3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema
2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja sijainti...8 2.1. Kaavalliset lähtökohdat... 8 2.2. Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla... 8 2.3. Työpaikat ja työssäkäynti...11 2.4. Liikenne...14 3. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella...16 3.1. Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella...16 3.2. Kesäasutus...21 3.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu...21 3.4. Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve...23 3.5. Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla...24 4. Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia...27 4.1. Eroja...27 4.2. Kommentteja...28 5. Liite: kaupan sanastoa ja määritelmiä...29
3 Yhteenveto Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski-Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti 26.4.2010). Keuruu on maakuntasuunnitelmassakin tunnistettu aluekeskukseksi, jonka roolina on muodostua seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskukseksi. Keuruulla on oma vaikutusalue, jolla on tulevaisuudessakin palvelujen tarvetta. Väestön ikääntyminen voi johtaa paikallisten palvelujen tarpeen korostumiseen entisestään, jos ikäihmiset eivät enää jaksa asioida Jyväskylässä asti nykyisessä määrin. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan muodostama teollinen vyöhyke on alueelle elinkeinopoliittisesti tärkeä. Keuruun palvelutarjonnan kehittäminen on mahdollistettava myös tulevaisuudessa. Keuruun väestökehitys on viime vuosina ollut lievästi negatiivista: vuosina 2000-2009 kunnan väkiluku on vähentynyt lähes tuhannella. Väestökehitys on hyvin samansuuntaista myös Keuruun naapurikunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö vähenee edelleen. Keuruun seutukunnan asukasluvun ennustetaan vähenevän yhteensä noin tuhannella asukkaalla vuosien 2009-2030 välisenä aikana. Tappiollisesta väestökehityksestä huolimatta Keuruun seutukunnan muodostaman vaikutusalueen asukkaiden vähittäiskaupan ostovoima kasvaa ennusteen mukaan lähes 28 miljoonalla eurolla vuosina 2009-2030. Tämän lisäksi ostovoiman kasvussa on huomioitava erityisesti valtatie 23:n ohikulkuliikenne sekä kuntien kesäasukkaat, joita on lähes 3 000. Ostovoiman kasvun myötä vaikutusalueelle syntyy tarvetta vähittäiskaupan lisäpinta-alalle yhteensä noin 11 000 kerrosneliömetriä vuosien 2009-2030 aikana. Kaupan lisärakentamista
4 edellyttää ostovoiman kasvun lisäksi myös rakennuskannan uudistaminen, myymälätilojen siirtyminen muuhun käyttöön tai purkaminen, sekä kauppakonseptien kehitys. Kaupallisen tarjonnan lisääntyminen lisäisi Keuruun kaupallista omavaraisuutta ja vähentäisi ostovoiman ulosvirtausta. Myös Keuruun asukkaiden palvelujen saavutettavuus paranisi uuden tarjonnan myötä. Tarjonnan kehittyminen vähentäisi asiointimatkoja kauempana sijaitseviin suuremman kaupallisen tarjonnan keskuksiin kuten Jyväskylään. Espoossa 3.9.2010 Kyösti Pätynen KTM, konsultti Mari Pitkäaho KTM, konsultti
5 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Keuruun kaupallinen vaikutusalue Keuruu sijaitsee läntisessä Keski-Suomessa Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla.. Suurimmista kaupungeista lähinnä on Jyväskylä, jonne on matkaa noin 60 km. Tampere on noin 110 kilometrin päässä, Seinäjoelle matkaa on yli 130 kilometriä. Lähempänä sijaitsevia pienempiä kaupunkeja ovat mm. Virrat ja Mänttä-Vilppula. Keuruu ja Multia kuuluvat Jyväskylän markkina-alueeseen TNS Gallupin todellisia asiointikäyntejä mitanneen suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan. Multialta tyypillisin asiointisuunta on Keuruulle. Ähtäri, Virrat ja Mänttä-Vilppula ovat kaupan tarjonnaltaan samaa tasoa tai heikompia kuin Keuruu, joten niiden merkitys asiointikohteena on vähäinen. Lähinnä Mänttä-Vilppula voi vetää jonkin verran asiointikäyntejä myös Keuruulta. Töysässä sijaitseva Tuurin kyläkauppa on myös keuruulaisille varteenotettava asiointivaihtoehto, tosin Jyväskylä on hieman lähempänä. Oheisessa kuviossa on havainnollistettu etäisyyksiä Keuruun ja lähikuntien sekä kaupunkien välillä
