Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys

Hanna Kalenoja, Pasi Metsäpuro & Jouni Wallander Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja lippujärjestelmävaihtoehdot Tutkimusraportti 83

Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 83 Tampere University of Technology. Transport Research Centre Verne. Research Report 83 Hanna Kalenoja, Pasi Metsäpuro & Jouni Wallander Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja lippujärjestelmävaihtoehdot Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2012

Kansikuva: Tommi Mäkelä ISBN 978-952-15-2945-0 (PDF) ISSN-L 2242-3486 ISSN 2242-3486

TIIVISTELMÄ Julkaisija Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tekijät Hanna Kalenoja, Pasi Metsäpuro & Jouni Wallander Julkaisuajankohta 27.11.2012 Julkaisun nimi Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja lippujärjestelmävaihtoehdot Tiivistelmä Tampereen seudun maksujärjestelmäselvityksen tavoitteena on ollut selvittää ja tehdä esitys seudun joukkoliikenteessä käyttöön otettavista lipputuotteista hinnoitteluperusteineen vuonna 2014 alkavassa PSA:n mukaisessa liikenteen järjestämistavassa. Työssä on arvioitu uusien lippujärjestelmien vaikutusta matkustuskysyntään ja sekä lippujärjestelmän taloudellisia vaikutuksia. Työ toimii samalla taustatyönä seutuliikenteen järjestämistapaan liittyvälle selvitystyölle. Työssä on tarkasteltu neljää erilaista taksamallia, jotka ovat koko seudun kattava tasataksa, kuntarajapohjainen taksamalli sekä kaksi erilaista yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa maksuvyöhykemallia. Yhdyskuntarakenteeseen perustuvissa malleissa on pyritty määrittämään taajamarakenteeseen sekä asukkaiden ja työpaikkojen sekä alakeskusten sijaintiin perustuvat toiminnalliset maksuvyöhykkeet. Ensimmäinen yhdyskuntarakenteeseen perustuva taksamalli jakaa seudun kolmeen melko suureen vyöhykkeeseen. Toisessa ns. kahden vyöhykkeen kehämallissa yhdyskuntarakenne on jaettu kuuteen kapeampaan vyöhykkeeseen, joissa matkustaminen edellyttää aina vähintään kahden vyöhykkeen kattavaa lippua. Kaikissa taksamalleissa ympäryskunnissa matkustusta lisää merkittävästi se, että lippuvalikoimaan on tuotu satunnaisille matkustajille hyvin soveltuvina lipputuotteina arvolippu ja joustokausilippu. Lisäksi lasten ja nuorten alennusryhmien laajentaminen ja kattavien lipputuotteiden tarjoaminen alennusryhmille lisää arvioiden mukaan seudullisia matkoja huomattavasti. Liput on pääosin hinnoiteltu siten, että kuntien sisäisessä matkustuksessa noudatetaan samantyyppistä hintatasoa kuin Tampereen kaupungin sisäisessä liikenteessä nykyisin ja seudullisten matkojen hinta alenee erityisesti lyhyillä kuntarajat ylittävillä matkoilla huomattavasti. Tasataksa ja kuntarajapohjaisissa sekä kolmen vyöhykkeen taksamalleissa joukkoliikennematkojen määrä on seudulla 7 8 % nykytilannetta suurempi. Yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa kahden vyöhykkeen kehämallissa joukkoliikennematkojen määrä on noin 18 % nykytilannetta suurempi. Kahdella sisimmällä vyöhykkeellä taksamalli laajentaisi edullisimman hintaryhmän matkustusaluetta selvästi nykytilanteeseen. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja lipputulokertymän kannalta edullisin vaihtoehto olisi yhdyskuntarakenteeseen perustuva kahden vyöhykkeen kehämalli, joka soveltuu hallinnollisia kuntarajoja paremmin taksajärjestelmän hinnoitteluperusteeksi. Asiasanat taksa, maksuvyöhyke, tariffi, paikallisjoukkoliikenne, matkalippu Sarjan nimi ja numero Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 83 ISSN L ISSN 2242 3486 2242 3486 Julkaisun verkkosijainti (URL) Kieli suomi ISBN 978 952 15 2945 0 (PDF) Kokonaissivumäärä

Sisältö 1 Johdanto... 7 1.1 Taustaa... 7 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 7 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 9 3 Vaihtoehtoiset taksamallit... 11 3.1 Taksavaihtoehtojen muodostaminen... 11 3.1.1 Asiakasryhmät... 11 3.1.2 Lipputyypit... 14 3.1.3 Hinnoitteluperiaatteet... 14 3.2 Tasataksa... 15 3.2.1 Taksamallin yleiskuvaus... 15 3.3 Kuntarajapohjainen taksamalli... 17 3.4 Yhdyskuntarakenteeseen perustuvat maksuvyöhykkeet... 20 3.5 Yhdyskuntarakenteeseen perustuva kahden vyöhykkeen kehämalli... 22 4 Taksajärjestelmien vertailu... 27 4.1 Matkustajamäärä... 27 4.2 Lipputulokertymä... 28 4.3 Työmatkakulujen verovähennyksistä aiheutuvat verotulomuutokset... 30 4.4 Yhteenveto eri vaihtoehtojen vaikutuksista... 31 5

6

1 Johdanto 1.1 Taustaa Suomessa julkisen liikenteen hankintoja säätelee vuonna 2009 voimaan astunut palvelusopimusasetus (PSA). Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut ohjata joukkoliikennepalvelujen tarkastelua aiempaa laajempina alueellisina kokonaisuuksina erityisesti kaupunkiseuduilla. Lakimuutos on suurin joukkoliikenteen toiminta alueella tapahtunut muutos vuosikymmeniin, joka toisaalta monia avaa mahdollisuuksia, mutta edellyttää vakiintuneiden toimintatapojen muutoksia. Palvelusopimusasetuksen mukaisesti Tampereen ja Turun kaupungit toimivat oman seutunsa joukkoliikenteen seudullisena toimivaltaisena viranomaisena 1.1.2012 alkaen. Turussa toimivaltaisen viranomaisen toimivalta alue on Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostama alue. Tampereen kaupunki toimii puolestaan vuoden 2012 alusta lähtien toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen ja Ylöjärven muodostamalla alueella. Tampereen ja Turun kaupunkien toimivalta alueeseen kuuluvat seutuliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät 30.6.2014. Kaupunkien toimivalta alueen rajat ylittävän seudullisen liikenteen toimivaltaisena viranomaisena on jatkossakin ELY keskus. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on määritellä toimialueensa joukkoliikenteen palvelutaso ja päättää joukkoliikenteen järjestämistavasta. Maksujärjestelmäselvitys liittyy Tampereella ja Turussa laadittavana olevaan selvitykseen 1.7.2014 jälkeen harjoitettavan liikenteen järjestämistavoista. Periaatteelliset järjestämistapavaihtoehdot ovat ostaa liikennettä, myöntää tukea liikenteeseen tai tuottaa omaa liikennettä palvelusopimusasetuksen mukaisesti tai järjestää liikenne markkinaehtoisesti. Myös tilaaja tuottaja mallisen liikenteen ja markkinaehtoisen liikenteen yhdisteleminen on mahdollista. Selvityksen tavoitteena on ollut toimia taustatyönä seutuliikenteen järjestämistapaan liittyvälle selvitystyölle. Seudullisen liikenteen järjestämistapaa selvitetään tarkemmin vuoden 2012 aikana. Päätöksiin liikenteen järjestämistavoista liittyy oleellisena osana joukkoliikenteen lippu ja maksujärjestelmä. 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö Työn ensisijaisena tavoitteena on ollut tuottaa maksujärjestelmää koskevaa taustatietoa seutuliikenteen järjestämistavan selvitystyölle. Työssä muodostetaan ja arvioidaan PSA:n mukaisesti järjestettyyn Tampereen ja Turun kaupungin sisäiseen sekä seudullisen toimivalta alueen sisäiseen seutuliikenteeseen soveltuvia taksa ja lippujärjestelmämalleja. Työ fokusoituu PSA:n mukaisiin liikenteen järjestämistapoihin soveltuviin lippujärjestelmiin, sillä markkinaehtoisen liikenteen lippujärjestelmiä selvitetään valtakunnallisesti. 7

