Yleissairaus ja anestesia -Vaikea hengitysvajaus ja uniapnea. Anestesiakurssi 16.3.2012 LT, EL Juha Grönlund TYKS/Teho-osasto



Samankaltaiset tiedostot
Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Keuhkosairaan yleisanestesia Marika Ylönen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri K-SKS

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Hengitystukihoidon laitetyypit

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Hengityksen huomioiminen fysioterapiassa. rvelä Sydänkeskus teho- osasto

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Lasten anestesioiden ja heräämöhoidon erityispiirteet. LL Kati Martikainen Lastenanest ja tehoh erit pätevyys PPSHP ja Oulun yliopisto

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Jälkirelaksaatio ja hiilidioksidinarkoosi. el Tuuli Yli-Olli

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Opioideja käyttävän potilaan kivunhoito. Kivunhoidon haasteet TOTEK koulutusiltapäivä anestesialääkäri Risto Kylänpää, TOTEK

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala

Toiminnan kehitys ja järjestelyt

MORBIDI OBESITEETTI JA ANESTESIA

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Erikoisia päikitapauksia

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

POSTOPERATIIVISEN HOIDON YLEISOHJEET

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Miten hoitaa mikrovaskulaarisiirteen saavaa potilasta. Heikki Antila Dos. OYL ATOTEK TYKS

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Elinsiirretyn lapsen anestesia

Hätäsektioanestesian erityispiirteitä

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.

Leikkaushaavan kestopuudutus. Sulat Arja Hiller Lasten ja nuorten sairaala, HUS

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Leikkaussalin ulkopuoliset anestesiat. Jarkko Harju Sulat 2014

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Feokromosytoomapotilaan anestesia

YLEISANESTESIA JA SEDAATIO. Ville Pettilä, dos, vt. prof

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Elinsiirteen saaneen potilaan anestesia. Anestesiakurssi, Tampere Sami Soljanlahti, EL HUS/ATeK, Meilahden sairaala

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Happo-emästasapaino. Tavoitteita. Kysymykset. Kysymykset 3 ja 4. Kysymykset 1 ja 2. ph = -log [H + ] [H + ] ph

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Päiväkirurgian peruskurssi

DIABEETIKKO PÄIVÄKIRURGISENA POTILAANA. Pirkka Rautakorpi anest. el. TYKS

Olli J. Arola; LL, EDIC. Tehohoitolääketieteen, sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyys

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen.

Tervetuloa seuraamaan toimenpidettä leikkausosastolle!

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

5Tulta (savua, savun hajua tai leimahdus) havaitaan potilaassa, peitteissä tai potilaan hengitysteissä.

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Palleahengitys Verenkierron vilkastuttaminen Yskiminen

UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA PERUSTUU PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

COPD:n hoidon porrastus

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

LASTEN YLEISANESTESIAN PERIAATTEET. Olli Vänttinen 2013

Pään ja kaulan alueen leikkauspotilaiden ilmatieongelmien hallinta

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

HENGITYSVAJAUS. Sami Mäenpää KAKS / teho-osasto

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Oxamin 50 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Keuhkoahtaumatauti 2007

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

Nykyisin Päijät-Hämeen keskussairaala kuuluu

Morphine Orion. Pvm: , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

YLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Transkriptio:

Yleissairaus ja anestesia -Vaikea hengitysvajaus ja uniapnea Anestesiakurssi 16.3.2012 LT, EL Juha Grönlund TYKS/Teho-osasto

Anestesian vaikutuksia hengitystoimintaan: Ventilaatio-perfuusiosuhteen muutokset Suojarefleksien heikentyminen Atelektaasien muodostus Värekarvatoiminnan häiriö, limaretentio Toimenpiteen aikana ei yleensä ongelmia Hapenkulutusta ja tarjontaa voidaan ohjailla Keuhkosairauden aiheuttama lisäriski painottuukin postoperatiiviseen vaiheeseen. Riski suurimmillaan 2-3 päivää postoperatiivisesti

