toisistaan tekee sen, että Kouvolassa on vaikea arvioida leikkialueiden oikeaa määrää ja tasapuolista sijoittumista kaavoitetuille alueelle. Leikkialueiden keskiarvo oli 1,0 leikkipaikka suhteessa kymmeneentuhanteen asukkaaseen. Korkeimmillaan suhdeluku oli 1,6 Kouvolassa. Pitkällä tähtäimellä suhdeluku Kouvolassa pitäisi olla lähempänä 1,0 kuin 1,5. 4. Toimenpide-ehdotukset Kaupunki pyysi tuotannon aluepalvelujen kunnossapidosta vastaavia arvioimaan omien kunnossapitoalueidensa leikkialueiden vähentämistarvetta. Arvioinnissa käytiin läpi leikkialueiden kuntoa, käyttöä ja ilkivallasta johtuvaa kunnossapidon määrää. Toimenpide-ehdotuksia tuli Kuusankosken, Kouvolan, Myllykosken ja Inkeroisten alueilta. Lopetettavia leikkialueita listassa oli 24 kappaletta. Kouvolasta ehdotettiin lopetettavaksi 10 leikkialuetta. Kuusankoskelta ehdotettiin lopetettavaksi 11 leikkialuetta sekä Inkeroisista ja Myllykoskelta yhteensä 3 leikkialuetta. Tilaajaryhmä kävi arvioimassa kyseiset ehdotukset ja analysoi niitä alueen lapsimäärään ja leikkialueiden tiheyteen. Yhtenä kriteerinä tarkastelussa oli, että alueelle jää poistettavien läheisyyteen leikkialueita, joiden kuntoa voidaan kohentaa ja välineistöä lisätä. Yhdyskuntatekniset palvelut päätyi esittämään 16 leikkialueen lopettamista (liitteet 11-13). Kouvolasta lopetettaisiin kuusi leikkialuetta, Kuusankoskelta kahdeksan leikkialuetta ja Inkeroinen/Myllykoski-alueelta kaksi leikkialuetta. Asukasmäärään suhteutettuna muutos olisi 0,2 yksikköä vähemmän, kuin tällä hetkellä eli 1,4 leikkipaikka / kymmenentuhatta asukasta. Esimerkkikuntien keskiarvo oli siis 1,0. Kuudentoista leikkipaikan lakkauttamisen vaikutus on esitetty taulukossa 3. Lisäksi työryhmä päätti ehdottaa leikkialueilla olevien hiekkalaatikoiden kokonaismäärän vähentämistä. Hiekkalaatikoiden hiekanvaihto on vuosittain tehtävistä yksittäisistä hoitotoimenpiteistä kaikkein kallein. Perusteluina leikkialueiden poistamiseen on käytetty seuraavanlaisia kriteerejä: nykyisillä ylläpidon määrärahoilla ei pystytä takaamaan leikkialueiden turvallista käyttöä leikkialueen käyttö on vähäistä, taikka sitä ei ole ollenkaan välineisiin kohdistuu sotkemista ja ilkivaltaa kohtuuttoman paljon asuinalueella on useita samanlaisia leikkialueita lähekkäin välineiden kunto on erittäin huono ja aiheuttaa käyttäjälle tapaturmavaara Ehdotetut muutokset leikkialueiden kokonaismäärään ja sen vaikutus lapsien lukumäärään / leikkialue kaupunginosittain näkyy alla olevassa taulukossa 3. Kaupunginosa 0-12 vuotiaat Leikkialueet Lapsia/leikkialue Kouvola 3097 49* 63,3 Kuusankoski 2412 34 68,9 Myllykoski 701 8 87,6 Inkeroinen 650 8 81,3 Koria 612 8 76,5