Työn tavoitteena on ollut selvittää ja tehdä esitys käyttöön otettavista lipputuotteista hinnoitteluperusteineen. Työssä arvioidaan karkeasti uusien lippujärjestelmien vaikutusta matkustuskysyntään ja sekä lippujärjestelmän taloudellisia vaikutuksia. Työssä hahmotetaan myös lipputulojen jakautumisen periaatteita PSA:n mukaisessa liikenteen järjestämistavassa. Työssä on laadittu erilaisia mahdollisia lippu ja maksujärjestelmävaihtoehtoja, joiden soveltuvuutta on arvioitu erikseen Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille. Työn pohjana on käytetty muualla Suomessa suunnitteilla olevia vaihtoehtoja sekä ulkomailla sovellettuja maksujärjestelmiä, joiden perusteella laaditaan erilaisia vaihtoehtoisia malleja. Työssä on pyritty innovoimaan myös uusia lähestymistapoja maksujärjestelmiin ja kytkemään tulevat maksujärjestelmämallit mm. yhdyskuntarakenteeseen sekä työssäkäynti ja asiointiliikenteen alueisiin. Työssä on ideoitu mahdollisimman optimaalista järjestelmää lainsäädännön ja teknisten rajoitteiden reunaehdot huomioon ottaen. Vaihtoehtojen muodostamisen yhteydessä on hyödynnetty työpajamuotoista työskentelytapaa. Vaihtoehtojen toimivuutta ja sovelluskelpoisuutta on arvioitu myös erilaisten järjestämistapavaihtoehtojen näkökulmasta, sillä kaikki maksujärjestelmävaihtoehdot eivät ole sovellettavissa esimerkiksi markkinaehtoiseen liikenteen järjestämistapaan. Selvitystyö on jakautunut seuraaviin osavaiheisiin: kirjallisuusselvitys ja asiantuntijahaastattelut lippu ja maksujärjestelmävaihtoehdoista lippu ja maksujärjestelmävaihtoehtojen muodostaminen vaihtoehtojen vaikutusten arviointi suositusten laatiminen lippu ja maksujärjestelmän kehittämiseksi. Työ on raportoitu erikseen Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen osalta. Tähän työraporttiin on koottu Tampereen kaupunkiseutua koskevat vaihtoehdot ja niiden arviointitulokset. 8

2 Nykyinen taksajärjestelmä Tampereen seudulla tehdään nykyisin noin 31 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuodessa. Tampereella asuvat tekevät keskimäärin 127 ja ympäryskunnissa asuvat 46 joukkoliikennematkaa vuodessa. Kuvassa 2.1 on esitetty taksajärjestelmän yleiskuvaus Tampereen seudulla ja taulukossa 2.1 lippujen tyypillisimmät hinnat Tampereen kaupungin sisäisillä matkoilla ja muissa kunnissa. Nykyisessä taksajärjestelmässä matkustus on Tampereen sisäisessä liikenteessä huomattavasti edullisempaa kuin seudun muissa kunnissa. Tampereen sisäiseen liikenteeseen tarjolla on monipuolinen lippuvalikoima, jossa matkan voi maksaa kausilipulla tai tasataksaan perustuvalla kerta tai arvolipulla ja lippujärjestelmässä on monipuoliset alennusryhmät. Seudun kuntien välisessä liikenteessä ja muiden kuntien sisäisessä liikenteessä noudatetaan etäisyyspohjaista Matkahuollon taksajärjestelmää. Yleisin lipputyyppi on 30 vuorokauden seutulippu, joka oikeuttaa rajattomaan määrään matkoja seudun sisällä. Matkustaminen on ympäryskuntien sisäisillä matkoilla suhteellisen kallista, koska ympäryskuntien kausilipputuotteet on suunnattu seudulliseen matkustukseen eivätkä ne tue kunnan sisällä tapahtuvaa matkustusta. Sarjaliput tarjoavat kertalippua hieman alemman matkan hinnan. Etäisyystaksa hankaloittaa satunnaista matkustamista ympäryskunnissa, koska matkaa ei voi maksaa arvolipulla ja sarjalippu on voimassa ainoastaan tietylle matkan pituudelle ja sitä lyhyemmille matkoille. Kaikki yli 11 vuotiaat maksavat lipuistaan saman hinnan. Nykyinen taksajärjestelmä ei tue joukkoliikenteen käytön lisäämistä ympäryskunnissa. Kuntaraja Tampereen ja ympäryskuntien välillä luo asiakasnäkökulmasta ja yhdyskuntarakenteen kannalta keinotekoisen joukkoliikennematkan hintaportaan. Taulukko 2.2 Nykyisin käytössä olevat lipputyypit ja niiden hinnat Tampereen seudulla. Tampereen sisäisen liikenteen lippujen hintoja on viimeksi tarkistettu 1.7.2012 ja seutulippujen 1.1.2012. Tampereen sisäiset matkat Kertalippu (tunnin vaihto oikeus) aikuinen 2,50 e lapsi (7 11) 1,00 e Arvolippu norm./klo 9 14 aikuinen 1,66/1,66 e yli 64 vuotias 1,66/0,83 e opiskelija 1,21/1,21 e nuori (12 24) 1,21/1,21 e lapsi (7 11) 0,83/0,83 e Kausiliput aikuinen, 30 vrk 45 e opiskelija, 30 vrk 31 e nuori (12 24), 30 vrk 31 e lapsi (7 11), 30 vrk 22,50 e työmatkalippu, 30 vrk/50 matkaa 39,50 e Muiden kuntien sisäiset tai kuntien väliset matkat Seutuliput (30 vrk) Pirkkala 58 e Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Kangasala, Tampere 79 e Orivesi 87 e / 124 e (sis. Tampereen) Vesilahti 75 e/ 100 e (sis. Tampereen) Joustava kausilippu (30 matkustuspäivää/90 vrk) Ylöjärvi, 120 e Kerta ja sarjaliput (ei vaihto oikeutta, 4 11 vuotiaille 50 %:n alennus aikuisten lipun hinnasta) kerta/22 matkaa/44 matkaa matkan pituus alle 6 km 3,20/2,72/2,19 e matkan pituus 6 8,9 km 3,50/2,98/2,39 e matkan pituus 9 11,9 km 3,80/3,23/2,69 e matkan pituus 12 15,9 km 4,60/3,91/2,99 e matkan pituus 16 19,9 km 5,30/4,51/3,49 e matkan pituus 20 24,9 km 5,90/5,02/4,04 e matkan pituus 25 29,9 km 6,60/5,61/4,70 e 9

