17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet
2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen väestö... 6 1.2. Ostovoima... 8 1.3. Vähittäiskaupan myynti...10 1.4. Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve...10 1.5. Kaupan verkosto ja hankkeet...12 2. Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumiskohteena...16 2.1. Itäinen ohikulkutie - suunnitelmat...16 2.2. Uudet liittymät kaupan kannalta...19 2.2.1. Rengonharjun ETL...20 2.2.2. Eskoon ETL...20 2.2.3. Routakallion ETL...21 2.2.4. Matalamäen ETL...21 2.2.5. Takamäen ETL...22 2.2.6. Nurmon ETL...22 2.3. Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumisen kannalta...23
3 Johdanto Eteläisen Seinäjoen laajentumisalueiden ja itäväylän (VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien) osayleiskaavaluonnoksella mahdollistetaan ohikulkutien rakentaminen ja tutkitaan kaupunkirakenteen laajentumismahdollisuudet. Osayleiskaavaluonnoksesta on useampi vaihtoehto, joissa ohikulkutielle on esitetty eri linjausvaihtoehtoja maankäyttöratkaisuineen. Suunniteltava itäinen ohikulkutie muodostaa kaupallisesti merkittävän väylän. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää ennakoida nykyisten ja tulevien liittymä- ja risteysalueiden vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia. Tässä selvityksessä arvioidaan yleiskaavatasolla keskeisten risteys- ja liittymäalueiden maankäyttöä. Arvioidaan uuden ohikulkutien kaupallinen merkitys ja esitetään risteysalueiden alustavat käyttötarkoitusvaihtoehdot. Taustana ohikulkutien kaupalliseen arviointiin on väestö- ja ostovoimakehitys sekä nykyinen ja tuleva kaupan palveluverkko Seinäjoen markkina-alueella. Tämä selvitys on tehty Seinäjoen kaupungin toimeksiannosta yhteistyössä Seinäjoen kaavoitusyksikön ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kanssa. Espoossa 17.7.2008 Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti
4 Yhteenveto Valtatie 19 parantamista suunnitellaan välille Rengonkylä Nurmo. Nykyinen Seinäjoen keskustan läpi kulkeva tie korvautuu itäiselle ohikulkutiellä, jonka varrelle suunnitellaan kuutta uutta eritasoliittymää. Samalla muodostuu etenkin pidemmällä aikavälillä kiinnostavia kaupan ja muiden yritysten sijaintipaikkoja. Seinäjoki muodostaa yli 200.000 asukkaan markkina-alueen. Seinäjoen kaupungin asukasluku on vuoden 2009 alusta noin 56.000 ja väestöennusteet lupaavat selvää kasvua. Yhdessä kulutuksen kasvun kanssa Seinäjoen ja koko markkina-alueen ostovoima on selvässä kasvussa tulevaisuudessa. Varovaisen ennusteen mukaan alueelle tarvitaan reilusti yli 100.000 neliötä kokonaan uutta kaupan pinta-alaa vuoteen 2025 mennessä. Kaupan hankkeita on myös runsaasti vireillä ja niistä suurimmat sijoittuvat Jouppiin ja Kapernaumiin. Suunnitteilla olevat kaupan hankkeet kattavatkin kaupan pinta-alan lisätarpeen pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Siten itäisen ohikulkutien kehittyminen kaupan alueena tapahtunee vasta pidemmällä aikavälillä. Kaupan ostovoiman kasvun kehittyminen seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaisevassa asemassa arvioitaessa itäisen ohikulkutien kiinnostavuutta kaupan sijaintipaikkana. Nykyisin Seinäjoen seudun kaupan tarjonta on keskittynyt Joupin ja Hyllykallion väliselle vyöhykkeelle, jonne lähes kaikki hypermarket- ja tilaa vievä kauppa on keskittynyt. Seinäjoen keskusta on puolestaan keskustahakuisen erikoiskaupan ylivoimainen keskus. Valtaosa kaupan hankkeistakin sijoittuu nykyisten kaupan keskittymiin tai niiden tuntumaan. Itäinen ohikulkutie tarjoaa vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tulevaisuudessa etenkin tilaa vievälle kaupalle ja liikennepalveluasemille. Myös päivittäistavarakaupan suuryksikön eli hypermarketin sijoittaminen itäisen ohikulkutien varteen voi olla perusteltua asukasmäärän kasvaessa eteläisissä kaupunginosissa. Keskustahakuisen erikoiskaupan ja kauppakeskuksien sijaintipaikkana Seinäjoen keskusta ja Jouppi ovat itäistä ohikulkutietä suositeltavampia, sillä ne sijaitsevat väestöön nähden keskeisemmällä paikalla.
