Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen



Samankaltaiset tiedostot
Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto)

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Maakuntakaavan laadinta

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari Sanna Jylhä

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Lähtökohdat ja kaavan keskeinen sisältö

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari Karoliina Laakkonen-Pöntys

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Asiantuntijalausunnot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä Heikki Saarento

Uudenmaan alustavat rakennemallit

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Asemanseudun osayleiskaava

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

RAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

Maakuntahallitus Lausunto Keravan yleiskaava kaavaehdotuksesta 139/05.01/2015 MHS Tiivistelmä

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Marsuddenin alueen yleiskaavan muutosehdotus ja siihen liittyvä Kaakkois-Siuntion alueen yleiskaavan muutosehdotus

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo Matti Vatilo

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA 2 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liikenteellinen arviointi

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

KAAVOITUSKATSAUS 2015

SIUNTIO Kuntakeskus / Siuntion Virkkula, asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Uusimaa-kaava 2050: osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

Transkriptio:

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen

Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava. Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse voimassa olevien maakuntakaavojen uudelleentarkastelusta, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Kaavan mitoituksessa on varauduttu 430 000 uuteen asukkaaseen ja 250 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Tässä esitteessä on tiivis kuvaus keväällä 2012 valmistuneesta kaavaehdotuksesta. Aineisto on saatavilla kokonaisuudessaan Uudenmaan liiton verkkosivuilta: www.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavanuudistaminen. Alue- ja yhdyskuntarakenne eheytyy Taajamarakenteen suunnittelun lähtökohtana on voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen taajama-alueet. Suunniteltu kasvu ohjataan nykyrakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Tiivistämistä osoitetaan etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, kuten Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä itään ja länteen laajentuvan metroverkon rannikon suuntaisille vyöhykkeille. Uusien asemanseutujen maankäyttö kytketään raideyhteyden tai aseman toteuttamiseen, millä turvataan raideliikenteen toimintaedellytykset. Voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen reuna-alueita osoitetaan reservialueiksi tai osittain kumottavaksi. Reservialueet ovat edullisen ja tarkoituksenmukaisen taajamarakenteen laajenemisen kannalta toissijaisia alueita, joten niiden mahdollinen käyttöönotto ajoittuu suunnittelukauden loppupuolelle. Kumottavat taajamatoimintojen alueet ovat tarpeettomia arvioituun kasvuun nähden.

Esimerkkinä Lohjan ja Nummelan alue Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue Kylä Työpaikka-alue Päärata Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä Ma ru Taajamatoimintojen reservialue Keskustatoimintojen alue, seutukeskus Taajamatoimintojen alue Tiivistettävä taajamatoimintojen alue Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Taajamatoimintojen reservialue Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue (alueen maankäytön yksityiskohtainen suunnittelu edellyttää uutta maakuntakaavaa) Keskustatoimintojen alueita kehitetään omaleimaisina, monipuolisina ja tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminä. Merkitykseltään seudulliset kaupan palvelut sijoittuvat erityisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustatoimintojen alue Nykyisten maakuntakaavojen tieverkkoon, ratojen sijaintiin ja rataluokkiin on tehty tarkennuksia toteutuneiden hankkeiden tai valmiiden suunnitelmien perusteella. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet yhdistävät pääkaupunkiseudun aluekeskuksia, tiivistettäviä taajamia sekä joukkoliikenteen vaihtopaikkoja. Poikittaisten yhteyksien ja liityntäpysäköinnin kehittäminen tuo liikenteellisiä hyötyjä myös pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle. Joukkoliikenteen vaihtopaikka Liityntäpysäköintipaikka Pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli Liikenteen yhteystarve

