RT ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO ESIMERKKIRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Transkriptio

1 RT KH LVI ohjetiedosto maaliskuu (16) ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO ESIMERKKIRAPORTTI asuintalot, kuntoarvio, raportointi bostadshus, bedömning av skicket, rapportering residential buildings, assessment on condition, reporting Tämä asuinkiinteistön kuntoarvion esimerkkiraportti perustuu ympäristöministeriön kehityshankkeeseen, jossa päivitettiin asuinkerrostalojen kuntoarvioinnin tilaajan ohje, suoritusohje ja malliraportti. Ohje on tarkoitettu asuinkerrostalolle ja rivitalolle riippumatta yhtiö- ja omistusmuodosta. Esimerkkiraportti on kuvitteellisen asunto-osakeyhtiömuotoisen asuinkerrostalon kuntoarvioraportti, jonka tarkoitus on antaa käsitys kuntoarvioraportin laajuudesta ja asiasisällöstä. Asioiden esitystapa- ja järjestys voivat vaihdella raportointiohjelmiston, käytetyn nimikkeistön tms. mukaan. Asunto Oy Esimerkki Kuntokatu KAUPUNKI KUNTOARVIO EJS, TSt, SLS/1/helmikuu 2003/3500/Vla/Rakennustieto Oy SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 YHTEENVETO 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet Piha-alueet Rakennuksen ulkopuoliset osat Yleistilat Huoneistot LVI-järjestelmät Sähkö- ja tietojärjestelmät 1.2 Kiinteistön PTS-ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeista Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS-ehdotus LVI-järjestelmien PTS-ehdotus Sähkö- ja tietojärjestelmien PTS-ehdotus 2 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 2.1 Kiinteistön perustiedot 2.2 Korjaushistoria 2.3 Asiakirjaluettelo 2.4 Kuntoarvion toteutus 2.5 Asukaskyselyn keskeiset tulokset 3 KUNTOARVION TULOKSET 3.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio 3.2 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio 3.3 LVI-järjestelmien kuntoarvio 3.4 Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntoarvio 3.5 Energiatalouden arviointi 3.6 Kiinteistönhoidon kehitystarpeiden arviointi 4 SUOSITELTAVAT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET LIITTEET JOHDANTO Kuntoarvion suorittajat Aluerakenteet ja rakennustekniikka: Harri Maalinen, Insinööritoimisto Mallikas Oy LVI-järjestelmät: Heikki Putkinen, Insinööritoimisto Mallikas Oy Sähkö- ja tietojärjestelmät: Tauno Hehkunen, Insinööritoimisto Mallikas Oy Raportti laadittu Tässä kuntoarvioraportissa käsitellään Asunto Oy Esimerkin tilannetta, kuntoa ja käyttöä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan lisätutkimuksia ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä käydään läpi uusimistarpeet. Raportin PTS-osaan sisältyvät ehdotettujen toimenpiteiden ajoitus ja kustannusennusteet budjetointia varten. Kunnossapitosuunnitelma ja korjausohjelma Kuntoarviota voidaan hyödyntää kiinteistön kunnossapitosuunnitelman ja korjausohjelman laadinnassa. Kiinteistönomistaja laatii tai laadituttaa kunnossapitosuunnitelman kuntoarvion ja tarvittavien lisätutkimusten perusteella. Korjausohjelmassa otetaan huomioon paitsi rakennuksen teknisestä kunnosta, myös tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta, asukkaiden toiveista tms. syistä aiheutuvat kunnostus- ja muutostarpeet ja sovitetaan ne taloudellisiin resursseihin.

2 RT ohjetiedosto 2 Raportissa ei oteta kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin, joten ne kiinteistönomistajan tulee selvittää ja ottaa huomioon lopullista korjausohjelmaa laatiessaan. Kiireelliset toimenpiteet Raportin yhteenveto-osan alussa on tiivistelmä kiinteistön arvioidusta kunnosta ja kiireellisistä toimenpiteistä, taulukko 1. PTS-ehdotus Raportin PTS-osa on kuntoarvioijien ehdotus kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaksi. Raportin PTS-ehdotuksissa esitetyt kustannusarviot ovat ennusteita budjetointia varten. Ne ovat vuoden 2001 kustannustasossa ja sisältävät arvonlisäveron 22 %. Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset, esimerkiksi vesi- ja viemäriremontti sisältää rakennus- ja sähköteknisten töiden kustannukset. Arvioihin sisältyvät myös suunnittelu- ja valvontakustannukset. PTS-taulukoissa on esitetty kullekin tarkastuskohdenimikkeelle kuntoluokka. Tämä luokittelu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta. Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksia ja rakennusosia verrata toisiinsa. Käytetyt kuntoluokat ovat 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 2 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarvetta 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava. Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarvion tuloksia käsittelevissä luvuissa on noudatettu seuraavaa esitysjärjestystä: Ensin kuvataan olemassa olevan järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet. Seuraavaksi todetaan nykytilanne ja kohteessa tehdyt havainnot. Lopuksi annetaan toimenpide-ehdotukset. Ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta kiireelliset tekemättömiksi todetut huoltotoimenpiteet on esitetty. Mallilassa Heikki Putkinen Heikki Putkinen Kuntoarvion vastuuhenkilö Kuntoarvion suorittivat Harri Maalinen, Insinööritoimisto Mallikas Oy Aluerakenteet ja rakennustekniikka Heikki Putkinen, Insinööritoimisto Mallikas Oy LVI-järjestelmät Tauno Hehkunen, Insinööritoimisto Mallikas Oy Sähkö- ja tietojärjestelmät Yhteystiedot: Insinööritoimisto Mallikas Oy Heikki Putkinen Mallilanraitti 12, MALLILA Puhelin (01) Faksi (01) S-posti etunimi.sukunimi@mallikas.fi 1 YHTEENVETO 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset korjaustarpeet Piha-alueet Nurmikot, puut ja kasvillisuus ovat hyväkuntoiset. Asvaltti on paikoin halkeillut ja painunut. Kaikki pihan varusteet ovat hyväkuntoisia. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä Rakennuksen ulkopuoliset osat Tiilimuuraukset ovat hyväkuntoiset. Ikkunoiden välisissä lautaverhoiluissa on jonkin verran vaurioita. Sokkeleissa on halkeamia. Ikkunat ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Pääsisäänkäyntien ja autotallien ovet kaipaavat huoltomaalausta. Huoneisto- ja tuuletusparvekkeissa on vaurioita. Ne on peruskorjattava lähivuosina. Konesaumatun peltikaton maali hilseilee, ja paikoitellen esiintyy ruostetta. Kiireelliset toimenpiteet Peltikaton kunnostus ja maalaus, kattosiltojen uusiminen ja tikkaiden maalaus Yleistilat Sisäänkäynnit ja porrashuoneet ovat hyvässä kunnossa. Saunaosaston, pesutuvan ja mankelihuoneen peruskorjaus on välttämätön lähivuosina. Muut yleistilat ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä Huoneistot Osa kiinteistön kylpyhuoneista on alkuperäisiä, osa on perusparannettuja. Kylpyhuoneiden peruskorjaus on odotettavissa noin 10 vuoden kuluttua, arvioidun vesi- ja viemäriremontin yhteydessä. Kiireelliset toimenpiteet Kaikkien kylpyhuoneiden ja niiden alapuolisten tilojen kattojen tarkastukset ensi tilassa. Jatkossa silmämääräinen tarkastus vuosittain aina seuraavaan vesi- ja viemäriremonttiin asti LVI-järjestelmät Lämmönjakokeskuksen uusiminen on välttämätöntä noin 5 vuoden sisällä. Lämmitysverkosto on hyväkuntoinen. Lämmitysverkoston ja vesijohtoverkoston linjasulku- ja säätöventtiilit eivät toimi, ja ne on uusittava lähivuosina. Saunaosaston lämmityspatterit tarvitsevat huoltomaalausta. Muut lämmityspatterit ovat hyväkuntoiset, mutta patteriventtiilit tulee uusia lähivuosina. Vesi- ja viemäriremontti tulisi toteuttaa noin 10 vuoden kuluttua. Mahdolliset vesivahingot tai viemärien tukkeutumiset saattavat aikaistaa remonttia. Pihalla olevan sadevesikaivon hiekkapesä oli täynnä. Kiinteistössä on painovoimainen ilmanvaihto. Huoneistoissa ei ole korvausilma-aukkoja. Kiireelliset toimenpiteet Lämpimän käyttöveden säätöventtiilin avaaminen sen verran, että paluuveden lämpötila nousee vähintään +50 o C:seen. Saunaosaston lämmityspatterien huoltomaalaus. Pihalla olevan sadevesikaivon tyhjennys ja puhdistus. Pesutuvan pyykinpesukoneiden viemäröinnin muuttaminen siten, että viemäröinti hoidetaan koko matkan putkella lattiakaivoon asti. Ilmanvaihdon kanavien tarkastus ja nuohous.

3 3 ohjetiedosto RT Sähkö- ja tietojärjestelmät Piha-alueen valaistustaso on vaatimaton. Valaisimien uusiminen lähivuosina parantaisi sisäänkäyntien ja autotallien edustan valaistustasoa. Sähköpääkeskus ja kiinteistökeskukset ovat kapasiteetiltaan tyydyttävät. Mittarikeskukset ja huoneistojen ryhmäkeskukset tulisi uusia lähivuosina. Pääjohdot, huoneistojen nousujohdot ja kiinteistökulutuksen nousujohdot ovat kapasiteetiltaan riittävät. Yleistilojen sähkövarustelu on riittävä, mutta valaistustaso on vaatimaton. Loisteputkivalaisimien asentaminen lähivuosina parantaisi tilannetta. Huoneistoissa on liian vähän pistorasioita. Antenniverkon ja sisäpuhelinjohtoverkon kuntotutkimusta ja mahdollista uusimista voitaisiin harkita. Myös porttipuhelinjärjestelmän asentamista tulisi harkita. Kiireelliset toimenpiteet Lämmönjakohuoneen ryhmäkeskuksen varokekansien hankkiminen. Saunaosaston kiukaan uuden kellokeskuksen asentaminen Puhelinjakamon oven lukon sarjoittaminen kiinteistön omaan tekniseen avainsarjaan. Taulukko 1. Kiireelliset toimenpiteet. Toimenpide Tehty, pvm Kuittaus Peltikaton kunnostus ja maalaus, kattosiltojen uusiminen, ikkunoiden maalaus Kylpyhuoneiden ja niiden alapuolisten kattojen vuosittainen tarkastus Saunaosaston pattereiden huoltomaalaus Lämpimän käyttöveden johdon säätöventtiilin avaaminen Pihalla olevan sadevesikaivon tyhjennys ja puhdistus Pesutuvan pyykinpesukoneiden viemäröinnin muuttaminen Ilmanvaihdon kanavien tarkastus ja nuohous Lämmönjakohuoneen alakeskuksen varokekansien hankkiminen Saunaosaston kellokeskuksen uusiminen Puhelinjakamon oven lukon sarjoittaminen kiinteistön tekniseen sarjaan 1.2 Kiinteistön PTS-ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeista

4 RT ohjetiedosto Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS-ehdotus

5 5 ohjetiedosto RT LVI-järjestelmien PTS-ehdotus Sähkö- ja tietojärjestelmien PTS-ehdotus

6 RT ohjetiedosto 6 2 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 2.1 Kiinteistön perustiedot Seuraavat perustiedot on kerätty isännöitsijän toimittamasta kiinteistön perustietokortista. Rakennustyyppi asuinkerrostalo Valmistumisvuosi 1964 Rakennukset, kpl 1 Portaat, kpl 3 Kerrokset, asuinkerrokset, kpl 3 Kellarikerrokset, kpl 1/2 Tilavuus, m Kerrosala, m 2 Huoneistoala, m Asuinhuoneistot, kpl 36 Liikehuoneistot, kpl Autotallit, kpl 12 Asukasluku, hlö 52 Hissit, kpl 3 Talosaunat, kpl 1 Talopesulat, kpl 1 Uima-altaat, kpl Väestönsuojat, kpl 1 Huoneistoparvekkeet, kpl 27 Tuuletusparvekkeet, kpl 6 Autopaikat, kpl Korjaushistoria Tiedot aikaisemmista korjauksista on saatu isännöitsijältä. hissien peruskorjaus v siirrytty kaukolämpöön v antennijärjestelmät uusittu v julkisivujen kunnostustyöt v vesikourut ja syöksytorvet uusittu v kellarikerroksen yleistilojen eristeiden asbestipurku ja uudelleen eristys v Asiakirjaluettelo Käytössä ovat olleet seuraavat asiakirjat: isännöitsijäntodistus lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusraportit vuosilta osa arkkitehti- ja rakennepiirustuksista, ei koko sarjaa osa LVIS-piirustuksista, ei koko sarjaa LVI-teknisten eristeiden ja sisäpintojen asbestikartoitusraportti vuodelta Asukaskyselyn keskeiset tulokset Asukaskyselyä ei ole tehty. 