Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa. Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015



Samankaltaiset tiedostot
Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Olli J. Arola; LL, EDIC. Tehohoitolääketieteen, sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyys

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Noninvasiivinen ventilaatio äkillisen hengitysvajauksen käypää hoitoa

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot Leena Mildh HUS Teho-osastot

Käypä hoito -suositus. Hengitysvajaus (äkillinen)

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

HENGITYSVAJAUS. Sami Mäenpää KAKS / teho-osasto

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Kroonisesta keuhkosairaudesta johtuvan hengitysvajeen 2PV-hoito. Tarja Saaresranta

Kehittynyt teknologia ventilaatiohoidossa

Hengitystukihoidon laitetyypit

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa

VENTILAATTORIT ENSIHOIDOSSA. Sanna Hartikainen erikoislääkäri, anestesiologia ja tehohoito FinnHEMS 60, Kuopio

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito

Pneumonia Maija Halme

Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Tays, teho-osasto

Yleissairaus ja anestesia -Vaikea hengitysvajaus ja uniapnea. Anestesiakurssi LT, EL Juha Grönlund TYKS/Teho-osasto

Pitkäaikaisen kaksoispainehengitystuen (2PV) aloituskriteerit ja hoitoperiaatteet

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Respiraattorin käyttö ensihoidossa

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Hengityksen huomioiminen fysioterapiassa. rvelä Sydänkeskus teho- osasto

NIV-HOITO ÄKILLISESSÄ HENGITYSVAJAUKSESSA

PIENET HENGENAHDISTELIJAT

Henna Huhtakangas, Jonna Qvintus-Fröberg AKUUTIN CPAP-HOIDON POTILASTURVALLINEN HOITOPROSESSI -HOITO-OHJE SYDÄNVALVONNAN HOITOHENKILÖKUNNALLE

Äkillisen hengitysvajauksen esiintyvyys, hoito ja ennuste Suomessa FINNALI-tutkimus

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Oma BiPAP-ventilaattorini. Potilasohje BiPAP A30 ja A40

NONINVASIIVISTEN VENTILAATIOLAITTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVYSTYSHOITOTYÖSSÄ

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Pikaopas. BiPAP Synchrony

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Kustantajan versio

Verikaasuanalyysin tulkinta. Tuomas Hiltunen Anest. el

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

Aikuisten ja lasten ventilaattorit. Pikaopas. Suomi

Keuhkosairaan yleisanestesia Marika Ylönen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri K-SKS

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

NIV-hoito Oxylog ventilaattorilla ja kertakäyttöisellä CPAP:lla: opetusvideot Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen

MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT

Christian Laikku PIKAOPAS PHILIPS RESPIRONICS V60- HENGITYSLAITTEEN KÄYTÖSTÄ TEHOHOIDON JA TEHOSTETUN VALVONNAN YKSIKÖLLE

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Tiina Lehtonen HENGITYSVAJAUSPOTILAIDEN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA KEUHKOSAIRAUKSIEN OSASTOLLE KAB4

2. Koulutettava voi aloittaa lisäkoulutusohjelman erikoislääkärin oikeudet saatuaan

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Hengitystiet imetään, kun

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

I Käytännön työpaikkakoulutus

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Vaikean sepsiksen alkuhoito. LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala

Kriittisesti sairaan sydänpotilaan hoito mitä on huomioitava sydämen lisäksi?

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Perehdytysohje Dräger Savina 300 -ventilaattorin hengitysmuotojen ja -suureiden tulkinnasta Meilahden päivystyspoliklinikan uudelle henkilökunnalle

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Appendisiitin diagnostiikka

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Kuolintodistusten kieli

Pitkäaikaisen kaksoispainehengitystuen (2PV) aloituskriteerit ja hoitoperiaatteet. Tarja Saaresranta Osastonylilääkäri TYKS, Keuhkoklinikka

Toiminnan kehitys ja järjestelyt

HENGITYSVAJAUKSEN HOITO SUURIVIR- TAUKSISELLA HAPPIHOIDOLLA NENÄKA- NYYLIN KAUTTA (NHF) Opetusvideo hoitotyön opiskelijoille

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Transkriptio:

Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015

Äkillinen hengitysvajaus (ARF):Määritelmä Happeutumisen häiriö, hiilidioksidin kertyminen ja/tai hengitystyön lisääntyminen -> häiriö elimistön tasapainolle Happeutumishäiriö: SaO2 < 90% / po2 < 8 kpa CO2:n kertyminen -> resp.asidoosi ph < 7.35 Lisääntynyt hengitystyö -> Hfr >25/min Äkillinen hengitysvajaus EI ole itsenäinen sairaus, vaan elintoimintahäiriö, joka aiheuttaa välittömien hoitotoimenpiteiden tarpeen

