Keravan Yrittäjien tiedotuslehti 2/2013 Yrittäjä, voitko hyvin? s. 6 7 Yrityskulttuuri menestystekijänä - Petri Niskanen s. 7 Sinebrychoff katsoo pitkälle tulevaisuuteen s. 10 Duuni & Kipinä tulee vahvasti s. 12 Matkaraportti jäsenmatkasta Saksaan s. 17
Kirjanpito- ja veroasiat Sähköiset taloushallintopalvelut Palkanlaskentapalvelut Tilintarkastuspalvelut Paasikivenkatu 13, 2. krs, 04200 Kerava lasse.vanttinen@etilipalvelut.fi Puh. (09) 274 6620, fax (09) 2746 6240 www.etilipalvelut.fi MEILLÄ TAPAHTUU Voit keskittyä vieraisiin, kun tapahtumasi suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat alan huiput! Laitetaan yhdessä yrityksesti tapahtumamarkkinointi tuottamaan! Tapahtumia ja toteutuksia ihan tosissaan! www.pointproduction.fi VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Tarvitsetko kokoustilaa? Tarvitsetko koulutustilaa? Tarvitsetko juhlatilaa? Keravan Yrittäjien uusi toimitila on myös vuokrattavissa. Jäspilänkadulla sijaitseva 54m 2 tila on kiinteistön 2. kerroksessa ja siinä on yksi iso huone sekä WC-tila. Valoisassa tilassa on ikkunat kahteen suuntaan ja siellä on pieni keittiönurkkaus. Suuri jääkaappi, astianpesukone, kahvinkeitin ja vedenkeitin ovat vuokraajan käytössä. Käytössä on myös 20 hengen kahviastiasto. Tila on kalustettu valkoisilla kokouspöydillä (5 kpl) ja mustilla selkänojallisilla tuoleilla (20 kpl). Kokouspöydät voi koota yhdeksi isoksi pöydäksi tai ne voi sijoittaa ryhmätyömuotoon. Vuokralaisen tulee siivota tila ja pestä astiat tilaisuutensa jälkeen. Vuokra 50 /päivä (klo 8 23). Tiedustelut ja vuokrasopimukset: puheenjohtaja Päivi Virtanen puh. 040 575 06 25 email paivi@kukkakoti.fi OLETKO IT-HAASTEIDEN KANSSA YKSIN? EI HÄTÄÄ, ME AUTAMME! KAIKKI ALAAMME LIITTYVÄT TARVIKKEET NOPEALLA TOIMITUKSELLA! HUOLLAMME, ASENNAMME, YLLÄPIDÄMME JA MYYMME TIETOKONEET PUHELIMET TULOSTIMET Kaikki IT-palvelut samasta numerosta: JÄRVENPÄÄ Mannilantie 51 Puh. 010 820 9920 (Apteekkia vastapäätä) Avoinna arkisin 9 17 2
In memoriam Puheen johtajalta Aarne Lehti Tämä vuodenaika on omassa työssäni vuoden ehdottomasti positiivisinta aikaa. Kohtaan päivittäin useita koulunsa päättäviä tai ammattiin valmistuneita iloisia, elämänmyönteisiä kauniita nuoria naisia ja komeita nuoria miehiä. Väkisinkin heidän ihanan iloinen asenteensa elämään tarttuu joka vuosi myös itseeni, onneksi niin! Heillä tuntuu koko elämä olevan edessä ja vain taivas kattona kaikille mahdollisuuksille ja niinhän se pitää ollakin. Muistan (ihme kyllä) vielä hyvin omat lakkiaiseni ja sen upean tunteen, kun monen vuoden uurastus koulussa vihdoin päättyi. Muistan miettineeni, kuinka ihanaa on mennä töihin, ei tarvitse töiden jälkeen miettiä seuraavan päivän läksyjä tai lukea iltaisin kokeisiin, voi aivan vapaasti hengailla kavereiden kanssa. Kunniapuheenjohtajan muistoa kunnioittaen Keravan Yrittäjät ry Täytynee myöntää, että ajatukseni saattaa olla tästä asiasta nykyään hieman toisenlainen. Yrittäjäksi ryhdyin reilu kolmekymppisenä, ja olin siihen aikaan suhteellisen nuori yrittäjä. Omassa perhepiirissäni ei ollut ketään yrittäjää, malli ja polte yrittäjyyteen tuli silloiselta työnantajaltani, joka tuntui jo hyvinkin alussa työsuhdettani tietävän, että perustan vielä jossain vaiheessa oman yrityksen. Ns. sisäinen yrittäjyys näkyi ilmeisesti työssäni vahvasti. Kyseisen työnantajan kanssa olen edelleenkin erittäin hyvissä väleissä ja aina riittää juteltavaa, kun sattumalta tapaamme. Kuinka tärkeää mallia me yrittäjät / työnantajat näytämmekään nuorille, työuran alkumetreillä oleville nuorille. Ja kuinka tärkeää on saada heille välitettyä yrittäjyyden positiivisia puolia, joita omasta mielestäni ainakin on huomattavasti enemmän kuin negatiivisia. Joskushan se tosin meinaa päästä unohtumaan itse kultakin. Keravan Yrittäjien tiedotuslehti 2/2013 Julkaisija: Keravan Yrittäjät ry www.keravanyrittajat.fi Toimitus: Pirjo Kivistö / PiKi Point Taitto: Heli Tiensuu / EvenBetter graphic design Mediakortti ja hinnat: www.evenbetter.fi/pro tai Keravan Yrittäjien nettisivuilla www.keravanyrittajat.fi (polku: Keravan Yrittäjät/PRO Yrittajatiedote/mediakortti) Tiedotuslehti ja Keravan Yrittäjien nettisivut tarjoavat näköalapaikkoja Toivonkin mahdollisimman monen yrittäjän tulevan tavalla tai toisella mukaan Yrittäjän päivänä (5.9.) järjestettävään Duuni & Kipinä -tapahtumaan. Tapahtumassa on erittäin hyvä tilaisuus saada nuoret miettimään yrityksen perustamista yhtenä itsensä työllistämisen vaihtoehtona ja vastaavasti saada itselleen imettyä edes hiukan nuorten avointa asennetta elämään ja sen mahdollisuuksiin. Oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille, muistakaa ladata kunnolla akkuja kesän aikana! Varaa ilmoitustilasi ensi vuodeksi! Tarjolla on edullista ilmoitustilaa, joka hyödyttää erityisesti business to business -markkinoinnissa. Edullisin vaihtoehto on vuosisopimus, mutta yksittäisiä ilmoituksia myydään myös. Kysy myös esim. kahden ilmoituksen sarjaa. Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut: heli@evenbetter.fi / puh. 050 3555 554 3
Yrittäjän ja yrityksen Teksti: Pirjo Kivistö Kuva: Samuli Ruusu vointi on monitasoinen yhtälö 4 Kun kolme hyvinvointia eri suunnista katsovaa yrittäjää istuu yhteiseen aamukahvipöytään ja heille antaa vapaat kädet keskustella yrittäjän ja yrityksen hyvinvoinnista, voi arvata keskustelun olevan vilkasta ja laaja-alaista. Käsittelyyn pääsivät niin fyysinen kuin psyykkinen hyvinvointi kuin yrittäjän johtaminen ja muu toiminta omassa yrityksessä. Jo pelkästään sana hyvinvointi herättää ihmisissä erilaisia tunteita ja mielikuvia. Hyvä olisi ensin pohtia, mitä tuo sana yleensäkin tarkoittaa ihmistä ajatellessa tai yritystä ajatellessa. Annele Aarni-Wiklund, Leena Multanen ja Riitta Saarikangas päätyvät käsittelemään teemaa kokonaisvaltaisena käsitteenä. He haluavat, että käsitteen alla kulkee niin fyysinen kuin psyykkinen hyvinvointi, kohdistuen kaikkiin yrityksessä työskenteleviin