Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2016/1 Dnro PSAVI/3663/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2016 ASIA Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Oulu ja Pudasjärvi HAKIJA Turveruukki Oy PL 116 90101 Oulu

2 Sisällysluettelo HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Voimassa oleva ympäristölupa... 3 Alueen kaavoitustilanne ja sopimukset... 3 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön... 4 Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset... 4 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön... 6 Sulfaattimaat... 16 Pöly, melu ja liikenne... 19 Varastointi ja jätteet... 20 Ympäristöriskit... 21 Muut vaikutukset... 21 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 22 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 22 Vahingot... 24 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 25 Hakemuksen täydennykset... 25 Hakemuksesta tiedottaminen... 25 Lausunnot... 25 Hakijan vastine... 31 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 33 Lupamääräysten tarkistaminen... 33 Lupamääräykset... 34 Päästöt vesiin... 34 Päästöt ilmaan ja melu... 35 Varastointi ja jätteet... 35 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet... 36 Tarkkailut... 36 Kunnossapitovelvoite... 37 Kalatalousmaksu... 37 Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen... 37 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 37 Luvan voimassaolo... 38 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 38 RATKAISUN PERUSTELUT... 38 Lupamääräysten tarkistamisen perustelut... 38 Lupamääräysten perustelut... 40 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 42 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 42 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 42 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 42 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 42 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 42 Ratkaisu... 42 Perustelut... 43 Oikeusohjeet... 43 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 43 MUUTOKSENHAKU... 44

3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 12.12.2014 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut Oulun kaupungissa sijaitsevan Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 47/06/1 lupamääräysten tarkistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMI- VALTA Iso Jännesuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 16.5.2006 antaman ympäristölupapäätöksen nro 47/06/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli vuoden 2013 loppuun mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa on myöhennetty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 30.10.2012 antamalla päätöksellä nro 114/12/1, jonka mukaan luvan saajan oli vuoden 2014 loppuun mennessä tehtävä tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteessä 1 olevan taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus on luvanvaraista. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Alueen kaavoitustilanne ja sopimukset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 16.5.2006 antamallaan päätöksellä nro 47/06/1, myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Oulun kaupungissa sijaitsevalla Iso Jännesuolla sekä vesien johtamiseen Ahvenojaan, josta edelleen Iijokeen. Tuotantoala oli tuolloin auma-alue mukaan lukien 76 ha. Luvan mukaan alueella saadaan lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa. Iso Jännesuo sijaitsee osittain hakijan omistamalla maalla ja osittain vuokratulla alueella. Hakija omistaa Iso Jännesuon tuotantoalueen eteläosan. Pohjoisosan tuotantoalueesta lohkot 1, 2 ja osa lohkosta 6 on vuokrattu Metsähallitukselta. Vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2028 saakka. Oulun kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavassa Iso Jännesuon alueella tai sen lähialueella ei

4 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön ole kaavamerkintöjä. Iso Jännesuon itäpuolella noin 900 metrin etäisyydellä sijaitsee Joutsensuon turvetuotantoalue. Tuotantoalueen eteläpuolelle kilometrin etäisyydelle on merkitty Iijokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealue. Oulun kaupungin alueella on vireillä Uuden Oulun yleiskaava. Kaavaluonnoksessa Iso Jännesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO-tu). Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavaa ollaan uudistamassa, maakuntakaavan 1. vaihekaavassa Iso Jännesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO-tu). Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Iso Jännesuo sijaitsee Oulun kaupungissa Yli-Iin taajamasta noin 19 km itään Iijoen valuma-alueella. Iso Jännesuo on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka toimintaa on tarkoitus jatkaa 72,6 ha:n tuotantoalalla, lisäksi auma-alueita on 3,5 ha. Auma-alueiden pohjia ei tulla tuottamaan. Tuotannosta ei ole poistunut alueita. Hakemuksen mukaan tuotantoalan arvioidaan olevan vuonna 2024 noin 62,6 ha. Iso Jännesuon kunnostus turvetuotantoon on aloitettu vuonna 2007 ja varsinainen turvetuotanto vuonna 2008. Iso Jännesuolla on tuotettu jyrsinturvetta kokoojavaunu- ja imuvaunumenetelmällä keskimäärin 22 000 m 3 vuodessa. Sääoloista johtuen vaihteluväli tuotantomäärissä on eri vuosina ollut suuri 14 400 36 600 m 3. Tuotantopäiviä on ollut tuotantokaudessa keskimäärin 74 (63 91 päivää). Tuotantomäärien arvioidaan olevan tulevalla lupakaudella samaa luokkaa tai tuotantoalan pienenemisestä johtuen jonkin verran pienempi kuin nyt päättyvällä lupakaudella. Voimassa olevan luvan mukaisesti alueella voidaan tilapäisesti varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Kuluneella lupakaudella Iso Jännesuolla on varastoitu suon raivauksessa syntynyttä energiapuuta noin 750 tonnia. Hakija on ilmoittanut, että Iso Jännesuolle ei haeta enää lupaa puuperäisten polttoaineiden väliaikaiselle käsittelylle tai varastoinnille. Vesienkäsittely Iso Jännesuon vesienkäsittelyyn kuuluvat sarkaojarakenteet, kaksi laskeutusallasta, yksi virtaamansäätöpato ja ympärivuotinen painovoimaisesti toimiva pintavalutuskenttä. Suon kuivatusvedet suotautuvat pintavalutuskentältä ilman keräilyojaa Ahvenojaan ja Ahvenojan kautta edelleen Iijokeen. Tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna-, kokoojaja sarkaojiin sekä vesienkäsittelyrakenteisiin on estetty eristysojilla. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 6,0 ha, joka on 6,3 % kentän kokonaisvaluma-alueesta (F=96 ha). Pintavalutuskenttä on ojittamaton.

5 Vesienkäsittelyn tehostaminen Hakija ei esitä vesienkäsittelyä tehostettavaksi, koska alueella on käytössä hakijan arvion mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen vesienkäsittely. Iso Jännesuon alkuperäisessä suunnitelmassa on pintavalutuskenttänä käytettävän alueen mahdollisimman suuren pinta-alan varmistamisen vuoksi jätetty suunnittelematta ja rakentamatta keräilyoja kentän alaosaan ennen Ahvenojaa. Tuolloin katsottiin, että ympäristönsuojelulliselta kannalta oli parasta, ettei pintavalutukseen soveltuvalla alueella tehty kentän toimivuutta heikentäviä kaivuutoimia. Iso Jännesuolle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2006 esitetyn suunnitelman mukaisesti. Mikäli Iso Jännesuolle asetetaan puhdistustehovaatimukset tai pitoisuusraja-arvot, tarkoittaisi se sitä, että kenttä tulisi eristää ulkopuolisista vesistä joko ojituksilla tai pengertämällä. Tämä pienentäisi kentän tehollista pinta-alaa ja alueella tehtävät kaivut lisäisivät kuormitusta. Kaivuissa olisi myös huomioitava riittävät varoetäisyydet Iso Ahvenlampeen, mikä myös rajoittaisi pintavalutuskentän pinta-alaa. Korkeuserot pintavalutuskentällä ja alapuolisella Ahvenojalla ovat pieniä, joten rakenteiden muuttamisesta huolimatta hakijan mukaan on todennäköistä, että Ahvenoja padottaisi vettä mittapadolle, eikä virtaamamittausta voitaisi toteuttaa. Myös edustavan tarkkailunäytteen saaminen olisi epävarmaa. Hakija on todennut, että alueen tämänhetkinen vesienkäsittelytaso täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Alueen vesienkäsittelyrakenteiden toimivuus sekä vesistövaikutukset on todettu jo nyt päättyvän lupakauden aikana eikä turvetuotannolla ole todettu olevan haitallisia vesistövaikutuksia. Tämän vuoksi hakija ei näe päästöraja-arvojen (pitoisuus- tai tehoraja) asettamista tarkoituksenmukaisena Iso Jännesuon tapauksessa. Kentän muuttamisella tarkkailun vuoksi ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Hakijan näkemyksen mukaan mahdollisen ph:lle asetettavan raja-arvon tulee vastata suolta ennen turvetuotantoa lähteneen veden ph:ta, sillä silloin happamuudella ei ole vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Luonnontilaisen suon lähtevän veden ph-arvo on tyypillisesti hapan, vaihdellen suon ravinnetasosta riippuen 3,5 7,0. Alkuperäisten suotyyppien perusteella Iso Jännesuo on ollut ennen turvetuotantoa osittain karu ja osittain keskiravinteinen suo. Iso Jännesuolta on otettu ennakkovesinäytteitä Iso Ahvenlampeen laskevasta metsäojasta vuosina 2004 2005, näytteiden ph-arvot olivat välillä 4,0 4,8 (n=3). Mikäli Iso Jännesuolle määrätään ph-raja, tulisi hakijan mukaan sitä koskevan lupamääräyksen kuulua seuraavasti: Iso Jännesuon altailta 1 ja 2 lähtevän veden ph ei saa alittaa ph-arvoa 4,0.. Jälkihoito ja seuraava maankäyttö Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen

6 alueelta muutoin voidaan lopettaa. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisista ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Tulevalla lupakaudella Iso Jännesuon tuotantoalueesta arvioidaan poistuvan tuotannosta noin 10 ha. Tuotannosta poistuvat alueet ovat arvion mukaan sarkojen päitä lohkolla 1 ja yksi laajempi karikko lohkon 2 keskellä. Tuotannosta poistuvat alueet siirretään mahdollisuuksien mukaan jälkikäyttöön välittömästi sopivien kokonaisuuksien syntyessä. Todennäköisin jälkikäyttö tulee olemaan metsittäminen. Toiminnanharjoittaja tekee koko tuotantoalueen alustavan jälkikäyttösuunnitelman viimeistään 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä. Suopohjan tuotannon jälkeisen jälkikäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Vuokra-alueet (lohkot 1, 2 ja osa lohkosta 6) palautetaan maanomistajalle vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Vesistö Iso Jännesuo sijaitsee pääosin Säynäjänojan valuma-alueeseen (61.49) kuuluvalla Iso Isterinjärven valuma-alueella (61.495). Osa Iso Jännesuosta ja purkureitti kuuluvat Maalismaa-Haapakosken (61.12) alueeseen kuuluvalla Iso Ahvenlammen valuma-alueella (61.127). Tuotantoalueen vedet laskevat pintavalutuskentältä Ahvenojaa pitkin Iijokeen. Iso Isterinjärven valuma-alueen pinta-ala on 45,24 km 2 ja järvisyys 5,22 %. Iso Ahvenlammen valuma-alueen pinta-ala on 11,12 km 2 ja järvisyys 2,88 %. Iijoen valuma-alue Ahvenojan kohdalla on noin 11 200 km 2. Iso-Ahvenlammen valuma-alueella sijaitsee myös osa Turveruukki Oy:n Ahvensuosta ja osa Vapo Oy:n Joutsensuosta. Joutsensuon valumavesiä ei johdeta Iso Ahvenlammen valuma-alueelle. Ahvensuon lohkojen 1 4 osalta (30,5 ha) valumavedet johdetaan laskeutusaltaan kautta Ahvenojaan ja siitä Iijokeen. Iso Jännesuon ja Ahvensuon (lohkot 1 4, 30,5 ha) turvetuotantoalueiden osuus Iso Ahvenlammen valuma-alueen pinta-alasta on noin 9 %. Matkaa Iso Jännesuon tuotantoalueelta Iijokeen on noin 4 km. Maalismaan Haapakosken alueella (61.12) sijaitsee lukumäärällisesti eniten Iijoen turvetuotantoalueista ja voidaan puhua keskittymästä. Iso Jännesuon lisäksi alueella sijaitsevat Turveruukki Oy:n Lavasuo, Ahvensuo, Iso-Rytisuo, Koivu-Loukassuo, Lampisuo (osa), Latvasuo, Luisansuo, Matkasuo, Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, Ruonasuo sekä Vapo Oy:n Haukkasuo, Iso Pihlajasuo, Joutsensuo, Koppelosaarensuo (osa) ja Koutuansuo. Tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsevan Iso Ahvenlammen etäisyys tuotantoalueesta on noin 400 m. Koillispuolella sijaitsevan Pikku Isterinjärven etäisyys tuotantoalueesta on noin 750 m. Tuotantoalueen länsipuolella noin 1 km:n etäisyydellä sijaitsee Yli-Köyränlampi ja itäpuolella noin 1,2 km:n etäisyydellä Löytölampi. Pohjoispuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Iso Isterinjärvi.

