Onx tilaa? Kisällistä osaajaksi projekti 2007-2010 Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry

Onx tilaa? Kisällistä osaajaksi projekti 2007-2010 Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1. TAUSTAA 4 2. ET NE HUOLEHTII NUORISTA 5 3. OSALLISUUS 5 4. KU SEURANTALO ON TYHJÄ 6 5. SE ON KAIKKEIN TÄRKEINTÄ ET KYSYY, MITÄ NE HALUAA TEHDÄ 8 6. AVOINTA ASENNETTA 9 7. SÄ PYSTYIT TEKEEN SEN 10 8. EI NIIN ISOJA ESTEITÄ 12 LIITTEET LÄHTEET Raportin kokosi Tarja Ärväs 2

TIIVISTELMÄ Suomen Nuorisoseurojen Liiton (SNL) Kisällistä osaajaksi projekti toteutettiin vuosina 2007-2010 RAY:n tuella Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueilla. Projektin tavoitteena oli nuorten sosiaalisen osaamisen ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen vapaa-ajan ryhmätoimintojen avulla. Samalla tutkittiin kansalaisjärjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Projektissa toimi yhteensä 11 nuorisoseuraa, joista osassa paikallista toimintaa toteutettiin useamman seuran yhteistyönä. Kohderyhmänä olivat ensisijaisesti 13-25-vuotiaat nuoret. Nuorten toiminta perustui osallisuuteen, eli he itse suunnittelivat ja toteuttivat toiveittensa mukaista, mielekästä vapaa-ajan toimintaa seuran aikuisten tuella. Mitä nuoret sitten tekivät? He halusivat tanssia, näytellä, laulaa karaokea, pelata biljardia, järjestää bänditapahtumia, kirpputorin ja piirustuskilpailuja, mutta myös vapaa yhdessäolo, yhdessä hengailu oli tärkeää. Seuroihin perustettiin yhdeksän nuorten projektiryhmää, joissa oli mukana noin 100 nuorta ja 20 vastuuaikuista. Lisäksi kahden nuorisoseuran järjestämät viikoittaiset nuorten illat tavoittivat 20-30 nuorta / ilta. Nuorten projektiryhmien järjestämät tapahtumat (bänditapahtumat, teemaillat, kilpailut, koulutukset jne.) tavoittivat noin 700 nuorta ja aikuista. Näissä tapahtumissa oli ryhmien vastuuaikuisten lisäksi mukana noin 60 aikuista valvojina tai muissa tehtävissä. Keskeisimpinä yhteistyökumppaneina toimivat koulu- ja nuorisotoimi. Käytännön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana kolmisenkymmentä viranomaista. Kiitämme kaikkia projektissa mukana olleita! 3

1. TAUSTAA Nuorten vapaa-aikatutkimukseen (Myllyniemi 2009, 38-39) osallistuneista nuorista 88 % ilmoitti, että heillä on harrastus tai jotain vapaa-ajan toimintaa. Nuorista 45 % on mukana tai kuuluu jäsenenä johonkin järjestöön ja heistä hieman alle puolet osallistuu toimintaan viikoittain. 9 % nuorista kuuluu jonkin järjestön hallitukseen tai muuhun toimielimeen. Lähes puolet nuorista on sitä mieltä, että toimintaan on mukava osallistua, kunhan ei tarvitse liittyä jäseneksi. Alle 15-vuotiaat ovat kriittisiä. Heistä yli puolet on sitä mieltä, että oman asuinpaikan nuorille järjestämä toiminta ei ole kiinnostavaa. Nuoret kokevat vapaa-ajan tarjonnasta päättämisen aikuislähtöiseksi. Vain joka kymmenes kokee voivansa vaikuttaa siihen, mitä toimintaa nuorille järjestetään omalla asuinalueella (Myllyniemi 2009, 57). SNL:n Kisällistä osaajaksi projektissa nuoret pääsivät vaikuttamaan ja konkreettisesti toteuttamaan haaveitaan ja toimintatoiveitaan. Tavoitimme hankkeessa mukana olleisiin seuroihin uusia nuoria, jotka innostuivat suunnittelemaan ja toteuttamaan itselleen ja asuinalueensa nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Nuoret toteuttivat lyhytkestoisia projekteja ja yksittäisiä tapahtumia, joiden lisäksi löytyi myös pitkäjänteisestä harrastustoiminnasta kiinnostuneita. Kohtasimme hankkeen aikana haasteita, mutta koimme myös paljon huikeita onnistumisia. Kuten yksi hankkeessa mukana ollut nuori kommentoi: Oli hienoa huomata, miten pienelläkin jutulla voi tavoittaa paljon ja erilaisia ihmisiä. Huomasin myös, että ainakin joku välittää ja on kiinnostunut miten nuorilla menee. Järjestöt ovat avainasemassa mielekkään harrastustoiminnan mahdollistajina. Seurat voivat olla matalan kynnyksen paikkoja, minne lasten ja nuorten on helppo tulla ja tulla aidosti kuulluksi. Allianssin Nuorista Suomessa raportin (20, 2008) mukaan kaksi viidestä suomalaisnuoresta olisi valmis vapaaehtoistyöhön, jos sitä heiltä pyydettäisiin. Haasteena meillä onkin löytää nämä nuoret ja tarjota niin uusille kuin jo toiminnassa mukana oleville nuorille rohkeasti tilaa ja mahdollisuus uudistaa toimintaa heidän näköiseksi. Antaa nuorille mahdollisuus etsiä ja luoda uusia vapaaehtoisuuden muotoja. Osallisuuteen perustuva toiminta ei vaadi uusia vapaaehtoistoimijoita, uutta nuorten ryhmää tai valtavia taloudellisia resursseja. Toimintaa voi toteuttaa olemassa olevin voimavaroin. Kyse on enemmän asennemuutoksesta, nuorten näkemisestä aktiivisina toimijoina. Tähän raporttiin on koottu Kisällistä osaajaksi projektista nousseita ideoita ja ajatuksia. Ne perustuvat projektiseurojen nuorten ja aikuisten kokemuksiin osallistavasta toiminnasta. Toivottavasti saatte näistä eväitä oman seuran toimintaan. Saatteeksi projektissa mukana olleen aikuisen sanat: Kannattaa olla rohkea kokeilemaan uusia juttuja. 4

