Tehokkuutta taimikonhoitoon



Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Uudistamistuloksen varmistaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Koneellinen taimikonhoito

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Taimikonhoidon perusteet.

Onnistunut metsänuudistaminen

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Suomen metsien inventointi

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Korpien luontainen uudistaminen

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsäohjelman seuranta

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Uusimmat metsävaratiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ

Energiapuun kasvatus

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Pienaukkojen uudistuminen

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Transkriptio:

Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin laatu - taimimateriaalin tuotanto koko viljelykaudelle - kylvön ja luontaisen uudistamisen kohdevalinta Kuva Oksanen/Metla Tyydyttävät Hyvät VMI 2014 Yli 60% Oksanen/Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2014 1

Metsänuudistaminen laatu Etelä-Suomi Tyydyttävät Varttuneiden taimikoiden laadussa kehittämisen varaa - taimikonhoidon kustannukset nousseet muita metsänhoidon ja puunkorjuun kustannuksia nopeammin Hyvät VMI 2014 - taimikot hoidetaan keskimäärin liian myöhään; viivästynyttä a ja nuoren metsän kunnostusta Metsätilastollinen vuosikirja 2013 Ennakoivat toimenpiteet - Päätehakkuupuuston kokonaismäärä - Lehtipuun määrä päätehakkuupuustossa (mahdollisuudet poistaa lehtipuu jo viimeisessä harvennuksessa?) Metla / Oksanen Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä lisäävät pintakasvillisuuden ja vesakon kehitysedellytyksiä Metla / Oksanen 2

Ennakoivat toimenpiteet - Säästöpuiden ja reunametsän lehtipuiden määrä / siemennyskyky - Säästöpuiden valinta ja sijoittelu uudistusalalla L. Haataja Optimaalinen Uudistamistoimenpiteet - Uudistamistoimenpiteiden nopeus viive uudistamistoimissa aikaistaa ja lisää perkaustarvetta ja viivästyneessä kohteessa voidaan joutua tekemään useampi perkaustoimenpide Metla / Oksanen T. Saksa 3

Optimaalinen Uudistamistoimenpiteet Muokkaustavan valinta - Mitä enemmän maanpintaa rikotaan puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa, sitä enemmän saadaan siemensyntyistä lehtipuuta Uudistamistoimenpiteet Muokkaustavan valinta - Äestys tuottaa mätästystä enemmän perattavaa ja myös suurempia runkoja, minkä seurauksena: Perkauskustannukset nousevat Perkauksen jälkeen syntyy vesoja enemmän ja niiden kasvu on nopeampaa 4

Taimikonhoidon toimenpiteet Taimikonhoidon kustannustehokkuuden kehittämisessä on avainasemassa työn ajoitus. Varhaisperkaus - Ajoitus vuosissa - Ajoitus vuoden aikana Myöhempi - Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain - Kuusikoissa ajoitus niin, että vältetään ennakkoraivaustarve - Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin puuston laatukehityksen varmistamiseksi Varhaisperkauksen ajoitus vuoden aikana Varhaisperkaus oli kaikkein tuottavinta keväällä tehtynä kesällä työajanmenekki oli noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä. Kesällä tehtyjen varhaisperkausten jälkeen vesojen pituuskasvu oli 10 % pienempi kuin keväällä ja 40 % pienempi kuin syksyllä tehdyillä perkausaloilla. Reikäperkauskohteilla koivun vesojen keskimääräinen pituuskasvu oli noin 5 % hitaampaa kuin totaaliperkauskohteilla. Kokonaistyöajanmenekki (varhaisperkaus + myöhempi ) oli kesällä tehtyjen varhaisperkausten jälkeen 18 % pienempi kuin keväällä ja 20 30 % prosenttia pienempi kuin syksyllä tehtyjen varhaisperkausten jälkeen. Koskinen 2013 5

Varhaisperkauksen ajoitus vuosissa Kuusi, MT Mänty, VT Etenkin kuusikoissa taimikon ikääntyminen nosti taimikonhoidon ajanmenekkiä huomattavasti, lähes 10 % vuodessa. Taimikonhoidon ajanmenekin nousu metsikön iän myötä johtui ennen kaikkea puuston järeytymisestä. Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 0 Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 0 4 8 12 16 20 4 8 12 16 20 Metsikön ikä, vuotta Metsikön ikä, vuotta Uotila K., Saksa T., Rantala J., Kiljunen N. 2014 5 cm 5 6 cm 4 cm Raivaussahatyön ajanmenekki Työajanmenekki, pv/ha 4 3 2 1 0 Myöhempi ainoastaan Myöhempi VP:n jälkeen Varhaisperkaus (VP) Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010 3 cm 2 cm 1 cm 0 10000 20000 30000 Poistuman tiheys, kpl/ha Poistumaltaan järeät ja tiheät taimikot ovat kalliita hoitaa. Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti 10 000 20 000 runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1 2 cm. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistumaa on hieman vähemmän, mutta sen läpimitta on 3 5 cm luokkaa. 6

Taimikonhoidon kannattavuus Oikea-aikainen varmistaa taimikon hyvän alkukehityksen sekä nopeuttaa tuotantopuuston kehitystä. Taimikon harvennuksella turvataan puuston järeytyminen ja hyvä tukkipuun saanto koko kiertoaikana. Esimerkkinä kuusen istutustaimikko Etelä-Suomessa Taimikonhoidon kannattavuus Taimikonhoito nostaa huomattavasti hakkuutulojen nykyarvoa: - tuoreen kankaan kuusikossa n. 1 000 /ha - kuivahkon kankaan männikössä n. 600 /ha. Hakkuutulojen NA (3 %), /ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Taimikonhoidon vaikutus hakkuutuloihin 0 Kuusikko, MT Männikkö, VT (Hämäläinen ym. 2013) 7

Varhaisperkaussuositukset Männikkö kylvö tai luontainen Männikkö istutettu Kuusikko Istutettu 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana Noin 0,5 metrin pituisena Noin metrin pituisena Noin metrin pituisena Varhaisperkauksessa voidaan poistaa myös kasvatettavan puulajin huonoimpia yksilöitä ja harventaa tiheimpiä kylvötuppaita Myöhemmän taimikonhoidon suositukset Mänty laatukasvatus Mänty erittäin tiheä taimikko >5000 ha -1 Mänty energiapuun kasvatus Kuusi 5 7 metrin valtapituus 3 4 metrin valtapituus 2 3 metrin valtapituus 3 4 metrin valtapituus 2000 2200 kpl/ha 2500 3000 kpl/ha 3000 4000 kpl/ha 1800 2200 kpl/ha METLA/Erkki Oksanen 8

Kiitos 9