21.6.27 Kevät 27
Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen 4 3.1.1 Talletukset 5 3.1.2 Osakevarallisuus 6 3.1.3 Sijoitusrahastosijoitukset ja joukkovelkakirjat 7 3.1.4 Vakuutussäästöt 8 4 SÄÄSTÄMISASTE 9 5 VELKAANTUMINEN 1 5.1 Velkaantumisaste 1 5.2 Luottokanta ja luottojen keskikorot 11 5.3 Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt ja velkasovinto-ohjelma 13 6 MAKSAMINEN, KORTIT JA PANKKIEN JAKELUVERKOSTO 15 Tekstin on kirjoittanut Ulla Halonen ja kuvat tehnyt Ritva Myllylä Finanssialan Keskusliitosta. Lähteinä on käytetty, Suomen Pankin, Rahoitustarkastuksen Valtiovarainministeriön, Tilastokeskuksen ja Finanssialan Keskusliiton tilastoja. Yhteenveto on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla www.fkl.fi.
1 Kesäkuu 27 1 TULOT JA KULUTUS Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot koostuvat kansantalouden tilinpidon mukaan palkkatulojen ja yrittäjätulojen lisäksi omaisuustuloista kuten koroista, vuokratuloista ja osinkotuloista sekä saaduista tulonsiirroista, kuten lapsilisistä ja erilaisista sosiaaliavustuksista. Kun saaduista tuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, kuten verot ja sosiaaliturvamaksut, jäävät jäljelle käytettävissä olevat tulot. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulojen kasvoivat viime vuonna edellisvuoden tavoin. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan reaalitulojen kasvu oli viime vuonna 1,5 prosenttia. Viime vuonna kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat voimakkaasti, sen sijaan ansiotulojen ja sosiaalietuuksien kasvu jäi edellisvuotta pienemmäksi. Samoin hintojen nousun kiihtyminen vaikutti viime vuonna kotitalouksien käytettävissä olevien reaalituloihin. Tänä vuonna reaalitulojen kasvun arvioidaan kohenevan viime vuodesta, sillä hyvästä suhdannetilanteesta johtuen muun muassa omaisuustulojen arvioidaan lisääntyvän edellisvuodesta. Kuvio 1. Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo ja yksityinen kulutus Muutos edellisestä vuodesta % 1 8 % % 1 8 6 6 4 4 2 2-2 -2-4 -4-6 -6-8 -8 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6* 7** /8** Yksityinen kulutus *) ennakkotieto **) arvio Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo Lähde: TK; Kansantalouden tilinpito, VM; Kansantalousosasto Kansantalouden tilinpidossa optiotuloista ja myyntivoitoista maksetut verot sisältyvät maksettuihin veroihin, sen sijaan optiotuloista ja myyntivoitoista saadut tulot eivät ole mukana kotitalouksien tulopuolella. Näin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät täysin kuvaa kotitalouksien rahoituksen lähteitä ja kulutusmahdollisuuksia.