7 Turveruukki Oy on mitannut Iso Ahvenlammen vedenpinnan korkeuden ennen kuntoonpanotöiden aloittamista kesällä 2006. Vedenkorkeus on vaa ittu tämän jälkeen vähintään kerran vuodessa vuosina 2006 2014. Lammen pinnan korkeus on pysynyt vakaana. Virtaamat Iso Ahvenlammen valuma-alueen alaosalla Ahvenojan suulla on esitetty seuraavassa taulukossa. Virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän hydrologisen vesistömallijärjestelmän perusteella, koska Ahvenojan virtaamaa ei mitata. Iijoen virtaama Ahvenojan kohdalla on laskettu vesistömallin virtaamista valuma-alueiden suhteella. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotannon haittojen vähentämisessä painotetaan sijainninohjausta, valuma-alueittaista suunnittelua, elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioon ottavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä sekä tuotannosta vapautuvien alueiden jälkikäytön suunnittelua. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuivatusjärjestelyt on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei happamuushaittoja pääse syntymään. Myös turvetuotantoalukoko joulumaaliskusyyskuu kesä- vuosi m 3 /s m 3 /s m 3 /s Ahvenoja suu F = 11,2 km 2 MQ 0,13 0,04 0,08 MNQ 0,003 0,02 0,004 MHQ 1,7 0,21 0,4 Iijoki Ahvenojan kohdalla F = 11 200 km 2 MQ 136 77 124 MNQ 47 77 63 MHQ 660 130 288 Purkuvesistön vedenlaatu ja ekologinen tila Iijoen keski- ja yläosa ovat pintavesityypiltään suuria turvemaiden jokia (St) ja Iijoen alaosa Kipinästä alkaen on erittäin suuri turvemaiden joki (ESt). Keski- ja yläosan ekologinen tila on hyvä. Iijoen alaosa on voimalaitosrakentamisen ja voimakkaan säännöstelyn takia luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Iijoen alaosan ekologinen tila on tyydyttävä. Ahvenojaa ei ole luokiteltu eikä sitä ole käsitelty vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Ekologinen tilaluokitus on pysynyt samana uudemmassa vuonna 2013 tehdyssä luokituksessa. Iijoen vesistöalueella säännöstellyt vedet ovat pääosin jo saavuttaneet ympäristötavoitteen, joten Iijoen alaosaa lukuun ottamatta toimenpiteet säännöstelyn kehittämiseksi on esitetty alueellisesti tärkeäksi katsottujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Iijoen alaosalla selvitetään säännöstelykäytäntöjen muuttamista siten, että säännöstely edistää kalojen vaellusmahdollisuuksia. Säännöstellyillä järvillä jatketaan säännöstelykäytäntöjen kehittämistä ekologiset ja virkistyskäyttönäkökohdat huomioon ottaen.

8 een jälkihoidon suunnittelussa on otettava huomioon happamuuskuormituksen estäminen. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympäri ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon vesistön happamoitumisriski. Iso Jännesuon lähivesistöpisteet sijaitsevat Ahvenojassa, Iso Jännesuon pintavalutuskentän alapuolella (Ao3) ja Ahvenojan suulla (Ao0). Iso Jännesuolla ei ole mahdollista tarkkailla päästöjä pintavalutuskentän alapuolella, joten tarkkailu toteutetaan ottamalla näytteet Ahvenojasta heti pintavalutuskentän jälkeen (Ao3). Tämä piste on myös vesistötarkkailupiste. Myös pintavalutuskentälle johdettavaa vettä on tarkkailtu. Veden laadun tarkkailu on toteutettu Ahvenojassa vuosina 2010 ja 2013. Ahvenojan vedenlaatutiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Ahvenojan vesi on suovesille tyypilliseen tapaan ruskeaa, ravinteikasta sekä rauta- ja humuspitoista. Veden ph on keskimäärin selvästi happaman puolella. Kiintoainetta vedessä on ollut jonkin verran. Ahvenojan pisteellä Ao3 ja Ahvenojan suulla vesi on ollut pääosin hyvin saman laatuista. Ojan suulla vesi on ollut kesällä keskimäärin hieman tummempaa ja rautapitoisempaa, typpipitoisuus on ollut puolestaan hieman suurempi pisteellä Ao3. Pvm Lämpötila Happi Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2,3 -N NH 4 -N Väri Kiintoaine Rauta C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l µg/l Ahvenoja, Ao3 3.5.2010 2,1 8,7 63 5,6 1,6 24 29 550 3 66 200 2,0 2600 13.7.2010 20,1 2,8 31 5,9 2,1 25 41 14 630 3 68 175 5,0 3100 9.8.2010 21,1 4,2 47 5,4 2,1 78 43 8 929 3 27 200 3,6 3100 6.9.2010 13,2 - - 6,2 2,1 28 41 9 709 13 35 200 3,4 3300 14.5.2013 5,8 24 27 490 7,8 19.6.2013 16,0 4,6 33 64 9 630 10 19 8,7 3100 9.7.2013 18,1 5,7 2,0 31 44 6 650 10 19 240 5,0 2700 22.7.2013 14,6 5,3 27 41 850 5,5 5.8.2013 19,9 4,4 48 5,1 1,9 34 77 26 850 10 22 230 26 4700 19.8.2013 18,1 6,4 41 93 1700 9,3 3.9.2013 13,0 5,9 27 36 690 6,0 Keskiarvo heinä-syys 17,3 3,8 42 5,7 2,0 36 52 13 876 8 34 209 8,0 3380 2010 ja 2013 15,6 5,0 47 5,6 2,0 34 49 12 789 7 37 208 7,5 3229 Ahvenoja suu, Ao0 3.5.2010 3,2 10,8 81 5,3 1,7 26 27 600 3 13 200 3,1 1900 13.7.2010 18,1 7,4 78 6,5 3,1 28 76 41 910 17 85 250 15 4500 10.8.2010 16,8 - - 4,8 2,9 44 36 15 910 3 75 230 3,3 2900 8.9.2010 11,4 - - 6,6 2,6 26 46 19 730 17 17 200 8,9 3700 14.5.2013 6,2 9,9 80 5,5 1,9 27 33 5 640 25 53 225 15 1900 9.7.2013 13,9 9,6 93 6,4 2,4 32 45 18 670 25 16 270 6,7 3700 5.8.2013 14,2 9,2 90 5,7 2,5 29 55 24 630 37 18 250 10 3800 Keskiarvo heinä-syys 14,9 8,7 87,0 6,0 2,7 32 52 23 770 20 42 240 8,8 3720 2010 ja 2013 12,0 9,4 84 5,8 2,4 30 45 20 727 18 40 232 8,9 3200 Kalasto ja kalastus Iijoen rakennetulla alaosalla on tehty kalastustiedustelu viimeksi vuodelta 2008. Haapakosken padon alapuolella, Kierikin ja Pahkakosken patoaltailla (vajaa 15 km jokiuomaa), kalasti vuonna 2008 vajaa 100 luvanvaraista kalastajaa. Kalastus patoaltailla oli pääasiassa verkko-, katiska ja vetouistelu-/heittovapakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin jonkin verran koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla.

9 Kokonaissaalis Kierikin ja Pahkakosken patoaltailla oli vuonna 2008 noin 1 000 kg, josta kirjolohta oli 34 %, haukea 32 % ja ahventa 15 %. Näiden lisäksi saatiin vähän taimenta, madetta ja särkikaloja. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 10 kg. Kalastus Iijoen patoaltailla on keskittynyt nykyisin paljolti pyyntikokoisena istutetun kirjolohen pyyntiin. Patoaltaisiin on istutettu myös pieniä eriä kuhaa. Ahvenoja on pienivirtaamainen oja, jolla kalastus on vähäistä. Ojalla voidaan harjoittaa lähinnä hauen ja ahvenen pienimuotoista kalastusta katiskoilla ja/tai heittovavoilla. Arvio toiminnan vaikutuksista kalatalouteen Iijoen rakennetun alaosan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista, kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Iso Jännesuon kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Pyyntikokoisena istutetun kirjolohen kantoihin kuormituksella ei ole vaikutusta. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin, mutta kuormituksella ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta Iijoen madekantaan. Ahvenojan kalataloudellinen merkitys on kokonaisuudessaan vähäinen, eikä kuormituksella arvioida olevan merkittävää vaikutusta ojan kevätkutuisten kalalajien kantoihin. Iso Jännesuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa Ahvenojan veden laatuun, mutta Iijoessa vaikutukset ovat vähäisiä. Kuormituksen kalataloudelliset haitat ilmenevät lähinnä erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Iijoella jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Iso Jännesuon kuormitusta, joka kuitenkin vähäiseltä osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Iso Jännesuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Päästöt Iso Jännesuo on ollut tarkkailussa kuntoonpanovaiheen ajan 7.3.2007 29.4.2008 sekä tuotantovaiheessa vuosina 2010 ja 2013 touko-syyskuussa. Iso Jännesuolla ei ole mahdollista tarkkailla päästöjä pintavalutuskentän alapuolella, joten tarkkailu toteutetaan ottamalla näytteet Ahvenojasta heti pintavalutuskentän jälkeen (Ao3). Tämä piste on myös vesistötarkkailupiste. Vuonna 2010 kokonaissademäärä oli Oulunsalossa 131 mm suurempi kuin vuosina 1981 2000 keskimäärin. Alkukesän (touko-kesäkuu) sademäärät olivat lähellä keskimääräisiä. Heinä-syyskuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Vuoden 2013 sademäärä oli hieman (37 mm) vuosien 1980 2010 keskimääräistä sademäärää suurempi. Tuotantokaudella (touko-syyskuu) sademäärä oli 274 mm eli noin 11 mm enemmän kuin touko-syyskuussa 1980 2010 keskimäärin.

10 Seuraavassa taulukossa on esitetty Iso Jännesuon pintavalutuskentän yläpuolelta (laskeutusaltaan jälkeen) ja Ahvenojasta pintavalutuskentän alapuolelta mitattu veden laatu sekä keskivaluma tarkkailuvuosina toukosyyskuussa. Valumat on mitattu pintavalutuskentän yläpuoliselta mittapadolta. Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan näytemäärä on muita analyysejä pienempi (tyypillisesti n=3). Kesällä 2010 (touko-syyskuu) Iso Jännesuon vuorokauden keskivalumat vaihtelivat välillä 5,5 170 l/s km 2 välillä, koko jakson keskivaluman ollessa 18,3 l/s km 2. Näytteenottohetkillä valumat vaihtelivat 6,1 95,3 l/s km 2. Kesällä 2013 vuorokauden keskivalumat vaihtelivat 7,7 138 l/s km 2, koko jakson keskivaluman ollessa 19 l/s km 2. n Mq ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2,3 -N NH 4 -N Rauta Kiintoaine kpl l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kuntoonpanovaihe 2007 pvk yp. 11 15,0 6,3 41 101 885 169 55 2007 pvk ap. (Ao3) 11 5,4 30 44 619 39 5,2 Tuotantovaihe 2010, Ahvenoja pvk ap. (Ao3) ka 10 18,3* 6,0 32 36 10 666 6 38 2725 4,0 med 15,8* 6,1 27 38 9 670 13 31 3100 3,7 min 7,7* 5,4 24 24 7 469 13 22 1400 2,4 max 69* 6,2 78 43 14 929 13 68 3300 8,1 2013, Ahvenoja pvk ap. (Ao3) ka 7 19* 5,5 31 55 14 837 10 20 3500 10 med 5,7 29 44 9 690 10 19 3100 7,8 min 7,7* 4,6 24 27 6 490 10 19 2700 5,0 max 138* 6,4 41 93 26 1700 10 22 4700 26 * pintavalutuskentän yläpuoliselta mittapadolta mitatut valumat Seuraavassa kuvassa on verrattu Iso Jännesuo pintavalutuskentälle menevän veden laatua heti pintavalutuskentän alapuolisen Ahvenojan (pintavalutuskentän alapuoli, Ao3) ja Ahvenojan suun (Ao0) veden laatuun näytteenottoajankohtina. Vuosina 2010 ja 2013 Iso Jännesuon pintavalutuskentän yläpuolisen veden laatu on ollut kiintoaineen ja ravinteiden osalta pääosin heikompaa kuin Ahvenojan. COD Mn-arvo on ollut pääosin lähellä purkuvesistön tasoa. Veden ph on ollut pintavalutuskentän yläpuolella neutraali tai lievästi hapan lukuun ottamatta elokuuta 2010, jolloin ph oli selvästi happaman puolella. Ahvenojan veden laatu on ollut molemmilla pisteillä pääosin hyvin samankaltainen. Kiintoainepitoisuudet olivat alhaisempia heti pintavalutuskentän alapuolisella Ahvenojan pisteellä kuin ojan suulla lukuun ottamatta elokuuta 2013. Ahvenojan vesi on ollut hapanta tai selvästi hapanta kaikilla havaintokerroilla.

11 Hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksenä vuoden 2015 tarkkailutulokset, jotka on esitetty seuraavissa taulukoissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty laskeutusaltaiden jälkeiseltä mittapadolta (Mp1) pintavalutuskentälle menevästä vedestä otettujen näytteiden tarkkailutulokset. Alhaisin alueelta lähtevän veden ph-arvo on ollut 4,2, joka on mitattu 23.9.2015 rankkasateiden jälkeen. Näytteen sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat matalia, mutta COD Mn-arvo korkea. Näytteen happamuus johtui orgaanisesta happamuudesta. Samanlainen humuksen huuhtoutumisesta johtuva ph:n lasku havaittiin ko. rankkasateen jälkeen

12 useilla muillakin tuotantosoilla samaan aikaan otetuissa näytteissä. Muiden mittauskertojen ph-arvot Iso Jännesuolla vaihtelivat välillä 6,5 7,0. Seuraavassa taulukossa on esitetty Ahvenojasta pintavalutuskentän alapuolelta (Ao3) otettujen näytteiden tulokset. Iso Jännesuolta lähteneet päästöt vuosina 2007 2013 on esitetty seuraavassa taulukossa. Iso Jännesuon tarkkailuvuonna 2010 päästöt arvioitiin pintavalutuskentän yläpuolelta mitatun valuman ja Ahvenojasta pintavalutuskentän alapuolelta mitatun veden laadun perusteella. Vuonna 2013 päästöt laskettiin muiden tarkkailusoiden ominaispäästökeskiarvojen perusteella. Muina tuotantovaiheen vuosina Iso Jännesuon kaikkien vuodenaikojen päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun vesienkäsittelymenetelmäkohtaisilla keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Kuntoonpanovaiheen tulokset edustavat ennen pintavalutuskenttää mitattuja päästöjä, ei alueelta todellisuudessa lähteviä päästöjä. Kuntoopanovuosien 2007 ja 2008 päästöt on laskettu laskeutusaltaalta mitattujen veden laadun ja virtaaman perusteella. Eli laskennassa ei ole huomioitu veden käsittelyä edelleen pintavalutuskentällä. Tämän vuoksi taulukossa esitetyt päästöt ovat oletettavasti todellista selvästi suuremmat. Kuntoonpanovaiheen tarkkailun yhteydessä veden todettiin olevan laskeutusaltailla savista. Savi oli pääosin lähtöisin altaista, altaiden rakentamisesta aiheutuneesta eroosiosta.

