Suositus liityntäpysäköinnin kustannusjaon periaatteista Pirkanmaalla MKH 10.12.2018 Diaesitys liittyy raporttiin Suositus liityntäpysäköinnin kustannusjaon periaatteista Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin kustannusjako, varustetaso ja edistämiskeinot
Sisällys Liityntäpysäköinti, sen toteutus ja kehittämishaasteet Suositus Pirkanmaalla sovellettaviksi kustannusjaon periaatteiksi 2
Liityntäpysäköinti, sen toteutus ja kehittämishaasteet Mitä liityntäpysäköinti on ja miksi sitä tulee kehittää Liityntäpysäköinnin toteuttamista edistäviä tekijöitä Liityntäpysäköinnin kehittämishaasteita Työn tavoitteet, sisältö ja lähtöaineistot 3
Mitä liityntäpysäköinti on ja miksi sitä tulee kehittää Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan auton tai polkupyörän jättämistä liityntäpysäköintialueelle ja matkan jatkamista joukkoliikenteellä. (*) Liityntäpysäköinti on osa joukkoliikennejärjestelmää. Liityntäpysäköinnin kehittämisellä: täydennetään joukkoliikennepalveluja ja tarjotaan uusia matkaketjuvaihtoehtoja sekä mahdollistetaan joukkoliikenteen käyttö myös siellä, minne runkoliikennettä ei voida kustannustehokkaasti järjestää. 4 (*) Tämä on ns. perusmääritelmä. Raportissa sitä on laajennettu käsittämään mm. kimppakyydit sekä liikenteen uudet palvelut.
Mitä liityntäpysäköinti on ja miksi sitä tulee kehittää Liityntäpysäköinnin kehittäminen: parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoiluun ja lisää sen käyttöä erityisesti työmatkoilla tukee pyöräilyn lisääntymistä, vähähiilisten matkaketjujen yleistymistä ja ilmastotavoitteiden toteutumista hillitsee liikenteen kasvua, ruuhkia ja tieverkon kuormitusta tukee asemanseutujen kehitystä liikennejärjestelmän solmukohtina. 5
Liityntäpysäköinnin toteuttaminen Toimivan liityntäpysäköinnin toteuttamista edistävät yleisellä tasolla: 1. sijaintikunnan kiinnostus kehittää kestäviä liikennepalveluja ja tarjota niitä asukkailleen 2. kytkentä kaupunkiseudun ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluun 3. kytkentä sijainti- ja kohdekunnan pysäköintipolitiikkaan liityntäpysäköintiin kannustava pysäköinnin hinnoittelu ja paikkatarjonta kohdekunnassa eri toimijoiden selkeät roolit ja vastuut pysäköintipolitiikan toteuttamisessa 4. palvelutasoltaan hyvä eli henkilöautoa sujuvampi ja nopeampi joukkoliikenneyhteys. 6
Liityntäpysäköinnin toteuttaminen Yksittäisen alueen kohdalla toteuttamisedellytyksiä ovat: 1. tarvekartoituksella selvitetty kysyntä 4. päätökset ja sopimukset toteutuksen ja kunnossapidon rahoituksesta. 2. sopivan sijainnin löytäminen ja sen maankäyttö- ja kaavoitustilanne 3. sujuvat yhteydet tieverkolta sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliltä sekä 7