2. ET NE HUOLEHTII NUORISTA Mitä nuorten omaehtoinen toiminta edellyttää? Mistä liikkeelle? Projektissa mukana olleiden nuorten sanoin: Se tarvii vaan semmosen, että alkuinnostus pitää saaha. Pitää olla innostuneet ohjaajat, et ne huolehtii nuorista. Jotka on oikeesti kiinnostuneita olemaan nuorten kanssa. Eli eivät nuoret meiltä aikuisilta mahdottomia odota. Aikuisena pääsee pitkälle jo sillä, että on aidosti kiinnostunut nuorten maailmasta, arvostaa nuoria ja heidän näkemyksiä. Eräs nuorisotyöntekijä kiteytti vaatimukset nuorten parissa toimiville aikuisille seuraavasti: Kykyä tulla lähelle nuorta ja nuoren maailmaa. Kyllä nuoret tunnistaa ihmiset, joilla on kykyä olla läsnä ja samalla olla luotettava aikuinen niille. Oikean asenteen lisäksi tarvitaan sitoutumista. Ennen toiminnan käynnistämistä on todella tärkeää pohtia, riittääkö oma aika ja voiko oikeasti sitoutua esimerkiksi viikoittaisiin tapaamisiin tai tietyn mittaiseen projektiin. Millä porukalla toimintaa käynnistetään ja mitkä ovat kenenkin vastuualueet. On ikävää, jos nuorten innostuttua tapaamiset jäävät väliin ja toiminta takkuaa aikuisten kiireitten tai huonon tiedonkulun vuoksi. Myös seuran tuki ja avoin asenne on tärkeää. Osallisuuteen perustuva toiminta vaatii rohkeutta heittäytyä ja antaa nuorille tilaa. Kun sen uskaltaa tehdä, tulokset yllättävät upeasti. 3. OSALLISUUS Osallisuus on yhdessä olemista, yhdessä tekemistä ja yhdessä oppimista. Se on lasten ja nuorten harjaannuttamista vastuulliseen vallankäyttöön yhteistyössä aikuisten kanssa. Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen on turvattu muun muassa Suomen Perustuslaissa, Nuorisolaissa sekä Lapsen oikeuksien sopimuksessa. 1 Anu Gretshel ja Pirjo Hanhivaara määrittelevät (Kouluterveyspäivät 2008) osallisuuden olevan: mukaan pääsemistä, mukaan kuulumista kuulluksi ja nähdyksi sekä omana ainutlaatuisena itsenään hyväksytyksi tulemista mielipiteen ilmaisemista ja vaikuttamista, mutta myös vastuuta erilaisuuden kunnioittamista 1 Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystä vastaavasti. Perustuslain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan sopimusvaltion on taattava lapsen oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. artikla). Nuorisolain 8 velvoittaa nuorten osallistumiseen ja kuulemiseen. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. 5