2 Kesäkuu 27 Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi edellisvuosien tavoin edelleen ripeästi. Kansantalouden tilinpidon mukaan kasvua oli 3, prosenttia. Kulutuksen määrä on kasvanut vähintään kolme prosenttia jo neljän vuoden ajan. Kotitaloudet hankkivat viime vuonna yhä runsaasti erityisesti kestokulutustavaroita kuten kodinkoneita, viihde-elektroniikkaa ja huonekaluja. Myös asuntojen hankinnat säilyivät vilkkaina. Tänä vuonna kulutuksen on arvioitu kasvavan lähes edellisvuoden tavoin. Kasvua pitävät yllä ennakoitu ostovoiman myönteinen kehitys ja kuluttajien luottamuksen säilyminen korkealla. Kuvio 2. Yksityisten kulutusmenojen rakenne 22 2 Vol. indeksi 1985=1 18 16 14 12 1 8 6 4 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 Kestävät kulutustavarat Puolikestävät tavarat 25 Lyhytikäiset Palvelut tavarat Lähteet: Tilastokeskus, EK
3 Kesäkuu 27 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien näkemykset omasta taloudesta ovat pysyneet vahvoina. Samoin kuluttajien näkemykset säästämismahdollisuuksista ja rahatilanteesta ovat edelleen tänä vuonna parantuneet. Luottamus Suomen talouden kehitykseen on tällä hetkellä vahvempi kuin vuosi sitten ja samoin käsitykset työttömyyskehityksestä ovat parantuneet vuoden sisällä. Kuvio 3. Kotitalouksien tämänhetkinen rahatilanne "Mikä on taloutenne nykyinen tilanne?" 1996 3,4 39,4 47,6 4,1 3,7 1997 3,9 41,6 44,8 4,5 3,1 1998 4,7 43,9 42,2 4,1 3, 1999 5,1 44,7 4,9 4,2 3, 2 6,6 47,2 39,5 4,2 2,2 21 6,1 48,7 38,2 4,3 2,3 22 6,2 48,9 38,2 3,8 2,2 23 6,5 55,6 3,8 3,9 2,7 24 6,4 56,3 3,1 3,9 2,5 25 7,2 57,4 27,8 4,2 2,7 26 7,5 57,2 28, 3,7 2,8 1-3/27 8,4 59, 25,6 3,7 2,6 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Säästää paljon Säästää vähän Tulot = menot Käyttää säästöjään Velkaantuu Ei osaa sanoa Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri Kuvio 4. Kuluttajien näkemykset omasta taloudesta, Suomen taloudesta ja luottamusindikaattori 25 Saldoluku 2 15 1 5-5 -1-15 -2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuluttajien luottamusindikaattori Oma talouden tilanne Suomen taloudellinen tilanne Lähde: Tilastokeskus
4 Kesäkuu 27 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden määrä lähti useamman vuoden yhtäjaksoisen vähentymisen jälkeen vuonna 23 kasvuun ja kasvu on jatkunut edelleen viime vuonna. Vuoden 26 lopussa kotitalouksilla oli rahoitusvaroja ennakkotietojen perusteella yhteensä 12 miljardia euroa, kun määrä vuotta aiemmin oli 19 miljardia euroa. Kotitalouksien rahoitusvarallisuuteen on tässä otettu mukaan kotitalouksien talletukset, pörssiosakkeet, sijoitusrahastosijoitukset, joukkovelkakirjat sekä vakuutussäästöt. Osakkeiden arvostuksella on suuri vaikutus rahoitusvarojen kokonaisarvoon. Vakuutussäästöihin on tässä laskettu mukaan yksityishenkilöiden itse ottamat säästöhenkivakuutukset ja yksilölliset eläkevakuutukset. Kuvio 5. Kotitalouksien rahoitusvarat 14 mrd. euroa 12 1 8 6 4 2 mrd. euroa 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Sijoitusrahastot,,,1,3,5,5,7 1, 1,9 4, 5,2 5,2 4,9 6,6 8,3 11,6 17,3 Vakuutussäästöt 1) 1,8 2,3 2,5 2,7 3, 3,7 4,9 5, 6,2 8,6 1, 11,8 13 14,8 16,5 18,9 2,7 Pörssiosakkeet 4,6 3,3 3,5 4, 4,7 4,6 7, 9,8 12,4 28,4 25,8 19, 15,3 17,6 19,3 22,6 26,5 *) Joukkovelkakirjat 3,9 3, 2,3 1,7 1,8 3,1 3,4 2,9 2,4 1,7 1,5 2, 1,4 1,4 1,3 1,6 1,4 *) Pankkitalletukset 33,6 36,8 37,5 36,8 36,6 38,2 37,4 37,8 39,5 41,8 41,5 43,4 45,4 48, 51,3 54,6 55,7 1) Vakuutussäästöihin on tässä laskettu yksityishenkilöiden ottamat säästöhenkivakuutukset ja yksilölliset eläkevakuutukset Lähde: Finanssialan Keskusliitto, Suomen Pankki, Tilastokeskus *) A rvio Rahoitusvarallisluvuissa on vakuutussäästöjen ja sijoitusrahastosäästöjen kohdalla päällekkäisyyttä. Kuviossa sijoitussidonnaiset vakuutussäästöt ovat mukana sekä sijoitusrahastosäästöissä että vakuutussäästöissä. Vuoden 26 lopussa sijoitussidonnaisten yksityishenkilöiden ottamien säästöhenkivakuutusten määrä oli 5,2 mrd. euroa ja yksityishenkilöiden ottamien sijoitussidonnaisten eläkevakuutusten määrä oli 1, 8mrd. euroa eli yhteensä 7 mrd. euroa.