Ylöjärvi Seutulippu 79 /kk Ylöjärvi Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 4,60 22 matkan sarjalippu 3,90 44 matkan sarjalippu 3,00 Kuru Seutulippu 79 /kk Kuru Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 11,40 22 matkan sarjalippu 9,70 44 matkan sarjalippu 8,10 Orivesi Seutulippu 124 /kk Orivesi Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 9,00 22 matkan sarjalippu 7,65 44 matkan sarjalippu 6,40 Tampereen sisäisessä liikenteessä on tasataksa. Lapset, nuoret, opiskelijat ja yli 64 vuotiaat saavat 30 50 % alennuksen lippujen normaalihinnoista. Nokia Seutulippu 79 /kk Nokia Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 4,60 22 matkan sarjalippu 3,90 44 matkan sarjalippu 3,00 124 Tampere Kausilippu 45 /kk, seutulippu 79 /kk matkan hintoja (normaali hinta): Kertalippu 2,50 Arvolippu 1,66 Muissa kunnissa noudatetaan etäisyystaksaa, kausilippuna tarjolla on seutulippu (30 vrk). Ainoastaan lapsille (4 11 v.) on alennettu hinta, muiden alennusryhmien alennukset ovat voimassa vasta yli 50 km:n matkoilla. 79 79 79 100 58 79 Vesilahti Seutulippu 100 /kk Vesilahti Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 8,00 22 matkan sarjalippu 6,80 44 matkan sarjalippu 5,85 79 Kangasala Seutulippu 79 /kk Kangasala Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 5,30 22 matkan sarjalippu 4,50 44 matkan sarjalippu 3,50 Pirkkala Seutulippu 58 /kk Pirkkala Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 3,80 22 matkan sarjalippu 3,25 44 matkan sarjalippu 2,70 Lempäälä Seutulippu 79 /kk Lempäälä Tampere, matkan hintoja: Kertalippu 5,90 22 matkan sarjalippu 5,00 44 matkan sarjalippu 4,05 Kuvan matkojen esimerkkihinnat ovat kuntakeskuksista Tampereen keskustaan. Lyhyt alle 6 km:n pituinen matka muualla kuin Tampereella seudun kuntien sisällä tai kuntien välillä maksaa kertalipulla 3,20, 22 matkan sarjalipulla 2,70 ja 44 matkan sarjalipulla 2,20. Kuva 2.1 Nykyinen taksajärjestelmä Tampereen seudulla. Tampereella on marraskuussa 2012 tehty päätös joukkoliikenteen lipun hintojen 2 3 prosentin korotuksesta. Aikuisten arvolippuun on tulossa 1.1.2013 alkaen 4 sentin korotus nykyisestä 1,66 eurosta 1,70 euroon sekä nuorison ja opiskelijan arvolippuun 3 sentin korotus 1,21 eurosta 1,24 euroon. Lasten arvolippuun ja 65 vuotta täyttäneiden arvolippuun klo 9 14 on tulossa 2 sentin korotus. Työmatkalipun hinta nousee 40,50 euroon. Arvolipputuotteiden ja työmatkalipun hinnankorotus on suuruudeltaan noin 2,5 prosenttia. Aikuisten 30 vrk:n kausilipun hinta nousee vuoden 2013 alussa 46 euroon. Vastaavasti nuorten ja opiskelijoiden kausilippujen hinta nousee 32 euroon ja lasten 30 vrk:n kausilippu 23 euroon. Kausilipputuotteiden korotukset ovat 2,2 3,2 prosenttia. 10

3 Vaihtoehtoiset taksamallit 3.1 Taksavaihtoehtojen muodostaminen 3.1.1 Asiakasryhmät Taksajärjestelmävaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana ovat olleet joukkoliikennematkustajien nykyiset ja tulevat tarpeet ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen erityisesti seudullisessa ja ympäryskuntien sisäisessä liikenteessä, jossa nykytilanteessa tarjolla on suhteellisen kapea lipputyyppivalikoima. Kaupunkiseuduilla potentiaalia matkustuksen lisäämiseen on erityisesti niissä joukkoliikennekäytävissä, jossa on nykyisin hyvä joukkoliikenteen palvelutaso, mutta kuntaraja muodostaa taksarajan, joka lisää joukkoliikenteen käyttökustannuksia matkustajan näkökulmasta. Kuvassa 3.1 on kuvattu lipputyyppien, hinnoitteluperiaatteiden ja taksavyöhykkeiden muodostamistapaa. Joukkoliikenteen asiakkaat on jaettu asiakasryhmiin elinvaiheen ja ikäryhmän mukaan. Lipputyypit on määritelty siten, että kullekin asiakasryhmälle on pyritty suuntaamaan useita soveltuvia lippuvaihtoehtoja, jotka on räätälöity erilaisia matkustusmäärille säännöllisesti matkustaville kanta asiakkaille, satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäville ja harvoin joukkoliikennettä käyttäville. Asiakasryhmät Nykyiset vs. potentiaaliset Lipputyypit Tasataksa Etäisyys Taksavyöhykkeet Vaikutusten arviointi Lipputulojen allokointi Kuntarajat Kuvassa 3.2 on esitetty asiakasryhmien koko ja arvio eri asiakasryhmien tekemistä matkoista Tampereen seudulla. Arvio matkojen määrästä perustuu valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2004 2005 tuloksiin joukkoliikenteen käyttöuseudesta Tampereen seudulla. Tuloksia on tarkennettu Tampereen seudun henkilöliikennetutkimuksen (2004 2005) tuloksilla joukkoliikennematkojen asukaskohtaisesta määrästä. Koko seudulla on yhteensä noin 324 000 asukasta ja 145 000 työpaikkaa (2009). Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on suurin nuorten (15 17 vuotiaat), nuorten aikuisten (18 29 vuotiaat), lasten ja iäkkäiden keskuudessa. Pienimmäksi joukkoliiken 11 Taksavyöhykkeet Hinnoitteluperiaate Etäisyysvyöhykkeet Yhdyskuntarakenne Kuva 3.1 Taksavaihtoehtojen muodostamisperiaatteet.

teen kulkutapaosuus jää 30 49 vuotiaiden ryhmässä, jonka matkoista noin 8 % tehdään joukkoliikenteellä. Tähän ikäryhmään kuuluu lähes 30 % seudun asukkaista, joten ryhmässä on melko suuri potentiaali joukkoliikennematkojen lisäämiseksi. Myös nuorten aikuisten ikäryhmässä on huomattavaa potentiaalia, sillä tässä ryhmässäkin joukkoliikenteen kulkutapaosuus jää 15 %:iin. 390 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 8 % 230 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 15 % 240 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 11 % 110 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 15 % 29 000 asukasta 45 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 51 % 12 000 asukasta 63 000 asukasta 95 000 asukasta 69 000 asukasta 160 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 13 % 56 000 asukasta Lapset (7-14-vuotiaat) Nuoret (15-17-vuotiaat) Nuoret aikuiset (18-29-vuotiaat) 30-49-vuotiaat Työikäiset (30-64-vuotiaat) 50-64-vuotiaat Iäkkäät (yli 64-vuotiaat) 9 % 4 % 19 % 29 % 21 % 17 % osuus asukkaista (yli 6-vuotiaat) Kuva 3.2 Asukkaiden ja matkojen määrä asiakasryhmittäin Tampereen seudulla (talviarkivuorokausi). Kuvassa 3.3 on esitetty yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden sijainti Tampereen seudulla ja kuvassa 3.4 väestön sijainti yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä. Tampereella lähes 90 % väestöstä asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähettyvillä. Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä hyvien joukkoliikennepalvelujen lähellä asuu 40 50 % väestöstä. Kangasalla ja Ylöjärvellä hyvien joukkoliikennepalvelujen varrella asuu 25 30 % väestöstä. Muissa ympäryskunnissa joukkoliikennematkojen määrän merkittävä kasvu edellyttäisi huomattavaa tarjonnan lisäämistä. 12

Kuva 3.3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen seudulla. Tummanruskea väri kuvaa jalankulkuvyöhykkeen sijaintia ja vaaleanruskea sitä reunustavaa reunavyöhykettä. Tampereen seudun alakeskukset näkyvät kartalla punaruskealla värillä. Turkoosi väri kuvaa intensiivistä joukkoliikennevyöhykettä ja vihreä joukkoliikennevyöhykettä. Vaaleankeltainen väri kuvaa autovyöhykettä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on heikko. (SYKE, YKR 2011) 13