3 KUNTOARVION TULOKSET 3.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio Viherrakenteet (D6) Nurmikkoalueet, puusto ja kasvillisuus ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Päällysrakenteet (D7) Pihan liikennealueet on asvaltoitu. Viimeisestä asvaltoinnista ei ole tietoja. Asvaltti on monin paikoin halkeillut. Erityisesti tontin pohjois länsi-osassa on painumia ja vaurioita asvaltissa. Täyttötyö on voitu tehdä huonosti tai perusmaa on painunut. Painumien aiheuttamat vauriot näkyvät myös rakennuksen vieressä onkaloina. Painumat ovat noin cm. Painumien tarkkaa syytä ei voida arvioida ilman pohjatutkimuksia. Ehdotetaan pohjatutkimuksia sekä tarvittaessa maamassojen vaihtoa ja asvaltin uusimista. Aluevarusteet (D8) Kaikki aluevarusteet ovat hyväkuntoisia. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Eteläpäädyssä olevissa betoniportaissa on rapautumaa. Jätteiden keräilyyn ja lajitteluun tarkoitetut astiat on sijoitettu tontin kulmaan. Jätekatosta tai -aitausta ei ole. Betoniportaat kunnostetaan pihan asvaltoinnin yhteydessä. Rakennetaan jätekatos. 2.4 Kuntoarvion toteutus Kuntoarvion laadinnassa on noudatettu ohjekortissa KH , LVI Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje esitettyä nimikkeistöä. Otsikoissa olevat tunnukset viittaavat tähän nimikkeistöön. Raportin otsikointi ja käsittelyjärjestys ovat ohjekortin mallisisällysluettelon mukaiset. Kuntoarvion yhteydessä ei ole tehty hissien kuntoarviota ohjekortin KH Asuintalon hissin kuntoarvio mukaisesti. Hissien kunnon selvitystarvetta on arvioitu hissien iän sekä haastattelujen ja käytössä olleen vikahistorian perusteella. Kiinteistön energiatalouden selvitys on tehty perustasoisena. Selvitykseen sisältyvät kulutusvertailut ja johtopäätökset. Kiinteistötarkastukseen valittiin kuusi (6) huoneistoa. Huoneistot ovat A 5, A 11, B 20, B 24, C 32 ja C 35. Kiinteistötarkastuksessa ei päästy huoneiston B 20 yläpuolella olevaan huoneistoon B 24. Sen kylpyhuonerakenteiden kunto jäi kiinteistötarkastusten yhteydessä arvioimatta. Perustukset (F1) Perustustavoista ei ole tietoa, koska suunnitelmia ei ollut käytettävissä. Kiinteistön perustuksissa ja alapohjassa ei havaittu vaurioita. Rakennusrunko (F2) Rakennuksen ulkoseinät ovat kantavia teräsbetoniseiniä, joissa on lämmöneristeenä mineraalivilla (75 mm) ja tiilivuoraus (130 mm). Huoneistojen väliset seinät ja porrashuoneiden seinät ovat todennäköisesti kantavia pystyrakenteita. Paikalla valettu teräsbetoniholvi on kantava vaakarakenne välipohjissa ja yläpohjassa.

7 7 ohjetiedosto RT Julkisivut (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat poltettua punatiiltä. Pitkillä sivuilla muuraukset ovat nauhamaisia. Myös ikkunat ovat nauhamaisia, ja niiden väleissä on umpiosina pystyponttilaudat. Eteläpäädyn muuraukset on uusittu pian kiinteistön valmistumisen jälkeen. Tarkastushetkellä ei vaurioita ollut nähtävissä. Saumat olivat kunnossa eikä tiilipinnoissa ollut rapautumaa. Ainoastaan pohjoispäädyssä ylimmässä kerroksessa teräsbetonipalkin päällä on rako. Se on kitattu elastisella kitillä. Osa ikkunoiden välisistä lautaverhoiluista on uusittu. Uusissa lautaverhoiluissa on havaittavissa jonkin verran vaurioita. Ponttilautojen väliin on syntynyt rakoja. Sokkelit ovat maalatut. Niissä havaittiin muutamia halkeamia. Tiilijulkisivulle ei suuria kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana. Saumakorjauksiin ja muutamien tiilien uusimiseen kannattaa varautua. Sokkelit kunnostetaan ja maalataan. Ikkunoiden puiset umpiosat uusitaan osittain ja maalataan vuoden sisällä. Julkisivun täydennysosat (F34) Parvekkeet (F34.1) Huoneistoparvekkeet ovat sisäänvedettyjä. Viimeisestä parvekeremontin ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Parvekerakenteissa on havaittavissa selviä vaurioita. Laatan alareunassa oleva betonipalkki on rapautunut. Lattioiden ja kattojen maalipinnat hilseilevät. Muurattu ja rapattu parvekekaide on suhteellisen hyväkuntoinen, mutta sen päällä olevat teräsosat hilseilevät osin voimakkaasti. Pieliseinät ovat muuratut ja huoneistojen välinen seinä on vanerilevyä. Vanerilevyn maalipinnat hilseilevät voimakkaasti. Tuuletusparvekkeet (6 kpl) ovat ulokeparvekkeina alttiita ilmastorasituksille. Laattojen alapinnoissa on voimakasta maalihilseilyä. Kaiteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Parvekkeet peruskorjataan. Jotta betonin kunto saadaan luotettavasti selville, on tehtävä kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen pohjalta laaditaan korjaussuunnitelmat ja tarjouspyyntöasiakirjat, joilla kilpailutetaan urakoitsijat. Ulkoseinän tikkaat (F34.2) Ulkoseinän terästikkaat ovat pahasti ruostuneet. Ulkoseinän tikkaat maalataan vesikatteen sekä muiden yläpohjavarusteiden kunnostustöiden yhteydessä. Ikkunat (F32) Huoneistojen ikkunat ovat kytkettyjä 2-lasisia puuikkunoita, jotka aukeavat sisäänpäin. Ikkunat on maalattu noin 3 vuotta sitten, ja niihin on lisätty alumiininen tippalista. Jossain vaiheessa ikkunoihin on lisätty toinen vesipelti suojaamaan karmia. Maalipinnoiltaan ikkunat ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Tämäntyyppisten ikkunoiden toiminnallisuus ja lämmöneristävyys on melko vaatimatonta. Todennäköisesti ikkunoissa ei kuitenkaan esiinny varsinaisia lahovaurioita. Parvekeikkunoiden sisäpuitteet ovat kiinteät ja ulkopuite on ulos avautuva. Sisään vedettyinä ne ovat suojassa ilmaston vaikutuksilta ja sen vuoksi paremmassa kunnossa kuin julkisivuikkunat. Ikkunoilla arvioidaan olevan käyttöikää jäljellä yli 10- vuotistarkastelujakson. Ikkunat huoltomaalataan vuoden välein. Ikkunat voidaan uusia alumiiniulkopuitteisiksi MSE-ikkunoiksi, jotka ovat toiminnallisesti ja lämpöteknisesti nykyisiä ikkunoita huomattavasti parempia. Samalla ikkunoiden ääneneristävyys paranee ja huoltokustannukset pienenevät. Ikkunarakenteisiin voidaan tehdä myös korvausilmareitit. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ovet ovat lasiaukollisia lakattuja puuovia. Ovien vieressä on kiinteälasiset ikkunat lähes lattiasta kattoon. Ovien puuosien lakkapinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Parvekeovet ovat 2-osaisia lasiaukollisia puuovia, joiden ulkolehden umpiosa on paneelia. Tarkastetuissa huoneistoissa parvekeovet ovat tyydyttävässä kunnossa. Autotallien ovet ovat paneelipintaisia umpiovia, joissa on teräspotkulevyt. Paneelien maalipinnat hilseilevät. Autotallien ovet maalataan lähivuosina, jotta paneelipinnat säilyisivät vielä käyttökelpoisina. Pääsisäänkäyntien ovet kunnostetaan ja lakataan. Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) Rakennuksessa on harjakatto. Kattokannattajat lepäävät teräsbetoniholvin päällä. Vesikatteena on maalattu konesaumattu pelti. Vesikatteen viimeisen maalauksen ajankohdasta ei ole tietoa. Todennäköisesti siitä on yli 10 vuotta. Maali hilseilee erityisesti konesaumojen vieressä ja muutamissa peltilappeissa. Paikoitellen on havaittavissa vähäisiä määriä ruostetta. Peltikatto kunnostetaan ja maalataan ensi tilassa. Räystäät (F42) Räystäsrakenteet ja räystäspellit ovat hyväkuntoiset. Yläpohjavarusteet (F43) Räystäskourut ja syöksytorvet on uusittu vuonna Malliltaan hyvin kapeat kattosillat ovat tyydyttävässä kunnossa. Räystäillä on metallirakenteiset lumiesteet. Ne ovat hyväkuntoiset. Vanhan savupiipun yläosa on pellitetty. Myös piippu on katettu pellillä. Yläosaan ei ole jätetty ollenkaan tuuletusaukkoa. Piipulle johtavat terästikkaat ovat pahasti ruosteessa. Vesikatteen korjausten yhteydessä maalataan ulkoseinän tikkaat sekä savupiipulle johtavat tikkaat. Kattosillat uusitaan esimerkiksi kuumasinkityiksi.

8 RT ohjetiedosto Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Yleistilat (F5, F6, F7) Saunaosasto peruskorjataan ja seiniin tehdään vedeneristys, jolloin poistuvat sähkökomeron ongelmat. Pesutupa kunnostetaan saunaosaston remontin yhteydessä. Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Rakennuksessa on kolme porrashuonetta. Niiden edellisestä kunnostuksesta ei ole tietoa. Maalatut seinä- ja kattopinnat ovat vielä hyvässä kunnossa. Tasanteet ja Finnflex-laattapäällysteiset syöksyt ovat hyväkuntoiset. Käytössä olleen asbestikartoitusraportin perusteella tiedetään, että lattialaatat ja niiden kiinnitysliimat ovat asbestipitoisia. Porraskaiteiden metalliosat ovat pystypinnoja. Niiden maalaus on hyväkuntoinen. Muut yleistilat Muut yleistilat sijaitsevat kellarikerroksissa. Ylemmässä kellarissa sijaitsevat saunaosasto (löylyhuone, 2 pesuhuonetta ja 2 pukuhuonetta), pesutupa, kuivaushuone, mankelihuone, pyöräkellari, huoneistokohtaiset irtaimistovarastot, autotallit ja tekniset tilat. Alemmassa kellarissa sijaitsee väestönsuoja, jota käytetään kerhotilana. Saunaosasto Saunaosaston löylyhuoneen lauteet sekä seinä- ja kattopaneelit ovat käyttöikänsä lopussa. Lauteiden teräsrunko on vielä käyttökelpoinen. Seinäpaneelien alaosa on tehty pellistä noin metrin korkeudelle saakka. Lattia on kuusikulmaista klinkkerilattaa ja hyväkuntoinen. Pesuhuoneiden klinkkerilaattalattiat ovat hyväkuntoiset. Pesuhuoneiden valkoisten seinälaattojen lasitus on irronnut muutamista laatoista. Pesuhuoneiden ovet ovat nuhruisia ja tummentuneita. Pesuhuoneiden lämmityspattereiden maalit hilseilevät. Ikkunapuitteiden maalit hilseilevät. Pukuhuoneiden seinäpaneloinnit ovat hyvässä kunnossa. Lattioiden maalipinnat hilseilevät voimakkaasti. Kalusteet ovat hyväkuntoiset. Aikaisemmin tehdyssä asbestikartoituksessa oli tutkittu saunaosaston pintarakenteet ja niiden saumaus- ja kiinnitysaineet. Pintarakenteissa ei ole asbestia. Saunaosaston WC-tilan maalatut sisäpinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Pesutupa, kuivaushuone, mankelihuone Pesutuvan seinä- ja lattiapinnat ovat maalatut. Lattioiden maalipinta on kulunut ja hilseilee. Seinien alaosan maalaus irtoilee paikoitellen. Kuivaushuoneen sisäpinnat ovat hyväkuntoiset. Mankelihuoneen lattiamaalaus hilseilee voimakkaasti. Seinäja kattopinnat ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Varastot Asukkaiden irtaimistovarastojen sisäpinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Maalihilseilyä on jonkin verran lattioissa. Pyöräkellareiden sisäpinnat ovat osittain maalattuja, osittain maalaamattomia. Pinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Talousvaraston (ei koneellista jäähdytystä) sisäpinnat ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Tekniset tilat Sähkökomerotilan seinien alaosien tasoite- ja maalipinnat hilseilevät runsaasti, mikä johtuu todennäköisesti liiallisesta kosteudesta. Tämä tila rajoittuu pesuhuoneeseen ja osin myös löylyhuoneeseen. Mitä ilmeisimmin kosteus on peräisin pesuja