Äkilliseen hengitysvajaukseen johtavia sairauksia Ensisijaisesti ventilaatiovajaus Keskushermostoa lamaavat lääkkeet,sairaudet ja vammat Hermo-lihassairaudet Keuhkoahtaumatauti Rintakehän epämuodostumat ja muut rintakehän liikkumista rajoittavat sairaudet Vaikea lihavuus Ensisijaisesti alveolitason kaasujenvaihtohäiriö Keuhkopöhö Akuutti keuhkovaurio ja ARDS Keuhkokuume Keuhkoveritulppa Diffuusit keuhkokudoksen sairaudet

Hengitysvajauksen epidemiologia ja ennuste Ilmaantuvuus 78-89/100 000/vuosi kriteerinä intubaation ja hengityslaitehoidon tarve yli 24h ALI 18-79/100 000/vuosi ARDS 14-59/100 000/vuosi Kuolleisuus 25-41% Pneumonia, aspiraatio ja sepsis 34-43% Traumoihin liittyvä 11% Happeutumishäiriön vaikeusaste ei ilmeisesti vaikuta kuolleisuuteen Villar et al Intensive Care Med 1999; Luhr et al Int.Care Med 2000

Hengitystyön arvionti Kliininen kokemus! Hengitystapa Apuhengityslihakset Pallean/vatsan ja rintakehän koordinaatio Paradoksaalinen hengitys IC-välit, jugulumkuoppa, nenänsiivet Muut oireet Tajunta, puheenmuodostuskyky, syanoosi, kalpeus, kylmänhikisyys Varsinaiset statuslöydökset Etenkin auskultaatiolöydökset ovat hyvin epäspesifisiä!!!

Oireet ja löydökset Subj. hengitysvaikeus ; dyspnea Levottomuus, sekavuus ja tajunnanhäiriöt Hengitystyön lisääntyminen ja hengitysfrekvenssin kasvu Hfr 20-25/min ja kyky puhua lauseita -> lievästi lisääntynyt hengitystyö Hfr 25-35/min, apuhengityslihasten käyttö ja kyky puhua vain sanoja -> merkittävästi lisääntynyt hengitystyö Hfr yli 35/min ja epäsynkroninen rintakehän ja vatsan liike ennakoivat hengityslihasten uupumusta

Äkillisen hengitysvajauksen hoito Happihoito CPAP-naamarihoito Noninvasiivinen ventilaatio (NIV) Invasiivinen mekaaninen ventilaatio Lääkehoito Hengitysvajauksen syyhyn kohdistuva hoito

Non-invasiivinen ventilaatio eli NIV Hill N et al Crit Care Med 2007;35:2402-7 Tarkoittaa mekaanisen ventilaation toteuttamista hengityslaitteella ilman keinoilmatietä Tukee/avustaa myös sisäänhengitystä (vrt CPAP) NIV:llä pyritään välttämään invasiiviseen respiraattorihoitoon ja keinoilmatien käyttöön liittyviä ongelmia Sairaalainfektioiden riski Sedaation tarve Yskimisen vaikeutuminen Limaisuuden lisääntyminen Puhumisen vaikeutuminen

CPAP hoito FINAKVAtutkimuksen valossa (Harjola V-P et al, julkaisematon) 620 akuuttia syd. vajaatoimintapotilasta, joista 163:lla keuhkopöhö Prehospitaali CPAP 41/163 (25,2%) Sairaalassa CPAP 97/163 (59,5%) Sairaalassa NIV 5/163 ( 3,1%) Invasiivinen ventil. 13/163 (8,0%)

Changing use of noninvasive ventilation in critically ill patients: trends over 15 years in francophone countries Demoule A ICM 2015

Changing use of noninvasive ventilation in critically ill patients: trends over 15 years in francophone countries Demoule A ICM 2015

Noninvasive mechanical ventilation in acute respiratory failure: trends in use and outcomes Schnell D ICM 2014

Noninvasive mechanical ventilation in acute respiratory failure: trends in use and outcomes Schnell D ICM 2014