ihmisiin. Saarikangas nostaa aluksi esille hyvin herkän aiheen, joka määrittelee yrittäjän ja työtekijöiden välistä suhdetta. Hän muistuttaa, että palkatessaan ensimmäisen työntekijän yrittäjä muuttuu työnantajaksi ja esimieheksi. Tämä rooli ja sen edellyttämät toimintamallit saattavat olla monelle yrittäjälle aivan uusi kokemus. Multanen korostaa, että kun tähän yhdistetään monen yrittäjän epärealistinen käsitys omasta hyvinvoinnista, saattaa tuloksena olla hyvin haastava tilanne. Yrittäjä voi olla katkera, ettei hänestä välitetä työpaikalla, sanoo Saarikangas. Aarni-Wiklund toteaa, ettei yrittäjä saa kuvitella työntekijöiden tekevän töitä yrityksessä samalla pieteetillä kuin yrittäjä itse. Koulutusta esimiehenä olemisesta Monesti yrittäjän hyvinvointi kiteytyy nimenomaan työssä jaksamiseen omien työntekijöiden kanssa. Saarikangas sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että yrittäjäjärjestöjen kautta on vain vähän tarjolla mitään yrityksen ydinliiketoimintaan liittyvää koulutusta. Hän peräänkuuluttaa koulutusta johtamisesta ja esimiehenä olemisesta. Multasen mielestä esimiehenä olemisen ja vuorovaikutuksen koulutukselle olisi huutava tarve. Yrittäjät tulisi laittaa pohtimaan omia vaikuttimiaan ja kannustaa rohkeuteen tehdä päätöksiä, sekä jakaa vastuuta muille omassa yrityksessään. Keskustelijat ovat myös havainneet, että monet koulutukset eivät vedä yrittäjiä paikalle. Tosin katsomot lähes poikkeuksetta pullistelevat, kun puhujana on kevyemmästäkin aiheesta puhuva julkkis. Onko kyseessä sitten se, että yrittäjät eivät ehkä itsekään tiedosta oman osaamisensa täydennystarvetta. Aarni-Wiklund pohtii yrittäjien asennetta omaa yritystään kohtaan. Oma yritys saattaa olla monelle yrittäjälle kuin oma lapsi ja voi olla haastavaa jakaa vastuuta. Hän muistuttaa, että vasta viime aikoina on Suomeenkin levinnyt keskustelevampi yrityskulttuuri. Vuorovaikutustaitojen merkitys on noussut enemmän esille. Haastavaa onkin pitää kiinni rooleista, sillä tulee muistaa, ettei työnantaja voi olla työnteki- jänsä kanssa tasavertainen kaveri. Pienessä yrityksessä tämä voi olla vaikeampaa, kun yrityksessä työskentelee yrittäjän lisäksi ehkä yksi tai kaksi työntekijää. Toinen haastava tilanne syntyy, jos yrittäjä on ottanut töihin ystävänsä. Silloin on hyvä miettiä miten keskinäinen kunnioitus ja tasavertaisuus pysyvät työn ulkopuolella, kun töissä tulisi pitää kiinni esimies-alainen suhteesta. Multanen kertoo tapauksesta, jossa eräs yritys panosti vuorovaikutustaitojen parantamiseen ja tämä johti historian parhaaseen myyntivuoteen. Hän muistuttaa, että yrittäjän tulisi silloin tällöin istua alas ja pohtia rauhassa löytyykö yrityksestä kiinni lyötyjä valtarakenteita ja piilorooleja. Näiden purkaminen voi muuttaa kaiken. Vaikka kyse olisi yksinyrittäjästä, voi nämä roolitukset löytyä häneltä sisäisenä toimintamallina. Saarikangas muistuttaa, ettei työilmapiriä paranneta taikatempuilla eli yhden päivän kivalla tyky-päivällä. Rehellinen analyysi omasta toiminnasta yrittäjänä ja oman yrityksen toiminnasta kantaa pidemmälle. Esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jossa uusi työntekijä kysyi neuvoa esimieheltään ja vastaukseksi sai käskyn katsoa intrasta. Tilanne oli kuitenkin se, että uudelle työntekijälle ei oltu vielä edes hankittu tietokonetta intraan pääsemiseksi. Aarni-Wiklund pyytää kaikkia pohtimaan, tarvitseeko töissä aina olla kivaa. Hänen mukaansa positiivisuuskoulutuksien ei olekaan tarkoitus olla mitään hulabaloo-päiviä, vaan niissä käsitellään perusasenteita ja toimintatapoja. Saarikangas myötäilee tätä ja sanoo huomanneensa peruskäytöstapojen olevan välillä kadoksissa. Kaikkien asiakaspalvelutehtävissä olevien olisi hyvä miettiä, mitä hän haluaa asiakkaan sanovan itsestään, kun tämä menee ulos ovesta. Yrityksen strategia on aito työkalu Myös henkilöstön on mahdollista voida hyvin, kun yrittäjä ja yritys voivat hyvin. Kun puhutaan yrittäjän ja yrityksen hyvinvoinnista, ei voi ohittaa työntekijöiden hyvinvointia. Tähän liittyy oleellisesti se, miten työntekijät oman työnsä yrityksessä kokevat. Multanen mainitsee positiivisen palautteen olevan merkittävä työssä jaksamisen työkalu. Hänen mukaansa yrityksissä voitaisiin ottaa käytännöksi kuukausipalaverit, joissa käsitellään niin onnistumisia kuin yrityksen arvoja ja tavoitteita. Nämä voisivat osaltaan auttaa henkilöstöä ymmärtämään ja sitoutumaan paremmin omaan työpaikkaansa. Aarni-Wiklund muistaa edellisestä työtehtävästään järjestössä, että suurin osa yhteydenotoista tuli huonosti voivilta työntekijöiltä. Missään ei ole määritelty, miten työpaikoilla tulisi kohdella muita ihmisiä toimintakulttuuri saattaa tulla työntekijöille tutuksi vain toiminnan kautta. Hän ehdottaa, että yrityksissä käytäisiin uuden työntekijän kanssa läpi yrityksen arvot ja niiden vaikutus yrityksen päivittäiseen toimintaan. Työsopimuksen lisäksi voitaisiin kehittää kunnioittavan työympäristön sopimus, jossa määritellään juuri tässä yrityksessä käytössä oleva yrityskulttuuri. Saarikankaan mukaan ongelmia voi aiheuttaa sekin, jos yrityksessä ei ole mitään kirjattuja arvoja. Joskus jopa kirjalliset sopimukset puuttuvat. Saarikankaan mielestä