avointa kuulemista, kaikkien mielipiteiden kysymistä ja kunnioittamista, aitoa demokratiaa Osallisuus ei ole kontrolloimatonta vallan siirtoa lapsille ja nuorille lasten ja nuorten mielipiteiden valtaa ylitse muiden sitä, että lapset ja nuoret jätetään yksin puuhastelemaan Vastuuta ei kuitenkaan saa siirtää nuorille kokonaan eikä heitä saa jättää puuhastelemaan yksin. Aikuisten tehtävä on olla apuna, tukena, innostajina ja kannustajina. Heidän on huolehdittava siitä, että nuoret ottavat hoitaakseen ikätasoonsa sopivia asioita ja kerrottava esimerkiksi käytettävissä olevista resursseista turhien pettymysten välttämiseksi. Aikuisilla on oltava herkkyyttä havaita milloin nuoret tarvitsevat apua. Taustatukijaksi ja toiminnan mahdollistajaksi jättäytyminen on haastavaa. On oltava todella varovainen, ettei toiminta käänny aikuisten suunnittelemaksi tai toteuttamaksi. Innostumisen iskiessä on vaikeaa pysyä tukijoukoissa. Taustalla ollessa korostuu myös aikuisen rooli kanssaoppijana. Asioita voi tehdä ennakkoluulottomasti ja todella onnistuneesti rennommallakin fiiliksellä ja vähemmillä palavereilla kuin mihin me aikuiset olemme tottuneet. Nuorilla on paljon tietoa, taitoa ja rohkeutta, mistä aikuiset voivat ottaa opikseen. Nuorten näkökulmasta katsottuna aikuisten tekeminen voi näyttää välillä tältä: Et kun mä oon kattonu aikuisten meininkiä et siellä ne ennakkoluulot joko pysyy tai hälvenee, mut ne hälvenee mun mielestä puolet hitaammin aikuisilla kun nuorilla 4. KU SEURANTALO ON TYHJÄ Mistä nuoret? Osallisuuteen perustuvaa toimintaa on helppo toteuttaa olemassa olevissa ryhmissä antamalla nuorille entistä enemmän tilaa ideoida ja ottaa vastuuta heille sopivista asioista. Kisällistä osaajaksi projektiin haimme ensisijaisesti uusia harrastajia. Osallistava toiminta ja lyhytkestoiset projektit houkuttelevat mukaan nuoria, jotka eivät löydä omaansa tarjotusta harrastus-, kerhotoiminnasta tai jotka eivät halua tai voi sitoutua pitkäjänteiseen harrastustoimintaan. Hankkeen käynnistyessä aikuisten suurin huolenaihe oli se, mistä ja miten löydämme nuoria. Seurat kokeilivat erilaisia tapoja: 1. Nuoria haettiin toimintaan viranomaisten kautta Mä oon aika vilkas ja pirtee ja mullon energiaa aina välillä vähän liikaakin. Mulla menee, siis niinku leviää kaikki asiat, ei jaksa ikinä olla paikoillaan, jalka viuhuu koko aika. Opettaja kysy mua just, kun mulla on niin paljon energiaa ja mä sit sanoin, et mielelläni mä meen. Eli rohkeasti yhteyttä koulun tai nuorisotoimen henkilökuntaan! Kertokaa, millaista toimintaa on tarjolla ja neuvotelkaa, kuinka koulun henkilöstö tai 6

nuoriso-ohjaaja voisi auttaa. Hankkeen aikana seurojen aikuiset kävivät kouluilla pitämässä aamunavauksia ja esittelemässä toimintaa luokissa. Opettajat, koulukuraattorit, opinto-ohjaajat ja nuorisotyöntekijät välittivät nuorille tietoa tapahtumista ja ryhmien toiminnasta sekä ohjasivat yksittäisiä nuoria mukaan ryhmiin. 2. Kohderyhmäksi valittiin tietty huolta herättävä nuorisoryhmä. Kun ne nuoret vaan hengailee kylällä tai kaupungilla. Ajelee mopoilla ja häiritsee. Kuulostaako tutulta? Avoimet nuorten illat tavoittavat suuren osan näistä nuorista. Eikä illan tarvitse olla perinteinen disko, vaan mieluummin toiminnallinen ilta, missä nuoret pääsevät tekemään jotain kivaa. Hankkeen tapahtumissa pelit (Wii, bingo, lautapelit), pukeutumiskilpailut, tietokilpailut, rippileirillä opitut leikit ja karaoke houkuttelivat tanssilattiaa enemmän. Tai miten olisi, jos mopopojille järjestäisi oman kerhon, missä aikuisen avulla pääsisi luvallisesti ja lain puitteissa rassaamaan menopeliä ja haisemaan bensalle? 3. Otettiin suoraan yhteyttä nuoriin. Puheenjohtaja otti suoraan kontaktia nuoriin ja sai heidät innostumaan ja ideoimaan erilaisia tapahtumia. Näin siellä ilmoituksen tyttöjen nuorten tanssiryhmästä. Luin ilmoituksen moneen kertaan, koska en meinannut uskoa, että meidän kylällä olisi nuorille jotain toimintaa. Yleensä täällä ei ole ollut kuin ikäihmisten keppijumppaa tai muuta vastaavaa. Sitten soitin kavereille ja kerroin, mitä olin nähnyt ilmoitustaululla. Kaveritkaan ei meinanneet uskoa ennen kuin näkivät itse ilmoituksen. Eli mainos ilmoitustaululle, juttu toiminnasta paikallislehteen tai rohkeasti juttelemaan nuorten kanssa. Facebook tai nuorten keskinäinen puskaradio toimivat myös hyvin. Uusia nuoria voi houkutella mukaan erilaisilla tapahtumilla. Projektiseurat järjestivät diskoja, toiminnallisia tapahtumia esimerkiksi kohdennettuna alueen 7.-luokkalaisille, elokuvaillan sekä ideointiiltoja. Jotkut seurat käynnistivät nuorisotoiminnan kehittämisen harrastekyselyillä (liite 1), joita tehtiin niin nuorten tapahtumissa kuin yhdessä koulun kanssa. Toiminnan edetessä nuoret itse pyysivät uusia nuoria mukaan ryhmiin ja olemassa olevat kisälliryhmät kertoivat toiminnastaan nuorten tapahtumissa. Kävipä niinkin, että koulussa toiminnasta kuullut nuori teki aloitteen ryhmän perustamisesta ja tapahtuman järjestämisestä, vuosi kouluinfon jälkeen. Valmiin idean lisäksi hänellä oli mukanaan osittain koottu ryhmäkin. Kisällistä osaajaksi projektin kokemukset osoittavat, etteivät nuoret odota valmista vaan haluavat tehdä asioita itse. Tämä mainittiin myös useimmiten syyksi lähteä projektiin mukaan: Niinku saatiin ite päättää että minkälaista, ei kukkaa ollu sanomassa että näin pittää tehä. 7