Liityntäpysäköinnin kehittämishaasteita Yksi tärkeimmistä liityntäpysäköinnin kehittämishaasteista on rakentamis- ja kunnossapitokustannusten selkeä ja perusteltu jakaminen. Liityntäpysäköinnin kehittämisen haasteina ovat olleet toimijoiden yhteisen tahtotilan puute sekä epäselvyydet toteutuksen rahoituksessa ja vastuunjaossa." (LiVi LO 18/2018: Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla) "Yhteisen tahtotilan, selkeiden vastuiden ja kustannustenjako-periaatteiden puuttuminen ovat liityntäpysäköinnin kehittämisen suurimpia esteitä. Toimijoiden erilaiset intressit, maanomistuksen hajanaisuus sekä epäselvyydet hyötyjen ja kustannusten jakautumisessa vaikeuttavat yhteisen tahtotilan muodostamista ja hankkeiden priorisointia. (LiVi LTS 36/2018: Liityntäpysäköinnin kehittäminen solmupaikoissa) Seuraavissa dioissa on kuvattu suositus kustannusjakomalliksi Pirkanmaalle. 8
Työn tavoitteet, sisältö sekä keskeiset lähtöaineistot Pirkanmaan liityntäpysäköintiselvityksen tavoitteena on luoda yhteiset kustannusjakoperiaatteet liityntäpysäköinnin rakentamiselle määrittää liityntäpysäköintialueiden minimivarustelutavoitteet edistää yhteistyötä ja sitouttaa osapuolia liityntäpysäköinnin toteuttamiseksi. Kustannusjakomalli sisältää periaatteet liityntäpysäköintipaikkojen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kustannusten jakamiselle eri osapuolten välillä (sijaintikunta, lähtökunta, kohdekunta, valtio, maakunta). Työn lähtöaineistona on käytetty HSL:n ja Liikenneviraston julkaisujen lisäksi mm. HSL-alueella pilotoitua kustannusjakomallia sekä työn aikana toteutettua liityntäpysäköintikyselyä. 9
Suositus Pirkanmaalla sovellettaviksi kustannusjaon periaatteiksi Suositus toimii kustannusjakoneuvottelujen lähtökohtana. Kunkin kohteen lopullisesta kustannusjaosta osapuolet sopivat erikseen käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. 10
Seuraavien diojen sisältö Keskeiset termit Kustannusjakomallin laadinnassa huomioonotettuja tekijöitä Laaditun mallin soveltamisala ja reunaehdot Kustannusjakomallin soveltamiskohteet Kustannusten jakajat Jaettavat kustannukset Perushinta kustannusten määräytymisperusteena 11
Keskeiset termit Liityntäpysäköinti Auton tai polkupyörän jättäminen liityntäpysäköintialueelle ja matkan jatkaminen joukkoliikenteellä. Sijaintikunta Kunta, jossa liityntäpysäköinti-alue sijaitsee. Kotikunta Liityntäpysäköintialueen käyttäjän asuinkunta. Pääosalla alueen käyttäjistä kotikunta on sama kuin sijaintikunta. 12
Keskeiset termit Kohdekunta Kunta, johon liityntäpysäköintialueen käyttäjä matkustaa. Pirkanmaalla kohdekunta on usein muu kuin sijainti- tai kotikunta. Sijainti-, koti- ja kohdekunta voivat olla myös samoja (esim. tamperelainen jättää autonsa Niihaman liityntäpysäköintialueelle ja jatkaa bussilla Tampereen keskustaan). 13
Kustannusjakomallin laadinnassa huomioonotettuja tekijöitä Elinkaaren vaihe, jonka kustannuksia jaetaan (suunnittelu, rakentaminen, hoito/kunnossapito) Rahoittajatahot (sijaintikunta, koti- ja kohdekunta, valtio, yksityinen sektori) Joukkoliikennemuoto (bussi/juna/raitiotie) Liityntäpysäköinnin kulkutapa (pyörä/auto) 14
Kustannusjakomallin laadinnassa huomioonotettuja tekijöitä Autoliityntäpysäköinnin toteutustapa (maantaso/rakenteellinen) Kohteen merkitys (valtakunnallinen, seudullinen vai paikallinen merkittävyys) Kohteen sijainti (liittyykö valtion vai kunnan väylään, maanomistus, etäisyys Tampereelta, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennevyöhyke) 15