Riitta Saarikangas, Leena Multanen ja Annele Aarni- Wiklund keskustelevat yrittäjän hyvinvoinnista. Keskustelussa mukana: Zulia Oy Riitta Saarikangas Korsontie 18 B 7, 01450 Vantaa Puh. 0400 404 214, riitta.saarikangas@zulia.fi www.riittasaarikangas.com Riitta Saarikangas on puhuja ja kouluttaja, jonka tie on kulkenut pankista, mainonnan ja viestinnän kautta organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Riitta saa kuuliloiltaan huimaa palautetta. Hänen koulutuksiinsa on osallistunut jo yli 161.700 osaajaa. Tee hyvin Consulting Leena Multanen vanhempi konsultti Puh. 040 8253440, leena.multanen@teehyvin.fi, www.teehyvin.fi Tee hyvin Consulting sparraa yrittäjiä ja henkilöstöä hyöhyvinvoinnissa ja tuloksellisuudessa. Autamme löytämään ratkaisuja ja helpotusta esimiestyön arkeen, lisäämään työn imua koko työporukassa ja toimimaan hyvinvoivana kuormituksissa ja muutoksissa. Konsultointi ja työyhteisön koulutukset (2 h /3 kertaa) takaavat vaikuttavuuden. Hyvin tekeminen syntyy hyvinvoivassa yrityksessä. Elämäntaitovalmennus Mine Oy Annele Aarni-Wiklund Puh. 040 5522 764 annele.aarniwiklund@gmail.com Mine tarjoaa Elämäntaidon valmennusta (Life Coaching) yksityisille henkilökohtaisesti ja ryhmissä sekä työelämävalmennusta (Business Coaching & InHouse Coaching) yritysten johdolle ja henkilöstölle henkilökohtaisesti ja ryhmissä. monesta pienestä yrityksestä saattaa todellisuudessa puuttua koko yritysstrategia. Mennään aamulla töihin yritykseen ja toivotaan, että asiakkaita tulisi ja hyvin tehty työ itsessään mainostaa yritystä tarpeeksi. Hän sanoo, että yritykselle luotu tavoite antaa syyn tehdä työtä ja viedä sitä oikeaan suuntaan. Liian usein yrittäjän oma aika menee päivittäisten haasteiden ratkaisemiseen. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että yrityksen strategia käytäisiin työntekijöiden kanssa läpi ihan arkisanoilla ja termeillä, jolloin luotaisiin käsitys yrityksen tavoitteista ja yksittäisen työntekijän roolista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Saarikangas nostaa esille EVA:n tutkimuksen, jonka mukaan vain noin 10 % yrityksen työntekijöistä tietää mitkä yrityksen tavoitteet ovat. Toinen mikä Saarikangasta mietityttää, on joidenkin alojen omat koulutukset yrityksille, joissa voidaan jopa määritellä yrittäjälle milloin on tämän oman alan sesonki ja milloin ei. Ennemmin hän haluaisi nähdä, että yrittäjiä kannustettaisiin kyseenalaistamaan totuttuja rooleja ja ideoimaan uutta. Hän kertoo yrityksestä, joka teki suuren kampanjan ennakolta huonoksi myyntiajaksi määritellylle ajanjaksolle saaden erittäin suuren tuoton kyseiseltä ajalta. Lomakausi voi olla kulta-aikaa tietyille toimialoille. Vain noin 10 % yrityksen työntekijöistä tietää mitkä yrityk- sen tavoitteet ovat Odotukset työelämästä voivat olla ristiriitaisia Aarni-Wiklund toivoisi koulutusta itsensä tuntemisesta. Hän laittaisi yrittäjät pohtimaan omia motiivejaan olla yrittäjä ja toiveitaan oman yrityksen suhteen. Näiden asioiden selkeyttäminen antaisi eväät menestymiseen. Ristiriitaa tuovat nuorten epärealistiset käsitykset työelämästä. Aarni-Wiklund muistelee muutaman vuoden takaista nuorisobarometria, jossa käsiteltiin nuorten toiveita tulevasta työpaikasta. Listan kärjessä oli mm. voi tulla töihin silloin kun >>> 5
itse haluaa, työpaikkaetuna ilmainen lääkäri, puhelin ja oma henkilökohtainen kannettava tietokone, harrastuksissa voi käydä keskellä työpäivää, työpaikan pitää tarjota hyvä ruoka päivällä, palkan pitää olla hyvä, töissä pitää olla kivaa ja siellä pitää näyttää kivalta. Hän ihmettelee kuka luo nuorille tämän tyyppisiä utopioita. Multasen mielestä on unohdettu kokonaan työn tekemisen kautta tuleva kokemus ja sen merkitys. Hän muistuttaa, ettei kukaan ole valmistuessaan täysin oppinut työn vaatimuksiin. Saarikangas nostaa esille paljon julkisuudessakin olleen aiheen samanpalkkaisuudesta. Paineet yhteiskunnalta ovat kovat, kun kaikille pitäisi maksaa sama palkka, oli työkokemuksessa millaisia eroja tahansa. Pienetkin asiat edesauttavat hyvinvointia Yrittäjän pitäisi olla varautunut erilaisiin muutostilanteisiin ja olla itselleen sekä henkilöstölle rehellinen niiden vaikutuksista, sanoo Multanen. Hyvinvointi ei ole vain fyysistä, vaan henkisellä terveydellä on erittäin suuri merkitys. Henkistä terveyttään voi edesauttaa miettimällä omien stressipisteiden vähentämistä. Esimerkiksi ostopalvelut ja vertaistuella on suuri merkitys. Ostopalveluista Multanen mainitsee esimerkkinä tilitoimistopalvelut. Hän kyseenalaistaa myös Aslak-koulutukset niiden pituuden takia. Yrittäjillä saattaa olla haasteita olla pois töistä useita peräkkäisiä päiviä. Julkisuudessakin on ollut viimeisiä tutkimustietoja Aslakin tuloksista, jotka eivät ole olleet toivottuja. Varsinaista Aslak-jaksoa tarvitsevat yrittäjät voivat olla jo siinä tilanteessa, etteivät tajua tarvitsevansa apua. Aarni-Wiklund on samoilla linjoilla, sillä hän uskoo kaikkien suomalaisten tietävän perusedellytykset hyvinvoinnille niin ravinnosta kuin liikunnasta ja päihteistä. Hän on sitä mieltä, ettei henkiseen puoleen osata puuttua niin ajoissa ja oikeilla keinoilla mitä olisi tarvetta. Yksi kanava tässä olisi myös työterveyspalvelut, joka monelta yksinyrittäjältä voi puuttua kokonaan. Multanen muistuttaa, että kustannukset työterveyspalvelusta ovat kuitenkin kohtuulliset ja tarjouksia kannattaa pyytää niin julkishallinnon puolelta kuin paikallisilta yksityisiltä lääkäriasemilta. Parhaimmillaan peruskustannus on muutaman kympin vuodessa ja sopimuksen avulla muista lääkäripalveluista saa mukavan alennuksen perushintoihin verrattaessa. Kaikki kolme keskustelijaa toteavat yrittäjän näkevän peilistä onko oma rasvaprosentti millainen, mutta mistä saa tukea oman yrityksen prosenttien tulkitsemiseen ja niiden eteen tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Heidän mielestään yrityksen hyvinvointi on suoraan suhteessa yrittäjän hyvinvointiin ja toisin päin. Myös henkilöstöllä on mahdollista voida hyvin, kun yrittäjä ja yritys voivat hyvin. VUOKRATAAN TYÖPAJA JENGAN TILOJA Tarvitsetko iltaisin (klo 16-21) tai viikonloppuisin harrastetilaa, jossa hyvä varustetaso mm. puutöihin ja ompelimotoimintaan? Kysy lisää puh. 040 318 4302. PS. Jengan väki ottaisi mielellään lahjoituksena vastaan kunnossa olevan ompelukoneen ja saumurin. Löytyykö sinulta ylimääräisiä? 6 BUSINESS BLUES 2013 Vanhankylän Kartano Vanhankylänniemi, Järvenpää to klo 19-24 27.6. Liput 50:- sis. alv Sisältää: RUNSAAN BLUESMENUN JA OHJELMAN NETTIMYYNNISSÄ www.jarvenpaanyrittajat.fi NOUTOMYYNNISSÄ Sinun Vaate Salina Sibeliuksenkatu 16 Järvenpää, 09 280 880 PuistoBlues (USA) THE MODERN SOUNDS The Hotpants Ensemble Showtanssiryhmä Figaro Lippuja rajoiteusti.