5 Kesäkuu 27 3.1.1 Talletukset Talletusten osuus kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta on edelleen keskeinen. Vuoden 26 lopussa 55,7 miljardia euroa eli hieman vajaa puolet kotitalouksien rahoitusvaroista oli talletuksissa. Noin 6 prosenttia kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen rahalaitoksiin tehdyistä talletuksista on käyttelytileillä. Viime vuoden aikana määräaikaistileillä olevat varat ovat hivenen kasvaneet ja käyttelytilillä vastaavasti vähentyneet. Merkille pantavaa on, että Suomessa kotitalouksien talletusten osuus rahoitusvarallisuudesta on keskitasoa verrattuna muihin Euroopan maihin. Meillä kuitenkin talletusten yhteismäärä ja asukasta kohden laskettu talletusten euromäärä on alhaisempi useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna. Suomen talletuspankkeihin tehdyistä yleisön euromääräisistä talletuksista 52 prosenttia on kiinteäkorkoisia ja 27 prosenttia on sidottu pankkien omiin viitekorkoihin. Vuoden sisällä euribor-sidonnaisten talletusten osuus on jonkin verran kasvanut. Kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen euromääräisten talletusten keskikorko on yleisen korkotason seurauksena noussut viime vuoden helmikuusta tämän vuoden helmikuuhun,96 prosentista 1,69 prosenttiin. Määräaikaistilien korko on noussut vastaavana aikana 2,32 prosentista 3,26 prosenttiin ja käyttelytilien keskikorko,39 prosentista,79 prosenttiin. Kuvio 6. Suomen rahalaitoksiin tehdyt voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen euromääräiset talletukset vaateittain Kuvio 7. Suomen talletuspankkeihin kotitalouksien ja tehdyt yleisön euromääräiset talletukset korkosidonnaisuuksittain Määräaikais- 26 % talletukset 15, mrd. euroa 31.12.26 Yhteensä 58,1 mrd. euroa Sijoitustilit (Irtisanomisehtoiset ja muut) 9, mrd. euroa 16 % 59 % Käyttelytilit (Yön yli -talletukset), 34,1 mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki Kiinteäkorkoiset, 43,3 mrd. euroa 31.12.26 Yhteensä 82,8 mrd. euroa 52 % 27 % Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut, 22,4 mrd. euroa Muut, 7 % 6,1 rd.euroa 13 % Euriborsidonnaiset, 11, mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki
6 Kesäkuu 27 3.1.2 Osakevarallisuus Osakevarallisuuden määrä on noussut jo useamman vuoden ajan osakekurssien nousun myötä. Kotitalouksilla oli osakkeissa varoja vuoden 26 lopussa arviolta 26,5 miljardia euroa. Osakevarallisuuteen on tässä laskettu mukaan pörssinoteeratut osakkeet. Kuvio 8. Pörssin markkina-arvo ja kurssikehitys 5 45 mrd.euroa OMX Helsinki 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Markkina-arvo OMX Helsinki 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lähde: OMX Helsingin Pörssi Yksityisten osakkeenomistajien määrä on vuoden 24 puolivälin jälkeen hienokseltaan vähitellen laskenut. Vaihtelut osakkeenomistajien määrissä ovat yhtiökohtaisesti voineet olla suuriakin. Tämän vuoden maaliskuun lopussa yksityisiä osakkeenomistajia oli 713 434, kun määrä vuotta aiemmin oli 739 845. Kuvio 9. Yksityisten osakkeenomistajien määrän kehitys neljännesvuosittain 1 1 kpl 21 23 24 22 25 26 27 8 6 4 795 796 798 794 79 789 787 785 785 793 796 789 783 786 782 775 767 767 758 75 74 736 73 722 713 2 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 Lähde: Arvopaperikeskus
