CBRN Vulnerability Assessment and Protection of People at Risk

Transkriptio

1 CBRN Vulnerability Assessment and Protection of People at Risk

2 CBRN Haavoittuvuuden arviointi ja ihmisten suojaaminen riskeiltä CEN/TS 16595:2013 Toni Leikas CBRNE Sekatyömies Ympäristöturvallisuus Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy

3 Euroopan 1. CBRN TS Työ on käynnistetty 2013 (CEN/TS 16595:2013). Laadinnasta vastasi CENin tekninen komitea CEN/TC 391 Societal and Citizen Security, jonka sihteeristönä toimi NEN Hollannista. Tekninen specifikaatio valmistui 2014 vuoden lopussa ja käännös elokuussa Alkuperäinen riskeihin perustuva lähestymistapa muuttui haavoittuvuuteen perustuvaksi täyttäen erilaisten loppukäyttäjien monitahoiset ja vaihtelevat tarpeet. Tavoitteena on lisätä CBRN toimintaan liittyvien toimijoiden ymmärrystä ja selkeyttää viitekehystä tarjoten työkaluja arviointeihin. Työkalu tietoisuuden lisäämiseksi ja hallintaa varten.

4 CBRN Haavoittuvuuden arviointi Tekninen spesifikaatio esittää yleisen viitekehyksen ja suositeltavia menetelmiä haavoittuvuuden arviointia, tietoisuutta ja hallintaa vaaratilanteissa. Tarvitaan yhteisymmärrystä haavoittuvuuden arvioinnista, tietoisuudesta ja hallinnasta, jotta voidaan suojella ihmisiä ja ympäristöä CBRN-häiriötilanteilta. Haavoittuvuudessa huomioidaan kokonaisvaara, ja sen painopiste on terrorismissa ja muissa turvallisuuteen liittyvissä riskeissä. Merkittävät CBRN-häiriötilanteet saattavat vaarantaa elintärkeän infrastruktuurin ja vaikeuttaa pelastustoimintaa merkittävästi.

5 Kokonaisprosessi Haavoittuvuuden arviointi on kokonaisprosessi, jossa tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan haavoittuvuuksia kuten, altistus, selviytymiskyky, ympäristö ja seuraukset.

6 CBRN-haavoittuvuuden indikaattorit Tietoisuus (kansalaiset, ensivastehenkilöstö, johto) Tiedossa oleva reagoivuus ja vaikuttavuus Yhteisöllinen valvonta (naapurustovalvonta (kuka, missä, mitä)) Toimintahalukkuus (kansalaiset, vartijat, poliisi) Seurannaisvaikutusten mahdollisuus CBRN-aineiden varastoinnissa tai kuljetuksessa CBRN-aineiden pääsy julkisiin sisätiloihin Kemiallisten ja biologisten kaasujen tai aerosolien pääsy ilmanvaihtoon tai julkisten sisätilojen välittömään läheisyyteen Elintärkeiden jakeluketjujen (vesi, sähkön tuotanto ja jakelu, sähköinen viestintä, ruoan jakelukeskukset) saatavuus Varautuminen (koulutus tai varustus) (kansalaiset, ensivastehenkilöstö, johto) Varoitusjärjestelmien laatu (erilaiset havaitsemistavat kemiallisille, biologisille ja radiologisille uhille) Kokonaisvasteaika Tietojärjestelmien laatu ja mukautumiskyky tai varajärjestelmät Resurssien ennakkosijoittaminen Siviilihenkilöiden tai vapaaehtoisten pelastuspalveluiden vaste CBRN-aineiden tuotantolaitoksen, varastointipaikan tai kuljetusreitin vaara-alueella olevien Kansalaisten määrä Talojen tai julkisten tilojen ilmanvaihtokapasiteetti hälytyksen jälkeen Ensivastehenkilöstön määrä tai kapasiteetti Lääkinnällisen avun määrä tai kapasiteetti Vaihtoehtoisten joukkokuljetusmahdollisuuksien riittävyys CBRN-aineiden mahdollisesti aiheuttamat seurannaisvaikutukset elintärkeään infrastruktuuriin eli kertautuvat vaikutukset tai järjestelmään kohdistuva riski

7 Väestön suojaaminen riskeiltä Väestö, johon riski kohdistuu, ei usein tiedosta olevansa "vaarassa", elleivät (mahdolliset) seuraukset toteudu. Väestöllä ja organisaatioilla, johon riski kohdistuu, ei usein ole riittävää tietoisuustasoa, koska suurin osa suunnittelusta, menettelytavoista ja toimintaperiaatteista Euroopassa painottuu riskien hallintaan ennen iskua (ennaltaehkäisy) eikä iskun jälkeisten seurausten hallintaan (varautuminen).

8 Tietoisuus haavoittuvuudesta Tietoisuus haavoittuvuudesta edellyttää muun muassa keskittymistä seurausten hallintaan (mm. nopeasti kertautuvat seuraukset) riskien psykologisten ja tunneperäisten puolien (pelkojen) ottamista huomioon (mm. normaalisti väärien turvallisuuden tunteiden luominen) vaikuttavaa riskeistä tai kriiseistä tiedottamisen strategiaa (viranomaisten ja väestön keskinäinen luottamus) skenaarioiden hyödyntämistä (tehokkain keino tietoisuuden lisäämisessä) Seurausten hallinta Skenaariot Psykologiset vaikutukset Tiedottaminen