Vierailija Yrityskulttuuri menestystekijänä Kulttuuri on organisaation verenkiertojärjestelmä, joka mahdollistaa kehityksen tai sitten ei! Arvoista, toiminta-ajatuksesta, visioista, strategioista ja suunnitelmista puhutaan. Niiden kehittämiseen panostetaan, mikä oikein onkin. Usein kuitenkin unohdetaan kulttuurin merkitys ja sen kehittämisen rooli tuloksissa ja työyhteisön hyvinvoinnissa. Jos yrityksen kulttuuri ja aikojen myötä muodostuneet toimintatavat eivät ole tukevana kivijalkana kaikelle tekemiselle käy helposti niin, että uudistusaikeet valuvat hukkaan ja kehitystyö on vain näennäistä. Kun haluat saada aikaan merkittäviä eteenpäin vieviä muutoksia työyhteisössä, sinun on ensin pyrittävä vaikuttamaan yrityksen kulttuuriin ja ihmisten tapaan ajatella. Kehittämistyössä on kartoitettava oman kulttuurin vahvuudet ja käytettävä niitä hyväksi. On myös rehellisesti tiedostettava oman kulttuurin heikkoudet ja lähdettävä määrätietoisesti raivaamaan karikoita pois alta. On myös kartoitettava ja ymmärrettävä aikojen saatossa kulttuuria muovanneet ilmeiset ja pinnan alla vaikuttavat tekijät. Niitä ovat mm. yrityksen historia, toimiala, entiset ja nykyiset pomot ja esimiehet, pikkuhiljaa muodostuneet toimintatavat, ympäröivä yhteiskunta ja yrityksen taloudellinen tilanne. Tärkeässä roolissa ovat lisäksi organisaation arvot; eivät ne, mitkä on kirjoitettu plakaatteihin ja vuosikertomuksiin, vaan ne joiden mukaan toimitaan päivittäin. Unelmia ja päämääriä kohden kuljettaessa yhteisen vision on oltava jokaisen tiedossa. Kenenkään meistä on mahdotonta sitoutua päämäärään, jos emme tiedä mitä tavoitellaan tai meille ei ole selvää mikä oma roolimme on kokonaisuudessa. Tällaisessa tilanteessa kehitystyö hidastuu, kohtaa ylimääräisiä ongelmia, ja pahimmassa tapauksessa ei etene lähtöruudusta ollenkaan. Epätietoisuus ja epävarmuus ovat varmoja motivaation tappajia. Vaikka kykyä olisikin, ne tappavat halun. Jos kyky ja halu asetetaan vastakkain, halu on tärkeämpi. Ilman halua kyky menettää merkityksensä. Yrityskulttuuria kehitettäessä olennaista on oivaltaa sen merkitys tuloksiin sisäistää kulttuuriin vaikuttavat tekijät ymmärtää arvojen, toiminta-ajatuksen, strategian ja kulttuurin välinen suhde kartoittaa yrityksen vahvuudet ja heikkoudet omata rohkeutta muutoksiin osata luopua ajattelua ja toimintaa rajoittavista ennakkoluuloista että, esimiehet kantavat vastuunsa huonoinakin aikoina ulottaa halu kantaa vastuuta jokaiseen työyhteisön jäseneen hyväksyä muutosprosessin mukanaan tuomat epävarmuustekijät ja virhearviot Tekemällä oppii Yrityskulttuuri on ratkaiseva tekijä siinä mitä olemme ja mitä saamme aikaan. Se on läsnä kaikessa mitä yritys tekee. Petri Niskanen Ihmismieli on kuin laskuvarjo. Se toimii vain avoimena. Puhujana 60 maassa 0500 590135 petri@petriniskanen.com www.petriniskanen.com Johdon valmennukset, henkilökuntakoulutukset, TyKy-päivät, asiakastilaisuudet, järjestö- ja yleisötilaisuudet. Aiheet Ajankäyttö Arvot Asenne & Yhteistyö Johtaminen Kansainvälistyminen Kehityskeskustelut Kommunikointi ja vuorovaikutus Muutos Myyntityö Projektijohtaminen Työhyvinvointi Yritys-/organisaatiokulttuuri Jokainen tilaisuus räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Kiitos Petri. Olet huippu! Salla Laiho, Senior Manager, Accenture Jää jälki elämään. Kiitos innostuksen kipinästä. Raila Riutta, Tampereen seurakuntayhtymä Voimaannuttava kokemus. Tommi Tervanen, toimitusjohtaja Kotipizza Oyj Osallistujien palautekeskiarvo poikkeuksetta (asteikolla 1-5 ) yli 4. 7
Vuoden Yrittäjä juhlat uudistuvat Vuoden Yrittäjä juhlat ovat vuosia olleet tärkeä tapahtuma yhdistyksen jäsenien ja yhteistyökumppaneiden joukossa. Tilaisuuden järjestämisestä vastaavat Keravan Yrittäjät yhdessä Keravan kaupungin kanssa. Viime vuosina osallistujamäärät ovat nousseet huimasti ja juhlat ovat saaneet erittäin hyvää palautetta vierailta. Vuoden 2012 juhlat olivat huikea menestys myös osallistujamäärän osalta. Järjestäjät joutuivat harmillisesti sanomaan lähes 50 juhliin halunneelle tilaisuuden olevan jo loppuunmyyty ja mukaan pääsi 200 juhlijaa. Jotta vuoden 2013 juhliin voitaisiin ottaa mukaan huomattavasti enemmän juhlijoita, päättivät järjestäjät muuttaa juhlan rakennetta. Aikaisempi illallisosuus korvataan kevyemmällä cocktailtilaisuudella, jolloin istumapaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän. Ohjelmarakenne säilyttää muotonsa, joten tänäkin vuonna on luvassa palkintojen ja huomionosoitusten lisäksi tasokasta ohjelmaa ja tanssit. Kutsut yrittäjille lähetetään entiseen tapaan hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Vuoden Yrittäjä 2013 juhla järjestetään 9.11.2013. Yrittäjien aamutreffit tulevat Nyt se tulee meille! Yrittäjien aamukahvit ovat vapaamuotoinen aamukahvitilaisuus, jossa yrittäjät voivat tavata, verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia. Aamukahvilla saattaa piipahtaa silloin tällöin myös mm. kaupungin edustajia. Tilaisuudet järjestetään Lounaskahvila Kotoisassa klo 7.00 9.00. Voit piipahtaa pikaisella kahvilla tai istua tuon parituntisen koko ajan mukana. Aivan oman aikataulusi mukaan. Syksyn aamukahvit ovat tarjolla seuraavina tiistaiaamuina: 10.9. / 8.10. / 12.11. / 10.12. Tervetuloa mukaan! Uudenmaan Yrittäjät 75 vuotta lauantaina 16.11.2013 klo 18.00 1.00 Askola-Areena, Linnankoskentie 61, 07510 Vakkola, Askola Yrittäjäpalkinnot. Buffet-illallinen. Illan juontaa Nicke Lignell. Illan musiikista vastaavat JerryB ja Porvoo Big Band. IlmoIttaudu pian! Nicke Lignell 8 Porvoo Big Band Yrittäjyyden elämyksiä JerryB vuotta Tumma puku. Suomen Yrittäjien yrittäjäristit ja järjestöansiomerkit. Juhla 75 /hlö. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautuminen 21.10.2013 mennessä www.uudenmaanyrittajat.fi. Lisätietoja p. 010 231 3054 / Anne Kanerva.