5. Talo on täynnä nuoria, mutta mitäs sitten? SE ON KAIKKEIN TÄRKEINTÄ ET KYSYY, MITÄ NE HALUAA TEHDÄ Nuoret ovat oman elämänsä ja ikäryhmänsä asiantuntijoita. Joskus kuitenkin ujous tai tottumattomuus keskustella aikuisten kanssa mykistävät. Ideoita, toimintatoiveita ja unelmia kannattaa kysyä eri tavoin. Pelkkää keskustelua paremmin toimii tekeminen. Projektiseuroissa käytettiin muun muassa seuraavia ideointitapoja: UNELMIENI KYLÄ tai HARRASTUKSET tai SEURA Tarvikkeet - vanhoja lehtiä, sakset, liimaa, tusseja, iso taustapaperi tai pahvi Jaa nuoret pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä tekee oman kuvakollaasin antamastanne aiheesta, piirtäen tai leikaten ja liimaten lehdistä toiveitaan kuvaavia kuvia. Tässä vaiheessa ei tarvitse miettiä, ovatko haaveet realistisia. Tärkeää on kuvata kaikki unelmat ja haaveet. Kuvakollaasien valmistuttua jokainen ryhmä esittelee tuotoksensa, minkä jälkeen äänestetään suosituimmat unelmat esimerkiksi niin, että jokainen antaa kolme ääntä haluamallaan tavalla. Kolmesta eniten ääniä saaneesta unelmasta valitaan paras joko keskustellen tai äänestämällä edelleen edellä mainitulla tavalla. Yhteisen unelman löydyttyä ryhdytään miettimään sen toteuttamiskelpoisuutta ja konkreettisia toimenpiteitä unelman saavuttamiseksi. MITÄ TEHDÄÄN? Tarvikkeet fläppipaperia tms., tusseja, liimalappuja Kirjoita alla olevat otsikot yksi paperilleen. Nuoret voivat käydä kirjoittamassa vastauksensa suoraan papereihin tai kirjoittaa ne liimalapuille (yksi asia/liimalappu) ja viedä ne otsikkopapereihin. Vastaukset käydään yhdessä läpi keskustelun ja toiminnan suunnittelun pohjaksi. Hankkeessa tehtävään osallistuivat myös seuran aikuiset. 1. Toiveita, unelmia, haaveita 2. Haluaisin tehdä kotikylälläni 3. Minä olen hyvä 4. Voisin osallistua tapahtumiin tekemällä 5. Voisin kysyä ja tiedän henkilöitä (kpl), jotka voisivat innostua asiasta ja tulla mukaan Lisää toiminnallisia vinkkejä löydät lopussa mainituilta nettisivuilta. Nuorten itse suunnittelema toiminta voi olla mitä vain pitkäjänteisestä harrastustoiminnasta lyhytkestoisiin projekteihin. Toimintaa ideoidessa ei siis lähdetä liikkeelle siitä, että perustetaan kerho tai lukuvuoden kestävä projekti. Toteuttamistapa mietitään nuorten toimintatoiveiden pohjalta. 8

