Asia: Muistutus Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Orikedon uuden jätteenpolttolaitoksen toimintaa

Asia: Muistutus Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Orikedon uuden jätteenpolttolaitoksen toimintaa Turun kaupungissa osoitteessa Polttolaitoksenkatu 13... 3 Ensisijainen vaatimuksemme... 3 Perustelut vaatimuksillemme... 4 Polttolaitoksen sijoittaminen kaavoituksen perusteella... 5 Polttolaitoksen sijoittaminen ja kaavan hyväksyminen... 6 Polttolaitoksen eteläpuolisen alueen kaavoitus... 8 Polttolaitoksen länsipuolinen kaavoitus... 9 Vireillä oleva asemakaava 9/2000 Räntämäen laajennus... 10 Turun lähiöuudistusstrategia 2010... 11 Kaavamääräykset ja toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski... 13 Lupahakemuksen laitos liian massiivinen kapasiteetiltaan... 13 Asemakaava on vanhentunut... 14 Johtopäätökset jätteenpolttolaitoksen sijoittamisesta Orikedolle... 14 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset... 14 Paras käytettävissä oleva tekniikka eli Best Available Technique (BAT)... 18 TSME:n Ympäristölupahakemus ja hakemuksessa esitellyn laitoksen jätteenkeräys- ja esikäsittely BAT:in suhteen... 18 Johtopäätös jätteenkeräyksestä ja esikäsittelystä (BAT)... 18 TSME:n Ympäristölupahakemus ja jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikan valinta... 18 Johtopäätös jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikasta BAT huomioiden... 19 TSME:n ympäristölupahakemus ja hakemuksessa esitellyn laitoksen BAT... 19 Johtopäätökset hakemuksessa esitetystä laitoksesta ja BAT:ista... 20 Jätteenpolton päästöt... 20 Dioksiinit ja furaanit... 21 Elohopea sekä kadmium ja muut raskasmetallit... 22 Vaatimuksemme... 23 Poltettava jätemäärä ja polttojäte Orikedon nykyisessä ja uudessa jätteenpolttolaitoksessa... 23 Vaatimuksemme TSME:n ympäristölupahakemuksessa esitellyn laitoksen polttojätettä koskien... 24 Suunnitellun jätteenpolttolaitoksen liikenteen vaikutukset ympäristölupakäsittelyssä... 24 Liikennejärjestelyt asutuksen keskellä... 25 Jäteautojen koko ja siirtokuormat... 25 Liikenteen lisäys... 26 Kuonan kuljetus... 26 Muut jätteenpolttolaitoksen kuljetukset... 26 Kuljetusten kokonaismäärä... 26 Bioenergialaitoksen raskas liikenne... 27 Liikenteen riskien ja vaaratilanteiden hallinta... 27 Liikenteestä aiheutuva melu ja pienhiukkaspäästöt... 27 Kuonan- ja seisokkiajan kuljetus... 28 Johtopäätökset suunnitellun jätteenpolttolaitoksen liikenteen vaikutuksista... 28 Terveysvaikutukset... 29 Pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat... 29 Kuolleisuus ja sairastuvuus... 30 Äkilliset vaikutukset... 30 Pitkäaikaisvaikutukset... 31 Kirjallisuusviitteet... 32 Johtopäätökset terveysvaikutuksista... 32 1

Varoittava esimerkki MIWA Sint-Niklaas, Belgia... 32 Terveyskysely... 32 Sosiaalisten vaikutusten arviointi... 33 Lisääntyvän liikenteen sosiaaliset vaikutukset... 33 Esteettiset arvot... 34 Terveysvaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset... 34 Luvanhakijan vastuullisuudesta... 35 Lasten terveys ja hyvinvointi... 35 Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot... 36 Ensisijainen vaatimuksemme... 37 Toissijaiset vaatimuksemme... 37 Kooste toissijaisista vaatimuksistamme... 38 Liitteet... 43 Liite 1 Asemakaavan 15/1974 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSENSELOSTUS JA HYVÄKSYNTÄÄN LIITTYVÄT PÖYTÄKIRJAOTTEET... 43 Liite 2 Asemakaavan 26/1985 Halinen 6 12, 15 23 ja 25 40 sekä osa kortteleista 1 5, 13 14 ja 24 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS JA HYVÄKSYNTÄÄN LIITTYVÄT PÖYTÄKIRJAOTTEET... 43 Liite 3 Asemakaava 30/1987 Räntämäki 62 70 korttelit ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS JA HYVÄKSYNTÄÄN LIITTYVÄT PÖYTÄKIRJAOTTEET... 43 Liite 4 OVA-ohje: Ammoniakki... 43 Liite 5 Liikenne suunnitellulle Orikedon jätteenpolttolaitokselle (kartta)... 43 Liite 6 Liikenne jätteenpolttolaitokselle, Topinojan vaihtoehto (kartta)... 43 Liite 7 Liikenne jätteenpolttolaitokselle, Orikedon vaihtoehto (kartta)... 43 Liite 8 Päiväkodit, oppilaitokset ja hoitolaitokset kilometrin säteellä suunnitellusta Orikedon jätteenpolttolaitoksesta (kartta)... 44 Liite 9 Valtakirjat... 44 2

3 MUISTUTUS 6.10.2005 Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 47 20 801 Turku Asia: Muistutus Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Orikedon uuden jätteenpolttolaitoksen toimintaa Turun kaupungissa osoitteessa Polttolaitoksenkatu 13. Haluamme asianosaisina käyttää ympäristönsuojelulain 37 38 :ien suomaa mahdollisuutta tehdä muistutus ja lausua Orikedon uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemuksesta seuraavaa. Ensisijainen vaatimuksemme Vaadimme, että Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n ympäristölupahakemus hylätään.