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % jalankulkuvyöhyke Tampere 16 % 12 %6 % 32 % 21 % 10 % jalankulun reunavyöhyke Ylöjärvi Kangasala 7 % 7 % 26 % 18 % 45 % 53 % 22 % 22 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Nokia Lempäälä 11 % 9 % 37 % 34 % 43 % 45 % 9 % 12 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke Pirkkala Orivesi 11 % 15 % 17 % 100 % 53 % 3 % autovyöhyke Vesilahti 44 % 56 % luokittelematon taajama tai taajaman ulkopuolella Kuva 3.4 Asukkaiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille eri kunnissa. 3.1.2 Lipputyypit Lipputyyppien lähtökohtana on ollut Tampereen sisäisen liikenteen lippuvalikoima, jossa on monipuolinen lippuvalikoima ja vakiintuneina alennusryhminä lasten, nuorten, opiskelijoiden ja iäkkäiden asiakasryhmät. Taksavaihtoehdoissa koko seudulla on käytössä samat lipputyypit ja alennusryhmät. Päälipputyyppejä ovat arvolippu, 30 vuorokauden kausilippu ja työmatkalippu. Alennusryhmät ovat nykyiset Tampereen sisäisessä liikenteessä sovellettavat alennusryhmät: lapset: 7 11 vuotta nuoret: 12 24 vuotta opiskelijat iäkkäät: yli 64 vuotta Olemassa olevien lipputyyppien joukkoon on lisätty uutena lippuna ns. joustokausilippu, joka oikeuttaa kausilipun tapaan matkustukseen 30 vuorokauden aikana, mutta matkustusvuorokausien ei tarvitse olla peräkkäisiä. 3.1.3 Hinnoitteluperiaatteet Hinnoitteluperiaatteena taksavaihtoehdoissa on tutkittu tasataksaa ja taksavyöhykkeitä, jotka perustuvat kuntarajoihin tai yhdyskuntarakenteen muodostamiin toiminnallisiin alueisiin. Etäisyyspohjaista taksamallia pohdittiin työn alkuvaiheessa yhtenä mahdollisena vaihtoehtona, mutta sitä ei valittu lopullisten hinnoitteluvaihtoehtojen joukkoon, koska siitä arvioitiin muodostuvan matkustajan kannalta hankala tariffirakenne, joka tarjoaa vain vähän etuja nykyiseen seutuliikenteessä sovellettavaan etäisyystariffiin verrattuna. Näin ollen työssä päädyttiin ottamaan etäisyys huomioon vyöhykkeiden välisen matkustuksen hinnoitteluna, jolloin tariffi ja taksarakenteesta muodostuu matkustajan kannalta hallittavampi. 14

Lippujen hinnoittelussa on noudatettu seuraavia periaatteita: tariffirakenne noudattaa pitkälti Tampereen sisäisen liikenteen lippujen hinnoittelua hintataso on Tampereen sisäisessä liikenteessä pyritty pitämään suuriin piirtein samana kuin nykytilanteessa taksa on Tampereen nykyistä taksaa korkeampi, jos lippu oikeuttaa huomattavasti suurempaan matkustusalueeseen seudullisessa liikenteessä taksavyöhykkeiden hinnoittelu perustuu Tampereen sisäisessä liikenteessä noudatettavaan taksaan, mutta pidemmän etäisyyden vuoksi lippujen hinnat ovat hieman korkeammat kuin Tampereen sisäisessä liikenteessä Uutena lipputyyppinä valikoimaan nostettu joustokausilippu on hinnoiteltu siten, että sen hinta on noin kaksinkertainen tavanomaiseen kausilippuun verrattuna. Korkeampi hinta perustuu siihen, että matkustaja voi vapaasti valita matkapäivänsä 90 vuorokauden ajalta, jolloin esimerkiksi viikonloppuisin matkustajalle ei synny joukkoliikenteen käytön kannalta ns. hukkapäiviä, jos matkustajalla ei ole tuolloin tarvetta joukkoliikennematkustukseen. Matkan hinnan on joustokausilipulla arvioitu olevan noin 40 % edullisempaa kuin arvolipulla. 3.2 Tasataksa 3.2.1 Taksamallin yleiskuvaus Tasataksamallissa seudulla on vain yksi matkustusvyöhyke. Vyöhykemalli on matkustajan näkökulmasta yksinkertainen, sillä yhdellä ja samalla lipulla voi matkustaa kaikkien seudun kuntien alueella. Seudun suuren koon takia taksajärjestelmä on matkan pituuksiin suhteuttaen epäoikeudenmukainen. Matkat ovat pisimmillään seudun laidalta toiselle yli 100 kilometrin mittaisia. Tasataksamallissa Tampereen sisällä matkustavien lippujen hinnat kasvaisivat 20 40 %, koska vyöhyke laajenee maantieteellisesti huomattavasti. Toisaalta lipulla pääsee matkustamaan huomattavasti nykyistä aluetta laajemmalla alueella. Muiden kuntien sisällä tai seudun kuntien välillä matkustaville kaikki taksat ovat huomattavasti aiempaa taksajärjestelmää edullisempia. Matkustaminen kertalipulla on ympäryskunnissa vyöhykehinnoittelusta johtuen aiempaa huomattavasti helpompaa ja edullisempaa. Arvolippu ja joustava kausilippu tuovat satunnaiseen matkustukseen uusia kilpailukykyisiä lipputuotteita. Tasataksa lisää joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia ensisijaisesti ympäryskunnissa. 15

Päälipputuotteet kausilippu kertalippu arvolippu joustokausilippu, 30 pv/90 vrk kausilipun hinta 5 matkan hinta matkan hinta lipun/matkan hinta Koko seudun kattava vyöhyke 48 3,50 2,00 104 / 1,70 Kuva 3.5 Tasataksa ja siihen liittyvät päälipputyypit koko Tampereen seudulla. Matkojen määrä tasataksamallissa Tasataksamallissa joukkoliikennematkojen määrä seudulla kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna noin 8 %. Tamperelaisten tekemien matkojen määrä pienenee noin 5 %, sillä taksamalli nostaisi hieman Tampereella matkustavien lipun hintoja. Muissa kunnissa matkustuksen määrä kasvaisi huomattavasti, sillä lippujen hinnat ja huomattavasti edullisemmat ja lippuvalikoima laajempi kuin nykyisin. Seudun muissa kunnissa asuvien tekemien joukkoliikennematkojen määrä kasvaisi noin 5,9 miljoonasta matkasta 9,6 miljoonaan matkaan, eli yli 60 %. Kuvassa 3.4 on esitetty nousijoiden määrä kunnittain tasataksamallissa. 16