löylyhuoneesta. Väestönsuoja Väestönsuojan sisäpinnat ovat hyväkuntoiset. Kosteusvaurioita tai ummehtunutta hajua ei havaittu. Huoneistot Osa kiinteistön kylpyhuoneista on alkuperäisiä, osa perusparannettuja. Huoneiston B 20 olohuoneen katossa oli maali- ja tasoitelohkeama. Pintakosteudenmittaus ei osoittanut kattorakenteessa olevan tarkastushetkellä kohonnutta kosteuspitoisuutta. Vaurio saattaa kuitenkin olla alunperin kosteuden aiheuttama. Katon yläpuolella olevaan kylpyhuoneeseen ei päästy kiinteistötarkastuksen yhteydessä. Vesivahinkojen torjumiseksi tarkastetaan kaikki kylpyhuoneet ja niiden alapuolisten tilojen katot. Katso myös raportin kohta Vesi ja viemärikalusteet (G25), Asuntojen vesi- ja viemärikalusteet. Huoneistotarkastuksia kannattaa jatkaa säännöllisesti siten, että silmämääräisiä tarkastuksia tehdään vähintään kerran vuodessa seuraavaan vesi- ja viemäriremonttiin asti. 3.3 LVI-järjestelmien kuntoarvio Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimet ovat merkkiä Parca Norrahammar. Molemmat siirtimet ovat vuodelta 1983, ja niiden kunto on huono. Lämmityksen lämmönsiirrin on kuparikierukkasiirrin mallia RF 04. Tyyppikilven tiedot ovat teho 215 kw lämpötilat / o C rakennepaine 1,6/0,6 MPa painehäviö 9/8 kpa. Lämpimän käyttöveden lämmönsiirrin on kuparikierukkasiirrin mallia SM 04. Tyyppikilven tiedot ovat teho 320 kw lämpötilat / o C rakennepaine 1,6/1,6 MPa painehäviö 6/27 kpa. Kyseisten lämmönsiirtimien käyttöikä on noin 20 vuotta. Laitteet uusitaan viiden vuoden sisällä. Laitteet uusitaan pakettina ts. koko lämmönjakokeskus (pumput, säätölaitteet, paisuntalaitteet, mittarit jne.) uusitaan yhdellä kertaa. Laitteiden uusimisesta teetetään suunnitelma. Suunnitelman yhteydessä tarkistetaan sekä kaukolämpöliittymän että laitteiden mitoitus sekä vapautuvan tilan hyötykäyttö. Kaukolämmön tilausvesivirta on nyt 3,7 m 3 /h. Uusitulla laitteistolla riittänee noin 3,0...3,2 m 3 /h. Tilausvesivirta vaikuttaa kaukolämmön perusmaksun suuruuteen. Sen alentamismahdollisuudet neuvotellaan lämmöntoimittajan kanssa. Käytöstä poistetun öljylämmitysjärjestelmän savusolarakenteet vievät tilaa lämmönjakohuoneessa. Rakenteet puretaan lämpökeskuksen uusimisen yhteydessä. Savusolan tiivisterakenteet ja muurauslaastit sisältävät käytössä olleen asbestikartoitusraportin mukaan asbestia, joten purku on asbestityötä.

9 9 ohjetiedosto RT Mittarit Lämmönjakohuoneen lämpömittarit ovat sprii- tai elohopeamittareita ja painemittarit osoitinmittareita. Mittarit ovat toimivia. Mittarit uusitaan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Lämmönjakelu (G12) Kiertovesipumput Kaikki kiertovesipumput ovat alkuperäisiä. Molemmissa lämmitysverkoston kiertovesipumpuissa on havaittavissa pieni vuoto pumppupesässä. Toisen pumpun laakerit pitävät pientä sivuääntä. Pumput toimivat. Pumput ovat verkoston menopuolella. Lämmitysverkoston kiertovesipumppujen tyyppikilven tiedot ovat Kolmeks ASH-50/4N juoksupyörän halkaisija 120 B mm 4,9 l/s 3,0 mvp sähkömoottori 0,20 kw (ei alkuperäinen). Lämpimän käyttöveden kiertovesipumpun tyyppikilpien tiedot ovat Kolmeks ASP-32/4N juoksupyörän halkaisija 130 mm sähkömoottori 0,20 kw (ei alkuperäinen). Kiertovesipumput uusitaan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Kiertovesipumppujen mitoitukset tarkistetaan suunnitelmissa. Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu. Kalvopaisunta-astian tyyppikilven tiedot ovat Kolmeks valmistusvuosi 1983 tilavuus 400 dm 3. Lämmitysverkosto varusteineen Lämmitysverkoston pohjajohdot, nousulinjat ja pattereiden lämpöjohdot ovat pääosin alkuperäisiä teräsputkia kierreliitoksin. Kerroksissa nousulinjojen putket on asennettu seinäpinnoille näkyviin. Kellaritiloissa pohjalämpöjohdot on asennettu kattoon näkyviin, paitsi A- ja B-portaan välisessä käytävässä, jossa ne kulkevat alaslasketun katon sisällä. Kaikki näkyvissä olevat lämpöjohdot kellaritiloissa ja huoneistoissa ovat siistejä. Vuotoja ei ollut havaittavissa. Kiinteistönhoitajan kertoman mukaan johdoissa ei ole ollut vuotoja. Linjasulkuventtiilit ovat alkuperäisiä vinoistukkaventtiileitä. Verkoston paluupuolella on alkuperäiset säätöventtiilit, joissa ei ole mittausyhteitä. Niissä esiintyy karavuotoja, kun niihin kosketaan. Todennäköisesti ne eivät toimi muutenkaan. Linjaventtiilipareja on noin 23 kpl. Kuntoarvioita suoritettaessa sää oli aurinkoinen ja ulkoilman lämpötila +12 o C. Sisälämpötilamittauksia ei tehty, koska mittauksia suoritettaessa ohjeellinen ulkoilman lämpötila on noin 5 o C. Lisäksi tulisi olla pilvinen ja tyyni sää. Lämpöjohtoja ei tarvitse kunnostaa seuraavien 10 vuoden aikana. Oikein käytettyjen lämpöjohtojen yläikärajaa ei tunneta. Lämpöjohdot eivät saa olla kosketuksissa ulkopuolisen kosteuden kanssa ja hapekasta vettä ei saa lisätä verkostoon. Linjasäätöventtiilit uusitaan, jotta patteriverkoston vesivirtaamat voidaan tarvittaessa mitata ja säätää. Seuraavalla lämmityskaudella mitataan sisälämpötiloja pistokokein patteriverkoston perussäädön tarpeellisuuden selvittämiseksi. Jos sisälämpötilojen välillä on selviä eroja, esimerkiksi ylhäällä viileää, alhaalla lämmintä tai kuumaa ja erot noin 3,0 o C tai enemmän, on patteriverkosto perussäädettävä. Kiinteistön lämmityspiirustukset ovat käytettävissä, joten patteriverkostolle voidaan tehdä tasapainotuslaskelmat perussäätöä varten. Kaikille linjasäätö- ja patteriventtiileille lasketaan tarvittavat esisäätöarvot, jolloin itse säätötyö nopeutuu ja helpottuu