4 Perustelut vaatimuksillemme Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME) on ympäristölupahakemuksen saatekirjelmässään pyytänyt, että vanhan Orikedon jätteenpolttolaitoksen ja uuden jätteenpolttolaitoksen lupahakemukset käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin erikseen siitäkin huolimatta, että laitokset kuuluvat samaan toimintakokonaisuuteen ja että olemassa oleva laitos tulee siirtymään TSME:n hallintaan. Vaadimme, että vanhan ja uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemukset tulee käsitellä yhdessä, koska ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaamista, pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaamista, pohjaveden pilaamista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. TSME on ympäristönlupahakemuksessaan ilmoittanut, että uusi jätteenpolttoyksikkö tullaan sijoittamaan nykyisen jätteenpolttolaitoksen yhteyteen samalle kiinteistölle, jonka omistaa Turun kaupunki. Vaadimme, että vanhan jätteenpolttolaitoksen ja uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemukset käsitellään ja ratkaistaan yhdessä, jotta voitaisiin ottaa huomioon niiden ja samalla tontilla toimivan hakkeenpolttolaitoksen yhteiset päästöt ja niiden kaikkien toiminnasta aiheutuva liikenne ja muut yhteiset haitat. Hakemusta ei myöskään luvan hakijan vaatimuksesta tule käsitellä kiireellisenä vaan asiassa on hankittava kaikki tarpeelliset lausunnot ja selvitykset ennen ympäristöluvan ratkaisua. Hakija on pyytänyt, että hakemuksen johdosta annettua päätöstä voitaisiin noudattaa mahdollisista valituksista huolimatta ja viitannut pyyntönsä tueksi ympäristönsuojelulain (YSL) 101 :ään. Tuon :n mukaan lupaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle, siltä varalta, että lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Määräys voidaan antaa perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan hakemuksesta tulee ilmi, että uuden polttolaitoksen rakentamisessa joudutaan mm. louhimaan kalliota, joten mikäli rakentaminen ja toiminta aloitetaan ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman, ei ympäristöä lain vaatimin tavoin enää voida saattaa ennalleen. Sen lisäksi on aivan selvää, että mikäli rakentaminen ja toiminta aloitetaan ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen, täytäntöönpano tekee

5 muutoksenhaun hyödyttömäksi. Hakija ei ole esittänyt perusteltua syytä pyynnölleen eikä pyyntöä tule hyväksyä, vaan se tulee hylätä. Lisäksi vetoamme Turun kaupunginvaltuuston päätökseen 21.3.2005, jossa kaupunginvaltuusto on esittänyt kantanaan, ettei Orikedon uuden jätteiden hyötykäsittelylaitoksen rakennuslupahakemusta tulisi tuoda käsittelyyn ennen kuin kyseisen laitoksen ympäristölupa on saatu, eikä rakentamista aloiteta ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Tuohon päätökseen ovat yhtyneet myös ne kaupunginvaltuutetut, jotka ovat TSME:n eli hakijayhtiön hallituksen jäseniä, joilta edellytetään yksimielisiä päätöksiä yhtiötä koskevissa asioissa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä ympäristölupahakemusta koskevassa tiedotustilaisuudessa 19.9.2005 TSME:n projektipäällikkö Dan Blomster lupasi yhtiön puolesta, ettei rakentamista aloiteta ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Edellä esitetyillä perusteilla vaadimme, että hakijan vaatimus, että polttolaitoksen rakentaminen ja toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, hylätään. Polttolaitoksen rakentamista ja toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Hakemuksesta voidaan todeta, että se otsikoiltaan noudattaa ympäristönsuojeluasetuksen (YSA) sisältämiä määräyksiä lupahakemuksen tekemisestä ja lupahakemuksen sisällöstä. Mainitun asetuksen 8 :n mukaan hakemuksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Hakemuksen sisällöstä päätellen hänellä ei sitä ole, koska hakemus on monessa kohdassa erittäin ylimalkainen ja sen asiasisältö virheellinen. Selostukset ja tiedot ovat ylimalkaisia ja niistä on tehty joku johtopäätös ilman perusteluja. Eli hakemuksen laatijalta ilmeisesti puuttuu riittävä asiantuntemus, jota YSA edellyttää. Luvan hakijalla eli TSME:llä on lain mukana oltava riittävä asiantuntemus lupahakemuksen mukaiseen toimintaan, mitä tuolla yhtiöllä aivan ilmeisesti ei ainakaan tässä vaiheessa vielä ole. Polttolaitoksen sijoittaminen kaavoituksen perusteella Orikedolla on voimassa vanha vuodelta 1973 oleva asemakaava (17/1973), joka mahdollistaa polttolaitostoiminnan kiinteistöllä. Ympäristöministeriö on vahvistanut asemakaavan 3.6.1974. Tuo asemakaava on selkeästi vanhentunut. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kaavaa tulee pitää ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Se on kunnan velvollisuus. Kunta on laiminlyönyt tuon velvollisuutensa. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai

6 ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Näin Turun kaupunki ei ole menetellyt. Maankäyttöja rakennuslain 61 :n mukaan, jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan sanotun lain 53 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Vanha jätteenpolttolaitos on aloittanut toimintansa vuonna 1975. Tuolloin olosuhteet olivat aivan erilaiset kuin nyt. Asutus polttolaitoksen läheisyydessä oli vähäistä. Asutus polttolaitoksen läheisyydessä on sen jälkeen moninkertaistunut. Polttolaitoksen välittömässä läheisyydessä asuu nyt ainakin 15 000 henkilöä, mikä on noin 10 % Turun asukasluvusta. Suuri osa alueella asuvista on lapsiperheitä. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 koskee asemakaavan sisältövaatimuksia. Tuon :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitetulla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Alueen kaava on edellä esitetyn perusteella selkeästi vanhentunut ja vaadimme, että Turun kaupunki arvioi asemakaavan ajanmukaisuuden ja mikäli asemakaava todetaan vanhentuneeksi, alueelle määrätään rakennuskielto asemakaavan mahdollista muuttamista varten. Polttolaitoksen sijoittaminen ja kaavan hyväksyminen Turun kaupunginvaltuusto on 21.6.1971 päättänyt jätteenpolttolaitoksen polttolaitoksen sijoittamisesta Koroisten - Niuskalan alueelle ja siitä, että polttolaitoksen sijoitus määritellään laadittavassa asemakaavassa. Asemakaavan laadinta- ja hyväksyntäprosessissa on kuitenkin esitetty paikan soveltuvuudesta hyvin vähän näkökohtia, koska vielä tällöin asemakaavojen ei edellytetty sisältävän arviointia hankkeiden ympäristövaatimuksista. Kaavan perusteluissa kuitenkin todetaan etäisyydet kaavoitettuihin omakotialueisiin ja liikenneväyliin. Tällöin asemakaavan vahvistamisessa ei laitoksen koosta ja kompaktista kokonaisuudesta huolimatta edellytetty tarkempia selvityksiä tai rakentamisen rajoittamista. Laitoksen laajennusvarauksien käyttöä ei myöskään kaavan hyväksymisen yhteydessä esitetty, vaan tässäkin tapauksessa rakennusoikeus todennäköisesti määriteltiin muilla perusteilla. Tässä tapauksessa tontin laajentamista rajoittaa kuitenkin kaava-alueen kuuluminen tärkeään, yleiskaavan mukaiseen kaupungin vapaa-alue verkostoon, joka alkaa Aurajoen rannalta ja seuraa Vähäjoen uomaa Maariaan. Polttolaitos on sijoitettu kaavassa 15/1974 harvaan asutulle alueelle (Liite 1). Asemakaavan, jonka kaupunginvaltuusto on vahvistanut 17.12.1973 ja sisäasiainministeriö vahvistanut 3.6.1974 mukaan:

7 - YTP-korttelialueen etäisyys kaavoitetulta omakotialueelta on 500 m, sen etäisyys Ohitustieltä on yli 700 m ja Vanhalta Tampereentieltä noin 600 m. - Korttelialueella saa rakennusten julkisivun korkeus olla enintään 30 m, muita rajoituksia rakentamiseen nähden ei kaavamääräyksillä ole katsottu tarpeelliseksi antaa, koska polttolaitos on toiminnaltaan valmiiksi tutkittu kokonaisuus. - Teollisuusalueella on jätteenpolttolaitokselle johtava Polttolaitoksenkatu 18 m leveä muut tonttikadut ovat 16 m levyisiä. - Teollisuusalue rajoittuu metsäisiin mäkiin, jotka on merkitty puistoksi YTPkorttelialuetta lukuun ottamatta. Puistoalue kuuluu osana yleiskaavan edellyttämää kaupungin vapaa-alue verkostoon, joka alkaa Aurajoen rannalta ja seuraa Vähäjoen uomaa Maariaan.

8 Polttolaitoksen eteläpuolisen alueen kaavoitus Ympäristöministeriön päätöksessä 21.3.1988 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vahvistamisessa sanotaan: Alue on kaavoitettu lähialueena sopimaan yhteen Aurajokilaakson arvokkaan kulttuurimaiseman kanssa. Asemakaava on katsottava laaditun paikallisten olosuhteiden mukaan niin, että alue tulee tarkoituksenmukaisesti käytetyksi ja täyttää myös kaavoitukselle asetettavat terveydellisyyden, kauneuden ja luonnonsuojelun vaatimukset. Tässä asemakaavassa alueen maisematila on pyritty säästämään maaseutumaisena siten, että alueen keskeinen osa on voitu osoittaa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Alueelle ei ole suunniteltu läpiajoliikennettä eikä raskasta teollisuutta ja liikennettä. Tulevaan raskaampaan liikenteeseen ei kaavassa esitetä varauksia muualla kuin Koroistenkaaren osalla. Asemakaavan 26/1985 Halinen 6 12, 15-23, ja 25 40 sekä osa kortteleista 1 5, 13 14 ja 24 (Liite 2), jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 20.10.1986 ja ympäristöministeriö vahvistanut 21.3.1988 mukaan:

9 - Alueen sisäinen liikenne suunnitellaan siten, ettei Polttolaitoksen, Orikedon teollisuusalueen tai Topinojan kaatopaikan liikennettä ohjata asuntoalueiden läpi. - Alueen asukasmäärä kasvaa nykyisestä 90 hengestä n. 3000 hengellä lisättynä kaavoitusprosessin aikana lisätyllä ylioppilaskylän laajennuksella n 600 henkeä. - Halisten alueesta on muodostettu yhtenäinen, selvästi erillisenä hahmottuva kokonaisuus, joka toimii itsenäisenä, mutta jonka ratkaisuissa on otettu huomioon laajempialaisen kaupunkisuunnittelun, liikenneverkon sekä maiseman suunnittelun asettamat vaatimukset. - Aluetta sivuavan Gregorius IX:n tien liikennemäärät ja käytettävät nopeudet aiheuttavat laskelmien mukaan rakennusalan kadunpuoleisella rajalla noin 66 dba:n melutason, joka edellyttää seinärakenteilta vähintään 32 dba:n ääneneristyskykyä. - Keskussairaala ja yliopisto ovat kahden kilometrin etäisyydellä alueesta. Näin onkin odotettavissa, että alueelle hakeutuu tavanomaista enemmän näillä toimialoilla työskenteleviä ja opiskelijoita sekä vanhuksia ja sairaalapalveluita tarvitsevia henkilöitä. - Koulutoimen hoitamiseksi alueelle sijoitetaan 2x2 -luokkainen korttelikoulu sekä päivähoitopaikkojen turvaamiseksi 92- ja 32- paikkaiselle päiväkodille tilat. - Topinojan kaatopaikan läheisyys on huomioitu siten, ettei Gregorius IX:n tien kautta mahdollisesti joskus kaatopaikalle kulkeva liikenne missään vaiheessa joudu kulkemaan asuntoalueiden läpi. Polttolaitoksen länsipuolinen kaavoitus Asemakaavan laatimisen lähtökohtana on ollut, että alueen rajalla olevan polttolaitoksen päästöt alenevat oleellisesti. Näin on haluttu varmistaa, että alueelle voidaan kaavoittaa asuntoalue. Vaiheseutukaavoissa 1 ja 2 on osoitettu virkistys- ja suojelualueita Aurajoen ja Topinojan pohjoispuolen rinteitä ja sieltä edelleen Lietoon. Polttolaitoksen päästöjen vähentäminen on edellyttänyt teknisiä parannuksia laitokseen, jotka on toteutettu 1994 1995. Näissä asemakaavoissa eikä niiden perusteluissa ole mainintaa polttolaitoksen oleellisesta laajentamisesta. Huolimatta polttolaitoksen tontilla olevasta käyttämättömästä rakennusoikeudesta nämä alueen läheisyyteen laaditut asemakaavat, jotka perustelujensa johdosta on voitu vahvistaa, jo sinänsä estävät polttolaitoksen kapasiteetin lisäämisen tai suuremman laitoksen sijoittamisen ko. tontille. Asemakaava 30/1987 Räntämäki 62-70 korttelit (Liite 3), jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 20.3.1989 ympäristöministeriö vahvistanut 28.3.1990 mukaan: - Asukkaita nykyisellä haja-asutusalueella vajaat 30 henkeä ja vain muutamia työpaikkoja tilapäisluontoisesti maatilarakennuksissa - Kaavoitetun alueen arvioitu asukasluku on n. 750 henkeä, joten Räntämäen asukasluku tulee kasvamaan suunnilleen kaksinkertaiseksi - Alueen läheisyydessä sijaitsee Turun kaupungin jätteenpolttolaitos laitoksen päästöt tulevat oleellisesti vähenemään vuoden 1993 alusta lähtien.

