Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 LUONNOS 22.11.2013
2 (54) SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 YLEISTÄ 3 1.2 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU 2014 2016 3 1.3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET 4 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA 2014 2016 7 2.1 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET 8 2.2 TERVEYS- JA VANHUSTENPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET 13 2.3 KUNTOUTUKSEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET 19 2.4 STRATEGISTEN TUKIPALVELUJEN PAINOPISTEALUEET SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET MUUTOKSET 23 3 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 30 3.1 KÄYTTÖTALOUSOSA 30 3.2 TULOSLASKELMA 2014 ERIKOISSAIRAANHOITO JA MUU EKSOTE 33 3.3 PALVELUJEN KUSTANNUSTENJAKO- JA HINNOITTELUPERIAATTEET 34 3.4 INVESTOINTIOSA 41 3.5 RAHOITUSOSA 44 3.6 TALOUSARVION SITOVUUS JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT MITTARIT 45 4 OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTIÖIDEN TALOUS JA TOIMINTA 50 4.1 SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY 50 4.2 SAIMAAN TUKIPALVELUT OY 51 4.3 ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY 52 4.4 MEDI-IT OY 53 4.5 ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY 54
3 (54) 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri, Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn. Lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto eivät kuulu sosiaali- ja terveyspiirin järjestämisvastuuseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana kuntayhtymässä vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri toimii myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittamana erityishuoltopiirinä. Imatra tuottaa kehitysvammaisten erityishuollon palveluja osittain myös itse. 1.2 Toiminnan ja talouden suunnittelu 2014 2016 Tilastokeskuksen mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset olivat viime vuonna 21,4 miljardia euroa ja muodostivat siten 55,3 prosenttia kuntien koko käyttötalouden kustannuksista. Sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat 6,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Sosiaali- ja terveystoimen palveluista eniten menoja, yhteensä 5,9 miljardia euroa, kohdistui erikoissairaanhoitoon. Eksotessa vuoden 2014 taloussuunnitelman valmistelua on ohjannut kuntien hyväksymä kantokykylaskelma. Kantokykylaskelma perustuu osittain kuntien tilaamaan ulkoiseen arviointiin Eksoten toiminnasta. Kantokykylaskelman mukaisesti taloussuunnitelma tulee laatia siten, että se noudattaa kuntien laskelmassa hyväksymää kasvua ja samalla osa entisten vuosien alijäämistä pystytään kattamaan. Kuntien hyväksymä kantokyky laskelma poikkeaa 122 miljoonaa euroa Eksoten omasta laskelmasta vuosille 2014 2018. Kantokykylaskelma paransi kuntien ja Eksoten yhteistä näkemystä kuntatalouden tilanteesta ja kuntien mahdollisuudesta rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Toisaalta kantokykylaskelman mukaisen palveluverkkokuvauksen julkaiseminen aiheutti kunnissa ja päättäjissä epätietoisuutta sen vaikutuksista kuntien palveluihin. Tämän johdosta muutamissa kunnissa ryhdyttiin valmistelemaan vaihtoehtoisia malleja kunnan peruspalvelujen ulkoistamiseksi. Kuntien kantokykylaskelman mukaisesti tehdyssä taloussuunnitelmassa Eksoten toimintamenot kasvavat vuonna 2014 vain 0,3 %. Tämä kasvu sisältää 8,6 miljoonan euron varautumisen alijäämien kattamiseen. Menojen kasvun osalta todettakoon, että Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat 6,4 % vuonna 2012. Todennäköisesti kunnilla ei enää tulevaisuudessa ole taloudellisia mahdollisuuksia kasvattaa sosiaali- ja terveystoimen menoja näin suurilla osuuksilla. Nämä talouden ehdot merkitsevät sitä, että kehittämistoimia tulee huomattavasti tehostaa. Tärkeimmät kehittämisen alueet ovat edelleen laitoshoidon purkaminen, kuntoutus ja kuntouttava kotihoito, hyvinvointiasemien kehittäminen, päivystyksen uudistaminen sekä sähköisten
palvelujen laajentaminen. Näillä toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan palveluiden kysyntään sekä henkilöstön kasvuun ja sitä kautta parantamaan tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Näitä toimenpiteitä on selostettu taloussuunnitelmassa jäljempänä. 4 (54) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen järjestäminen on edelleen avoimena. Tällä hetkellä valmistelussa keskitytään kuntien antamiin lausuntoihin sekä esille nousseiden perustuslaillisten ongelmien tulkitsemiseen. Todennäköisesti muutoksia joudutaan tekemään esillä olleiden väestöpohjien suuruuteen ja vastuukuntamallin ensisijaisuuteen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lainsäädäntö tulee lähenemään Eksoten mallin mukaista rakennetta. Eksoten mallin mukaisia valmisteluja on käynnistynyt myös muilla alueilla Suomessa. Alla olevassa taulukossa on Eksoten tuloslaskelma toteutuneilta vuosilta 2011 2012 ja vuoden 2013 ennuste sekä taloussuunnitelma 2014 2016. Eksote yhteensä 1000 EUR TP2011 TP2012 E2013* TA2014 Muutos, % 2014 vs. 2013 TS2015 Muutos, % 2015 vs. 2014 TS2016 Muutos, % 2016 vs. 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta 321 256 336 272 348 732 374 923 7,5 % 382 414 2,0 % 392 986 2,8 % Muut myyntituotot 13 713 13 997 13 647 13 545-0,8 % 13 545 0,0 % 13 545 0,0 % Myyntituotot yhteensä 334 969 350 269 362 380 388 468 7,2 % 395 959 1,9 % 406 531 2,7 % Maksutuotot 30 419 30 416 30 272 29 225-3,5 % 29 225 0,0 % 29 809 2,0 % Tuet ja avustukset 8 727 9 964 9 199 9 773 6,2 % 9 773 0,0 % 9 871 1,0 % Muut toimintatuotot yhteensä 2 617 3 139 3 375 3 155-6,5 % 3 155 0,0 % 3 155 0,0 % TOIMINTATUOTOT 376 732 393 789 405 225 430 621 6,3 % 438 112 1,7 % 449 366 2,6 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 87 139 67 0 0,0 % 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -194 476-205 947-210 428-211 005 0,3 % -212 583 0,7 % -217 096 2,1 % Palvelujen ostot -113 850-120 741-123 283-120 095-2,6 % -122 497 2,0 % -124 947 2,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -32 764-33 069-33 419-33 684 0,8 % -34 021 1,0 % -34 701 2,0 % Avustukset -23 076-24 858-27 816-28 119 1,1 % -28 682 2,0 % -29 255 2,0 % Muut toimintakulut -15 954-18 152-19 445-20 017 2,9 % -20 417 2,0 % -20 825 2,0 % TOIMINTAKULUT -380 119-402 767-414 391-412 921-0,4 % -418 200 1,3 % -426 825 