5 Kaupan kannalta itäisen ohikulkutien kiinnostavimmat sijaintialueet ovat Eskoon, Takamäen ja Nurmon liittymät. Näissä kolmessa liittymässä yhdistyvät sijainti kiinni (tulevassa) taajamarakenteessa ja suuret liikennemäärät isojen teiden risteyksessä. Eskoon liittymä sijaitsee Seinäjoen eteläisten kaupunginosien kannalta parhaalla paikalla. Uudet asuinalueet levittyvät aivan liittymän tuntumaan vuosina 2020-2030. Lisäksi alue sijaitsee Peräseinäjoentien varrella ja ennustetut liikennemäärät ohikulkutiellä ovat kohtalaisen suuret. Pidemmällä aikavälillä Eskoon liittymästä olisikin mahdollista muodostaa hypermarketin ja tilaa vievän kaupan muodostama kaupan keskittymä. Alue on selvästi erillään Seinäjoen nykyisistä kaupan keskittymistä, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Takamäen liittymä on kiinni taajamarakenteessa ja asuinalueet ovat aivan lähellä. Liittymä sijaitsee valtateiden risteyksessä ja ennustetut liikennemäärät ovat ohikulkutiellä suurimmillaan juuri tässä liittymässä. Takamäen liittymän rooliksi voisi soveltua tilaa vievä kauppa tai erikoiskauppa, joka ei suoraan kilpailisi Kapernaumiin todennäköisesti sijoittuvien kaupan yksiköiden kanssa. Liikennepalveluaseman paikkana Takamäen liittymä olisi yksi ohikulkutien parhaista. Nurmon eritasoliittymä muodostaa Seinäjoen portin pohjoisesta lähestyville. Nykyisin Kauhajoen ja Lapuan välinen tieosuus on seudun vilkkain, ja Seinäjoen kauppa on keskittynyt tälle samalle nauhalle. Nurmon liittymä soveltuisi etenkin liikennepalveluaseman ja mahdollisesti tilaa vievän erikoiskaupan sijaintialueeksi. Rengonharjun ja Matalamäen liittymät ovat kaupan kannalta vähemmän kiinnostavia sijaintikohteita, sillä parempia liittymäalueita on runsaasti tarjolla. Sen sijaan nämä alueet soveltuvat hyvin esimerkiksi logistiikan ja teollisuuden sijaintialueiksi. Itäisen ohikulkutien myötä Seinäjoelle syntyy runsaasti uusia kaupan ja muun yritystoiminnan mahdollisia sijaintipaikkoja, joista suurin osa etenkin kaupan osalta toteutuu kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.
6 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana 1.1. Seinäjoen markkina-alueen väestö TNS Gallup Oy on määrittänyt Seinäjoen markkina-alueen. Päämarkkina-alue on laaja ja sillä on asukkaita noin 209.000. Seinäjoen päämarkkina-alue sisältää myös Töysän ja Kauhajoen paikallismarkkina-alueet, jotka ovat alisteisia Seinäjoen päämarkkina-alueelle 1. Seinäjoen markkina-alue on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän jälkeen. Esimerkiksi Vaasan markkina-alueella on vain noin 120.000 asukasta. Seuraavaan karttaa Seinäjoen päämarkkina-alue on rajattu mustalla viivalla. 0 30 60 kilometriä PIETARSAARI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI Töysä Kauhajoki JYVÄSKYLÄ Kankaanpää Jämsä Kuva 1 PORI TAMPERE Seinäjoen kaupallinen markkina-alue (lähde: TNS Gallup Oy) 1 Punaisella merkityllä Seinäjoen paikallismarkkina-alueella on asukkaita noin 137.000
7 Seinäjoen kanssa kilpailevia kaupallisia keskuksia ovat pohjoisessa Kokkolan ja Pietarsaaren muodostama tarjontakokonaisuus. Etelässä Seinäjoen markkina-aluetta rajaavat Tampereen ja Porin keskittymät. Lännessä kilpakumppanini on Vaasa, jonka markkina-alue puristuu melko kapeaksi Seinäjoen tarjonnan vaikutuksesta. Jyväskylä rajoittaa Seinäjoen markkinaalueen laajentumista itään päin. Vuoteen 2025 mennessä Seinäjoen markkina-alueen väkimäärän ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Markkina-alueen ytimen eli Seinäjoen (ml. Nurmo ja Ylistaro) väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan selvästi, mutta etenkin markkina-alueen reunoilla väkimäärä vähenee selvästi. Seuraavassa taulukossa on osoitettu Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestömäärät vuonna 2006 sekä Tilastokeskuksen ennusteet vuoteen 2030 asti. Seinäjoen markkina-alueen väestöennuste v. 2010-2030 250 000 200 000 150 000 100 000 109 419 106 063 102 980 100 964 99 582 98 411 44 674 44 544 44 523 44 642 44 780 44 830 Muu markkina-alue Muu seutu Seinäjoki 50 000 54 616 57 252 60 076 62 376 64 162 65 456 0 v. 2006 v. 2010 v. 2015 v. 2020 v. 2025 v.2030 Kuva 2 Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestöennusteet 2006-2030 Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittuminen Seinäjoen kaupunkiseudulla ruuduittain vuonna 2005.