10 - Ympäristöystävälliselle teollisuudelle on kaavoitettu tontteja Koroistenkaaren varrelle melualueelle. - Katualueita on kaavassa n. 3 ha. Liikenteellisesti kadut on suunniteltu kokooja- tai tonttikaduiksi, joille ei ole tarkoitettu läpikulkuliikennettä. - Maarian kirkolta puiston halki kulkevaa kevyen liikenteen verkostoa on jatkettu asuinkortteleiden lomitse Niuskalanmäelle, josta on suora yhteys metsämaastoon rakennetulle ulkoilureitille. - Niuskalanmäki-niminen puistoalue Polttolaitoksen eteläpuolella on kokonaan varustettu sellaisella suojelumerkinnällä missä ympäristö on säilytettävä - Kaupungin maille kaavoitetut rakennuskorttelit tullaan luovuttamaan tai vuokraamaan rakennettaviksi lähivuosina. - Koska asemakaava on laadittu kaupungin aloitteesta, päätetään, että kuulutus- ja kartanlaatimismaksuja ei peritä yksityisiltä maanomistajilta. - Vireillä 9/2000 Vireillä oleva asemakaava 9/2000 Räntämäen laajennus Kaavahanke on ollut useita vuosia vireillä Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä asunto- ja maankäyttöohjelmassa. Kaavoitus suunniteltuun käyttöön on mahdollinen samoilla perusteluilla kuin Räntämäen kaava. Uuden megalaitoksen sijoittaminen on mahdotonta suunnitellun asuntoalueen viereen.

11 Turun lähiöuudistusstrategia 2010 Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt 18.6.2001 lähiöuudistusstrategiassa periaatteista ja vastuista lähiöalueiden kehittämisessä. Halinen ja Räntämäki ovat tässä tarkoitettuja tärkeitä alueita. Raskaan teollisuuden ja ympäristöä ja asumista haittaavien laitosten sijoittamista asuntoalueille ei tässä strategiassa suunnitella.

12 Seuraavat lainaukset ovat tästä strategiasta ja ne ovat ympäristö- ja kaavoitusviraston vastuulla. YHDYSKUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Lähiöuudistuksen perusta on yhdyskuntarakenteen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteeseen luontevasti istuvat sosiaalisesti tasapainoiset, asuinympäristönä monipuoliset, pienyritystoimintaa sisältävät, palvelukykyiset ja luonnonläheiset lähiöt. Tärkeimmät toimintatavoitteet: - Suunnitellaan lähiöt uudelleen toimiviksi ja palvelukykyisiksi kokonaisuuksiksi suuralueittaisina uudistussuunnitelmina. - Suunnitelman pohjaksi kartoitetaan eri alueiden väestöpohja ja ikäryhmittäiset palvelutarpeet. - Täydennysrakentamisella monipuolistetaan lähiöiden asumisvaihtoehtoja, parannetaan rakennetun ympäristön laatua ja tiivistetään asumista esimerkiksi korjausrakentamalla kolmikerroksisia hissittömiä taloja neljäkerroksisiksi hissitaloiksi. - Kaavoitetaan alueille lähipalvelujen ja pienyritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia. - Asukkaiden luontoyhteyttä tuetaan huolehtimalla lähiluontoalueiden kunnosta ja toimivuudesta, kehittämällä yleistä viheralueverkostoa sekä pihoja oleskelu- ja toimintaalueiksi ja osoittamalla lähialueilta viljelypalstoja asukkaiden käyttöön.

13 - Parannetaan lapsien ja heidän vanhempiensa osallistumista kotiympäristönsä sekä kouluja päiväkodin pihapiirin suunnitteluun ja toteuttamiseen LAADUKAS LÄHIYMPÄRISTÖ / Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristöpoliittisena painopisteenä on myönteisten mielikuvien vahvistaminen luonnonläheisestä, toimivin lähipalveluin varustetusta lähiöasumisesta sekä lähiympäristön laadun ja kaupunkikuvan kohottaminen. Tähän sisältyy lähiön ja sen ympäristön suunnittelu sekä lähiön yleisten alueiden, virkistysalueiden, kortteleiden ja asuinrakennusten korjaus ja ylläpito. Suunnittelussa otetaan huomioon toiminnallisuus sekä kaikkien väestö- ja ikäryhmien turvallisuus, terveys ja viihtyminen. Kaavamääräykset ja toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski Ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin mukaan, koskien sijoituspaikan valintaa, toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski sekä alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Laitoksen toiminnan kannalta välttämätön ammoniakkivesisäiliö on pelastuslaitokselta saadun tiedon mukaan onnettomuustilanteessa kemikaalilain ja -asetuksen mukaisesti suuri riski mikäli se sijaitsee lähellä asutusta. Tällainen onnettomuus on mahdollinen ammoniakkivesiliuosta sekä kuljetettaessa että varastoitaessa. Ammoniakin 25- prosenttinen vesiliuos edellyttää turvatiedotteen mukaan jo n. 10 m 3 vuototilanteessa välitöntä eristystä tuulen alapuolella 100 m etäisyyteen ja vuoto aiheuttaa ärsytysoireita jopa 450 m etäisyyteen. Tällaisessa tilanteessa väestöä kehotetaan suojautumaan sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ovet sekä pysäyttämään ilmanvaihtolaitteet. Polttolaitoksen lähiympäristössä tällainen suojautuminen ei ole mahdollista päiväkotilapsille, lenkkeilijöille ja ulkoilijoille. (Liite 4). Lupahakemuksen laitos liian massiivinen kapasiteetiltaan Nyt suunniteltu uusi jätteenpolttolaitos on mittasuhteiltaan kolminkertainen vanhaan polttolaitokseen verrattuna. Nykyinen polttolaitos polttaa 50 000 tonnia kaupungin jätteitä vuodessa, uusi polttolaitos suunnittelee polttavansa vähintään 25 ympäristökunnan jätteet vuodessa eli 150 000 tonnia, mikä on kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Ympäristölupaa hakeva yhtiö toimii liiketoimintaperiaatteella eli yrityksen tulee tuottaa voittoa. Suunniteltu uusi jätteenpolttolaitos tulee toteutuessaan sijaitsemaan Orikedon mäellä, joka kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Aurajokilaakson, Maarian kirkon ja Koroisten Ristin alueiden miljööseen ja on näkyvä osa sitä. Nykyisen lainsäädännön (YSL 3 ) mukaan polttolaitoksen sijoittaminen vanhan polttolaitoksen tontille ei voi olla enää mahdollista.