Postoperatiiviset keuhko-ongelmat: Atelektaasit Pneumonia Obstruktio Hengitysvajauksen kehittyminen Hapetushäiriö Hiilidioksidiretentio Limaretentio Viivästynyt ekstubaatio, reintubaation tarve

Postoperatiivisia ongelmia Hapetusongelma Atelektaasien muodostus FRC:n aleneminen Ventilaatio/ perfuusio epäsuhta Ventilaatiovajaus Anestesian aiheuttama hengityslama Vahvojen opioidien tarve Kivun haitalliset vaikutukset hengitykseen Yskimisen voimattomuus Eritteiden kertymisen hengitysteihin

Keuhkokomplikaatiot Suuri riski, jos keuhkofunktio jo ennalta alentunut (COPD, astma, fibroosi, obesiteetti, uniapnea) Keuhkokomplikaatioiden esiintyminen: Ylävatsakirurgia > Thorax-kirurgia>> alavatsaleikkaus >raajakirurgia Päivystystoimenpide ja yleisanestesia lisäävät riskiä

Leikkausta edeltävä arviointi Anamneesi!! Rasituksensieto, rintakivut /hengenahdistus Tupakointi Kuorsaus, muut uniapneaan viittaavat oireet Sairauskertomusmerkinnät: esim. maininnat vanhoista A-astrup tuloksista. Status: Obesiteetti, oletetut intubaatio-ongelmat Hengitysfrekvenssi, hengästyminen, auskultaatio Tutkimuksia: Tilanteen mukaan : EKG,thx-rtg, A- astrup, saturaatio huoneilmalla, spirometria

Spirometria FEV 1 (litraa) Keuhkofunktio 3,0-4,5 Normaali 1,5-2,5 Lievä/ keskivaikea obstruktio <1,0 Selvästi rajoittunut 0,8 Voimakas toiminnanrajoite 0,5 Invalidisoiva keuhkovika

Spirometria

Keuhkosairaan anestesiaa ESILÄÄKITYS: Omien inhalaatiolääkkeiden jatko leikkaukseen saakka, ja mahdollisimman lyhyt tauko toimenpiteen vuoksi Kortisonilääkitystä käyttäville tarvittaessa kortisonisubstituutio suurempien toimenpiteiden yhteydessä Riski opioidien ja bentsodiatsepiinien aiheuttamalle hengityslamalle kohonnut

Anestesiamuoto Puudutusten suosiminen, jos toimenpide sen sallii Korkeat sentraaliset puudutuksen voivat myös heikentää keuhkofunktiota Syvän sedaation antaminen esim. puudutusten lisänä voi olla ongelmallinen Yleisanestesia+ puudutuksiin perustuva kivunhoito usein hyvä vaihtoehto

Yleisanestesia Lyhytvaikutteiset anesteetit (propofoli, remifentaniili) Höyrystyvät anesteetit sopivat hyvin Huolellinen relaksaation monitorointi (Sugammadeksi?) Kurkunpäänaamarin käyttö, jos mahdollista Mahdollisimman nopea vieroitus hengityskoneesta Hengityskonehoidon tulee tähdätä potilaan normaaliarvoihin (preoperatiivinen astrup)

Uniapnea Uniapneaa esiintyy n. 2-4 % väestöstä. Suurin osa (>80%) uniapnea potilaista on diagnosoimattomia. Liittyy usein ylipainoon Ylähengitysteiden osittainen tai täydellinen tukkeutuminen syvemmän unen aikana. Liitännäissairaudet, DM, koronaari-, verenpainetauti Rakenteellisesti ahtaat hengitystiet Arvio vaikean intubaation riski Anestesia-aineet vähentävät hypoksian ja hyperkapnian hengitystä stimuloivaa vaikutusta sekä heikentävät nielun lihasjänteyttä >uniapnea oirehdinta voimistuu Perioperatiivisten komplikaatioiden riski selkeästi kohonnut Toimenpiteen aiheuttama turvotus voi myös pahentaa oirehdintaa Ilmatieongelmat