6 Seinäjoki 64 km Saarijärvi Töysä 17 km Multia 63 km Ähtäri 55 km 19 km Virrat 54 km Keuruu 60 km Jyväskylä 33 km 66 km Mänttä- Vilppula Jämsä 80 km Tampere Kuva 3 Etäisyydet Keuruulta lähimpiin kaupunkeihin ja kuntiin Kaupan tarjontaa ja keskusten vaikutusalueiden muodostumista voidaan havainnollistaa ns. Huffin mallin avulla. Huffin mallissa taustalla vaikuttavat sekä etäisyys tiettyyn keskukseen että kohteen vetovoimatekijä, esimerkiksi tarjonnan laajuus. Oheisessa kartassa on käytetty vetovoimatekijänä kuntien koko vähittäiskaupan liikevaihtoa vuonna 2008 (Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri). Kartassa olevat värit kuvaavat tietyssä sijainnissa asuvan asiakkaan todennäköisyyttä asioida kyseisessä kuntakeskuksessa. Lähellä keskusta asiointitodennäköisyys on suuri, kauempana keskuksista asioinnit todennäköisesti hajautuvat useaan kohteeseen. Malli ei huomioi tieverkkoa, vain linnuntietä mitatun etäisyyden. Syntyvä kuva on silti varsin uskottava. Keuruun ja Multian muodostamaa vaikutusaluetta rajaavat lännestä Töysän, Ähtärin ja Virtain vaikutusalueet, etelässä Mänttä-Vilppula, idässä Jyväskylä ja pohjoisessa Saarijärvi. Erityisen voimakas vaikutus on Jyväskylällä, jonka vähittäiskaupan ylivertainen tarjonta muihin kuntiin verrattuna vetää puoleensa asiointeja todellisuudessa tässä esitettyä laajemmaltakin alueelta. Erikoisuutena kartassa erottuu myös Töysän vaikutusalue, joka perustuu pääosin Tuurin kyläkaupan vetovoimaan.
7 Kuva 4 Huffin mallin mukaiset vaikutusalueet. Karttaan on mustalla rajattu Keuruun seutukunta, joka muodostaa tämän tutkimuksen ydinvaikutusalueen. Pohjakartta MML/Logica Tässä selvityksessä ydinvaikutusalueen muodostavat Keuruu ja Multia, jotka yhdessä muodostavat noin 13 000 asukkaan Keuruun seutukunnan. Vakituisten asukkaiden lisäksi myyntiä kertyy myös ohikulkuliikenteestä ja esimerkiksi kesäasukkaiden ja matkailijoiden asioinneista. 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski- Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti 26.4.2010).
8 2. Ympäristö ja sijainti 2.1. Kaavalliset lähtökohdat Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) Keuruun keskustaan on osoitettu kohdemerkintä C, joka kuvaa seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinaluetta. Kuva 5 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. 2.2. Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla Keuruun kaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden suhteellisen monipuolista. Maakuntakeskus Jyväskylä on ylivoimainen kaupan valikoimissaan, mutta lähempänä sijaitseviin pienempiin kaupunkeihin verrattuna Keuruu on vahva kaupan tarjoaja. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Keuruun sekä ympäryskuntien vähittäiskaupan liikevaihtotietoja vuodelta 2008. Kaavion jälkeisessä taulukossa on toimipaikkojen
