Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011
|
|
- Pauliina Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011 myynnissä yhteensä mertalupaa; Pyhäjärvelle kpl ja Näsijärvelle kpl. Näsijärven osalta kaikki myynnissä olleet luvat menivät kaupaksi. Pyhäjärvelle lupia ostettiin yhteensä 550 kpl eli alle puolet myynnissä olleista luvista. Yhden ruokakunnan oli mahdollista ravustaa enintään 20 merralla. Yksi mertalupa maksoi 5. Pyhäjärvelle lupia osti 69 ravustajaa, Näsijärvelle 139 ravustajaa. Pyhäjärvellä ravustaneista 14 palautti ravustuskirjanpito lomakkeen. Näsijärven ravustajista lomakkeen palautti 13. Tässä yhteenvedossa esitettävät tiedot on laskettu saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamien tietojen pohjalta. Yhteenvedon tiedot eivät täytä tilastollisen tarkastelun kriteerejä, sillä kaikista ravustajista saalislomakkeen palauttaneiden osuus oli vain 13%. Tulokset osoittavat kuitenkin suunnan rapusaaliiden kehityksestä. 1
2 2. Ravustusvolyymi Pyhäjärvellä ravustus oli vilkkaimmillaan ravustuskauden alusta syyskuun alkuun. Näsijärvellä ravustettiin ahkerimmin ravustuskauden alusta aina syyskuun lopulle. Molemmissa järvissä ravustus jatkui aivan kauden loppuun asti, mutta alkukautta pienemmällä volyymilla. Pyhäjärvessä oli mertoja enimmillään 55 kpl/vrk ja vähimmillään 5 kpl/vrk. Keskimäärin Pyhäjärvellä ravustettiin 7,6 merralla/ravustaja. Näsijärven suurin mertamäärä oli 183 kpl/vrk ja pienin 10 kpl/vrk. Näsijärvellä ravustettiin keskimäärin 9,4 merralla/ravustaja. 3. Rapusaalis Saalislomakkeen palauttaneiden kesken rapusaaliin suuruus kokonaisuudessaan (mukana myös alle 10 cm ravut) oli Pyhäjärvellä noin kpl ja Näsijärvellä kpl. Kun nämä saalistiedot suhteutetaan kaikkien vuoden 2011 ravustajien kesken, voidaan arvioida, että Pyhäjärveltä ravustettiin kaikkiaan noin rapua ja Näsijärveltä rapua. Koko ravustuskauden aikana yksi ravustaja sai keskimäärin Pyhäjärveltä 139 rapua ja Näsijärveltä rapua. Sekä Pyhäjärven että Näsijärven kokonaissaalis laski edellisvuoteen verrattuna. rapujen prosentuaalinen osuus rapusaaliin kokonaismäärästä oli Pyhäjärvellä 50% ja Näsijärvellä 25%. Pyhäjärven yli 10 cm rapujen mertakohtainen saalismäärä (per vuorokausi) oli alhaisin sitten vuoden Näsijärvellä yli 10 cm rapujen mertakohtainen määrä nousi hieman. 2
3 Alle 10 cm rapujen mertakohtaiset saalismäärät (per vuorokausi) laskivat Pyhäjärvessä, Näsijärvessä niiden määrä nousi. Pyhäjärvellä alamittaisia rapuja saatiin edellisvuotta selvästi pienempi määrä, Näsijärvellä määrä nousi vain hieman. Prosentuaalisesti alle 10 cm rapujen osuus rapusaaliin kokonaismäärästä oli Pyhäjärvellä 50% ja Näsijärvellä 75%. Tarkat luvut ilmoitetuista saalismääristä vuosilta selviävät seuraavista taulukoista. Vuotuiset luvut eivät ole ensimmäisen taulukon ( rapusaalis ) osalta vertailukelpoisia keskenään, sillä lomakkeen palauttajien määrä vaihtelee vuosittain merkittävästi. Sen sijaan kokonaisrapusaaliin vertailukelpoisuus toteutuu paremmin Kokonaisrapusaalis suhteutettuna kaikkiin ravustajiin taulukkoon, jossa saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamat saalismäärät on suhteutettu koskemaan kaikkia samana vuonna luvan ostaneita ravustajia. Kokonaisrapusaalis suhteutettuna kaikkiin ravustajiin Pyhäjärvi Näsijärvi