13 Taulukossa esitetyt edellisessä lupahakemuksessa tehdyt päästöarviot on tehty suuremmalle pinta-alalle ja kahdelle eri purkusuunnalle (Iso Isterinjärveen laskeva alue 10,6 ha ja Ahvenojaan laskeva alue 96 ha), jotka on esitetty taulukossa kokonaispäästöinä. Edellisessä lupahakemuksessa käytetyt arvot ovat vuosittaisia päästöarvioita. Suoraa vertailua lupakauden aikana toteutuneiden ja edellisessä lupahakemuksessa arvioitujen päästöjen välillä ei voida tehdä, sillä Iso Jännesuolla ei voida toteuttaa päästötarkkailua ja lupakauden päästöt ovat siten eri tavoin arvioituja. kp.ala tuot.ala poist. BRUTTO NETTO ha ha ha COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi 2007 kuntoonpano kg/a 76 15 827 63 361 56 596 54 128 55 665 2008 kuntoonpano kg/a 49 7 151 38 305 32 477 33 192 32 369 2011 kuntoonpano kg/a 4,7 890 3 26 92 2 16 54 2012 kuntoonpano kg/a 4,7 1 148 4 49 200 3 34 145 2013 kuntoonpano kg/a 4,7 782 3 30 131 2 21 113 2008 tuotanto kg/a 27 3 377 6 185 756 3 104 473 2009 tuotanto kg/a 76 5 502 10 260 1 298 4 116 776 2010 tuotanto kg/a 76 5 100 12 319 1 481 5 137 800 2011 tuotanto kg/a 70 9 232 11 388 1 327 6 249 809 2012 tuotanto kg/a 70 13 219 18 634 2 179 9 388 1 296 2013 tuotanto kg/a 70 9 558 15 437 1 862 9 269 1 525 keskiarvo, tuotanto kg/a 73 7 665 12 370 1 484 6 211 946 kesä 2007 kuntoonpano kg/d 76 41 0,10 0,9 54 0,08 0,4 52 2008 kuntoonpano kg/d 49 28 0,04 0,8 5,4 0,03 0,6 4,6 2011 kuntoonpano kg/d 4,7 3 0,01 0,1 0,3 0,01 0,0 0,2 2012 kuntoonpano kg/d 4,7 4 0,02 0,2 0,9 0,02 0,1 0,7 2013 kuntoonpano kg/d 4,7 2 0,003 0,04 0,2 0,002 0,03 0,2 2008 tuotanto kg/d 27 11 0,02 0,4 1,8 0,01 0,2 1,1 2009 tuotanto kg/d 76 13 0,02 0,4 1,7 0,01 0,2 0,8 2010 tuotanto kg/d 76 7 0,04 0,8 4,7 0,02 0,2 2,3 2011 tuotanto kg/d 70 29 0,03 0,9 4,7 0,02 0,6 3,4 2012 tuotanto kg/d 70 42 0,06 1,5 7,4 0,04 0,9 5,4 2013 tuotanto kg/d 70 25 0,04 0,8 4,9 0,03 0,5 4,4 keskiarvo, tuotanto kg/d 65 21 0,04 0,8 4,2 0,02 0,4 2,9 Arvio edellisessä lupahakemuksessa: Kuntoonpano kg/a 106,6 27 487 27 1 154 2 323 Tuotanto kg/a 106,6 8 548 14 430 1 629 Yllä olevassa taulukossa a = vuosi, d = vuorokausi. Arvio tulevista päästöistä Iso Jännesuon turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on arvioitu seuraavassa taulukossa esitetyillä pinta-aloilla (ha) vuosina 2014 ja 2024. Päästöarviossa on huomioitu tuotantoalan poistumat kasvittumattomien alueiden osalta. Tuotannosta poistunut, kasvittunut alue ei sisälly arviossa käytettyyn tuotantopinta-alaan.

14 2014 2024 Tuotannossa 72,6 62,6 Auma-alueet 3,5 3,5 Poistunut (kasvittumaton) 0 7,4 Yhteensä 76,1 73,5 Poistunut (kasvittunut) 0 2,6 Iso Jännesuon tulevia päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosina 2007 2012 keskimääräisten tarkkailuaineistojen perusteella. Vuoden 2013 aineisto jätettiin pois, koska vuosi 2013 ei ole vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa kiintoaineen nettopäästölaskennan muuttumisen vuoksi. Vuodesta 2004 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia, jotka ovat olleet vuodesta 2000 lähtien käytössä eri ELY-keskusten alueella: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. Koska yksittäisen vuoden sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi turvetuotannon kuormitukseen, arvion perustaminen laajaan, usean vuoden kattavaan tarkkailuaineistoon vähentää yksittäisten tarkkailukausien sääolosuhteiden vaikutusta tulevien päästöjen arviointiin. Jaksoon 2007 2012 sisältyy myös keskimääräistä sateisempia vuosia (vuoden 2008 ja 2012) ja siten myös laskennassa käytettävään tarkkailuaineistoon sisältyy keskimääräistä sateisempina vuosina mitattua päästötietoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Iso Jännesuon tulevien päästöjen arvioinnissa käytetyt ominaispäästöt. Yllä olevassa taulukossa a = vuosi, d = vuorokausi. Arvio päästöistä vuosina 2014 ja 2024 on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuotannon päättymisen jälkeen alueen päästöt vesistöön ovat jonkin aikaa lähes tuotantovaiheen tasolla, mutta vähenevät todennäköisesti nopeasti alueen kasvittuessa ja alueiden siirtyessä jälkikäyttömuotojen piiriin. Iso Jännesuon päästöt vesistöön tulevat arvion mukaan pienentymään vähitellen nykytasosta tuotantoalan supistuessa.

15 Yllä olevassa taulukossa a = vuosi, d = vuorokausi. Arvio toiminnan vesistövaikutuksista Hakija on arvioinut Iso Jännesuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä laimentumissuhteen avulla Ahvenojan suulla ja Iijoessa Ahvenojan kohdalla. Arvio on tehty edellä esitettyjen päästöjen sekä virtaamatietojen perusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Ahvenojan suulla veden keskimääräinen COD Mn-arvo on ollut kesäaikana noin 32 mg/l O 2, fosforipitoisuus noin 52 µg/l, typpipitoisuus noin 770 µg/l ja kiintoainepitoisuus noin 8,8 mg/l. Veden laatuun suhteutettuna Iso Jännesuon bruttopäästöjen (mukana taustahuuhtouma) aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat Ahvenojassa kesäaikana merkittävimmät kokonaistypen osalta. Typpipitoisuus kasvaa Ahvenojassa kesällä arvoilta 20 %. Kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus kasvavat arvioilta 12 14 % ja kiintoainepitoisuus 8 %. Iso Jännesuon tuotantopinta-alan supistuessa myös pitoisuuslisäykset pienenevät. Iijoessa Iso Jännesuon päästöt laimenevat huomattavasti suurempaan vesimäärään, eikä Iso Jännesuon vaikutuksia ole siellä havaittavissa. Vuosi 2014 Ahvenoja suu Brutto Netto Q COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l talvi 0,04 3,1 4,8 182 0,51 1,7 100 0,24 kesä 0,08 4,4 6,4 146 0,70 3,9 83 0,47 Iijoki Ahvenojan valuma-alueen alaosa talvi 77 0,002 0,003 0,10 0,000 0,001 0,06 0,000 kesä 124 0,003 0,004 0,09 0,000 0,002 0,05 0,000 Vuosi 2024 Ahvenoja suu talvi 0,04 3,0 4,7 176 0,49 1,6 97 0,23 kesä 0,08 4,3 6,1 141 0,68 3,8 80 0,46 Iijoki Ahvenojan valuma-alueen alaosa talvi 77 0,002 0,003 0,10 0,000 0,001 0,05 0,000 kesä 124 0,003 0,004 0,09 0,000 0,002 0,05 0,000

16 Sulfaattimaat Hakijan arvion mukaan Iso Jännesuon turvetuotantoalueelta vesistöön joutuvat päästöt eivät heikennä Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamista. Päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen pintavesien käyttöön. Iso Jännesuon turvetuotannon päättyessä päästöt vesistöön riippuvat valittavasta jälkikäyttömuodosta. Iso Jännesuo sijaitsee Litorina-meren alueella ja siten alueella saattaa esiintyä hapanta sulfaattimaata ja potentiaalista hapanta sulfaattimaata. Hakija on esittänyt hakemuksessa toimenpiteet mahdollisen happamuushaitan vähentämiseksi: Kivennäismaakaivuiden minimointi Kivennäismaakaivuita pyritään vähentämään, mutta ne ovat kuitenkin jossain määrin välttämättömiä tuotannon mahdollistamiseksi. Alueella on tähän mennessä kaivettu paikallisesti kivennäismaahan ja alueella tullaan tekemään paikallisia tuotannon kannalta välttämättömiä kivennäismaakaivuita myös tulevalla lupakaudella. Kivennäismaakaivuissa hapettuva pinta-ala on ainoastaan ojaluiskan kivennäismaaosan suuruinen alue. Hapettumista tapahtuu todennäköisesti jonkin matkaa kivennäismaan sisäänpäin, mutta mikäli tuotantosaralla on riittävä kerros maatunutta turvetta, on hakijan mukaan oletettavaa, että turve estää pohjamaan laajemman hapettumisen. Siten merkittävin toimenpide happamien päästöjen ehkäisemiseksi on riittävän turvepaksuuden jättäminen tuotannosta poistuville alueille, sillä tuotantosarkojen kokonaispinta-ala on huomattavasti suurempi kuin kivennäismaahan kaivettujen ojaluiskien pintaala. Poistuville alueille jätettävä turvevahvuus Hakija jättää alueelle turvetta niin, ettei vesistön pilaantumisriskiä turvetuotannosta johtuvista syistä synny tuotanto- tai jälkihoitovaiheessa. Pohjamaan hapettumisen aiheuttamaa happamuusriskiä voidaan pienentää jättämällä pohjamaan päälle riittävä kerros pitkälle maatunutta turvetta. Jo ohut yhtenäinen kerros muokkaamatonta hyvin maatunutta ja tiivistä pohjaturvetta näyttäisi riittävän estämään alla olevaa sulfidisedimenttiä hapettumasta (Hadzic ym. 2014). Hakija tulee jättämään alueelle turvetta vähintään 10 20 cm. Jätettävää turvevahvuutta voidaan lupakaudella tarkentaa ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla, mikäli uudet tutkimukset tai alueen ph:n muutos antaa siihen aihetta. Toiminta-alue on osittain hakijan omistama ja osittain hallussa vuokrasopimuksin. Hakija tulee kertomaan ennen jälkikäyttöön siirtymistä alueen maanomistajille alueen happamuusriskistä. Tarkkailu Iso Jännesuon tarkkailuohjelmaa täydennetään happamuusriskin vuoksi seuraavasti: Iso Jännesuon päästötarkkailun, joka toteutetaan vesistötarkkailuna Ahvenojassa, analyysivalikkoon lisätään sähkönjohtavuus.