7 Kesäkuu 27 3.1.3 Sijoitusrahastosijoitukset ja joukkovelkakirjat Kotitalouksien sijoitusrahastosijoitukset lisääntyivät edelleen viime vuonna ja olivat vuoden lopussa 17,3 miljardia euroa, kun määrä vuoden 25 lopussa oli 11,6 miljardia euroa. Vuoden 26 lopussa kotitalouksien omistusosuus rahastojen arvosta oli Rahoitustarkastuksen mukaan 28,2 prosenttia. Osuus on pysynyt vuoden takaiseen tilanteeseen nähden ennallaan. Kuvio 1. Sijoitusrahastojen arvo Suomessa 7 mrd. euroa 6 5 4 3 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Sijoitusrahastojen kokonaisarvo Kotitalouksien omistamien rahasto-osuuksien arvo Lähde: Tilastokeskus Kuvio 11. Kotitalouksien sijoitusrahastosijoitukset rahastotyypeittäin 31.12.25 ja 31.12.26 31.12.25 31.12.26 Yhdistelmärahastot 21,9 % Osakerahastot 31, % Yhdistelmärahastot 25,8 % Osakerahastot 27,1 % Vipurahastot,3 % Rahamarkkinarahasto 27,1 % Rahastoosuusrahastot 14,5 % Pitkän koron rahastot 5,2 % Vipurahastot,5% Rahamarkkinarahasto 29,7 % Rahastoosuusrahastot 11,9 % Pitkän koron rahastot 5, % Lähde: Tilastokeskus
8 Kesäkuu 27 Suurin osa kotitalouksien rahastosijoituksista oli vuoden 26 lopussa rahamarkkinarahastoissa ja osakerahastoissa. Rahastotyypeistä yhdistelmärahastojen ja rahamarkkinarahastojen osuudet ovat vuoden takaisesta kasvaneet, kun taas eniten ovat laskeneet rahasto-osuusrahastojen ja osakerahastojen osuudet. Varsin pieni osa kotitalouksien rahoitusvaroista on sijoitettu suoraan joukkovelkakirjoihin. Kotitalouksien joukkovelkakirjoihin sijoittamat rahavarat olivat viime vuoden lopussa ennakkotietojen mukaan 1,4 miljardia euroa. 3.1.4 Vakuutussäästöt Kotitalouksien vakuutussäästöt, joihin tässä on laskettu mukaan yksityishenkilöiden ottamat säästöhenkivakuutukset ja yksilölliset eläkevakuutukset, ovat kasvaneet tasaisesti. Vakuutussäästöissä oli kotitalouksilla varoja viime vuoden lopussa 2,7 miljardia euroa, kun määrä vuoden 25 lopussa oli 18,9 miljardia euroa. Kuvio12. Yksityishenkilöiden ottamat säästöhenkivakuutukset, kanta Kuvio 13. Yksityishenkilöiden ottamat yksilölliset eläkevakuutukset kanta 16 14 12 1 8 6 4 2 mrd. euroa 1,6 1,8 1,9 2,1 2,4 2,5 2,6 2,8 3,4 3,7 4,1 4,6 4,5 4,8 5,2 3,1 8,5 8,7 8,9 9, 9,1 9,2 9,2 9,4 9,4 9,5 9,5 9,7 9,7 9,7 9,7 9,7 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 22 23 24 25 26 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, mrd. euroa 1,8 1,4 1,6 1,5 1,6,9 1, 1,1 1,2,6,7,8,8,4,5,5 2,8 2,8 2,9 3,1 3,13,2 3,2 3,4 3,4 3,5 3,5 3,7 3,8 3,8 3,9 4, 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 23 24 25 26 Sijoitussidonnaiset, yksityiset Perustekorkoiset, yksityiset Lähde: Finanssialan Keskusliitto Sijoitussidonnaiset, yksityiset Perustekorkoiset, yksityiset Lähde: Finanssialan Keskusliitto Kuvio 14. Henkivakuutusten vakuutussäästöt yhteensä (yritykset ja yksityishenkilöt) 35 3 25 2 15 1 5 mrd. euroa 4,2 4,2 4,2 4,2 4,3 4,9 5,1 5,3 5,7 5,9 6, 6,1 6,4 6,6 6,9 7,1 7,6 7,9 7,9 8,1 8,5 3,6 3,6 3,6 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 3,9 4,1 1,3 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1, 1,7 11,1 11,4 11,7 12, 12,3 12,4 12,8 13,1 13,5 13,8 14,3 14,7 14,7 14,9 15,3 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 3 6 9 12 22 23 24 25 26 Säästöhenkivakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Kapitalisaatiosopimukset Lähde: Finanssialan Keskusliitto