2,1 % TOIMINTAKATE -3 300-8 840-9 098 17 700-294,5 % 19 912 12,5 % 22 541 13,2 % Rahoitustuotot ja -kulut -231-226 -556-948 70,6 % -1 356 43,0 % -1 752 29,2 % VUOSIKATE -3 531-9 066-9 654 16 752-273,5 % 18 556 10,8 % 20 788 12,0 % Poistot ja arvonalentumiset -6 533-6 825-7 122-8 465 18,9 % -10 135 19,7 % -12 368 22,0 % TILIKAUDEN TULOS -10 065-15 891-16 776 8 287-149,4 % 8 421 1,6 % 8 421 0,0 % Varausten ja rahastojen muutos 900 451 351 268-23,7 % 134-50,0 % 134 0,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -9 165-15 441-16 425 8 555-152,1 % 8 555 0,0 % 8 555 0,0 % *Vuoden 2013 ennuste TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,1 97,7 97,8 104,3 104,8 105,3 Vuosikate/Poistot, % -54,1-132,8-135,5 197,9 183,1 168,1 Toimintakulujen kasvu, % 3,6 % 6,0 % 2,9 % -0,4 % 1,3 % 2,1 % Nettotoimintamenojen kasvu, % 4,0 % 6,4 % 3,8 % 0,3 % 2,0 % 2,8 % 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleisperiaatteet Jäsenkunnat toimittivat Eksotelle kesäkuun 2013 alussa kaksi vaihtoehtoa maakunnallisesta talouden kantokyvystä. Eksoten oli laadittava 21.8.2013 mennessä viranhaltijaesityksenä koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kattava palvelusuunnitelmaesitys molemmille vaihtoehdoille ajanjaksolle 2014 2018. Vaihtoehdossa 1 maakunnan sote-menojen kantokyvyksi ilmoitettiin 2 201 948 000 euroa ja vaihtoehdossa 2 kantokyvyksi ilmoitettiin 2 270 170 000 euroa. Eksoten talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 on laadittu jäsenkuntalaskutuksen osalta pohjautuen vaihtoehto 2:n mukaisiin kunnille
5 (54) aiheutuviin kustannuksiin. Tästä osuudesta on laskettu Eksoten suhteellinen osuus. Tämän kantokyvyn mahdollistamat toiminnan painopistealueet on kuvattu vastuualuekohtaisissa esityksissä. Taloussuunnitelma 2014 2016 perustuu Eksoten hallituksen 2.10.2013 tekemään linjaukseen talousarviovalmistelun lähtökohdista, jossa Jäsenkuntien maksuosuus vuonna 2014 on 374,9 milj. euroa Nettotoimintamenot vuonna 2014 ovat 366,4 milj. euroa Vanhoja alijäämiä katetaan 8,6 milj. euroa vuonna 2014 Nettotoimintamenot voivat em. linjausten mukaan kasvaa enintään 0,3 % syyskuun 2013 tuloksen pohjalta tehdystä vuoden 2013 tilinpäätöksen toteumaennusteesta. Vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelmiin muutos on +2,0 % ja 2,8 %. Toimintakulujen muutos vuoden 2013 ennusteesta vuoteen 2014 on -0,4 %. Vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelmiin muutos on +1,3 % ja 2,1 %. Jäsenkuntatuottojen kasvu vuoden 2013 ennusteeseen on n. 7,5 %. Tästä alijäämäkuilun kiinniottoa on 4,7 %, vanhojen alijäämien kattamista 2,5 % ja varsinaista kustannusten kasvua 0,3 %. Alijäämäkuilun kiinniotto tarkoittaa sitä, että ei budjetoida enää uutta alijäämää, kuten vuoden 2013 talousarviossa. Tämä osuus vuoden 2013 nettotoimintamenoista jää rahoittamatta jäsenkuntaosuuksilla vuonna 2013. Tämä täytyy kertaluonteisesti korjata, jotta alijäämäkierteestä päästäisiin eroon. Kuntien maksuosuuksien laskukaava sekä maksuosuuksien kuntakohtaiset määräytymisperiaatteet on selostettu tarkemmin talousarvion käyttötalousosassa ja palvelujen kustannustenjako- ja hinnoitteluperusteet osassa. 420 Jäsenkuntatuotot ja yli-/alijäämät (milj. EUR) 400 380 Kertynyt alijäämä -42,8 milj. EUR 8,6 8,6 8,6 360 340 320 300-16,4-15,4 393 382 375-1,7-9,2 336 349 316 321 TP2010 TP2011 TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 TS2016 Jäsenkuntatuotot Alijäämä Ylijäämä Investointien osuus talousarviossa 2014 on 14,9 milj. euroa. Vuosikate on 16,8 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan nostovaltuus vuodelle 2014 on 1,8 milj. euroa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tiukentanut ohjeistusta poistojen käsittelyyn. Suosituksena on, että minimipoistoaikoja käytettäisiin. Perustelluista syistä suositusta pidempiä poistoaikoja voidaan kuitenkin käyttää. Talousarvioon
6 (54) sisältyvien kohteiden poistoajat on käyty läpi huomioiden tiukentunut ohjeistus. Minimipoistoaikoja pitempiä poistoaikoja on joissain tapauksissa käytetty. Henkilöstökulut muodostavat noin puolet Eksoten toimintakuluista ja siksi henkilötyövuosimäärien seuranta on suuri osa taloussuunnittelua. Henkilötyövuosien määrä Eksotessa laskee 61:llä vuoteen 2013 verrattuna. Organisaatiouudistuksesta johtuen vertailukelpoisia vuoden 2013 lukuja ei ole saatavilla vastuualuetasolla, minkä vuoksi taulukossa on esitetty muutos vain Eksote-tasolla. Muutos vuoteen 2013 on merkittävä säästösuunnitelmien myötä. Henkilövähennys on suunniteltu tapahtuvan pääasiassa eläköitymisen ja sijaisten käytön vähenemisen kautta. Henkilötyövuodet TA2013 TA2014 Muutos Perhe- ja sosiaalipalvelut 821 Terveys- ja vanhustenpalvelut 2 468 Kuntoutus 235 Strategiset tukipalvelut 414 YHTEENSÄ 3 999 3 938-61 Henkilötyövuosien määrään vaikuttavat siirtymät ostopalvelujen ja oman toiminnan välillä. Vertailukelpoisuuteen vuosien 2013 ja 2014 välillä vaikuttavat merkittävimmät muutokset (+46 htv) ovat: Pienniemenkadun tehostetun palveluasumisen yksikön ottaminen omaksi toiminnaksi (+ 28,5 htv) Savitaipaleen ensihoidon (osan vuotta) ja Ruokolahden ensihoidon ottaminen omaksi toiminnaksi sekä valmiuden parantaminen, Parikkalan ensihoito (kaikki yhteensä +15 htv) Nuorten päihdekatkaisun ja kuntoutuksen toteuttaminen omana toimintana (+1,5 htv) Kuntoutuksen vahvistaminen tehotiimi fysioterapeutilla henkilökohtaisen avun ja hoivapalvelun kustannuksia pienentämällä (+1 htv)
7 (54) 2 VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA 2014 2016 Seuraavassa on todettu vastuualueiden painopisteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset 2014 2016. Organisaatiouudistuksen myötä henkilöitä on siirtynyt vastuualueiden välillä ja vastuualueiden sisällä tulosalueelta toiselle. Henkilötyövuodet on ilmoitettu kotikustannuspaikoittain, jolloin osa-aikaisen työpanoksen vyörytyksiä esim. kehityshankkeille ei ole huomioitu. Vuoden 2014 talousarvio jakautuu erikoissairaanhoidon ja muun toiminnan välillä seuraavasti: Eksoten jako ESH:n ja muun toiminnan välillä 1000 EUR ESH Muu toiminta Eksote yhteensä TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta 149 543 225 380 374 923 Muut myyntituotot 7 679 5 866 13 545 Myyntituotot yhteensä 157 222 231 246 388 468 Maksutuotot 5 688 23 536 29 225 Tuet ja avustukset 21 9 753 9 773 Muut toimintatuotot yhteensä 291 2 864 3 155 TOIMINTATUOTOT 163 221 267 400 430 621 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut -78 491-132 515-211 005 Palvelujen ostot -47 745-72 350-120 095 Aineet, tarvikkeet, tavarat -23 303-10 381-33 684 Avustukset 0-28 119-28 119 Muut toimintakulut -9 901-10 116-20 017 TOIMINTAKULUT -159 439-253 481-412 921 TOIMINTAKATE 3 782 13 918 17 700 Rahoitustuotot ja -kulut -152-796 -948 VUOSIKATE 3 630 13 122 16 752 Poistot ja arvonalentumiset -2 125-6 340-8 465 TILIKAUDEN TULOS 1 505 6 782 8 287 Varausten ja rahastojen muutos 268 0 268 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 773 6 782 8 555 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,4 105,5 104,3 Vuosikate/Poistot, % 170,9 207,0 197,9