BiPAP Vision CPAP, S/T, PAV IPAP EPAP FiO2 Rise time Rate parameters Mode

Savina CPAP + ASB PEEP = uloshengitysvaiheen positiivinen paine PEEP+ASB = sisäänhengitysvaiheen positiivinen paine ASB = Sisäänhengitykselle annettava painetuki Rate = Taustafrekvenssi jos ei omaa hengitystä Flow acc : vähintään 4x minuuttiventilaatio (settings nappulan alla)

NIV:n toteuttaminen Ventilaatiotuen aloittaminen ja lopettaminen joustava ( aloitus EPAP 4, IPAP 10-12) Ylähengitystien muut funktiot säilyvät puhuminen, nieleminen Yleensä ak.hengitysvajauksessa kokokasvomaski Kwok H et al,crit Care Med 2003 Monitorointi ja kliininen valvonta yhtä vaativaa kuin intuboidulla potilaalla tajunta, aspiraatioriski, hengitystyö ja - frekv. NIV:n hyötyjä ja haittoja punnittava tarkasti

Kaksoispaineventilaation aloitus selosta potilaalle mistä on kysymys valitse oikeankokoiset maski ja kiinnitysremmit valitse ventilointitapa : Vision S/ST (spontaneous/spontaneous+timed) Savina valitse standby nappulasta MASK/NIV, Valitse CPAP(+ASB) säädä paineet ; aloitus 10-16cmH20 IPAP / 4-8 EPAP huom. IPAP -EPAP ( ASB) 6-10 arvioi lisähapen tarve tarkista maskin tiiviys, sallittu vuoto 6-20 l/min jos maskivuotoa ei ollenkaan liian kireä

jos potilas ei ventiloidu riittävästi eli pc02 edelleen korkea apuhengityslihakset käytössä! kertahengitystilavuus matala nostetaan IPAP / ASB ( eli kertahengitystilavuutta) esim 2cmH20 portaissa, max 20 jos hapetus edelleen matala nostetaan EPAP ( PEEP) esim. 2cmH20 portaissa, yleensä ei yli 10, koska IPAP:a nostettava vastaavasti annetaan lisähappea kliininen hoitovaste nähdään nopeasti 30-60 min kuluessa - pyri potilaan omalle tasolle! jos ei vastetta 2 tunnissa, ei kannata jatkaa jos hoidosta huolimatta agitaatio, sekavuus lisääntyy limaisuusongelmia hemodynamiikka instabiili hapetus huononee hyperkapnia lisääntyy siirry invasiiviseen ventilaatioon

NIV ja COPD:n äkillinen pahenemisvaihe Ehkäisee intubaatiota, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää kuolleisuutta (A) Ram FS et al Cochrane Review 2003 Korjannee PCO2-tasoa nopeammin kuin pelkkä happi - ja lääkehoito, mutta hitaammin kuin invasiivinen ventilaatio (B) Nava S et al Am J Respir Crit Care Med 2003 Tulee aloittaa ajoissa, jotta voidaan välttää tilanteen ajautuminen invasiiviseen ventilaatioon NIV epäonnistuu 21-51%; onnistumiseen vaikuttaa mm. lähtötilanteen asidoosin, hyperkapnian ja hypoksemian vaikeusaste; potilaan ikä; vaste ventiloinnille ensimmäisen parin tunnin aikana (A) Plant PK et al Lancet 2000, Plant PK et Thorax 2001

NIV:n käyttö muissa ventilaatiovajaustilanteissa Lihastaudit, kyfoskolioosi, liikapainoon liittyvä hengitysvajaus, astman vaikeutuminen -> mahd. hyödyllinen NIV ja astman paheneminen: Ei kunnollisia satunnaistettuja tutkimuksia Valikoiduilla potilailla voi kokeilla 3 tutkimusta NIV palliatiivisena hoitona lievittää oireita -> potilaat joiden hoidossa on päädytty pidättäytymään intubaatiosta

NIV alveolitason kaasujenvaihtohäiriöissä Hoitotulokset vaihtelevampia kuin ventilaatiovajauksessa Tuloksiin vaikuttaa hengitysvajauksen syy ja syyhyn kohdistuvan hoidon vaikutusnopeus (Antonelli M et al, Int Care Med 2001) keuhkopöhössä ennuste NIV:n onnistumiselle on hyvä keuhkokuume ja ARDS-potilailla selvästi huonompi -> epäonnistuu väh.45%

Noninvasive Ventilation in Cardiogenic Pulmonary Edema Nava et al, Am J Respir Crit Care Med 2003;168:1432-37