Laaditun mallin soveltamisala ja reunaehdot Kustannusjakomallia sovelletaan sekä rautatie-, linja-auto- että mahdollisen seudullisen raitiovaunuliikenteen liityntäpysäköintiin. Kustannusjakomalli on joukkoliikennemuodosta riippumaton. Valtion osallistumiseen liittyy kuitenkin alla kuvattuja rajoituksia. Kustannusjakoperiaatteet on määritelty erikseen polkupyörien ja autojen liityntäpysäköinnille. 16
Laaditun mallin soveltamisala ja reunaehdot Valtio osallistuu kustannuksiin vain, kun on kysymys rautateiden tai maanteiden liikennettä palvelevasta liityntäpysäköinnistä. Tämä on perusväylänpidon rahoituksen käyttöä ohjaavien säädösten mukainen toimintatapa. Mahdollisen muun valtion rahoituksen yhteydessä periaatteesta voidaan poiketa säädösten ja ko. rahoituksen käyttötarkoituksen mukaisesti. Valtion budjetissa erikseen esitetyissä kehittämishankkeissa sekä laajemmissa maankäytön kehittämishankkeissa (esim. matkakeskukset) liityntäpysäköinnin kustannusjaosta sovitaan tapauskohtaisesti osana koko hankkeen kustannusjakoa. Pääsääntöisesti valtio osallistuu rakentamiskustannusten osalta vain sellaisiin liityntäpysäköintialueisiin, joiden hyödyt kohdistuvat liikennejärjestelmään. Muutoin sovelletaan hyötyjä maksaa -periaatetta. 17
Kustannusjakomallin soveltamiskohteet Mallissa käytetty liityntäpysäköintialueiden luokittelu perustuu julkaisuun "Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla (Pirkanmaan liitto 2014) Julkaisussa liityntäpysäköinnin kehittämiskohteet on jaettu kolmeen luokkaan: A = Seudullisesti merkittävä alue B = Paikallisesti merkittävä alue C = Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Julkaisua sekä sen luokittelua ja kohteita on ajan myötä tarpeen päivittää. Liityntäpysäköinnin kehittämistoimenpiteitä priorisoidaan liikennejärjestelmätyössä. 18
Kustannusjakomallin soveltamiskohteet Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla Kuvaus A Seudullisesti merkittävä alue B Paikallisesti merkittävä alue C Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Rooli liikennejärjestelmässä Liittyy erittäin hyviin joukkoliikenteen runkoyhteyksiin, alueet houkuttelevat käyttäjiä läheltä ja kaukaa, sujuva yhteys päätieverkolta Säännöllisten joukkoliikennepalveluiden aluetta, suositaan pyöräpysäköintiä, katuverkolta hyvä yhteys Maantie- ja katuverkon pysäkkijärjestelmään liittyviä kohteita Imago Tehokas, toimiva liityntä joukkoliikenteeseen Luotettavuus, paikallisuus Joukkoliikenteen saavutettavuus, helppous Sijoittumisen pääkohdealueet Pääteiden ja joukkoliikenteen solmukohdat pääosin keskustojen ulkopuolella, rautatieasemat Pienet rautatieasemat, linja-autoasemat, keskeiset pysäkit, mahdollisesti kauempana pääväylistä Maanteiden pysäkit Kokoluokka 50 300 autopaikkaa, runsaasti pyöräpaikkoja 20 100 autopaikkaa, runsaasti pyöräpaikkoja 5 30 autopaikkaa, pysäkkien yhteydessä joitakin pyöräpaikkoja Toteutus Kohtuullisen isoja alueita, koska halutaan saada merkittävä määrä autoilijoita pois päätieverkolta Käyttäjät tulevat enimmäkseen läheltä, pyöräpysäköinnillä ensisijaisuus Useita pienehköjä kohteita, lähellä pysäkkejä Paikkatarjonta Riittävä paikkatarjonta, jotta voidaan houkutella uusia käyttäjiä Riittävä paikkatarjonta, joka kasvaa maankäytön myötä Riittävä paikkatarjonta yhteyden varrella Käyttöasteen seuranta Kohtuullisen tiheää, sillä varmistetaan paikkojen riittävyys ja pohja markkinoinnille Säännöllisesti, käyttö on suhteellisen vakiintunutta Harvakseltaan paikkojen riittävyyden varmistamiseksi 19