8 Kuva 3 Väestön sijoittuminen 250 m * 250 mm ruutuihin Seinäjoen kaupunkiseudulla (Tilastokeskus, väestötieto 31.12.2005) Itäinen ohikulkutie jää melko kauas nykyisistä väestökeskittymistä etenkin Seinäjoen eteläosissa. 1.2. Ostovoima Ostovoimaa on arvioitu henkilökohtaisen kulutusluvun perusteella. Kulutusluku kertoo, kuinka paljon yksi henkilö keskimäärin kuluttaa vuodessa vähittäiskauppaan. Alueen ostovoima saadaan laskettua, kun kulutusluku kerrotaan väestön määrällä. Kulutusluvuissa lähteenä on käytetty päivittäistavarakaupan osalta Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun Väli-Suomen lukuja vuodelta 2002. Erikoiskaupan osalta lähteenä on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa 2003 -selvityksen Etelä-Pohjanmaan lukuja. Erikoiskaupan kulutusluku ei sisällä apteekkikauppaa. Kulutusluvut on päivitetty vuoden 2005 tilanteeseen. Oheisessa taulukossa on esitetty kulutusluvut vuonna 2005, 2015 ja 2025. Kulutusluvun on ennustettu kasvavan yleisen ostovoiman kasvun myötä seuraavasti: Päivittäistavara: 1 % vuodessa (0,5 % vuoden 2015 jälkeen) Erikoistavara: 2,5 % vuodessa (1,7 % vuoden 2015 jälkeen)
9 Taulukko 1 Vähittäiskaupan kulutusluvut Seinäjoen seudulla vuosina 2005, 2015 ja 2025 Toimiala v. 2005 v. 2015 v. 2025 Päivittäistavarat 2 064 2 280 2 396 Muotikauppa 474 607 718 Kodintekniikkakauppa 414 530 628 Rautakauppa 315 403 477 Sisustuskauppa 225 288 341 Muu erikoiskauppa 567 726 859 Erikoiskauppa yht. 1 995 2 554 3 023 Yhteensä 4 059 4 833 5 419 Ostovoiman kasvua laskettaessa on huomioitu väestömäärän muutokset (Tilastokeskuksen ennuste) ja kulutuksen kasvu (kulutusluvut). Erikoiskauppa kasvaa selvästi päivittäistavarakauppaa nopeammin. Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoima Seinäjoen seudulla on 204 miljoonaa euroa ja erikoistavaran 197 miljoonaa euroa 2. Koko Seinäjoen markkina-alueen vähittäiskaupan ostovoima on noin 850 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet on päivittäistavaraa. Taulukko 2 Vähittäiskaupan ostovoima Seinäjoen seudulla ja koko markkina-alueella v. 2005 Ostovoima, milj. euroa Toimiala Seinäjoen seutu Muu markkinaalue Markkinaalue yht. Päivittäistavarat 204 228 431 Muotikauppa 47 52 99 Kodintekniikkakauppa 41 46 87 Rautakauppa 31 35 66 Sisustuskauppa 22 25 47 Muu erikoiskauppa 56 63 119 Erikoiskauppa yht. 197 220 417 Yhteensä 401 448 849 Alueen omien asukkaiden lisäksi ostovoimaa Seinäjoen markkina-alueen myymälöihin tuovat matkailijat, mökkiläiset ja muut ohikulkijat. Etenkin hyvien liikenneyhteyksien päässä olevat kaupan yksiköt hyötyvät ohikulkijoista. Tuurin kyläkaupan asiakkaat tulevat ostoksille keskimäärin jopa 200 kilometrin päästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla (ylempi taulukko) ja Seinäjoen markkina-alueella (alempi taulukko) vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 3 Ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla ja markkina-alueella v. 2005-2025 Ostovoima, milj. euroa Toimiala v. 2005 v. 2015 v. 2025 Päivittäistavarat 204 238 261 Erikoistavarat 197 267 329 Yhteensä 401 506 590 Ostovoima, milj. euroa Toimiala v. 2005 v. 2015 v. 2025 Päivittäistavarat 431 473 500 Erikoistavarat 417 530 630 Yhteensä 849 1003 1130 2 Seinäjoen seutu kattaa tässä Seinäjoen seutukunnan (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro) sekä Eteläiset seinänaapurit (Jalasjärvi, Kurikka)
10 Päivittäistavarakaupan kasvu on ennusteen mukaan Seinäjoen seudulla 57 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 69 miljoonaa euroa. Erikoistavaroiden kasvu on puolestaan Seinäjoen seudulla yli 130 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella noin 210 miljoonaa euroa. 