8 (54) 2.1 Perhe- ja sosiaalipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Perhe- ja sosiaalipalvelut 1000 EUR TA2014 PerSo hallinto Perhepalvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Vammaispalvelut TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta 92 985 73 31 693 38 014 23 205 Muut myyntituotot 1 437 0 675 507 255 Myyntituotot yhteensä 94 422 73 32 369 38 520 23 460 Maksutuotot 3 116 0 333 1 753 1 030 Tuet ja avustukset 5 277 0 0 5 199 78 Muut toimintatuotot yhteensä 1 290 0 4 944 342 TOIMINTATUOTOT 104 105 73 32 705 46 416 24 911 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -43 021-129 -19 667-16 184-7 041 Palvelujen ostot -29 205 65-8 449-9 577-11 244 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 091 0-441 -441-209 Avustukset -22 023 0-731 -16 561-4 732 Muut toimintakulut -6 081-7 -2 455-2 661-958 TOIMINTAKULUT -101 421-71 -31 744-45 424-24 183 TOIMINTAKATE 2 683 2 961 992 728 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 VUOSIKATE 2 683 2 961 992 728 Poistot ja arvonalentumiset -151 0-105 -17-29 TILIKAUDEN TULOS 2 532 2 857 975 698 Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 532 2 857 975 698 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,6 103,1 103,0 102,2 103,0 Vuosikate/Poistot, % 1 775,6 918,8 5 823,9 2 470,6 Lähtökohtana perhe- ja sosiaalipalveluissa on ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen, palvelurakenteen keventäminen ja palvelujen kohdentaminen eniten niitä tarvitseville. Kehittämisen kohteena ovat matalan kynnyksen palvelut ja sen varmistaminen, että asiakkaat saavat sujuvasti yhteyden palveluihin. Sähköisten ratkaisujen myötä mahdollistuvat uudet tavat tuottaa palveluja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen vuoden 2014 talousarvion keskeiset haasteet kohdistuvat edelleen Kelalle maksettavaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apuun. Vireillä olevat oppilashuollon uudistus ja lastensuojelun lakimuutos edellyttävät myös lisäpanostusta lasten ja nuorten palveluihin. Perhepalveluissa organisaatiomuutos sekä Rakuunamäen lasten ja nuorten talon toiminnan käynnistyminen mahdollistavat lasten ja nuorten psykososiaalisen palveluverkon uudistamisen. Merkittävä toiminnallinen uudistus on lasten- ja nuorisopsykiatrian siirtyminen osaksi perhepalveluja. Vuoden 2014 alusta kaikki Eksoten alueen neuvolat ja oppilashuollon palvelut ovat osa perhepalveluja.
9 (54) Perhepalvelujen rakennemuutosta tukee psykososiaalisen avun alueella toteutettava Kannatellen -hanke, jossa luodaan verkostotyön rakenteet sekä kytketään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten palveluvalikkoon myös täydentävä ja liikkuva työ. Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa tavoite on löytää vaihtoehtoisia tapoja laitossijoituksille sekä lisätä kotiin annettavia palveluita. Aikuisten psykososiaalipalveluissa toteutuu aikuissosiaalityön ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio. Psykososiaalinen kuntoutuksen alueelle työelämäosallisuutta tukeviin palveluihin siirtyy työvoiman palvelukeskuksesta kuntouttava työtoiminta eri muodoissaan. Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden menokehityksen hillitsemiseksi ja jo olemassa pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja aktivointitoimien rinnalle on tarve käynnistää uusia kehittämistoimia. Aikuisten psykososiaalisten palvelujen eri alueilla jatkuu asiakaslähtöinen prosessityöskentely sekä prosessien hallintatyökalujen ja mittarien käytön lisääminen. Toimeentulotuki on vuoden 2014 talousarviossa budjetoitu edellisten vuosien tasolle. Maahanmuuttopalveluissa jatkuu edelleen Etelä-Karjalan kotouttamisohjelman 2013 2016 toimeenpano. Aikuisten talon tilojen ja toiminnan sisällön suunnittelu jatkuu ja toiminta uusissa tiloissa käynnistynee alkuvuodesta 2015. Vammaispalveluissa kehitysvammaisten asumisohjelman toimeenpanon jatkuminen luo raamit kehitysvammahuollon kehittämiselle. Kuntien ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n kanssa yhteistyössä on meneillään kolmen uuden kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelu ja rakentaminen. Lisäksi Rautjärven kunta suunnittelee kerrostalohuoneistojen peruskorjausta kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen, joka tukee myös osaltaan kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteita asumisesta tavanomaisen asutuksen keskellä. Painopiste asumisessa on kevyempien asumisratkaisuihin painottaminen ja se raamittaa myös asumisen tukipalvelujen kehittämistä (asumisen tukikeskukset). Palvelurakenteen muutoksen yhtenä tärkeänä osana on päivä- ja työtoimintojen kokonaisuudistus sisältöjä ja toimintatapoja laajentamalla ja kehittämällä. Työvalmennuksen edelleen kehittäminen jatkuu ja panostusta lisätään työllistämisen toimenpiteisiin ja avoimille työmarkkinoille tähtäämiseen. Tätä kautta myös voidaan vaikuttaa päivä- ja työtoiminnan ostojen määrään. Vammaispalveluissa keskiössä ovat edellisten lisäksi henkilökohtaisen avun muotojen kehittäminen, yhteistyö vanhustenpalveluiden ja kuntoutuksen kanssa, mm. kotiutustilanteissa sekä vammaisavustajien työn kehittäminen. Ratkaisuja haetaan myös erityisen haastavasti käyttäytyvien henkilöiden asumisratkaisuihin sekä pienten vammaisten lasten tarpeisiin. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kehittäminen ja mahdollinen keskittäminen jatkuu yhteistyössä tietohallinnon ja logististen palvelujen kanssa. Henkilöstöresurssien joustavalla käytöllä turvataan myös siirtymää kevyempiin asumismuotoihin ja siellä tarvittavaan ohjaustarpeeseen. Vammaispalvelujen uudet toimitilat Isoapu palvelukeskuksen yhteydessä mahdollistavat jatkossa vanhus- ja vammaispalvelujen sekä kuntoutuksen integraation syventymisen.
