2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala

Transkriptio

1 Aihe näkyy ja kuuluu työssä, mutta itseltä puuttuu tieto Selvitys lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tiedoista ja tarpeista pelikasvatukseen liittyen 2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala

2 Taustaa ja kyselyn toteutus Lasten digitaalinen pelaaminen on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti ja yhä nuoremmat lapset pelaavat erilaisia digitaalisia pelejä (Suoninen ). Kosketusnäytölliset matkapuhelimet sekä tablettitietokoneet tekevät laitteiden käytöstä ja pelaamisesta helpompaa myös nuoremmille lapsille, joten harrastus on mahdollista aloittaa nuorempana. Lasten mediabarometrin (Suoninen 2014) mukaan lähes kaikki yli 5-vuotiaat pelasivat digitaalisia pelejä ja 3 4-vuotiaista pelien parissa viihtyi liki kaksi kolmasosaa. Pelaamisen yleisyys ja määrät kasvavat iän karttuessa. Lasten tekniset kyvyt kehittyvät nopeasti ja kouluiässä pelaamisen merkitys muun tietokoneen ja netinkäytön ohella kasvaa entisestään (Noppari ). Lasten yhä yleistyvä pelaaminen asettaa uudenlaisia haasteita kasvattajille sekä kotona että erilaisissa ammatillisissa ympäristöissä. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Pelit puheeksi -projekti tarttuu tähän haasteeseen tarjoamalla työkaluja pelaamisen käsittelyyn erityisesti varhaiskasvatusikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville ammattilaisille. Projekti toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Pelit puheeksi -projektin tavoitteena on lisätä lasten parissa toimivien varhaiskasvatuksen ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä pelikasvatuksesta sekä tuottaa materiaaleja ja koulutusta aiheesta. Erityisesti kohderyhmänä ovat lastenneuvoloissa, perhe- ja kasvatusneuvoloissa sekä alkuopetuksen oppilashuollossa työskentelevät ammattilaiset. Heidän osaamisensa kehittäminen liittyen lasten pelaamiseen, pelihaittoihin sekä pelihaittojen ehkäisyyn ja pelikasvatukseen on projektin keskeinen tehtävä. Kehittämällä varhaiskasvatuksen ammattilaisten tarpeita vastaavia toimintamalleja ja työkaluja, luomme heille paremmat mahdollisuudet toimia perheiden kasvatuksen tukena näissä pelaamista koskevissa haasteissa. Osana projektikokonaisuutta selvitimme kohderyhmän tarpeita liittyen lasten pelaamiseen, pelihaittoihin ja pelikasvatukseen. Varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnattu pelikasvatuskysely toteutettiin anonyymina verkkokyselynä Kyselyn avulla haluttiin selvittää kohderyhmän kokemuksia siitä, miten lasten pelaaminen tulee esille heidän työssään, miten he kokevat oman tietämyksensä aiheesta. Lisäksi ammattilaisten tarpeita kartoitettiin kysymällä mistä pelaamisen teemoista ja minkälaisiin tilanteisiin he toivoisivat tietoa sekä miten ja missä muodossa he toivoisivat saavansa tiedon. Kysely oli kohdennettu varhaiskasvatuksen ammattilaisille lastenneuvolassa, perhe- ja kasvatusneuvolassa, alkuopetuksen oppilashuollossa sekä lasten päivähoidossa. Anonyymina toteutettu kysely oli avoin kaikille halukkaille vastaajille ja vastauksia saatiin yhteensä 148. Vastaajat kuuluivat useaan eri ammattiryhmään ja työskentelivät lähinnä lasten sekä lapsiperheiden terveys- ja sosiaalipalveluiden parissa tai päiväkodissa ja koulussa. Kyselyn tulokset huomioidaan ja niitä hyödynnetään Pelit puheeksi -projektissa suunniteltaessa koulutusta, toimintamalleja, työkaluja ja materiaaleja varhaiskasvatuksen ammattilaisille lasten pelaamiseen liittyen. 1 Suoninen, A (2014) Lasten mediabarometri vuotiaiden mediankäyttö ja sen muutokset vuodesta Noppari, E (2014) Mobiilimuksut. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 3. 1