Elimäki 106 3 35,3 Valkeala 1063 15 70,9 Jaala 57 2 28,5 8698 127 68,5 *(Haanojan perhepuisto siirtynee Tilaliikelaitoksen hallintaan päiväkodin muuton yhteydessä) Taulukko 3 Aikataulullisesti leikkialueiden lakkauttaminen tapahtuisi vuosina 2012-2013. Käytännössä työ tapahtuu seuraavasti: Leikkialueilta poistetaan leikkivälineet ja laitteet. Alue pyritään mahdollisuuksien mukaan muotoilemaan siten, että pallopelien pelaaminen on mahdollista. Maanpinnaksi tulee joko sora taikka nurmikko. Asuinalueella, josta leikkialue poistetaan, pyritään lähellä olevien leikkialueiden välineistöä uusimaan ja täydentämään samassa yhteydessä. Talousarvioehdotuksessa 2012 on leikkipaikkojen saneeraamiseen varattu 150 000 euroa. Tällä summalla pystytään saneeraamaan kahdesta kuuteen leikkialuetta, riippuen siitä onko kyseessä leikkipaikan, leikkikentän taikka leikkipuiston saneeraus. Saneeraus pyritään tekemään ensisijaisesti niillä alueilla, joista leikkipaikkoja joudutaan vähentämään. 5. Tulevaisuuden ennakointia Kouvolassa on vireillä kaksi oikeusvaikutteista viherosayleiskaavaa. Kaavat koskevat Kouvolan kaupunginosaa (entinen Kouvolan kaupunki) ja Kuusankosken kaupunginosaa (entinen Kuusankosken kaupunki). Näiden lisäksi ns. Keskeisten alueiden yleiskaava tulee vireille loppuvuodesta 2011. Se koskee pääasiassa entisen Kuusankosken kaupungin, Kouvolan kaupungin ja Elimäen Korian taajaman sekä Valkealan kunnan keskustan maankäytön laajennusalueita. Täydennysrakentamista tehdään tällä hetkellä mm Loikalanpellon, Hurmanmäen ja Lautaron alueilla. Kaupungilla on hankkeita, jotka tähtäävät puutalokerrostalojen rakentamiseen keskustaajamissa. Rakentamisen painopistealueilla leikkialueiden rakentamisen tarve lisääntyy. Leikkialueiden kokonaismäärä ei nykyisillä kunnossapitomäärärahoilla saisi kasvaa, vaan vähentyä. Talousarvioon on ehdotettu vuodelle 2012 yhteensä 150 000 euroa leikkialueiden saneeraamiseen. Tällä summalla kaupunki pystyy saneeraamaan 4-6 leikkialuetta. Nykyisellä 144 leikkialuemäärällä aikaa saneerauskierrokseen menisi parhaimmillaan noin 25 vuotta. Karsintaehdotusten (127 leikkialuetta) jälkeenkin saneerauskierrokseen menisi noin 20 vuotta. Tämän takia leikkipaikkojen karsimista pitää edelleenkin tehdä ja mikäli mahdollista keskustella leikkialueiden tarpeesta yhteistyössä alueiden asukkaiden kanssa. Kaksinkertaistamalla nykyisen saneeraamisrahan 300 000 euroon vuosittain saisimme saneerauskierroksen tehdyksi reilussa kymmenessä vuodessa. Leikkialueita voisi olla lukumääräisesti vähemmän, mutta niiden laatu pitäisi olla selvästi parempi, kuin nyt. 10

11 Aihepiiriin liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Nykyisen Kouvolan kaupungin alueella tehtyjä, maankäyttöä sekä leikkialueiden palveluverkostoa koskevia selvityksiä ja suunnitelmia ovat: Anjalankosken leikkikentät, Nykytilanne ja strategiat. Anjalakosken kaupunki leikkikenttätyöryhmä 1999. Liikuntapaikkojen palveluverkkoselvitys 2011 Kouvolan kaupunginosan viherosayleiskaava 2007-2011, vahvistamatta Kuusankosken kaupunginosan viherosayleiskaava 2010-2011, vahvistamatta Lähteet: Väestörekisteri Joensuun kaupunki Viherympäristöliitto Tampereen kaupunki