1.3. Vähittäiskaupan myynti Oheisessa taulukossa on laskettu Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin vuodelta 2005. Toimipaikkarekisterissä ilmoitettu liikevaihto on muunnettu myynniksi lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero 8-22 % toimialasta riippuen. Taulukko 4 Vähittäiskaupan myynti Seinäjoen seudulla vuonna 2005 Toimiala Milj. Pt-kaupat + kioskit 142 Pt-kauppa tavarataloissa 91 Pt-erikoiskaupat + Alko 14 Päivittäistavarakauppa 247 Erikoiskauppa pt-kaupoissa 73 Tilaa vievä kauppa 86 Muu erikoistavarakauppa 106 Erikoiskauppa yhteensä 265 YHTEENSÄ 512 Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti on keskittynyt pääosin Seinäjoen kaupunkiseudulle. Tavaratalojen myynti on yhteensä noin 164 miljoonaa euroa eli kolmannes koko seudun myynnistä. Yhteensä vähittäiskaupan myynti oli seudulla 512 miljoonaa euroa, josta suurin osa erikoiskauppaa. 1.4. Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve Ostovoiman virtaus lasketaan alueen ostovoiman ja alueella tapahtuvan myynnin erotuksena. Ostovoimaa virtaa ulos silloin, kun myynti on alueen ostovoimaa pienempää. Ostovoiman virtaus on tunnusluku, joka kuvaa vähittäiskaupan tarjontaa suhteessa alueen väestöön. Se ei kerro, mihin ulos virtaava ostovoima suuntautuu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja ostovoiman virtaus Seinäjoen seudulla vuonna 2005. Indeksi kuvaa virtauksen suhteellista osuutta. Indeksin ollessa 100 koko alueen ostovoima jäisi omalle alueelle. Seinäjoen seudulla ostovoima sisäänvirtaus on melko voimakasta etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Sen sijaan tilaa vievässä kaupassa sisäänvirtaus oli heikompaa. Tilaa vievä kauppa pitää sisällään seuraavat toimialat: Huonekalujen, valaisimien ja muiden taloustavaroiden vähittäiskauppa Kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa
11 Rautakauppatavaroiden, maalien ja lasin vähittäiskauppa Taulukko 5 Ostovoiman virtaukset Seinäjoen seudulla v. 2005 Seinäjoen seutu Myynti Ostovoima Virtaus Toimiala milj. milj. milj. indeksi Päivittäistavarat 247 204 43 121 Tilaa vievä kauppa 104 94 10 111 Muu erikoiskauppa 161 103 58 157 Erikoiskauppa yht. 265 197 69 135 Yhteensä 512 401 112 128 Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoiman sisäänvirtaus oli seudulla 43 miljoonaa euroa, mikä on 21 % yli alueen oman ostovoima. Erikoiskaupassa Seinäjoen seudullinen asema tulee vieläkin paremmin esiin: seudulla myytiin 69 miljoonaa euroa enemmän kuin seudun asukkaiden oma ostovoima oli. Seuraavassa on johdettu laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle. Laskelma perustuu seuraaviin olettamuksiin: väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan kulutus kasvaa maltillisesti ed. lukujen mukaan Seinäjoen seudun kaupallinen asema säilyy suhteellisesti ennallaan eli ostovoimavirtausindeksi säilyy nykyisellään (nykyinen asema: pt-kauppa 121 ja etkauppa 135) Seinäjoen seudun kaupallinen asema paranee hieman suhteellisesti eli ostovoimavirtausindeksi kasvaa (vahvistuva asema: pt-kauppa 130 ja et-kauppa 160) Pt-tehokkuus 6.500 euroa/my-m2 Et-tehokkuus 2.500 euroa/my-m2 Myynti-m2 * 1,3 = kem2
12 Taulukko 6 Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle Myyntiala Kerros-ala Toimiala v. 2005-2015 v. 2015-2025 v. 2005-2025 v. 2005-2015 v. 2015-2025 v. 2005-2025 Nykyinen Päivittäistavarat 6 477 4 213 10 690 8 420 5 477 13 897 asema Erikoistavarat 39 428 34 919 74 348 51 257 45 395 96 652 Yhteensä 45 906 39 132 85 038 59 677 50 872 110 549 Vahvistuva Päivittäistavarat 6 949 4 520 11 469 9 034 5 876 14 910 asema Erikoistavarat 46 802 41 450 88 252 60 843 53 885 114 728 Yhteensä 53 751 45 970 99 721 69 877 59 761 129 638 Laskelman mukaan päivittäistavarakaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2025 mennessä on 14.000-15.000 kerrosneliötä. Erikoiskaupan uutta pinta-alaa puolestaan tarvittaisiin lähes 96.000-115.000 neliötä. Ostovoiman kasvun edellyttämän pinta-alan lisäksi kaupan lisärakentamista edellyttävät: poistuva pinta-ala siirtyvä pinta-ala kauppakeskusten ravintola- ja palvelutarjonta autokaupat, joita ei ole tässä huomioitu Kulutuksen kasvun kehitys tulevaisuudessa on merkittävin tekijä, joka voi muuttaa kaupan lisärakentamisen tarvetta. Tästä syystä edellistä laskelmaa voidaan pitää vain suuntaaantavana. Joka tapauksessa ostovoiman kasvun edellyttämä pinta-alan lisätarve on Seinäjoen seudulla huomattavaa. 