3 Pelaaminen vahvasti läsnä varhaiskasvatuksen ammattilaisten työssä Lasten pelaaminen tulee esille varhaiskasvatuksen ammattilaisten työssä eri sektoreilla. Kyselyyn vastanneista lähes kaikille lasten pelit ja pelaaminen olivat tulleet esille heidän työssään ja 62 prosenttia kertoi teeman nousevan esiin usein. Kuvatessa tilanteita, joissa lasten pelaaminen näkyy vastaajien työssä, esille nousevat monenlaiset teemaan liittyvät asiat alkaen pelien hyödyntämisestä työssä päättyen huoleen lasten pelaamisesta. Suuressa osassa vastauksista näkyy pelien vaikutus lasten puheisiin ja leikkeihin. Sen lisäksi, että lapset kertovat peleistä ja pelaamisestaan, pelit ovat myös materiaalia lasten leikeille ja muulle toiminnalle kuten esimerkiksi piirustuksille. Vastausten mukaan lasten digitaalisten pelien pelaaminen kuuluu pääosin vapaaaikaan, mutta joissakin tapauksissa pelejä käytettiin myös päiväkodissa tai koulussa. Pelit ja pelaaminen ovat kyselyn mukaan aihe, jonka lapset itse nostavat esille ja josta he puhuvat sekä toisten lasten että aikuisten kanssa. Pelaaminen on myös teema, josta kysytään yleisesti esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä. Kommenttien mukaan pelaaminen nähdään usein osana lasten maailmaa ja sitä ja siihen liittyviä tapahtumia kuvataan neutraalisti. Lasten pelaaminen aiheuttaa myös huolta vastaajissa. Peleistä ja pelaamisesta lasten arjessa oli jossakin määrin huolissaan 68 prosenttia vastaajista ja hyvin huolestuneita 19 prosenttia. Vastaajien taustalla ei ollut merkittävää eroa siinä, kokivatko he asian huolestuttavana vai eivät. Peleihin ja pelaamiseen liittyvä huoli koski osin lasten käyttäytymistä ja pelaamisen vaikutuksia arjen sujumiseen. Esille nousivat muun muassa unenpuute ja uniongelmat, keskittymis- ja motivaatiovaikeudet sekä muiden aktiviteettien vähyys suhteessa pelaamiseen. Vastauksissa käsiteltiin myös vanhempien roolia pelikasvattajina ja pelaamisen aiheuttamia ristiriitoja kodeissa. Osa ammattilaisista oli huolissaan perheiden tilanteesta omien arvioidensa perusteella, kun he työssään pohtivat perheen tilannetta ja arjen sujuvuutta. Toisaalta myös perheet itse ovat kääntyneet ammattilaisten puoleen pelaamiseen liittyvissä kysymyksissä ja pyytäneet apua ja neuvoja lasten pelaamisen aiheuttamien ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten työssään kohtaamat tilanteet olivat ongelmatilanteiden lisäksi myös tilanteita, joissa toivottiin neuvoja yleisesti pelaamiseen liittyviin tilanteisiin, ilman että niistä olisi esiintynyt haittoja tai ongelmia. Muutamissa tapauksissa vastaajat olivat huolissaan myös perheen aikuisten liiallisesta pelaamisesta. Esille nousseet lasten pelaamiseen liittyvät kysymykset koskivat hyvin usein peliaikaa. Joissakin tapauksissa vastaajat olivat huolissaan pelaamiseen käytettävästä liiasta ajasta ja yleisemmin pohdittiin sitä, mikä on sopiva päivittäinen peliaika tai ruutuaika kokonaisuudessaan. Vanhemmat kaipasivat ammattilaisilta neuvoja myös siihen, miten rajoittaa pelaamista ja miten lapset saisi kiinnostumaan jostakin muusta kuin pelaamisesta. Peliajan lisäksi myös pelien ikärajat ja se, ettei niitä noudateta, nousivat esille kyselyn vastauksissa. Vastaajat toivat esille huolensa siitä, että lapset pelasivat omalle ikäryhmälleen sopimattomia pelejä. Ikärajaltaan sopimattomat pelit muun muassa pelottivat lapsia ja aiheuttivat painajaisia. Pelitiedolle tarvetta ammattilaisten joukossa Kyselyssä kartoitimme varhaiskasvatuksen ammattilaisten tämänhetkistä tietämystä digitaalisen pelaamisen teemasta sekä selvitimme sitä, mistä he kokevat tarvitsevansa lisää tietoa pelaamiseen liittyen. 2

4 Vastaajista lähes puolet koki tietävänsä jonkin verran pelaamisesta ja 32 prosenttia arvioi, että heidän tietonsa aiheesta ovat hyvät. Erittäin hyviksi tietonsa koki 8 prosenttia vastaajista ja vain hyvin vähän pelaamisesta ajatteli tietävänsä 12 prosenttia. Ainoastaan 1 prosentti vastanneista totesi, ettei tunne aihetta lainkaan. Eniten lisää tietoa vastaajat kaipasivat pelaamisen vaikutuksista (73 % vastaajista). Muutenkin pelaamisesta toivottiin tietoa laajasti niin peleistä ja pelikulttuurista (43 %), pelaamisesta lasten harrastuksena (36 %) kuin pelaamisen puheeksi ottamisesta (36%) ja pelaamiseen motivoivista syistä (34 %). Avoimissa vastauksissa pelaamisesta tiedon tarvetta konkretisoitiin tarkemmin ja sitä toivottiin muun muassa sopivasta ruutuajasta, eri-ikäisille soveltuvista peleistä, rakentavasta tavasta ottaa digitaalisia pelejä mukaan varhaiskasvatukseen ja niiden hyödyntämisestä sosiaalisten taitojen harjaannuttamisessa. Vastaajat toivoivat tietoa pelien haitoista ja peliriippuvuuden tunnistamisesta, mutta yhtä lailla he peräänkuuluttivat tietoa myös pelien hyödyistä ja hyödyntämisestä. 100% Mistä koet tarvitsevasi lisätietoa pelaamiseen liittyen? 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% En tarvitse tietoa Pelaamisesta lasten harrastuksena yleisesti Peleistä ja pelikulttuurista Pelaamiseen motivoivista syistä Pelaamisen vaikutuksista Pelaamisen puheeksiottamisesta Jostakin muusta, mistä 3