14 Asemakaava on vanhentunut Tuo vanha asemakaava on selkeästi vanhentunut eikä siinä ole otettu huomioon suuria muutoksia alueella, minne uusi polttolaitos rakennettaisiin, asukasluku on moninkertaistuntunut ja olosuhteet muuttuneet täysin asemakaavan vahvistamisen jälkeen, minkä vuoksi vaadimme, että ympäristölupaa ei tule myöntää vaan se tulee hylätä Hakemuksessa perustellaan polttolaitoksen sijoittamista esitetylle paikalle Orikedolle laitoksen tontin asemakaavalla, jonka sisäasiainministeriö on vahvistanut vuonna 1974. Hakemuksessa ei ole otettu huomioon millään tavalla, kuinka lähialueille vuoden 1974 jälkeen yhteensä 14:ssa eri asemakaavassa osoitettujen asuntoalueiden ja ympäristöystävällisen kevyen teollisuuden alueiden sekä lukuisten päiväkotien, koulujen ja kuulovammaisille ja kehitysvammaisille tarkoitettujen laitosten sijoittumista alueen välittömään lähiympäristöön on perusteltu. Lähialueiden kaavoitus asuntoalueeksi on tehty mahdolliseksi polttolaitoksella suoritetuilla teknisillä parannuksilla 90-luvulla. Tällöin uusien asemakaavojen mukaista maankäyttöä polttolaitoksen läheisyyteen on voitu perustella polttotekniikassa tehtävien parannusten johdosta tapahtuvalla päästöjen merkittävällä vähenemisellä. Nämä perustelut eivät kuitenkaan mahdollista uuden suuremman polttolaitoksen sijoittamista Orikedon tontille. Johtopäätökset jätteenpolttolaitoksen sijoittamisesta Orikedolle Polttolaitos on sijoitettu 1974 harvaan asutulle alueelle. Laitoksen ympärille on myöhemmin kaavoitettu seutukaavan mukaisesti suuret asuntoalueet, joiden kaavoittaminen on edellyttänyt polttolaitoksen päästöjen rajoittamista ilmansuojelulain vaatimuksia täyttäväksi. Tällöin on mahdollistettu asuntoalueiden turvallinen toteutus polttolaitoksen läheisyyteen. Mikäli polttolaitoksen sijoittamista suunniteltaisiin nykyiselle paikalle nyt, ei tämä olisi mahdollista rakennetun asuntoalueen keskelle. Alkuperäisen asemakaavan käyttämättömästä rakennusoikeudesta huolimatta ei polttolaitoksen laajentamista ole missään aikaisemmassa vaiheessa suunniteltu. Alkuperäinen sijoituslupa on tehty Turun kaupungin jätteenpolttolaitokselle, mikä on kompakti kokonaisuus. Moninkertainen laitoksen laajentaminen, uusiminen tai kokonaan uuden suuremman laitoksen rakentaminen asuntoalueen keskelle ei ole mitenkään hyväksyttävää nykyisin hyväksyttyjen alueen asemakaavojen perusteella. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

15 Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristönhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Sanotun lain 9 :n mukaan jätteen kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että jäte kuljetetaan asianmukaisella tavalla. Suomen kuntaliiton tiedotteesta 24.2.2000 ilmenee, että kunta on vastuussa asumisen jätteiden kuljetuksen järjestämisestä pääsääntöisesti koko kunnan alueella. Jätelaki lähtee siitä, että kunnan velvollisuutena on järjestää kuljetukset joko omana toimintana tai kilpailuttamalla kuljetukset yksityisillä yrittäjillä. Viranomaisvastuu kuljetusten järjestämisestä on aina viime kädessä kunnalla. Kunnan tehtävä on myös järjestää yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ja käsittely. Tämänkin tehtävän kunta voi hoitaa itse, teettää muulla taholla tai antaa kokonaan ulkopuolisen yhteisön hoidettavaksi Jätelaissa jätehuollon järjestäminen ja eräät muut siihen liittyvät tehtävät on säädetty kunnalle. Kunnalla on kahdenlaisia jätehuoltotehtäviä. Viranomaistehtävät kuuluvat kunnallisoikeuden mukaan kunnan viranomaisille tai kuntien julkioikeudellisille yhteistyöelimille. Kunnan viranomaisia ovat valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, johtokunnat ja viranhaltijat. Kunnan palvelutehtäviä jätehuollossa ovat jätehuollon käytännön toteuttaminen ja täytäntöönpano. Jätehuollon palveluja voidaan paitsi tuottaa kunnan omassa organisaatiossa, hankkia myös yksityiseltä sektorilta. Palvelujen ostamisesta sovitaan palvelujen tuottajan kanssa ottaen huomioon hankinta- ja kilpailuttamissäännökset. Tässä nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kilpailuttamissäännöksiä ei aivan ilmeisesti ole noudatettu. Kunnan jätehuoltotehtävien suorittamista samoin kuin muuta jätelain noudattamista valvoo valtion lupa- ja valvontaviranomaisten lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jätelaissa on useita säännöksiä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä tässä valvonnassa. Kunnan ympäristösuojeluviranomaisena toimii kunnan määräämä toimielin. Tehtäviä ei voida teettää ulkopuolisella yksityisoikeudellisella taholla kuten yhtiöllä. Jätehuollon viranomaistehtäviin kuuluu mm. jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen järjestelyyn liittyvät päätökset eli käytännössä ainakin järjestelmän periaatteet ja toteuttamistapa. Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävä jäteasioissa käsittää mm. tarkastusoikeuden ja oikeuden päättää mittaus- ja tutkimuskustannusten perimisestä.

16 Yhdyskuntajätehuollolle asetetuiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi on asetettu, että jätehuolto hoidetaan siten, ettei jätteistä tai niiden keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä tai käsittelystä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Eli siis edellä esitetyn perusteella kunta vastaa jätehuollon järjestämisestä alueellaan. Ympäristönsuojelulain yleisinä periaatteina on, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1. haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate) 2. menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisvaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate) 3. käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate) 4. noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raakaaine ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja (tässä tapauksessa TSME) vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Sanotun lain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan (TSME) on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai vaaraa 3) maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumista 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Mainitun pykälän mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Naapuruussuhdelain 17 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

17 Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat syyt. Ympäristönsuojelulain tavoitteena on sen 1 :n mukaan 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja; 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä; 7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelulain 3 :n mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan 1) ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnalle; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä: e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle tai sen käytölle; g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus; 2) ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla laitoksen perustamista tai käyttämistä taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista; 3) terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai elinympäristön terveellisyyttä; 4) parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