SAVION KIRJAPAINO Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria: Nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan luopumaan vuoden 2014 alussa. Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625 *. * Ma pe klo 9 16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,07 /min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,17 /min. 9
Koska alkoholi on aikuisten juoma, on hienoa, että nuorissa on yhä enemmän streittareita, iloitsee viestintäjohtaja Marja-Liisa Weckström. Sinebrychoffin tavoitteena on olla johtava juomatalo myös seuraavat 200 vuotta 10 Suuryrityksetkin ovat usein saaneet alkunsa vaatimattomista lähtökohdista. Kun Nikolai Sinebrychoff (Sinebrjukov) 1700-luvun lopulla tuli perheensä mukana Suomeen työn perässä, ei rikkauksista ollut tietoakaan. Maahanmuuttajaperhe asettui asumaan Kymiin, jossa isä Peter (Pjotr) sai oikeuden kauppapuotiin ja kapakanpitoon. Isänsä opeilla Nikolai aloitti oman yrittäjänuransa isän kuoltua, 16-vuotiaana. Panimon hän perusti vuonna 1819. Vieraassa maassa, vieraan kulttuurin edustajana Nikolailla oli varmasti omat vaikeutensa, mutta yritteliäisyyttä ei puuttunut. Noista ajoista näihin päiviin asti panimolla on ollut mittava kulttuuriperinne vaalittavanaan. Vaikka suvun juuret olivat muualla, oli yritys alusta pitäen sinivalkoinen kuten logon värit tänäkin päivänä kertovat. Sinebrychoff on pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Hyvää tekevää vaurautta Sinebrychoffien suku halusi vaalia olutkulttuurin ohella myös muuta kulttuuria. Suvun jalanjälkinä syntyi kaksi kirkasta jalokiveä, Sinebrychoffin museo ja puisto Helsingissä. Paitsi korkeakulttuuria, suku vaali erityisen hyvin työntekijöidensä hyvinvointia. Punavuoreen rakennetusta sairaalasta tuli köyhien sairaala ja köyhille tarjottiin ruokaa Sinebrychoffin puistossa. Bisneksen teko osattiin niin suvun miesten kuin naistenkin keskuudessa, mutta saatua hyvää osattiin myös jakaa muille. Erityisesti Nikolain Paul-veljen vaimo Anna lähti taisteluun puutetta vastaan, vaikka saman aikaan taitavana liikenaisena myös kaksinkertaisti omaisuuden. Sinebrychoffin suvun luomat lujat perinteet elävät myös tänä päivänä. Lager-oluen valmistus alkoi Nikolain veljen Paulin tultua yrityksen johtoon. Lager-olut on edelleen yhtiön tärkein tuote, vaikka rinnalle on muita tuotteita tullutkin. Mm. Batteryenergiajuomaa viedään noin 40 maahan. Suomi on lager-oluiden maa, mutta pyrimme kehittämään suomalaisten makunystyröitä myös muilla oluttyypeillä, viestintäjohtaja Marja-Liisa Weckström sanoo. Uusia tuotteita markkinoille Nyt pienempien valmistusmäärien tuotteet ovat lisääntyneet, ja tuotekehittely tuottaa uutta maisteltavaa. Karhun Tuplahumala on uusimpia markkinoille tulleita tuotteita. Ensimmäinen suomalainen siideri, Golden Cap -tuoteperhe on uudistettu. Golden Cap Alcohol Free Apple Cider on uusi, täysin alkoho-
Suomessa kova kilpailija löytyy verotuksen ohella myös kuluttajien harjoittamasta maahantuonnista varsinkin Virosta Suomeen tuotava alkoholi näyttelee suurta roolia. Alkoholijuomia tuodaan yksityisenä matkustajatuontina Suomeen enemmän kuin koko anniskelumyynti on. Tämä näkyy selkeästi anniskeluravintoloiden myynnissä ja työllisyydessä. Sinebrychoffilla on ollut Helsingin Hietalahdessa talli ja panimohevosia lähes 190 vuotta. liton vaihtoehto. Koff Rock -oluen suunnittelussa oli mukana Kotiteollisuus-yhtye. Isolle panimolle pienpanimoiden tulo markkinoille on vain positiivinen ilmiö, sillä olutkulttuuri elävöityy ja vahvistuu. Sinebrychoff nostaa oluen imagoa mm. tuomalla oluen ruokapöytään sovittaen kullekin ruoalle juuri sopivan oluen. Esimerkiksi Sinebrychoff Porter ja suklaakakku on loistava yhdistelmä, Marja-Liisa Weckström kertoo. Kohtuukäytön puolesta Panimo kampanjoi näkyvästi kohtuukäytön puolesta, olemalla mukana mm. Kännissä olet ääliö -kampanjassa. Nettisivuilta on näyttävä linkki Panimoliiton kohtuullisesti.fi-sivustolle. Nuorten alkoholikäyttäytyminen on jo muuttumassa. Streittareita on enemmän kuin vuosiin ja aloitusikä siirtyy, Weckström iloitsee. Alkoholimainonnan rajoittamista Weckström ymmärrettävästi pitää turhan kovana. Uusi lakialoite on jälleen menossa käsittelyyn. Minkälaisen kuvan Suomi antaa maailmalle, jos mitään ei pystytä hallitsemaan. Yksilön vastuuta on korostettava samalla kun panimot pitävät mm. itsesääntelyn keinoin huolen mainontansa hyvän tavan mukaisuudesta, Weckström painottaa. Muualta tulevaa mainontaa kun kuitenkin näkee mm. internetissä. Näin suomalaisten tuotteiden markkinointi vaikeutuu kilpailu on kovaa ja Euroopasta löytyy todella suuria valmistajia eritoten olutmarkkinoilla. Tärkeä ekologisuus Sinebrychoffilla käytetään yhden olutlitran valmistamiseen hieman yli kaksi litraa vettä, mikä on todella vähän jossakin vaiheessa vastaava vesimäärä on ollut jopa kuusi litraa. Tänä päivänä ekologisuus huomioidaan kaikin tavoin. Tuotantolinjoja kehitetään ja myytävät litrat pyritään ennustamaan tarkasti. Raaka-aineet kierrätetään lähes 100-prosenttisesti. Panimoprosessin käyttämä kuuma vesi ohjataan lämmön muodossa myös Keravan muiden kiinteistöjen ja kotien lämmitykseen. Sinebrychoff on toiminut Keravalla 21 vuotta. Täällä valmistetaan tunnetusti mm. Koff-olutta, ja tehtaalla on töissä kaiken kaikkiaan noin 650 henkilöä, maakunnissa parisensataa. Panimoala työllistää Suomessa suoraan 2300 ihmistä, ja välillisesti lähes 30 000. Mm. noin 4300 viljelijää saa elantonsa mallasohran viljelemisestä. Alalla riittää haasteita, mutta mitä useammin me suomalaiset valitsemme olueksi kotimaisen ja paikallisen, sitä tukevammalla pohjalla nämäkin työpaikat ovat. Lähes 200-vuotias Sinebrychoff on Suomen johtava oluiden, siidereiden sekä virvoitus- ja energiajuomien valmistaja, joka tarjoaa myös kattavan valikoiman kansainvälisiä oluita ja yhteistyökumppaniensa kautta laajan valikoiman muita alkoholijuomia. Sinebrychoff on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia. Olut-avokado-quesadillat 2 kanafilettä suikaleina 1 pkt tortilla-lettuja 1 dl cheddar-juustoraastetta jalopenoja 1/2 lime öljyä paistamiseen Guacamole 2 kypsää avokadoa 1 tomaatti pienittynä 1 valkosipulinkynsi pienittynä 3 rkl KOFF Rock -olutta 2 rkl limemehua suolaa ja pippuria tabascoa neljälle Murskaa haarukalla pehmeät avokadot ja sekoita kaikki aineet keskenään. Anna maustua hetken. Paista kanat. Laita ne taitettujen tortillojen sisälle, lisää päälle juustoraaste ja jalopenot. Paista quesadillat molemmilta puolilta rapeiksi öljytilkassa pannulla. Pirskota limemehua päälle ja nauti guacamolen kera. Tämän reseptin kanssa sopivat hyvin nautittaviksi KOFF Rock, KOFF, Light Beer tai Corona Extra. Light Beer sopii myös keliakiasta kärsiville. Lisää ohjeita: www.sinebrychoff.fi/olutjaruoka 11
Kipinää duunin saantiin Tapahtuman esittely / MIKÄ? 5.9.2013 klo 9-15 Keravan lukio ja aikuislukio (Nikkarin kiinteistö) Duuni ja Kipinä on mahtava mahdollisuus esitellä yritystä ja yrittäjyyttä tulevaisuuden työntekijöille. Tapahtuma tarjoaa nuorille tietoa koulutuksesta, ammateista, yrittäjyydestä, työllistymismahdollisuuksista ja työnhausta. Tapahtumassa nuorilla on mahdollisuus kohdata kasvokkain paikallisia yrittäjiä ja koulutuksen järjestäjiä. Näin tuetaan nuorten työllistymistä ja hakeutumista perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Esiintyjät / OHJELMAA Paneelia ja keskusteluista yrittäjyydestä ja työelämästä Rudirok: nuori yrittäjä ja beatboxaaja. Luvassa yrittäjätarinaa ja rytmiä. Karim Z Yskowitz paikalla kiertämässä ja jututtamassa vieraita ja näytteilleasettajia. Ehkäpä jopa twiittaamassa tapahtumasta. 12 Mukaan on ilmoittautunut jo yli 1000 opiskelijaa mm. ammattikorkeakouluista, lukioista, ammatillisista oppilaitoksista. 5.9.2013 Yrittäjän Päivän iltakokkareet Duuni ja Kipinä huipentuu illan kokkareille, johon kutsutaan näytteilleasettajien ja Keravan yrittäjien jäsenien lisäksi mm. Keravan kaupunginvaltuusto. Tämä on loistava mahdollisuus verkostoitua niin yrittäjien kuin päättäjien kesken rennon iltatilaisuuden ja musiikin siivittämänä. Iltatapahtuma liittyy valtakunnalliseen valtuustot koolle yrittäjyyden puolesta projektiin. Jopa 400 paikallista yrittäjäjärjestöä kutsuu oman alueensa valtuustot koolle samana päivänä. Valtuuston jäsenet kutsutaan mukaan yhteisiin talkoisiin rakentamaan kaupunkimme elinvoimaa. Konkreettisena yhteistyön avauksena toivotaan, että valtuuston ja yrittäjäjärjestön edustajat allekirjoittavat yhdessä sitoumuksen yrittäjyyden puolesta. Sitoumus olkoon merkki yhteisestä tahtotilasta kehittää kaupunkimme elinvoimaa tällä valtuustokaudella. RudiRok on helsinkiläinen beatboxaaja ja äänitaiteilija, jolla on takanaan yli kymmenen vuoden ura viihdyttäjänä. Hänet on nähty niin klassisen orkesterin instrumenttina, Los Angelesin Laugh Factoryn lavalla kuin Linnateatterin näytelmissä Kalsarimiehet ja PikkuDuudsonit. Tule kuuntelemaan Rudin inspiroiva tarina yrittäjäksi ryhtymisestä!