Uniapneapotilaan anestesia Suosi puudutuksia Varaudu vaikeaan intubaatioon Kunnon esihapetus Lyhytvaikutteiset anesteetit Extubaatio mieluiten hereillä Varaudu NIV-hoitoon Pidennetty heräämöseuranta

Uniapnea

Uniapneapotilaan anestesia

Atelektaasit Pienemmät kertahengitystilavuudet postoperatiivisesti altistavat atelektaaseille. Kipu voi estää tavallista syvemmät henkäykset, joilla normaalioloissa rekrytoimme keuhkojamme. Seurauksena FRC:n lasku, komplianssin huononeminen, kaasujen vaihdon vaikeutuminen. Atelektaasit aiheuttavat hypoksiaa ja altistavat pneumonialle

Atelektaasien riskitekijöitä Ylävatsa- ja thoraxkirurgia COPD Obesiteetti Anestesiamuodolla ei sinällään juuri vaikutusta, atelektaasien muodostumiseen, jos kivunhoito hallinnassa. Syitä atelektaaseihin: makuuasento, korkean FiO2-tarve, pallean tilapäinen toiminnanvajaus, limaretentio, kipu

Atelektaasien esto/ hoito Atelektaasien esto tärkeää, koska jo syntyneiden atelektaasien rekrytointi hankalampaa. Mahdollisimman nopea mobilisointi, istumaan nosto Ylävartalo koholle, jos mahdollista Hengitysharjoitteet ja niiden valvottu suorittaminen Syvien henkäyksien teko keuhkojen laajentamiseksi PEP-pullo ( Kannustava spirometria ) Aktiivinen fysioterapia Kivunhoidosta huolehtiminen Tarvittaessa Maskiventilaattori-hoito

Kivunhoito keuhkosairailla Alttiita opiaattien aiheuttamalle hengityslamalle Kuitenkin riittämätön kivunhoito johtaa myös keuhkoongelmiin mm. atelektaasien syntymisen myötä. PCA pumpulla tasaisempi ja turvallisempi kivunhoito kuin perinteisellä menetelmällä. Annostus titrattava valvotuissa oloissa. Suun kautta annosteltavilla pitkävaikutteisilla opiaateilla vähäisempi hengityslaman riski. Varovaisuus sedatoivien lääkkeiden suhteen Sekavuuden syynä voi olla myös hypoksia

Kivunhoito keuhkosairailla Hyvä peruskipulääkitys Parasetamoli sekä mahdollisuuksien mukaan NSAID. Puudutukset suositeltavia Epiduraalipuudutus! Leikkaushaavojen puuduttaminen Erilaiset puuduteinfuusiot kuten PainBuster ym. Johtopuudutukset!! Muista myös kestopuudutusten mahdollisuus katetritekniikoilla. Korkealta laitettu plexuspuudutus voi aiheuttaa ongelmia n.phrenikuksen puutuessa.

Keuhkosairaan postoperatiivinen hoito Potilaan oman keuhkolääkityksen jatkaminen mahdollisimman varhain Inhalaatiolääkkeet leikkauspäivän aamuna. Potilaan suihkeet ja piiput hyvä ottaa mukaan leikkaussalireissulle. Mahdollisen kortisonihoidon jatkuttava keskeytyksettä!! Tarvittaessa ylimääräinen substituutio stressitilannetta varten. Keuhko-ongelmien ilmaantuessa kortisonihoidon aloituskynnys kannattaa pitää matalana Obstruktiotilanteissa voidaan tarvita bronkospasmolyytti-inhalaatioita(atrovent, Atrodual, Atrovent comp )