2 500 000 30 000 000 2 000 000 25 000 000 20 000 000 1 500 000 15 000 000 1 000 000 10 000 000 500 000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi 5 000 000 0 nykytilanne Tampere tasataksa Kuva 3.6 Eri kunnissa asuvien asukkaiden tekemien joukkoliikennematkojen vuosittainen määrä Tampereen seudulla nykytilanteessa ja vaihtoehdossa, jossa käytössä on koko seutua koskeva tasataksa. Matkojen määrä kasvaa suhteellisesti eniten Orivedellä ja Vesilahdella, joissa taksan alennus on nykytilanteeseen nähden suurin. Tampereen ympäryskunnissa hyvien joukkoliikennepalvelujen lähellä asuu 20 50 % väestöstä, jolloin joukkoliikennematkustuksen kasvun kannalta potentiaalia on suhteellisen paljon. Koko seudun tasataksa ei tue yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteita, sillä matkustus on samanhintaista pitkillä seudun halki kulkevilla matkoilla ja lyhyillä taajaman sisäisillä matkoilla. 3.3 Kuntarajapohjainen taksamalli Kuntarajoihin perustuvassa mallissa Tampere ja Pirkkala kuuluvat samaan I vyöhykkeeseen ja muut kunnat muodostavat itsenäisen II vyöhykkeen taksavyöhykkeen. Kunnan sisäisillä matkoilla ja koko I vyöhykkeen sisällä voimassa on tasataksa ja vyöhykkeiden välisessä matkustuksessa sovelletaan seututaksaa. Kuntarajoihin perustuvat vyöhykkeet ovat matkustajalle selkeät, mutta ne halkaisevat yhdyskuntarakenteen kohdissa, joissa taajama jatkuu yhtenäisenä kuntarajan yli. Kuntarajoista johtuen samanpituinen matka voi olla hyvin erihintainen riippuen siitä, ylitetäänkö kuntaraja. Epäjatkuvuuskohtia syntyy erityisesti Vuorentaustan, Sääksjärven ja Nattarin alueille, joissa yhdyskuntarakenne jatkuu kuntarajan yli nauhamaisena taajamana. Noin 65 % asukkaista asuu vyöhykkeellä I ja noin 35 % II vyöhykkeen kunnissa. Noin 75 % työpaikoista sijaitsee I vyöhykkeellä. Nuorista aikuisista lähes 80 % asuu vyöhykkeellä I, muissa ikäryhmissä osuudet ovat 54 66 %. Kuntarajapohjaisessa mallissa Tampereen sisäisen liikenteen lippujen hinnat nousevat hieman, koska vyöhyke laajenee myös Pirkkalaan. Toisaalta I vyöhyke on nykyistä matkustusaluetta laajempi. Muissa kunnissa sisäisen liikenteen kertalippu ja kausilippu on huomattavasti nykyistä halvempi. Kuntarajat ylittävän liikenteen kausilippu on edullisempi kuin nykyisin. Matkustaminen kertalipulla on ympäryskunnissa vyöhykehinnoittelusta johtuen aiempaa helpompaa ja edullisempaa. Arvolippu ja joustava kausilippu tuovat satunnaiseen matkustukseen uusia 17

kilpailukykyisiä lipputuotteita. Hintojen aleneminen on suhteellisesti suurinta Pirkkalassa, joka kuuluu Tampereen kanssa yhteiseen I vyöhykkeeseen. Päälipputuotteet kausilippu kertalippu arvolippu joustokausilippu, 30 pv/90 vrk kausilipun hinta matkan hinta matkan hinta lipun/matkan hinta Vyöhykkeen sisäinen matka 46 2,50 1,70 92 / 1,50 Vyöhykkeiden I ja II välinen matka ja 68 3,50 2,60 136 / 1,95 kuntien välinen matka vyöhykkeellä II (seututaksa) Kuva 3.7 Kuntarajapohjainen taksamalli siihen liittyvät päälipputyypit Tampereen seudulla. 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 7 14 15 17 18 29 30 49 50 64 yli 64 lapset nuoret nuoret aikuiset työikäiset iäkkäät Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 18

Kuva 3.8 Asukkaiden jakautuminen kunnittain. Kuntarajapohjaisessa taksamallissa joukkoliikennematkojen määrä seudulla kasvaisi noin 7 %. Tamperelaisten tekemien matkojen määrä kasvaisi noin 1 %, sillä taksamalli laajentaisi lipun matkustusaluetta nostamatta silti merkittävästi lippujen hintaa. Muualla kuin Tampereella asuvien tekemien joukkoliikennematkojen määrä kasvaa noin kolmanneksen. Eniten kasvaa Pirkkalassa asuvien tekemien matkojen määrä, sillä Pirkkalassa matkustuksen hinta on sama kuin Tampereen sisäisillä matkoilla. Myös Kangasalla, Nokialla, Lempäälässä ja Ylöjärvellä asuvien tekemien joukkoliikennematkojen määrä kasvaa huomattavasti. 2 000 000 30 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 nykytilanne kuntarajapohj ainen malli 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi 0 Tampere Kuva 3.9 Joukkoliikennematkojen vuosittainen määrä nykytilanteessa käytössä on kuntarajapohjainen perustuva taksamalli. ja vaihtoehdossa, jossa 19

3.4 Yhdyskuntarakenteeseen perustuvat maksuvyöhykkeet Yhdyskuntarakenteeseen perustuvien taksavyöhykkeiden laatimisen perusteena on ollut asukkaiden ja työpaikkojen sijainti, asuinalueiden rajaukset, viherkäytävä, topografia ja vesistöt sekä YKRtaajamarajaus ja YKR kylien rajaus. Yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa vyöhykemallissa I vyöhyke rajautuu tiiviisti rakennetuille alueille Tampereen keskustaajaman reunoille (kuva 3.10). I vyöhykkeen leveys on noin 20 km ja korkeus noin 15 km. Koko Tampereen kaupunkiseudun keskustaajama ja kaikki kaupunkiseudun alakeskukset rajautuvat I tai II vyöhykkeelle. III vyöhykkeelle jää ainoastaan muutamia taajamia. Kaupunkiseututaajaman kattavassa vyöhykemallissa Tampereella matkustavien lippujen hinnat kasvaisivat hieman. Toisaalta I vyöhyke on nykyistä matkustusaluetta laajempi ja erityisesti Pirkkalan keskustaajaman, Vuorentaustan ja Sääksjärven taajamissa asuvien lippujen hinnat ovat huomattavasti nykyistä halvempia. Myös II vyöhykkeellä asuvien liput ovat pääosin nykyistä edullisempia. III vyöhykkeellä on Vesilahden, Sahalahden, Kuhmalahden, Oriveden, Kurun ja Viljakkalan taajamien lisäksi kyliä ja pienkyliä. Tampereen ja kehyskuntien keskustaajama rajautuu II vyöhykkeelle. III III I II II III I III 8 Päälipputuotteet kausilippu kertalippu arvolippu joustokausilippu, 30 pv/90 vrk kausilipun hinta matkan hinta matkan hinta lipun/matkan hinta Vyöhykkeen sisäinen matka 46 2,50 1,70 92 / 1,30 Vyöhyke I/II tai II/III 68 3,50 2,30 136 / 1,94 Vyöhyke I/II/III 82 5,50 3,20 164 / 2,35 Kuva 3.10 Yhdyskuntarakenteeseen perustuva taksamalli siihen liittyvät päälipputyypit Tampereen seudulla. 20

Kuva 3.11 Asukastiheys 250 metrin ruuduissa (YKR, Tilastokeskus/SYKE). Vyöhyke I kattaa seudun tiiviimmin asutun taajaman osan. Kuvassa 3.12 on esitetty väestön jakautuminen eri vyöhykkeille. Noin 70 % asukkaista asuu vyöhykkeellä I, 23 % vyöhykkeellä II ja 9 % vyöhykkeellä III. Nuorista aikuisista noin 80 % asuu vyöhykkeellä I, muissa ikäryhmissä osuudet ovat 57 68 %. Lapsista 34 % asuu vyöhykkeellä II, muissa ikäryhmissä osuudet ovat 16 30 %. 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 7 14 15 17 18 29 30 49 50 64 yli 64 lapset nuoret nuoret aikuiset työikäiset iäkkäät vyöhyke I vyöhyke II vyöhyke III Kuva 3.12 Väestön jakautuminen eri vyöhykkeille. 21