Kustannusjakomallin soveltamiskohteet Joukkoliikenteen liityntäpysäköintikohteet Pirkanmaalla Tavoitetila 2020 A. Seudullisesti merkittävä alue B. Paikallisesti merkittävä alue C. Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue 20
Kustannusjakomallin soveltamiskohteet Joukkoliikenteen liityntäpysäköintikohteet Tampereen ydinkaupunkiseudulla Tavoitetila 2020 A. Seudullisesti merkittävä alue B. Paikallisesti merkittävä alue C. Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue 21
Kustannusjakomallin soveltamiskohteet Joukkoliikenteen liityntäpysäköintikohteet Pirkanmaalla Tavoitetila 2040 A. Seudullisesti merkittävä alue B. Paikallisesti merkittävä alue C. Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue 22
Kustannusjakomallin soveltamiskohteet Joukkoliikenteen liityntäpysäköintikohteet Tampereen ydinkaupunkiseudulla Tavoitetila 2040 A. Seudullisesti merkittävä alue B. Paikallisesti merkittävä alue C. Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue 23
Kustannusten jakajat 24 Kustannusjakomallissa kuvataan sekä kuntien ja valtion välinen että kustannuksiin osallistuvien kuntien välinen kustannusjako. Liityntäpysäköinnin sijaintikunnan ohella kustannuksiin voivat osallistua myös liityntäpysäköintiä käyttävien asukkaiden kotikunnat. Muiden kotikuntien osallistuminen vähentää sijaintikunnan maksettavaksi jäävää kustannusta. Sijaintikunta selvittää kotikunnat näin halutessaan. Matkustajien kohdekunnat tarjoavat matkaketjun toisen pään joukkoliikenneinfran, joten niiden osallistumista muiden kuntien liityntäpysäköinnin rakentamiseen ei lähtökohtaisesti esitetä. Pirkanmaalla merkittäviä kohdekuntia ovat liityntäpysäköintikyselyn perusteella Tampere sekä Helsinki, Espoo ja Vantaa. Ainakaan HSL-alueen kuntien osallistuminen muiden maakuntien hankkeisiin ei ole todennäköistä.
Kustannusten jakajat Muiden tahojen (esim. yksityissektori) mahdollinen osallistuminen vähentää kunnille ja valtiolle jäävää kokonaiskustannusta. Jäljellejäävän osuuden jakoperiaate säilyy samana. 25
Jaettavat kustannukset 26 Kustannusjaon periaatteet koskevat liityntäpysäköintialueen ja siihen liittyvän varustelun rakentamiskustannuksia. Suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksista sovitaan erikseen. Niidenkin jakamiseen voidaan haluttaessa käyttää kustannusjakomallin periaatteita. Maapohja ei ole mukana kustannusjaossa, vaan hankkeesta vastaavan tahon tehtävänä on sopia tarvittavien maapohjien käyttöoikeuksista. Maankäyttöhyödyt sekä mahdolliset pysäköintimaksutulot ja vuorottaispysäköintihyödyt jäävät sijaintikunnan hyväksi. (Vrt. raportin kohta 3.3.1) Kunnossapitovastuu on pääsääntöisesti maanomistajalla (= kunta tai valtio), ellei sovita toisin.