Preoperatiivinen Astrup!!! Keuhkosairaalta potilaalta hyvä määrittää verikaasuarvot ennen toimenpidettä mieluiten huoneilmaa hengittäen, jotta tiedetään mihin on realistista pyrkiä toimenpiteen jälkeen. Verikaasuista voi päätellä myös häiriön kestoa Akuutti hengitysvajaus Krooninen tasapainossa oleva tilanne Kroonisen tilan äkillinen paheneminen

Preoperatiivinen Astrup ab-po2 7,4 kpa ab-pco2 9,6 kpa ab-ph 7,19 ab-be -1,5mmol/l ab-hco3 24 mmol/l Hypoksia, hiilidioksidiretentio Akuutti respiratorinen asidoosi, metabolinen kompensaatio ei ole ehtinyt kehittyä.

Preoperatiivinen Astrup Hiilidioksidiretentio, Hypoksia Kompensoitu respiratorinen asidoosi ab-po2 8,2 kpa ab-pco2 7,1 kpa ab-ph 7,33 ab-be 6,7mmol/l ab-hco3 31 mmol/l

Astrup ab-po2 11.2kPa ab-pco2 5,4 kpa ab-ph 7,48 ab-be 6,7 mmol/l ab-hco3 31 mmol/l Keuhkokroonikko turhan innokkaasti ventiloituna

Lisähappi Kroonista keuhkosairautta potevilla PaO 2 voi olla hengitystä säätelevä tekijä. Liian korkean lisähapen anto voi näillä potilailla johtaa hypoventilaatioon. Keuhkokroonikkoakaan ei kuitenkaan pidä kiusata graavilla hypoksialla, vaan lisähappea on annettava sitä tarvitseville. Muista potilaan normaaliarvot Lisähappea saavaa COPD potilasta seurattava ja tarvittaessa tarkistettava verikaasut.

CPAP/NIV CPAP-hoito olisi näille potilaille usein eduksi, mutta perinteisessä seinä CPAP-hoidossa happiprosentti nousee helposti tarpeettoman korkeaksi. CPAP/ NIV estää atelektaasien muodostusta ja avaa jo syntyneitä atelektaaseja. Non-invasiivista ventilaatiota voidaan käyttää keinona välttää intubaatio.

NIV NIV eli maskiventilaatio Hengityksen mekaaninen avustaminen ilman intubaatiota. Käytetty menestyksekkäästi COPD:n pahenemisvaiheessa. Kokeiltu paljon myös muilla indakaatiolla mm. ventilaattorista vieroittamisen apuna. Tarjoaa turvallisen tavan annostella keuhkokroonikolle myös lisähappea, koska ventilaatio on turvattu.

Koti-CPAP, happirikastinpotilaat Osalla keuhkokroonikoista pysyvässä käytössä happirikastin. Uniapnean hoidossa on puolestaan käytössä koti- CPAP/Bipap-laitteita. Suuren riskin potilaita! Leikkausindikaatioita mietittävä tarkoin. Varaudu postoperatiivisiin keuhko-ongelmiin.

Keuhkosairaan postoperatiivinen hoito Pyri ennaltaehkäisemään ongelmat Preoperatiivinen Astrup! Mieti tarvitaanko Teho/ valvontapaikkaa post.op Pyri varhaiseen ekstubaatioon Lyhytvaikutteiset anesteetit Verikaasutavoitteet riippuvat potilaan pre.op tilanteesta Pidennetty heräämöseuranta Muista lisähapen antoon liittyvä riski Tarv. NIV-hoito

Keuhkosairaan postoperatiivinen hoito Hyvä kivunhoito! Suunnittele kivunhoito etukäteen Epiduraali tai perifeerinen puudutus aina kun mahdollista Oman keuhkolääkityksen keskeytyksetön jatkuminen Riittävän kortisoniannoksen varmistus Aktiivinen fysioterapia Potilaan ylösnosto ja mobilisointi Hengitysharjoitteet