Matkustaminen kertalipulla on kehyskunnissa vyöhykehinnoittelusta johtuen aiempaa helpompaa ja edullisempaa. Arvolippu ja joustokausilippu tuovat satunnaiseen matkustukseen uusia kilpailukykyisiä lipputuotteita. Pirkkalan länsiosissa, Sääksjärvellä ja Vuorentaustassa asuvat joutuvat omaan kuntakeskukseen matkustaessaan maksamaan lipustaan enemmän kuin Tampereelle suuntautuvasta matkasta. Toisaalta kertalipulla ja arvolipulla matkustettaessa hinta on huomattavasti nykyistä seutumatkustuksen hintaa edullisempi. Tampereen pohjoisosissa I vyöhykkeen ulkopuolella asuvilla lippujen hinta on nykyistä huomattavasti kalliimpi. Yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa taksamallissa joukkoliikennematkojen määrä seudulla kasvaisi noin 7 %. Tamperelaisten tekemien matkojen määrä vähenisi noin 3 %, sillä taksamalli laajentaisi lipun matkustusaluetta ja lippujen hinnat nousisivat jonkin verran. Muualla kuin Tampereella asuvien tekemien joukkoliikennematkojen määrä kasvaa lähes 50 %. Pirkkalassa asuvien tekemien joukkoliikennematkojen määrä kasvaisi jopa 2,2 kertaisiksi, sillä taksan alennus nykytilanteeseen nähden on huomattavan suuri. Myös Lempäälässä ja Ylöjärvellä matkustuksen määrä kasvaisi suhteellisen paljon. Nokialla ja Kangasalla vaikutukset jäisivät hieman pienemmiksi, sillä näissä kunnissa on vain vähän vyöhykkeellä I sijaitsevia alueita. 2 500 000 30 000 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 nykytilanne vyöhykemalli 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Kuva 3.13 Joukkoliikennematkojen kokonaismäärä yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa taksamallissa kunnittain. 0 Tampere 3.5 Yhdyskuntarakenteeseen perustuva kahden vyöhykkeen kehämalli Kahden vyöhykkeen kehämallissa seutu on jaettu kuuteen vyöhykkeeseen, joiden perusteena on ollut asukkaiden ja työpaikkojen sijainti, asuinalueiden rajaukset, matkustustarpeet kuntien sisällä sekä etäisyys kunta ja alakeskuksista. Kahden vyöhykkeen mallissa lippu sisältää aina vähintään kaksi vyöhykettä: AB, BC, jne. (kuva 3.15). Näin seudulle muodostuu laaja kaupunkiseudun keskustaajaman sisältävä vyöhyke AB, mutta toisaalta B tai C vyöhykkeen reunamilta pääsee Nokialla, Ylöjärvellä, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Kangasalla matkustamaan edullisesti omaan kuntakeskukseen BC lipulla. D vyöhykkeeltä pääsee edullisella CD lipulla oman kunnan kuntakeskukseen Ylöjärvellä, Nokialla ja Kangasalla. 22

F Lippu sisältää aina vähintään kaksi vyöhykettä: AB, BC, CD, DE, EF F D E 3 5 vyöhykkeen lippuja voi ostaa mille tahansa vierekkäisille vyöhykkeille. 6 vyöhykkeen lippu oikeutta matkustamaan koko seudulla. F Tampereen ja kehyskuntien keskustaajama mahtuu lähes kokonaan ABC vyöhykkeelle. A B C B D A E kilometriä C 10 Päälipputuotteet kausilippu kertalippu arvolippu joustokausilippu, 30 pv/90 vrk kausilipun hinta matkan hinta matkan hinta lipun/matkan hinta Kahden vyöhykkeen lippu 46 2,50 1,70 112 / 1,60 Kolmen vyöhykkeen lippu 63 3,50 2,00 124 / 1,80 Neljän vyöhykkeen lippu 79 4,50 2,40 164 / 2,25 Viiden vyöhykkeen lippu 83 5,50 2,90 163 / 2,40 Kuuden vyöhykkeen lippu ABCDEF 88 6,50 3,40 176 / 2,50 Kuva 3.15 Yhdyskuntarakenteeseen perustuva taksamalli siihen liittyvät päälipputyypit Tampereen seudulla. Kuvassa 3.16 on esitetty yleispiirteinen kuva kahden vyöhykkeen kehämallin maksuvyöhykkeistä suhteessa alakeskuksiin ja kuntakeskuksiin. 23

Vyöhykemalli IV yhdyskuntarakenteeseen perustuvat maksuvyöhykkeet: kahden vyöhykkeen kehämalli matkustussuunnittain esitettynä Kuru F E Velaatta Viljakkala Mutala D Terälahtí Orivesi Metsäkylä Asuntila C Kämmenniemi Siuro Ylöjärvi Vuorentausta Lielahti Nokia Kalkku B A Nurmi Nattari Pirkkala Hervanta Kangasala Kaivanto Sahalahti Kuhmalahti Lentokenttä Sääksjärvi Raikku Tottijärvi Marjamäki Vesilahti Mattila Lempäälä Lippu sisältää aina vähintään kaksi vyöhykettä: AB, BC, CD, DE, EF 3 5 vyöhykkeen lippuja voi ostaa mille tahansa vierekkäisille vyöhykkeille. 6 vyöhykkeen lippu oikeutta matkustamaan koko seudulla. Kuva 3.16 Yhdyskuntarakenteeseen perustuvat maksuvyöhykkeet: kahden vyöhykkeen kehämallin taksavyöhykkeet matkustussuunnittain esitettynä. Kuvassa 3.17 on esitetty asukkaiden jakautuminen eri vyöhykkeiden kesken. Vyöhykkeillä A ja B asuu yhteensä 76 % seudun asukkaista. Näin ollen suurin osa asukkaista on edullisen AB lipun piirissä. Kahden vyöhykkeen taksamallissa Tampereen sisäisen liikenteen lippujen hinnat nousevat hieman, sillä AB matkustusvyöhyke on nykyistä matkustusaluetta laajempi, koska se kattaa myös Pirkkalan keskustaajaman, Vuorentaustan, Holvastin ja Sääksjärven. Koska vyöhykkeet ovat melko kapeita, matkan pituusluokasta muodostuu yksi hinnoitteluun vaikuttava tekijä. Matkan pituuteen perustuva hinnoittelu on oikeudenmukaisempi ja helpommin perusteltavissa kuin hallinnollisiin rajoihin perustuvat vyöhykkeet. Matkustaminen kertalipulla on kehyskunnissa vyöhykehinnoittelusta johtuen aiempaa helpompaa ja edullisempaa. Kehyskunnissa kahden vyöhykkeen lippu on aiempaa seutulippua selvästi halvempi. Kolmen vyöhykkeen lippu on hieman edullisempi, neljän vyöhykkeen lippu samansuuruinen ja viiden ja kuuden vyöhykkeen lippu hieman nykyistä seutulippua kalliimpi. Arvolippu ja joustokausilippu tuovat ympäryskunnissa satunnaiseen matkustukseen uusia kilpailukykyisiä lipputuotteita. 24

40000 35000 vyöhyke E; 3 % vyöhyke F; 2 % vyöhyke D; 5 % 30000 25000 20000 vyöhyke C 22 % vyöhyke A 31 % 15000 10000 5000 vyöhyke B 37 % 0 7 14 15 17 18 29 30 49 50 64 yli 64 lapset nuoret nuoret aikuiset työikäiset iäkkäät vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C vyöhyke D vyöhyke E vyöhyke F Kuva 3.17 Noin 30 % asukkaista asuu vyöhykkeellä A, 40 % vyöhykkeellä B ja 20 % vyöhykkeellä C. Nuorista aikuisista 80 % asuu vyöhykkeellä A tai B, muissa ikäryhmissä osuudet ovat 57 68 %. Lapsista 30 % asuu vyöhykkeellä C, muissa ikäryhmissä osuudet ovat 15 27 %. Yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa taksamallissa joukkoliikennematkojen määrä seudulla kasvaisi noin 18 % yhteensä 36,4 miljoonaan matkaan vuodessa. Tampereella asuvien matkojen määrä kasvaisi noin 10 % ja muissa kunnissa asuvien 52 %. Vyöhykkeellä AB taksamalli laajentaisi lipun taajama alueella mitattua matkustusaluetta ja lippujen hinnat ovat pääosin alemmat kuin nykytilanteessa. Noin 85 % matkoista tehdään vyöhykkeillä A ja B (kuva 3.18). D 1 % E 0,1 % F 0,1 % C 14 % A 39 % B 46 % Kuva 3.18 Eri vyöhykkeillä asuvien asukkaiden tekemien joukkoliikennematkojen osuus kaikista joukkoliikennematkoista. Joukkoliikennematkojen määrä kasvaa erityisesti Pirkkalassa, Lempäälässä ja Kangasalla. Myös Ylöjärvellä matkojen määrä kasvaisi huomattavasti. Orivedellä matkustus vähenisi hieman, sillä lippujen hinta on nykyistä jonkin verran kalliimpi. 25