9 lukumäärätiedot. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin. Tilastot sisältävät kaikki vähittäiskaupan toimialat lukuun ottamatta moottoriajoneuvojen ja ajoneuvojen polttoaineiden kauppaa. Vähittäiskauppa on jaettu päivittäistavaroiden, tilaa vievän erikoistavaran kaupan sekä muun erikoistavarakaupan toimialoihin 1. Luvut ovat osin suuntaa antavia, sillä Tilastokeskuksen liikevaihtotiedot on salattu alle kolme toimipaikkaa sisältäviltä aloilta, minkä vuoksi osa luvuista on jouduttu arvioimaan. 120 000 100 000 33 836 Liikevaihto (1 000 e) 80 000 60 000 40 000 17 496 10 332 15 864 69 122 17 955 12 277 11 397 20 000 0 29 825 1 659 2 000 31 808 2 516 6 904 7 329 20 631 12 997 3 400 13 239 Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 7 Vähittäiskaupan liikevaihto Keuruulla ja naapurikunnissa 2009 (1000 euroa) Taulukko 1 Vähittäiskaupan toimipaikat Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna 2008. Lähde: Tilastokeskus Keuruulla koko vähittäiskaupan liikevaihto oli vuonna 2008 noin 58 miljoonaa euroa, mistä hieman yli puolet koostui päivittäistavarakaupasta. Tilaa vievän erikoiskaupan liikevaihto oli noin 10 ja muun erikoiskaupan hieman yli 17 miljoonaa euroa. Naapurikunnista Mänttä- Vilppulassa liikevaihtoluvut ovat lähes identtiset ja Jämsässä noin kaksinkertaiset Keuruuseen verrattuna tosin Jämsän väestöpohjakin on noin kaksinkertainen. Multian, Petäjäveden, Virtain ja Ähtärin liikevaihtoluvut ovat selvästi pienempiä kuin Keuruulla. Keuruu Multia Jämsä Mänttä- Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Vähittäiskauppa yhteensä 64 10 140 68 11 55 39 Päivittäistavarakauppa + tavaratalo 15 2 35 18 5 13 11 Tilaa vievä erikoiskauppa 13 0 20 8 0 8 7 Rautakauppatavaran, maali ja lasi 6 0 4 3 0 4 1 Tapetit ja lattianpäällysteet 0 0 1 1 0 0 0 Sähköiset kodinkoneet 4 0 3 1 0 1 2 Huonekalut 2 0 7 1 0 2 2 Lukkoseppä- ja avainliikkeet 0 0 1 1 0 0 0 Veneet ja veneilytarvikkeet 0 0 1 0 0 0 2 Puutarha-alan vähittäiskauppa 1 0 3 1 0 1 0 Muu erikoiskauppa 36 8 85 42 6 34 21 Vireillä oleva asemakaavan muutos sijaitsee runsaan puolen kilometrin päässä Keuruun kaupallisesta pääkadusta, Keuruuntiestä. Seuraavassa kartassa on esitetty Keuruulla 1 Päivittäistavara: elintarvikkeet, päivittäiset hygieniatuotteet ym. ruokakauppatavara ; tilaa vievä erikoistavara: huonekalut, kodinkoneet, rautakauppa; muu erikoistavarakauppa: muoti, kirjat ym. keskustakauppa.
10 toimivien vähittäiskaupan ketjuliikkeiden sijainnit. Lisäksi Keuruulla luonnollisesti toimii myös ketjuihin kuulumattomia, paikallisia myymälöitä ja kaupallisia palveluita. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa on pääosin sijoittunut Keuruun ydinkeskustaan Keuruuntien varteen Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä sen sijaan sijaitsee Lapinsalmen itäpuoleisissa kaupunginosissa noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lähimpänä kaavamuutosaluetta sijaitsevat Megamarket sekä vuoden 2009 lopulla auenneet Lidl ja Expert. Kaupallinen vyöhyke on siis laajentunut valtatietä pitkin myös keskustan länsipuolelle. Kuva 8 Vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijoittuminen Keuruulla. Pohjakartta MML/Logica Keuruun ja naapurikuntien kaupallista hierarkiaa kuvastaa seuraavalla sivulla oleva kartta, jossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2008 kussakin kunnassa. Tieto pohjautuu Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisterin kuntakohtaiseen tietoon ja on esitetty siten, että koko kunnan liikevaihto on piirretty keskustan kohdalle. Tämän takia esimerkiksi Jämsänkosken ja Korpilahden kohdalle ei piirry palloa, koska niiden liikevaihto sisältyy Jämsän ja Jyväskylän lukuihin. Keuruu on kaupan liikevaihdolla mitaten verrattavissa Mänttä-Vilppulaan ja selvästi mm. Saarijärveä ja Virtoja suurempi. Jyväskylä on kaupan liikevaihdolla mitaten luonnollisesti alueen suurin keskus.