9 Kesäkuu 27 4 SÄÄSTÄMISASTE Säästämisellä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidossa sitä käytettävissä olevien tulojen osaa, jota ei kuluteta. Yleisesti käytetty käsite säästämisaste ilmaisee prosenttilukuna sen kuinka suuri osa käytettävissä olevista tuloista on säästetty eli kulutusmenojen jälkeen jää säästöön. Kansantalouden tilinpidossa säästäminen määritellään virtakäsitteenä eli tällöin säästäminen on vuotuisesta tulovirrasta kuluttamatta jäänyt osuus. Määritelmän mukaan muun muassa asunto- ja kulutusluottojen takaisinmaksu eli ns. jälkikäteissäästäminen lasketaan säästämiseksi. Eli SÄÄSTÄMINEN = KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT - KULUTUS SÄÄSTÄMISASTE = SÄÄSTÄMINEN / KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT Kuvio 15. Kotitalouksien säästämisaste 12 1 8 6 4 2 % 2,8 7,8 1,3 7,4 2,4 6,1 2,8 4,4 3,1 1,7 1,1 2,2-2 -1,4-1,2 -,3, -1,5-1,5-2 -4 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6* 7** 8** *) ennakkotieto **) arvio Lähde: TK, Kansantalouden tilinpito VM; Kansantalousosasto Kotitalouksien säästämisaste kääntyi vuonna 26 negatiiviseksi johtuen käytettävissä olevien tulojen vähäisestä kasvusta suhteessa kulutuksen kasvuun. Tänä vuonna säästämisasteen arvioidaan pysyvän alhaalla kulutuksen vahvasta kasvusta johtuen.
1 Kesäkuu 27 5. VELKAANTUMINEN 5.1 Velkaantumisaste Kotitalouksien velkaantumisasteen mittarina käytetään maksamatta olevan velkamäärän eli luottokannan osuutta kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vuodessa. Eli VELKAANTUMISASTE = MAKSAMATTA OLEVA VELKAMÄÄRÄ / KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT Kuvio 16. Kotitalouksien velkaantumisaste 12 % 1 8 6 86,3 81,7 77,5 74,6 72,4 63,8 6,9 57,5 58,5 61,2 65,6 66,8 68,8 73,4 79,1 89,4 12,5 13,5 97,1 4 2 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6* 7** 8** *) ennakkotieto **) arvio Lähteet: TK; Kansantalouden tilinpito VM; Kansantalousosasto Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut kolmen viime vuoden aikana tuntuvasti. Viime vuonna kotitalouksien asunto- ja kulutusluottojen nostot lisääntyivät edelleen tulojen kasvua nopeammin ja luottokanta suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin nousi lähes 1 prosenttiin. Velanhoitomenojen kasvua keventävät kuitenkin, huolimatta viimeisen puolentoista vuoden sisällä tapahtuneesta korkojen noususta, edelleen melko matalalla pysynyt korkotaso ja aiempaa pitempiaikaiset luotot. Kotitalouksien korkomenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat merkittävästi pienentyneet ja ovat huomattavasti pienemmät kuin 199-luvun alussa. Huolimatta velkaantumisasteen noususta, on Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste kansainvälisesti verrattuna vielä kuitenkin suhteellisen matala.