18 Paras käytettävissä oleva tekniikka eli Best Available Technique (BAT) Laitos, jossa on vain yksi linja, ei täytä BAT-vaatimuksia. Käyttötunnit ovat noin 8000 tuntia/vuosi eli 333 päivää. Laitos seisoo yli kuukauden vuosittaisten huoltotöiden vuoksi. Tällöin jätteet kuljetetaan kaatopaikalle. TSME:n Ympäristölupahakemus ja hakemuksessa esitellyn laitoksen jätteenkeräys- ja esikäsittely BAT:in suhteen IPPC Direktiivissä 96/61/EC (Annex 1 Sections 5.1 and 5.2) todetaan seuraavaa: 2.2.1 Municipal solid wastes (MSW) 2.2.1.1 Collection and pretreatment outside the MSW incineration plant. Lähde: http://www.bde.org/01seiten/documents/draftreferencedocumentonthebestavailabletechniquesforwa steincinerationkapital2.pdf On tärkeää ymmärtää jätteen keräyksen ja esikäsittelyn vaikutus jätteenpolttolaitoksella vastaanotettavaan materiaaliin. Tämän vuoksi laitoksella tapahtuvan jätteen esikäsittelyn tulee soveltua ja toimia yhdessä olemassa olevan jätteenkeräysjärjestelmän kanssa. Mikäli poltettavan jätteen koostumus ei ole tiedossa, polttoprosessia ei voida täysin hallita, mikä johtaa hallitsemattomiin päästöihin. TSME:n hakemuksessa ja laitoksen toimintaa kuvaavassa esityksessä jätteet poltettaisiin ilman esikäsittelyä sillä oletuksella, että jätteen koostumus on jätteen tuottajien (kotitalouksien) hallinnassa. Käytännössä kotitalouksilla ei ole mahdollisuuksia kontrolloida syntyvää jätettä siten, että se olisi polttoprosessin ohjaukselle sopiva kuten, IPPC Direktiivissä 96/61/EC edellytetään. Johtopäätös jätteenkeräyksestä ja esikäsittelystä (BAT) Koska TSME:n hakemuksessa jätteen esikäsittelyä ei suoriteta ollenkaan, esikäsittely on suorassa ristiriidassa BAT vaatimusten kanssa. TSME:n Ympäristölupahakemus ja jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikan valinta The relationship between BAT and site selection for waste incineration installations (BETREF Page 433.) but it is the case that for some of the BAT to be fulfilled, special site conditions are required. However, the choice of the site itself will typically require consideration of

19 many other important criteria e.g. site availability, waste transport to the installation etc. For example, in particular local circumstance it may only be possible to build either: a) an installation with very high rates of energy recovery in a location that then requires long waste distances, or b) one with reduced energy recovery that then reduces the waste transport Such advantages and disadvantages themselves are often considered together in a balanced way when the location is being selected. The result may be that, owing to the location selected some of the BAT included here are simply unavailable at the installation level. Edellä oleva BATREF dokumentin kohta käsittelee polttolaitoksen sijoituspaikkaa ja sen valintaa. Tulkinta tässä on, että suuri-kapasiteettinen polttolaitos korkealla hyötyenergian saannolla sijoitettaisiin vain paikkaan jossa se aiheuttaa vähiten haittaa ympäristölle vaikka jätteenkuljetus matkat tulisivat pitkiksi. Pieni-kapasiteettinen laitos voitaisiin sijoittaa lähemmäksi asutusta, jolloin jätteenkuljetusmatkat lyhenevät. Näitä kahta vaihtoehtoa tulisi tarkastella tasapainoisesti siten, että haitat minimoidaan. Johtopäätös jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikasta BAT huomioiden TSME:n hakemuksessa ei ole suoritettu lainkaan polttolaitoksen sijoituspaikkaa koskevaa arviointia BAT-vaatimusten laajuudessa. Olemassa oleva polttolaitos ja TSME:n hakemuksen sisältävä laajennus ovat suorassa ristiriidassa BATREF dokumentin kanssa, sillä hakemuksessa pyrkimyksenä on suorittaa jätteenpoltto asutuksen keskellä sekä lisäksi kuljettaa jätettä sinne pitkiä matkoja mm. toisista kaupungeista. TSME:n ympäristölupahakemus ja hakemuksessa esitellyn laitoksen BAT Ympäristönsuojelulaki (43 ) edellyttää luvansaannin ehdoksi parhaan mahdollisen tekniikan käyttämistä (BAT). Näin ollen ympäristökeskuksella on oltava luvan myöntäessään tieto siitä, mikä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa kyseisessä tapauksessa ja että lupa myönnetään laitokselle, joka tulee käyttämään ko. tekniikkaa. Direktiivi 96/61/EY (liite 2) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi edellyttää myös BAT-tarkastelua. Direktiivi määrittää artiklan 2 kohdassa 11 parhaan käytettävissä olevan tekniikan: parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla tarkoitetaan tietyn toiminnan ja siinä käytettävien tapojen tehokkainta ja edistyneintä astetta, jolla voidaan osoittaa olevan sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat periaatteessa käytännön pohjaksi raja-arvoille, joiden tarkoitus on estää, ja milloin se ei ole mahdollista, vähentää yleisesti päästöjä ja vaikutuksia koko ympäristöön '' Sen mukaan viranomaisten velvollisuutena on olla tietoisia parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehityksestä. Direktiivin artikla 11 toteaa, että Jäsenvaltiot huolehtivat, että toimivaltainen viranomainen seuraa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehitystä tai että siitä tiedotetaan viranomaisille.

20 Johtopäätökset hakemuksessa esitetystä laitoksesta ja BAT:ista TSME:n hakemuksesta ei käy yksiselitteisesti selville minkälaista tekniikkaa tullaan käyttämään ja sen vuoksi parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan perustuvaa arviota ei voida edes suorittaa. Käytännössä hakemus on BAT:in suhteen epätäydellinen ja suorassa ristiriidassa ympäristönsuojelulain 43 sekä direktiivin 96/61/EY kanssa. Edelleen laitoksen julkisuudessa esitetty kustannusarvio (60M ) on ristiriidassa BATREF dokumentissa esitettyjen eurooppalaisten, BAT yhteensopivien, laitosten toteutuneiden kustannusten kanssa (n. 90-150M ). Mikäli hakija ei ole hankkeen talousarvion suhteen perillä laitoksen BAT vaatimusten todellisista kustannuksista, hanke toteutuessaan TSME:n arvioimilla kustannuksilla johtaa todennäköisesti nykyisten Eurooppalaisten BAT vaatimusten alittamiseen. Ympäristösuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaamista, pohjaveden pilaamista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. TSME:n ympäristölupahakemuksessa ei ole lainkaan otettu huomioon uuden jätteenpolttolaitoksen, vanhan jätteenpolttolaitoksen ja hakkeenpolttolaitoksen aiheuttamia yllämainittuja haitallisia yhteisvaikutuksia ympäristölle eli ympäristölupahakemusta ratkaistaessa tulee ottaa huomioon laitosten aiheuttamat yhteenlasketut päästöt, yhteenlaskettu liikenne, uusi massiivinen laitosten yhteinen koko samalla tontilla, korkeat piiput, terveyshaitat, merkittävä muu yhteinen ympäristön pilaantuminen tai sen vaara, maaperän pilaantuminen, pohjaveden pilaantuminen, erityisten luonnonolosuhteiden huonontuminen ja naapuruussuhdelaissa tarkoitettu kohtuuton rasitus naapureille. Jätteenpolton päästöt Jätteenpoltto (Euroopan yhteisön virallinen lehti; 28.12.2000, L332/91): Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/76/EY, annettu 4.12.2000 jätteenpoltosta, velvoittaa EU:n jäsenvaltiota antamaan lain jätteenpoltosta noudattaen edellistä direktiiviä 28.12.2002 mennessä. Valtioneuvoston asetus jätteenpolttamisesta numero 362/2003 annettu 15.5.2003 käytössä olevan jätteenpolttolaitoksen tulee soveltaa tätä asetusta 29.12.2005 alkaen hyväksytyllä ympäristöluvalla.