1.5. Kaupan verkosto ja hankkeet Seuraavassa kartassa on esitetty keskustahakuisen erikoistavarakaupan sekä hypermarkettien ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella. Valtaosa keskustahakuisesta erikoiskaupasta sijoittuu Seinäjoen keskustaan, joka rajautuu Anttila-tavaratalon, Tavaratalo Lehtisen sekä Torikeskus-kauppakeskuksen väliselle alueelle. Keskustan ulkopuoliset tavaratalot ovat Joupin Citymarket-hypermarket ja Sopuraha-halpatavaratalo sekä Hyllykallion Prisma- ja Minimani-hypermarketit.
13 Kuva 4 Keskustahakuisen erikoiskaupan ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella Päivittäistavarakaupan rungon muodostavat hypermarketit, joita on Seinäjoen seudulla kaupunkiseudulla tällä hetkellä 3 (Citymarket, Prisma, Minimani). Lisäksi suurempia supermarketteja on keskustassa sekä eteläisissä kaupunginosissa. Lisäksi pienempiä päivittäistavarakauppoja on sijoittunut melko tasaisesti asuinalueilla. Keskustahakuinen erikoistavarakauppa on Seinäjoen seudulla keskittynyt valtaosin Seinäjoen keskustaan. Keskustan erikoiskaupan ankkureina toimivat tavaratalot (Anttila ja Lehtinen) sekä kauppakeskukset (Torikeskus, Epstori). Lisäksi keskustasta löytyy suuri joukko erikoiskauppoja eri toimialoilta. Myös hypermarketeissa on jonkin verran tarjolla keskustalle tyypillisiä toimialoja. Seinäjoen ulkopuolisissa kunnissa keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta on melko vaatimatonta. Yleensä tarjonta on sitä monipuolisempi mitä enemmän asukkaita kunnassa on ja mitä kauempana se on Seinäjoesta. Tuurin kyläkaupan tarjonnasta suuri osa on nimenomaan keskustahakuista erikoiskauppaa. Tilaa vievän kaupan tarjonta on myös keskittynyt pääosin Seinäjoelle. Seuraavassa kartassa on esitetty tilaa vievän kaupan sijaintialueet.
14 Hyllykallio Rengastie Jouppi Kapernaumi Kuva 5 Tilaa vievän kaupan sijoittuminen Seinäjoella Suurin tilaa vievän kaupan keskittymä on Rengastiellä, johon on sijoittunut valtaosa seudun huonekalukaupasta. Alueella toimii myös mm. kodinkoneliike Gigantti. Joupin alueen tilaa vievän kaupan tarjonnasta vastaa K-rauta, Laattapiste sekä autokaupat. Hyllykalliosta puolestaan löytyvät mm. Masku-huonekalukauppa sekä keittiökalusteliikkeitä. Kapernaumissa tilaa vievän kaupan yksiköitä ovat mm. Markantalokodinkoneliike sekä Starkki. Seinäjoen seudulla on vireillä joukko kaupan hankkeita. Joupin alueella on hyvät mahdollisuudet kehittyä mittavaksi kaupan keskittymäksi. Alueelle olisi mahdollista toteuttaa jopa yli 100.000 neliötä kaupan pinta-alaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin uuden liittymän toteuttamista kantatie 67:ltä. Kapernaumin-Pohjan alueelle on myös suunniteltu mittava määrä uutta kaupan toimitilaa. Suuruusluokaltaan Kapernaumin hankkeet ovat noin 50.000 neliötä, ja ne sisältäisivät sekä päivittäistavarakauppaa että erikoistavarakauppaa. Jouppi Keskusta Kapernaumi- Pohja Myös Seinäjoen keskustassa on vireillä useita liiketilaa lisääviä hankkeita. EPS-torin kortteliin on jo rakenteilla uutta liiketilaa erikoiskaupalle. Tämän lisäksi
15 mm. vanhalle torille(ns. Maakunta-aukio) ja keskustorin alueelle (Vekseliaukio) on suunnitteilla uutta liiketilaa. Keskustakortteleissa on muitakin hankepotentiaaleja. Näin keskustan asema etenkin erikoiskaupan keskuksena on vahvistumassa. Suurin osa seudun kaupan hankkeista on toteutumassa nimenomaan Seinäjoelle, mutta myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa on kaupan hankkeita vireillä. Näistä merkittävin on Lapuan Novapark, johon on ensivaiheessa tavoitteena ottaa käyttöön noin kolmasosa alueesta ja toteuttaa sille noin 15.000-20.000 m2 kaupan pinta-alaa. Alueelle mahtuisi jopa 60.000 m2. Myös Tuurin kyläkaupan alueella on uusia kaupan hankkeita vireillä ja alueelle on tavoitteena kyläkaupan laajennuksen lisäksi toteuttaa muita etenkin tilaa vievän kaupan hankkeita.