Yhteistyökumppanit / KETKÄ MAHDOLLISTAVAT? Haluatko mukaan tapahtuman yhteistyökumppaniksi? Kumppanuus tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia näkyvyyteen tapahtumassa, sekä yrittäjälle hyvää mieltä osallistumisesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kumppaneilta vastaavasti tarvitaan erilaisia hyödykkeitä mahdollistamaan tapahtuman onnistuminen. Tällä hetkellä kumppaneita ovat jo Savion Kirjapaino, Nixit Design, Keravan nuorisopalvelut, Skye Design, AV-Tiimi L J, Keravan Lions Club, Kukkakoti ja Point Production. Tällä hetkellä tarvitaan vielä muutamia kumppaneita, joilta kaivataan suoraa rahallista sponsorointia. Kyseessä on vain muutaman satasen panos ja sillä saa mm. oman osuuden tapahtumalle tehtävään mainosvideoon. Videota hyödynnetään niin tapahtumassa paikan päällä että ennakkomarkkinoinnissa netissä. Kysy lisää projektisuunnittelija Tuomas Kiurulta. Yhteystiedot Lisätietoja tapahtumasta ja tapahtuman organisointi Tuomas Kiuru Projektisuunnittelija Keravan nuorisopalvelut 040 318 2178 tuomas.kiuru@kerava.fi Näytteilleasettajat / KUKA MUKANA? He ovat jo mukana. Muutama mahtuu vielä mukaan. Onko se sinun yrityksesi? Ständipaikka 2 m x 2 m, hinta 50. Lubor Keuda Tuko Logistics Kanniston Kulma Vimare Marioff Anita Keränen Tmi Datasky JSI-service Oy (Jussi Leppä) Laattabest KPW Sähkö ja Lämpö (Kari Petrow) Rakennuspalvelu Kari Hallikainen Säätöturvapalvelu Sipti The Damager Vartek Vekaravintti SP-Koti/ Neean Koti Keravan lukio ja aikuislukio Laurea Keravan Yrittäjät Onnen kyyhky Rengasverkko H & T TE-toimisto Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Seurakuntaopisto Etelä-Suomen 4H-piiri Uudenmaan Kosmetologikoulu Sinebrychoff Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus Keravan kaupunki Kivaa ja Nättiä Raja- ja merivartiokoulu VMP Group Nooa Säästöpankki Keski-Uudenmaan poliisilaitos W3 Group Metos Pika-Lasi Kukkakoti Tutustuminen kauneuden maailmaan Tuskin maltoimme aamukahvit hörppiä, kun jo halusimme kuulla kaiken aamupäivän annista. Tutustuimme meikkauksen saloihin ja upeisiin kevään meikkitrendiväreihin kosmetologi Minna Lintulahden ja myymäläpäällikkö Päivi Kauhasen opastuksella Sokoksen Emotion - liikkeessä Keravalla 14.5.2013. Silmämeikki koetaan usein haastavimmaksi osa-alueeksi meikissä. Tähän me kaikki nyökkäilimme, innokkaina kuulemaan lisää. Istahdimme peilien ääreen ja kävimme kädestä pitäen läpi silmämeikin ABC:n. Silmämeikin tarkoitus on saada huomio kiinnittymään silmiin: miten silmämeikki tulisi pohjustaa, niksit valokynän käyttöön, tumman ja vaalean luomivärin yhdistelmä luomella, kaunis rajaus sekä joka naisen unelma; ihanat tuuheat ripset. Saimme asiantuntevaa opastusta sekä vastauksia mieltä askarruttaviin meikkauskysymyksiin. Opimme, että upean silmämeikin avainsana on häivyttäminen, eikä luomivärejä ja nestemäistä eyeliner - rajausväriä ole mitään syytä vierastaa, vaikka pumpulipuikkoja kuluikin Näyttävien ripsien loihtimiseksi on keksitty monenlaisia vippaskonsteja, mutta paras tapa korostaa katsetta on kunnon taivutus ja oikeanlainen ripsiväri. Kesäiseen meikkiin kuuluu sipaisu aurinkopuuteria, joka saa ihon hehkumaan. Miten näppärästi ammattilaisen opastuksella teimme itsellemme upeat silmämeikit kevään trendiväreissä! Lähdimme hehkeinä aurinkoiseen päivään ja iloisina siitä, että täydellisen silmämeikin hallitseminen ei vaadikaan meikkaajan ammattitutkintoa, ainoastaan hieman aikaa ja harjoittelua. Kosmetologi Minna Lintulahti näytti ensin vinkit, jonka perään jokainen mukana ollut pääsi itse tosi toimiin. Teksti: Riitta Harjula, Ompelimo Piilo-ommel 13
ÄlÄ jää tuntemattomaksi suuruudeksi. synergia. yrittajat.fi Uusi jäsenpalvelu Synergia yhdistää yrittäjät. Vihdoinkin voit kohdentaa markkinointiasi, löytää ja tulla löydetyksi. Rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi, voita Tallink Siljan Tukholman risteily kahdelle. synergia.yrittajat.fi uusi jäsenpalvelu! Kokenut jäsen Omaa hyvinvointia kannattaa miettiä Optikko Lintukorven yrittäjä Jukka Hietanen sanoo voivansa nyt hyvin. Tähän hän näkee monta syytä. Yksi tärkeimmistä on puolison tuki ja se, että kotona ovat asiat hyvin. Silti hän toteaa, että on voinut joskus paremminkin. Työn ja yrittäjyyden haasteet ovat tänä päivänä erityisen kovia. Oman alan kilpailutilanne Keravalla on valtakunnallisestikin katsottuna erittäin tiukka ja talouden kokonaistilanne maailmassa ei helpota asiaa. Hietanen osti Optikko Lintukorven itselleen vuonna 2011 toimittuaan sitä ennen yrityksessä vuosikausia Jouni Lintukorven yhtiökumppanina. Oman hyvinvoinnin merkitys on ollut Hietaselle tärkeää jo kauan. Varsinainen herääminen tuli Aslak-ohjelmaan osallistumisen myötä, kun kuntoutuspäivinä oli aikaa pysähtyä pohtimaan asioita. Fyysisen puolen lisäksi Aslak-päivillä käsiteltiin omia tavoitteita ja arvoja psykologin johdolla. Näiden pohdintojen perusteella Hietanen päätti järkiperäistää omaa työaikaansa, joka johti myymälän aukioloaikojen tarkistamiseen. Myös kipinä kuntoiluun on jatkunut Aslak-jakson päätyttyä. Suurimmat haasteet yrittäjän hyvinvoinnissa Hietanen näkee nimenomaan henkisellä puolella. Pää voi kummasti paremmin, kun nukkuu yönsä hyvin, sanoo Hietanen. Hänelle rauhaa tuo usko oman yrityksen laadukkaisiin tuotteisiin ja ainutlaatuiseen palveluun. Erityisosaamisena hän kertoo, että Optikko Lintukorvella kaikki kolme optikkoa osaavat linssien reunahionnan ja erilaiset silmälasien korjaukset. Tätä perinteistä optikkotaitoa eivät kaikki nykyajan optikot joko taida tai sitten optikkoliikkeet eivät palvelua tarjoa. Kaikki nämä vaikuttavat myös yrityksen kassavirtaan, johon Hietanen