10 (54) Painopisteet Perhepalvelut 2014 Lasten ja nuorten talon prosessien kehittämisen ja vakiinnuttamisen jatkaminen Vastaanottokoti Tarulantuvan alueen tilaratkaisujen ja toimintamallien kehittäminen Lapsiperheille tarjottavien tukipalvelujen kuten kotipalvelujen tarjonnan lisääminen sekä kasvuympäristössä tehtävän työn kehittäminen Vanhempien päihdeongelmiin ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen hoitopolut selkiytetään yhteistyössä aikuisten palvelujen kanssa Lapsiperheiden suhteellisen köyhyyden vähentäminen yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa (esimerkiksi lasten harrastusten tukeminen) Sähköisten palvelujen ja työkalujen käytön tehostaminen (mm. kansalaisen ajanvaraus, suora viestinvälitys) Lastenkotien uusien tilaratkaisujen suunnittelu jatkuu Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeeseen varautuminen Lastensuojelun tuottavuushankkeeseen osallistuminen Lakimuutoksiin valmistautuminen 2015 Monikulttuuristen perheiden palvelutarpeiden huomioiminen jatkuu Uusien lastensuojelun tukitoimien käyttöönotto mm. Henkilökohtaisen budjetoinnin hanke Sähköisten palvelujen käytön tehostaminen jatkuu Lastenkotien tila- ja henkilöstöratkaisujen kehittäminen Jatketaan vuonna 2014 aloitettujen psykososiaalisten prosessien hiomista 2016 Palvelutarpeen pohjalta nousevien toimintamallien kehittäminen jatkuu Lastenkotien uudet toimintamallit Vammaispalvelut 2014 Kehitysvammaisten asumisohjelman toimeenpano jatkuu. Itsenäisen asumisen kehittäminen. Vammaisten päivä- ja työtoiminnan kokonaisuudistus ja sisällön kehittäminen jatkuu. Sisältää myös työvalmennuksen edelleen kehittämisen. Palveluohjauksen ja vammaissosiaalityön kehittäminen Kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistä jatketaan asumisentukikeskusten suuntaan Henkilökohtainen budjetointi juurrutetaan osaksi vammaispalvelujen toimintaa. Kehittäminen yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa jatkuu Toimintakykykeskuksen kehittäminen jatkuu Henkilöstöresurssien joustavan käytön kehittäminen, henkilöstöpoolit käyttöön
11 (54) Henkilökohtaisen avun muotojen ja toimintamallien kehittäminen, yhteistyö vanhuspalveluiden ja kuntoutuksen kanssa 2015 Kehitysvammaisten asumisohjelman toimeenpano jatkuu. Itsenäisen asumisen kehittäminen. Vammaisten päivä- ja työtoiminnan kokonaisuudistus ja sisällön kehittäminen jatkuu. Sisältää myös työvalmennuksen edelleen kehittämisen. Kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistä jatketaan. Ensimmäinen asumisen tukikeskus toimintaan. Sähköisten palvelujen käytön tehostaminen Henkilöstöpoolien joustavan käytön edelleen kehittäminen Henkilökohtaisen avun muotojen ja toimintamallien kehittäminen, yhteistyö vanhuspalveluiden ja kuntoutuksen kanssa Henkilökohtainen budjetointi juurrutetaan osaksi vammaispalvelujen toimintaa. Kehittäminen yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa jatkuu. 2016 Kehitysvammaisten asumisohjelman toimeenpano jatkuu. Itsenäisen asumisen kehittäminen. Vammaisten päivä- ja työtoiminnan kokonaisuudistus ja sisällön kehittäminen jatkuu. Sisältää myös työvalmennuksen edelleen kehittämisen. Kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistä jatketaan. Asumisentukikeskuskusten toiminnan edelleen kehittäminen. Sähköisten palvelujen käytön tehostaminen Henkilöstöpoolien joustavan käytön edelleen kehittäminen Henkilökohtaisen avun muotojen ja toimintamallien kehittäminen, yhteistyö vanhuspalveluiden ja kuntoutuksen kanssa Henkilökohtainen budjetointi juurrutetaan osaksi vammaispalvelujen toimintaa. Kehittäminen yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa jatkuu. Aikuisten psykososiaaliset palvelut 2014 Aikuissosiaalityön uudet sisällöt, menetelmät ja toimintatavat Toimeentulotukimenettelyn uudistaminen Yhteisen arviointiprosessin luominen yhdessä Typin ja muun kuntoutuksen organisaation kanssa, kuten aktivointisuunnitelman formaatin muuntaminen käyttöömme sopivaksi Kotouttamisohjelman toimeenpano jatkuu Sähköiset prosessien hallintatyökalujen, vanhojen kehittäminen ja uusien käyttöönotto Hus-Mielenterveystalo portaaliin liittyminen Kumppanuustoiminnan kehittäminen kilpailutuksen myötä valikoituneiden palvelukotien kanssa. Ennaltaehkäisevän päihdetyön konseptin uudistaminen
12 (54) Avohoidon sisällöllisen kehittämisen painottaminen, (esim. lyhytterapeuttisen persoonallisuushäiriöiden) hoito-otteen kehittäminen ja akuuttipsykiatrisen osaamisen syventäminen MTPA: Käyttöön otettujen prosessien (mm. ADHD, tyky ja opi-kh) kehittäminen Polikliinisen ECT-hoidon aloittaminen MTPAlla Vaativan avohoidon yksikön käynnistäminen ( Krimi-tiimi ) ja kriminaalipotilaiden valvotun avohoidon konseptin kehittäminen ja toiminnan käynnistäminen. Maakunnallisen psykoterapiayksikön toiminnan vakiinnuttaminen Oman psykoterapiatoiminnan integrointi Kelan järjestelmän kanssa Päihdeklinikka: Yksikön muutto ja sen myötä prosessien integrointi MTPAn ja Ps1n prosesseihin (katkot, vieroitukset ja hoitosuhteet) Valmistuvan Eksoten päihdestrategian maastouttaminen. Tukiasumisen tarpeen selvittelyn ja koordinoinnin uuden konseptin hyödyntäminen (erityisesti nuoret ja päihdekuntoutujat) Kuntouttavien ryhmätoimintojen uudelleen järjestäminen ja tilaaja tuottajamalliin siirtyminen Kuntouttavan työtoiminnan prosessien luominen ja käynnistäminen Kuntouttavan päivätoiminnan sisältöjen ja toiminnan kehittäminen organisaatiomuutoksen tavoitteiden mukaisesti. Osastopalvelujen yksiköiden välisen toiminnan ja yhteistyön uudistaminen (henkilökunta, potilaat) Päihdekuntoutusyksikön prosessien läpikäynti ja ajanmukaistaminen Prosessien hallintatyökalujen ja mittarien käytön lisääminen osastoilla Pakon käytön vähentäminen osastoilla Vaikeahoitoisten potilaiden prosessin keskittäminen Husiin asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi ja kuntoutusprosessin tehostamiseksi 2015 Aikuissosiaalityön uudet menetelmät ja toimintatavat; kehittäminen jatkuu Toimeentulotukimenettelyn uudistamisen jatkaminen Kotouttamisohjelman toimeenpanon jatkaminen Maakunnallisen uuden päihdekuntoutusyksikön käynnistäminen yhdessä Imatran kanssa Selviämisasematoiminnan käynnistäminen 2016 ECT-laitteen uusiminen