4 Seuraavista kaavioista voi yksityiskohtaisemmin tarkastella saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien vuoden 2011 rapusaalista. Ensimmäiset kaksi kaaviota kuvaavat Pyhäjärven rapusaalista sekä Pyhäjärven pyynnissä olleiden mertojen ja saadun rapusaaliin suhdetta. Jälkimmäiset kaaviot kuvaavat samoja seikkoja Näsijärven osalta. Kaavioita tarkasteltaessa on huomioitava, että etenkin pienten rapujen suhteen tiedot ovat vain suuntaa-antavia, sillä sama rapu saattaa mennä mertaan useita kertoja, kun se vapautetaan takaisin pyyntialueelle. Pyhäjärvellä rapuja saatiin runsainten kauden alussa sekä uudestaan elokuun lopulla. Syyskuun puolella saalismäärät pienenivät. Jälkimmäisestä kaaviosta nähdään, että myös mertojen määrä Pyhäjärvessä laski Syyskuussa. Näin ollen voidaan todeta, että mertojen määrä ja saalismäärä ovat verrannollisia toisiinsa nähden. Parikymmentä mätiä tai poikasia kantavaa naarasta palautettiin Pyhäjärveen koko ravustuskauden aikana. 4
5 Näsijärvellä rapusaaliin huippu saavutettiin heti kauden alussa, jonka jälkeen rapuja saatiin melko tasaisesti syyskuun loppupuolelle asti. Tämän jälkeen saalismäärät vähenivät merkittävästi. Myös Näsijärvessä on havaittavissa verrannollisuus saadun saaliin ja pyynnissä olleiden mertojen osalta, joskaan ei aivan niin selkeästi kuin Pyhäjärven osalta. Mätiä tai poikasia kantavia naaraita palautettiin yhteensä 40 kpl; runsainten sekä aivan ravustuskauden alussa että lopussa. 5
6 Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskimääräiset viiden vuorokauden mertakohtaiset saaliit yli 10 cm mittaisten rapujen osalta. Ensimmäinen kaavio kuvaa Pyhäjärvellä tapahtunutta saaliskehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Jälkimmäisessä kaaviossa on nähtävissä Näsijärven saaliskehitys. Pyhäjärvellä yli 10 cm rapujen mertakohtainen vuorokausisaalismäärä pysyi koko ravustuskauden alle yhden ravun/merta. Rapuja saatiin kauden alussa hieman paremmin kuin loppukaudesta. Näsijärvellä yli 10 cm rapujen mertakohtaisen saalismäärän kehitys kauden aikana oli vuoden 2010 kaltainen. Saalismäärät olivat läpi ravustuskauden melko tasaiset, joskin kauden loppua kohden vähenevät. 6
7 4. Parhaat rapusaaliit Pyhäjärvellä kauden paras kokonaissaalis saatiin ravustuskauden alkumetreillä, heinäkuun 25. päivä. Tällöin lomakkeen palauttaneiden mertoihin meni yhteensä 98 rapua, joista yli 10 cm rapujen osuus oli 46%. Myös kauden paras mertakohtainen rapusaalis Pyhäjärvellä saatiin 25. heinäkuuta, jolloin rapuja oli keskimäärin 2,6 kpl mertaa kohden. Mertoja oli vesissä tuolloin 38 kpl. Näsijärven ravustuskauden paras kokonaissaalis saatiin Pyhäjärven tavoin aivan kauden alussa. Heinäkuun 22. päivä rapuja jäi pyydyksiin yhteensä kpl. Näistä yli 10 cm rapujen osuus oli 35%. Runsain mertakohtainen saalis nousi Näsijärvestä syyskuun 16. päivä. Tuolloin rapuja oli keskimäärin 8,7 kpl mertaa kohden ja mertoja järvessä 71 kpl. Päiväkohtaisia yhteissaalismääriä voi tarkemmin tutkia liitteenä olevasta saalislomakeyhteenvedosta. 7
