ASUKASKYSELYN TULOKSET

Transkriptio

1 ASUKASKYSELYN TULOKSET Sysmän taajaman kehittämisohjelma Petra Reimi Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke 1

2 Sisällys 1 JOHDANTO TAAJAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sysmä lyhyesti Tutkimusalueen rajaus Tutkimusalueen suunnittelutilanne Tutkimusalueen nykytila Taajaman yleisilme ja maisema Rakennuskanta ja asuminen Julkiset ja kaupalliset palvelut Liikenne ja liikkuminen Viher- ja virkistysalueet ASUKASKYSELYN TAUSTAA JA TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TULOKSET Asukaskyselyyn vastanneiden taustatiedot Taajaman yleisilme ja asuminen Taajaman yleisilmettä heikentävät tekijät Asuinrakentamisen tulevaisuus Palvelut Palveluiden kehittäminen Tyhjien liiketilojen käyttö Kirkonkylän sataman ja entisen meijerin alueen kehittäminen Sysmän kunnankirjasto Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen ongelmakohdat Kevyen liikenteen väylien kehittäminen Viheralueet Virkistys ja vapaa-aika Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen

3 4.7 Taajaman muut kehittämiskohteet Torin kehittäminen Huitilanjoen alueen kehittäminen Eri käyttäjäryhmien huomiointi suunnittelussa Taajaman ensisijaiset kehittämiskohteet Muu kehittämistarve PÄÄTELMÄT Tutkimuksen toteutus, otos ja tutkimusalue Yleisilmeen kohentaminen Rakennuskanta ja asuminen Asuntorakentamisen tarve Palvelut Tyhjät liiketilat sekä sataman ja entisen meijerin alueen kehittämismahdollisuudet Liikennejärjestelyjen kehittäminen Viheralueet, virkistys ja vapaa-aika kehittämiskohteina Muut kehittämiskohteet ja eri käyttäjäryhmien huomiointi taajaman kehittämisessä KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPUKSI Lähteet

4 1 JOHDANTO Maaseututaajamien murros alkoi 1960-luvulla, jolloin työvoiman tarve maaseudulla väheni työn koneistumisen myötä. Elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena yhä useampi suomalainen muutti kaupunkeihin, ja muuttovirta maaseudulta kasvukeskuksiin on jatkunut tähän päivään saakka. Rakennemuutoksesta kärsineillä alueilla väestö ikääntyy, kun varsinkin nuoret ja työikäiset muuttavat opiskelu- ja työpaikkojen perässä kaupunkeihin. Maaseutumaisten kuntien muuttotappio näkyy lisäksi ostovoiman ja kaupallisten palveluiden vähentymisenä maaseututaajamista, ja kehitystä on yritetty jarruttaa muun muassa parantamalla kuntien palvelutasoa esimerkiksi tukemalla yritystoimintaa ja houkuttelemalla investointeja. Lisäksi erilaisin kehittämistoimenpitein on myös pyritty parantamaan maaseutumaisten kuntien imagoa ja lisäämään niiden houkuttelevuutta (ks. Zimmerbauer & Korpimäki 2006, Lehto 2008, Nyholm 2010). Viime vuosikymmenten rakennemuutos näkyy myös Päijät-Hämeessä sijaitsevassa Sysmän kunnassa, jossa väestömäärän kehitys on ollut pitkään laskusuuntainen. Asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset ovat muuttuneet väestön vähenemisen ja ikääntymisen myötä. Lisäksi kaupallisten palveluiden tarjoajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja osa palveluista on lakkautettu kysynnän vähentyessä. Kunnan ja valtion järjestämät julkiset palvelut ovat niin ikään muovautuneet uuden tilanteen vaatimusten mukaisiksi. Rakenteelliset muutokset ovat jättäneet jälkensä myös kunnan keskustaajamaan esimerkiksi tyhjentyvinä liiketiloina. Sysmässä on käynnissä kunnan hallinnoima EAKR-hanke, Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa kunnan elinmahdollisuuksia ja lisätä alueen vetovoimaa. Yksi hankkeen kolmesta osa-alueesta tähtää erityisesti kunnan taajaman kehittämiseen. Kesällä 2013 hankkeen osana toteutettiin kyselytutkimus, jolla kartoitettiin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä muiden Sysmän kehittämisestä kiinnostuneiden näkemyksiä Sysmän taajaman toimivuudesta, viihtyisyydestä ja tulevaisuuden kehittämistarpeesta. Sysmän kunnan asukaskysely on toteutettu osallistavan suunnittelun keinoin, sillä yksi päämäärä on ollut parantaa asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä kannustaa heidät osallistumaan heitä koskevaan suunnitteluun. 4