13 (54) 2.2 Terveys- ja vanhustenpalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Terveys- ja vanhustenpalvelut 1000 EUR TA2014 TerVa hallinto Avoterveydenhuolto Hoiva Akuutti sairaala TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta 245 927 1 312 30 644 80 484 133 488 Muut myyntituotot 11 987 7 1 136 3 471 7 373 Myyntituotot yhteensä 257 914 1 319 31 780 83 955 140 861 Maksutuotot 25 028 0 3 842 15 677 5 509 Tuet ja avustukset 1 748 0 2 85 1 661 Muut toimintatuotot yhteensä 1 464 0 4 1 460 1 TOIMINTATUOTOT 286 154 1 319 35 628 101 177 148 031 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -146 401-434 -20 516-53 801-71 649 Palvelujen ostot -78 996-851 -8 218-29 028-40 900 Aineet, tarvikkeet, tavarat -28 191-6 -3 015-2 534-22 636 Avustukset -5 496 0-30 -5 466 0 Muut toimintakulut -18 853-7 -2 629-7 579-8 638 TOIMINTAKULUT -277 936-1 298-34 408-98 408-143 823 TOIMINTAKATE 8 218 21 1 220 2 769 4 208 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 VUOSIKATE 8 218 21 1 220 2 769 4 208 Poistot ja arvonalentumiset -3 165 0-298 -347-2 520 TILIKAUDEN TULOS 5 053 21 922 2 422 1 688 Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 5 053 21 922 2 422 1 688 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,0 101,6 103,5 102,8 102,9 Vuosikate/Poistot, % 259,6 409,4 797,5 167,0 Eksoten strategiassa on pidetty tärkeänä ympärivuorokautisen leikkaavan ja synnytyksiä hoitavan sairaalan säilyttämistä jo maantieteellisistä syistä. Merkitys korostuu asukkaiden turvallisuudessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Keskussairaalan yhteyteen aletaan suunnitella keskitettyä yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka voisi olla toiminnassa vuonna 2016. Keskittämisen tarkoituksena on virtaviivaistaa hoidon saatavuutta poistamalla keinotekoisten raja-aitojen tuottamaa turhaa siirtymistä toimipisteiden välillä. Tavoitteena on, että päivystyksellisessä asiassa laadukkaan hoidon saa yhdestä paikasta kellonajasta riippumatta ja jos ei asia ole kiireellinen, voidaan päivystyksestä tarvittaessa varata suoraan aika toiseen toimipisteeseen. Toki päivystyksellistä hoitoa pyritään yhä enemmän antamaan kotiin asti ja samalla huolehditaan hyvästä pitkäaikaissairauksien seurannasta. Nykyisten terveysasemien tulevaa toimintaa suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa. Reseptinkirjoitusoikeuden omaavia sairaanhoitajia koulutetaan ensi vuonna 18 lisää. Organisaatiouudistuksella tavoitellaan erikoissairaanhoidossa 19 htv:n vähennystä lähinnä poliklinikan ja vuodeosastojen hoitajien yhteiskäytöllä ja avoterveydenhuollossa 10 htv:n vähennystä sijaistyövoimassa niiden terveysasemien osalta, joiden mitoitus on tällä hetkellä suurempi kuin Armilan
14 (54) terveysasemalla. Organisaatiouudistus antaa meille myös hyvän mahdollisuuden luopua aluekohtaisista jonoista niin avoterveydenhuollossa kuin hammaslääkäripalveluissa ja mahdollistaa näin myös ostopalvelulääkärien sekä hammaslääkärien käytön vähentämisen. Hoivapalveluissa edetään suunnitelman mukaisesti laitoshoidon purussa vaikka Etelä-Karjalassa yli 75-vuotiaita tulee lisää vuosittain noin 200. Lisääntyvä palvelun tarve edellyttää toimivaa palvelutarpeenarviointia. Lisäksi tarvitaan, että tehokas kotona tapahtuva kuntoutus, kotiutus sairaalasta ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä toimivat suunnitelmien mukaisesti. Edellä mainituilla keinoilla pyritään asiakkaiden toimintakyvyn parantamiseen ja omavastuun lisäämiseen. Perhehoidon laajentaminen, mikä tulee Eksoten omaksi toiminnaksi 1.1.2014, ja kevyempien asumismuotojen syntyminen tuovat helpotusta lisääntyvään palvelutarpeen kysyntään. Toiminnan muutosprosesseissa niin kotihoidossa kuin laitoshoidossa huomioidaan henkilökunnan koulutus ja sitouttaminen muutokseen. Aktiivisen arjen toimintamallin omaksuminen kaikissa hoivan yksiköissä helpottaa henkilöstöä siirtymään laitoshoidosta kotihoitoon tai palveluasumisen yksiköihin. Painopisteet Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto 2014 Asiakaslähtöisen, tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan palveluverkon suunnittelu Etelä-Karjalaan Avopalvelujen vahvistaminen: henkilöstöresurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen, lääkkeenmääräämishoitajien ammattitaidon hyödyntäminen palveluprosesseissa, kotihoidon ja avoterveydenhuollon yhteistyön vahvistaminen, geriatrisen osaamisen lisääminen avoterveydenhoidossa sekä liikkuvien palvelujen kehittäminen Asiakaspalvelun kehittäminen: Hyvä vastaanotto -toiminnan laajentaminen terveysasemilla ja toiminnan tulosten arviointi ja mittaaminen Asiakaspalveluprosessit enemmän terveyshyötyä tuottaviksi Palvelujen saatavuuden ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen (yksi jono), asiakkaiden palveluohjauksen tehostaminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen (mm. hoidon tarpeen arvion koulutusohjelma). Puhelinjärjestelmä asiakasystävällisemmäksi. Terveydenhuoltolain velvoitteet (valinnanvapauden laajentuminen, tuotteistus) Uusien toimintamuotojen kehittäminen: ryhmävastaanottojen kehittäminen, etälääkärikokeilu, liikkuvat palvelut monipuolisemmaksi sekä sähköiset palvelujen kehittäminen todelliseksi vaihtoehdoksi yhteydenotossa ammattilaisiin (OmaHyvis, ajanvaraus). Suun terveydenhuollon uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto jatkuu. Tehostetun kotihoidon (Tehosan) toiminta koko maakuntaa kattavaksi, kotona annettava hoito tehostuu Muistipotilaiden koordinoitu hoitomalli, muistikoordinaattoriverkosto koko Eksoten alueella Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroituneiden prosessien kehittäminen