NIV vs CPAP -> vaikutus sairaalamortaliteettiin Ho KM and Wong K, Crit Care 2006;10

CPAP vs. NIV -> sydäninfarktien ilmaantuvuus Ho KM and Wong K, Crit Care 2006;10 P=0.08 Vrt: Peter et al Lancet 2006: NIV vs. CPAP RR 1.49 (0.92-2.42) ; p=0.11

NIV ja immunosuppressiopotilaan hengitysvajaus Lisääntynyt vaara saada vaikeita keuhkoinfektioita ja -komplikaatioita Intubaation liittyy komplikaatioita ja mekaaniseen ventilaatioon lisääntynyt kuolleisuus 52 immunosuppressiopotilasta, yli puolella hematologinen maligniteetti (Hilbert G et al NEJM 2001; 344: 481-87) Kuume, keuhkoinfiltraatit + kaasujenvaihtohäiriö ( PaO2/FiO2 < 200mmHg)

NIV ja immunosupressio Hilbert G et al NEJM 2001; 344: 481-87 26 pt intermittoiva NIV vs 26 pt O2 maski Primaaripäätetapahtuma: intubaatio Sekundaaritapahtumina mm tehohoito-aika, -kuolleisuus, sairaalakuolleisuus NIV-ryhmässä intubaatiotarve vähäisempi (NIV 12/26 vs. O2-maski 20/26; p = 0.03) Mortaliteetti myös vähäisempi NIV 13/26 vs. O2-maski 21/26 ; p = 0.02) Vakavia komplikaatioita myös vähemmän

26 pt intermittoiva NIV vs 26 pt O2 maski Primaaripäätetapahtuma: intubaatio Sekundaaritapahtumina mm tehohoito-aika, -kuolleisuus, sairaalakuolleisuus NIV-ryhmässä intubaatiotarve vähäisempi (NIV 12/26 vs. O2-maski 20/26; p = 0.03) Mortaliteetti myös vähäisempi NIV 13/26 vs. O2-maski 21/26 ; p = 0.02) Vakavia komplikaatioita myös vähemmän

Effect of Noninvasive Ventilation vs Oxygen Therapy on Mortality Among Immunocompromised Patients With Acute Respiratory Failure A Randomized Clinical Trial Virginie Lemiale, Ann. Intensive Care 2015

Effect of Noninvasive Ventilation vs Oxygen Therapy on Mortality Among Immunocompromised Patients With Acute Respiratory Failure A Randomized Clinical Trial Virginie Lemiale, et al Ann.Intensive Care 2015

Effect of Noninvasive Ventilation vs Oxygen Therapy on Mortality Among Immunocompromised Patients With Acute Respiratory Failure A Randomized Clinical Trial Virginie Lemiale,et al Ann. Intensive Care 2015

Effect of Noninvasive Ventilation vs Oxygen Therapy on Mortality Among Immunocompromised Patients With Acute Respiratory Failure A Randomized Clinical Trial Virginie Lemiale et al Ann. Intensive Care 2015

Potilastapaus 1 56 v nainen, B-solulymfooma,nyt relapsi Kotiutunut 2 päivää aikaisemmin Ppkl:lle 11.2 henahdistuksen vuoksi,neutr 0, crp 300 Hengitysfr 35/min, RR 70/45 (MAP 53), p 140/min Al. NIV EPAP 6 + IPAP 10, Fio2 0.50 Nesteytys 7000ml, NA 0.8ug/kg/min, Dobutamiini, S-G katetri Vv:ssä TRPA; ab-hoito osui prim. kohdalleen:tazocin,colistin NIV-hoito yhtäjaksoisesti 3 vrk, jatkoon intermittoiden, tehovalv.hoito 11 vrk

NIV ja AIDS AIDS + pneumocystii carinii-pneumonia + mekaaninen ventilaatio mortaliteetti korkea Intubaation välttäminen saattaa parantaa ennustetta 24 NIV + 24 mekaaninen ventilaatio (Confalonieri M et al, Int Care Med 2002; 28:1233-38) PaO2/FiO2 < 150mmHg, Hf >35/min Primaaripäätetapahtuma tehoosastomortaliteetti ja komplikaatiot (mm. pneumothorax, septinen shokki)

NIV ja AIDS Confalonieri et al 2002 NIV korjasi kaasujen vaihtoa yhtä hyvin kuin mekaaninen ventilaatio NIV-hoidetuista 8 eli 33% jouduttiin intuboimaan NIV-ryhmässä eloonjääminen parempi sekä teho-osastolla (75% vs 38%; p = 0.022) että 2 kk:n seuranta-aikana (58% vs 21%; p = 0.020) NIV -ryhmässä myös vähemmän komplikaatioita