11 Kuva 9 Vähittäiskaupan liikevaihto (TOL47) Keuruulla ja lähikunnissa vuonna 2008. Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri. Pohjakartta MML/Logica 2.3. Työpaikat ja työssäkäynti Keuruun työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 oli 97,4 % ja Multian 88,5 % 2. Valtaosa keuruulaisista käy töissä omassa kunnassa. Asukkaiden työmatkat kunnan ulkopuolelle suuntautuvat pääosin Jyväskylään ja Mänttä-Vilppulaan, molempiin noin 4 % työllisistä. Keuruulla työssäkäyvistä vajaa 3 % tulee Multialta (hieman yli 100 henkilöä) ja noin 2 % Jyväskylästä. 3 Työssäkäyntiliikenne ei siis tuo merkittävää lisäasiakaspotentiaalia Keuruun kaupoille. Oheisessa kartassa on kuvattu työpaikkojen sijainti Keuruun keskustan tuntumassa 250m * 250 m ruuduissa vuoden 2005 lopulla. Kartan rajaamalla alueella sijaitsee noin 2 600 työpaikkaa, jotka ovat keskittyneet suurelta osin Keuruun ydinkeskustaan, tässä selvitettävän asemakaavan muutosalueen koillispuolelle. 2 Hhttp://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;163447 3 Tilastokeskus: SuomiCD 2006
12 Kuva 11 Työpaikkojen sijoittuminen Keuruulla 31.12.2005 250m * 250m ruuduissa. Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavan sivun kartassa on kuvattu työpaikkojen sijoittumista laajemmalla alueella. Kartalla erottuvat etenkin kuntakeskukset.
13 Kuva 12 Työpaikkojen sijoittuminen 250 m ruuduissa 31.12.2005. Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML
14 Kuva 13 Työpaikat 250 metrin ruuduissa 31.12.2005. Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 2.4. Liikenne Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas liikenne lisää alueen kaupallista houkuttelevuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Keuruun keskustan läpäisevät valtatie 23 Jyväskylä- Pori ja kantatie 58 Mänttä-Vilppulasta Ähtäriin. Liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan keskustassa, jossa teiden liikenteeseen sekoittuu myös paikallista liikennettä. Oheisessa kartassa on esitetty Tiehallinnon liikennemääräkartat vuodelta 2008.
15 Kuva 14 Liikennemäärät tieverkolla 2008. Lähde: Tiehallinto
16 3. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella 3.1. Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella Pääosa Keuruun seutukunnan väestöstä sijoittuu Keuruun ja Multian keskustaajamiin. Oheisessa kartassa on esitetty väestön sijoittuminen Keuruulla ja lähikunnissa vuoden 2007 lopussa 250 m * 250 m ruuduissa. Kuntakeskusten lisäksi erottuu etenkin Keuruun Haapamäen kylä (hiukan alle 1 500 asukasta).
17 Kuva 15 Väestön sijoittuminen Keuruulla, Multialla ja lähikunnissa 31.12.2007 250m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa kartassa on kuvattu väestön sijoittuminen Keuruun keskustan alueella. Kartassa kuvatulla alueella asuu noin 6 700 asukasta.
18 Kuva 16 Väestön sijoittuminen Keuruun keskustassa 31.12.2007 250m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa taulukossa on kuvattu Keuruun sekä naapurikuntien väestökehitystä vuosina 2000-2009 ja ennustettua väestönkasvua 2009-2030. Väestöennuste on Tilastokeskuksen syksyllä 2009 julkaisema. Alueen väestönkasvu on vuosina 2000-2009 ollut negatiivista: yhteensä väestön määrä on Keuruulla ja naapurikunnissa laskenut yli 5 000 asukkaalla. Keuruulla väestö on vähentynyt noin tuhannella (vuonna 2009 asukkaita 10 757) ja Multialla 200 asukkaalla (1 831 asukasta). Väestöennusteen mukaan väestönkasvu pysyy negatiivisena tulevaisuudessakin. Keuruulle ja Multialle väestötappiota ennustetaan yhteensä lähes tuhannen asukkaan verran. Naapurikunnista ainoastaan Petäjävesi on väestökehitykseltään positiivinen johtuen todennäköisesti Jyväskylän läheisyydestä.