15 (54) Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamuotojen monipuolistaminen ja jalkauttaminen (mm. yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin kanssa, vertaisohjaajien ryhmätoiminta, suun terveydenhuollon RISTO- hanke ikäihmisille ja uusi alle kouluikäisten ikäluokka) Vaihtoehtoisten vastaanottomallien jalkauttaminen ja työnjaon kehittäminen edelleen sekä riskiryhmien prosessien kuvaaminen ja kehittäminen suun terveydenhuollossa Henkilöstöresurssin turvaaminen: rekrytointi, osaamisen vahvistaminen, suun terveydenhuollossa hammaslääketieteen opiskelijoiden käytännön harjoitteluvaiheen laajentaminen ja kehittäminen sekä muun yliopistoyhteistyön lisääminen. Erikoishammaslääkäripalvelujen kehittäminen erikoisalojen yksikössä. Suunnitellaan hammashoidon ilta- ja yöpäivystystä niin, että se voisi käynnistyä vuoden 2015 alusta 2015 Palveluverkon kehittäminen ja suunnittelu Suun terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyspalvelujen järjestäminen Asiakasystävällisen palveluohjauksen ja puhelinjärjestelmän kehittäminen jatkuu Avoterveydenhuollon, kotihoidon ja kuntoutuksen yhteisten toimintamallien kehittäminen Liikkuvat palvelut monipuolisemmaksi Kustannustehokkaiden toimintaprosessien kehittäminen, voimavarat enemmän terveyshyötyä tuottamaan. Suun terveydenhuollossa vaihtoehtoiset vastaanottomallit käytössä täydessä laajuudessa ja sekä riskiryhmien kuvaaminen että kehittäminen jatkuu. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroituneiden prosessien edelleen kehittäminen Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamuotojen monipuolistaminen ja jalkauttaminen (asiakkaiden omahoidon vahvistaminen, suun terveydenhuollossa lapset ja nuoret). Suun terveydenhuollossa RISTOhankkeen mukainen toiminta ikäihmisten parissa jatkuu. Erikoishammaslääkäripalvelujen kehittäminen erikoisalojen yksikössä Henkilöstöresurssien turvaaminen: rekrytointi, osaamisen vahvistaminen, työnjaon kehittäminen. Suun terveydenhuollossa hammaslääketieteen opiskelijoiden harjoitteluvaiheen ja muun yliopistotyön kehittäminen jatkuu. Sähköisen asioinnin kehittäminen jatkuu (ajanvaraus, kutsujärjestelmät, OmaHyvis) 2016 Palveluverkkouudistuksen jalkauttaminen, päivystyksen uusien toimintaprosessien käyttöönottaminen Terveysasemien uusien toimintamallien jalkauttaminen Suun terveydenhuollon uuden palveluverkon ja toimintamallien jalkauttaminen Henkilöstöresurssien turvaaminen: rekrytoinnin tehostaminen, osaamisen vahvistaminen
16 (54) Hoivapalvelut 2014 Call center -toiminta aloitetaan omaishoidon ja kotihoidon tueksi Muistihoitajat jokaiselle kotihoidon alueelle Kotihoidon toiminnanohjaus laajenee koko Eksoten alueelle Kotihoidon sisältöä ja palvelutarpeenarviointia kehitetään Sakari-ja Kotona kokonainen elämä -hankkeissa saatujen hyvien toimintamallien mukaisesti 75-vuotiaille tehtävien Hyvis-käyntien ennaltaehkäisevää toimintamallia tehostetaan kohdentamalla kotikäynnit riskiryhmissä oleville Kuntien toteuttamia vanhustenhuollon yksiköiden peruskorjauksia ja uudisrakentamista seurataan ja tuetaan tiiviisti Kevyempien asumispalveluiden saatavuutta parannetaan Laitoshoidon toiminnan uudelleenjärjestelyä jatketaan strategian mukaisesti kohti valtakunnallisia tavoitteita (alle 3 % yli 75-vuotiaista laitoshoidossa) Kotihoidon, asumispalvelujen ja laitoshoidonhenkilöstö kehittää yhteistyössä tehostetun kotisairaanhoidon ja ensihoidon kanssa uusia tapoja hoitaa äkillisesti sairastuneita kotona ja asumispalveluissa Kotihoidon fysioterapeutit siirtyvät kuntoutuksen vastuualueelle tehostamaan kotiutusta ja kuntoutusta yhteistyössä kotihoidon henkilöstön kanssa 2015 Kotihoidon teknologian käyttöä laajennetaan Kotihoidon toiminnanohjaus juurrutetaan kaikille kotihoidon alueille Sakari- ja Kotona kokonainen elämä -hankkeiden hyvien toimintatapojen jalkauttaminen kotihoidon eri alueille jatkuu Yöpartiotoimintaa lisätään ja kehitetään yhteistyössä turva-auttajien ja ensihoidon kanssa sekä yhteistyössä ympärivuorokautisen hoidon kanssa Hyvis-kotikäynnit suunnataan 78-vuotiaisiin Palvelurakenneuudistuksen mukainen asumispalveluyksiköiden laajeneminen maakunnassa vuodeosastohoitoa korvaavana saadaan päätökseen Yhteistyö tehostetun kotihoidon kanssa tiivistyy uusien rakentuvien yksiköiden myötä koko Eksotessa Pitkäaikaisen laitoshoidon määrä on lähellä valtakunnallista tavoitetasoa Suurin osa terveysasemien vuodeosastojen uudelleen järjestelyistä on valmiina Uudelleen järjestelyistä vapautuva henkilökunta on sijoittunut vanhusten palvelujen avohoitoon ja asumispalveluihin sekä jäljellä oleviin laitoshoidon yksiköihin 2016 Pitkäaikaislaitoshoidon määrä on valtakunnallisella tavoitetasolla, kokonaisuudessaan ympärivuorokautisessa hoivassa 75 vuotta täyttäneistä on valtakunnallisen tavoitteiden mukaisesti 7 8 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä asiakkaista on 13 14 % ja omaishoidon tuen piirissä 75 vuotta täyttäneistä on noin 6%. Sähköinen asiointi kotihoidossa lisääntyy Kotihoidon toiminnanohjaus on käytössä kaikilla kotihoidon alueilla ja asiakaskirjaaminen tapahtuu asiakkaiden kotona
17 (54) Akuuttisairaala 2014 Keskitetyn maakunnallisen päivystyksen toiminnallisen suunnittelun sekä päivystysrakennuksen suunnittelun käynnistäminen Ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisen toiminnan kehittäminen Ensihoitajien tekemien ikäihmisten kotona tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin edelleen kehittäminen Leikkaustoiminnan toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön Rafaela-hoitoisuusluokitus otetaan käyttöön erikoissairaanhoidossa Keskitetty operatiivisten alojen jonojen hallintayksikkö perustetaan Poliklinikkatoimintaa integroidaan yli erikoisalojen Keskitetty kipsipoliklinikka perustetaan Päiväsairaalayksikkö perustetaan Yle-osaston toiminnan suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen syyskuussa keskussairaalassa osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota Kuntouttava työote integroidaan kaikkeen somaattiseen hoitoon Laboratorion hematologisten analysaattorien hankinnan käynnistäminen Vieritestilaitteiden yhtenäistämisen jatkaminen Eksoten alueella Natiivikuvauspisteiden lukumäärän kriittinen tarkasteleminen Alueellisen digitaalisen EKG-tallennuksen käyttöönotto Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian tutkimusten digitaalinen arkistointi Armilan polikliininen toiminta (endoskopiat, diabetes- ja reumavastaanotot) integroidaan keskussairaalan vastaavaan toimintaan Lasten- ja naistentautien yksikkö muuttaa kokonaisuudessaan G-siipeen A1-siipeen tulevat uudistetut työhuone-, kokous- ja kirjastotilat Neuvottelut keskitettävistä erikoissairaanhoidon toiminnoista erityisvastuualueen sisällä ja muiden keskussairaaloiden kanssa 2015 Päivystyksen lisärakentaminen alkaa Ensihoidon palvelutasopäätöksen toteuttaminen Ensihoitajien tekemien ikäihmisten kotona tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin edelleen kehittäminen Erikoissairaanhoidon tuottavuus saavuttaa kansallisesti hyvän tason (kärkikolmannes) Lääkkeiden varastoinnin ja toimituksen automatisoiminen Laboratoriojärjestelmän uudistamisprojektin käynnistäminen Vieritestilaitteiden etähallintajärjestelmän käyttöönottaminen 2016 Päivystysrakennus otetaan käyttöön Maakunnallisesti keskitetyn, matalakynnyksen päivystys käynnistyy yhtenäisellä palvelutarpeen arvioinnilla Keskitetty valvonta perustetaan ja se integroidaan hallinnollisesti tehoosastoon Päivystysosaston myötä erikoissairaanhoidon vuodeosastojen uudelleen järjestelyn suunnittelu