5 Tässä raportissa käsitellään tutkimusalueen, Sysmän taajaman nykytilaa ja asukaskyselyn lähtökohtia, asukaskyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä ehdotuksia taajaman kehittämiseksi. Seuraavassa luvussa esitellään perustietoja Sysmän kunnasta sekä tutkimusalueen rajausta ja suunnittelutilannetta, ja taajaman nykytilaa käsittelevissä alaluvuissa on lisäksi syvennytty tutkimuksen eri osa-alueiden ominaisuuksiin ja erityispiirteisiin. Raportin kolmannessa luvussa puolestaan keskitytään asukaskyselyn taustoihin, tavoitteisiin, käytännön toteutukseen ja tutkimusmenetelmiin. Asukaskyselyn tulokset on esitelty aihepiireittäin neljännessä kappaleessa ja sen alaluvuissa, ja viidenteen kappaleeseen on koottu johtopäätöksiä asukaskyselyn tulosten pohjalta sekä pohdittu erilaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia. Kuudennessa luvussa on puolestaan esitelty asukaskyselyn tulosten pohjalta laadittuja ehdotuksia Sysmän taajama-alueen kehittämiseksi. 5

6 2 TAAJAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Sysmä lyhyesti Sysmä sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa, Päijänteen itärannalla. Maateitse mitattuna Sysmästä on noin 70 kilometriä Lahteen ja 108 kilometriä Jyväskylään (kuva 1). Kunnan kokonaispinta-ala on 936,50 km², josta maaaluetta on 666,20 km² ja vesialuetta 270,30 km². Vuoden 2012 lopussa Sysmän väkiluku oli asukasta. Samaan aikaan 0 14-vuotiaita oli 11 prosenttia, vuotiaita 55,4 prosenttia ja 65-vuotiaita tai vanhempia 33,6 prosenttia kunnan koko väestöstä (Tilastokeskus 2013). Kuva 1. Sysmän sijainti Suomessa. Kuntakeskus on merkitty vasemmanpuoleiseen karttaan renkaalla. 2.2 Tutkimusalueen rajaus Aluerajauksen perustana on Sysmän osayleiskaava-alue, joka käsittää Sysmän keskustaajaman ja sen välittömän ympäristön (kuva 2). Tutkimusalueen pinta-ala on noin 1190 hehtaaria. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tässä työssä taajamalla ei kuitenkaan pääsääntöisesti tarkoiteta tilastollisen määritelmän mukaista aluetta, vaan sana taajama viittaa yleensä tutkimusalueeseen. Tilastollisen määritelmän mukainen taajama-alue on jonkin verran tutkimusaluetta suppeampi (kuva 3). Pohjoisessa tutkimusalue rajautuu Ylä-Vehkajärven ja Nuijanpohjan vesialueisiin, ja idässä Ala- Vehkajärveen. Etelässä tutkimusalue puolestaan ulottuu hieman Nuoramoistentien ja Vääksyntien risteyksen eteläpuolelle. Tutkimusalueen raja kulkee lounaassa Suopellontien ja Hovilantien risteyksen eteläpuolella ja lännessä Väihkylänmäen ja Suurenkylän länsipuolella. 6

7 Tutkimusalueeseen kuuluvat myös Sysmän keskustan eteläpuolella sijaitsevat saaret Suvisaari, Ohrasaari ja Aittosaari. Kuva 2. Tutkimusalueena toimiva tuleva osayleiskaava-alue. Kuva 3. Sysmän tilastollisen taajaman laajuus verrattuna koko tutkimusalueeseen. Taajaman aluerajaus on vuodelta 2005 ja se perustuu Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan YKR-aineistoon (250 m x 250 m ruututietokanta). 7

8 Sysmän keskusraittina voidaan pitää Sysmäntien osaa Huitilanjoen pohjoispuolella. Sysmän keskustalla viitataankin tässä raportissa keskusraittiin ja sen välittömään läheisyyteen sekä Majutveden pohjoispuoleisella sijaitsevaan taajaan asuttuun alueeseen Sysmäntien, Särkilahdentien ja Valittulantien risteyskohtien ympäristössä. Sysmän taajama sijaitsee Majutveden rannalla, matalalla hiekkaharjulla. 2.3 Tutkimusalueen suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat alueen maankäytön suunnittelua, ja Sysmän kuntaa koskevat seuraavat tavoitteet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tutkimusalueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, ja nykyisessä maakuntakaavassa suunnittelualue on suurimmaksi osaksi taajamatoimintojen aluetta (liite 1). Tällä hetkellä käynnissä on kuitenkin uusi maakuntakaavatyö, ja kokonaismaakuntakaava 2014 tulee valmistuessaan korvaamaan Päijät-Hämeen edellisen maakuntakaavan. Tutkimusalueella on voimassa vuoden 1988 oikeusvaikutukseton taajama-alueen osayleiskaava, jonka ajallinen perspektiivi oli vuodessa Nyt suunnitteilla oleva uusi yleiskaava puolestaan tähtää 2030-luvulle. Sysmän kirkonkylän alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin , ja vanha asemakaava on voimassa osayleiskaavan monilla reuna-alueilla. Keskustaalueilla on kuitenkin voimassa lukuisia eri-ikäisiä, pienehköjä asemakaavan muutoksia. Sysmän kunnan uusi rakennusjärjestys on otettu käyttöön