8 NÄSIJÄRVI YHTEENSÄ LIITE 1 Pvm Mertoja Näsijärvessä, kpl ravut Näsijärvessä Alle 10 cm ravut Palautetut naaraat Rapuja yht ravut/merta, Näsijärvi 2011 Rapuja/merta, Näsijärvi Alamitt. osuus Näsijärvessä Palautettujen naaraiden osuus ,88 5,95 68 % 1 % ,43 7,12 65 % 1 % ,53 1,9 4,46 65 % 0 % ,13 1,9 6,85 69 % 0 % ,29 1,7 4,54 71 % 0 % ,98 1,7 6,41 69 % 0 % ,57 1,6 6,77 77 % ,73 1,6 5,93 71 % ,41 1,4 5,27 73 % 0 % ,24 1,2 4,82 74 % ,19 1,1 5,15 77 % ,55 1,0 2,19 75 % ,18 1,0 4,58 74 % ,08 1,0 4,29 75 % ,19 1,0 4,46 73 % ,93 1,0 4,10 77 % ,66 1,0 2,36 72 % ,92 1,0 3,81 76 % ,10 1,0 4,72 77 % ,34 1,1 4,02 67 % ,82 1,1 3,36 76 % ,25 1,1 3,59 65 % ,91 1,1 3,35 73 % ,33 1,2 4,25 69 % ,27 1,2 3,89 67 % ,30 1,4 4,55 71 % ,40 1,5 4,92 72 % ,91 1,4 6,56 71 % ,39 1,4 4,62 70 % ,94 1,4 3,75 75 % ,53 1,2 4,54 66 % ,19 1,3 4,09 71 % ,04 1,4 4,54 77 % ,76 1,4 4,53 61 % ,65 1,4 5,90 72 % ,16 1,4 5,07 77 % ,27 1,3 5,10 75 % ,32 1,2 3,95 67 % ,25 1,2 5,42 77 % ,05 1,2 4,56 77 % ,89 1,1 2,77 68 % ,45 1,0 6,06 76 % ,07 1,0 4,68 77 % ,57 1,1 2,43 77 % ,21 1,0 5,96 80 % ,97 1,1 5,96 84 % ,05 1,3 4,21 75 %
9 Pvm Mertoja Näsijärvessä, kpl ravut Näsijärvessä Alle 10 cm ravut Palautetut naaraat Rapuja yht ravut/merta, Näsijärvi 2011 Rapuja/merta, Näsijärvi Alamitt. osuus Näsijärvessä ,46 1,2 5,21 72 % ,77 1,3 6,50 73 % ,86 1,3 2,84 70 % ,44 1,2 6,57 78 % ,16 1,0 7,48 85 % ,59 1,1 2,05 71 % ,12 1,0 8,06 86 % ,08 1,0 6,58 84 % ,92 1,2 6,44 86 % ,29 1,1 8,00 84 % ,48 1,0 8,68 83 % ,81 1,0 6,31 87 % ,59 1,0 4,47 87 % ,92 1,1 5,69 84 % ,22 1,0 5,37 77 % ,70 1,1 6,20 73 % ,66 1,0 5,48 88 % ,91 1,0 5,42 83 % ,60 0,8 4,16 86 % ,89 0,8 5,24 83 % ,13 0,8 7,08 84 % ,28 0,8 2,32 88 % ,91 0,9 4,87 81 % ,72 0,8 5,13 86 % ,32 0,8 5,30 75 % ,65 0,8 3,34 81 % ,56 0,7 3,87 86 % ,69 0,5 4,00 83 % ,38 0,5 2,79 86 % ,37 0,4 2,71 86 % ,41 0,4 2,84 86 % ,31 0,3 1,92 84 % Palautettujen naaraiden osuus ,31 0,3 1,89 82 % 2 % ,34 0,3 2,27 85 % ,29 0,3 1,57 82 % ,27 0,4 1,29 79 % ,54 0,4 1,80 70 % ,40 0,4 1,63 75 % ,62 0,5 1,46 58 % ,39 0,5 0,89 56 % ,75 0,5 2,19 66 % ,31 0,5 1,15 73 % ,50 0,5 2,33 79 % , ,50 0,7 2,65 77 % 4 % , ,00 0,7 4,30 77 % ,75 0,7 3,85 78 % 3 % 9
10 Pvm Mertoja Näsijärvessä, kpl ravut Näsijärvessä Alle 10 cm ravut Palautetut naaraat Rapuja yht ravut/merta, Näsijärvi 2011 Rapuja/merta, Näsijärvi Alamitt. osuus Näsijärvessä ,50 0,6 3,40 85 % Palautettujen naaraiden osuus ,50 0,5 3,40 82 % 3 % ,30 0,5 4,30 81 % 12% ,50 3,70 81 % 5 % ,50 3,50 80 % 6 % ,30 3,40 88 % 3 % YHTEENSÄ ,15 4,708 75,45% 0,1% 10