11 Kesäkuu 27 Kuvio 17. Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot Suomessa 1 % käytettävissä olevista tuloista 4 % käytettävissä olevista tuloista 1 8 8 6 2 3 6 4 1 4 2 2 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 1 Asuntolainat 2 Kulutus- ja opintoluotot 3 Muut lainat 4 Korkomenot (oikea asteikko) 5.2 Luottokanta ja luottojen keskikorot Rahalaitosten kotitalouksille ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille myöntämien asuntoluottojen kanta kasvoi edelleen viime vuonna ja kasvua oli 14,1 prosenttia. Kasvu on jatkunut edelleen tänä vuonna. Asuntoluottojen ohella kulutusluottojen kysyntä on ollut vilkasta ja viime vuonna kulutusluottokanta kasvoi edellisvuodesta 1,9 prosenttia. Rahalaitosten kotitalousluottojen kannan keskikorko lähti nousuun vuoden 25 marraskuussa yleisen korkotason nousun seurauksena ja on sen jälkeen jatkanut nousua. Kotitalousluottojen keskikorko oli tämän vuoden helmikuussa 4,8 prosenttia. Asuntoluottokannan keskikorko oli tämän vuoden helmikuussa 4,39 prosenttia sekä kulutusluottojen ja muiden luottojen 5,81 prosenttia. Korkotason nousun myötä uusien nostettujen asuntoluottojen keskikorko oli helmikuussa 4,49 ja se oli 1,16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin samaan aikaan vuosi sitten. Vastaavana aikana uusien rahalaitosten myöntämien kulutusluottojen korko on noussut 4,15 prosentista 5,3 prosenttiin eli 1,15 prosenttiyksikköä. Uusien tililuottojen keskikorko on noussut vastaavana aikana nopeammin eli 1,46 prosenttia ja oli vuoden tämän vuoden helmikuussa 1,89 prosenttia. Kuvio 18. Suomen rahalaitosten euromääräiset luotot kotitalouksille ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mrd. euroa 42,6 8,6 6,4 46,7 53, 9,7 8,8 7,3 6,7 27,6 31,2 36, 6, 1,4 8,1 41,5 21 22 23 24 25 26 Asuntolainat Kulutusluotot Opintolainat ja muut lainat Lähde: Suomen Pankki 69,1 11,2 9,4 48,5 78, 12,2 1,4 55,3
12 Kesäkuu 27 Kuvio 19. 12kk:n euribor ja asuntoluottokannan keskikorko 16 % 14 12 1 8 6 4 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 Asuntoluottokannan keskikorko, % Uusien nostettujen asuntoluottojen keskikorko Lähde: Suomen Pankki 2. Suomen rahalaitosten myöntäminen uusien kulutus- ja tililuotojen keskikorot 12 milj euroa % 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 Uusien kulutusluottojen keskikorko Uusien tililuottojen keskikorko *) ml. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Lähde Suomen Pankki Kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen luottokannasta yhä suurempi osa eli 3 prosenttia oli vuoden 26 lopussa pankin omiin viitekorkoihin sidottuja. Euribor-sidonnaisten lainojen osuus on laskenut 64 prosenttiin vuoden takaisesta ja kiinteisiin korkoihin sidottujen lainojen osuus luottokannasta on pysynyt lähes ennallaan. Uusista kotitalousluotoista kiinteäkorkoisten luottojen osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen verrattuna ja oli vuoden 26 lopussa viisi prosenttia. Euriborsidonnaisten osuus on laskenut 77 prosentista 59 prosenttiin ja pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen noussut 18 prosentista 36 prosenttiin.
