Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia



Samankaltaiset tiedostot
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Koulutuksen tila nyt ja tulevaisuudessa Osaava Forum

KOULUTUKSEN TULEVAISUUS OSAAMISEN HAASTEISIIN VASTAAMINEN XIV Kerttu Saalasti -seminaari. Opetusneuvos Maarit Palonen

Ajankohtaista OKM:N toimialalta

Huomioita korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta

strategia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Koulutuksen globaalit muutostrendit miten ennakoimme tulevaa? Ylijohtaja Tapio Kosunen

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Click to edit Master title style

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Vaasa

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Click to edit Master title style

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Kaupunginvaltuusto

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Vahva vuorovaikutus opetus- ja kulttuuritoimessa. Maakuntauudistuksen II-vaiheen aluekierros 2017

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet luvulla

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Ohjausta kehittämään

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?

#ammattiosaaminen2023

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Työelämä muuttuu entä osaaminen?

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Monialainen yhteistyö

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Museopoliittinen ohjelma ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot

Transkriptio:

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos

OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta ja sitä tukevien instituutioiden kehittämisestä OKM:n toimialoilla tehtävällä työllä on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja menestymiseen Toiminta on lähellä kansalaisten arkea Koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikassa kehittämisen ja vaikutuksen syklit pitkiä Horisontaalisuus: yhdistäviä teemoja ovat esimerkiksi sosiaalisen koheesion ylläpitäminen, terveyttä ja hyvinvointia edistävät ennaltaehkäisevät toimet, monikulttuurisuus ja digitaaliyhteiskuntaa koskevan ymmärryksen lisääminen 2

1. Osaamisen ketju kuntoon Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, mutta - Nuorten osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun - Aikuisten perustaidoissa puutteita - Väestön koulutustason nousu pysähtyy - Suomen on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiede- ja korkeakoulumaista - Oppimisen ilo ja luovuuden riemu; oppimisympäristöt ja opetusmetodit - Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on prioriteetti - Pysäytetään eriytyvyyskehitys - Erityishuomio maahanmuuttajien koulutukseen - Digitaaliteknologia käyttöön - Kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita, oppimisympäristöjä ja toimintamuotoja yhdessä työelämän kanssa - Siirretään ammatillisen koulutuksen rahoitus julkisen rahoituksen osalta kokonaan valtiolle ja koulutuksen rahoituspohjaa - Huolehditaan opettajankoulutuksen ja opetustyön vetovoiman säilymisestä 3

2. Korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomeen syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja - Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas - Laadukkaan perusosaamisen rinnalla tarvitaan myös huippuja - Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen, rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja Ammattikorkeakoulut uudistavat toimintaympäristöä ja työelämää Rahoituspohjaa monipuolistetaan Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa 4

3. Kulttuuri tuottaa arvoa elämään, yhteiskuntaan ja talouteen Kulttuurinen muisti ja identiteetti, luovuus ja uudet kulttuuriset sisällöt ovat arvokkaan elämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisen perusta. Kulttuurin toimiala on monimuotoistunut Väestön ikääntyminen, koulutustason nousu sekä yhteiskunnan eheyden ylläpitämisen ja hyvinvoinnin haasteet lisäävät kulttuuripalvelujen kysyntää Kulttuurialojen taloudellinen merkitys kasvaa Taiteen ja kulttuurin tukimuodot ja rahoitus eivät ole muiden pohjoismaiden tasalla Itseisarvoiset ja välineelliset kehittämistoimet pidettävä tasapainossa Kulttuuriperinnöstä huolehdittava (lainsäädäntö, digitointi, museopolitiikka) Turvattava kansalaista lähellä olevien palvelujen saatavuus (erityisesti kirjasto- ja tietopalvelut) Hyödynnettävä vahvemmin aineettoman arvonluonnin mahdollisuuksia Taiteen ja kulttuurin valtionosuuden laskentaperusteet tarkistettava Taiteen ja kulttuurin tukia (ml. taiteilijoiden asema) kehitettävä Mediamurros edellyttää alan sääntelyn päivittämistä (mm. tekijänoikeudet) 5

4. Hyvinvoiva ja osallistuva kansa menestyy Nuoriso- ja liikuntapolitiikalla on keskeinen merkitys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja demokratian kannalta välttämättömien toimintavalmiuksien kehittäjänä. Arvot, asenteet sekä yhteistoiminnan ja vaikuttamisen muodot ovat muuttuneet. Teknologia ja digitalisoituminen luovat uusia mahdollisuuksia yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusvallan kasvulle. Sosiaalinen koheesio on paineen alainen. Käynnissä olevan nuorisotakuun toteuttaminen yhteisin tavoittein Kehitettävä uusia vuorovaikutteisia, kansalaisten aktiivisuutta tukevia toimintamalleja. Yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulujen ja harrastustoiminnan järjestäjien kesken on vahvistettava. Tavoitteena tulee olla, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan kulttuuri-, liikunta- tms. harrastukseen. Kansalaisten aktivoiminen kulttuuri- ja harrastepassin avulla Liikunnan edistämisen huomioiminen läpi hallinnonalojen toiminnan 6

5. Rakenteita, rahoitusta ja ohjausta uudistettava Julkinen hallinto on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Kansainvälisesti on arvioitu Suomen julkinen sektori toimivaksi, tehokkaaksi ja avoimeksi. Julkisen talouden kokonaisuuden hallinta vahvistuu Kuntien, alueiden ja valtion suhteet ovat muuttumassa Alueiden kehittämisessä tulisi pyrkiä tukemaan niiden profiloitumista. Aluepolitiikassa on pyrittävä mahdollisuuksien politiikkaan. Rakenteita, rahoitus- ja ohjausmekanismeja on uudistettava Korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa monipuolistettava Lisätään tilojen moni- ja yhteiskäyttöä Säilytetään rahapelien yksinoikeusjärjestelmä Siirretään taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet asteittain veikkausvoittovaroista budjettivaroihin Meneillään olevien uudistusten (sote) yhteydessä on huolehdittava siitä, että sama ministeriö vastaa sekä palveluiden järjestämisestä että niiden rahoituksesta 7

OKM aluekehittäjänä Alueiden kehittämisessä hyödynnetään niiden omia ja ministeriön toimialan toimijoiden yhteistyötä ja vahvuuksia. Vahvojen instituutioiden ja niihin pohjautuvien yhteistyörakenteiden avulla lisätään vaikuttavuutta, sivistystä, hyvinvointia ja uudistumiskykyä niin kansallisesti kuin alueellisesti. Mitä tehdään? - Ministeriön ja aluekehittäjien dialogin vahvistaminen - Pitkäjänteinen kehittämistyö - Toimialojen välisen yhteistyön lisääminen monialaisten ELY:jen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen - Olemassa olevien ohjaus- ja muiden järjestelmien monipuolinen hyödyntäminen ja ELY:jen rooli - Turvataan laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä tarkoituksenmukaiset toimintarakenteet 8