11 PYHÄJÄRVI YHTEENSÄ LIITE 2 Pvm Mertoja Pyhäjärvessä, kpl ravut Pyhäjärvessä Alle 10 cm ravut Palautetut naaraat Rapuja yht ravut/merta, Pyhäjärvi 2011 Rapuja/merta, Pyhäjärvi ,56 0,94 41 % ,59 1,26 53 % ,62 0,8 1,35 54 % ,11 0,9 2,27 51 % ,18 1,0 2,58 54 % ,84 1,0 2,16 61 % ,15 0,8 2,21 48 % ,53 0,7 1,40 62 % ,44 0,6 0,98 55 % ,44 0,4 1,44 69 % ,43 0,4 0,68 36 % ,27 0,3 0,42 35 % ,20 0,3 0,37 44 % ,21 0,3 0,40 48 % ,26 0,3 0,34 25 % ,50 0,4 0,81 38 % ,45 0,4 0,74 39 % ,41 0,4 0,59 31 % ,26 0,4 0,49 47 % ,23 0,3 0,40 44 % ,43 0,4 0,55 22 % ,21 0,4 0,55 61 % Alamitt. osuus Pyhäjärvessä Palautettujen naaraiden osuus ,70 0,5 1,06 20 % 14 % ,44 0,5 0,70 37 % ,61 0,5 1,35 55 % ,33 0,4 0,67 50 % ,52 0,4 1,04 50 % ,30 0,4 0,70 58 % ,48 0,4 1,10 56 % ,30 0,3 0,78 62 % ,30 0,3 0,67 56 % ,33 0,4 0,54 38 % ,26 0,4 0,60 57 % ,59 0,5 0,81 27 % ,40 0,5 0,89 47 % 9 % ,69 0,5 1,10 35 % 2 % ,52 0,5 1,00 48 % ,32 0,6 0,76 58 % ,80 0,5 1,47 44 % 2 % ,63 0,5 1,23 49 % ,33 0,5 1,04 69 % ,33 0,5 0,84 61 % ,18 0,4 0,56 68 % ,90 0,4 1,25 28 % ,21 0,4 0,42 50 % 11
12 Pvm Mertoja Pyhäjärvessä, kpl ravut Pyhäjärvessä Alle 10 cm ravut Palautetut naaraat Rapuja yht ravut/merta, Pyhäjärvi 2011 Rapuja/merta, Pyhäjärvi Alamitt. osuus Pyhäjärvessä Palautettujen naaraiden osuus ,43 0,4 0,62 31 % ,22 0,3 0,52 58 % ,19 0,3 0,46 58 % ,27 0,3 0,41 33 % ,27 0,2 0,64 57 % ,33 0,2 0,52 36 % ,17 0,2 0,50 67 % ,1 0, % ,06 0,1 0,28 80 % ,12 0,0 0,41 71 % ,06 0,1 0,29 80 % ,1 0, % ,22 0,1 0,44 50 % ,08 0,1 0,58 86 % ,08 0,1 0,69 89 % ,1 0, % ,2 0, % ,11 0,2 0,33 67 % ,58 0,2 0,92 36 % ,20 0,2 0, ,2 0, % ,13 0,1 0,75 83 % ,2 0, % ,20 0,3 0,60 33 % 33 % ,57 0,5 1,86 38 % 31 % ,50 0,5 1,17 57 % ,00 0,5 2,40 42 % 17 % ,25 0,4 1,50 83 % ,3 0, % ,1 0, % ,1 0, % ,40 0,2 0,60 33 % ,4 0, % ,40 0,4 0,80 25 % 25 % ,13 0,3 1,75 21 % 14 % ,20 0,3 0,40 50 % ,3 0, % , , ,63 0,2 0, ,40 0,2 0,80 50 % , ,1 0, %
13 Pvm Mertoja Pyhäjärvessä, kpl ravut Pyhäjärvessä Alle 10 cm ravut Palautetut naaraat Rapuja yht ravut/merta, Pyhäjärvi 2011 Rapuja/merta, Pyhäjärvi , % , % , ,3 Alamitt. osuus Pyhäjärvessä Palautettujen naaraiden osuus ,88 0,3 1,13 11 % 11 % ,60 0,3 0, , ,40 0, YHTEENSÄ ,42 0,863 50,23 % 1,1 % 13
14 14
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä
LisätiedotRapusyöttitesti särki ylivoimainen
Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa
LisätiedotTäplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset
Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus
LisätiedotPYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA
ISMO KOLARI Vuosituhannen alkuvuosiin saakka täplärapusaaliit kasvoivat hitaanlaisesti. Vuonna 2001 saalismäärä oli RKTL:n kalastuskyselyjen mukaan 650 000 kappaletta eli 30 prosenttia koko rapusaaliin
LisätiedotHämeen täplärapuvedet ja raputalous
Hämeen täplärapuvedet ja raputalous Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotRapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö
Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotTuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä
Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V
LisätiedotTilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.
Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotKalastustiedustelu 2016
Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotJoki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus
Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta
LisätiedotVUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006
VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN
LisätiedotISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja
PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan
LisätiedotPAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011
PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue, Turku 1 1. Johdanto Someron järvien täplärapuistutusten aloittamiseen on vaikuttanut merkittävällä tavalla kalabiologi
LisätiedotPäijänteen kalastuskysely 2011
5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotTäplärapuselvitys Tampereen Pyhäjärvellä. Mikä aiheutti kannan romahtamisen, ja mikä estää siitä toipumisen?
Täplärapuselvitys Tampereen Pyhäjärvellä Mikä aiheutti kannan romahtamisen, ja mikä estää siitä toipumisen? Ismo Kolari 2018 Kansi. Pyhäjärven Lehtisaaren rannasta saatiin elokuun 2017 koeravustuksissa
LisätiedotApteekkien kokonaistaloudellinen tilanne
Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä
LisätiedotTampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018
Tampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018 Ismo Kolari 2018 Kansi. Koeravustajat tauolla Pyhäjärven Rajasalmessa. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry Viinikankatu 55 33800 Tampere Puh. 050-5929 259
LisätiedotMaan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia
Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018 Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Kevättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, jota
LisätiedotKokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016
Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016 JOONAS RAJALA SUOMEN VESISTÖPALVELU OSK 2016 Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Istutukset...
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotVähittäiskauppa kesällä
Vähittäiskauppa kesällä Mitä kesällä ostetaan? Kukkien ja kasvien myynnin sesonki alkaa käynnistyä huhtikuussa ja kuumimmillaan se on touko-kesäkuussa. Toukokuussa kasveja myydään jopa 93 prosenttia keskimääräistä
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotAmmattiravustuksen parhaat tekniikat
Ammattiravustuksen parhaat tekniikat Jaakko Mattila ja Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010
TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotEsitys Suljetunnevan (Saarijärvi) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien
KUULUTUS POSELY/1834/5723/2017 8.12.2017 Esitys Suljetunnevan (Saarijärvi) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien Asia Vapo Oy on toimittanut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 Jussi Mätye ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Kiiu-, Savero- ja Silmujoe sähöoealastus-
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat
LisätiedotVanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015
Vanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015 JOONAS RAJALA SUOMEN VESISTÖPALVELU OSK 2015 Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Istutukset...