16 2. Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumiskohteena 2.1. Itäinen ohikulkutie - suunnitelmat Itäinen ohikulkutie tuo kuusi uutta eritasoliittymää, joiden läheiset alueet ovat kaupan ja yritystoiminnan kannalta potentiaalia sijaintipaikkoja. Ohikulkutie linjauksessa on kaksi vaihtoehtoa, joiden erot näkyvät seuraavassa kartassa. Kuva 6 Itäisen ohikulkutien vaihtoehdot Kaupan ja yritystoiminnan sijoittumisen kannalta vaihtoehtojen väliset erot ovat pieniä. Suurimmat erot ovat Rengonharjun ja Routakallion liittymissä. Rengonharjun VEB2 on lähempänä lentokenttää ja irrallaan asutuksesta verrattuna VEB1 ja VEA vaihtoehtoihin. Routakalliossa VE1 on taas selvästi VE2:sta lähempänä kaavassa olevia työpaikka-alueita. Seuraavissa kartoissa on esitetty linjausvaihtoehtojen osayleiskaavaluonnokset sekä maankäyttösuunnitelmat.
17 IB 2A Kuva 7 Itäväylän ja eteläisen Seinäjoen yleiskaavaluonnokset
18 Kuva 8 Linjausvaihtoehtojen maankäyttöennusteet (Ramboll)
19 Vaihtoehtojen välisissä liikennemääräennusteissa ei ole olennaisia eroja. Seuraavassa kartassa on esitetty liikennemääräennusteet vaihtoehdoille VE1B ja VE2A. Koko ohikulkutien liikennemäärät vaihtelevat välillä 4.700-12.700 välillä. Suurimmillaan liikennemäärät ovat Eskoon ja Takamäen liittymien välissä. Kuva 9 Liikennemääräennusteet Seinäjoella 2.2. Uudet liittymät kaupan kannalta Seuraavassa kutakin uutta liittymää on arvioitu yritystoiminnan ja erityisesti vähittäiskaupan sijaintialueina. Erityistä huomiota kiinnitetään tulevaan osayleiskaavan mukaiseen yhdyskuntarakenteeseen, liikennemääriin sekä nykyiseen kaupan palveluverkkoon ja suunniteltuihin kaupan hankkeisiin.
20 2.2.1. Rengonharjun ETL Rengonharjun liittymän etuna on sijainti lähellä lentokenttää. Se on myös ensimmäinen liittymä Seinäjokea etelästä lähestyttäessä eli toimii kaupungin porttina. Toisaalta Rengonharjun liittymä jää melko kauas väestön tulevasta painopisteestä. Näin kaupallisten toimintojen sijoittumisen kannalta se ei ole paras mahdollinen ohikulkutien liittymistä. Liittymän lähellä on jo nykyisin toimiva Teboil-liikennepalveluasema, joten ko. toimintojen sijoittaminen liittymään ei ole tarpeellista. IB Rengonharjun eritasoliittymän läheisyyteen sijoittuva yritystoiminta voisi olla etenkin kuljetukseen, logistiikkaan ja varastointiin liittyviä toimintoja. Liikenteellinen sijainti ja lentokentän läheisyys tukevat tätä. Toisaalta Rengonharjun liittymä voi toimia tulevaisuudessa Eskoon liittymän laajennusalueena palvelu-, teollisuuden ja työpaikkatoimintojen sijoittumisessa. 2A 2.2.2. Eskoon ETL Eskoon liittymä sijaitsee Seinäjoen eteläisten kaupunginosien kannalta parhaalla paikalla. Uudet asuinalueet levittyvät aivan liittymän tuntumaan vuosina 2020-2030. Lisäksi alue sijaitsee Peräseinäjoentien varrella ja ennustetut liikennemäärät ohikulkutiellä ovat kohtalaisen suuret. Uusista liittymistä Eskoo soveltuukin parhaiten jopa päivittäistavarakaupan suurmyymälän sijaintipaikaksi. Liittymän tuntumaan sijoitettava kaupan keskus toimisi uusien asuinalueiden lähikauppana sekä mahdollisesti koko Seinäjoen eteläisten osien lähimpänä ja helpoimmin saavutettavana hypermarkettina. Myös tilaa vievän kaupan kannalta Eskoon liittymä on yksi parhaista ohikulkutien liittymistä: Helppo saavutettavuus eri puolilta Seinäjokea ja koko Seinäjoen markkina-alueelta yhdistettynä läheisiin kasvaviin asuinalueisiin. Pidemmällä aikavälillä Eskoon liittymästä olisikin mahdollista muodostaa hypermarketin ja tilaa vievän kaupan muodostama kaupan keskittymä. Alue on selvästi erillään Seinäjoen nykyisistä kaupan keskittymistä, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Alueesta