5 Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa tietoa pelaamisesta erityisesti perheiden kanssa asiasta keskustelemiseen. Lisäksi pelitietoa toivottiin pelihaittojen tunnistamiseen (65 %), keskusteluihin lasten kanssa (59 %) ja taustatiedoksi omaan työhön (52 %). Vastaajista kolmasosa koki tarvitsevansa tietoa pelien hyödyntämiseen omassa työssään. 100% Mihin koet tarvitsevasi tietoa pelaamisesta? 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% En tarvitse tietoa Taustatiedoksi omaan työhöni Perheiden kanssa aiheesta keskustelemiseen Lasten kanssa aiheesta Pelien hyödyntämiseen keskustelemiseen työssäni Pelihaittojen tunnistamiseen Johonkin muuhun, mihin Koulutusta ja materiaalia perheiden pelikasvatuksen tukemiseen Kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen ammattilaisista 67 prosenttia halusi lasten pelaamiseen liittyvää tietoa osallistumalla koulutukseen. Kyselyssä perinteiset koulutukset olivat huomattavasti suositumpia kuin esimerkiksi videoluennot tai videot aiheesta, joita toivoi 23 prosenttia vastaajista. Sen sijaan materiaalipaketin lasten pelaamisesta toivottiin löytyvän ensisijaisesti verkosta, mitä toivoi 58 prosenttia vastanneista. Painettuna materiaalia halusi 42 prosenttia vastaajista. Annettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi pelitietoa toivottiin esimerkiksi sosiaalisen median kautta, verkkokokonaisuutena, johon kuuluu sekä materiaalia, videoluento että kysy pelaamisesta -sähköposti. Kysyimme myös minkälaista lasten pelaamista koskevaa materiaalia ammattilaiset toivovat työnsä tueksi. Vastauksissa nousi esiin vastaajien tehtävä lapsiperheiden tukemisessa ja 84 prosenttia heistä koki tarvitsevansa materiaalia peleistä jaettavaksi lapsiperheille. Vastaajien työtä ja lasten pelaamista koskevissa avovastauksissa nousivat esiin huoli vanhempien piittaamattomuudesta sekä neuvottomuudesta lasten pelaamiseen liittyen. Toisaalta pelaaminen nähtiin lasten maailmaan kuuluvaksi asiaksi, joten vastaajat toivovat saavansa vinkkejä lapsille sopivista peleistä sekä tietoa pelien sisällöistä. Vastaajista 58 prosenttia toivoi tietopakettia digitaalisesta pelaamisesta. Tietoa toivottiin monipuolisesti pelaamisen eri osa-alueista kuten haitoista ja hyödyistä, pelaamisen hyödyntämisestä esimerkiksi oppimisessa sekä pelihaittojen ehkäisystä. Vastaajat peräänkuuluttivat tutkimustietoa peliaiheen eri puolista sekä ihan konkreettisia neuvoja perheiden peliarjen sujuvuuden parantamiseksi. 4

6 Kyselyn avovastauksissa tuli esille myös toive eri tahojen yhteistyöstä kuntien sisällä. Vastauksissa toivottiin vuoropuhelua ja yhteisen linjan etsimistä esimerkiksi kodin, päiväkodin ja koulun välillä, mutta myös aiheetta käsittelevää paneelia kunnassa. Jatkotoimenpiteet Pelit puheeksi projektissa toteutettu kysely toimii pohjana varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnattujen koulutusten, toimintamallien ja materiaalien suunnittelussa. Keskeistä suunnittelutyössä on pohtia sitä, miten ammattikasvattajat voivat parhaiten toimia perheiden tukena pelaamiseen liittyvissä asioissa. Tämä koskee sekä tilanteita, joissa pelaaminen on tasapainoinen osa lasten arkea että tilanteita, joissa pelaamisesta koetaan olevan haittaa tai se aiheuttaa ongelmia lapselle ja perheen tilanteeseen. Ammattilaisille suunnattuja koulutuksia pidetään tilausten mukaan ympäri Suomea. Pelit puheeksi - toimintamalli sekä materiaalit ovat kaikkien saatavilla muun muassa verkkosivuilla ja pelitaito.fi. 5