Perushinta kustannusten määräytymisperusteena 27 Liityntäpysäköintipaikkojen kustannusjaon lähtökohtana ovat HSL-mallin pilottihankkeessa (HSL:n julkaisu 6/2016) määritetyt pysäköintipaikkojen arvonlisäverottomat perushinnat. Kustannukset jaetaan perushinnan perusteella silloin, kun pysäköintipaikan todellinen hinta on vähintään sama kuin perushinta. Perushinnan ylittävä osa kustannuksista jää sijaintikunnan maksettavaksi. Jos toteutunut hinta on perushintaa pienempi, jaetaan kustannukset toteuman perusteella. Perushinta on määritetty MAKU-indeksin joulukuun 2015 tasossa (2010=100). Kustannusjakomallia sovellettaessa perushintaa muutetaan MAKU-indeksin muutosta vastaavasti. Pirkanmaan liityntäpysäköintipaikkojen perushinta, alv 0 (MAKU 108,9) Perushinnat [ /kpl] Tyyppi Uusi Lisäpaikka Korvaava Polkupyörä 2500 2500 2500 Auto, maantaso 7000 7000 3500 Auto, rakenteellinen 7000 7000 3500
Seuraavien diojen sisältö Pyöräpysäköinnin kustannusjako Maantasoisen autopysäköinnin kustannusjako Rakenteellisen autopysäköinnin kustannusjako Muiden kotikuntien osallistuminen Liityntäpysäköintialueiden varustetaso 28
Pyöräpysäköinnin kustannusjako 29 Perushintaan perustuvat laskennalliset rakentamis-kustannukset jaetaan tasan (50/50 %) sijaintikunnan ja valtion kesken rautatieasemien ja -seisakkeiden sekä maantie-liikennettä palvelevien pysäkkien liityntäpysäköintikohteissa Kustannusjako ei riipu siitä, onko liityntäpysäköintialue luokiteltu seudullisesti, paikallisesti merkittäväksi tai pienimuotoiseksi alueeksi. Pyöräpaikkojen kustannusjako koskee niin lisäpaikkoja kuin nykyisiä paikkoja korvaavia laadukkaampia paikkoja (esim. runkolukitus) Pyöräpaikan kustannusten arvonlisäveroton enimmäishinta (perushinta) on 2 500 euroa/paikka (MAKU joulukuu 2015, 2010=100) Jos perushinta ylittyy, jää perushinnan ylittävä osa pyöräpaikkakustannuksista sijaintikunnan maksettavaksi. Jos toteutunut hinta on perushintaa pienempi, jaetaan kustannukset toteuman perusteella. Tässä ja muissa kalvoissa kuvatut perushinnat perustuvat pääosin HSL-kustannusjakomallin pilottihankkeeseen (HSL 6/2016).
Maantasoisen autopysäköinnin kustannusjako 1 30 Uuden maantasoisen autopaikan kustannusten arvonlisäveroton enimmäishinta (perushinta) on 7 000 /paikka (MAKU 108,9 ; 2010=100) Jos perushinta ylittyy, jää perushinnan ylittävä osa autopaikkakustannuksista sijaintikunnan maksettavaksi. Jos toteutunut hinta on perushintaa pienempi, jaetaan kustannukset toteuman perusteella. Uusien paikkojen perushintaan perustuvat laskennalliset rakentamiskustannukset jaetaan kuntien ja valtion kesken seuraavasti: Seudullisesti merkittävät alueet: kunnat/valtio = 50 / 50 % valtio enintään 3 500 /paikka. Paikallisesti merkittävät alueet: kunnat/valtio = 70 / 30 % valtio enintään 2 100 /paikka. Pienimuotoiset alueet: kunnat/valtio = 70 / 30 % valtio enintään 2 100 /paikka. Valtio ei kuitenkaan rahoita katuverkkoon liittyviä kohteita, jotka eivät palvele rautatieasemien ja -seisakkeiden tai maantieliikennettä palvelevien pysäkkien liityntäpysäköintiä. Valtion budjettisäädökset huomioidaan osallistumisessa.