17 Lisäksi tuotantokentällä toteutetaan ph-mittauksia säännöllisesti avovesikaudella vuosittain. Turveruukin henkilöstö ja urakoitsija koulutetaan mittausten toteuttamiseen. Vesien neutralointi mikäli happamia päästöjä havaitaan Mikäli Iso Jännesuon tarkkailussa havaitaan jotain oleellista happamoitumiseen viittaavaa, hakija tulee tekemään tarvittavat toimenpiteet happamien päästöjen estämiseksi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Neutralointia kalkkirouhepatojen avulla voidaan toteuttaa lohkoilta 1 ja 2 lähtevässä laskuojassa tai laskeutusaltaiden jälkeisessä pintavalutuskentälle johtavassa ojassa. Myös täsmäkalkitukset tuotantoalueen eri lohkoilla ovat mahdollisia. Kalkituspaikat suunnitellaan niin, että suunnitelmassa huomioidaan huoltomahdollisuus ja minimoidaan käsiteltävä vesimäärä. Hakijan näkemyksen mukaan selvitysten ja happamien päästöjen estämiskeinojen vaatimustaso on suhteutettava vesistövaikutusten suuruuteen. Iijoella potentiaalinen hapan alue kattaa pienen osan koko Iijoen valuma-alueesta, kun vastaava riskialue kattaa esimerkiksi Siikajoen vesistöalueesta suurimman osan. Iijoella riskialue sijoittuu lisäksi valumaalueen alaosaan. Valuma-alueen alaosassa pääuoman virtaaman suuruus pienentää oleellisesti kuormituksen vaikutuksia verrattuna esimerkiksi vastaavan kuormituksen vaikutukseen valuma-alueen latvaosissa, joissa virtaamat ovat pieniä. Turvetuotantoalueet sijoittuvat pääasiassa Iijoen alaosaan. Iso Jännesuon pinta-ala on 0,006 % Iijoen kokonaisvaluma-alueesta (14 191 km 2 ). Iijoen pääuoman valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden yhteispinta-ala (29,8 km 2 ) on noin 0,2 % Iijoen kokonaisvaluma-alueesta. Hakijan näkemyksen mukaan Iso Jännesuon, tai koko Iijoen turvetuotannon, ei voida siten todeta aiheuttavan vesistön pilaantumisriskiä. Riskiä pienentää edelleen se, etteivät kaikki turvetuotantoalueet ole todennäköisesti happamia sijainnistaan Litorina-meren alueella huolimatta. Iijoella ei myöskään ole havaittu happamuushaittoja niinä vuosina, joina happamoitumista on havaittu kuivien jaksojen seurauksena esimerkiksi Siikajoella vuonna 2006. Tähän vaikuttanee osaltaan edellä kuvattu riskialueen sijoittuminen Iijoella ainoastaan pienelle alueelle valuma-alueen alaosaan sekä alueen maankäyttö. Yhteenvetona hakija toteaa, että turvetuotanto ei muodosta merkittävää vesistön pilaantumisriskiä, minkä vuoksi turvetta on pystyttävä tuottamaan Iijoen valuma-alueella myös jatkossa. Turvetuotanto muodostaa hyvin pienen osan Iijoen valuma-alueen kokonaispinta-alasta, minkä seurauksena myös turvetuotannon osuus valuma-alueelta tulevan kuormituksen aiheuttamista vesistövaikutuksista Iijoen vesistöalueella on hyvin pieni. Turvetuotantoalueilla voidaan hakijan mukaan lisäksi varautua hyvin happamien päästöjen muodostumisen estämiseen muun muassa edellä kuvatuilla toimenpiteillä. Tuotantoalueelta lähteneessä vedessä ei ole havaittu happamoitumiseen viittaavia ph-arvoja. Iijoen alueella ei ole myöskään raportoitu happamuushaitoista, vaikka valuma-alue on laajalti metsäojitettu kivennäismaahan.

18 Sulfaattimaaselvitys Hakija on tehnyt tutkimuksia Iso Jännesuon turvetuotantoalueella yhteensä yhdeksästä pisteestä vuosina 2014 ja 2015. Näytteitä on otettu sekä pohjaturpeesta, että kivennäismaasta. Näytteet on inkuboitu ja osasta näytteistä on määritetty kokonaisrikkipitoisuus. Seuraavaan taulukkoon on koottu sekä vuonna 2014 otettujen näytteiden että vuoden 2015 lisänäytteiden inkubointitulokset, pohjaturve- ja pohjamaanäytteiden kokonaisrikkipitoisuudet, turvepaksuudet ja pohjamaan maalaji näytepisteissä. Taulukossa on myös näytepistettä lähinnä olevan sarkaojan syvyys kentän pinnasta. Lisäksi hakija on arvioinut happamoitumispotentiaalia rikkipitoisuuden perusteella. Lohko Näytepiste L1 L2 L3 L4 L5 L6 Turvetta (m) Lähimmän sarkaojan syvyys (m) ph (alku) ph (loppu) turpeen S-% Pohjamaan S (mg/kg) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan pohjamaan voidaan todeta olevan potentiaalista hapanta sulfaattimaata, kun inkuboidun näytteen ph laskee alle 4 ja rikkipitoisuus on yli 0,2 %. Inkuboitujen maaperänäytteiden ph laski alle 4 lohkoilla 1 3. Kaikissa määritetyissä pisteissä rikkipitoisuus on kuitenkin alhainen, joten hakijan arvion mukaan Iso Jännesuon pohjamaan happamoitumispotentiaali on matala. Inkubointitulosten perusteella Iso Jännesuolta ei löytynyt potentiaalisesti hapanta pohjaturvetta, joten turpeen rikki esiintynee suurelta osin orgaanisessa muodossa. Pohja- Tuotannossa happamoitumispotentiaali Vuosi Maalaji S-% P4 (turve) 2015 kyllä 1,7 1,0 4,4 4,0 0,416 P4 (0,0-0,5) 2014 HkMr 5,3 3,1 P7 (turve) 2015 kyllä 2,0 1,4 5,2 4,7 0,258 P7 (0,0-0,5) Si 5,6 4,6 0,0057 57 matala P7 (0,5-1,0) SiHk 5,5 4,7 <0,005 <50 matala P8 (turve) 2015 kyllä 1,2 1,2 5,7 4,5 0,284 P8 (0,0-0,5) SiHk 5,7 3,5 0,018 180 matala P8 (0,5-1,0) SiHk 5,5 4,0 0,0054 54 matala P5 (turve) 2015 kyllä 1,5 1,5 4,4 4,4 0,200 P5 (0,0-0,5) 2014 HkMr 6,0 4,7 P6 (turve) 2015 kyllä 1,1 1,2 5,2 4,7 0,260 P6 (0,0-0,5) 2014 Si 6,0 2,9 P9 (turve) 2015 kyllä 1,2 1,3 5,0 4,7 0,184 P9 (0,0-0,5) Si 5,7 3,9 0,03 300 matala P9 (0,5-1,0) Si 5,9 4,2 0,011 110 matala P2 (turve) 2015 kyllä 1,0 1,3 5,0 4,4 0,137 P2 (0,0-0,5) 2014 HkMr 5,8 5,2 P1 (turve) 2015 kyllä 1,5 0,9 4,2 3,7 0,196 P1 (0,0-0,5) 2014 SiMr 4,8 4,5 0,012 120 matala P3 (turve) 2015 kyllä 1,3 1,1 4,1 4,0 0,145 P3 (0,0-0,5) 2014 SiMr 5,1 4,7 Turvetuotantoaluetta on mitattu turvepaksuudet, jotka olivat seuraavat: lohkolla 1 turvepaksuudet vaihtelevat 90 180 cm välillä, lohkolla 2 10 170 cm, lohkolla 3 40 100 cm, lohkolla 4 60 100 cm, lohkolla 5 100 180 cm ja lohkolla 6 120 160 cm. Pohjaturpeen keskimääräinen maatuneisuusaste alueella on 5. Iso Jännesuon tuotantoalueen reuna- ja kokoojaojista arviolta 75 % on kaivettu kivennäismaahan. Sarkaojista kivennäismaahan asti on kaivettu arviolta noin 10 15 %. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia on lohkolla 1 4.

19 Pöly, melu ja liikenne Iso Jännesuon tämänhetkistä tilannetta happamoitumisen osalta on selvitetty syksyllä 2014 mittaamalla alueen ojavesistön ph:ta käsimittarilla. Ojavesien ph-arvot vaihtelivat koko alueella kenttämittausten perusteella välillä 5,2 6,6 eli happamoitumista ei ollut havaittavissa ojavesissä. Päästötarkkailunäytteissä ei ole myöskään havaittu viitteitä happamoitumisesta. Hakijan tekemän arvion mukaan maaperän rikkipitoisuuksien perusteella happamoitumisriski on matala lohkoilla 1 3. Riskitarkastelun perusteella lohkoille 1 3 jätetään tuotannon päätyttyä noin 20 cm turvetta saroille. Lohkojen 4 6 tuotantoa ei rajoiteta. Iso Jännesuo sijaitsee aivan Litorinameren ylimmän rannan tuntumassa. Iso Jännesuo on uudehko suo, jolla tuotanto on aloitettu 2008. Nykykäytännöllä saroille jätetään noin 20 cm turvetta ja kaivuja ei rajoiteta, jolloin tuotanto jatkuu Iso Jännesuolla arviolta vuoteen 2040. Jos vielä kokonaan turpeessa oleviin sarkaojiin tulee vaatimus jättää pohjaturvekerrokseksi 30 cm turvetta, hyödyntämättä jäävän turpeen energiamäärä olisi 218 000 MWh. Tämä on noin 45 % suon alkuperäisestä hyödynnettäväksi arvioidusta kokonaisenergiamäärästä. Hakijan näkemyksen mukaan vaatimus 30 cm:n etäisyydestä ojien pohjien ja potentiaalisesti happamien maiden välille on perusteeton ottaen huomioon Iso Jännesuon riskin happamien päästöjen syntymiseen. Hakija on esittänyt hakemuksessaan, kuinka alueen happamuusriski huomioidaan tuotannossa. Hakija täydentää ja tarkentaa mainittua esitystään riskitarkastelun perusteella seuraavasti: tulevaisuudessa poistuville tuotantosaroille jätetään turvetta noin 20 cm lohkoilla 1 3. Iso Jännesuon turvetuotantoaluetta lähin asutus sijaitsee noin 4 km etelään maantien 8540 varrella. Lisäksi Iso Ahvenlammen ja Iso Isterinjärven rannalla on eräkämppiä. Turvetuotantoalueen ja asutuksen välissä on karttatarkastelun perusteella suota ja metsää sekä itäpuolella peltoja. Etäisyyden vuoksi Iso Jännesuon turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan pölyn kulkeutumista lähimpien asuinrakennusten pihoille tai meluhaittaa asutukselle. Tuulen suuntaa ja nopeutta seurataan tuulipussilla. Turvetuotantoalueella pölyävät tuotantotoimet keskeytetään tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Turvetuotantoalueelle vievien päällystämättömien Iso Jännesuon tien ja Koutuansuontien varrella ei ole asutusta, joille turvekuljetuksista voisi aiheutua pölyämistä tai meluhaittaa. Turve kuljetetaan Iso Jännesuolta pääosin tuotantokauden ulkopuolella maan ollessa jäätyneenä, jolloin myös kuljetuksista aiheutuva tienpinnan pölyäminen jää vähäiseksi. Turvekuljetusliikenne ei aiheuta merkittävää raskaan liikenteen lisäystä paikallisteillä tai valtatiellä (8540, 849 ja VT20). Turpeen kuljetusreitti on seuraava: Iso Jännesuontie, Koutuansuontie, Pahkalantie (MT 8540), Yli-Ii, Kiimingintie (MT 849), Kiiminki, Kuusamontie (VT 20), Oulu.

20 Varastointi ja jätteet Aumalta 1 turpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Aumoilta 2 ja 3 voidaan toimittaa vain jäätyneen maan aikana. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan laitoskohtaisen toimitusohjelman mukaisesti. Vuotuinen toimitusmäärä on enimmillään noin 30 000 m 3. Mikäli turve toimitetaan yhtäjaksoisesti, toimitusaika 20 kuorman vuorokautisella toimitusmäärällä on noin 12 vuorokautta. Polttoaineen ja voiteluöljyjen käyttökohde, kulutusmäärä sekä varastointi on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuotannon aikana koneissa käytetään moottoripolttoöljyä. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve ja kulutus vaihtelee merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttötuntimäärästä riippuen. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto Iso Jännesuolla lupakauden aikana syntyneistä ja arvio seuraavan lupakauden aikana syntyvistä jätteistä sekä jätteiden varastoinnista ja toimituksesta. Kuluneen lupakauden osalta tiedot perustuvat käyttöpäiväkirjoihin kirjattuihin tietoihin. Kun jätteiden toimituskohteena on Luisansuon jätekontti, on kyseessä asianmukainen jätekontti, jossa on öljyiselle jätteelle tarkoitettu valuma-altaallinen säiliö. Turvetuotannosta syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (190/2013). Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Turvetuotannon kaivannaisjätteeksi luokiteltuja jätteitä ovat muun muassa pintamaat, kannot ja muu puuaines, kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet. Pintamaat, kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet maisemoidaan maapohjana. Kannot ja muu puuaines toimitetaan energiakäyttöön.

21 Ympäristöriskit Muut vaikutukset Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatusja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristöasiantuntijalle tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on käytössä riskienhallintatyökaluna tuotantoaluekohtaiset riskikortit. Riskikortteihin on merkitty tuotantoalueen ympäristöolosuhteista johtuvat erityiset ympäristöriskit. Riskikortin käyttäjä näkee nopeasti riskikortista aluetta koskevat rajoitukset esimerkiksi pohjaveden muodostumisalueen läheisyydestä tai happamista pohjamaista johtuen. Turveruukin työntekijät ja urakoitsijat on koulutettu käyttämään riskikortteja osana tuotantoalueita koskevaa suunnittelua, tuotantotoimintaa tai kunnostustöitä. Riskikortit jaetaan vuosittain urakoitsijoille säilytettäväksi ja käytettäväksi tuotantoalueilla. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. Iso Jännesuon turvetuotantoalue sijaitsee Iijoen keski- ja yläosan suojellulla valuma-alueella. Alue on suojeltu koskiensuojelulailla voimalaitosrakentamiselta, eikä turvetuotannolla ole vaikutusta tähän. Iso Jännesuon lähiympäristössä ei sijaitse muita sellaisia suojelualueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Iso Jännesuon turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan päästöjä tai haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen, etäisyys tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitseville pohjavesialueille on noin 5,8 km.