Ideasta käytäntöön vaiheessa tarvitaan usein lempeää ohjausta oikeaan suuntaan. Tässä kohtaa korostuu aikuisten vastuu. Jos nuorten haaveet ovat kovin suuria, on hyvä miettiä suunnitelmien realistisuutta kysellen ja yhdessä pohtien. Ei suoralta kädeltä tyrmäten tai valmiita vaihtoehtoja antaen. Tosin joskus suuruudenhulluus voi iskeä aikuisiin ja nuorten suunnitelmat tuntuvat liian tavallisilta ja tavoitteet pieniltä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kyse on nuorten toiveista ja että toiminnassa edetään heidän ikäkauden mukaisia tietoja ja taitoja kunnioittaen, nuoria kuunnellen. Näin nuoret kasvavat pikkuhiljaa ottamaan enemmän vastuuta toiminnastaan, kokemukset muodostuvat mukaviksi ja innostavat jatkamaan. Vastuukaan ei pelota, kun sitä tulee sopivasti: Mitään ei saa ilmaiseksi. Vaikka töitä on pitänyt tehdä, niin kivaa on ollut. Jos suunnitelmat eivät toteudu tai jotain menee pieleen, se ei haittaa. Projektin tai tapahtuman jälkeen käydään kömmähdykset läpi ja mietitään, miten ne vältetään seuraavalla kerralla. Tekemällä oppii. Aikuisen tehtävä on auttaa nuoria huomaamaan myös kaikki onnistumiset ja hyvät asiat. Nuoret ovat kovin kriittisiä omaa toimintaa kohtaan eivätkä välttämättä huomaa kaikkea hyvää. Onnistumisten esille nostaminen, kiitos hyvin tehdystä työstä ja kovasta yrityksestä tekee hyvää ja kannustaa eteenpäin. Toiminnan päätyttyä myös aikuisten on hyvä pohtia omaa roolia, onnistumisia ja haasteita nuorten tukijana ja rohkaisijana. Aidon osallisuuden toteuttaminen on haasteellista. 6. AVOINTA ASENNETTA Yhteistyötahojen ja -tapojen hakemisessa kannattaa olla rohkea. Projektiseurat hakivat yhteistyökumppaneita niin kunta- kuin järjestöpuolelta. Käytännön toimintaan, sen suunnitteluun ja toteuttamiseen sitoutuivat parhaiten koulu- ja nuorisotoimen työntekijät. Kouluvierailujen lisäksi esimerkiksi Vehmasmäen koulu osallistui harraste- ja ohjaajakyselyjen tekemiseen kopioimalla heille toimitetun kyselylomakkeen, hoitamalla sen jakelun ja lomakkeiden keräämisen. Asiasta sovittiin koulun rehtorin kanssa. Ja kuten nuorten rekrytointia käsittelevässä kappaleessa todettiin, osassa pilottipaikkakuntia viranomaiset ohjasivat myös yksittäisiä nuoria mukaan toimintaan. Nuorisotoimesta ryhmät lainasivat pelejä, valoja keikoille ja alkometrin isompien tapahtumien päihteettömyyden valvontaan. Merkittävä tuki olivat myös nuoriso-ohjaajien kokemus ja ammattitaito toiminnan suunnittelussa sekä tapahtumien valvojina. Toiminnan edetessä ja toimijoihin tutustuttuaan nuoret ottivat itse yhteyttä kunnan nuorisotyöntekijöihin. Esimerkiksi Kuopiossa nuoret sopivat nuorisotyöntekijöiden kanssa, että kisällitapahtuman aikaan läheinen kaupungin nuorisotila oli kiinni ja kyseistä tilaa käyttävät nuoret ohjattiin kisälli-iltaan. Nuorisotyöntekijät kommentoivat yhteistyötä nuorisoseurojen kanssa muun muassa seuraavasti: Hyvää yhteisöllisyyttä, mikä ei onnistu suuremmissa lähiöissä. Tekemällä ja osallistumalla saataisiin paljon enemmän aikaan kuin byrokratian pyörittämisellä, mikä pelottaa nuoria pois. 9

Joskus parhaat yhteistyökumppanit löytyvät yllättävän läheltä. Kahdella paikkakunnalla Kisällistä osaajaksi projektia toteutettiin useamman nuorisoseuran yhteistyönä. Tapahtumien järjestämisessä voi tehdä yhteistyötä myös muiden alueen järjestöjen kanssa. Seuratoimijat totesivat projektin myötä oppineensa, että jatkossa: Haetaan yhteistyökumppaneita muista seuroista. Pyydetään yhteistyöhön. Enemmän alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista pitäisi saada. Jos toiminta kaipaa tiloja, kannattaa kysyä tyhjillään olevia kiinteistöjä/huoneistoja kunnasta. Muun muassa Narvassa ja Vesilahdella seurat saivat kunnilta tilat nuorten käyttöön. Toimintatiloja saattaa löytyä myös kerrostalojen tyhjillään olevista kerhotiloista. Seurantaloja käytettäessä voisi pohtia, olisiko nuorten mahdollista sisustaa sinne oma nurkka. Ettei yhdessä olemisen tai talolle tulemisen esteeksi muodostu projektissa mukana olleen nuoren kokemus siitä, ku seurantalo on kylmä, liian avara ja tyhjä. 7. SÄ PYSTYIT TEKEEN SEN Projektissa mukana olleissa 11 seurassa tapahtui monenlaista. Osa ryhmistä aloitti toimintansa pienimuotoisesti harjoitellen. Nuoret vastasivat esimerkiksi kilpailujen järjestämisestä diskoiltaan, kanttiinin tarjoilujen uudistamisesta tai jonkin ison tapahtuman kahviosta. Omien projektien myötä nuoret järjestivät Tampereella ja Kuuslahdessa bänditapahtumat ja Huittisissa kirpputorin. Narvassa ja Vesilahdella nuoret halusivat avoimia nuorten iltoja ja Sastamalassa teatteria. Honkalammella nuoret organisoivat piirustuskilpailuja, sanoittivat ja levyttivät Kisällistä osaajaksi biisin sekä kävivät ahkerasti jonglööraus-, äänityö- ja ohjaajakursseilla. Säyneisessä toimi tyttöjen tanssiryhmä, Vehmasmäessä ja Kuopiossa järjestettiin ohjelmallisia nuorten iltoja. Ystävät ja kaverit ovat nuorille tärkeitä. Nuorisotutkimuksen 2009 mukaan ystävien päivittäiset tapaamiset ovat vähentyneet, mutta osan vähenemisestä korvaavat puhelut tai nettiyhteydet. Nuoret pitävät kuitenkin varsinaisia tapaamisia ja yhdessäoloa tärkeämpinä kuin kohtaamisia puhelimitse tai netin kautta (Myllyniemi 2009, 95, 133). Tämä näkyi myös projektissa mukana olleiden nuorten toiveissa. He kaipasivat vapaata yhdessäoloa ja omaa kokoontumispaikkaa. Narvassa ja Ylämäellä järjestetyt viikoittaiset biljardi-illat ja avoimet nuorten illat tavoittivatkin hyvin nuoria. Eikä hengailu ole vain hengailua. Samoissa tiloissa ollessa tapahtuu kuin huomaamatta myös tärkeää kuulumisten vaihtamista, juttelua ja tutustumista niin toisiin nuoriin kuin valvojina toimiviin aikuisiin. On tärkeää muistaa, että joillekin nuorille seuran vapaaehtoinen aikuinen voi olla ainoa aidosti välittävä aikuinen. Ainoa, jolla on aikaa kuunnella. Useat ryhmät järjestivät muille asuinalueensa nuorille erilaisia teemailtoja. Teemaan sopivan pukeutumisen, musiikin ja ohjelman kera vietettiin muun muassa Suomi-rock-, kasari- ja pikkujouluiltoja. Edellä mainituista viimeisintä luovasti toukokuussa joulupukin, puuron ja tonttuvisan kera. Nuoret vastasivat usein myös tapahtumien tarjoiluista, varsinkin pojat innostuivat leipomisesta. Ostoslistojen omatoimisen tekemisen ja värikkäiden kauppareissujen jälkeen keittiössä syntyi leipurit itsensäkin erinomaisella maulla yllättäneitä mokkapaloja ja pizzoja. Tampereen Juihteeton Pässi, Kuopion Julkula Open Air ja Kuuslahden KS-teamin järjestämä bändi ilta saivat alkunsa joko bändien toiveesta päästä esiintymään tai nuorten halusta järjestää tapahtuma heille mieleisen musiikin parissa. Projektiryhmät hankkivat 10