21 Edellä mainitussa direktiivissä on asetettu tavoitteeksi seuraavaa: etteivät tiettyjen epäpuhtauksien kuten typen oksidien (NO X ), rikkidioksidin (SO 2 ), raskasmetallien ja dioksiinien kriittiset kuormitukset ja tasot ylity. Samassa toimintaohjelmassa asetetaan ilman laatuun liittyväksi tavoitteeksi, että kaikkia ihmisiä suojellaan tehokkaasti ilmansaasteiden aiheuttamilta tunnustetuilta terveysriskeiltä. Lisäksi toimintaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että todetuista lähteistä peräisin olevia dioksiinipäästöjä vähennetään vuoteen 2005 mennessä 90 % (vuoden 1985 tasosta) ja että kaikentyyppisiä kadmium (Cd), elohopea (Hg) ja lyijy (Pb) päästöjä vähennetään vähintään 70 % vuoden 1995 tasosta. Dioksiinit ja furaanit Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n Lounais-Suomen ympäristökeskukselle osoittama ympäristölupahakemus Orikedon uudesta jätteenpolttolaitoksesta 4.5.2005: Ympäristölupahakemuksen liitteenä on Ilmatieteen laitoksen tekemä savukaasupäästöjen leviämisselvitys. Tämän selvityksen mukaan (kohta 5.6.) dioksiininen ja furaanien pitoisuudet (pg/m 3 ) maksimipäästöillä vuosikeskiarvoina Orikedolla ja Turun keskustassa Dioksiinien ja furaanien pitoisuudet kasvavat vuosikeskiarvoina nykyisestä tilanteesta Orikedon ympäristössä 237,5-kertaisiksi ja Turun keskustassa 300-kertaisiksi. (Lähde: Ilmatieteen laitoksen tekemä savukaasupäästöjen leviämisselvitys, sivu 44) paikka nykyinen tilanne tuleva tilanne muutos Oriketo 0,0016 0,38 237,5-kertainen Turun keskusta 0,0001 0,03 300-kertainen Suurimmat pitoisuudet muodostuvat jätteenpolttolaitoksen lähelle juuri katvealueen ulkopuolelle noin 250 metrin etäisyydelle laitoksesta. Tämä voi johtua ns. savupainumatilanteesta (inversio). Leviämislaskelmien tulosten mukaan jätteenpolttolaitoksen päästöt eivät aiheuta laitoksen lähiympäristössä tai Turun seudulla merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun eivätkä terveydellistä haittaa. Ilmanlaatu ei myöskään merkittävästi huonone nykyisestä. Miten tämä sopii yhteen edellä selostetun dioksiini- ja furaanipäästöjen lisääntymisen kanssa? Samaisessa savukaasujen leviämisselvityksessä (s. 34) todetaan dioksiineista ja furaaneista, että ne ovat ns. POP-yhdisteitä (POP = Persistent Organic Pollutant). Tällaiset yhdisteet ovat erittäin hitaasti hajoavia, kaukokulkeutuvia, eliöihin kertyviä ja voivat aiheuttaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina merkittäviä haittoja ihmisten terveydelle ja luonnon eliöille. POP-yhdisteet ovat kaikkein haitallisimpia ympäristömyrkkyjä./ / Eläinkokeissa on osoitettu dioksiinien saavan aikaan maksavaurioita sekä muutoksia lisämunuaisissa, haimassa, mahassa ja suolistossa. Dioksiineilla ja furaaneilla lienee vaikutuksia myös hermojärjestelmään ja

22 hormonitoimintoihin, jolloin ne voivat aiheuttaa kehityshäiriöitä eläimillä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Helmikuu 2004; 60K04503.01-Q070-008) on sivulla 96 esitetty tuleva tilanne siten, että Orikedolla maksimipäästö on 0,46 pg/m 3. Vertailukohteena tässä on ollut mm. Saksan tausta- ja teollisuusalueet vuonna 1990. Esityksessä ei ole mitään mainintaa Orikedon ja keskustan nykytilanteesta. Edellä mainitussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (sivulla 95) kerrotaan dioksiinien ja furaanien pitoisuuksista mm. seuraavaa: Tehtyjen mallilaskelmien tulosten mukaan jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamat korkeimmatkin dioksiinien ja furaanien pitoisuudet ovat tulevassa tilanteessa pienempiä kuin puhtailla taustaalueilla mitatut ulkoilmapitoisuudet. Mitä nämä sitaatissa edellä mainitut puhtaat tausta-arvot ovat, jos pitoisuudet nousevat? Elohopea sekä kadmium ja muut raskasmetallit Suunnitellun jätteen- ja lietteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamat elohopeapitoisuudet tulevat olemaan suurempia kuin nykyisen laitoksen. Pitoisuudet savukaasukuutiometriä kohti pysyvät suunnilleen samoina, mutta savukaasukuutiometrien kolminkertaistuminen kolminkertaistaa myös absoluuttisen päästön määrän. (Lähde: Ilmatieteen laitoksen tekemä savukaasupäästöjen leviämisselvitys, sivu 22 23) Elohopea on yksi haitallisimmista jätteen sisältämistä metalleista. Jätteen sisältämä elohopea on pääosin peräisin akuista ja paristoista, joista sitä on arvioitu joutuvan suomalaisille kaatopaikoille 5 6 tonnia vuodessa. Aivoihin kertyneen elohopean puoliintumisaika on useita vuosia. Elohopea on teratogeeninen ja mutageeninen, mutta syöpävaarallisuudesta ei ole näyttöä. Suunnitellun laitoksen raskasmetallien kokonaispitoisuus lisääntyy nykyisestä Orikedon alueella. Mm. kadmiumin päästöt lisääntyvät 1,12-kertaisiksi jätteenpolttolaitoksen läheisyydessä. (Lähde: Ilmatieteen laitoksen tekemä savukaasupäästöjen leviämisselvitys, sivu 23, 24) Kadmium on syöpävaarallinen raskasmetalli, joka voi aiheuttaa myös äkillisiä ja kroonisia keuhko- ja munuaisvaurioita. Sitä pidetään myös hermomyrkkynä. Kadmium on hyvin kertyvä ympäristömyrkky: puoliintumisaika kehossa on 20 40 vuotta. Se on myös mutageeninen ja karsinogeeninen. Lyijymyrkytyksen eräänä oireena on anemia. Myrkytyksen kroonistuessa ääreishermosto vaurioituu, jolloin oireena voi olla nivelsärky, lihasten heikkous ja väsyminen sekä hienojakoinen vapina. Myös ruuansulatushäiriöt ovat yleisiä. Jotkin lyijyn yhdisteistä on luokiteltu syöpävaarallisiksi. Lyijyn puoliintumisaika luustossa on noin 10 vuotta.