NIV vs. mekaaninen ventilaatio AIDS -potilailla Confalonieri et al 2002

Potilastapaus 2 24 v mies, AIDS-vaiheen HIV pneumonia, pneumocystis carinii (yskösten PCC-PCR), sytomegalovirusviremia (CMVNh 800 000) pneumothx l.sin HRCT: runsaat muutokset- läh. PCC, mahd. CMV-pneumoniitti 12.11 pco2 4.32, po2 5.9, Hfr 34/min, O2-maski FiO2 0.60 NIV-hoito PEEP ad 8 cmh20, IPAP ad 20 cmh20, Fi02 1.00 tax 37.8,vv:ssä ja CV-katetrin kärjessä (+++) kasvanut Staph. epidermidis crp 208,leuk 1.5, neutr 0.98, tromb 68, CD4 0.007 lääk. Meronem,Vancosin, Diflucan, Cymevene, Solu-Medrol, Neupogen, NIV-hoito lähinnä jatkuvana 5 vrk, jatkossa intermittoiden 6 vrk:tta 22.11 vuodeosastolle -> jatkohoito Auroran infektiopkl:lla

NIV ja elinsiirtopotilaat 40 pt (munuais-, maksan tai keuhkonsiirto) (Antonelli M et al, JAMA 2000; 283:235-241) 20 pt NIV vs. 20 pt O2-maski; akuutti hypokseeminen hengitysvajaus (PaO2/FiO2 < 200 mmhg) Primaaripätetapahtuma intubaation tarve ja mekaaninen ventilaatio Sekundaaripäätetapahtumana mm. tehohoitokuolleisuus

NIV ja elinsiirtopotilaat (Antonelli M et al, JAMA 2000; 283:235-241) NIV-ryhmässä intubaation tarve oli vähäisempi (NIV 4/20pt vs. O2-maski 16/20pt; p = 0.002) Tehohoitomortaliteetti oli myös NIV-ryhmässä pienempi (NIV 4/20pt vs. O2-maski 10/20pt ; p = 0.05)

Milloin potilas on intuboitava? NIV:n vasta-aiheet mm. huono tajunta Hoitovaste NIV:llä riittämätön CO2:n eliminaatio Happeutuminen Hengitystyö Hengitysvajauksen korjautumisen aikataulu oletattavasti pitkä ARDS, vaikea pneumonia Kokonaisennuste ja tehohoidon kriteerit

Milloin käytännössä? Kokonaisuus ratkaisee Hengitystaajuus, apulihakset, tajunta, heng.tilavuus. Happoemästase, aiempi anamneesi. Kliinisesti riittämätön ventilaatio, vaikka AB-HET olisi normaali Hengitysfrekvenssi yli 30-40/min PaO 2 < 8 kpa tai sat O2 < 90 % huoneilmalla Usein non-invasiivinen ventilaatio riittävä

Potilas 3 44 v mies, v. 2000 pneumonia, ei tbc-altistusta, tupakoinnin väh./lopettanut 25.2 horkkamainen kuume, vilunväristykset,veriysköksiä -> 26.2 ppkl:lle Crp 227, leuk. 1.2, neutr 0.94 pco2 4.4, po2 5.7 huoneilmalla Thx-rtg:vas. bas. ja oik. ylh. infiltraatit DG: Pneumonia l.a. (avohoito) Th: Rocephalin + Tavanic

Potilas 3 NIV: pco2 4.7, po2 15.5 Jatkohoitoon tehovalv.os 22 27.2 hemodyn. tilanne vakaa, crp 374, leuk. 0.7, neutr.0.52 Thx-rtg: infiltraatit lisääntyneet P/F 115 mmhg, hengitysfrekv. 35-42/min, keskustelee NIV:n takaa,ei kerro olevan dyspneaa. Laitettu pulmonaalikatetri: PCWP 24mmHg

Potilas 3 27.2 illalla hengitysfr. nousee äkillisesti, happeutuminen huononee (P/F 85mmHg)-> intuboidaan Verivilj. Pneumokokki-> antibiootiksi G-pen infuusio Vatsamakuu x2 (6h) -> P/F100->200mmHG Extubaatio 7.3 -> intermittoiva NIV ad 10.3-> vuodeosastolle11.3