18 (54) Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika saadaan kansallisesti hyvälle tasolle Poliklinikan/päiväsairaalan laajennuksen suunnittelu keskussairaalan tiloihin Maakunnallisesti keskitetty välinehuolto
19 (54) 2.3 Kuntoutuksen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Kuntoutus 1000 EUR TA2014 Kuntoutus Fysiatria ja kuntoutus Kuntoutussairaala Terapiapalvelut Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta 22 162 22 162 0 0 0 0 Muut myyntituotot 96 96 87 54 21 20 Myyntituotot yhteensä 22 257 22 257 87 54 21 20 Maksutuotot 943 943 943 764 130 17 Tuet ja avustukset 36 36 36 0 0 36 Muut toimintatuotot yhteensä 2 2 2 0 0 2 TOIMINTATUOTOT 23 238 23 238 1 067 818 151 74 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -13 392-13 392-13 392-6 505-3 589-2 400 Palvelujen ostot -5 403-5 403-5 403-2 827 595-3 298 * josta sisäisiä eriä 141 141 141-870 879-271 * josta palvelujen ostoja -5 544-5 544-5 544-1 957-284 -3 027 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 915-1 915-1 915-492 -101-1 296 Avustukset -199-199 -199 0 0-199 Muut toimintakulut -1 709-1 709-1 709-700 -567-385 TOIMINTAKULUT -28 022-28 022-28 022-13 351-3 066-10 876 TOIMINTAKATE -4 784 619-21 552-9 707-3 511-7 504 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 VUOSIKATE -4 784 619-21 552-9 707-3 511-7 504 Poistot ja arvonalentumiset -66-66 -66-4 -3-48 TILIKAUDEN TULOS -4 850 553-21 618-9 711-3 514-7 553 Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -4 850 553-21 618-9 711-3 514-7 553 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 82,9 82,9 3,8 6,1 4,9 0,7 Vuosikate/Poistot, % -7 280,0 941,8-32 795,2-233 891,7-109 719,4-15 475,0 Kuntoutuksen vastuualue tähtää asiakaslähtöisten prosessien kehittämiseen ja pitkäkestoisen tuottavuuden parantumiseen Eksoten on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaan potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus ja vastattava potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Painopisteenä tulevalle vuodelle on yhdenmukaistaa kuntoutussuunnitelman tekotapa koko Eksotessa. Eksoten on vastattava lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimettävä potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilö. Eksoten strategian mukaisesti kuntoutusta vahvistetaan muodostamalla kuntoutuksen vastuualue. Kuntoutus on tiiviisti mukana tukemassa Eksoten palveluverkkouudistusta ja laitospaikkojen muuttamista palveluasunnoiksi. Kuntoutuminen on yksilöllinen muutos-, kasvu- ja oppimisprosessi, jonka tavoitteena on saavuttaa optimaalinen toimintakyky ja löytää keinoja elämässä
20 (54) selviytymisen tueksi. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä. Tämän vahvistamiseksi TYPin Eksoten henkilöstö siirtyy kuntoutuksen vastuualueelle ja kuntoutuspoliklinikka nidotaan tiiviisti yhdessä TYPin kanssa työelämän ja toimintakyvyn osaamiskeskukseksi. Osaamiskeskuksen eri osa-alueiden toiminta integroidaan tiiviisti tukemaan asiakkaan palvelutarpeita. Armilan kuntoutussairaalassa on viisi eri kuntoutuslinjaa vuodenvaihteesta alkaen. Osastolla 1 toteutuu monialainen yleiskuntoutus, osasto 3 jatkaa vaativan kuntoutuksen osastona, osasto 4 muuttuu 12 14 -paikkaiseksi palliatiivisen hoidon yksiköksi, osasto 6 jatkaa psykogeriatrisena kuntoutusosastona ja kotikuntoutus muodostaa viidennen linjan. Kotihoidossa toimivat fysioterapeutit ohjaavat kotihoidon henkilöstöä kuntouttavan kotihoidon toteuttamisessa ja auttavat asiakkaiden kuntoutumissuunnitelmien laatimisessa. Fysioterapeutti ja tarvittaessa toimintaterapeutti selvittää kotikäynnillä kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimintakykyä, asumisympäristöä sekä apuväline- ja kuntoutustarpeita. Käynnin jälkeen kotihoito toteuttaa yhdessä asiakkaan läheisten kanssa käytännön kuntoutuksen. Kotihoidon henkilöstö seuraa kuntoutumisen edistymistä. Potilaan kotiutuessa sairaalasta, tekee osaston tai kuntoutuksen tehoyksikön fysioterapeutti ja tarvittaessa toimintaterapeutti kotikäynnin, jos sellaiselle on tarvetta. Kotihoidon kuntoutumisvastaavat jatkavat kuntoutusprosessia yhdessä muun hoitohenkilöstön kanssa. Armilan kuntoutussairaalan osaamista vahvistetaan rekrytoimalla sinne geriatrian ylilääkäri. Iso apu -palvelukeskuksen ja Tehosan yhteyteen perustetaan pilottina kuntoutuksen tehoyksikkö kotiutumista tukemaan. Apuväline- ja toimintakykykeskus tukee kuntoutusprosessia apuväline- ja esteettömyysratkaisuin luomalla toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Omaishoitajien kuntoutusta tuetaan hyödyntämällä Kelan kuntoutustarjontaa (omaishoitajien kuntoutuskurssit sekä omaishoitajien ja -hoidettavien parikurssit) ja samalla ryhdytään suunnittelemaan heille omaa kuntoutustoimintaa Eksoten alueelle. Veteraanikuntoutuksessa pääpainopiste on tuetun kotona asumisen mallin käyttöönotossa. Painopisteet 2014 Kuntoutuja ensin -ajatusmallin toteuttaminen Eksoten arvojen mukaisesti Kuntoutus ottaa vetovastuun Eksoten teemoittaisesta terveyden edistämisestä Eksoten oman kuntoutuksen vahvistaminen: Kuntoutuksen maakunnallisen kokonaisratkaisun loppuunsaattaminen Kotiin annettavien palvelujen painopisteen muutos hoitopainotteisuudesta kuntoutuspainotteiseen toimintakyvyn tukemiseen Armilan sairaala Suomen parhaaksi kuntoutussairaalaksi jatkuvan kehittämisen menetelmällä (Lean management) alkaa