21 voisi muodostua myös Seinäjoen kaupallinen portti etelästä lähestyttäessä. 2.2.3. Routakallion ETL Routakallion liittymän paikka riippuu ohikulkutien linjausvaihtoehdoista. Linjausvaihtoehto 1 kulkee lähempänä kaavan mukaisia asuin- ja työpaikkaalueita, ja olisi siten yritystoimintojen sijoittumisen kannalta parempi vaihtoehto. Linjausvaihtoehto 2 on puolestaan selvästi erillään taajamatoiminnoista. Ve2A mukaisessa ratkaisussa liittymän eteläpuolinen alue kuitenkin varataan palvelulle, teollisuudelle tai työpaikka-alueelle, vaikka se kaavaluonnosvaiheessa onkin maatalousaluetta. Maankäyttösuunnitelmassa alue on varattu teollisuudelle tai palveluille. Seinäjoen kaupunki pyrkii kehittämään Routakallion aluetta maanoton poistuttua (~2015) monipuolisena virkistysalueena, jonne tulisi sijoittumaan myös matkailuun tms. liittyvää toimintaa. IB Routakallion liittymän ympäröivien alueiden kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana toteutuu todennäköisesti vasta pidemmällä aikavälillä. Ohikulkutien muut liittymäalueet sekä nykyiset yritysalueet täyttävät yritystoiminnan tilantarpeet pitkäksi aikaa. Kaupan kannalta Routakallion liittymä ei ole edes pidemmällä aikavälillä suositeltava sijaintipaikka. 2A 2.2.4. Matalamäen ETL Matalamäen liittymä sijaitsee Kapernaumin teollisuusalueen tuntumassa ja liittymän tuntumaan on mahdollista laajentaa teollisuusaluetta. Liittymä parantaisi alueen saavutettavuutta ja Haapamäen radalta olisi alueelle mahdollista tehdä pistoraiteita. Näin liittymän alueen läheisyyteen olisi mahdollista sijoittaa etenkin logistiikkatoimintoja. Liikenneyhteydet valtateiden 18 ja 19 kautta eri puolille seutua ovat toimivat ja aivan Matalamäen liittymän tuntumassa. IB
22 2.2.5. Takamäen ETL Takamäen liittymä on Eskoon liittymän lisäksi kiinnostavimpia sijaintikohteita kaupan kannalta. Takamäen liittymä on kiinni taajamarakenteessa ja asuinalueet ovat aivan lähellä. Liittymä sijaitsee valtateiden risteyksessä ja ennustetut liikennemäärät ovat ohikulkutiellä suurimmillaan juuri Takamäen liittymässä. Takamäen liittymän sopisi sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan jopa kaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Alueen läheisyyteen Kaupernaumiin noin 3 kilometrin päähän on kuitenkin suunnitteilla mittava kaupan keskittymä: hypermarketteja ja erikoiskaupan yksiköitä. Näin Takamäen liittymän rooliksi voisi soveltua paremmin tilaa vievä kauppa tai erikoiskauppa, joka ei suoraan kilpailisi Kapernaumin hankkeen kanssa. Liikennepalveluaseman paikkana Takamäen liittymä olisi yksi ohikulkutien parhaista. Yhdessä Matalamäen liittymän kanssa Takamäen liittymä parantaa Kapernaumin teollisuusalueen laajennuksen saavutettavuutta. Täten myös logistiikan ja teollisuustoimintojen sijoittaminen näiden liittymien tuntumaan on mahdollista. 2A 2.2.6. Nurmon ETL Nurmon eritasoliittymä muodostaa Seinäjoen portin pohjoisesta lähestyville. Nykyisin Kauhajoen ja Lapuan välinen tieosuus on seudun vilkkain, ja Seinäjoen kauppa on keskittynyt tälle samalle nauhalle. Nurmon liittymä onkin ohikulkutien ainoa liittymä, joka sijoittuu tälle vahvalla kaupan akselille. Liikennemäärät liittymän kohdalla ovat mittavat, joten kaupankin kannalta alue on kiinnostava. Liikennepalveluaseman kannalta sijainti aivan liittymän tuntumassa olisi ihanteellinen. Paikassa yhdistyisi suuri ohikulkuliikenne sekä sijainti aivan Nurmon keskustan vieressä. Näin liikennepalveluaseman yhteydessä toimiva pieni päivittäistavarakauppa toimisi myös lähikaupan tavoin nurmolaisille. Myös tilaa vaativan erikoiskaupan alueena Nurmon liittymä olisi mahdollinen. Tällöin se kuitenkin kilpailisi etenkin Hyllykallion nykyisen kaupan alueen ja Lapuan kaupan hankkeiden kanssa. Nurmon liittymää voitaisiinkin ajatella Hyllykallion kaupan alueen laajennusalueena tulevaisuudessa. Sujuvien liikenneyhteyksien järjestäminen eritasoliittymän läheisyyteen on kuitenkin haasteellista.