9 2.4 Tutkimusalueen nykytila Seuraavissa alaluvuissa käsitellään taajaman eri osa-alueiden nykytilaa. Tutkimusalueen ominaisuuksia, erityispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia on esitelty yleisilmeen, rakennuskannan, palveluiden, liikenteen, viheralueiden ja vapaa-ajan toimintojen näkökulmasta Taajaman yleisilme ja maisema Sysmä kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaiseman maisemamaakuntaan ja edelleen Päijänteen seutuun. Tarkemmassa jaossa maisematyypit on luokiteltu maakunnittain, ja Päijät-Häme on jaettu kolmeentoista maisematyyppiin. Tutkimusalue kuuluu näistä Sysmän-Hartolan viljelyseutuun, jonka maisemakuvassa yhdistyvät metsäiset kallio- ja moreeniharjanteet sekä melko tasaiset viljelymaisemat. (Aarrevaara ym ) Tutkimusalueen maisemarakenteelle tyypillisiä piirteitä ovat järvimaisemat ja niitä reunustavat tasaiset viljelylaaksot, mutta alueella on myös metsäselänteitä ja kallio- ja moreenikumpareita (kuva 4). Maiseman yleisilme on kuitenkin avara. (Aarrevaara ym ) Sysmän kunta ja sen keskusta sijaitsevat Päijänteen rannalla. Tutkimusalueella sijaitsee viisi erisuuruista järveä tai lampea, jotka elävöittävät alueen maisemarakennetta. Suurin vesistö on Sysmän keskustan eteläpuolella sijaitseva Majutvesi, ja tutkimusalueen itäreunassa sijaitsevat Ylä-Vehkajärvi ja Ala-Vehkajärvi. Lisäksi tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pienemmät vesialueet Nuijanpohja ja Jyrtinlampi. Kuva 4. Viljely- ja järvimaisemat määrittävät Sysmän maisemarakennetta. Vasen kuva on Sysmäntien alkupäästä tilastollisen taajaman rajalta. Oikeassa kuvassa on Askon ranta. 9

10 Sysmän keskusta on taajaan asuttu maaseutumaisen kunnan keskus, jossa on nähtävissä kerrostumia menneiltä vuosikymmeniltä. Sen yleisilme on viihtyisä ja vehreä erityisesti kesäisin (kuva 5). Syksyllä ja talvella kasvillisuuden puuttuminen heikentää taajamakuvaa, kun liikennealueet ja rakennuskannan puutteet korostuvat. Kuva 5. Sysmän keskustan yleisilme on kesäisin viihtyisä ja vehreä. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu Sysmän Osuuspankin rakennuksen edestä. Oikeanpuoleisessa kuvassa Sysmän keskusraitti on kuvattuna liikenneympyrästä Sysmäntien pohjoispäästä. Taajaman kaupalliset palvelut, erityisesti päivittäistavarakaupan toimipaikat, ovat keskittyneet Särkilahdentien varteen, mikä on osaltaan vaikuttanut tutkimusalueen yleisilmeen rakentumiseen. Monet Sysmäntien varressa sijaitsevat rakennukset ja liiketilat ovat nyt tyhjillään tai vajaakäytössä. Taajaman yleisilmeen ja ensivaikutelman kannalta ongelmallisena on nähty juuri Sysmän keskusta-alue ja etelästä Sysmäntietä pitkin taajamaan saapuvien kohtaama maisema, jossa luonnonläheinen viljelymaisema vaihtuu Huitilanjoen pohjoispuolella tyhjiin liiketiloihin, heikkokuntoisiin rakennusten julkisivuihin ja epäsiisteihin piha-alueisiin (ks. Fränti 2013). Kaisu Fränti (os. Latvala) on tehnyt Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hankkeen osana työn Idealuonnoksia Sysmän keskustan satama-alueen ja sen ympäristön kehittämiseksi. Lisäksi hän teki itsenäisesti diplomityön Sysmän keskusraitin kehittäminen, joka käsitteli muun muassa keskusraitin rakennusten ikää, käyttötarkoitusta, arvoa ja kuntoa sekä taajaman liikennejärjestelyjä. Fränti on tutkinut muun muassa keskusraitin maisemallista ilmettä, näkymiä ja katutilan rakentumista. Nykytilanteen pohjalta hän on myös ehdottanut keskusraitin eteläpään yleisilmeen ja maiseman parantamista sekä esittänyt Huitilanjoen portin rakentamista, entisen huoltoaseman purkamista sekä 10

11 näkymien lisäämistä keskusraitilta Majutvedelle. Lisäksi Kaisu Fränti ehdotti keskusraitin varrella sijaitsevien rakennusten julkisivujen kunnostamista sekä keskusraittia ympäröivän katutilan selkeyttämistä ja jäsentämistä Rakennuskanta ja asuminen Sysmän taajamarakenne on säilynyt yhtenäisenä ja pinta-alaltaan melko pienenä. Rakennuskanta on tiivistä erityisesti tutkimusalueen keskellä, missä sijaitsee Sysmän keskusta ja sitä ympäröivät asuinalueet (kuva 6). Rakennuskanta harvenee keskustasta poispäin mentäessä, ja varsinaisten taajama-alueiden ulkopuolella on haja-asutusta sekä asumattomia alueita. Haja-asutusalueen rakennuskanta muodostuu pääasiassa asuinrakennuksista sekä maatalousrakennuksista. Kuva 6. Rakennuskannan määrä ja sijoittuminen tutkimusalueella. 11

12 Taajaman rakennukset ovat pääosin matalia, ja niiden korkeus vaihtelee yhdestä neljään kerrokseen. Tilastokeskuksen (2013) mukaan rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2012 lopussa oli 83,3 prosenttia, mikä kuvaa talotyyppien jakaumaa maaseutumaisessa kunnassa. Taajamassa pientaloissa asuvien osuus on kuitenkin hieman pienempi, sillä kerrostaloja sijaitsee lähinnä kunnan keskusta-alueella, muun muassa Sysmäntien pohjoispäässä, Leppäkorventiellä ja Keskustiellä (kuva 7). Vuoden 2012 alussa Sysmän taajama-aste oli noin 51 prosenttia, ja tutkimusalueella asuukin hieman yli puolet kunnan asukkaista. Sysmä on myös vilkas mökkikunta, ja Tilastokeskuksen (2013) mukaan Sysmässä oli vuoden 2012 lopussa kesämökkiä tai vapaa-ajan asuntoa. Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee kuitenkin keskustaajaman ulkopuolella, joten niiden määrä tutkimusalueella ei ole merkittävä. Kuva 7. Kerrostaloja Leppäkorventiellä. Asuinrakennusten lisäksi tutkimusalueella sijaitsee jonkin verran myös liike- ja teollisuusrakennuksia. Liikerakennukset keskittyvät Sysmäntien varrelle ja sen ympäristöön sekä Särkilahdentien alkupäähän. Teollisuusrakennuksia sijaitsee muun muassa tutkimusalueen itäosassa Koskuen ympäristössä sekä alueen itäosassa Koivumäentien molemmin puolin. Taajaman yleisilmeen ja viihtyisyyden kannalta yksi haaste on rakennuskannan heikko kunto sekä julkisivujen ja rakennusten pihapiirien hoitamattomuus (kuva 8). Ongelma koskettaa lähinnä Sysmän keskusta-alueen asuin- ja liikerakennuksia. 12

13 Kuva 8. Rakennusten julkisivun pinta halkeilee useissa taajaman rakennuksissa. Tutkimusalueen lounaisosaan ulottuva Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) (Museovirasto 2009, liite 2). Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen on yksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista. Alueiden käytön suunnittelussa onkin huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. RKY-inventoinnin kohteissa tai alueilla alueiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen, mikä tulee huomioida kunnan maankäytön suunnittelussa ja taajaman kehittämisessä. (Ympäristöministeriö 2009.) Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi tutkimusalueelle sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Majutveden pohjoisosan kulttuuriympäristö - Suurikylä, Kirkonkylä, Otamo, sijaitsee keskustaajaman alueella ja sen ympäristössä. Pohjoisempana, Luhangantien läheisyydessä sijaitsee pinta-alaltaan pienempi Rannan kartano ja kulttuurimaisema. (Wager 2006.) Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu (2012) laati Sysmän taajama-alueen kulttuuriympäristöselvityksen osana Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelmaa EAKR-hanketta. Selvityksessä on esitelty tarkemmin Sysmän taajama-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä ja sen kehitystä sekä arvioitu kohteiden historiallista, kulttuurista ja maisemallista arvoa. 13

14 2.4.3 Julkiset ja kaupalliset palvelut Sysmässä on kunnan väkilukuun suhteutettuna kattava ja monipuolinen palveluvalikoima julkisia ja kaupallisia palveluita. Tätä selittää osittain se, että Sysmä sijaitsee melko kaukana suurista kaupungeista, jotka houkuttelisivat asiakkaita kunnassa toimivilta yrityksiltä. Lisäksi merkittävä tekijä on runsas vapaa-ajan asuntojen määrä, minkä vuoksi kunnan asukasluku jopa kolminkertaistuu kesän lomasesongin aikana (Kitkiöjoki 2011). Koska Sysmässä on paljon vapaa-ajan asuntoja, kaupallisten palveluiden edellytykset paranevat erityisesti kesäaikaan, mutta toisaalta asiakasmäärän suuri kausittainen vaihtelu luo haasteita yrittäjille. Kunta on myös kärsinyt muuttotappiosta, ja Tilastokeskuksen (2012) väestöennusteen mukaan Sysmän väkiluku tulee vähenemään nykyisestä noin asukkaasta alle 3500 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Tämä aiheuttaa myös tulevaisuudessa haasteita julkisten ja kaupallisten palveluiden järjestämiselle. Tutkimusalueella sijaitsee suurin osa kunnan järjestämistä julkisista palveluista. Sysmän kunnanvirasto ja yhteispalvelupiste sijaitsevat Valittulantiellä, ja kunnankirjasto toimii tällä hetkellä vuokratiloissa ydinkeskustassa, Sysmäntien varrella (kuva 9). Toisessa kerroksessa sijaitsevat kirjaston tilat ovat kuitenkin käyneet melko ahtaiksi eivätkä ne ole esteettömät, joten sen siirtämistä uusiin tiloihin on pohdittu. Lisäksi yleiskaava-alueella sijaitsee ala- ja yläkoulu, lukio, päiväkoti, terveysasema, uimahalli, palvelutalo ja vanhainkoti. Sysmän kirkko sijaitsee matalalla hiekkaharjanteella tutkimusalueen lounaisosassa, erillään Sysmän ydinkeskustasta. Kuva 9. Sysmän kunnankirjasto sijaitsee vuokratiloissa ydinkeskustassa. 14

15 Taajamassa toimii tällä hetkellä useita kaupallisia palveluita kuten kolme päivittäistavarakauppaa, Tokmanni, kaksi pankkia, apteekki, optikko sekä ravintoloita, kahviloita ja kioskeja. Keskustassa on myös useita erikoistavarakauppoja kuten vaateliike, kenkäkauppa, urheiluliike, kirjakauppa, kelloseppä, kukkakauppa, käsityöliike, kirpputoreja sekä terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavia yrityksiä. Lisäksi Sysmässä toimii esimerkiksi hautaustoimisto, kiinteistönvälitystoimisto, tilitoimisto ja Matkahuolto. Sysmän tori sijaitsi kymmeniä vuosia Sysmäntien pohjoispäässä yhä toimivan Salmisen vaateliikkeen edustalla olevalla aukiolla, mutta 1990-luvun puolivälissä se päätettiin siirtää torialueen käydessä ahtaaksi (Korhonen ym. 2003). Uusi tori, niin kutsuttu Hyvien ihmisten tori siirtyi Särkilahdentien varrelle Säästöpankin rakennuksen ja K-supermarketin väliselle alueelle, lähelle Sysmäntien ja Särkilahdentien risteystä (kuva 10). Nykyisen torin siirtäminen tai kehittäminen on tullut uudelleen ajankohtaiseksi, koska se sijaitsee suhteellisen kaukana perinteisestä keskustasta. Lisäksi sitä pidetään heikosti jäsentyneenä alueena, ja torikauden aikana kävijöiden pysäköinnistä aiheutuu haittaa viereiselle päivittäistavarakaupalle pysäköintialueen ruuhkautuessa. Kaisu Fränti (2013) on myös todennut, että torille olisi hyvä löytää uusi paikka Sysmäntien varrelta keskusraitin elävöittämiseksi, ja hän onkin ehdottanut torin siirtämistä entisen S-marketin pysäköintialueelle. Kuva 10. Sysmän nykyinen tori sijaitsee Särkilahdentien alkupäässä. Taustalla näkyvät saman tien varressa sijaitsevien suurten päivittäistavarakauppojen mainostornit, jotka kohoavat keskustan maisemassa. Suurin osa kaupallisista palveluista on perinteisesti sijainnut Sysmäntien pohjoispäässä. Kaupan painopiste on kuinkin vähitellen siirtynyt kohti Särkilahdentietä, jonka varrelle suuret 15