Maantasoisen autopysäköinnin kustannusjako 2 31 Nykyisiä paikkoja korvaavien maantasopaikkojen arvonlisäveroton enimmäishinta (perushinta) on 50 % uuden paikan perushinnasta eli 3 500 /paikka (MAKU 108,9 ; 2010=100) Korvaavat paikat = se osa rakennettavista tai parannettavista paikoista, joka ei lisää paikkamäärää aiempaan verrattuna. Korvaava paikka voidaan toteuttaa myös nykyiseen sijaintiin. Valtio osallistuu korvaavien maantasopaikkojen kustannusjakoon ainoastaan, jos paikkojen laatutasossa tapahtuu parannus (esim. P-alueen päällystäminen, siirtäminen lähemmäs asemaa / pysäkkiä, kulkuyhteyden parantaminen nykyisille paikoille). Korvaavien paikkojen perushintaan perustuvat laskennalliset rakentamiskustannukset jaetaan kuntien ja valtion kesken vastaavasti kuin uusien paikkojen kustannuksetkin: Seudullisesti merkittävät alueet: kunnat/valtio = 50 / 50 % valtio enintään 1 750 /paikka. Paikallisesti merkittävät alueet: kunnat/valtio = 70 / 30 % valtio enintään 1 050 /paikka. Pienimuotoiset alueet: kunnat/valtio = 70 / 30 % valtio enintään 1 050 /paikka. Maantasopaikan korvaamista rakenteellisella paikalla käsitellään seuraavassa.
Rakenteellisen autopysäköinnin kustannusjako 1 Valtio osallistuu rakenteellisten pysäköintipaikkojen kustannuksiin vastaavilla osuuksilla kuin maantasoisessa pysäköinnissä. Kustannusjakomallissa uusien rakenteellisten pysäköintipaikkojen perushintana käytetään maan-tasoisen paikan perushintaa 7 000 /paikka. Jos perushinta ylittyy, jää perushinnan ylittävä osa autopaikkakustannuksista sijaintikunnan maksettavaksi. Jos toteutunut hinta on perushintaa pienempi, jaetaan kustannukset toteuman perusteella. Uusien paikkojen perushintaan perustuvat laskennalliset rakentamiskustannukset jaetaan kuntien ja valtion kesken seuraavasti: Seudullisesti merkittävät alueet: kunnat/valtio = 50 / 50 % valtio enintään 3 500 /paikka. Paikallisesti merkittävät alueet: kunnat/valtio = 70 / 30 % valtio enintään 2 100 /paikka. Pienimuotoiset alueet: kunnat/valtio = 70 / 30 % valtio enintään 2 100 /paikka. Valtio ei kuitenkaan rahoita katuverkkoon liittyviä kohteita, jotka eivät palvele rautatieasemien ja -seisakkeiden tai maantieliikennettä palvelevien pysäkkien liityntäpysäköintiä. Valtio budjetti-säädökset huomioidaan osallistumisessa. 32
Rakenteellisen autopysäköinnin kustannusjako 2 33 Nykyisiä paikkoja korvaavien rakenteellisten paikkojen arvonlisäveroton enimmäishinta (perushinta) on 50 % uuden paikan perushinnasta eli 3 500 /paikka. Korvaavat paikat = se osa rakennettavista tai parannettavista paikoista, joka ei lisää paikkamäärää aiempaan verrattuna. Korvaava rakenteellinen paikka voidaan toteuttaa myös nykyiseen sijaintiin. Valtio osallistuu korvaavien rakenteellisten paikkojen kustannusjakoon ainoastaan, jos paikkojen palvelutasossa tapahtuu parannus (esim. katettu paikka, siirtäminen lähemmäs asemaa / pysäkkiä, kulkuyhteyden parantaminen). Jos valtio ei ole aikaisemmin osallistunut korvattavien paikkojen kustannuksiin, valtio osallistuu niitä korvaavien rakenteellisten paikkojen kustannuksiin uusien paikkojen perushinnasta (7 000 /paikka) lasketulla osuudella (alueen merkityksen mukaan 30 % tai 50 %). Jos korvaavien paikkojen rakentaminen liittyy merkittävään kaupunkikehityshankkeeseen tai muuhun suurempaan hankkeeseen, sovitaan kustannusjaosta tapauskohtaisesti.