23 2.3. Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumisen kannalta Itäinen ohikulkutie tarjoaa runsaasti uusia mahdollisia kaupan sijaintipaikkoja. Etenkin pidemmällä aikavälillä liittymäalueet kiinnostavat vähittäiskaupan toimijoita ja ketjumyymälöitä. Ensi vaiheessa itäinen ohikulkutie kiinnostanee lähinnä liikennepalveluasemia sekä raskaampaa tilaa vievää kauppaa (maatalous, rauta, lvi, tekninen tukkukauppa). Asukasmäärän ja ostovoiman kasvun myötä asutusrakenteen kuroutuessa kohti ohikulkutietä liittymäalueet kiinnostavat myös päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan toimijoita. Kaupan kannalta kiinnostavimpia ovat Eskoon, Takamäen ja Nurmon eritasoliittymät. Näissä kolmessa liittymässä yhdistyvät seuraavat tekijät: kiinni (tulevassa) taajamarakenteessa isojen teiden risteyksiä liikennemäärät suurimmillaan Nykyisin Seinäjoen lähes kaikki keskustan ulkopuolinen kauppa sijoittuu Kauhajoki- Kauhava nauhan varrella, josta löytyy myös keskeisin vähittäiskaupan asiakaspotentiaali. Ohikulkutien liittymistä vain Nurmon liittymä ottaa kiinni tähän nauhaan. Sen sijaan kaupan kannalta muut kiinnostavimmat liittymät (Eskoo, Takamäki) jäävät tästä kaupan kehitysvyöhykkeestä syrjään. Seinäjoella on vireillä suuri joukko kaupan hankkeita. Näistä suurimpia ovat Joupin ja Kapernaumin hankkeet, jotka yhdessä muiden pienempien kohteiden kanssa täyttävät vähittäiskaupan pinta-alan lisätarpeen pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Itäisen ohikulkutien liittymien ottaminen kaupalliseen käyttöön riippuu kaupan ostovoiman kasvusta seuraavina vuosina. Tässä keskeistä on kulutuskysynnän ja väestömäärän kehittyminen Seinäjoella ja koko Seinäjoen markkina-alueella. Hypermarketin kannalta paras sijaintipaikka itäisen ohikulkutien varrella olisi Eskoon liittymä. Sijaintipaikassa yhdistyy hyvä liikenteellinen saavutettavuus ja vahva lähiväestö väestöennusteiden toteutuessa. Lisäksi Eskoon liittymä sijaitsee kaukana nykyisistä ja suunnitteilla olevista hypermarketeista ja kaupan alueista, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Tämä parantaisi Seinäjoen eteläosien nykyisten ja etenkin tulevien asukkaiden kaupan palveluiden saavutettavuutta. Eskoon liittymän lähelle kaavassa osoitetut asuinalueet toteutuvat todennäköisesti vasta vuosina 2020-2030. Mahdollinen hypermarket voisi toteutua samoihin aikoihin asukasmäärän kasvaessa lähialueella. Positiivisen talouskehityksen jatkuessa hypermarketin toteutus voisi tulla ajankohtaiseksi jo hieman tätä ennen. Kaupan palveluiden toteutuminen etupainotteisesti lisäisi eteläisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja saattaisi nopeuttaa niiden toteutumista. Tilaa vievän kaupan kannalta itäisen ohikulkutien liittymät tarjoavat myös uutta sijaintipotentiaalia. Tosin nykyiset kaupan ja teollisuuden alueet tarjoavat tilaa vievälle kaupalle paljon vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja etenkin Joupissa ja Kapernaumissa. Itäisen ohikulkutien liittymät voivat tarjota nykyisille kaupan alueille vaihtoehtoisen sijaintipaikan