16 päivittäistavarakaupat ovat sijoittuneet. Viimeisin esimerkkinä kaupan uudelleensijoittumisesta on S-market, joka siirtyi joulukuussa 2012 Sysmäntien varresta Särkilahdentien varteen K-supermarkettia vastapäätä sijaitsevalle tontille. Tällä hetkellä Sysmäntien varressa ei ole päivittäistavarakauppaa, mikä pidentää taajaman eteläpuolella asuvien kotitalouksien asiointimatkoja ja hankaloittaa varsinkin autottomien kotitalouksien asiointia. Kaupan yksiköiden vähenemisen ja uudelleen sijoittumisen myötä keskusraitin ongelmaksi ovat nousseet tyhjilleen jääneet tai vajaassa käytössä olevat rakennukset ja liiketilat, jotka heikentävät keskusraitin elävyyttä antaen vaikutelman hiipuvasta keskustasta. Etelästä tultaessa Sysmäntien oikealla puolella, Huitilanjoen jälkeen, sijaitsee tyhjilleen jäänyt huoltoasemarakennus. Toistaiseksi toiminnassa oleva kylmäasema on tarkoitus siirtää Särkilahdentien varteen uuden S-marketin yhteyteen. Lähempänä keskustaa, Majutveden rannan läheisyydessä sijaitsevat entisen Mäen leipomon rakennus, vanha paloasema sekä entinen meijeri (kuva 11). Keskeisen ja maisemallisesti arvokkaan sijainnin vuoksi tiloille ja alueelle olisi hyvä löytää uutta käyttöä. Kaisu Fränti ehdotti alueen kehittämistä virkistyskäyttöön sopivaksi, ja alueelle voisi rakentaa esimerkiksi leikkipuiston. S-marketin siirtymisen myötä kaupan entiset, 1990-luvulla rakennetut tilat jäivät tyhjäksi keskeisellä paikalla Sysmäntien varressa (kuva 12). Myös entinen Alkon rakennus Sysmäntien varressa on tyhjä myymälän siirryttyä uuden S-marketin rakennukseen. Keskustan elävöittämiseksi entisen S-marketin tiloihin pitäisi saada toimintaa, ja kehittää pysäköintialuetta käyttötarkoitukseen sopivaksi. Jonkin verran liiketiloja on tyhjillään tai vajaakäytössä myös muualla taajamassa, kuten Uotintiellä. Kuva 11. Vanha paloasema sekä entisen Mäen leipomon rakennukset (taustalla) ovat tyhjillään Sysmäntien varressa. Kuva 12. Entinen S-marketin rakennus ja sen edustalla oleva pysäköintialue ovat vailla käyttöä. 16

17 2.4.4 Liikenne ja liikkuminen Sysmän keskustaan johtaa monta liikenneväylää, kuten Vääksyntie (tie 314) ja Nuoramoistentie (410) etelässä sekä Luhangantie (612) ja Leppäkorventie kaava-alueen pohjoispuolella (kuva 13). Suopellontie kulkee keskustan länsipuolelta lounaaseen ja Valittulantie (413) keskustan itäpuolelta koilliseen. Sysmän liikenteellinen keskusta sijaitsee Sysmäntien ja Särkilahdentien sekä Sysmäntien ja Valittulantien risteyskohtien ympärillä. Tiheän tieverkon ansiosta keskustan ja sen eri alueiden saavutettavuus on erinomainen, mutta toisaalta liikenteen solmukohdat aiheuttavat myös läpikulkua ja lisäävät liikennemääriä keskustaajaman alueella. Sysmän taajaman liikenne tukeutuu vahvasti henkilöautoliikenteeseen. Kuva 13. Sysmän taajama sijaitsee monien liikenneväylien risteyskohdassa. 17