Muiden kuntien osallistuminen Sijaintikunnan ulkopuoliset kotikunnat eivät osallistu pyöräliitynnän kustannuksiin. Jos on osoitettavissa, että yli 10 % liityntäpysäköintiä käyttävistä autoilijoista on sijaintikunnan ulkopuolisesta kotikunnasta, tämän kotikunnan maksuosuus on lähtökohtaisesti kiinteä 10 % uusien maantasoisten autopaikkojen perushintoihin perustuvista laskennallisista kustannuksista. Kohdekunta ei lähtökohtaisesti osallistu Pirkanmaalla toteutettavan liityntäpysäköinnin kustannuksiin. 34
Muiden kuntien osallistuminen Korvaavien paikkojen (= laatutason parantaminen tai maantasopaikkojen korvaaminen rakenteellisilla paikoilla) kustannuksiin muut koti- tai kohdekunnat eivät osallistu. Kustannusjakoneuvottelujen käynnistäminen on sijaintikunnan vastuulla. Kuntien välinen kustannusjako ei vaikuta valtion ja kuntien väliseen kustannusjakoon. 35
Liityntäpysäköintialueiden varustetaso Pyöräpysäköinti 36 Varustelutekijän kuvaus (Pyöräpysäköinti) Opastus jalankulku- ja pyöräilyverkolta, kiinteä viitoitus (*) (jos p-alue ei pysäkin lähellä) Kiinteät pyörätelineet ja runkolukitus Tavoitteellinen minimitaso A Seudullisesti merkittävä alue Kaupallisin ehdoin Tavoitteellinen minimitaso B Paikallisesti merkittävä alue Tavoitetaso Tavoitetaso Kaupallisin ehdoin Tavoitteellinen minimitaso C Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue X X jos sijainti ei ole ilmeinen X X X Katos (*) X X taajamassa X Lukittava tila tai kaappi (tarve viimeistään asiakaspalautteen kautta) Valaistus (*) (jos välittömässä läheisyydessä ei alue- tai tie/katuvalaistusta) Sähköpyörän latauspiste Kunnossapidon järjestäminen ja kunnossapitovastuun selvittäminen Yhteystieto palautteen antamista varten (*) X järjestetään, erinomainen palvelutaso X (X) tai yhteistyökump. avulla X Tavoite X (X) X X (X) X (X) tilavarauksena järjestetään, hyvä palvelutaso X X X (*) = vastaava palvelutasotekijä kuin Pirkanmaan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen 2017 19 solmupysäkeillä (Taulukko 11) jos ei sähkökeskusta, uusiutuvat + mahdollisesti led järjestetään, riittävä taso työmatkaliikenteelle Kaupallisin ehdoin
Liityntäpysäköintialueiden varustetaso Autopysäköinti A = Seudullisesti merkittävä B = Paikallisesti merkittävä C = Pienimuotoinen Varustelutekijän kuvaus (Autopysäköinti) Tavoitteellinen minimitaso Kaupallisin ehdoin Tavoitteellinen minimitaso Kaupallisin ehdoin Tavoitteellinen minimitaso Tavoitetaso Tavoitetaso Tavoitetaso Kaupallisin ehdoin Opastukseen ja alueelle tai pysäkille saapumiseen liittyvät tekijät Opastus alueelle katu/tieverkolta, kiinteä viitoitus X X X Opastus alueelle katu/tieverkolta + paikkamäärätieto (käyttöasteen seuranta) Opastus alueelta pysäkille, jos reitti epäselvä (asemalla opastus aina) (*) Sähköinen matkustajainfo liipy-alueella (jos saatavissa reaaliaikaisena) (*) Alueen jäsentely ja paikkajako Asfaltointi, paikkamerkinnät, liipy-alueen liikennemerkit Jos olemassaoleva suuri P-alue, liipy-alueen erottaminen liikennemerkein 37 (*) = vastaava palvelutasotekijä kuin Pirkanmaan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen 2017 19 solmupysäkeillä (Taulukko 11) X X X X X X X (X) X (X) X X X X Jos tarve yli 50 pysäköintipaikalle todennäköisesti oma alue P-paikat liikuntaesteisille X X X Saattoliikenteen tarvitsemat tilavaraukset X X X P-paikat yhteiskäyttöautoille (= pitempiaikainen pysäköinti, vrt. omat autot) P-paikat taksille, uusille liikenteen palveluille (= lyhytaikainen pysäköinti) Käyttömukavuuteen liittyvät tekijät Valaistus (*) (jos välittömässä läheisyydessä ei muuta valaistusta) Osalla paikoista lämmitystolppa = sähköautojen latauspiste (pienitehoinen) X X X X toteutus kysynnän mukaan tilavarauksena tilavarauksena X X X X (X) X (X) X (X) X
Liityntäpysäköintialueiden varustetaso Autopysäköinti Varustelutekijän kuvaus (Autopysäköinti) Kävelyreitteihin liittyvät tekijät A = Seudullisesti merkittävä B = Paikallisesti merkittävä C = Pienimuotoinen Tavoitteellinen minimitaso Kaupallisin ehdoin Tavoitteellinen minimitaso Kaupallisin ehdoin Tavoitteellinen minimitaso Tavoitetaso Tavoitetaso Tavoitetaso Kaupallisin ehdoin Esteetön reitti pysäkille saakka X X X Turvalliselle reitille ohjaava optinen ohjaus, eroteltu jalankulkuväylä (esim. kiveys) Turvalliset ajoväylien ja teiden/katujen ylitykset (esim. merkintä, hidasteet) Alueelle pääsyn ja sen käytön valvonta (myös käyttöasteen seurantaa varten) Liikennemerkit ja aikarajoitus; satunnainen pysäköinnin valvonta Keskusta-alue: Maksuautomaatti + matkakortin/matkalipun lukija Pysäköintilaitos: Puomi + matkakortin/matkalipun lukija; maksuautomaatti Aluevalvonta (esim. kameravalvonta, palveluntarjoajan valvomosta) Kunnossapito ja asiakaspalaute Kunnossapidon järjestäminen ja kunnossapitovastuun selvittäminen X X X X X X X X X osana pysäköintipolitiikkaa osana pysäköintipolitiikkaa osana pysäköintipolitiikkaa osana pysäköintipolitiikkaa osana pysäköintipolitiikkaa osana pysäköintipolitiikkaa X X X X X X Yhteystieto palautteen antamista varten (*) X X X Muut palvelut (ei sinänsä varustekriteerejä, mutta voivat lisätä alueen käyttöä) Julkisten ja kaupallisten palvelujen läheisyys ("arjen sujuvuus") Vapaa-ajan palvelut, esim. urheilutalo, kuntosali (aikarajoitus!) olemassa olevat palvelut olemassa olevat palvelut 38 (*) = vastaava palvelutasotekijä kuin Pirkanmaan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen 2017 19 solmupysäkeillä (Taulukko 11) olemassa olevat palvelut olemassa olevat palvelut olemassa olevat palvelut olemassa olevat palvelut
Tiivistelmä kustannusjaon periaatteista Kustannusjakomalli on joukkoliikennemuodosta riippumaton dioissa 17 18 kuvatuin rajoituksin. Etäisyys Tampereelta tai Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennevyöhyke eivät vaikuta kustannusjakoon. Pyöräpysäköinnin kustannusjako (kunta / valtio 50 / 50 %) ei riipu siitä, onko liityntäpysäköintialue luokiteltu seudullisesti merkittäväksi, paikallisesti merkittäväksi tai pienimuotoiseksi alueeksi. Autopysäköinnissä valtio osallistuu 50 % osuudella, jos liipy-alue on seudullisesti merkittävä. Muutoin valtion osuus on 30 %. Autopaikkojen perushinta on sama riippumatta sitä, onko liipy-alue maantasossa vai rakenteellinen. 39