LisätiedotTilinpäätösennuste 2014
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa
LisätiedotNorpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke
Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään
LisätiedotRUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)
RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2016
TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai
LisätiedotVARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970
VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotIndikaattori tulokset 2018
Indikaattori tulokset 2018 EnviroVet 28.5.2019 Yhteenveto vuoden 2018 ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toiminnan tuloksista EnviroVet kerää ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiltä valvonnan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
LisätiedotYritysvaikutusten arviointi:
Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on
LisätiedotLohikalojen merkintähankkeiden tuloksia
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden
LisätiedotPilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön
Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotKalastustiedustelu 2015
Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...
LisätiedotJoulukauppa Jaana Kurjenoja
Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin
LisätiedotTekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017
Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys
LisätiedotJoulukauppa numeroina. Jaana Kurjenoja
Joulukauppa numeroina Joulukauppa on elintärkeää tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille n liikevaihdon arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Keskiarvo 2000-2017 Kellot, korut, kultasepäntuotteet*
LisätiedotAlkoholilain muutoksen seuranta Ennakkotietoja alkoholin vähittäismyynnin kehityksestä tammi elokuu
Alkoholilain muutoksen seuranta Ennakkotietoja alkoholin vähittäismyynnin kehityksestä tammi elokuu 2018 2019 Pasi Holm ja Juho Tyynilä Syyskuu 2019 / Taloustutkimus oy 1 Selvityksen tavoite ja tausta
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)
Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)
Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
LisätiedotRavintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010
Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotVAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere
VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.
LisätiedotSATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi 11.2.2013. Taustatiedot
SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN Säkylän Pyhäjärvi 11.2.213 Taustatiedot Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Lounais-Suomessa kahden maakunnan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen, ja kolmen kunnan (Säkylä, Eura,
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
LisätiedotMarkkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA
Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotRaputalouskatsaus 2007. Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)
Raputalouskatsaus 2007 Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.) R I I S T A - J A K A L A T A L O U S S E L V I T Y K S I Ä 3 / 2 0 0 8 RIISTA- JA KALATALOUS S E L V I T Y K S I Ä 3 / 2 0 0 8 Raputalouskatsaus
LisätiedotKunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.
VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKaunis pieni saalistaimen
Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli
LisätiedotEURAN KONEPISTE- UISTELU Säkylä 11.7. ja 19.9.2015. Alasatakunnan vetouistelijat Vetouistelijat ry
XXII Länsi-Suomi Cup EURAN KONEPISTE- UISTELU Säkylä 11.7. ja 19.9.2015 Alasatakunnan vetouistelijat Vetouistelijat ry 2 Alasatakunnan Vetouistelijat ry, puheenjohtajan tervehdys Tervetuloa EURAN KONEPISTE
LisätiedotMatkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien
TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt
LisätiedotOsavuosikatsaus III/2006
Osavuosikatsaus III/2006 23.10.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Kolmas neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Kolmannen neljänneksen tulos Tulosnäkymät 2 23.10.2006 Juha
LisätiedotGlaston tammi-syyskuu 2016
Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset
LisätiedotFIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus
FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009
LisätiedotQ liiketoimintakatsaus Vt. toimitusjohtaja Harri Sivula ja talousjohtaja Markku Pirskanen
Q3 2017 liiketoimintakatsaus Vt. toimitusjohtaja Harri Sivula ja talousjohtaja Markku Pirskanen KESKEISTÄ Q3 2017 HYVÄ LIIKEVAIHDON KASVU 4,5% Liikevaihto kasvoi 4,5% 195,4 milj. euroon (187,0) vertailukelpoinen
Lisätiedot