13 Kesäkuu 27 Kuvio 21. Suomen talletuspankkien euromääräiset lainat kotitalouksille ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille korkosidonnaisuuksittain Pankin omiin viitekorkoihin sidotut 12,4 mrd. euroa 31.12.25 Yhteensä 63,6 mrd. euroa 19 % Kiinteäkorkoiset ja muut 4,1 mrd. euroa 7 % 74 % Pankin omiin viitekorkoihin sidotut 21,4 mrd. euroa 31.12.26 Yhteensä 7,8 mrd. euroa Kiinteäkorkoiset ja muut 4,5 mrd. euroa 3 % 6 % 64 % Euriborsidonnaiset 47, mrd. euroa Euriborsidonnaiset 44,9 mrd. euroa 5.3 Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt ja velkasovinto-ohjelma Mikäli luottojen järjestelyistä ei ole velkojien kanssa päästy neuvottelujen ja maksujärjestelyjen avulla sopimukseen, on velallinen voinut vuoden 1993 helmikuussa voimaan tulleen yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaan hakea velkajärjestelyä tuomioistuimessa. Yksityishenkilön velkajärjestely antaa maksukyvyttömälle henkilölle mahdollisuuden vapautua osasta tai kaikista veloistaan, kun hän muutoin kuin tilapäisesti on kyvytön maksamaan erääntyviä velkojaan. Velkajärjestelyhakemusten määrän 199-luvun puolivälistä asti jatkunut yhtäjaksoinen lasku päättyi vuonna 23, jolloin hakemusten määrä kääntyi kasvuun. Suurimpana syynä oli pankkien ja perintätoimistojen vapaaehtoinen velkasovinto-ohjelma, joka aktivoi velallisia ja lisäsi myös lakisääteisten järjestelyjen määrää. Vuonna 25 hakemusten määrä lähti laskuun ja laski edelleen vuonna 26. Viime vuonna käräjäoikeuksiin jätettiin käsiteltäväksi 3 72 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 589 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vahvistetuista maksuohjelmista on saatavissa viimeisin tieto vuoden 25 lopusta. Vahvistettujen maksuohjelmien määrä oli suurimmillaan vuonna 1996, jonka jälkeen määrät lähtivät laskuun mutta nousivat taas vuonna 23 ja edelleen sen jälkeen. Vuonna 25 maksuohjelmia vahvistettiin 4 3. Lain voimaantulon jälkeen yleisiin alioikeuksiin on jätetty Tilastokeskuksen konkurssitilaston mukaan vuoden 25 loppuun mennessä yhteensä 89 72 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Vahvistettuja maksuohjelmia on vuoden 25 loppuun mennessä 66 111. Vuonna 22 pankkien ja valtiovallan toimesta käynnistettiin kaksivuotinen velkasovinto-ohjelma, jolla on autettu 199-luvun alkupuolella laman takia ylivelkaantuneita. Velkasovinto-ohjelmaa on toteutettu vuoden 22 syyskuusta lähtien, ja se päättyi elokuun 24 lopussa. Velkasovinto-ohjelmassa oli vuoden 24 päättyessä saatu aikaan yhteensä 6 35 sovintoa. Velkasovintoprojektin aikana velkojaan sai järjestetyksi yhteensä noin 1 lama-aikana velkaantunutta, kun otetaan huomioon myös velkajärjestelyyn ohjautuneet velkasovinto-ohjelman kautta tulleet hakijat.