19 Taulukko 2 Asukasmäärä ja väestöennuste Keuruulla ja ympäryskunnissa 2000-2030. Lähde: Tilastokeskus 2000 2005 2009 2015 2020 2025 2030 2009-2030 2009-2030 (%) Keuruu 11 870 11 180 10 757 10 366 10 194 10 093 10 004-753 -7,0 % Multia 2 153 2 020 1 919 1 831 1 768 1 727 1 697-222 -11,6 % Keuruun seutukunta 14 023 13 200 12 676 12 197 11 962 11 820 11 701-975 -7,7 % Jämsä 25 023 24 327 22 949 22 148 21 615 21 250 20 962-1 987-8,7 % Mänttä-Vilppula 12 738 11 982 11 496 11 038 10 763 10 590 10 463-1 033-9,0 % Petäjävesi 3 780 3 703 3 979 4 224 4 450 4 647 4 782 803 20,2 % Virrat 8 236 7 851 7 612 7 296 7 211 7 171 7 158-454 -6,0 % Ähtäri 7 215 6 885 6 565 6 301 6 186 6 124 6 075-490 -7,5 % Yhteensä 71 015 67 948 65 277 63 204 62 187 61 602 61 141-4 136-6,3 % Alla olevassa teemakartassa esitetään vuosien 2009-2030 ennustettua väestökehitystä laajemmalta alueelta. Kartassa punainen väri kuvaa väestönkasvua ja sininen sitä vastoin vähentymistä. Kartasta voidaan havaita Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkiseutujen voimakas väestönkasvu. Keuruu sijoittuu näiden kasvukeskusten väliin alueelle, jossa väestö vähenee. Kuva 17 Ennustettu Väestön määrän muutos kunnittain vuosina 2009-2030. Lähde: Tilastokeskus Väestön ikääntyy koko maassa tulevina vuosina. Keuruun väestö on jo nykytilanteessa hieman iäkkäämpää kuin Suomessa keskimäärin, muttei merkittävästi eroa esimerkiksi Mänttä-Vilppulan tai Virtain tilanteesta. Tulevaisuudessa eläkeikäisten määrä kasvaa edelleen. Seuraavan sivun kuvissa on havainnollistettu väestön ikärakennetta ja sen muutosta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.
20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KOKO MAA Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Kuva 18 Väestön ikäjakauma Suomessa, Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna 2009 (Tilastokeskus) 80-84 70-74 60-64 50-54 40-44 30-34 20-24 10-14 80-84 70-74 60-64 50-54 40-44 30-34 20-24 10-14 0-4 0-4 497 464 448 328 221 260 362 332 265 247 235 245 308 306 246 221 Väestön ikärakenne - 2009 138 23 70 82 162 271 309 328 320 408 353 299 269 237 209 193 312 298 247 250 600 400 200 0 200 400 177 333 381 402 369 329 269 277 280 268 259 221 188 190 236 241 223 200 Miehet Naiset Väestön ikärakenne - 2030 77 463 165 227 413 414 394 368 322 283 274 277 255 254 195 154 161 237 258 242 191 500 400 300 200 100 0 100 200 300 400 531 500 600 80-84 70-74 60-64 50-54 40-44 30-34 20-24 10-14 0-4 0-6 7-15 16-64 65-74 75-90- 90-90- 90-80-84 70-74 60-64 50-54 40-44 30-34 20-24 10-14 0-4 466 441 414 305 348 313 262 265 262 244 215 190 240 249 234 212 Väestön ikärakenne - 2020 52 112 168 136 190 262 315 352 294 273 262 261 209 173 157 235 273 252 202 488 455 413 600 400 200 0 200 400 600 171 247 311 339 339 301 304 296 284 279 250 234 227 199 191 228 230 214 200 Miehet Naiset Väestön ikärakenne - 2040 280 320 352 347 318 302 307 295 273 272 240 230 201 164 163 231 247 233 190 400 300 200 100 0 100 200 300 400 Miehet Kuva 19 Naiset Väestön ikärakenne Keuruulla vusoina 2009-2020-2030-2040 (Tilastokeskus, väestöennuste) Miehet Naiset Väestön vanheneminen voi vaikuttaa kaupan palveluiden tarpeeseen. Yleisesti pidetään todennäköisenä, että lähipalveluiden tarve kasvaa. Tämä voi Keuruun kohdalla tarkoittaa sitä, että ostovoiman ulosvirtaus suurempiin kaupunkeihin (lähinnä Jyväskylään) vähenee. Kaupan saavutettavuuden kannalta väestön vanheneminen alkaa vaikuttaa vasta kaikkein vanhimmissa ikäluokissa, yli 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa. Nuoremmat eläkeikäiset
21 eivät yleensä tarvitse apua ostosten teossa ja pystyvät vielä liikkumaan autolla, mikä harvaan asutuilla seuduilla on tärkeää. Väestön vanheneminen ja kasvava palvelujen tarve voi kasvattaa kunta- ja kaupunkikeskustojen väestön määrää, kun ihmiset hakeutuvat lähemmäksi palveluja. 3.2. Kesäasutus Keuruulla ja Multialla oli vuonna 2004 yhteensä lähes 3 000 kesäasukasta (Tilastokeskus, SuomiCD 2006), mikä vastaa yli 20 % alueen vakituisista asukkaista. On kuitenkin huomioitava, että kesäasukkaat viettävät alueella vain pienen osan vuodesta. Siitä huolimatta kesäasukkaiden ostovoima ja sen tuoma vaikutus paikalliselle vähittäiskaupalle on merkittävä varsinkin kesäkuukausina. Seuraavassa kartassa on havainnollistettu kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Myös naapurikunnat ovat suosittua kesämökkialuetta. Varsinkin vesistöjen rannat ovat tiheän mökkiasutuksen alueita. Kuva 20 Kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Rakennustieto: Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 3.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön laskennallisesti vuoden aikana vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kun kulutusluku kerrotaan alueen
22 väkiluvulla, saadaan selville alueen ostovoima. Ostovoiman kasvu syntyy väestönkasvusta ja kulutuksen kasvusta, joka perustuu tulotason nousuun. Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu- ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavissa laskelmissa käytetty ostovoima perustuu Tuomas Santasalo Ky:n julkaisemiin Keski-Suomen vuoden 2009 kulutuslukuihin (Santasalo & Koskela: Vähittäiskauppa Suomessa 2008, päivitetyt luvut www.tuomassantasalo.fi 7.4.2010). Väestönkasvu perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen. Kulutuksen oletetaan kasvavan seuraavassa taulukossa esitettyjen lukujen mukaisesti. Erikoistavaroihin suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Ostovoiman arvioidaan kasvavan hitaammin vuoden 2020 jälkeen. Päivittäistavaraan suuntautuvan kulutuksen arvioidaan kasvavan hitaammin kuin erikoistavaroiden kulutuksen. Kasvuarviot edustavat melko maltillista kasvua, mutta kasvun toteutuminen edellyttää kuitenkin yleistä talouskasvua. Kasvuoletukset (prosenttia vuodessa): Vuosina 2009-2010: päivittäistavarakauppa 0,5 %, erikoistavarakauppa 1 % Vuosina 2010-2020: päivittäistavarakauppa 1,6 %, erikoistavarakauppa 3,2 % Vuosina 2020-2030: päivittäistavarakauppa 0,8 %, erikoistavarakauppa 2,4 % Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut Keski-Suomessa 2009 ja 2020-2030 Keski-Suomi 2009 2020 2030 Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi 2 852 3 331 3 595 Tilaa vievä kauppa 1 079 1 472 1 858 Muu erikoiskauppa pl. alkoholi 1 933 2 637 3 328 Erikoistavarakauppa yhteensä 3 012 4 110 5 186 Yhteensä 5 864 7 440 8 781 Alla olevassa kaaviossa esitetään vaikutusalueen (Keuruun seutukunta) vähittäiskaupan ostovoima miljoonina euroina vuonna 2009 ja ostovoiman kasvu vuosina 2009-2020 sekä 2020-2030. Ostovoiman laskemisessa on käytetty kulutuslukuina aikaisemmin esitetyn kasvuennusteen mukaisia lukuja. Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella vuonna 2009 on noin 72 miljoonaa euroa. Kasvua vuosina 2009-2020 arvioidaan olevan 14,1 milj. euroa ja vuosina 2020-2030 13,6 milj. euroa. Yhteensä ostovoiman kasvua on täten 27,7 milj. euroa ja
23 ostovoima vuonna 2030 on noin 100 miljoonaa euroa. Laskelmissa ei ole huomioitu ohikulkuliikenteen ja kesäasukkaiden Keuruulle jättämää ostovoimaa, mutta niiden voidaan arvioida tuovan vielä noin 10 % lisää esitettyihin lukuihin. Ostovoima esitetään tarkemmin toimialoittain seuraavassa kaaviossa: 120 100 13,6 80 14,1 milj. eur 60 40 2,1 3,3 7,4 71,9 6,9 20 0 33,5 4,1 3,9 24,6 13,7 Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoima 2009 Kasvu 2009-2020 Kasvu 2020-2030 Kuva 21 Ostovoima vaikutusalueella vuosina 2009-2030 3.4. Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvaessa tarvitaan uutta kaupan pinta-alaa, jotta lisääntynyt kulutuskysyntä pystytään tyydyttämään. Jos kaupan tarjonta ei kasvavilla alueilla lisäänny, voivat palvelut ruuhkautua. Asiointimatkat kasvavat, kun palveluja haetaan muilta alueilta. Lisäksi alikehittynyt tarjonta voi vaikuttaa hintatasoon kielteisesti, kun kilpailua ei synny. Ostovoiman kasvun lisäksi pinta-alan tarvetta lisää poistuva myymäläpinta-ala eli vanhojen tilojen purkaminen tai siirtyminen muuhun käyttöön, vaikutusalueen ulkopuolelta tuleva ostovoima (esim. ohikulkijat, matkailijat, alueella työssäkäyvät, kesäasukkaat) sekä kaupan konsepteihin liittyvät muutokset. Osa ostovoiman kasvusta voi suuntautua nykyisiin myymälöihin, joiden myyntiteho paranee. Varsinkin erikoistavarakaupassa huomattavakin osa ostovoiman kasvusta voi toteutua nykyisten myymälöiden myynnin kasvuna. Myös uudet jakelukanavat, kuten internet-kauppa voivat vähentää myymäläpinta-alan tarvetta. Oheisessa pinta-alantarpeen laskelmassa on tehty seuraavia oletuksia: kulutus kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan väestö kasvaa ennusteiden mukaisesti myyntitehokkuus, euroa/k-m2 o päivittäistavarakauppa 7 000 euroa/k-m2
24 o tilaa vievä kauppa 2 500 euroa / k-m2 o muu erikoistavarakauppa 3 000 euroa/k-m2, moottoriajoneuvojen kaupan lisäpinta-alan tarvetta ei ole arvioitu kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu eikä myöskään ostovoiman virtauksia tai ostosmatkailua Seuraavassa kaaviossa on esitetty laskelma vähittäiskaupan pinta-alan lisätarpeesta vaikutusalueella. Ostovoiman mukaisesti laskennallista pinta-alan lisätarvetta syntyy vuosina 2009-2020 noin 5 400 m2:n verran ja yhteensä vuosina 2009-2030 noin 11 000 m2. Tämän lisäksi tilantarvetta kasvattavat jonkin verran ohikulkuliikenteen ja kesäasutuksen alueelle jättämä ostovoima. Tarkemmat luvut toimialoittain esitetään alla olevassa kaaviossa. 12 000 10 000 8 000 5 975 kasvu, m2 6 000 4 000 2 893 4 003 2 000 0 1 938 584 950 Kasvu 2009-2020 Kasvu 2009-2030 Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 22 Vähittäiskaupan tilantarpeen kasvu vaikutusalueella vuosina 2009-2030 3.5. Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla Seuraavassa kartassa on kuvattu ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna 2008. Virtauksen laskemisessa otetaan huomioon asukkaiden muodostama ostovoima ja vähittäiskaupan liikevaihdosta johdettu myynti. Virtausindeksinä 100 tarkoittaa sitä, että kunta on omavarainen, eli sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuria. Yli 100 kuvaa positiivista ostovoiman virtausta, jolloin kunnassa tapahtuva myynti on suurempaa kuin asukkaiden muodostama ostovoima. Indeksin ollessa alle 100 tilanne on päinvastainen. Ostovoiman virtaus ei kuitenkaan kuvaa virtausten suuntia kuntien välillä: se ei kerro, mistä ostovoima virtaa kuntaan, tai minne kunnan ostovoima suuntautuu.