9 Haavoittuvuuden hallinta Jokainen CBRN toimintaa osallistuva organisaation täytyy kehittää oma versionsa haavoittuvuuden arvioinnista. Haavoittuuden hallintajärjestelmän käytännön tekijät: 1. Määritellään toivottu lopputulos ja laaditaan toimenpiteet, joilla se saavutetaan. 2. Varmistetaan paikallisen tason viranomaisyhteistyö. 3. Varmistetaan, että viitekehyksen rakenne mahdollistaa sen, että (paikalliset) viranomaiset voivat poiketa siitä, jos se on olosuhteiden johdosta välttämätöntä. 4. Määritellään sotilaallisen osallistumisen muodot selkeästi (virka-apu). 5. Hyödynnetään skenaarioihin ja tilanteisiin perustuvia lähestymistapoja. Lopputulos ja toimenpiteet Paikallistason viranomaisyhteistyö Viitekehys Sotilaallinen virka-apu Skenaariot

10 Haavoittuvuuden arvioinnin keskeisiä oletuksia Mahdollisesti jopa 50 % henkilöstöstä ei ole käytettävissä, koska he ovat poistuneet vaara-alueelta. Välittömästä vahingosta tai henkilöstön ja muiden resurssien puutteesta johtuen useat (paikallisen) elintärkeän infrastruktuurin osista eivät välttämättä toimi tai ole saatavilla. Tällaisia ovat esimerkiksi viestintä, logistiikka ja kuljetus, vesi, elintarvikkeet ja energia. Uhrit saapuvat sairaaloihin ja ensiapuihin ilman ennakkovaroitusta tai hyvin lyhyellä varoitusajalla. Yhteiskunnalliset häiriötilanteet voivat aiheuttaa huomattavia ongelmia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tietoa vaarallisista aineista ei ole välittömästi saatavilla. Suuri osa uhreista hakeutuu hoitoon itse (lähes 80 % kaikista uhreista). Uhreja ei välttämättä ole dekontaminoitu ennen heidän saapumistaan hoitoon. Suuri osa hoitoon saapuvista ihmisistä on altistunut vain hieman tai ei lainkaan. Tämä mahdollisuus on otettava huomioon, kun dekontaminaatiota suunnitellaan. Useimmat uhrit hakeutuvat lähinnä onnettomuuspaikkaa sijaitseviin sairaaloihin tai ensiapuihin. Uhrit pyrkivät pääsemään sisälle hoitolaitoksiin merkittyjen sisäänkäyntien lisäksi myös muita reittejä pitkin, kuten sairaaloiden ensiapuosastojen kautta.

11 Haaavoittuvuuden arviointi Tekninen spesifikaation sisältää esimerkki tarkistuslistoja, taulukoita ja kysymyslistoja itsearvioinnin työkaluiksi ja haasteeseen lähestymiseksi. Esimerkkiluettelo väestön, johon riski kohdistuu, suojaamiseen käytettävistä toimenpiteistä, jotka suorittavat joko viranomaiset tai kansalaiset 1) ennakkotoimenpiteet, 2) toimenpiteet tilanteen aikana ja 3) lieventämistoimenpiteet tilanteen jälkeen CBRN-tarkastuslista (Center for Exellence in Emergency Preparedness, Canada) terveyshuollon käyttöön. 1) perusnäkökohdat, 2) Suunnittelu, 3) koulutus ja tietoisuus ja 4) menettelyt Kansalaisten haavoittuvuutta CBRN-häiriötilanteissa koskeva kyselylomake 1) suunnittelu, 2 lieventäminen, 3) häiriötilanteen aikana ja 4) paluu normaalitilanteeseen Vaiheittainen lähestymistapa CBRN-haavoittuvuuden hallintan (esimerkkinä kemiantehtaaseen kohdistuva tahallinen CBRN-hyökkäys, Ranska) 0) Projektin suunnittelu, kriittisen laitoksen valinta, 1) lyhyt kuvaus tahdasalueesta, 2) kohteiden ja vastatoimenpiteiden tunnistaminen, 3) uhka-arvio, 4) haavoittuvuuden ja vaikutusten arviointi ja 5) täydentävien toimenpiteisen tunnistaminen

12 Esimerkki opastavat hallintajärjestelmästä A.1 Organisaation yleinen toimintaympäristö A.1.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen A.1.2 Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen A.1.3 CBRN-haavoittavuuden arvioinnin, tietoisuuden, ja hallinnan soveltamisalan määrittäminen A.1.4 CBRN-haavoittuvuuden arviointa, tietoisuutta ja hallintaa käsittelevä järjestelmä A.2 Johtaminen A.2.1 Johtaminen ja sitoutuminen A.2.2 Toimintaperiaatteet A.2.3 Organisaation roolit, vastuut ja valtuudet A.3 Suunnittelu A.3.1 Riskien ja mahdollisuuksien käsittely A.4 CBRN-haavoittuvuuden arviointia, tietoisuutta ja hallintaa koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu A.5 Tukitoiminnot A.5.1 Resurssit A.5.1 Pätevyydet A.5.3 Tietoisuus A.5.4 Viestintä A.6 Dokumentoitu tieto A.6.1 Yleistä A.6.2 Dokumentoidun tiedon luomien ja päivittämien A.6.3 Dokumentoidun tiedon hallinta A.7 Toiminnan suunnittelu ja ohjaus A.8 Suorituskyvyn arviointi A.8.1 Seuranta, mittaus, analysointi ja arviointi A.8.2 Sisäinen auditointi A.8.3 Johdon katselmus A.9. Parantaminen A.9.1 Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet A.9.2 Jatkuva parantaminen

13 Haavoittuvuuden arviointi Tunnistettu vaaratilanne Arvio vaaratilanteen esiintymistiheydestä Arvio riskikohteisiin kohdistetuista vahingoista Arvio seurausten ja riskien vakavuudesta Riskien, päätöksenteon ja lieventämisen hyväksytty taso

14 KIITOS!