22 Iso Jännesuo sijaitsee poronhoitoalueella. Poro YVA-oppaan (Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa, Rovaniemi 2014) mukaan turvetuotantoalueiden syvät ja jyrkkäreunaiset ojat voivat aiheuttaa onnettomuuksia poroille, mikäli porot eivät pääse ojasta pois. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta porojen laiduntamiseen tai poroelinkeinonharjoittamiseen. Turvetuotannon jälkeen tuotantoalue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Turvetuotantoalueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat esimerkiksi metsänkasvatus, peltoviljely ja kosteikko. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Turvetuotannon ympäristövaikutusten vähentämisessä noudatetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), joka määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen olosuhteet ja jäljellä oleva toiminta-aika. BAT-vaatimuksen arvioinnissa on otettava huomioon, että olemassa olevien toimintojen arviointi arvioidaan eri tavoin kuin aivan uudet toiminnot. Vanhojen toimintojen teknisiä ratkaisuja ei ole aina mahdollista muuttaa uuden toiminnan tasoa täysin vastaavaksi. Hakijan näkemys on, että Iso Jännesuolla toteutetaan parasta käyttökelpoista vesienkäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) mukaisia toimintatapoja. Parasta käytäntöä ovat muun muassa vesienkäsittelyrakenteiden kunnon ja toimivuuden säännöllinen seuranta ja havaittujen vikojen välitön korjaaminen sekä ojien ja altaiden säännölliset puhdistukset. Toimenpiteet merkitään aina käyttöpäiväkirjaan. Melu- ja pölyhaittojen sekä tulipaloriskin vuoksi tuulen suunta ja voimakkuus otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa. Tuotannosta poisjääneet alueet siirretään mahdollisimman nopeasti uuteen maankäyttöön. Jätteiden ja polttoaineen varastointi alueella sekä jätteiden toimitus dokumentoidaan vuosittain käyttöpäiväkirjaan. Varastointi tehdään voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti niin, ettei polttoaineista tai jätteistä synny ympäristöhaittoja. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä alueen urakoitsijan kanssa. Hakemuksen liitteenä on Iso Jännesuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleisesti toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu sisältyy käyttötarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu aina vesienkäsittelyrakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloinkin. Tarkistusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistukset

23 Päästötarkkailu Iso Jännesuo kuuluu Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013 2019 -yhteistarkkailuohjelmaan, joka on toimitettu hakemuksen liitteenä. Iso Jännesuolla ei voida toteuttaa varsinaista päästötarkkailua, koska suon kuivatusvedet suotautuvat pintavalutuskentältä suoraan Ahvenojaan ilman keräilyojaa. Iso Jännesuon tarkkailu esitetään toteutettavaksi Ahvenojassa tehtävänä vesistötarkkailuna, kuten on toteutettu kuluneella lupakaudella. Tuotantovaiheen tarkkailu tehdään lupakauden aikana Iijoen ja Siuruanjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti kahtena vuotena (2015 ja 2018). Näytteenottotiheys ja näytteiden analysointi esitetään myös tehtäväksi Iijoen ja Siuruanjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti alla esitetyllä tavalla, jolloin alueella samana vuonna tehtävien tarkkailujen tarkkailutulokset ovat yhdenmukaisia ja niitä voidaan verrata toisiinsa. Näytteenottovalikko poikkeaa yhteistarkkailuohjelmasta ainoastaan sähkönjohtavuuden osalta, joka lisättiin päästötarkkailuun Iso Jännesuon happamuusriskin vuoksi. Tuotantovaiheen tarkkailuvuodet vuosien 2015 ja 2018 jälkeen määritetään seuraavassa yhteistarkkailuohjelmassa. Tuotantovaiheen tarkkailu toteutetaan tarkkailuvuosina ottamalla näytteet pintavalutuskentän alapuolelta Ahvenojasta pisteestä Ao3. Näytteenottotiheydeksi hakija on esittänyt päästötarkkailuvuosina ajalla 15.5. 30.9. yksi näyte kahden viikon välein. Näytteistä määritetään aina suppea analyysivalikko (kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn, ph ja sähkönjohtavuus). Laaja analyysivalikko (kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn, ph, PO 4-P, NH 4-N, NO 2+3-N, rauta ja sähkönjohtavuus) määritetään kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytteenottokerta). Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta on yli 20 mg/l. Näytevalikkoon kuuluu vesistötarkkailussa määritettäviä parametreja, koska piste Ao3 on samalla Iso Jännesuon vesistötarkkailupiste. Koko vuoden päästöjen laskemisessa käytetään hyväksi koko vuoden seurannassa olevan havaintoaseman vedenlaatu- ja virtaamamittaustuloksia. Hakija ei esitä pintavalutuskentän tehoa tarkkailtavaksi, koska alueella ei voida toteuttaa päästötarkkailua. Hakija on täydennyksessään tarkentanut, että purkupisteen yläpuolelta ei ole mahdollista saada virtavesinäytteen kanssa vertailukelpoista näytettä, sillä näyte pitäisi ottaa Iso Ahvenlammesta. Koska vesistöstä ei saada näytettä ylä- ja alapuolelta, tarkkaillaan Iso Jännesuolla lisäksi pintavalutuskentälle menevää vettä. Käyttötarkkailussa seurataan kentän toimintaa silmämääräisesti ja mikäli siinä havaitaan esim. oikovirtauksia tai veden epätasaista jakautumista kentälle, tehdään korjaavat toimenpiteet. Hakija katsoo, että esitetyllä käyttö- ja vesistötarkkailulla saadaan riittävä tieto pintavalutuskentän toiminnasta ja puhdistustehosta sekä kuivatusvesien vaikutuksesta alapuoliseen vesistöön.

24 Vesistötarkkailu Iso Jännesuo kuuluu Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013 2019 yhteistarkkailuohjelmaan. Ohjelman mukaisesti vesistötarkkailua toteutetaan tuotantoaluekohtaisilla lähipisteillä päästötarkkailuvuosina (2015 ja 2018) sekä joka vuosi turvetuotannon vaikutusten kannalta merkittävimmissä pisteissä Iijoessa ja Siuruanjoessa. Iso Jännesuon vaikutuksia alapuolisessa vesistössä tarkkaillaan Iijoessa kahdesta lähipisteestä tarkkailuvuosina 2015 ja 2018. Pisteen Ao3 osalta edellä esitetty tarkkailuohjelma kattaa tässä esitetyn vesistötarkkailun lukuun ottamatta tulva-ajan näytteenottoa. Tulva-ajan näytteenotto toteutetaan molemmilla vesistöpisteillä (Ao3 ja Ao0). Näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa. Ensimmäinen näyte otetaan tulva-aikaan (huhti-toukokuu) ja muut näytteet heinä- ja elokuussa. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn, ph, PO 4-P, NH 4-N, NO 2+3-N, happipitoisuus, sähkönjohtavuus, rauta ja väri. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta on yli 20 mg/l. Iijoen pääuomasta otettavista näytteistä (3 näytepaikkaa) tehdään heinä-elokuun näytteistä myös a-klorofylli-pitoisuudet. Pohjaeläin- ja kalataloustarkkailua tehdään yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuosina 2015 ja 2016. Raportointi toteutetaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Pöly- ja melutarkkailua ei esitetä tehtäväksi asutuksen etäisyyden vuoksi. Iso Ahvenlammen tarkkailu Iso Ahvenlammen pinnankorkeus on pysynyt vakaana koko tuotantoalueen toiminnan aikana. Hakija esittää, että lammen tarkkailua jatketaan mittaamalla pinnankorkeus kahdesti vuodessa kesä- ja elokuussa. ph-tarkkailu Alueella mitataan lähtevän veden ph:ta kenttämittarilla säännöllisesti: tuotantokautena 1 2 kertaa kuukaudessa tai aina tarvittaessa (esim. pitkän kuivan jakson jälkeiset sadannat) ja tarvittaessa tuotantokauden jälkeen sulan maan aikaan (esim. pitkän kuivan jakson jälkeiset sadannat). Mittauspisteenä on laskeutusaltaiden alapuoli. Vahingot Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suuret yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Iijokeen johdetaan Iso Jännesuon lisäksi useiden muiden turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Iso Jännesuon kuormituksen kalataloudelliset vaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Hakijan arvion mukaan Iso Jännesuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä

25 ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Iso Jännesuon voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtojen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 140 eli 1,7 /ha. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2006 tasosta kesäkuun 2014 rahanarvoon (pisteluku 1622>>1909) kalatalousmaksu olisi nykyisin 2,0 /ha eli lupahakemuksessa haettua pinta-alaa (76 ha) kohden 150 vuodessa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on 29.1.2016 täydentänyt hakemustaan muuan muassa tuotantoalueella tehdyn happamien ja potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden kartoituksen tutkimustuloksilla, tiedolla tuotantoalueen turvekerroksen paksuudesta, vuoden 2015 päästötarkkailun tuloksilla. Täydennys sisälsi lisäksi selvityksen alueen päästötarkkailusta ja hakijan tekemän taustaselvityksen: Turvetuotantoa koskevien lupamääräysten kiristymisen vaikutukset toimittaessa happamilla tai potentiaalisesti happamilla mailla. Tarkempi selostus hakemuksen täydennyksistä on esitetty tarpeellisilta osin edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Oulun ja Pudasjärven kaupungeissa 24.2. 29.3.2016 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskukselta kalatalousviranomaisena, Oulun ja Pudasjärven kaupungeilta, Oulun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Geologian tutkimuskeskukselta (GTK). Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus on tehnyt Iso Jännesuolle lupakaudella kolme tarkastusta, joissa ei ole havaittu vakavia puutteita. Pintavalutuskentästä on saatu käsitys vain sen yläosasta, sillä kenttä on tarkastuksilla ollut niin märkä, ettei sinne ole ollut asiaa. ELY-keskukselle ei ole tullut toimintaa koskevia valituksia eikä toiminnanharjoittaja ole ilmoittanut häiriötilanteista. Iijoen alaosan ekologinen tila on vesienhoidon toisella suunnittelukaudella luokiteltu tyydyttäväksi. Iijoen alaosalla ei ole ravinnekuormituksen vähentämistarvetta, vaan vesimuodostuman tilaa heikentää etupäässä hydrologis-morfologinen muuttuneisuus. Laimentumisolosuhteet Iijoessa ovat hyvät eikä Iso Jännesuon turvetuotannolla ole merkittäviä vaikutuksia Iijoen vedenlaatuun. Hakija on arvioinut, että Iso Jännesuon päästö-

26 jen vesistövaikutukset eivät vaikuta heikentävästi vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen Iijoella. ELY-keskus yhtyy tähän näkemykseen. Ahvenoja ei ole vesienhoidossa rajattu vesimuodostumaksi, mutta vesienhoidon tavoitteena on hyvä ekologinen tila kaikissa vesissä. Ahvenoja on vesilain määritelmän mukaan vesistö (puro) ja se saa alkunsa Iso Ahvenlammesta. Ahvenojaa on kartan perusteella oiottu ja todennäköisesti perattu kuivatusta varten etenkin puron keskiosalla ja valumaalueella on turvetuotannon lisäksi metsäojituksia. Kuormitus sekä hydrologiset ja morfologiset muutokset ovat todennäköisesti heikentäneet Ahvenojan luonnontilaa. Ahvenojan vesi on runsasravinteista ja runsashumuksista. Ekologisen luokittelun luokkarajojen mukaan kokonaisfosforipitoisuus ilmentäisi tyydyttävää ja kokonaistyppipitoisuus hyvää ekologista tilaa. Iso Jännesuo sijaitsee Litorina-meren alueella, noin 97 2014 (oikeammin 97 104) metriä merenpinnan yläpuolella. Turveruukki on selvittänyt pohjamaan happamuutta. Näytteitä on otettu vuosina 2014 ja 2015 sekä pohjamaasta että pohjaturpeesta (9 kpl) ja näytteitä inkuboitu ph:n seuraamiseksi. Muutamasta näytteestä määritettiin myös kokonaisrikkipitoisuus (mg/kg). Turveruukki on lisäksi mitannut alueen ojavesistön ph:ta käsimittarilla syksyllä 2014. Ojavesien ph-arvot vaihtelivat koko alueella kenttämittausten perusteella välillä 5,2 6,4 eli happamoitumista ei ollut havaittavissa alueen vesissä tehtyjen mittausten perusteella. Iso Jännesuon tuotantoalueen reuna- ja kokoojaojista arviolta 75 % on kaivettu kivennäismaahan. Sarkaojista kivennäismaahan asti on kaivettu arviolta noin 10 15 %. Kivennäisiin kaivettuja sarkaojia on lohkolla 1, 2, 3 ja 4. Päästötarkkailun näytteissä ei ole havaittu viitteitä happamoitumisesta. Hakija on hakemuksen täydennyksessä arvioinut kokonaishappamoitumisriskiä ja päätynyt esittämään, että tulevaisuudessa poistuville tuotantosaroille jätetään turvetta noin 20 cm lohkoilla 1-3. Kivennäismaakaivuita pyritään minimoimaan, mutta ne ovat kuitenkin jossain määrin välttämättömiä tuotannon mahdollistamiseksi myös jatkossa. ELY-keskuksen tiedossa ei ole näyttöä siitä, kuinka vahva maa- tai turvekerroksen tulisi sulfidikerrostumien päällä olla, jottei merkittävää happamoitumista voisi tapahtua pitkienkään kuivien jaksojen yhteydessä. Tämän vuoksi hakijan esittämä vahvuus (20 cm) tulisi olla vähimmäismäärä, kuitenkin siten että maakerroksen vahvuus on pääsääntöisesti muutamia kymmeniä senttejä. Haittojen minimoimisen kannalta niillä tuotannossa olevilla alueilla, joilla ph on merkittävästi inkuboitaessa laskenut ja sulfidien aiheuttama riski havaittu, tulisi varmistaa sulfidikerrostumien pelkistyneenä pysyminen mahdollisimman laajasti myös ojien pohjilla riippumatta siitä, mille tasolle sulfidiriski on arvioitu. Kivennäismaakaivut tulee minimoida etenkin lohkon niillä osilla, joissa happamuutta inkuboiduissa näytteissä on havaittu. Reuna- ja kokoojaojien syvyyden rajoittaminen vain välttämättömään ja vedenjohtokyvyn lisääminen ojia leventämällä ennemmin kuin syventämällä sekä vedenpinnan säätely ojissa vähentävät happamoitumisriskiä. Alueen ojastoissa ei ole toistaiseksi havaittu sulfidiperäistä happamoitumista. Happaman huuhtouman vaikutukset nä-