bändit, joita esiintyi 3-5 tapahtumassa. Tapahtumien mainostuksessa käytettiin niin nuorten tekemiä mainosvideoita kuin perinteisiä ilmoituksia, joiden kopioinnin esimerkiksi Kuuslahden nuoret saivat tehdä ilmaiseksi kunnan kopiokoneella. Tapahtumien luvat ryhmät hakivat seuran aikuisten avulla. Tukkuostoksiin, valo- ja ääniasioiden hoitamiseen ja järjestyksenvalvontaan nuoret pyysivät apua seuran jäseniltä, sukulaisilta ja ystäviltä. Kuuslahdella nuorisotoimi lainasi oikeaan tunnelmaan virittävät valot ja Tampereella nuorisotoimi antoi alkometrin keikkaillan päihteettömyyden valvontaan. Nuorisotyöntekijät tulivat mielellään myös tapahtumien valvojiksi. Julkula Open Air järjestettiin yhdessä erityisnuorisotyönpiste Vinkkelin kanssa. Nuorisotoimen kautta tulleen bändin pojat vastasivat mainostuksesta, tapahtuman puitteiden rakentamisesta ja tavaroiden roudauksesta kisälliryhmän vastatessa tapahtuman kahviosta. Musiikin lisäksi nuoria kiinnosti kierrätys; Huittisissa nuorten ryhmä järjesti kirpparitapahtuman. Tapahtuman organisoimisen lisäksi nuoret tarjosivat paikalle tuleville lapsiparkin, missä satuhahmoiksi pukeutuneet ryhmäläiset taikoivat pienille muun muassa upeita kasvomaalauksia. Sastamalan teatteriryhmä ja Säyneisen RedSpotlight tanssiryhmä kokosivat yhteen alueiden yläkouluikäisiä nuoria. Tanssiryhmä sai kotikylänsä seurantalon vapaasti käyttöönsä, kokoontui siellä itsenäisesti kerran viikossa ja ohjatusti noin kerran kuukaudessa. Ryhmä koki itsenäisen toiminnan niin mielekkääksi, että harjoitteli välillä kaksi tai kolmekin kertaa viikossa. Molemmissa ryhmissä nuoret ottivat hyvin vastuuta toiminnasta. Esimerkiksi teatteriryhmässä oli jonkin verran vaihtuvuutta, mutta nuoret hankkivat uudet näyttelijät poisjääneiden tilalle. Molempien ryhmien projektit huipentuivat esiintymisiin: Mustanmettän Röppää esitettiin kolme kertaa ja RedSpotlight tanssi ennen nuorisoseuran iltatorin ensiesiintymistä koulunsa kevätjuhlassa. Honkalammella nuoret organisoivat piirustuskilpailut Kisällistä osaajaksi oppipojasta osaajaksi ja Harrastukset teemoilla. Kilpailujen arvosteluraatiin kuului nuorten lisäksi asiantuntijajäsenenä kuvataideterapeutti, jolta nuoret saivat ammatillista opastusta kuvan tarkasteluun. Kilpailuun tulleista kuvista painettiin postikortteja seuran ja hankkeen käyttöön. Lisäksi kansantanssiryhmä Fesukkaat toteutti yhdeltä nuorelta tulleen idean Kisällistä osaajaksi biisistä. Ryhmä sanoitti kappaleet humppa- ja rap-versioina ja niistä tehtiin cd paikallisen studion tuella. Nuorten projekteissa tapahtui paljon tekemisen kautta oppimista, mutta myös kursseja järjestettiin muun muassa videokuvauksesta, jonglöörauksesta, radiojuttujen tekemisestä ja ohjaamisesta. Nuoret innostuivat osallistumaan myös seurojen ja järjestön muihin tapahtumiin ja koulutuksiin. Toiminnan kautta löytyi ainakin pari nuorta johtokuntaan, osallistujia Ramppikuumeeseen, leirille ja KNoppi- koulutukseen. Kaikkia haaveita ei ehditty toteuttaa ja TO DO listalle jäivät ainakin kesäkioski, pilkkikisat, lisää teemailtoja ja bändikerho. Halua ja tahtoa toiminnan jatkamiseen löytyi. Nuoret kokivat saaneensa toiminnasta paljon eväitä tulevaisuutta varten. Useimmiten mainittiin rohkeuden lisääntyminen ja vuorovaikutustaitojen parantuminen. Usein sanotaan, et ryhmässä tyhmyys tiivistyy, mut niin kyl siinä kuitenkin luottamus ja rohkeuskin tiivistyy. Et ku sä luotat siihen ryhmään, niin pystyt hoitaan erinäisiä asioita, niin se on paljon helpompaa ku et jos sä tekisit sen yksin. 11