näkee yrittäjän henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin voimakkaasti liittyvän. Nyt kun yritys ei enää kuulu Synsam-ketjuun, on yrittäjällä muutenkin vapaus valita toimintatapoja enemmän itse. Puolison kanssa työskentelyn Hietanen näkee erittäin positiivisena. Hän ja Sari Kaseva eivät vatvo työasioita kotona, vaikka niistä joskus puhutaankin. Enemmän he kokevat yhdistelmän rikkautena ja turvaa tuovana, jos joskus toinen sattuisi vaikkapa sairastumaan. myös mm. ELY-keskuksesta saatavaa tietotaitoa. Hietanen kehottaa jokaista yrittäjää pohtimaan kuinka voisi jakaa omaa työtaakkaansa työntekijöille ja luottaa näihin, jotta oma työ voisi hieman helpottua. Hänen mukaansa yrityksen tärkeintä pääomaa ovat yrittäjän oma asenne ja persoona, sillä kaikkea muuta voi kopioida muttei näitä kahta tärkeää osaa. Optikko Lintukorpi Oy perustettu 1988 omistaja, yrittäjä Jukka Hietanen auki ma pe klo 10 18 Paasikivenkatu 13, Kerava optikko@optikkolintukorpi.fi puh: (09) 294 6113 14 Yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen Hietanen kokee saavansa hyvin tietoa ja myöntää vuosien työskentelyn aikaisemman ketjun markkinointitiimissä antaneen hyvät eväät oman yrityksen päätöksentekoon. Yrityksessä osataan hyödyntää
Kuva: Euroopan komissio Jaajo Linnonmaa Inka Henelius Lappeenranta 18. 20.10.2013 Olli Rehn Esko Valtaoja Henkka Hyppönen ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI! www.yrittajapaivat.fi MARKKINOITKO TUURILLA VAI TAIDOLLA? Markkinointi on yrityksen tärkeimpiä strategioita. Aina välillä kannattaa istua miettimään, millä mallilla oma markkinointi on. Markkinoitko tuurilla vai taidolla? Tämän pikakatsauksen avulla voit nopeasti selvittää, oletko oikealla tiellä. Tarvittaessa saat apua markkinoinnin suunnitteluun Keukesta. Ketkä ovat asiakkaitani? Pysyviin asiakassuhteisiin panostaminen kannattaa. Kun tunnistat oman asiakaskuntasi ja kohdistat markkinoinnin oikeille kohderyhmille, markkinoit taidolla. 20/80 -säännön mukaan 20 prosenttia asiakkaista tuottaa yritykselle 80 prosenttia liikevaihdosta. Kannattaa siis tavoitella tuloksellisia ja pitkäaikaisia asiakassuhteita. Millainen imago, sellainen tulos Asiakkaat tekevät usein ostopäätöksensä mielikuvien perusteella. Mielikuva yrityksestäsi tai markkinoimistasi tuotteista syntyy asiakkaalle, vaikka et mielestäsi ole tavoitellut mitään erityistä mielikuvaa. Ei siis kannata jättää mielikuvia sattuman varaan. Imagon luomiseksi kannattaa laatia suunnitelma, sillä halutun mielikuvan rakentaminen vaatii johdonmukaista työtä. Väreillä on väliä Onko yritykselläsi logo ja oma visuaalinen ilme? Markkinoinnin lähtökohtana on erottua muista ja rakentaa omalle yritykselle johdonmukaista ja helposti tunnistettavaa brändiä. Siinä et onnistu, jos yrityksesi on välillä punainen, välillä sininen tai yrityksesi nimi kirjoitetaan aina eri asussa. Luksusta valituille vai edullista kaikille? Oikea hinnoittelu on tärkeä osa markkinoinnin suunnittelua. Hinnoittelussa pitää ottaa huomioon kohderyhmä, jolle markkinoit liian korkea hinta tai liian matala hinta ehkäisevät tuotteen saamista kaupaksi. Haluatko keskustella yritysneuvojamme kanssa markkinointisuunnitelmasi päivittämisestä? Jos vastasit kyllä, varaa aika Keuken maksuttomaan yritysneuvontaan. Soita 050 341 3210 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen keuke@keuke.fi. Keuke täyttää tänä vuonna 15 vuotta ja juhlii merkkipäiväänsä erilaisin tapahtumin pitkin vuotta. 15-vuotias Keuke palvelee yrityksiä ja yrittäjiä seitsemän ammattilaisen voimin. Yritysneuvoja Jenni Tolvanen Yritysneuvoja Ari Ainola Neuvontasihteeri Minna Lojander Toimitusjohtaja Elina Pekkarinen Yrityspalvelupäällikkö Riitta Seppälä Yritysneuvoja Riitta Lindberg Yritysneuvoja Marko Kuoppa Keuke, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Yritysneuvontaa keravalaisille yrityksille AJANVARAUS ma pe 9.00 15.00 Puhelin: 050 341 3210, soitamme tarvittaessa takaisin. Ajan voi varata myös sähköpostitse keuke@keuke.fi. www.keuke.fi 15
KERAVA DESIGN ON RYHMÄ PIENYRITTÄJIÄ, JOILLE HYVÄ MUOTOILU, SUUNNITTELU, LAATU JA PALVELU OVAT JOHTOTÄHTENÄ. www.facebook.com/keravadesign www.keravadesign.fi Ku kka && && KOTI & iloa arkeen, kauneutta kotiin. Kukkasidontaa kaikkiin elämän eri vaiheisiin. Get the look! Pesänlaittaja sisustuksen taitaja Laatua arkeen o p t i k k o Eye kun on kiva nähdä Uniikkikorut arkeen ja tähtihetkiin Katse kuntoon! Yrittäjä Piilolasi- ja työnäköoptikko Anu Louko Piilolasi- ja työnäköoptikko Sirpa Velinen Palvelumme näöntarkastukset ajokorttitodistukset piilolasisovitukset erityistyölasit työsuojalasit Tervetuloa! 16 Kauppakaari 6, Kerava, puh. (09) 230 3500 Avoinna ark. 10 18, la 10 14 SILMÄLÄÄKÄRIN AJANVARAUS PUH. (09) 230 3500
Jäsenmatka Saksaan 11. 15.4.2013 Matkakertomus ja kuvat Pirjo Kivistö Kun Suomessa vielä kinokset yrittivät pitää pintansa, matkasi joukko keravalaisia keväiseen Saksaan. Yrittäjien lisäksi mukana oli Keravan kaupungin kehitysjohtaja Pekka Kauranen sekä Keravan Energian Paavo Kainulainen. Sää oli reissussakin suhteellisen kolea, vaikka helle iskikin lähtöpäivänä. Ensimmäisenä päivänä teimme opastetun katsauksen Berliinin kaupunkiin, mistä olikin hyötyä palattuamme pääkaupunkiin varsinaisesta kohteestamme, Keravan ystävyyskaupunki Ascherslebenistä. Matkalla Berliinistä sinne pysähdyimme lounaalla Potsdamissa kauniin Sanssoucin palatsin puistossa sijaitsevassa Mövenpickin ravintolassa. Perillä Ascherslebenissä koimme yllätyksen, kun majapaikkamme oli upeassa puistossa sijaitseva vanhasta metsästysmajasta entisöity hotelli. Meidän silmissämme se oli ennemminkin linna. Viimeisenä