18 Liikenteen keskeinen ongelmakohta kuntakeskuksessa on Pusukujan, Sahantien ja Sysmäntien risteystä ympäröivä alue (kuva 14). Pusukujan ja Sahantien alkupäässä sijaitsevat liikennealueet ovat jäsentämättömiä, eivätkä pysäköintipaikat erotu selkeästi ajoradasta; tällä hetkellä pysäköinti tapahtuu osittain rakennusluvassa hyväksytyn asemapiirroksen vastaisesti ja asiakkaat pysäköivät osittain katualueella. Tämä heikentää liikenneturvallisuutta ja alueen yleistä viihtyisyyttä. Myös nykyisen torialueen pihaliittymä ja pysäköintialueet ovat jäsentymättömiä, ja urheiluliikkeen asiakaspysäköinti tapahtuu usein torialueella eikä kiinteistön omalla tontilla. Taajaman ajonopeuksien hillitsemiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Sysmäntielle ja Leppäkorventielle on rakennettu hidastetöyssyjä, jotka toisaalta hankaloittavat esimerkiksi maatalouskoneiden liikennöintiä. Osa hidasteista on heikossa kunnossa. Kuva 14. Sahatien (vasemmalla) ja Pusukujan (oikealla) liikennejärjestelyt ovat sekavat. Kevyen liikenteen tieverkosto on tihein Sysmän keskustassa, jossa yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä sijaitsee suurimpien teiden varrella (kuva 15). Kevyen liikenteen väyliä kulkee myös ydinkeskustaan johtavien teiden varsilla, mutta ne päättyvät melko pian taajaman ulkopuolella. Liikuntaan ja ulkoiluun sopivia reittejä sijaitsee ainakin Ohrasaaressa, Suvisaaressa ja Askon rannassa. Taajaman useilla sivukujilla kevyen liikenteen väyliä ei juuri ole tai ne ovat katkonaisia. Kevyen liikenteen verkko on kuitenkin täydentymässä: kesällä 2013 Sysmässä aloitettiin kevyen liikenteen väylän rakentaminen Suopellon Rantatien ja Sysmän Pappilan välille (maantie 4131). Sysmän kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteishankkeena rakennettavan tieosuuden pituus on noin viisi kilometriä, ja se sijaitsee osittain tutkimusalueella. Urakan on tarkoitus valmistua kesäkuun 2014 alussa. 18

19 Yksi jalankulkua ja pyöräilyä hankaloittava tekijä on se, että taajamassa liikkuminen ei ole aivan esteetöntä. Esimerkiksi ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottavat katukivetykset voivat haitata suojatien ylittäjiä (kuva 15). Lisäksi penkkien puute voi vaikeuttaa erityisesti ikääntyneiden liikkumista, ja kunnan väestön ikääntyessä esteettömään liikkumisympäristöön tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Esteettömyys hyödyttää myös muita, kuten lapsia, pyöräilijöitä, pyörätuolilla liikkuvia sekä rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Kuva 15. Sysmän keskustan kartta (vasemmalla), jossa on kevyen liikenteen väylät on kuvattuna punaisella katkoviivalla. Oikeassa kuvassa ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottava reunakivetys suojatien kohdalla, Leppäkorventien ja Väihkyläntien risteyksessä. 19

20 2.4.5 Viher- ja virkistysalueet Tutkimusalueen maisema on vehreä, ja rakentamattomia viheralueita sijaitsee erityisesti osayleiskaava-alueen pohjois- ja eteläosissa sekä Ohrasaaressa. Taajaan asutuilla alueilla on melko paljon hoidettuja viheralueita ja lähivirkistysalueita, jotka piristävät alueiden ilmettä erityisesti kesäisin. Sysmäntien varressa ja muualla keskustassa on jonkin verran istutettuja puita ja pensaita sekä paikoin myös kukkaistutuksia (kuva16). Kaikkien viheralueiden kunto ei kuitenkaan ole moitteeton, sillä rikkakasvit ovat vallanneet esimerkiksi keskusraitin pensaita (kuva 16). Kuva 16. Kukkaistutukset ja pensaat elävöittävät ympäristöä, mutta hoitamattomat viheralueet sekavoittavat katutilaa ja heikentävät taajaman ilmettä. Tutkimusalueelle, kunnan keskustan läheisyyteen on keskittynyt runsas ja monipuolinen tarjonta erilaisia vapaa-ajan toimintoihin tarkoitettuja virkistys- ja liikuntapaikkoja. Vuonna 2005 valmistunut Olavin toimintakeskus on Sysmän kunnan ja Sysmän seurakunnan yhteinen monitoimitalo, joka tarjoaa monipuoliset harraste- ja vapaa-ajantilat (kuva 17). Olavin toimintakeskuksessa on liikuntasali Päijänne Areena, nuorisotila, bänditila, seurakuntasali, seurakunnan päiväkerhotila, kokoustila sekä kirkkoherranvirasto. Päijänne Areenalla voi harrastaa esimerkiksi salibandyä, koripalloa, lentopalloa, käsipalloa, sulkapalloa ja voimistelua. Muita sisäliikuntasaleja on Väihkylän koululla ja Sysmän Yhteiskoululla. Palvelutalon yhteydessä sijaitsevassa uimahallissa järjestetään yleisten vuorojen lisäksi ohjattuja vesivoimisteluvuoroja sekä uimakouluja. 20