huomattavasti. Lämmönsäätötyö (= tasapainottaminen) voidaan suorittaa myös lämpötilamittaus venttiilisäätö-menetelmällä, joka vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Lisäksi ulkolämpötilan tulee olla 5 15 o C. Ennen patteriverkoston säätötyötä on sekä kiinteistön linjasulku- ja säätöventtiilit sekä patteriventtiilit uusittava. Säätötyön yhteydessä kaikki nousulinjat varustetaan tunnuskilvin, joista ilmenee nousulinjan numero, k v - ja esisäätöarvot jne. Ennen patteriverkoston säätötyötä tarkistetaan huoneistojen korvausilmareitit. Katso Ilmastointijärjestelmät (G3 ). Perussäätötyön jälkeen on lämmityksen säätökäyrän asetusarvot tarkistettava eri sääolosuhteissa. Paisunta-astiassa ei ole huoltosulkuventtiiliä. Esipainetta ei mitattu. Esipaineen kuuluisi olla noin 180 kpa. Kiinteistönhoitajan kertoman mukaan paisuntajärjestelmä on toiminut muuten hyvin, mutta patteriverkostoon on jouduttu lisäämään vähän vettä noin kahden kuukauden välein. Paisunta- ja varolaiteet uusitaan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Mitoitukset tarkistetaan suunnitelmissa. Paisuntajohtoon asennetaan tyhjennysventtiili. Patteriverkoston veden täyttötiheyttä tulisi seurata jatkossa tehostetusti. Hapekas vesi syövyttää patteriverkostoa. Syy vähäiseenkin veden katoamiseen verkostosta tulisi selvittää. Jos täyttöjen tarve tihenee ja lisääntyy, tulee paisuntaastian esipaine tarkastaa ja lisätä esipainetta tarvittaessa sekä varmistaa, ettei vesivuotoja ole. Lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä asennetaan vesimittari lämpöjohtoverkoston täyttöjohtoon. Lämmönluovutus (G13) Lämmityspatterit Lämmityspatterit ovat 1-levyisiä teräslevypattereita sekä valurautaisia Kesto-pattereita. Niiden kunto on tyydyttävä. Tarkastettujen huoneistojen lämmityspattereissa ei havaittu ruostevaurioita. Saunaosaston lämmityspattereiden maalit hilseilevät pahoin ulkopuolisen kosteuden takia. Lämmityspattereiden rakennepaine on yli 3 bar. Pattereita on noin 150 kpl. Huoneistojen ja yleistilojen lämmityspatterit tarkastetaan patteriventtiilien uusimisen yhteydessä. Saunaosaston lämmityspatterit huoltomaalataan, jotta ne eivät ruostuisi puhki. Seuraavan vesi- ja viemärijärjestelmien perusparannuksen yhteydessä lämmityspatterit uusitaan ja kytketään lämpimän käyttöveden kiertojohtoon.

10 RT ohjetiedosto 10 Patteriventtiilit Kiinteistön yleistiloissa on alkuperäisiä Osyn käsisäätöventtiileitä, jotka toimivat pääosin. Useista venttiileistä puuttuu käsisäätöpyörä. Huoneistojen lämmityspattereissa on Danfossin termostaattiset patteriventtiilit. Niitä ei voi esisäätää. Kaikki patteriventtiilit uusitaan. Samalla uusitaan paluupuolen sulkutulpat ja huonokuntoiset ilmaruuvit sekä tarkastetaan lämmityspattereiden kunto. Eristykset (G14) Osassa lämmönjakohuoneen putkia on vielä jonkin verran melko hyväkuntoisia asbestipitoisia eristeitä. Niitä on paikkakorjailtu kipsiharsokankaalla ja kapselointimaalilla ja merkitty asbestista varoittavin tarroin. Muissa kellarikerrosten tiloissa on kaikki näkyvät lämmitysputkiston eristeet uusittu. Villakourut ja niiden päällä olevat PVC-muovipäällysteet ovat hyvässä kunnossa. Kaikki asbestipitoiset eristeet poistetaan lämpökeskuksen uusimisen yhteydessä ja putkistot eristetään uudelleen. Purku on asbestityötä. Rakennusautomaatiojärjestelmät (J6) Säätölaitteet Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden säätökeskukset ja -venttiilit ovat vuodelta Lämmitysverkoston säätökeskus on mallia Landis & Gyr, RVP 31.32, ja siinä on menoveden lämpötilan yöpudotusmahdollisuus. Lämmitysverkoston säätö noudattaa melko hyvin asetusta. Lämmitysverkoston säätöventtiili on mallia Landis & Gyr SKD 31.51, VVF 51.25, kokoa DN 25, k v -arvo 7,5 m 3 /h. Säätöventtiili toimii. Lämpimän käyttöveden säätökeskus on merkkiä Landis & Gyr. Asetusarvo on ollut noin +58 o C ja menoveden lämpötila on seurannut asetusta melko hyvin. Tarkastushetkellä se oli noin +56 o C. Lämpimän käyttöveden säätöventtiili on mallia Landis & Gyr VVF 51.39, kokoa DN 40, k v -arvo 12 m 3 /h. Säätöventtiili toimii. Säätölaitteet uusitaan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Laitemitoitukset tarkistetaan suunnitelmissa. Vedenkäsittelylaitteet (G21) Paineenalennusventtiilit Vesijohtoverkoston paine on rakennuksen sijaintiin ja korkeuteen nähden korkea. Paineen hallintaan tarvittava paineenalennusventtiili puuttuu. Lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä asennetaan paineenalennusventtiili ja ohitushaara kylmävesijohtoon päävesimittarin jälkeen. Veden paineen taso asetetaan kohteeseen sopivalle tasolle. Lämpimän käyttöveden erillismittaus Lämpimän käyttöveden erillismittaus puuttuu. Mittari helpottaa kulutusseurantaa ja lämminkäyttövesiverkoston vesivuotojen havainnointia. Lisäksi tiedot tarkentavat vesi- ja lämminvesivastikkeiden laskentaa. Erillismittari asennetaan lämpimän käyttöveden siirtimen syöttöjohtoon lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Vesijohtoverkostot (G22) Kylmän käyttöveden putket Kylmävesijohdot ovat alkuperäiset. Pohjajohdot on ripustettu pohjakerroksen kattoon näkyviin, paitsi A- ja B- portaan välisessä käytävässä, jossa ne ovat alaslasketun katon sisällä. Kylmävesijohdot ovat kaikilta osiltaan kuumasinkittyä teräsputkea hamppu/kitti-kierreliitoksin. Nousujohdot on asennettu rakenteissa oleviin putkihormeihin yhdessä viemärin ja lämpimän käyttöveden johtojen kanssa. Sinkityn teräsputken ongelmana on yleisimmin putken sisäpuolinen umpeen kuroutuminen ja siitä aiheutuva käyttöveden paineen pieneneminen. Alentunut paine havaitaan ensimmäiseksi rakennusten ylimmissä kerroksissa. Toisaalta kuroutuminen huomataan siitä, että putken sisäpinnalle kerääntynyt kuona lähtee esimerkiksi vesikatkon jälkeen liikkeelle putkistossa. Tällöin veden väri, haju ja maku voivat hetkellisesti muuttua ja irronnut kuona saattaa tukkia sekoittimia, sekoittimien suuttimia ja WC-säiliöiden huuhtelulaitteita. Joskus kylmävesiputkissa on saattanut esiintyä myös käytetyistä heikoista asennusmateriaaleista johtuvia ongelmia. Putkiston kunto vaikuttaa pääosin hyvältä. Kiinteistökierroksella ei todettu liian alhaisia paineita tai vesivirtoja eikä muitakaan putkiston kuroutumiseen viittaavaa. Kiinteistönhoitaja kertoi, ettei kylmävesijohdoissa ole esiintynyt tukoksia tai muita ongelmia. Kylmävesijohdot uusitaan seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä. Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärijärjestelmien kuntohavainnot on esitetty raportin kyseisissä kohdissa. Vesi- ja viemäriremontti on ajankohtainen noin 10 vuoden kuluttua ja siihen varaudutaan teettämällä ennakkoon tarvittavat kuntotutkimukset ja suunnitelmat. Mahdolliset viemäreiden tukkeutumiset ja vesivahingot aikaistavat hankkeen käynnistämistä. Vesi- ja viemärilaitteistojen kuntoa ja jäljellä olevaa käyttöikää voidaan selvittää Kiinteistön vesija viemärilaitteistojen kuntotutkimusohjeessa esitetyillä tutkimusmenetelmillä. Kuntotutkimusmenetelmiä ovat mm. näytepalojen otto ja tutkiminen, seinämänvahvuusmittaukset, läpivalaisukuvaukset, tähystykset ja videokuvaukset. Lämpimän käyttöveden putket Lämpimän käyttöveden putket ovat alkuperäisiä ja kauttaaltaan kuparia. Liitokset on tehty juotosliitoksin. Putket on asennettu samoin kuin kylmän veden putket ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Vuotokohtia tai vakavia messinkiosien sinkinkatoesiintymiä ei havaittu. Lämpimän käyttöveden menoveden lämpötilaksi mitattiin +56 o C, ja palaavan kiertoveden lämpötilaksi +48 o C. Määräysten mukaan kyseisen kiertoveden lämpötila ei saa olla missään verkoston osassa alle +50 o C. Liian alhainen veden lämpötila lisää riskiä esimerkiksi legionella-bakteerien lisääntymiselle käyttövesiverkostossa. Lämpimän käyttöveden putket uusitaan seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä. Lämpimän käyttöveden kiertojohdossa on säätöventtiili. Säätöventtiiliä avataan sen verran, että paluuveden lämpötilaksi saadaan vähintään +50 o C.

11 11 ohjetiedosto RT Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet (G22.1) Lämpimän käyttöveden verkostoon kytkettyjä lämmityslaitteita ei ole. Huoneistojen kylpyhuoneissa on alkuperäiset lämmitysverkostoon liitetyt lämmityspatterit, joiden patteriventtiilit ovat osittain juuttuneet käyttökelvottomiksi. Seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä asennetaan kylpyhuoneisiin lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt kuivaustelineet. Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit (G22.3) Vesijohtonousulinjoja on 9 kpl. Kylmän ja lämpimän käyttöveden johtojen linjasulkuventtiilit ovat pääosin istukkaventtiileitä. Venttiilien kunto on välttävä. Ne eivät toimi eikä niihin kannata koskea, sillä ne alkavat silloin todennäköisesti vuotaa. Venttiileissä on pahaa messinkiosien sinkinkatoa. Osa istukkaventtiileistä on uusittu pallosulkuventtiileiksi ilmenneiden vuotojen takia. Vanhat vesijohtoverkoston venttiilit uusitaan patteriverkoston linjasulku- ja säätöventtiilien uusimisen yhteydessä. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Asuntojen vesi- ja viemärikalusteet Tarkastetuissa huoneistoissa oli seuraavia keittiöiden vesi- ja viemärikalusteita: 2-altaiset rst-pöydät, taustalaatoitukset vesilukot valurautaa, paikoin uusittu muovisiksi 1-otesekoittimet, pöytämalli pyykin- tai astianpesukoneet viemäröity letkulla vesilukkoon pesukonehanat sekoittimen yhteydessä. Tarkastettujen huoneistojen kylpyhuoneiden vesi- ja viemärikalusteet: piiloasennetut vesijohdot suihkusekoittimet (yhteissekoitin pesualtaalle ja suihkulle), pääosin 1-ote- tai termostaattisekoittimia, merkkiä Oras alkuperäisinä etulevyammeet, suurin osa muutettu suihkutiloiksi lattiakaivot alkuperäisiä emaloituja valurautakaivoja, ammeiden poistoputket on johdettu lattian sisässä lattiakaivon korokerenkaaseen pesualtaat, joitakin uusittu huoneistoremonteissa pesukonehanat osassa huoneistoja WC-istuimet, 9 litran huuhtelusäiliöt patterit lämmitysverkostoon kytkettyjä. Pattereiden meno- ja paluuputket menevät lattian läpi lävistäen vedeneristyksen. Viemäriverkostot (G24) Rakennuksen sisäpuoliset jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä muhvillisia valurautaviemäreitä lyijy hamppu-liitoksin. Pystyviemärit ovat kerroksissa kokoa DN 100. Kellarikerroksessa on lattian yläpuolella pystylinjoissa puhdistusluukut. Vesikatolla kaikki tuuletusviemärit ovat kokoa DN 100. Tuuletusviemärit ovat eristämättömät. Pohjaviemärit on asennettu pohjakerroksen lattian alle näkymättömiin. Ulkopuoliset jätevesiviemärit ovat betoniviemäreitä kaupungin viemäriliitoskohtaan asti. Viemäreiden kunto arvioitiin tyydyttäväksi. Joissakin pystylinjojen viemäreissä on pientä pistekorroosiota. Lisäksi on esiintynyt muutaman keittiön vesilukkojen pulppuamista. Tällainen pulppuaminen aiheutuu siitä, että viemärit ovat pysty- tai vaakaosuuksilta osittain tukossa. Autotallien edustalla on käytöstä poistettu hajotuskaivo. Viemärit