Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Transkriptio

1 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä mertalupaa. Näsijärvelle oli myynnissä 1200 mertalupaa, joista meni kaupaksi 1139 kappaletta. Pyhäjärvelle oli myynnissä 800 mertalupaa, joista myytiin 409 kappaletta. Näsijärvellä täpläravulle ei ollut määritelty alamittaa. Pyhäjärvellä kaupungin vesialueilla täpläravun alamittasuositus oli 11 cm vuonna Alamittasuositus johtui kesällä 2012 käynnistyneestä tutkimushankkeesta, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) pyrkii selvittämään rapukannan epäsuotuisan kehityksen syitä. Rktl:n tutkimushankkeen takia saaliskirjanpitolomake uudistettiin. Lomakkeella kerättiin aiempaa tarkemmin tietoa mm. saaliin kokojakaumasta. Tässä yhteenvedossa on kuitenkin pääasiassa esitetty ravustustulokset vanhan saalislomakkeen mukaisesti, jolloin tuloksia voidaan paremmin vertailla aiempien vuosien ravustustuloksiin. Viimeisessä luvussa on kuitenkin esitetty lyhyt yhteenveto tarkemmin saaliin kokojakaumaa esittelevistä tuloksista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää omassa tutkimuksessaan uudella saalislomakkeella saatuja tietoja. Mertaluvan hinta vuonna 2012 oli 5. Yhteen ruokakuntaan myytiin enintään 20 mertalupaa. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty ravustuslupien myyntimäärät vuosina Ensimmäisinä vuosina ravustuslupia oli myynnissä vähemmän kuin nykyisin. Pyhäjärvelle osti ravustuslupia yhteensä 55 ravustajaa, joista 19 palautti saalislomakkeen. Näsijärvellä ravustajia oli 138, joista saalislomakkeen palautti 28. Yhteenvedossa esitettävät tiedot on laskettu saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamien tietojen pohjalta, eivätkä ne täytä tilastollisen tarkastelun kriteerejä. Tulokset osoittavat kuitenkin suunnan rapusaaliiden kehityksestä. 1

2 2. Ravustusvolyymi Pyhäjärvellä ravustuskausi oli vilkkaimmillaan ravustuskauden alusta elokuun loppuun. Näsijärvellä ravustettiin vilkkaimmin elokuun lopussa ja syyskuun alussa. Pyhäjärvessä oli mertoja enimmillään 126 kpl/vrk ja vähimmillään 1 kpl/vrk. Näsijärvessä oli mertoja enimmillään 227 kpl/vrk ja vähimmillään 8 kpl/vrk. 2