8. EI NIIN ISOJA ESTEITÄ Uutta toimintaa käynnistettäessä törmätään haasteisiin. Kisällistä osaajaksi projektissa toiminnan suurimmaksi haasteeksi nousi kaikessa vapaaehtoistoiminnassa näkyvä aikuisten vapaaehtoisten puute. Projektiseurat rekrytoivat aikuisia kyläiltojen, lehtijuttujen ja koulun kanssa yhdessä tehtyjen ohjaajakyselyjen (liitteet 2 ja 3) avulla sekä suoraan kysymällä. Myös nuoret kysyivät heille tuttuja vanhempia nuoria ja aikuisia toiminnan tukijoiksi. Mukaan lähtemistä helpottaa, että projektitoimintaan voi sitoutua lyhyemmän ajan kerrallaan. Tekijöihin liittyvät, mutta myös muut toiminnassa koetut haasteet ja oman asenteen merkitys niitä kohdatessa kiteytyvät seuraavissa seuratoimijoiden kommenteissa: Ohjaajien löytyminen, raha, sitoutumattomuus. Mutta ehkä näihin nyt osataan suhtautua paremmin sillä tavalla, ettei niitä oteta niin isoina esteinä. Vastuuta antamalla ja luottamalla saa ihmisiä mukaan. Edellyttää, että joukosta löytyy innostajia. Tarvitaan rohkeaa kyselemistä kiinnostuksen kohteista ja ihmisten erityisosaamisista. Pilottiseuroissa oli upeaa se, ettei vastoinkäymisiä jääty surkuttelemaan. Haasteiden edessä seurat pysähtyivät pohtimaan vaihtoehtoja, etsivät uusia toimintamuotoja ja sopeuttivat toiminnan seuran puitteet huomioiden. Useissa seuroissa ja nuorten ryhmissä sopiva toimintatapa löytyi useiden kokeilujen kautta. Haasteista selvitty siten, että laitettu tavoitteet hiukan alemmas kuin mitä alussa ajateltiin. On tärkeää mitoittaa toiminta omien resurssien mukaiseksi. Ei tarvitse lähteä hakemaan isoja juttuja - nuorille pienikin on suurta! Samoin ajatuksin voi lähteä liikkeelle rahoituksen suhteen. Raha helpottaa toimintaa, mutta pienelläkin budjetilla saa upeita juttuja aikaan. Osa kisälliryhmistä haki onnistuneesti nuorille tarkoitettua Nuorten Akatemian Homma-rahaa, minkä käyttämiseen kannattaa rohkaista. Lisätietoa asiasta löytyy sivuilta www.homma.fi Myös ohjaajahaasteeseen löytyi vastaus projektin nuorilta, jotka ehdottivat, että he itse hakisivat uusia nuoria mukaan toimintaan ja toimisivat itse tukinuorina, tutoreina ohjaten uudet nuoret toteuttamaan omia haaveitaan. Kyllä tällä kylällä on nuoria, jotka varmasti kiinnostuu tästä. Pitää vaan muistaa puhua ja kertoa heille, kun joku kokous on tulossa. Ja varmasti he auttaa, jos tietävät, että suunnittelemme ohjelmaa nuorille. (nuori) On opittu, että nuorilla on taitoa ja halua järjestää toimintaa itse, mitä kannattaa hyödyntää jatkossa. (aikuinen seuratoimija) Annetaan siis rohkeasti tilaa nuorille ja kaikelle harrastamiselle. 12