2 500 000 30 000 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 nykytilanne vyöhykemalli 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi 0 Tampere Kuva 3.19 Joukkoliikennematkojen kokonaismäärä yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa kahden vyöhykkeen kehämallissa kunnittain. 26

4 Taksajärjestelmien vertailu 4.1 Matkustajamäärä Tasataksa, kuntaraja ja vyöhyketaksamalleissa joukkoliikennematkojen määrä on seudulla 7 8 % nykytilannetta suurempi. Yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa kahden vyöhykkeen kehämallissa joukkoliikennematkojen määrä on noin 18 % nykytilannetta suurempi. Vyöhykkeellä AB taksamalli laajentaisi lipun matkustusaluetta selvästi ja lippujen hinnat ovat pääosin alemmat kuin nykytilanteessa. Myös vyöhykkeillä BC ja CD matkustus kasvaa huomattavasti. Tasataksamallissa ja yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa taksamallissa tamperelaisten tekemien joukkoliikennematkojen määrä on pienempi kuin nykytilanteessa, sillä joukkoliikenteen taksa nousee näissä malleissa hieman Tampereen sisäisillä matkoilla. Muissa taksamalleissa Tampereen sisällä tehtyjen matkojen määrä on nykytilannetta suurempi. Muissa kunnissa asuvien joukkoliikennematkustus kasvaa eri vaihtoehdoissa 34 63 % nykytilanteeseen verrattuna. Eniten muissa kunnissa asuvien joukkoliikennematkojen määrä kasvaa tasataksamallissa (63 %) ja vähiten kuntarajapohjaisessa mallissa (34 %). Muissa kunnissa joukkoliikennematkojen määrä kasvaa, koska lippujen hintataso alenee nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi alennusryhmät (lapset, nuoret, opiskelijat, iäkkäät) astuvat voimaan koko seudulla, mikä lisää matkustusta erityisesti näissä joukkoliikennettä aktiivisesti käyttävissä ikäryhmissä. 0 10 20 30 40 nykytilanne 24,9 5,9 tasataksa 23,6 9,6 kuntarajapohjainen malli 25,2 7,9 yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli 24,2 8,7 yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli: kahden vyöhykkeen kehämalli 27,4 9,0 Tampere ympäryskunnat Kuva 4.1 Joukkoliikennematkojen määrä vuodessa. Matkojen määrä kasvaa eri vaihtoehdoissa eniten Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, joissa hyvien joukkoliikennepalvelujen lähellä asuu 40 50 % väestöstä. Kangasalla ja Ylöjärvellä hyvien joukkoliikennepalvelujen varrella asuu 25 30 % väestöstä. Muissa ympäryskunnissa joukkoliikennematkojen määrän merkittävä kasvu edellyttäisi huomattavaa tarjonnan lisäämistä. 27

2,5 2,3 2,2 2,0 1,5 1,9 1,9 1,8 1,7 1,8 1,7 1,4 1,4 2,1 1,8 1,7 1,7 1,3 1,5 1,5 1,4 1,2 2,0 1,8 1,3 1,3 1,0 0,9 0,8 0,5 0,0 0,19 0,11 0,05 0,08 0,13 0,13 0,06 0,06 0,06 0,08 Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Pirkkala Vesilahti Orivesi nykytilanne tasataksa kuntarajapohjainen malli vyöhykemalli kahden vyöhykkeen kehämalli Kuva 4.2 Joukkoliikennematkojen määrä asuinkunnittain Tampereen ympäryskunnissa. 4.2 Lipputulokertymä Lipputulokertymä on suurin kahden vyöhykkeen kehämallissa, jossa lippujen hintojen korotukset ovat ydinalueella maltillisia ja kahden vyöhykkeen ulottuvuus laajentaa matkustussuuntaa myös ympäryskuntiin. Myös matkustajamäärä on suurin tässä vaihtoehdossa. Tarjonnan lisäystä on arvioitu jakamalla kunnittain syntyvä uusien matkustajien määrä keskimäärin vuoden eri tunneille. Kaluston lisäämisestä aiheutuu eniten kuluja kehämallissa, jossa matkojen määrä kasvaa Tampereella ja ympäryskunnissa eniten. Myös tasataksamallissa tarjonnan lisäystarve on melko suuri. 0 10 20 30 40 50 60 nykytilanne 30,8 44,0 tasataksa 3,4 33,2 46,6 kuntarajapohjainen malli 2,2 33,1 45,0 yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli 2,7 32,9 44,4 yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli: kahden vyöhykkeen kehämalli 4,2 36,4 53,2 matkoja (milj./v) lipputulot (milj. /v) arvio lisätarjonnan järjestämiskustannuksista (milj. /v) Kuva 4.3 Arvio matkojen ja lipputulojen määrästä sekä lisätarjonnan järjestämiskustannuksista eri taksamalleissa. 28

Taulukossa 4.1 on esitetty arvio matkan keskitulosta eri taksamalleissa. Keskitulo on suurin yhdyskuntarakenteen vyöhykemallissa ja pienin kuntarajapohjaisessa mallissa sekä kahden vyöhykkeen kehämallissa, jossa toisaalta joukkoliikennematkojen määrä on selvästi suurin. Taulukko 4.1 Arvio matkan keskitulosta eri taksamalleissa. Matkan keskitulo /matka nykytilanne 1,43 tasataksa 1,41 kuntarajapohjainen malli 1,36 vyöhykemalli 1,35 kahden vyöhykkeen kehämalli 1,46 Taulukossa 4.2 ja 4.3 on esitetty arvio lipputulojen jakautumisesta eri taksamalleissa. Tulonjakomallissa lipputulot on jaettu suoraan matkustajien tekemien matkojen määrän perusteella. Matkojen määrään perustuvan laskentatavan kautta Tampereen osuus lipputuloista on suurin tasataksamallissa, mutta absoluuttisesti suurin kahden vyöhykkeen kehämallissa. Taulukko 4.2 Lipputulojen suhteellinen jakautuminen asuinkunnittain Tampereen seudulla. 29 yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli: kahden vyöhykkeen kehämalli kunta tasataksa kuntarajapohjainen malli Nokia 6,8 % 5,4 % 5,3 % 4,6 % Ylöjärvi 6,7 % 5,4 % 5,8 % 5,3 % Kangasala 6,3 % 5,0 % 5,2 % 5,0 % Lempäälä 4,5 % 3,7 % 4,2 % 4,1 % Pirkkala 3,9 % 3,9 % 5,3 % 5,5 % Vesilahti 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % Orivesi 0,6 % 0,4 % 0,4 % 0,2 % Tampere 71,0 % 76,0 % 73,6 % 75,2 % Taulukko 4.3 Lipputulojen jakautuminen asuinkunnittain Tampereen seudulla ( /v). kunta tasataksa kuntarajapohjainen malli yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli: kahden vyöhykkeen kehämalli Nokia 3 171 000 2 451 000 2 336 000 2 473 000 Ylöjärvi 3 125 000 2 429 000 2 574 000 2 809 000 Kangasala 2 916 000 2 256 000 2 324 000 2 643 000 Lempäälä 2 118 000 1 646 000 1 880 000 2 164 000 Pirkkala 1 797 000 1 758 000 2 373 000 2 906 000 Vesilahti 119 000 81 000 81 000 83 000 Orivesi 268 000 183 000 181 000 115 000 Tampere 33 120 000 34 238 000 32 692 000 40 057 000 yhteensä 46 633 000 45 042 000 44 441 000 53 249 000

4.3 Työmatkakulujen verovähennyksistä aiheutuvat verotulomuutokset Työmatkakulujen verovähennysoikeuden omavastuuraja vuonna 2012 oli 600 euroa vuodessa. Nykyisellä seutulipun taksalla laskettuna Kangasalla, Ylöjärvellä, Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä asuvat voivat vähentää vuodessa työmatkakuluina verotuksessa 269 euroa. Pirkkalassa verovähennysoikeus jää 38 euroon. Vesilahdella asuvilla verovähennysoikeus on vähintään 225 euroa ja Orivedellä 357 euroa vuodessa. Verotulokertymän muutoksia on arvioitu työllisen työvoiman, omassa kunnassa työskentelevän työllisen työvoiman osuuden ja joukkoliikenteen lipun hintojen muutosten perustella. Taulukossa 4.4 on esitetty YKR aineistoon perustuva arvio työllisten määrästä ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuva arvio omassa kunnassa työssäkäyvien määrästä kunnittain vuonna 2009. Kaiken kaikkiaan kaksi kolmasosaa seudun asukkaista työskentelee omassa kunnassaan. Osuus on suurin Orivedellä ja Tampereella ja pienin Pirkkalassa. Taulukko 4.4 Arvio työllisten määrästä ja omassa kunnassa työssäkäyvien osuudesta kunnittain (YKR, Tilastokeskus/SYKE). kunta työllisten määrä omassa kunnassa työssäkäyvien osuus Kangasala 11 000 50 % Lempäälä 8 000 41 % Nokia 13 000 51 % Orivesi 2 000 94 % Pirkkala 7 000 29 % Tampere 98 000 78 % Vesilahti 1 000 65 % Ylöjärvi 11 000 48 % yhteensä 151 000 67 % Taksamallien vaikutuksesta kuntien sisäisen matkustuksen hinta joukkoliikenteellä jää kaikissa malleissa suurimmassa osassa matkoja alle työmatkakulujen 600 euron omavastuurajan. Myös kuntien ylittävien matkojen hinta alenee siten, että verovähennysoikeus jää useamman vyöhykkeen kausilipuissa tyypillisimmin noin 150 euroon vuodessa, kun se on nykyisin tyypillisimmillään 269 euroa vuodessa (seutulipun hinnan ollessa 79 euroa). Taulukossa 4.5 on esitetty karkea arvio joukkoliikenteellä tehtyjen työmatkojen kulujen laskennallisesta vähenemisestä eri taksamalleissa. Tampereen seudulla kuntien tuloveroprosentit ovat 19,75 20,50. Arviossa on käytetty keskimääräistä 17 %:n tuloveroprosenttia, sillä kunnallisverotuksessa vähennyksiin oikeuttavia eriä ei ole tässä yhteydessä ollut mahdollista yksityiskohtaisesti arvioida. Verotulokertymä on suurin tasataksamallissa, jossa koko seudun joukkoliikennetaksa on niin edullinen, että se jää alle verovähennyksen omavastuuosuuden. Näin periaatteessa kaikki seudulla työssäkäyvät työlliset, jotka voivat käyttää joukkoliikennettä työmatkoillaan, jäävät alle omavas 30

tuurajan ja kuntien verokertymä kasvaa keskimäärin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Muissa taksavaihtoehdoissa osalla työllisistä on jatkossakin lipputyyppejä, joissa verovähennysoikeuden omavastuuraja ylittyy. Myös näissä taksavaihtoehdoissa verotulojen kasvu on huomattava, 1,6 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Taulukko 4.5 Arvio työmatkakulujen verovähennyskulujen vähenemisestä aiheutuvasta kuntien verotulojen kasvusta eri taksamalleissa ( /v). kunta tasataksa kuntarajapohjainen malli yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli: kahden vyöhykkeen kehämalli Kangasala 432 000 297 000 310 000 275 000 Lempäälä 312 000 196 000 211 000 185 000 Nokia 509 000 350 000 366 000 325 000 Orivesi 122 000 117 000 118 000 101 000 Pirkkala 39 000 63 000 66 000 65 000 Tampere 397 000 297 000 354 000 377 000 Vesilahti 30 000 24 000 26 000 22 000 Ylöjärvi 433 000 291 000 333 000 269 000 yhteensä 2 274 000 1 635 000 1 784 000 1 619 000 4.4 Yhteenveto eri vaihtoehtojen vaikutuksista Taulukossa 4.6 on esitetty kooste eri taksamallien arvioiduista vaikutuksista. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja lipputulokertymän kannalta edullisin vaihtoehto olisi yhdyskuntarakenteeseen perustuva kahden vyöhykkeen kehämalli. Kahden vyöhykkeen kehämallin edullisuus perustuu pääosin siihen, että lyhimmille kahden vyöhykkeen alueelle ulottuvilla matkoilla lipulle voidaan antaa edullinen hinta. Esimerkiksi AB vyöhykkeellä hinta vastaa Tampereen kaupungin nykyistä hintatasoa. Etuna on, että samanhintaisen lipun saa myös BC, CD ja DE vyöhykkeille, jolloin asuinpaikasta riippumatta lyhyemmät matkat ovat pitkiä edullisempia ja lähes kaikkiin kuntiin muodostuu edullinen taksavyöhyke oman kunnan keskustaajamaan kulkeville. Lisäksi lähes koko keskustaajaman kattava kolmen vyöhykkeen ABC lippu on hinnoiteltu nykyistä seutulippua huomattavasti edullisemmaksi, jolloin myös keskipitkien seudullisten matkojen hinta alenee huomattavasti nykyiseen verrattuna. Vyöhykkeet perustuvat yhdyskuntarakenteeseen ja niiden muodostamisessa on otettu huomioon väestön, työpaikkojen ja alakeskusten sijainti sekä matkan pituus. Näin ne soveltuvat hallinnollisia kuntarajoja paremmin taksajärjestelmän hinnoitteluperusteeksi. Kaikissa taksamalleissa Tampereen ympäryskunnissa matkustusta lisää merkittävästi se, että lippuvalikoimaan on tuotu satunnaisille matkustajille hyvin soveltuvina lipputuotteina arvolippu ja joustokausilippu. Lisäksi lasten ja nuorten alennusryhmien laajentaminen ja kattavien lipputuotteiden tarjoaminen alennusryhmille lisää arvioiden mukaan seudullisia matkoja huomattavasti. 31

Taulukko 4.6 Arvio eri taksamallien vaikutuksista. Taksamalli Joukkoliikenteen hintataso kunnan sisäisillä matkoilla Joukkoliikenteen hintataso seutumatkoilla Järjestelmän selkeys ja hallittavuus Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Lipputulokertymä Taksan oikeudenmukaisuus Joukkoliikenteen houkuttelevuus I Tasataksa ++ +++ +++ ++ ++ II Kuntarajapohjainen malli III Yhdyskuntarakenteeseen perustuvat vyöhykkeet IV Yhdyskuntarakenteeseen perustuvat vyöhykkeet: kahden vyöhykkeen kehämalli + + ++ + + ++ +++ + ++ + ++ ++ +++ ++ +++ +++ +++ +++ +++ huomattava myönteinen vaikutus ++ jonkin verran myönteinen vaikutus + lievästi myönteinen vaikutus - lievästi kielteinen vaikutus - - jonkin verran kielteinen vaikutus - - - huomattava kielteinen vaikutus 32

Verne tukee ja edistää kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä. Tampereen teknillinen yliopisto Liikenteen tutkimuskeskus Verne PL 541 33101 Tampere www.tut.fi/verne 9 789521 529450