27 kyisivät Ahvenojassa. Vaikutukset Iijoessa olisivat vähäisiä, mutta mahdollisten yhteisvaikutusten takia happamien huuhtoumien minimoiminen on tärkeää myös Iijoen kannalta. Toiminta-alue on osittain Turveruukin omistama sekä osittain hallussa vuokrasopimuksin. Hakija tulee kertomaan ennen jälkikäyttöön siirtymistä alueen maanomistajille alueen happamuusriskistä. Iso Jännesuon tarkkailuohjelmaa täydennetään happamuusriskin vuoksi lisäämällä päästötarkkailun (toteutetaan vesistötarkkailuna Ahvenojassa) analyysivalikkoon sähkönjohtavuus. Kentällä toteutetaan ph-mittauksia säännöllisesti avovesikaudella vuosittain. Turveruukin henkilöstö ja urakoitsija koulutetaan mittausten toteuttamiseen. Lisäksi, mikäli Iso Jännesuon tarkkailussa havaitaan jotain oleellista happamoitumiseen viittaavaa, hakija tulee tekemään tarvittavat toimenpiteet happamien päästöjen estämiseksi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Neutralointia kalkkirouhepatojen avulla voidaan toteuttaa lohkoilta 1 ja 2 lähtevässä laskuojassa tai laskeutusaltaiden jälkeisessä pintavalutuskentälle johtavassa ojassa. Myös täsmäkalkitukset tuotantoalueen eri lohkoilla ovat mahdollisia. Kalkituspaikat suunnitellaan niin, että suunnitelmassa huomioidaan huoltomahdollisuus ja minimoidaan käsiteltävä vesimäärä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueelta purkautuvan veden ph:n tarkkailu omavalvontana on tarpeen säännöllisesti tuotantoaikana, erityisesti kuivien ajanjaksojen jälkeisten sateiden aikaan. Jos omavalvonnassa ph on alle 4,5 tulee pääsääntöisesti selvittää myös sähkönjohtavuus. ELY-keskus toteaa, että mikäli sulfidiperäistä happamoitumista alueella havaitaan, neutralointitoimien lisäksi tulee paikallistaa jo ilmenneen happamuushuuhtouman pääasialliset lähteet ja saattaa ne pelkistyneeseen tilaan tai muulla tavoin varmistaa että merkittävää happamuus- ja metallihuuhtoumaa ei alueelta lähde. Hakijan tulee olla ennalta varautunut esittämiinsä toimenpiteisiin happamien huuhtoumien estämiseksi. Toimenpiteitä voidaan tarkentaa tarpeen mukaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla ja sulfidikerrostumien hapettuminen vähäisissä määrin voidaan hyväksyä ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Lohkojen 4 6 tuotannon rajoittaminen ei ole välttämätöntä, mutta omavalvontaa tulee ajoittain tehdä myös siellä. Iso Jännesuon turvetuotantoalue kuuluu yhteistarkkailuohjelmaan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013 2019. Päästötarkkailun analyysivalikoimaan kuuluu hakijan esityksessä sähkönjohtavuus. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan sähkönjohtavuuden ja sulfaattipitoisuuden määritys päästötarkkailussa on tarpeen silloin kun ph on alle 4,5. Mikäli happamoitumista toimenpiteistä huolimatta näyttää aiheutuvan, voi olla tarpeen määrittää päästö- ja vesistötarkkailussa myös metallipitoisuuksia, kuten kadmium ja nikkeli. Tarkkailua voidaan jatkaa tarkkailuohjelman mukaisesti osana Iijoen ja Siuruanjoen yhteistarkkailuohjelmaa edellä kuvatuin muutoksin. Lupamääräyksiin on syytä myöntää ELY-keskukselle toimivaltaa tarvittaessa lisätä tarkkailua näytteenottoaikojen ja analyysien osalta vuoden 2019 jälkeen voimaan astuvan uuden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

28 Hakemuksen mukaan koko tuotantoalueen alustava jälkikäyttösuunnitelma esitetään 3 5 vuotta ennen tuotannon päättymistä. Mikäli tuotannosta poistuu kokonaisuuksia jo aiemmin, tulee näiden jälkikäyttösuunnitelma esittää myös hyvissä ajoin ennen tuotannon loppumista. 2. Lapin ELY-keskus/ Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Lapin ELY-keskus on kalatalousviranomaisena todennut, että kuivatusvedet johdetaan Iijokeen Pahkakosken altaaseen, jossa laimentumisolosuhteet ovat hyvät. Alueella ei vesivoimalaitosten rakentamisen seurauksena ole jäljellä virtakutuisten kalojen poikastuotannolle soveltuvia koskia. Kompensaatio voidaan määrätä kalatalousmaksuna, ja hakijan esitys kalatalousmaksuksi on olosuhteet huomioiden riittävä. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Tarkkailu on tehtävä vuoden 2019 loppuun saakka Ii- ja Siuruanjoen turvetuotannon yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sen jälkeen Lapin ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta on Oulun kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena todennut muun muassa seuraavaa. Ympäristötoimella ei ole huomautettavaa Iso Jännesuon vesienkäsittelystä. Koska Iso Jännesuolla tuotannon on arvioitu jatkuvan nykykäytännöllä vuoteen 2040, niin ympäristötoimen mielestä lupakäsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävään päästö- ja vesistötarkkailuun. Suotavaa olisi puhdistustehovaatimusten ja pitoisuusraja-arvojen asettaminen lähtevälle vedelle, mutta se ei liene käytännössä toteutettavissa vesiensuojelullisin perustein ottaen huomioon pintavalutuskentän sijainti heti Iso Ahvenjärven luoteispuolella ja mahdollisuudet eristää pintavalutuskenttä ulkopuolisista vesistä. Ympäristötoimi on katsonut, että Iso Jännesuon päästötarkkailutuloksiin verrattuna hakijan esittämä lähtevän veden ph:n raja-arvo vaikuttaa alhaiselle. Happamien päästöjen riskien ja happamien päästöjen varhainen toteaminen on tärkeää, jotta voidaan ajoissa ryhtyä happamien päästöjen ehkäisemiseen. Ojien ja lähtevän veden ph:n mittausvälin tulee olla riittävän tiheä, mikäli jatkuvatoimista ph:n mittausta ei edellytetä. Lupakäsittelyssä tulisi kiinnittää huomiota myös happamuusrikinarvioinnin kattavuuteen. Ympäristötoimi pitää tärkeänä, että happamoitumisen ehkäisemiseksi happamilla tai potentiaalisesti happamilla sulfaattimailla jätetään tuotantosaroille riittävän paksu suojaava turvekerros eikä nykyisiä ojia tai uusia ojia tai muita kaivantoja syvennetä tai kaiveta kivennäismaahan. Mikäli näillä alueilla kaivut joudutaan ulottamaan kivennäismaahan, tulisi hapettuminen estää joko verhoilemalla pohjat ja kivennäismaaseinämät tai padotusrakenteilla tai muilla toimenpiteillä. Toimenpiteiden tarpeellisuutta pohdittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota suokohtaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alueelta lähtevän happaman kuormituksen suuruuteen ja sen vaikutuksiin alapuolisessa vesistössä. GTK:n vuonna 2015

29 laatimassa raportissa Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa on todettu mm., että sulfaattimaiden happamoitumisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa jättää tuotantosaroille vähintään 20 30 cm paksu suojaava turvekerros tuotannon jälkeen. Ympäristötoimi pitää tärkeänä valvonnan kannalta, että sille ilmoitetaan vuosittain tuotannosta poistuneet alueet sekä mahdollisista muutoksista vesienkäsittelyssä. Samoin toiminnan häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä poikkeuksellisista vesienjohtamisjärjestelyistä sekä korjaamistoimenpiteistä on tarpeen viipymättä ilmoittaa ympäristötoimelle. Ympäristötoimelle ei ole valitettu Iso Jännesuon turvetuotannosta. 4. Pudasjärven kaupunki, Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että sen käsityksen mukaan hakijan esittämä lähtevän veden ph-arvo, verrattuna Iso Jännesuon päästötarkkailutuloksiin, vaikuttaa alhaiselle. Happamien sulfaattimaiden ja potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden aiheuttamat riskit ja päästöt on tarpeen selvittää varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan ajoissa ryhtyä toimiin päästöjen ehkäisemiseksi. Mikäli jatkuvatoimista ph-mittausta ei edellytetä, tulee huolehtia siitä, että ojien ja lähtevän veden ph-mittausväli on riittävän taaja. Lupakäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota lisäksi happamuusriskiarvioinnin kattavuuteen. GTK:n vuonna 2015 laatiman raportin mukaan on suositeltavaa välttää ojien kaivamista turpeen alaiseen pohjamaahan ja jättää tuotantosaroille vähintään 20 30 cm paksu suojaava turvekerros tuotannon jälkeen. Happamoitumisen ehkäisemiseksi tuotantosaroille tulee jättää riittävän paksu suojaava turvekerros. Nykyisiä ojia, uusia ojia tai muita kaivantoja ei tule syventää tai kaivaa kivennäismaahan. Mikäli kaivut kuitenkin joudutaan ulottamaan kivennäismaahan, tulee hapettuminen estää muilla toimenpiteillä, kuten pohjien ja kivennäismaaseinämien verhoilulla tai padotusrakenteilla. 5. Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geologian tutkimuskeskus on asiantuntijalaitoksena todennut, että Litorina-rajan alapuolella sijaitsevilla sedimentaatioalueilla on melko yleisesti todettu esiintyvän sulfidipitoisia maakerroksia, jotka hapettumiselle altistuttuaan voivat aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumisriskiä. Maankäytön, kuten kuivatusojituksen seurauksena kerrostumat altistuvat hapettumiselle ja sitä kautta happamoitumiselle. Hapettomassa tilassa pohjavedenpinnan alapuolella sulfidisedimentit eivät aiheuta haittaa ympäristölleen. Turvetuotantoalueella happamoitumisriski voi ilmentyä, kun sarka- ja reunaojat ja muut kaivetut rakenteet ulottuvat sulfidipitoiseen turpeeseen ja/tai pohjamaahan. Happamoitumisriski vähenee, mikäli sulfidipitoiseen kerrokseen ulottuvat ojitukset minimoidaan, huolehditaan, että pohjavedenpinta pidetään riittävän korkeana sekä perustamisvaiheen, tuotannon sekä jälkihoitovaiheen aikana, jolloin happamuutta aiheuttava maakerros

30 pysyy ojassa veden kyllästämänä sekä tuotantosaroille jätetään jälkikäyttömuodosta riippuen mahdollisimman yhtenäinen turvekerros (10 30 cm) tuotannon loppuvaiheessa. GTK on todennut, että jokainen suoallas on oma erilainen kokonaisuutensa, eikä täysin yleispäteviä ohjeita sulfidiriskin eliminoimiseksi voida antaa ilman kohteellisia tutkimuksia. Happamien sulfaattimaiden kohteelliset selvitykset koostuvat tyypillisesti maastokartoituksesta ja näyteanalyyseistä. GTK on tehnyt turvekartoituksen Iso Jännesuolla vuonna 1983. Ahma Ympäristö Oy on tehnyt Iso Jännesuolla sulfaatin esiintymisalueet ja ominaisuudet sisältävän sulfaattimaakartoituksen vuosina 2014 ja 2015. Iso Jännesuon pohja sijoittuu korkeustasolle 97 104 m merenpinnan yläpuolelle, joka on tällä alueella aivan Litorina-merivaiheen yläosassa. Iso Jännesuon pohjan hienosedimentit ovat valtaosin syntyneet jo Anculysjärvivaiheen aikana. Anculys-järvivaiheen aikana Lapissa oli vielä sulavaa mannerjäätä, eikä tällä Pohjois-Pohjanmaan Itämeren alueella ollut merkittävää rehevöittävää ja happea kuluttavaa eliötoimintaa, joka olisi mahdollistanut laajamittaisten sulfidisedimenttien synnyn. Sulfaattimaakartoituksen mukaan alueella tutkittiin 9 pistettä, josta pohjamaan rikkipitoisuus tutkittiin 4 pisteellä. Hakemukseen liitetyn happamuusriskiarvion perusteella lohkoilla 4 6 happamoitumisriskiä ei havaittu. Niille lohkoille hakija ei esitä rajoituksia. Lohkoilla 1 3 happamoitumispotentiaali on sulfaattimaaselvityksen mukaan matala, johtuen pohjamaan alhaisista rikkipitoisuuksista. Happamoitumiselle altis silttiä ja savea sisältävä sedimentaatioalue sijaitsee tuotantoalueen länsi- ja pohjoisosassa, jossa happamoitumisriski on esitetyn arvion mukaan matala (lohkot 1 3). Turvekerroksissa ei esiinny happamoitumisriskiä. GTK:n geofysikaalisen aineiston mukaan alueella ei esiinny sähköisiä johteita, jotka mahdollisesti indikoisivat kallioperän mustaliuskeiden esiintymiä. GTK:n arvion mukaan happamien sulfaattimaiden riskiluokitus pelkän kokonaisrikkipitoisuuden perusteella ei anna aina oikeaa kuvaa maaperän happamoitumispotentiaalista. Sulfaattimaiden luokittelussa tulisi käyttää maaperänäytteiden inkubaatiotulosta, joka kuvaa maaperän luonnollista happamoitumispotentiaalia. Lisäksi sulfaattimaiden näytteenotossa ja analysoinnissa olisi näytteet otettava suonpohjan kerrosjärjestys huomioiden. Happamoitumisen kannalta ongelmallisimmat sulfidisedimentit sijaitsevat suoalueilla usein heti turpeen alarajan alapuolella ja ne saattavat olla kerrospaksuudeltaan varsin ohuita. Mikäli näytteet otetaan kokoomanäytteinä sekoittaen eri maalajikerroksia, saatetaan pohjamaan happamoitumispotentiaali tulkita väärin. Kivennäismaahan ulottuvia ojituksia on lähes koko alueella ja turvetuotantoalueen vedet laskevat viime vaiheessa ojittamattomalla suoalueella sijaitsevan pintavalutuskentän kautta Ahvenojaan ja Ahvenojan kautta edelleen Iijokeen. Pintavalutuskenttä on erittäin tasainen. Tulvaongelma on tasaisella pintavalutuskentällä ilmeinen ja tämä voi heikentää ravinteiden ja mm. humuksen pidättymistä pintavalutuskenttään. Toisaalta, mikäli happamia vesiä alueelta tulisi, vedet laimenisivat ja neutraloituisivat tulvivalla pintavalutuskentällä.