21 Kuva 17. Olavin toimintakeskus Uotintien varressa. Tutkimusalueella on useita ulkokenttiä, muita ulkoliikuntapaikkoja ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Huitilanjoen lähellä sijaitsee yleisurheilukettä (300 metrin rata) sekä jalkapallokenttä (kuva18). Väihkylän kentällä on hiekka- ja pesäpallokenttä sekä kolme tenniskenttää. Vuonna 2012 Väihkylän kentälle tehtiin lähiliikuntapaikka, ja hiekkakentälle rakennettiin uusi koripallokenttä, 60 metrin juoksusuora, pituus- ja korkeushyppypaikat sekä kuularinki. Lisäksi Väihkylän kentällä on talvisin tekojää ja luistinrata. Ohrasaaressa on valaistu kuntorata, koirapolku sekä lintutorni. Talvisin saaressa on valaistut hiihtoladut, ja jäätilanteesta riippuen Majutvedellä on jäälatu. Tutkimusalueella sijaitsee myös kaksi Majutveden äärellä sijaitsevaa uimarantaa: Askon ranta ja leirintäalueen ranta (Huitilantie 3) (kuva 19). Taajaman leirintäalueella on minigolfrata, ja rannassa on talvisin avantouintipaikka. Rantalentopallokenttiä on Askon rannassa, Säästöpankin rakennuksen takana sekä kirkonkylän sataman läheisyydessä. Lasten leikkipaikkoja on esimerkiksi leirintäalueen uimarannalla sekä Väihkylän koulun pihalla. 21

22 Kuva 18. Yleisurheilukenttä ja jalkapallokenttä sijaitsevat Huitilanjoen eteläpuolelle ja Sysmäntien itäpuolelle jäävällä alueella. Kuva 19. Leirintäalueen leikkipaikka ja uimaranta Huitilantiellä. Elina Moisio (2011) on tehnyt Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKRhankkeen osana opinnäytetyön Jokiympäristön kehittäminen maiseman ehdoilla - esimerkkinä Huitilanjoki. Hän pohti työssään Huitilanjoen alueen kehittämistä myös virkistyskäytön kannalta, ja ehdotti, että joen ympäristöön voisi rakentaa esimerkiksi siirtolapuutarhan, leirintä- ja karavaanialueen sekä venepaikkoja Huitilanjoen poukamiin. 22

23 3 ASUKASKYSELYN TAUSTAA JA TOTEUTUS Asukaskysely Sysmän taajaman nykytilasta ja kehittämistarpeesta on toteutettu osana Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma -hanketta. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja sen rahoittajaviranomainen on Päijät-Hämeen liitto. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelman tavoitteena on säilyttää ja parantaa kunnan elinmahdollisuuksia sekä luoda Sysmästä entistä vetovoimaisempi uusia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita houkutteleva kunta. Palveluiden edellytykset paranevat väestömäärän kasvaessa, ja esimerkiksi matkailun ja yritystoiminnan kehittämisen mahdollisuudet kohenevat. Asukaskyselyllä viitataan tässä työssä kyselytutkimukseen, jossa vakituisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkailla ja muilla kiinnostuneilla (esimerkiksi matkailijat ja entiset asukkaat) on ollut mahdollisuus osallistua Sysmän taajaman kehittämiseen. Asukaskyselyllä on selvitetty asukkaiden näkemyksiä taajaman nykytilasta ja sitä heikentävistä tekijöistä sekä kartoitettu heidän mielestään tärkeimpiä kehittämiskohtia taajaman toimivuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Taajaman fyysisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehittämiseen tartutaan myöhemmin koottavassa taajaman kehittämisohjelmassa. Samalla voidaan vaikuttaa taajaman osalta kunnan elinmahdollisuuksien parantamiseen ja kunnan houkuttelevuuden lisäämiseen Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelman EAKR-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Asukaskyselyllä kerättyjä taustatietoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi Sysmän kunnan maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavatyön yhteydessä, jonka on määrä alkaa syksyllä Tutkimuskysymykset liittyivät taajaman eri osa-alueisiin. Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä olivat: Millainen on taajaman yleisilme, ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen positiivisesti tai negatiivisesti? Mitkä ovat rakennuskannan ongelmakohdat? Toivotaanko tutkimusalueelle lisärakentamista? Ovatko taajaman julkiset ja kaupalliset palvelut riittävät ja onko niiden saavutettavuus hyvä? Mitä keskustan tyhjille liiketiloille pitäisi tehdä? Pitäisikö kirjasto siirtää uusiin tiloihin? Onko taajaman liikennejärjestelmä toimiva ja turvallinen, ja onko liikkuminen esteetöntä? Mitä ja miten taajaman viheralueita tulisi kehittää ja kunnostaa? 23