NIV vieroituksessa? Hyödyllinen COPD-potilailla ja keuhkopöhössä NIV heti extubaation jälkeen Ei auta extubaation jälkeen uusivassa hengitysvajauksessa vain viivyttää väistämätöntä reintubaatiota? kuolleisuus lisääntyy? Noninvasive Positive-pressure ventilation for respiratory failure after extubation. NEJM 2004;350:2452-60

NIV ja äkillinen hengitysvajaus - Take home Keuhkoödeemapotilailla CPAP/NIV COPD-potilaan hengitysvajaus Immunosuprimoiduille potilaille erityisesti käyttökelpoinen (hematol.,hiv, elinsiirtopotilas) COPD-potilaan ventilaattorista vieroitus, extubaation jälkeinen hengitysvajaus Valikoidusti pneumonia-potilaille -> ei saa viivyttää intubaatiota ja mekaanista ventilaatiota

Ventilaattorihoidon tavoitteita? Damage control is the term used in the Merchant navy, maritime industry and navies for the emergency control of situations that may hazard the sinking of the ship. The term is also used in project management and other contexts to describe the actions needed to deal with any problem that may jeopardize an endeavor.

High-Flow Oxygen through Nasal Cannula in Acute Hypoxemic Respiratory Failure Frat J-P et al NEJM 2015

High-Flow Oxygen through Nasal Cannula in Acute Hypoxemic Respiratory Failure Frat J-P et al NEJM 2015

High-Flow Oxygen through Nasal Cannula in Acute Hypoxemic Respiratory Failure Frat J-P et al NEJM 2015

Käypähoito-suosituksen keskeinen sanoma 5/2014 Äkillisen hengitysvajauksen alkuvaiheen ensisijaisia hoitomuotoja ovat noninvasiiviset hengityshoidot naamarin avulla Hengitysteiden varmistaminen intubaatiolla ja mekaanisen ventilaation aloittaminen perustuu elintoimintojen häiriöiden kokonaisvaltaiseen aviointiin Hengityskonehoidossa tulee välttää liian suurta kertahengitystilavuutta ja venytyspainetta Uloshengitysvaiheen paine (PEEP) tulee säätää happeutumisen ja verenkierron kokonaisarvion perusteella Hengityskoneesta vieroittumista arvioitava päivittäin

CPAP- hoidon fysiologiset vaikutukset avaa kasaanpainuneita alveoleja -> toiminnallinen jäännösilmatilavuus (FRC) lisääntyy alveolit pysyvät auki koko hengityssyklin -> happeutuminen paranee Esikuorma pienenee Jälkikuorma pienenee Hengitystyö vähenee

CPAP-naamarihoidon haittoja Ei suojattua hengitystietä, ei imureittiä -> aspiraatiovaara Ilman joutuminen ventrikkeliin-> aspiraatiovaara Psyykkiset reaktiot Kasvojen painehaavaumat Ilman keinoilmatietä olevan hengitysvajauspotilaan hoito edellyttää tajunnan tarkkaa seurantaa, aspiraatioriskin arviointia, hengitysfrekvenssin ja hengitystyön kliinistä arviointia

CPAP - hoito ja keuhkoödeema kokokasvo- maski 7,5-10 cmh20 sairaalan ulkopuolella nopeasti aloitettu hoito tehokasta Plaisance P et al Eur Heart Journal 2007;28:2895-2901 happeutuminen paranee ja hengitystyö- ja hengitysfrekvenssi vähenee jo 1 tunnin hoidolla -> ennakoivat hyvää hoitovastetta Masip J Heart Fail Rev 2007;12:119-24

CPAP-hoito vähentää intubaatiotarvetta ak. keuhkopöhössä Peter JV et al Lancet 2006;367:1155-63 P=0.0003 NNT6

CPAP-hoito vähentää kuolleisuutta ak. keuhkopöhössä Peter JV et al Lancet 2006;367:1155-63 P=0.015 NNT 10

CPAP-naamarihoito Duodecimin käypähoitosuositus 2006->2014 CPAP + vas. kammion vajaatoiminta Vähentää intubaation ja mekaanisen ventilaation tarvetta (B) -> A Vähentänee sairaalakuolleisuutta (C) -> A Ennen sairaalaan tuloa aloitettuna lienee turvallista ja saattaa parantaa ennustetta (D) CPAP + lievä/kohtalainen hypokseeminen hengitysvajaus lienee hyödyllistä, vakuuttava tutkimusnäyttö puuttuu