LISÄTIETOJA PROJEKTIN KOKEMUKSISTA: Ohjausryhmä: Pj. Anita Jämsén, SNL:n hallitus / Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Simo Arvela, Satakunnan Nuoriseurojen Liitto Hannu Huikuri, Hämeen Nuorisoseurain Liitto Pia Perämäki, Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto Jussi Salmi, Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Kauko-Pekka Salonen, Opintokeskus Kansalaisfoorumi /Itä-Suomi Hämeen Nuorisoseurojen Liitto Tampereen Nuorisoseura ry, Tampere Vesilahden Nuorisoseura ry, Vesilahti Ylämäen Nuorisoseura ry, Koskenkylä Tähti Nuorisoseura ry, Narva Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto Suttilan Nuorisoseura ry, Huittinen Sammaljoen Nuorisoseura ry, Sastamala Illon Nuorisoseura ry, Sastamala Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto Honkalammen Nuorisoseura ry, Liperi Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry, Siilinjärvi Säyneisen Nuorisoseura ry, Juankoski Vehmasmäen Nuorisoseura ry, Kuopio Julkula talo, Kuopio LINKKIVINKKEJÄ: www.nuorisoseurat.fi www.kansalaisfoorumi.fi www.nuortenakatemia.fi (mm. ohjaajan tukipaketti) www.homma.fi (mm. homma-raha, projektin työkirja) www.edu.fi (tulevaisuusverstas, projektikartta, osallisuus) www.mll.fi www.alli.fi 13

HARRASTEKYSELY NUORILLE Liite 1 Olen tyttö Olen poika Ikä 1. Mitä teet yleensä koulun jälkeen / vapaa-ajalla? olen tietokoneella katselen tv:tä ulkoilen urheilen käyn jossain ohjatussa harrastuksessa pelaan pleikkaria olen kavereiden kanssa vietän aikaa perheen kanssa luen muuta, mitä? 2. Mitä harrastat / missä kerhoissa käyt? 3. Minkälaista harrastustoimintaa toivoisit järjestettävän omalla kylälläsi? Rastita enintään kolme harrastusta kädentaitoja, askartelua liikuntaa (esim. sähly, jääkiekko) tietotekniikkaa kokkausta kuvataidetta ilmaisutaitoa, teatteria musiikkia, bänditoimintaa elokuvia eläimiin liittyvää harrastustoimintaa esim. agility yhteisiä retkiä (esim. laskettelu-, kanoottiretki) muuta, mitä? 4. Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan nuorten ryhmään, joka saa suunnitella ja toteuttaa jonkin oman projektin (esim. tapahtuma, kerho, teatteria, musiikkia)? kyllä en Jos vastasit kyllä, laitathan tähän yhteystietosi (nimi, puhelin tai sähköpostiosoite). KIITOS VASTAUKSESTASI! 14

Liite 2 HAUSSA INNOSTAJIA, KANNUSTAJIA, OHJAAJIA Olisitko kiinnostunut osallistumaan lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämiseen omalla kylällä? Ohjaajana voi toimia kuka vain lasten ja nuorten parissa toimimisesta kiinnostunut aikuinen. Harrastusten ohjaaminen toimii vapaaehtoisperiaatteella. Toiminnasta ei makseta palkkaa, mutta siitä ei myöskään aiheudu sinulle kuluja. Ohjaajat voivat toimia myös pareittain ja toimintaan käytettävän ajan (esim. tunti viikossa tai joka toinen viikko) voi sopia. Ohjaajiksi haluaville järjestetään ohjausta, tukea ja esimerkiksi materiaaliapua sopimuksen mukaan. Mikäli kiinnostuit ja haluat olla mukana harrastustoiminnan järjestämisessä, niin palautathan lomakkeen omilla tiedoillasi täydennettynä TÄHÄN KENELLE: NIMI, YHTEYSTIEDOT ja PVM - mennessä. Lisätietoja voit kysellä Lomakkeen palauttaminen ei velvoita sinua mihinkään! Terveisin, Innostaja, kannustaja, ohjaaja Yhteystietosi: Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 15

Liite 3 OHJAAJAKYSELY 1. Olisin kiinnostunut järjestämään harrastustoimintaa - -vuotiaille lapsille. 2. Olisin valmis järjestämään toimintaa yksin jonkun toisen kanssa minulla on tiedossa toinen ohjaaja en vielä tiedä kenen kanssa voisin toimintaa järjestää 3. Olisin valmis järjestämään toimintaa lyhyemmän jakson ajan n. - kertaa lyhyemmän jakson ajan - kuukautta yhden lukukauden ajan 4. Toimintaa voisi olla kerran viikossa kerran kahdessa viikossa useammin. Kuinka usein? 5. Millaisen toiminnan järjestämisestä olisit kiinnostunut? sähly jalkapallo yleisurheilu leikkiliikunta itsepuolustus lentopallo tanssi jumppa jääkiekko rullaluistelu sulkapallo liikuntakerho koripallo palloilu muu liikunta, mikä? askartelu piirtäminen tekstiilityöt maalaaminen puutyöt muu kädentaito, mikä? laulaminen bändikerho soittaminen ilmaisutaidonkerho kirjoittajakerho teatteri muu musiikki / ilmaisutaito, mikä? ATK- kerho retkikerho luontokerho eläinkerho kokkikerho muu, mikä? 16

6. Olisiko toiminta suunnattu tytöille pojille vai molemmille? 7. Mitä toiveita sinulla on paikalliselle nuorisoseuralle ja muille yhteistyötahoille, jos lähdet ohjaamaan lasten tai nuorten toimintaa? Yhteystietosi: Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 17

LÄHTEET Gretschel, Anu & Hanhivaara, Pirjo: Nuorten osallisuus mitä se tarkoittaa? Kouluterveyspäivät 2008, Helsinki. Myllyniemi, Sami 2009. Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92. Koste, Asmo (toim.) 2008. Nuorista Suomessa 2008-2009. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. 18