21 (54) Kotikuntoutus on Armilan kuntoutussairaalan moniammatillisen kuntoutuksen linja Armilan ja kotikuntoutuksen kuntoutusosaamista ja resursseja vahvistetaan Palliatiivisen hoidon ja lonkkamurtumapotilaan kuntoutuksen kehittäminen Kuntoutuksen kotiutusryhmän nivoutuminen Tehosan toimintaan -pilotti Ryhmätoiminnan kehittäminen tukemaan kuntoutujien toimintakykyä Muistisairaiden kuntoutusosaamisen kehittäminen Asiantuntijafysioterapeuttitoiminnan laajentuminen selkäpotilaista Tulespotilaisiin Kuntouttava työote integroidaan kaikkeen somaattiseen hoitoon niin akuuttisairaalassa, hoivassa (ml. kotihoito) kuin kuntoutuksessa Omaishoitajien ja -hoidettavien kuntoutusta kehitetään yhdessä alueen palveluntuottajien kanssa Veteraanikuntoutuksen kehittäminen, Valtiokonttorin Tuetun Kotona Kuntoutumisen -mallin käyttöönotto. Yhteistyön vahvistaminen akuuttisairaalan, Armilan kuntoutussairaalan ja terveysasemien vuodeosastojen kanssa, tavoitteena osastolta kotiutuvien veteraanien oikeaaikaisen kuntoutuksen ja kotiin vietävien avopalveluiden järjestäminen. Ammatillisen kuntoutuksen tarpeen varhainen toteaminen, yhteistyökäytännön luominen perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon erikoisalojen sekä TYPin kanssa Terveyssosiaalityön ja kuntoutusohjauksen välisen työnjaon selkeyttäminen ja asiantuntemuksen vahvistaminen kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arvioinnissa sekä kuntoutuksen suunnittelussa TYPin moniammattillisen osaamisen hyödyntäminen muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. TYP integroidaan toiminnallisesti osaksi työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskusta, samalla huomioidaan kuitenkin TYPin valtakunnalliset toimintaohjeet ja -tavat (TEM). Otetaan käyttöön päivitetyt Apuva-myöntämisperusteet ja -opas sekä yhtenäinen tarkastuslista asunnonmuutostöille. 2015 Kuntoutujan tarpeet ohjaavat kuntoutumista Kotikuntoutuksen vahvistaminen tuottavuuden parantamiseksi Hauraus-raihnaus-oireyhtymäpotilaiden kuntoutuksen kehittäminen Tuetun kotona kuntouttamisen -mallin laajentaminen käyttökokemusten perusteella myös sotainvalideihin ja Valtiokonttorin muihin erityisryhmiin Kuntoutusmahdollisuuksien ja työkyvyn arviointiprosessin virtaviivaistaminen kuntoutuspoliklinikalla ja TYPissä yhteistyössä mielenterveyspalvelujen kanssa Moniammatillisen työn kehittäminen kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa ja kuntoutuksen yhteistyöverkostoissa (kuntoutuspoliklinikka, aikuisten psykososiaaliset palvelut, kehitysvammapoliklinikka, TYP, apuväline- ja toimintakykykeskus sekä avoterveydenhuolto) TYPin prosessit ovat toimiva osa kuntoutuksen kokonaisuudessa; asiakas löytää TYPin palvelut joustavasti osana kuntoutusta
22 (54) 2016 Armilan kuntoutussairaala on Suomen paras julkisen terveydenhuollon kuntoutussairaala Armilan kuntoutussairaalan kuntoutusjakson puolittaminen Yhden kuntoutusosaston korvautuminen kotikuntoutuksella Veteraanikuntoutuksessa veteraanien kotona asumisen tukeminen; veteraaniasioiden keskittäminen, palveluiden ja kuntoutuksen yhteensovittaminen Moniammatillinen tiimityö kuntoutuksen kentässä on sujuvaa niin Eksoten sisällä kuin yhteistyöverkostossa Ammatillinen kuntoutus on toimiva kokonaisuus, mikä mahdollistaa sen, että TYPin asiakkaat sijoittuvat työmarkkinoille entistä nopeammin ja paremmin. Otetaan käyttöön HUSin ervan yhtenäiset apuvälineiden myöntämisperusteet
23 (54) 2.4 Strategisten tukipalvelujen painopistealueet sekä toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Strategiset tukipalvelut 1000 EUR TA2014 Hallintopalvelut Kehittämispalvelut TOIMINTATUOTOT Myyntituotot jäsenkunnilta 13 849 7 220 6 629 Muut myyntituotot 25 8 17 Myyntituotot yhteensä 13 874 7 228 6 647 Maksutuotot 138 119 19 Tuet ja avustukset 2 712 768 1 945 Muut toimintatuotot yhteensä 399 399 0 TOIMINTATUOTOT 17 124 8 513 8 611 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -8 191-5 968-2 223 Palvelujen ostot -6 492-2 582-3 910 * josta sisäisiä eriä 9 990 4 714 5 276 * josta palvelujen ostoja -16 481-7 295-9 186 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 486-2 403-83 Avustukset -401-401 0 Muut toimintakulut 6 625 6 822-197 * josta sisäisiä vuokratuloja 8 977 9 043-66 * josta muita toimintakuluja -2 352-2 221-131 TOIMINTAKULUT -10 944-4 531-6 413 TOIMINTAKATE 6 180 3 982 2 197 Rahoitustuotot ja -kulut -948-948 0 VUOSIKATE 5 232 3 034 2 197 Poistot ja arvonalentumiset -5 083-3 085-1 998 TILIKAUDEN TULOS 149-51 199 Varausten ja rahastojen muutos 268 268 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 417 217 199 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 156,5 187,9 134,3 Vuosikate/Poistot, % 102,9 98,4 110,0 Painopisteet Tuki ja kehittäminen 2014 2016 Strategisten tukipalvelujen keskeisenä tehtävänä on vastata strategian toimeenpanon seurannasta, raportoinnista ja arvioinnista käynnistää ja toteuttaa kehittämishankkeita maakunnallisen palvelusuunnitelman ja palveluverkko uudistuksen toteuttamiseksi. Kehittämishankkeilla tuetaan asiakaslähtöisten ja kustannusvaikuttavien prosessien mallintamista ja toimeenpanoa. Hankkeen päätyttyä kehitetyt toimintamallit kytketään osaksi päivittäistä toimintaa. Kehittämistyötä tehdään käytännönläheisesti perustyön rajapinnassa ja hyväksi havaittuja toimintamalleja
24 (54) voidaan mahdollisuuksien mukaan osittain siirtää perustoimintaan jo hankkeen toiminta-aikana. Vuosina 2014 2016 kehittämisessä, tietohallinnossa ja koulutuksessa painottuvat strategian mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdessä oikea-aikaisen palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kanssa kotona asumista tukevat hankkeet, joiden avulla lisätään tuottavuutta oikea aikainen ja kuntouttava toiminta ja jatkohoito palvelurakenteen ja verkon uudistamista, palvelujen uutta logistiikkaa ja toiminnanohjausta vahvistavat hankkeet hankkeet, joissa kehitetään liikkuvia palveluja osana palveluverkkoratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä parantavat hankkeet sähköisen asioinnin kehittäminen, millä tavoitellaan prosessien automatisointia ja mahdollisuutta uudentyyppiseen palveluiden jakeluun ja työtehtävien roolitukseen raportoinnin, tiedolla johtamisen mallien vahvistaminen ja hankintaosaamista vahvistavat hankkeet yhteistyö: tutkimushankkeita tehdään yhteistyössä mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Viestintä 2014 2016 Palveluverkkosuunnitelman tukeminen viestinnällä ja markkinoinnilla Sisäisen viestinnän tehostaminen: uuden intranetin käyttöönotto Sähköisen viestinnän kehittäminen (mm. verkkosivut ja sosiaalinen media) Kriisiviestinnän kehittäminen (mm. ohjeistuksen kehittäminen, koulutus, kriisi- ja pandemiasivustojen luominen verkkosivuille) Kuvapankin käyttöönotto sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Henkilöstö 2014 2016 Henkilöstösuunnitelma Palveluverkon uudistaminen vaikuttaa henkilöstön määrän ja rakenteeseen. Henkilöstösuunnitelmaa päivitetään siten, että se kytketään palveluverkkosuunnitelmaan. Henkilöstösuunnitelmassa seurattavia asioita ovat: esimiesten määrä henkilöstön liikkuvuus henkilöstön uudelleen sijoittumisen seuranta kootaan toiminnallisten muutosten vaikutus henkilöstön määrään ja rakenteeseen