3 3. Rapusaalis Tässä luvussa on tarkasteltu ravustuslomakkeiden palauttaneiden henkilöiden rapusaalista. Tuloksissa on kuvattu rapusaalista aiempien vuosien tapaan kokonaissaaliin osalta sekä yli 10 cm ja alle 10 cm rapujen osalta. Uudella lomakkeella ilmoitetut eri kokoluokkia koskevat saalistiedot on siten näissä tuloksissa yhdistetty kahdeksi luokaksi: alle 10 cm ja yli 10 cm. Lisäksi tulokset perustuvat ilmoitettuihin rapujen määriin merroissa. Tässä luvussa ei siten ole käsitelty saalislomakkeella ilmoitettuja pyyntilohkolta otettujen rapujen määriä. Saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien merroissa olleiden rapujen kokonaismäärä vuonna 2012 oli Pyhäjärvellä 3198 kpl ja Näsijärvellä kpl. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty eri vuosien saalismäärät lomakkeen palauttaneiden osalta. Vuotuiset luvut eivät ole ensimmäisessä taulukossa keskenään vertailukelpoisia johtuen saalislomakkeen palauttaneiden määrän vaihtelusta eri vuosina. Kokonaissaaliin kehityksen suuntaan voidaan kuitenkin arvioida seuraavan sivun toisesta taulukosta Kokonaisrapusaalis suhteutettuna myytyihin mertalupiin, jossa saalislomakkeen palauttaneiden ilmoittamat saalismäärät on suhteutettu myytyihin mertalupiin. Tämän taulukon luvut ovat laskennallisia, ja niissä oletetaan, että ravustuslomakkeen palauttaneiden ravustusaktiivisuus ja ravustussaalis ovat keskimäärin samanlaisia kuin kaikkien luvan ostaneiden. Tämän tarkastelun perusteella Pyhäjärven kokonaissaalis oli vuonna 2012 melko alhainen. Vuosina vain kolmena vuonna (1999, 2004 ja 2005) laskennallinen kokonaissaalis on ollut alhaisempi kuin viime ravustuskaudella. Näsijärvellä kokonaissaalis oli ravustuskaudella 2012 heikko erityisesti vuosiin verrattuna. Saalislomakkeen palauttaneiden ilmoitusten mukaan Pyhäjärvellä yli 10 cm rapujen osuus kokonaissaaliista oli 41 % vuonna Yli 10 cm rapujen mertakohtainen saalismäärä vuorokaudessa laski edelleen viime vuodesta ollen 0,36 rapua/merta/vrk. Tämä luku on alhaisin sitten vuoden Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä nousi Pyhäjärvellä edelliseen vuoteen nähden hieman ollen 0,52 rapua/merta/vrk. Näsijärvellä yli 10 cm rapujen osuus ilmoitetusta kokonaissaaliista oli 39 %, mikä on korkeampi kuin kolmena edellisenä vuonna. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen vuorokausikohtainen saalismäärä kuitenkin laski edelleen, kun yli 10 cm rapuja saatiin yhdellä merralla vuorokauden aikana 0,97 kpl. Pienten rapujen mertakohtainen määrä oli huomattavasti alhaisempi verrattuna viiteen edellisvuoteen ollen 1,54 rapua/merta/vrk. Vuosina pienten rapujen mertakohtainen määrä on vaihdellut 3,32-5,55 kpl/merta/vrk. Tarkat luvut ilmoitetuista saalismääristä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta selviävät seuraavan sivun taulukoista. Saalistietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen. Tämä yhteenveto on järjestyksessään 15. 3

4 RAPUSAALIS (MUKANA ALLE 10 CM), HUOM SAALISLOMAKKEEN PALAUTTANEIDEN KOKONAISSAALIS, ERI VUODET EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA KESKENÄÄN Pyhäjärvi Näsijärvi KOKONAISSAALIS SUHTEUTETTUNA MYYTYIHIN MERTALUPIIN Pyhäjärvi Näsijärvi YLI 10 CM RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,68 0,38 0,22 0,54 1,57 1,62 0,83 0,92 0,42 0,36 Näsijärvi 1,24 1 0,46 0,81 1,99 2 1,89 1,07 1,15 0,97 ALLE 10 CN RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,41 0,08 0,19 0,95 1,66 1,53 1,72 1,6 0,43 0,52 Näsijärvi 1,47 0,5 0,49 2,86 5,05 3,63 5,55 3,32 3,55 1,54 ALLE 10 CM RAPUJEN OSUUS (%) Pyhäjärvi 37 % 17 % 46 % 64 % 51 % 48 % 67 % 63 % 50 % 59 % Näsijärvi 54 % 33 % 51 % 78 % 72 % 64 % 75 % 76 % 75 % 61 % YHDEN RAVUSTAJAN KESKIMÄÄRÄINEN SAALIS Pyhäjärvi Näsijärvi

5 Seuraavista kaavioista voi tarkastella yksityiskohtaisemmin saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien vuoden 2012 rapusaalista. Ensimmäiset kaksi kaaviota kuvaavat Pyhäjärven rapusaalista sekä Pyhäjärvessä pyynnissä olleiden mertojen ja saadun rapusaaliin suhdetta. Näsijärveltä on esitetty vastaavat kaaviokuvat seuraavalla sivulla. Pyhäjärvellä rapuja saatiin parhaiten elokuun puolivälin ja syyskuun alun välisenä aikana, jolloin myös ravustettiin aktiivisimmin, mikä on havaittavissa jälkimmäisestä kaaviosta. Syys- ja lokakuussa saalismäärät olivat pieniä. Saaliin määrä ja pyynnissä olleiden mertojen määrä pääasiassa noudattelee toisiaan, mutta erityisesti ravustuskauden alussa saalismäärät ovat useina päivinä olleet heikkoja suhteessa pyynnissä olleiden mertojen määrään. 5