14 Kesäkuu 27 Kuvio 22. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset 16 14 12 1 8 6 4 2 kpl 13 882 14 3 1195 1 291 5 25 4 28 4 284 4 48 4 291 3 699 3 333 3 341 3 72 2 84 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: TK: Konkurssitilasto Kuvio 23. Tuomioistuimissa vahvistetut maksuohjelmat 16 kpl 14 12 1 8 7 597 1 723 11892 7 95 6 4 2 17 4 14 3 324 2 941 2 786 2 736 3 188 3 985 4 3 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Lähde: TK: Konkurssitilasto
15 Kesäkuu 27 6. MAKSAMINEN, KORTIT JA PANKKIEN JAKELUVERKOSTO Finanssialan Keskusliiton maksujärjestelmätilastojen mukaan pankkien kautta jaetuista korteista erityisesti Visa Electron korttien ja yhdistelmäkorttien sekä pelkkien luottokorttien määrä on kasvanut vuosittain. Sen sijaan pankkiautomaattikorttien määrä on vähitellen laskenut. Samoin pankkikorttien määrä on parin viime vuoden aikana vähentynyt. Kuvio 24. Maksukorttien käyttökerrat Kuvio 25. Pankkien kautta jaetut kortit 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 milj. kpl 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Pankkikortit Yleisluottokortit Online- veloituskortit Erityisluottokortit 8 7 6 5 4 3 2 1 1 kpl 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Pankkiautomaattikortit Online-veloituskortit (Visa Electron) Visa- ja EC/MC-kortit Yhdistelmäkortit (pankkikortti + Visa tai EC/MC) Pankkikortit Tilastojen mukaan yhä pienempi osa tilisiirroista kappalemääräisesti hoidetaan konttorissa sekä laskunmaksuautomaateilla. Vuonna 26 tilisiirroista kappalemääräisesti enää kolme prosenttia hoidettiin konttorissa. Sen sijaan yhä suurempi osa tilisiirroista kappalemääräisesti hoidetaan Internetin kautta. Kuviot 26-27. Tilisiirrot eri vuosina 1994 Yritykset ja yksityishenkilöt yhteensä 413 milj. kpl Konttorissa 17 % 2 Yritykset ja yksityishenkilöt yhteensä 542 milj. kpl Konttorissa 6 % Maksupalveluna 8 % Suoraveloituksena 8 % Yritysten tiedostosiirtona 42 % Maksupalveluna 24 % Yritysten tiedostosiirtona 46 % Tilisiirtoautomaatilla 15 % Mikro- tai puhelinpalveluna 3 % Suoraveloituksena Tilisiirtoautomaatilla 1 4 % % Mikro- tai puhelinpalveluna 17 %
16 Kesäkuu 27 Kuviot 28-29. Tilisiirrot eri vuosina Yritysten tiedostosiirtona 42 % 24 Yritykset ja yksityishenkilöt yhteensä 655 milj. kpl Konttorissa 3 % Maksupalveluna 5 % Suoraveloituksena 11 % Tilisiirtoautomaatilla 8 % Yritysten tiedostosiirtona 38 % 26 Yritykset ja yksityishenkilöt yhteensä 372 milj. kpl Konttorissa 3 % Maksupalveluna 4 % Suoraveloituksena 11 % Tilisiirtoautomaatilla 5 % Mikro- tai puhelinpalveluna 31 % Mikro- tai puhelinpalveluna 39 % Kuvio 3. Pankkien jakeluverkosto 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 kpl 1 kpl 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Konttorit Konttoreissa sijaitsevat itsepalvelulaitteet Käteisautomaatit Tilisiirtoautomaatit Asiakkaan ja pankin väliset tietoyhteydet (1 kpl / oikeanpuoleinen asteikko) 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 199-luvun alun rajun pankkikonttoreiden määrän vähentymisen jälkeen konttoreiden määrä on pysynyt vuoden 1998 jälkeen lähes ennallaan. Vuoden 26 lopussa pankkikonttoreiden määrä oli 1 643. Kiinteää pankkikonttoriverkostoa korvaavat ja täydentävät elektroniset pankkipalvelut eli tietoverkkoyhteydet ja puhelinpankkipalvelut.
Bulevardi 28 12 Helsinki Puhelin 2 7934 2 Faksi 2 7934 22 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi