Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö



Samankaltaiset tiedostot
Itämeren kala elintarvikkeena

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Raputuotanto kasvaa, mistä uusia markkinoita?

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Raputalousohjelma

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Sähköjärjestelmän toiminta talven huippukulutustilanteessa

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Lapin maatalouden rakennetta

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna Kantar TNS 2016 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code SFS-ISO sertifioitu

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!


Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi Taustatiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Energian hankinta ja kulutus

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Raputalouskatsaus Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Energian hankinta ja kulutus

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Tuontipuu energiantuotannossa

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Riittääkö puuta kaikille?

Hyödylliset haitalliset sisävesissä

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Marjanviljely elinkeinona

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Arvokas juusto Anja Pölönen

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Raputalouskatsaus Markku Pursiainen ja Joonas Rajala (toim.)

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Transkriptio:

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013

Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien ammattikalastajien rapusaaliista Viljelemällä tuotetuista ravuista (ei sisällä poikastuotantoa) Kulutus = oma tuotanto + tuontiravut Tilastoaineisto: RKTL julkaistut tilastot Tullihallituksen julkaisematon tilasto

- Merkittävä kasvu 2000-luvun loppupuolella täplärapusaaliissa - 2000-luvulla keskimäärin noin puolet rapusaaliista on saatu Hämeen alueelta

Sisäveden ammattikalastajien rapusaalis Vuonna 2010 yht. 340 rekist. kalastajaa/yrittäjää 31 heistä ravusti saalis pääasiassa täplärapua Saaliista 82 % Varsinais-Suomesta v. 2010 saalis 488 000 täplärapua (= n. 22 tn rapuja)

Rapusaalisseuranta 2006-2011 Saalisseurannassa on mukana vuosittain noin 10 ansioravustajaa

Rapusaalisseuranta 2006-2012 Saaliin rakenne on erilainen jokiravulla ja täpläravulla Saaliiksi otettavaa: jokirapusaaliissa noin neljännes (27%) täplärapusaaliissa yli puolet (57 %)

Ruokaravun viljely Noin 90% täplärapuja Rapujen viljelytuotanto on vähentynyt V. 2010 tuotettiin noin 14 000 ruokarapua ( = noin 0,6 tn rapuja)

Kokonaistuotanto (saalis + viljely)

Raputuotannon arvo Yksiselitteistä ajantasaista keskihintaa ei ole ravuille saatavilla Sisäveden ammattikalastajien saama täpläravun keskihinta ammattiravustuksen täplärapusaaliin arvo v. 2010 oli 424 000 muikun ja kuhan jälkeen oli arvoltaan merkittävin saalislaji sis. amm. kalastajille Kalan tuottajahintatilastossa ravut viimeksi v. 2008 tiedot kerätään kalatukkujen ostohinnoista koko tuotannon arvo (vapaa-ajanravustus + ammattiravustus + viljely) oli näin laskien v. 2010 noin 12,4 milj., huippuvuonna 2009 noin 22,7 milj Rapusaalis on huomattavan arvokas verrattuna moneen kalalajiin

Äyriäistuotteiden tuonti Äyriäistuotteiden maahantuonti vuosina 1995 ja 2006-2010. Arvot vuoden 2010 rahanarvon mukaan. Tuonnin määrä (1 000 kg) Tuonnin arvo (1 000 ) Tuoteryhmä 1995 2006 2007 2008 2009 2010 1995 2006 2007 2008 2009 2010 Pakasteet 335 710 950 833 865 776 2 350 4 148 5 287 4 916 4 935 4 911 Tuoreet 16 33 45 52 57 68 199 480 560 638 630 665 Säilykkeet 1 722 2 391 2 505 2 430 2 574 3 252 14 454 12 820 15 340 14 994 15 308 19 362 Yhteensä 2 074 3 133 3 501 3 315 3 497 4 096 17 002 17 447 21 188 20 548 20 873 24 938 vuonna 2010 tuotiin yli 4 miljoonaa kg äyriäisiä, arvoltaan noin 25 milj. Äyriäistuonnin määrä on noin 2 kertaistunut 15 vuodessa

Eniten tuodaan erilaisia katkarapuja, vuosina 2007-2010 noin 3190 tn/v Makeavesirapuja tuotiin vuosina 2006-2010 keskimäärin noin 139 tn/v Makeavesirapujen tuonti keskimäärin viisivuotisjaksottain Pakaste ja säilyke Elävä ja tuore 2006 2010 2001 2005 1996 2000 0 50 100 150 Rapuja 1 000 kg/vuosi

Äyriäisten kulutus Ei äyriäisvientiä kaikki Suomeen tuodut äyriäiset ja oma tuotanto kulutetaan kotimaassa Eniten syödään katkarapuja noin 3 200 tn/v = 600 g /henkilö/v Makeavesirapujen kulutuksesta 2/3 on kotimaan tuotantoa Makeavesirapujen kulutus noin 450 tn /v = alle 100 g/henkilö/v = noin 2 rapua /henkilö/v Ruotsissa kulutus noin 10 rapua/henkilö/v Makeavesirapujen tuotanto tuonti ja yhteenlaskettu kulutus 1995? 1999 2006? 2010 1 000 yks. 1000kg 1 000 yks. 1 000kg Oma tuotanto 2 713 117 6 642 296 Tuonti, elävät ja tuoreet 102 4 418 18 Tuonti, pakasteet ja säilykkeet 1 102 47 2 814 121 Yhteensä = rapujen kulutus 3 917 169 9 874 435 Kulutus on noin 2,5 kertaistunut 10 vuodessa, mutta oman tuotannon osuus kulutuksesta on pysynyt samana

Raputuotanto kasvaa, mutta mistä uusia markkinoita? Kyselytutkimus suunnattiin 5000 (18-74 -vuotiaalle) suomalaiselle. Suomi jaettiin viiteen ositteeseen. Kysyttiin mm.: Syötkö suomalaisia rapuja? Noin 32% suomalaisista syö kotimaisia joki- ja täplärapuja Ahvenanmaan lisäksi eniten rapujen syöjiä on Uudella maalla ja Eteläisessä Suomessa, vähiten alueella Pohjanmaa/Lappi

Rapuja syövien osuudet henkilömäärinä Koko maan aikuisväestö noin 3,6 milj. Aikuisväestöstä noin 1,2 milj. syö suomalaisia rapuja Jos syöjiin lisätään vielä lapset ja seniorit on syöjiä noin 1,6 milj.

Kiitos mielenkiinnosta!