6 Näsijärvellä rapuja saatiin parhaiten aivan ravustuskauden alussa sekä elokuun puolivälin ja syyskuun 12. päivän välisenä aikana. Rapusaaliin määrän vaihtelut eivät näyttäisi kokonaan olevan selitettävissä pyynnissä olevien mertojen määrällä, vaikkakin mertojen määrä ja saaliin määrä pääasiassa noudattelee toisiaan. 6

7 Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskimääräiset viiden vuorokauden mertakohtaiset saaliit pituudeltaan yli 10 cm rapujen osalta. Ensimmäinen kaavio kuvaa Pyhäjärvellä tapahtunutta saaliskehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Seuraavan sivun kaaviossa on nähtävissä Näsijärven saaliskehitys. Tämän tarkastelun perusteella Pyhäjärvellä mertakohtaiset vuorokausisaaliit olivat etenkin ravustuskauden alussa alhaisia. Syyskuussa saalismäärät olivat kuitenkin pääasiassa kolmea edellisvuotta parempia, mutta vuoden 2008 saalismääriin ei päästy koko kauden aikana. 7

8 Näsijärvellä mertakohtainen rapusaalis oli lähes koko ravustuskauden heikompi kuin neljänä edellisvuonna. Elokuun lopulla ja syyskuun kahdella ensimmäisellä viikolla saalismäärät olivat kauden parhaita. 4. Yhteenveto uuden lomakkeen ravustustiedoista Tässä luvussa on esitetty lyhyesti yhteenvetotietoja, joita kerättiin tarkemmalla, vuonna 2012 uudistetulla saalistietolomakkeella. Lomakkeelle tuli kirjata mertojen koentapäivä, pyyntivuorokausien lukumäärä ennen pyydysten koentaa, pyyntilohko, jolta saalis oli saatu sekä pyynnissä olleiden mertojen määrä. Lisäksi lomakkeelle tuli kirjata tieto kokoluokittain rapujen määrästä merroissa ja pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä. Näsijärvellä kokoluokat olivat molempien kohtien osalta seuraavat: alle 8 cm, 8-9,9 cm cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä rapujen lukumäärä merroissa ilmoitettiin kokoluokissa alle 8 cm, 8-9,9 cm 10-11,9 cm ja yli 12 cm sekä pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä kokoluokissa 11-11,9 cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä merroissa olleista ravuista 32 % oli pituudeltaan alle 8 cm. Pituudeltaan 8-9,9 cm rapuja ja cm rapuja oli molempia 27 %. Yli 12 cm rapuja oli 14 %. Kaikkiaan merroissa oli rapuja 3198 kpl. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Pyhäjärvestä 37 % (1168 kpl). Loput ravut eli 2030 kappaletta palautettiin pyyntialueelle. Pyhäjärvestä otetuista ravuista 63 % (739 kpl) oli pituudeltaan cm. Loput ravut (429 kpl) olivat pituudeltaan yli 12 cm. Näsijärvellä merroissa olleista ravuista 6 % oli pituudeltaan alle 8 cm. 55 % ravuista oli pituudeltaan 8-9,9 cm ja 38 % oli cm. Yli 12 cm rapuja oli vain 1 % kaikista merroissa olleista ravuista. Näsijärven kokonaissaalis oli rapua. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Näsijärvestä 44 % ( kpl). Loput ravut eli kappaletta palautettiin takaisin pyyntialueelle. Näsijärvestä otetut ravut jakautuivat kokoluokkiin seuraavasti: alle 8 cm oli 0,3 %, 8-9,9 cm 13 %, cm noin 84 % ja yli 12 cm oli 2 % kaikista pyyntialueelta otetuista ravuista. 8