iltana nautimme yhteisen illallisen kuuluisassa Berliinin TV-tornissa. Selvittyämme tiukoista turvatarkastuksista saimme nauttia upeasta näköalasta Berliiniin ja jopa 42 kilometrin päähän. Tornin kokonaiskorkeus on 368,03 metriä ja sen ravintola sijaitsee reilun 205 metrin korkeudessa. Jopa oma 36-kerroksinen hotellimme näytti lilliputilta ylhäältä katsoessa. Matka oli erittäin mukava ja ison osan siitä teki erinomainen matkaseura. Kiitokset ansaitsevat myös luonnollisesti saksalaiset isäntämme sekä matkan mahdollistaneet ja sitä tukeneet Keravan kaupunki ja Keravan Energia. Pääsimme ensimmäisenä iltana tapaamaan isäntiämme, sillä ohjelmassa oli tutustumisillallinen pieteetillä entisöidyssä Schwarze Küche ravintolassa. Itseäni yllätti suuresti se, että 15 hengen suomalaisseurueesta suurin osa puhui saksaa. Tämä oli varmasti isäntien mieleen, vaikka paikalla olikin koko vierailun ajan tulkki. Esittelyiden ja illallisen lisäksi saimme aimo annoksen paikan erittäin vaikuttavaa historiaa. Toisen Aschersleben-päivän aloitimme tehopaketilla Aschersleben-tietoutta. Tämä Saksi-Anhaltin vanhin kaupunki on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 753 ja se oli tunnettu aikanaan myös Junkersien tehdaskaupunkina. Matkaa Berliinistä tänne on hieman reilut 200 km. Vuodet Itä-Saksassa olivat kaupungille rankkoja, ja sinä aikana tuhoutui paljon vanhoja historiallisia rakennuksia. Saksojen yhdistyminen toi alueelle suuren rakennemuutoksen, kun muutamassa vuodessa hävisi tuhansia työpaikkoja. Valokuvasarja, jossa vertailtiin paikkoja reilut 20 vuotta sitten olleesta tilanteesta tämän päivän tilanteeseen, oli pysähdyttävä. Jälleenrakennus on ollut erittäin suurta ja tuloksekasta. Erityisesti mieleenpainuvaa oli yksityisten henkilöiden ja paikallisten yritysten panos kaupungin entisöinnissä. Päivä jatkui tutustumiskäynnillä maailmanlaajuisesti merkittävän graafikko Neo Rauchin omaan vakionäyttelyyn. Iltapäivän vietimme tutustumassa Novotechilla huippuinnovatiiviseen Megawood-tuotteeseen, joka yhdistää puuta ja polymeerejä. Tämän terassien rakennusmateriaalinakin käytetyn tuotteen erikoisuus on vain 30% polymeeriosuus, kun vastaavissa suomalaisissa tuotteissa on polymeerejä huomattavasti enemmän. Päivän päätti saksalaisella täsmällisyydellä järjestetyt liikeneuvottelut ja tasokas illallinen hotellillamme. Tunnelma oli lämmin ja muutamia yhteistyöaikeitakin jo solmittiin. Seuraavana päivänä Berliinissä oli vapaata ohjelmaa, jonka osa käytti kaupallisiin palveluihin tutustumalla ja osa nautti korkeakulttuurista sekä nähtävyyksistä. Matkaseurue viihtyi hyvin yhdessä ja vapaa iltakin vietettiin yhteisellä illallisella. Yllättävää oli, kuinka hankalaa Berliinistä oli löytää 10 hengen seurueelle tilaa ravintolasta ilman pöytävarausta. Toinen yllätys oli saksalaisten englannin kielen huono hallinta. Pääkaupungissa olisi voinut odottaa jotain muuta. Sunnuntaina sää jo vähän helli ja nähtävyydet olivat myös muiden turistien suosiossa. Kauppoihin oli turha yrittää, sillä auki olivat lähinnä vain turistikrääsään erikoistuneet kalliit pikkuputiikit. 1. 2. Kuvat: 1. Koko porukka. 2. Hotellimme Ascherslebenissä. 3. Alexanderplatz ja hotellimme. 4. Neo Rauchin näyttelyssä. 3. 4. 17
Anu Ek anu ek design Puh. 050 599 7552 anu.ek@anuek.fi Raila Haatainen Kiinteistömaailma Kerava Puh. 050 504 6021 raila.haatainen@ kiinteistomaailma.fi Annele Aarni-Wiklund Elämäntaitovalmennus Mine Oy, Seunalantie 8 A 11, 04200 Kerava Puh. 040 552 2764, annele.aarniwiklund@mine.fi Hallitus 2013 Päivi Virtanen puheenjohtaja Kukka ja Koti Oy Puh. 040 575 0625 paivi@kukkakoti.fi Kati Niemi KN-Collection - Jorretuote Oy Puh. 050 525 8242 kati.niemi@kncollection.fi Harto Viiala varapuheenjohtaja Hyxo Oy, PL 16, 04261 Kerava Puh. 040 557 4502, harto.viiala@hyxo.fi Ville Saarikangas Soundbite / tmi Ville Saarikangas Puh. 050 305 0273 info@soundbite.fi Pirjo Kivistö varapuheenjohtaja POINT Production Ky Puh. 040 560 4546 pirjo.kivisto@pointproduction.fi Juha Wickman DataSky Oy, Seunalantie 12 A 4, 04200 Kerava Puh. 050 467 2250, juha.wickman@datasky.fi Kun yhteystietosi muuttuvat Muista päivittää ne myös yrittäjäjärjestöösi! Keravan Yrittäjien jäsenet saavat postia kahden eri rekisterin mukaan. Näin päivität tietosi helpoiten: Keravan Yrittäjien sähköinen uutiskirje epro: tällä on oma osoiterekisteri. Voit helposti päivittää osoitetietosi klikkaamalla osoitteenmuutos-linkkiä uutiskirjeen lopussa. KAIKKI muu viestintä yrittäjäjärjestöiltä tulee virallisessa jäsenrekisterissä olevan tiedon mukaan. Pidäthän yhteystietosi ajan tasalla jäsentietokannassa! Sinne pääset helpoiten Suomen Yrittäjien kotisivuilta. Tarvitset sisäänkirjautumiseesi jäsennumeron, joka löytyy jäsenkortistasi. Unohtuneen numeron voit saada myös oman yhdistyksesi tiedotusvastaavalta. Seuraa näitä: Lisätietoja: www.keravanyrittajat.fi > tapahtumakalenteri sekä www.uudenmaanyrittajat.fi/tapahtumakalenteri Kutsu Keravan Energian Golf-kisaan Hyvä yhteistyökumppani ja golfin harrastaja Meillä on ilo kutsua Keravan Yrittäjät Keravan Energia Golf -kisaan. Kilpailu järjestetään torstaina 15.8.2013 Talman golfkentällä. Pelimuoto: Pistebogey HCP 0-36, parhaat palkitaan Ohjelma: 9.00 Aamiainen ja ilmoittautuminen 10.00 Lähdöt 10 minuutin välein. Kierroksen jälkeen sauna, lounas ja palkintojen jako. Toivomme Sinun ilmoittautuvan mahdollisimman pian, mutta viimeistään perjantaina 2.8.2013 mennessä. Ilmoitatko myös seura- ja tasoitustiedot: vappu.tossavainen@keoy.fi Mitä haluaisit lukea? Mitä haluaisit lukea seuraavasta PRO-lehdestämme? Anna juttuvinkki: pirjo.kivisto@pointproduction.fi 18
mainostoimisto 19