23 Lähde: Lohila, A,. Hyvönen, S. ja Liesivuori, J. (2000): Jätehuoltoketjun terveys- ja ympäristövaarat: nykytila ja kehitystarpeet, 98 s. + liitteet, Työterveyslaitos, Kuopio. Sivut 31 37: Kemialliset haittatekijät Vaatimuksemme Koska savukaasun määrä tulee jätemäärän kolminkertaistuessa myös vastaavasti kolminkertaistumaan, on päästöjä tarkasteltava absoluuttisen määrän eikä suhteellisen määrän mukaan. Vain absoluuttisella määrällä on merkitystä lähialueella asuville, työskenteleville ja muuten oleskeleville ihmisille. Poltettava jätemäärä ja polttojäte Orikedon nykyisessä ja uudessa jätteenpolttolaitoksessa Nykyisessä jätteenpolttolaitoksessa on kaksi arinakattilaa. Uuteen laitokseen on suunniteltu vain yksi arinakattila. Vrt.s.16. Seuraavan taulukon tiedot perustuvat Orikedon jätteenpolttolaitoksen vuosiraporttiin 2003. Poltettu jätemäärä 50 264 tonnia Arinakuona 9 781 tonnia 20 % kokonaismäärästä Lopputuote 2 934 tonnia 5,8 % kokonaismäärästä Arinakuona ja lopputuote viedään kaatopaikalle. Vastaavat tiedot Orikedon uudesta jätteenpolttolaitoksesta, jossa on yksi arinakattila: Arvioitu poltettava 150 000 tonnia kuonamäärä Arinakuona ja lopputuote 38 700 tonnia 25,8. % kokonaismäärästä Arinakuona ja lopputuote viedään kaatopaikalle. Asetuksessa No 362/2003 jätteenpolttamisesta 15 polttojätteen käsittely todetaan seuraavaa: polttojätteen määrää on vähennettävä ja haitallisuutta ehkäistävä mahdollisimman paljon. Esimerkkinä asianmukaisesti hoidetusta jätteenpolttolaitoksesta on MVR Müllverwertung Rugenberger Damm, Hampuri, Saksa (www.mvr-hh.de) Kyseisen laitoksen vuoden 2004 ympäristöraportti (Environmental Statement 2005) kertoo seuraavaa polttojätteen hyödyntämisestä: Poltettu jätemäärä 325 592 tonnia

24 Suolahappoa (30 %) 4 tonnia Kipsiä 860 tonnia Metalleja (ei rautaa) 730 tonnia Arinakuonaa 72 tonnia teiden alusrakenteisiin Vaatimuksemme TSME:n ympäristölupahakemuksessa esitellyn laitoksen polttojätettä koskien Hakemukseen liittyvää prosessia ja koko hanketta tulee käsitellä kokonaisuutena siten, että otetaan huomioon myös itse laitoksen tuottamien jätteiden sijoitus. Mikäli laitoksen tuottamat jätteet sijoitetaan Topinojan kaatopaikalle ympäristövaikutuksia huomioimatta, kaatopaikka-alueen siivouskustannukset tulevat Turun Kaupungin ja edelleen veronmaksajien maksettaviksi. Näin ollen, ennen laitoksen ympäristöluvan myöntämistä, olisi kaikkien tahojen oltava riittävän hyvin perillä siitä kuka on vastuussa TSME:n Ympäristölupahakemuksen sisältämän laitoksen tuottamista jätteistä olemassa olevan lainsäädännön suhteen. Tässä yhteydessä on syytä verrata hakemuksessa esitettyä toimintaa eurooppalaisten BAT yhteensopivien laitosten toimintaan, joissa huolehditaan myös laitosten jätteiden jälkikäsittelystä. Ennen polttojätteen kuljettamista kaatopaikalle tulee määrittää sen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet sekä haitallisuus ympäristölle. Kuljetus tulee tapahtua suljetussa säiliössä. Savukaasupuhdistimista tuleva ns. lentotuhka on käsiteltävä asianmukaisesti ja huolehdittava siitä, että se ei pääse saastuttamaan ympäristöä. Suunnitellun jätteenpolttolaitoksen liikenteen vaikutukset ympäristölupakäsittelyssä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (TSME) uutta jätteenpolttolaitosta koskevassa ympäristölupahakemuksessa 4.5.2005 sivulla 33 käsitellään liikennettä ja todetaan ylimalkaisesti ja selvästi asiaan perehtymättä, ettei liikenteellä ole mitään vaikutusta ympäristöluvan hakemisen perusteeksi, koska liikennemäärät tulevat pienenemään. Kun otetaan huomioon, että ympäristölupaa ollaan hakemassa keskellä taajaa asutusaluetta sijaitsevalle laitokselle ja jolle johtavia katuja ei ole ajateltu eikä suunniteltu raskaan liikenteen väyliksi, on liikenteen merkitys myönnettäessä ympäristölupaa ja polttolaitokselle tapahtuva liikenteen kulkureittejä harkittaessa erittäin suuri. Asemakaavaselostuksen mukaan liikenneyhteyksien osalta alkuperäisen asemakaavan lähtökohtana oli, että Alueen sisäinen liikenne suunnitellaan siten, ettei Polttolaitoksen, Orikedon teollisuusalueen tai Topinojan kaatopaikan liikennettä