Keskustatoimintojen alue, kuntakeskus Tiivistettävä taajamatoimintojen alue Työpaikka-alueiden reservialue Taajamatoimintojen alue Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue 110 kv voimajohto Viheryhteystarve akaasun nkoputki Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Kunnan raja Pohjakartalla näkyvät himmeällä olemassa olevat taajamat sekä tiestö, vesistöt ja nimistö. Pohjakartta-aineisto MML, 2011 Metropolialueen kilpailukyky vahvistuu Kilpailukykyä vahvistetaan varautumalla kansallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien parantamiseen sekä lisäämällä liikenteellisesti houkuttelevien työpaikka-alueiden tarjontaa. Kansallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien parantamiseksi osoitetaan mm. seuraavat raidevaraukset ja yhteystarve: Espoo Lohja Salo-rata (linjaus Uudenmaan puolella) Itärata Lentorata Pisara-rata Liikenteen yhteystarve Helsingin ja Tallinnan välille TUUSULA KERAVA Nikkilä PORVOO SIPOO VANTAA Söderkulla Pasila HELSINKI Östersundom Lentorata Itärata Pisara-rata Itämetro Yhteystarve Helsinki-Vantaan lentoasema

Valtaosa työpaikoista sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella taajamatoimintojen alueilla. Taajamien reuna-alueille osoitetaan lisäksi muusta taajamasta erillisiä työpaikkaalueita. Nämä työpaikka-alueet on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille työpaikoille, jotka eivät laatunsa puolesta sovellu taajama-alueiden sisään. Osa taajamien reuna-alueilla sijaitsevista työpaikka-alueista on reservialueita, joiden mahdollinen käyttöönotto ajoittuu suunnittelukauden loppupuolelle. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueiden reservialueet Kaupan palveluverkko osaksi yhdyskuntarakennetta Merkitykseltään seudulliset kaupan palvelut sijoitetaan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoittuvia kaupan palveluita täydennetään keskustojen ulkopuolisilla merkitykseltään seudullisilla vähittäiskaupan suuryksiköillä. Näitä suuryksikköalueita kehitetään ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan, kuten auto-, rauta- ja huonekalukaupan, tarpeisiin. Suurin osa suuryksikkökohteista sijaitsee jo nykyisin kaupalle rakennetuilla alueilla eivätkä ne haittaa merkittävästi keskustojen kaupallisten palveluiden kehittämistä. Uusilla rakentamattomilla alueilla suuryksiköiden toteuttaminen on kytkettävä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden toteuttamiseen. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Hajarakentamista ohjataan maakunnallisesti merkittäviin kyliin Kyläverkko on olennainen osa maakunnan monipuolista asumistarjontaa. Kaavaehdotuksessa osoitetaan 89 maakunnallisesti merkittävää kylää, joihin ohjataan taajamaalueiden ulkopuolelle suuntautuvia voimakkaimpia kasvupaineita. Vähäisempi kasvu osoitetaan paikallisiin kyliin, joiden suunnittelusta ja kehittämisestä päättää kunta. Maakuntakaavan valkoisten alueiden suunnittelumääräyksellä rajoitetaan maakunnallisesti merkittävää rakentamista haja-asutusalueilla. Suunnittelumääräys on voimassa Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Uudenmaan muissa kunnissa kasvupaineet eivät ole yhtä suuret, joten näillä alueilla on voimassa valkoisten alueiden kehittämissuositus. Kylä

Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä ja ohjeena kuntien kaavoitukselle. Maakuntakaavoja voidaan laatia kaikista aluesuunnittelun kysymyksistä yhtäaikaisesti kokonaismaakuntakaavana tai valittujen aiheiden tai alueen osalta vaihemaakuntakaavana. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa ja täydentää voimassa olevia maakuntakaavoja valittujen asiakokonaisuuksien osalta koko Uudenmaan alueella. Vaihemaakuntakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kumottavaksi esitettyjen merkintöjen kartasta. Siihen liittyy myös selostus, jossa perustellaan ja annetaan taustatietoa kaavan ratkaisuista. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä ja lausuntokierroksella keväällä 2011. Luonnoksesta saadun palautteen ja vaikutusten arviointien perusteella kaavaehdotuksen sisältökysymyksiin on tehty tarkennuksia, jonka ansiosta ehdotus vastaa nyt entistä paremmin sille asetettuja tavoitteita. Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä ja lausunnoilla toukokesäkuun aikana. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen loppuvuodesta 2012, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Uudistamisen aikataulu 2009 2010 2011 2012 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Taustaselvitysten aloittaminen Rakennemallit ja niiden arviointi lausunnot Valmistelun periaatteet eli perusrakenne hyväksyttiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyminen OAS:n tarkistus Luonnos nähtäville lausunnot ja mielipiteet Palautteen ja vaikutusten arvioinnin käsittely Vuorovaikutus ja ratkaisun täsmentäminen Maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen Ehdotus nähtäville toukokuussa Lausunnot ja muistutukset vastineet Maakuntahallitus ja -valtuusto hyväksyvät kaavan 2013 2014 Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa, kaavan voimaantulo jatkovalitusmahdollisuus

2. vaihemaakuntakaavan aluerakenne Taajama- ja työpaikka-alueet Raideliikenteeseen tukeutuvat uudet taajama-alueet Taajama- ja työpaikka-alueiden reservialueet Valtakunnankeskus Metropolialueen ydinalue ja kasvukäytävät Seutukeskus Vahva kuntakeskus Kuntakeskus Metropolille vahva ydin ja monipuoliset keskukset Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavalla edistetään uusmaalaisten hyvinvointia ja maakunnan elinvoimaisuutta. Kaavaehdotus on laadittu yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa jäsenkuntien sekä muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Kaavaratkaisu vahvistaa maakunnan verkostomaista rakennetta osoittamalla tiivistettäviä taajama-alueita keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien solmukohtiin sekä vahvistamalla poikittaisia joukkoliikenteen yhteyksiä. Maakuntakaavan aluerakenteen ydin on vahva pääkaupunkiseutu sekä siihen kiinteästi liittyvät kasvuvyöhykkeet Pääradan, Kehäradan ja laajentuvan, rannikon suuntaisen metroverkon varrella. Osa metropolin ydinalueen keskustoista kehittyy vahvoiksi keskusta-alueiksi vasta suunnittelukauden loppupuolella. Metropolin alue- ja palvelurakennetta tasapainottavat seutukeskukset ja vahvat kuntakeskukset, jotka ohjaavat mm. kaupan sijoittumista. Keskusten kehittäminen monipuolisiksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymiksi vähentää tarvetta asioida valtakunnan keskuksessa, lyhentää asiointimatkoja ja edistää palvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen.

Tutustu, osallistu ja anna palautetta! Maakuntakaavaehdotukseen voi tutustua monella tapaa: Ehdotus nähtävillä 14.5. 15.6.2012 Uudenmaan liiton toimistossa ja kaikissa liiton jäsenkunnissa Ehdotusta esitellään toukokuussa eri puolilla Uuttamaata: Helsingissä, Porvoossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Hyvinkäällä. Kaava-aineistoon voi tutustua verkkosivuilla ja verkon karttapalvelussa. Muistutukset ehdotuksesta tulee toimittaa 15.6. mennessä ensisijaisesti sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen maakuntakaava@uudenmaanliitto.fi. Nähtävilläoloaikana muistutuksen voi jättää myös karttapalvelun kautta. Uudenmaan liiton jäsenkunnilta ja viranomaisilta pyydetään lausunnot 30.6.2012 mennessä. Maakuntakaavan uudistamisesta ja esittelytilaisuuksien ajankohdasta on lisätietoa osoitteessa www.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavanuudistaminen. Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, 00240 Helsinki puh. (09) 4767 411 www.uudenmaanliitto.fi Ulkoasu: Anni Levonen Uudenmaan liitto 1200 kpl Helsinki 2012