25 Keuruulla ostovoiman virtaus on indeksilukuna 114, eli kuntaan virtaa ostovoimaa muualta noin 9,4 miljoonan euron edestä. Pääosa virtauksesta on luultavasti peräisin Multialta, josta ostovoimaa virtaa ulos on noin 6,2 miljoonaa euron arvosta. Muut naapurikunnat ovat Petäjävettä lukuun ottamatta omavaraisia. Kuva 23 Ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna 2008 Ostovoiman virtauksen kanssa samansuuntainen tunnusluku on vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden. Jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin, on kaupan tarjonta alueella runsasta väkilukuun nähden ja kunta on siis ostovoiman virtauksen kohde. Vastaavasti, jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi pienempi kuin Suomessa keskimäärin, on tarjonta väkilukuun nähden vähäistä ja asukkaat asioivat muualla: ostovoima virtaa ulos kunnasta. Asukaskohtainen liikevaihto mahdollistaa vertailun toimialoittain eri kaupan alojen suhteen. Tilastokeskus ei kuitenkaan kuntakohtaisissa liikevaihtoluvuissaan julkaise liikevaihtotietoja, jos toimipaikkoja kunnassa on vähemmän kuin kolme. Niinpä seuraavan sivun kuviossa osa luvuista on jouduttu arvioimaan. Koko vähittäiskaupassa Keuruu, Jämsä ja Mänttä-Vilppula ovat melko tasavahvoja noin 5 200 euroa / asukas liikevaihdollaan. Luku jää kuitenkin koko maan keskiarvoa (n. 5 900 euroa/asukas) alhaisemmalle tasolle, mikä selittyy osin Suomen keskiarvoa hieman matalammalla kulutuksella ja tulotasolla. Osin lienee kyse myös siitä, että näistä pienehköistä kaupungeista osa ostosmatkoista suuntautuu aina suurempiin, vetovoimaisiin ja kaupallisesti monipuolisiin keskuksiin. Päivittäistavarakaupassa Keuruun liikevaihto on selvästi pienempi kuin koko maan keskiarvo, mutta tilaa vievässä erikoiskaupassa
26 asukaskohtainen liikevaihto on jopa hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin ja muussa erikoiskaupassa luku on vain hieman koko maan tasoa pienempi. Vuoden 2008 tiedoissa eivät vielä ole mukana Keuruun uusi Lidl eikä Expert, jotka nostaisivat päivittäistavarakaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan lukuja hieman tässä esitetystä. 7 000 6 000 5 291 5 129 5 328 5 159 5 889 Liikevaihto (e / asukas) 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1 874 2 423 4 477 2 737 1 024 2 984 2 731 1 776 2 704 2 000 3 269 948 685 1 054 961 514 905 1 606 849 1 461 1 542 647 1 494 1 963 1 715 0 Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavarakauppa + tavaratalo 0 0 Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Koko maa Kuva 24 Liikevaihto (euroa /asukas) kunnittain vuonna 2008
27 4. Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat teettäneet FCG Oy:llä Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen. Selvitys on valmistunut 26.4.2010. Selvityksen taustalla on ollut tarve tarkistaa Keski-Suomen maakuntakaavaa kaupan suuryksiköiden osalta. Keski-Suomen liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen. 4. vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteen on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu osittain samoja aiheita kuin tässä raportissa, mm. ostovoiman kehitystä ja laskennallista liiketilan tarvetta kunnittain. 4.1. Eroja Tämän raportin ja FCG:n laatiman Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen välillä on joitain eroja ostovoiman kasvuarvioissa. Erot johtuvat erilaisista kulutusluvuista, jotka ovat laskelmien pohjana. Molemmissa selvityksissä on käytetty Tuomas Santasalo Ky:n kulutuslukuja, mutta Tuomas Santasalo on päivittänyt lukuja FCG:n selvityksen jälkeen. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut vuodelle 2009 ovat hieman suuremmat kuin FCG:n käyttämät vuoden 2008 luvut. Toinen ostovoiman kasvuarvioiden eroa selittävä tekijä ovat erot kasvuoletuksissa. FCG:n selvityksessä on kulutuksen kasvuksi arvioitu tasainen 1% vuodessa päivittäistavarakaupassa ja 2 % vuodessa erikoistavarakaupassa vuoteen 2030 asti. Käsillä olevassa selvityksessä kasvuoletukset ovat hieman suurempia ja kasvun on arvioitu hidastuvan vuoden 2020 jälkeen. Tästä syystä vähittäiskaupan lisätilantarve painottuu käsillä olevassa selvityksessä vuosille 2010-2020 ja FCG:n selvityksessä vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Erot lisätilantarpeen arvioissa ovat lopulta kuitenkin varsin pieniä: koko vähittäiskaupan laskennallinen lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä on käsillä olevassa selvityksessä vain noin 1000 kerrosneliömetriä suurempi kuin FCG:n palveluverkkoselvityksessä.