31 Hakija on esittänyt seuraavia toimenpiteitä mahdollisen happamuushaitan minimoimiseksi: kivennäismaakaivuiden minimointi, tuotannosta poistuville alueille jätettävä turvevahvuus 10 20 cm ja lohkoilla 1 3 jätettävä turvevahvuus n. 20 cm. Päästötarkkailun analyysivalikkoon lisätään sähkönjohtavuus ja lisäksi kentällä toteutetaan ph-mittauksia. Tämän lisäksi päästötarkkailuun tulisi lisätä sulfaatin mittaus tilanteissa, joissa ph laskee alle 4,5. Lisäksi toimenpiteenä on esitetty vesien neutralointia, mikäli happamia päästöjä havaitaan. GTK katsoo, että näistä toimenpiteistä huolehtiminen on tärkeää sekä tuotanto- että jälkihoitovaiheessa. Hakijan mukaan Iso Jännesuon turvetuotanto ei muodosta merkittävää vesistön pilaantumisriskiä. Iso Jännesuon potentiaalinen matalan happamoitumisriskin sedimenttialue muodostaa hyvin pienen osan vesiä vastaanottavan vesistön valuma-alueesta. Tuotantoalueiden vesien yhteistarkkailun ja muun vesistöseurannan perusteella Iijoessa ei ole havaittu turvetuotannosta tai muustakaan syystä johtuvaa merkkiä vesistön happamoitumisesta. Iijoessa ph-vuosiminimi on vuosina 1961 2011 ollut aina <5,5, eikä kalakuolemia ole raportoitu. Hakijan mukaan todennäköisin jälkikäyttö tulee olemaan metsittäminen. Jälkikäytön osalta tulisi huolehtia, että esim. happamoitumiselle alttiit ojaalueet peitetään turpeella, mikäli alhaisia ph-arvoja todetaan mittauksissa. Tämä vähentää tehokkaasti sulfidin mahdollista hapettumista sulfaatiksi ja happamien valumavesien huuhtoutumista vesistöön. GTK on todennut, että lausunnossa ei oteta kantaa alueella olevien tai sinne tehtävien uusien turvetuotantokentän rakenteiden teknisten ratkaisuiden toimivuuteen tai tuotantokentän parhaan mahdollisen tekniikan valinnan oikeellisuuteen. GTK:n oman käytettävissä olevan aineiston, hakijan toimintaympäristön kuvauksen ja hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden ja päästötarkkailun perusteella GTK arvioi, että varovaisuusperiaate huomioiden happamoitumisriski on Iso Jännesuon tuotantoalueella huomioitu ja tarvittavat toimenpiteet sen minimoimiseksi esitetty. Happamoitumisriskin minimoimiseksi on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että ko. tuotantoalueella mahdollisesti happamuutta aiheuttava maakerros pysyy veden kyllästämänä ja että tuotantosaroille jätetään mahdollisimman yhtenäinen suojaava turvekerros (10 30 cm). Hakijan vastine Hakija on 22.4.2016 toimittanut vastineensa. 5. GTK Hakija on viitannut asiassa esittämiinsä happamuusselvityksiin sekä toimenpide- ja seurantaesityksiin. Hakijan näkemyksen mukaan sen esittämät selvitykset alueen happamoitumisriskistä ja selvityksen perusteella tehdyt toimenpide-esitykset ovat perusteellisia ja riittäviä. Riskiluokituksessa on otettu huomioon kokonaisrikkipitoisuuksien ohella myös inkubointitulokset. Hakija on toteuttanut näytteenoton ja riskitarkastelun niin, että Iso Jännesuon toiminta (erityisesti ojitussyvyydet ja ojitusten sijain-

32 nit) on otettu huomioon. Hakijan näkemyksen mukaan sen esittämä alueelle jätettävä turvevahvuus (täydennyksen 29.1.2016 mukaisesti) on riittävä myös GTK:n lausunto huomioiden. Jälkikäytön osalta hakija on todennut pitäytyvänsä esityksessään. Esitys toimenpiteistä tehdään viimeistään 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä. Happamuusriskiselvityksen perusteella hakija on tietoinen alueella olevista riskeistä ja tulee toteuttamaan sekä turvetuotannon loppuvaiheen, jälkihoitovaiheen että jälkikäytön niin, että toimenpiteistä ei aiheudu haittaa alapuoliseen vesistöön turvetuotannosta johtuvista syistä. Iso Jännesuon pintavalutuskentän tasaisuudesta huolimatta alueen vesienkäsittelyssä ei ole todettu ongelmia toiminnan aikana. Tulvimisen estäminen kentälle olisi mahdollista ainoastaan rakentamalla penkereet kentän reunoille. Tämä ei kuitenkaan ole hakijan näkemyksestä kannattavaa, koska rakennustyöt ja rakenteiden ylläpitäminen olisivat kentän märkyyden vuoksi vaikeita toteuttaa ja toisaalta kaivutöistä voisi aiheutua huomattavasti enemmän haittaa ympäristölle kuin kenttä aiheuttaa nykytilassaan. Tarkkailun osalta hakija on todennut, että turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmien mukaiseen päästötarkkailuun kuuluu nykyisin sulfaatin ja sähkönjohtavuuden määritys, mikäli päästötarkkailunäytteen ph on alle 4,5. 3. Oulun kaupunki/ Oulun seudun ympäristötoimi Hakija on todennut lausunnossa esitettyihin seikkoihin seuraavaa: Puhdistustehon ja lähtevän veden pitoisuuden tarkkailu ei ole olosuhteiden vuoksi toteutettavissa Iso Jännesuon tapauksessa. Esitetty ph raja-arvo perustuu alueella tehtyyn taustavesitarkkailuun. ph-arvo on hakijan näkemyksen mukaan perusteltu, koska se kuvastaa alueen vesien ph-tasoa ennen toiminnan aloittamista. Hakija on viitannut vastineessaan edellä GTK:lle lausumaansa. Hakijan näkemyksen mukaan sen esitys happamoitumisriskin hallitsemiseksi on perusteellinen ja riittävä. Hakija on tehnyt alueella kokonaisriskitarkastelun ja todennut tarkastelun johtopäätöksenä, että kivennäismaakaivut eivät aiheuta riskiä Iso Jännesuon tapauksessa. Ojituksia kuitenkin minimoidaan. Lausunnon antajan viittaamaan GTK:n tutkimukseen liittyen hakija on viitannut GTK:n tästä hankkeesta lausumaan, jossa arvio riittävästä turvevahvuudesta on 10 30 cm. Hakija on todennut lisäksi, että vuosittaiset pinta-alatiedot ovat nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailuraporteissa. Muista lausunnon antajan mainitsemista asioista ilmoitetaan myös Oulun kaupungin ympäristöviranomaiselle. 4. Pudasjärven kaupunki/oulunkaaren ympäristöpalvelut Hakija on viitannut edellä vastineessa GTK:lle ja Oulun seudun ympäristötoimelle lausumaansa. Kivennäismaakaivut minimoidaan riskin hallitsemiseksi. Kivennäismaakaivuiden kieltäminen on kuitenkin hakijan tekemän riskitarkastelun perusteella tarpeetonta eikä sille ole perusteita.

33 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Hakija on todennut pitäytyvänsä edelleen hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämissään toimenpiteissä ja seurannassa happamuusriskin hallitsemiseksi. Kuten lausunnon antaja toteaa, kivennäismaakaivut minimoidaan riskin hallitsemiseksi. Hakijan alueella tekemän seurannan tärkeimpänä tarkoituksena on, että seurannan perusteella hakija pystyy tarvittaessa toteuttamaan lisätoimenpiteitä happamuushaitan estämiseksi. Toiminnan vaikutuksista hakija on todennut, että turvetuotanto muodostaa kokonaisuudessaan ainoastaan 0,2 % Iijoen pääuoman valuma-alueesta eikä kaikilla turvetuotantoalueilla ole happamuusriskiä. Ahvenojassa Iso Jännesuon toiminnan vaikutukset voisivat olla nähtävissä, mutta kun toimitaan hakijan esittämän suunnitelman mukaisesti, vaikutukset eivät aiheuta haitallista muutosta vesistössä. Hakijan tietojen mukaan Iijoen vesistöalueella ei ole todettu vesistöjen happamoitumista, vaikka turvetuotantoa ja muuta ojitustoimintaa on alueella ollut jo vuosikymmeniä. Hakija on todennut, että omavalvontanäytteistä (kuten myös päästötarkkailunäytteistä) määritetään sähkönjohtavuus ja sulfaatti, mikäli ph on alle 4,5. Hakija tulee tekemään kaikille riskikohteille suunnitelmat merkittävien happamien huuhtoumien muodostumisen estämiseksi. Suunnitelma sisältää myös käytännön toimenpiteet ennalta varautumiseksi. Suunnitelmat ovat osa toiminnanharjoittajan sisäistä riskienhallintaa. Sähkönjohtavuuden ja sulfaattipitoisuuden osalta hakija viittaa edelliseen kohtaan. Hakija on vaatinut, että metallien tarkkailua ei tässä vaiheessa vaadita toteutettavaksi. Metallien päästöjä turvetuotantoalueilta vesiympäristöön on arvioitu projektissa "Turpeen ja soiden valumavesien raskasmetallipitoisuuksien kartoitusprojekti", Projektista saadut tulokset julkaistaan lähitulevaisuudessa. Alustavien tulosten mukaan tutkimusalueiden metallien pitoisuudet sekä vesissä että turpeessa olivat erittäin pieniä. Ympäristönlaatunormit eivät ylittyneet vesinäytteiden osalta. (Ovaskainen ym. 2016). Koska edellä mainitun tutkimusprojektin lopullisia tuloksia ei ole vielä julkaistu, turvetuotantoalueilta ei ole vielä kattavaa tietoa metallien huuhtoutumisesta. Mahdollisesti jatkossa toteutettavien tarkkailujen ja selvitysten tulisi pohjautua uusimpaan tutkimustietoon, minkä vuoksi tarkkailua ei tule tässä vaiheessa määrätä lupamääräyksissä. Metalleihin liittyvien selvitysten ja tarkkailujen tulisi olla myös yhdenmukaisia kaikilla turvetuotantoalueilla, joilla ne todetaan tarpeelliseksi. Hakija on todennut, että se esittää jälkikäyttösuunnitelmat tarpeen mukaan jo aiemmin, mikäli tuotannosta poistuu suurempia kokonaisuuksia. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Lupamääräysten tarkistaminen Aluehallintovirasto tarkistaa Oulun kaupungissa sijaitsevan Iso Jännesuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 47/06/1, joka on myönnetty 16.5.2006, lupamääräykset. Tarkistetut

34 lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 72,6 ha. Lisäksi auma-alueita on 3,5 ha. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Ahvenojaan, josta edelleen Iijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 3.1 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan, virtausta säätävän padon (pohjapato) ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015 ohjeessa esitettyjen mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojiin on tarvittaessa tehtävä eroosion estämiseksi riittävästi virtausta säätäviä rakenteita. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 4. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

35 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Tuotantoalueen sarkaojia ei saa kaivaa kivennäismaahan happamalla tai potentiaalisesti happamalla sulfaattimaalla. Tuotantolohkojen pintaa ei saa ulottaa 30 cm lähemmäksi hapanta sulfaattimaata tai potentiaalista hapanta sulfaattimaata. Muutoinkin tuotanto ja myös jälkihoitotoimet on toteutettava niin, että alueella esiintyvät happamat sulfaattimaat ja potentiaaliset happamat sulfaattimaat eivät tule hapettumiselle alttiiksi. Happamilla tai potentiaalisesti happamilla sulfaattimaa-alueilla kivennäismaahan ulottuviin ojiin tulee asentaa pohjapatoja vesipinnan nostamiseksi ja ylläpitämiseksi tai muutoin varmistaa, etteivät happamat sulfaattimaat ja potentiaaliset happamat sulfaattimaat pitkienkään kuivien jaksojen yhteydessä pääse hapettumaan. Tällaiset ojat tulee viimeistään jälkihoitotöiden yhteydessä täyttää ja tiivistää hienoainesrikkaalla mineraalimaalla tai hyvin maatuneella turpeella niin, että happamat sulfaattimaat ja potentiaaliset happamat sulfaattimaat eivät pitkienkään kuivien jaksojen yhteydessä pääse hapettumaan. Vaihtoehtoisesti alueet tulee saattaa pysyvästi riittävän paksun vesikerroksen peittämiksi niin, että happamat sulfaattimaat eivät pääse kuivumaan ja sulfidit hapettumaan edes pitkien kuivien jaksojen yhteydessä. Happamalla tai potentiaalisesti happamalla sulfaattimaalla tarkoitetaan tässä päätöksessä aluetta, jolta otettujen näytteiden ph on kahdeksan viikon inkuboinnin jälkeen alle 4 ja pudotus lähtötilanteesta on vähintään 0,5 yksikköä. Luvan haltijan on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle 31.8.2017 mennessä selvitys, miten luvan haltija on ennalta varautunut estämään alueelta mahdollisesti syntyvät merkittävät happamat vesipäästöt ja kuinka toiminta alueella kokonaisuudessaan järjestetään tässä lupamääräyksessä asetettuja vaatimuksia noudattaen. 6. Luvan haltijan on tuotantoalueen tai sen osa-alueiden luovutusten yhteydessä ilmoitettava kirjallisesti vastaanottajalle tässä päätöksessä happamia sulfaattimaita ja potentiaalisia happamia sulfaattimaita koskevat velvoitteet. 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja ne on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvissa merkityissä jäteastioissaan. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa tiiviillä alustalla pakattuna ehjiin, tiiviisiin ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyihin astioihin. Vaarallisia jätteitä toimittaessa on laadittava siirtoasiakirja. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

36 Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 11.12.2014). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan haltijan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä kalastoon ja kalastukseen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa sekä kalasto- ja kalastustarkkailussa voidaan vuoden 2019 loppuun asti noudattaa Iijoen vesistöalueella vuosiksi 2013 2019 laadittua Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja kalasto- ja kalastustarkkailun osalta Lapin ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi.

37 Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Vaikutustarkkailun ja kalasto- ja kalastustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskuksille, Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Iijoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 14. Luvan haltijan on tarvittaessa osallistuttava Ahvenojassa mahdollisesti toteutettaviin kunnostustoimiin siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta ja siitä aiheutuvasta liettymisestä. 15. Luvan haltijan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 150 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava päätöksen lainvoimaa seuraavana vuonna. Luvan haltija ja kalatalousviranomainen voivat sopia myös edellä mainitusta poikkeavasta kalatalousmaksun maksamisen järjestämisestä. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 16. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300 400 metrin välein eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan haltija sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvipeitteisiä. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannosta poistuneiden alueiden vesienjohtamisjärjestelyistä tai vesienkäsittelystä voidaan poiketa edellä sanotusta ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.

38 18. Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään vuosi ennen toiminnan lopettamista, esitettävä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma tuotantoalueen jälkihoidosta ja vesienkäsittelyä koskevista toimista. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä esitys toiminnan päättyessä tehtävistä kunnostustoimista ja tuotannon päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien ympäristön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan haltija on vastuussa. Hakemuksessa on esitettävä, kuinka jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan siten, ettei jälkihoidon päättyessä alueelta turvetuotannosta johtuvista syistä pitkienkään kuivien jaksojen jälkeen lähde poikkeuksellisen happamia vesiä, joista voi aiheutua pilaantumista tai sen vaaraa. Esityksessä on otettava huomioon lupamääräyksen 5 mukainen ELY-keskukselle tehty selvitys ja tämän päätöksen liitteen 3 mukaisen tarkkailun tulokset. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos huomattava osa tuotantoalueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella on suunniteltu tehtäväksi muutoksia vesienjohtamisjärjestelyihin. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Kyseessä on Iso Jännesuon toiminnalle 16.5.2006 myönnetyn ympäristöluvan 47/06/1 lupamääräysten tarkistamisasia. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu edellä mainitussa päätöksessä. Toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Ennalta arvioiden toiminnasta aiheutuvat päästöt tulevat vähenemään, kun tuotantoala supistuu. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

39 Iso Jännesuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentän pinta-ala on 6,3 % kentän valuma-alueen pinta-alasta, mikä on nykyisissä mitoitusohjeissa vaadittua ja uusilta turvetuotantoalueilta edellytettävän kentän kokoa suurempi. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan katsotaan täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön vaatimukset Iso Jännesuon olosuhteissa. Iso Jännesuo sijoittuu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle Iijoen alaosalle. Iijoen alaosan ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi vesienhoidon toisella suunnittelukaudella eikä ravinnekuormituksen vähentämistarvetta ole. Ahvenojaa ei ole vesienhoidon suunnittelussa rajattu vesimuodostumaksi, mutta se on vesilain määritelmän mukaan vesistö (puro). Vesienhoidon tavoitteena on hyvä ekologinen tila kaikissa pintavesissä. Ahvenojan vesi on runsasravinteista ja runsashumuksista. Ekologisen luokittelun luokkarajojen mukaan kokonaisfosforipitoisuus ilmentäisi tyydyttävää ja kokonaistyppipitoisuus hyvää ekologista tilaa. Valuma-alueella on turvetuotannon lisäksi metsäojituksia. Aluehallintovirasto katsoo, että kun Iso Jännesuon toiminta järjestetään ja valumavedet käsitellään tämän päätöksen mukaisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset täyttäen, niin tuotantoalueen päästöjen aiheuttamat muutokset vesistöjen vedenlaaduissa ovat siinä määrin vähäisiä, ettei Iso Jännesuon turvetuotanto vaaranna Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaisten tilatavoitteiden saavuttamista. Asiassa saatujen selvitysten perusteella osa Iso Jännesuon tuotantoalueesta sijaitsee happamalla tai potentiaalisesti happamalla sulfaattimaalla. Tämä edellyttää toiminnan järjestämistä niin, ettei tuotantoalueelta tuotannon aikana eikä tuotannon päättymisen jälkeenkään turvetuotantotoiminnan seurauksena lähde sulfidien hapettumisesta johtuvia poikkeuksellisen happamia vesiä. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyään turvetuotantoalueiden toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten linjauksia. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

40 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi lupamääräykset 1 5 ovat tarpeen. Iso Jännesuon pintavalutuskentän alapuolelta ei voida ottaa häiriintymätöntä vesinäytettä kentältä lähtevästä vedestä eikä näin ollen tavanomaista näytteenottoon perustuvaa päästötarkkailua voida järjestää eikä antaa raja-arvoja kentältä lähtevän veden laadulle tai kentän puhdistusteholle. Riittävän vesienkäsittelyn varmistamiseksi on katsottu tarpeelliseksi määrätä, että jo olemassa olevat laskeutusaltaat täyttävät nykyiset mitoitussuositukset. Iso Jännesuon vesien käsittely ympärivuotisesti käytössä olevalla pintavalutuskentällä on laskeutusaltaiden mitoitussuositukset huomioiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräys 5 on annettu happamien vesipäästöjen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain varovaisuusperiaate huomioon ottaen. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan vähintään 30 cm:n kerros hyvin maatunutta turvetta on asiassa saatujen selvitysten ja tämän hetkisen tiedon mukaan riittävä torjumaan alapuolisen happaman sulfaattimaan hapettumista ja happamien vesien muodostumista ja edelleen mahdollista metallien huuhtoutumista. Lisäksi happamoitumisriskiä vähentää se, että sarkaojia ei kaiveta kivennäismaahan alueilla, joilla esiintyy hapanta tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata. Alueilla, joissa tutkimuksissa ei ole havaittu hapanta tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata ei ole välttämätöntä jättää mainittua turvekerrosta tuotantosaroille tai rajoittaa kaivuja. Hakemuksen täydennyksessä esitetyissä tutkimustuloksissa ei lohkoilla 4 6 havaittu potentiaalista hapanta sulfaattimaata. Mainituilla alueilla on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi määrätä päätöksen liitteen 3 mukaisesti ph-tarkkailua omavalvontana ojavesistä. Lupamääräyksessä 5 annettu selvitysvelvoite on tarpeen hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyn tuotantoalueen happamia sulfaattimaita ja potentiaalisia happamia sulfaattimaita koskevan selvityksen perusteella. Saadussa selvityksessä näytteitä on otettu yhteensä yhdeksästä pisteestä, joista neljässä pisteessä esiintyy potentiaalisia happamia sulfaattimaita. Näitä alueita ei ole rajattu tarkemmin. Tuotantoalueelta ei ole havaittu lähteneen sulfidien hapettumisesta johtuvia happamia vesipäästöjä, mutta ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, etteikö alueelta pääsisi turvetuotannosta johtuen tuotannon aikana tai sen jälkeen happamia vesipäästöjä. Selvitysvelvoitetta koskevassa lupamääräyksessä on huomioitu, että luvan haltija voi esittää toimenpiteet jo tehdyillä tutkimustiedoilla, kunhan toimet suunnitellaan riittävällä laajuudella, mikäli happamien sulfaattimaiden sijaintia tuotantoalueella ei rajata tarkemmin. Aluehallintovirasto katsoo, että tässä tapauksessa riittää, että selvitys toimitetaan valvontaviranomaiselle. Lupamääräyksessä 6 määrätty velvoite ilmoittaa tämän päätöksen mukaisista velvoitteista kirjallisesti tuotannosta poistuneen alueen tai sen osa-alueen vastaanottajalle on tarpeen, jotta alueen uusi maankäyttö voidaan toteuttaa asianmukaisesti siten, että happamat päästöt vesistöön voidaan estää. Koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole erityisiä pölylle ja melulle altistuvia kohteita, niitä koskeva yleisluonteinen määräys 7 on riittävä.

41 Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Lupamääräykset 10 ja 11 on annettu häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 velvoittaa ilmoittamaan poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle, joka voi kyseisissä tilanteissa antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Ryhtymällä torjuntatöihin viivyttelemättä voidaan vähentää vahinkoja tai ehkäistä jopa kokonaan vahinkojen ja haitallisten päästöjen sekä niiden ympäristövaikutuksien syntyminen. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Päästötarkkailuun liittyvä ph-tarkkailu on tarpeen, koska tuotantoalue sijaitsee alueella, jolla on happamia ja potentiaalistesti happamia sulfaattimaita ja joilta voi tulla happamoittavia päästöjä. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn tehostamiseksi tai ph:n nostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Iso Ahvenlammen tarkkailua koskeva velvoite on hakijan esityksen mukainen. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksua määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Lupamääräys 16 on annettu toiminnasta porotaloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä, joten lupamääräykset 17 18 ovat tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. Yksityiskohtainen suunnitelma jälkihoidosta on velvoitettu saattamaan vireille hakemusasiana aluehallintovirastossa, jotta riittävät jälkihoitotoimet voidaan varmistaa muun muassa sen vuoksi, että alueella sijaitsee happamia ja potentiaalisesti happamia sulfaattimaita ja

42 toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet on siksi tehtävä erityisen huolellisella suunnittelulla ja varautumisella. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, 2. Lapin ELY-keskuksen/ Pohjois-Suomen kalatalouspalvelujen, 3. Oulun kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen, 4. Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja 5. Geologian tutkimuskeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräysten tarkistamista koskevasta ratkaisusta ja lupamääräyksistä sekä niiden perusteluista ilmenevästi. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tällä päätöksellä korvataan luparatkaisua lukuun ottamatta Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 16.5.2006 antama päätös nro 47/06/1. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 47/06/1 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristönsuojelulain (527/2014) muuttamisesta (423/2015), siirtymäsäännökset Ympäristönsuojelulaki 51 1 momentti, 52 1 ja 3 momentti, 53, 57, 58 1 momentti, 62 64 :t, 83 1 ja 2 momentti, 87 1 momentti, 94 1 momentti, 113 1 momentti ja 114 Vesilaki 3 luku 14 Jätelaki 8, 12, 13, 15 17 :t, 29 ja 118 122 :t KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 6 530 euroa.

43 Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun asetuksen (1092/2013) mukaan 50 150 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 13 060 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Käsittelymaksu on näin ollen 6 530 euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuonna 2016 (1524/2015) 8 2 momentti PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Oulun kaupunki (sähköpostitse) Pudasjärven kaupunki Oulun kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen (sähköpostitse) Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut (sähköpostitse) Geologian tutkimuskeskus (GTK) (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Oulun kaupungin ja Pudasjärven kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.

44 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Marko Kiviniemi Maria Säkkinen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Marko Kiviniemi. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Maria Säkkinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 693 tai 0295 017 500. MHS/hh Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta Liite 3. Tarkkailuohjelma

1 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.7.2016. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Oikeudenkäyntimaksu - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

1 Liite 2 Iso Jännesuon turvetuotantoalue, ei mittakaavassa.