Mistä mallia metropolialueen hallintaan?

Transkriptio

1 Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Arto Haveri

2 Metropolihallinta Uudelleen agendalla useimmissa länsimaissa luvulta lähtien Metropolihallinnan uuden aallon painopiste metropolien kilpailukyvyssä Ilmiötä käsitelty tieteellisessä tutkimuksessa mm. kollektiivisen toiminnan ongelmana, regionalisaatioprosessina, uudelleenskaalauksena 2

3 Kaupunki (metropoli) hallinnan vaiheita (perustuen alun perin Brennerin 2003 jäsennykseen) Vaihe Hallinnan dominoiva muoto Tärkeimmät jännitteet ja konfliktit Fordismin kulta-aika luku Glokalisaation* ensimmäinen aalto luku Glokalisaation toinen aalto luvulta nykypäivään Urbaani managerialismi; metropoliinstituutiot koordinoivat joitakin kuntien tuottamia hyvinvointipalveluja ja kaupunkialueiden fyysistä laajentumista Yrittäjämäiset kunnat ja kuntien välinen kilpailu; kunnat toimivat aktiivisesti elinkeinojen edistämiseksi Metropoli-tason instituutioiden rooli heikkenee Kilpailullinen regionalismi; metropolitason instituutioita (uudelleen)viritetään kilpailukyvyn parantamiseksi ja alueiden kasvun turvaamiseksi Kasvukeskukset ylikuumenevat nopean kaupungistumisen vuoksi Maaseudun ja kaupunkien jännite kasvaa/jakopolitiikka Epätasainen kehitys ja nollasummapeli kuntien välisessä kilpailussa Kuntien elinkeinopolitiikka usein epäonnistuu kuntarajojen ylittämisen vaikeuden takia Metropolitason hallinnan reformit, vaikeus vastata moniin erilaisiin haasteisiin kuten segregaatioon, Metropolin hallinnan legitimiteetti * Maailmanlaajuisen ja paikallisen kehityksen niveltyminen 3

4 Metropolihallinta luvulla Haasteet läntisissä maissa hyvin samankaltaisia Kasvun ja kestävyyden haasteet Rönsyily, liikenne, maankäyttö Segregaatio Keskuskaupungin ja ympäristökuntien välinen suhde Tavoitteena luoda alustoja vuorovaikutukselle, kollektiiviselle toiminnalle ja ongelman ratkaisulle Ratkaisut kuitenkin hyvin erilaisia saman hallintokulttuuriperimän, jopa saman maan sisällä eri alueita hallinnoidaan hyvin erilaisin mallein 4

5 Metropolihallinta Neljä mallia ja niiden sovellettavuus Suomessa Suomen ympäristö 9/2011, Ympäristöministeriö Ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin 11 metropolialueen hallintamallia: Wien, Pariisi, Dublin, Barcelona, Stuttgart, Lontoo, Montreal, Toronto, Kööpenhamina, Oslo and Tukholma Mitkä ovat metropolihallinnan julkilausutut tavoitteet? Minkälaisia alustoja tai rakenteita metropolialueiden haasteisiin vastaamiseksi on luotu? Mitä asioita käsitellään ja päätetään metropolin tasolla? Toisessa vaiheessa mukana: Dublin, Stuttgart, Montreal ja Oslo Metropolirakenteiden alueellinen kattavuus, Eri hallintotasojen väliset suhteet Demokratia ja legitimiteetti Rahoitus 5

6 Markkinat, hierarkiat ja verkostot hallinnan perusvälineinä Järjestyksen perusta Järjestyksen väline Konfliktien ratkaisu Markkinat Sopimukset ja omistusoikeudet Hinta, kilpailu Hierarkiat Muodollinen asema Valta (kolmas osapuoli) Oikeudelliset toimet Säännöt, toimintatavat Verkostot Resurssien vaihto Luottamus, vastavuoroisuus Diplomatia 6

7 Mallit pelkistettyinä Oslo: Neuvottelukunta-ajattelu ja löyhät yhteistyöverkostot Joustava ja verkostomainen Vähän valtaa Dublin: Ohjelma- ja strategiaohjaus Voimakas valtionohjaus Montreal: Kuntien yhdistäminen Vaikeita, eivät ratkaise suuren metropolialueen ongelmia Kaikkien tehtävien siirtäminen tappaa erilaisuuden ja luo kankeita megaorganisaatioita Stuttgart: Metropolivaltuusto Uusi hallinnon taso, hierarkian ja verkoston yhdistelmä Koordinaatiota liikenteessä, maankäytössä, aluekehityksessä, ei yksinään ratkaise esimerkiksi segregaatio-ongelmaa 7

8 Sovellettavuus Ohjelmat eivät ole tarpeeksi sitovia suomalaisessa kontekstissa Pelkästään verkostorakenteella ja kuntien yhtäpitävillä päätöksillä ei päästä tarpeeksi sitoviin ratkaisuihin Laajat kuntaliitokset eivät ratkaise aluetason ongelmia ja synnyttävät megaorganisaatioita Suoralla vaalilla valitulla metropolivaltuustolla parhaat mahdollisuudet vastata proaktiivisesti metropolialueen useisiin haasteisiin asukkaiden itsehallintoa vahvistaen 8

9 Metropolirakenne? metropolitaso kunta kunta kunta Valtiollinen, ydinrakennetta laajemman alueen kattava ohjelmapohja esim. maankäytön ja liikenteen suuret linjaukset 9

10 Työnjako metropolissa Metropolitaso: maankäytön ohjaus, asuminen, liikenne sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikka. Kunnallinen taso: loput tehtävät + esim. kaavoituksen yksityiskohdat metropolin asettamien raamien puitteissa Suurissa kunnissa paikallisen kansalaisosallistumisen tukeminen, jopa kuntarajoista riippumatta. Uudelleenskaalausta kahteen suuntaan Lisää kansanvaltaista päätöksentekoa Laajemmalla tasolla ohjelmaohjaus, sitäkin laajemmalla tasolla hallintaverkostot, jotka hahmottelevat maankäytön ja liikenteen suuntauksia koko Etelä-Suomessa 10

11 Edustuksellisen metropolirakenteen edut + Kansan valitsema, ei (pelkästään) kuntien edunvalvontaapparaatti mahdollisuus tehdä päätöksiä laajemman alueen nimissä + Metropolipolitiikan konkretisoituminen ja kasvottuminen muutenkin kuin valtakunnan poliitikkojen kautta + Enemmistöpäätösten uhka kannustaa todellisten ratkaisujen etsimiseen neuvotteluin + Selkeän, jopa raskaan rakenteen hyviä puolia ovat vakaus, jatkuvuus ja läpinäkyvyys + Muodostaa legitiimin alustan eri instituutioiden väliselle vuorovaikutukselle 11

12 Edustuksellisen metropolirakenteen haitat - Ei takaa joustavuutta tai luovuutta - Uusi hallintotaso - Tasapäistäminen - Konsensuskehittäminen - Alueen kuntien itsehallinnollisen aseman muutos 12