uusitaan seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä. Jos tonttiviemäreitä (sade- ja jätevesiviemärit erillään) joudutaan uusimaan, uusitaan samalla myös tonttivesijohto. Putkirakenteet (E4) Ulkopuoliset sadevesiviemärit ovat betoniviemäreitä. Vesikattojen sadevedet poistetaan rakennuksen kulmille asennettujen syöksytorvien avulla. Sadevesikaivo sijaitsee varastojen edustalla. Kaivon hiekkapesä oli täynnä. Takapihalla on yksi salaojakaivo ja yksi hajotuskaivo. Hajotuskaivo ei ole käytössä. Siihen on tehty ohitus ja lisätty tarkastusputki. Sadevesikaivo tyhjennetään ja puhdistetaan välittömästi. Muut kaivot huolletaan seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä. Alkuperäisten tiskipöytien kunto on tyydyttävä. Alkuperäiset vesikalusteet ovat kohtalaisessa kunnossa. Uusituissa vesikalusteissa yleensä kalustekohtainen pallosulkuventtiili. Venttiilit toimivat. Vesikalusteet uusitaan seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä. Vesikalusteiden välitöntä korjaus- tai uusimistarvetta voidaan kartoittaa asukaskyselyllä. Vuotavat vesi- ja WC-kalusteet korjataan tai uusitaan heti. Sekoittimien juoksuputkien poresuuttimet vaihdetaan ja keittiön vesilukot uusitaan tarpeen mukaan vuosikorjauksina. Pyykin- ja astianpesukoneiden poistoletkut varustetaan kiristysklemmareilla (jos puuttuu). Pyykinpesukoneiden poistoletkut kytketään pesualtaan vesilukon yhteyteen asennettavaan viemäröintirenkaaseen tai erilliseen viemäröintisuppiloon ja putken avulla lattiakaivoon. Vesikalusteiden vesivirtaamat on mahdollista säätää huoneistoissa, joissa 1-otesekoittimet on uusittu vuonna 1982 tai sen jälkeen. Säätötyön voi tehdä esimerkiksi kiinteistönhoitaja. Termostaattisekoittimien vesivirtaamia ei voida säätää kuin aivan uusimmissa malleissa. Kylpyammeiden vanhat, lattian sisässä olevat, poistoputket uusitaan lattian päälle näkyviin muiden korjaustöiden yhteydessä tai kun ne alkavat vuotaa. Ammeen vanha poistoputki on tukittava ja tulpattava lattiakaivossa. Kylpyhuoneiden lämmityspattereiden kytkentäjohdot lävistävät vedeneristyksen. Tämän vuoksi kaikki kylpyhuoneet ja niiden alapuolisten tilojen katot tarkastetaan välittömästi. Silmämääräisiä tarkastuksia on syytä tehdä säännöllisesti vuosittain seuraavaan vesi- ja viemäriremonttiin asti. Saunaosaston vesi- ja viemärikalusteet Saunaosastoon kuuluu löylyhuone, kaksi pesuhuonetta, kaksi pukuhuonetta ja WC. Pesuhuoneissa on termostaattinen painonappisuihkusekoitin mallia Osy, kylmä- ja lämminvesihanat sekä lattiakaivo. WC:ssä on 9 litran huuhtelusäiliön WC-istuin. Vesikalusteet ja hanat korjataan tai uusitaan vuosikorjauksina ennen seuraava vesi- ja viemäriremonttia.

12 RT ohjetiedosto 12 Pesutuvan vesi- ja viemärikalusteet Pesutuvassa on kaksi pyykinpesukonetta. Viemäröinti on hoidettu osittain putkella ja loppumatka lattiakaivoon betoniin valettua uraa pitkin. Viemäröinti muutetaan toteutettavaksi kokonaan putkella, sillä lattiassa ei todennäköisesti ole vedeneristettä. Lämmönjakohuoneen vesi- ja viemärikalusteet Lämmönjakohuoneessa on alkuperäinen lattiakaivo. Kaatoallasta ei ole. Lämmönjakohuoneen asennetaan kaatoallas ja sekoitin lämmönjakokeskuksen uusinnan yhteydessä. Eristykset (G26) Osassa lämmönjakohuoneen putkia on vielä jonkin verran melko hyväkuntoisia asbestipitoisia kylmä- ja lämminkäyttövesijohtojen eristeitä. Niitä on paikkakorjailtu kipsiharsokankaalla ja kapselointimaalla, ja ne on merkitty asbestista varoittavin tarroin. Muissa kellarikerrosten tiloissa on kaikki näkyvät lämmitysverkoston eristeet uusittu. Villakourut ja niiden päällä olevat PVC-muovipäällysteet ovat hyvässä kunnossa. Rakenteiden sisällä piilossa olevissa nousuhormeissa on todennäköisesti alkuperäiset asbestipitoiset eristeet, mikä on otettava huomioon vesi- ja viemäriremontissa. Samoin on otettava huomioon mahdolliset asbestiesiintymät huoneistojen purettavissa kylpyhuone- ym. rakenteissa. Talon yleistilojen pintarakenteet on todettu asbestittomiksi (asbestikartoitusraportti) porrashuoneiden lattialaatoitusta lukuun ottamatta. Kaikki asbestipitoiset eristeet poistetaan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä ja eristeet uusitaan. Purku on asbestityötä. Poistoilmaventtiilit vaihdetaan saneerausventtiileiksi, jolloin ilmavirrat voidaan säätää venttiilittäin. Venttiilit vaihdetaan seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä. Uusimisen yhteydessä mitataan ja säädetään venttiilikohtaiset ilmavirrat. Huoneistoihin jaetaan poistoilmaventtiilien puhdistusohjeet. Korvausilmaelimet (G34.4) Huoneistoissa ei havaittu olevan lainkaan korvausilma-aukkoja. Ilmeisesti ainoastaan vanhojen kylmäkomeroiden ulkosäleiköt johtavat huoneistoihin jonkin verran ulkoilmaa. Ulkoa tarkasteltuna osa ulkosäleiköistä on rikki tai niistä puuttuu säleikkö, joka estäisi hyönteisten, roskien yms. menemisen aukkoon. Korvausilman pitäisi tulla huoneistoihin ikkunarakojen kautta. Huoneistoissa, joissa ikkunoita on tiivistetty liikaa, ilma tulee huoneistoihin porrastilojen kautta. Myös porrashuoneista puuttuvat korvausilmaventtiilit. Kellarin yleistiloissa on osittain ulkoilma-aukot. Ulkona on säleikkö ja sisäpuolella lautas- tai luukkuventtiili. Riittävä korvausilman saanti tarkastetaan huoneistoittain ja korvausilmareittejä lisätään tarvittaessa. Olo- ja makuuhuoneiden sisäikkunoiden yläreunasta voidaan poistaa tiivisteet mm:n matkalta tai niihin asennetaan rakoventtiili. Huom! Keittiön ikkunasta ei saa poistaa tiivistettä. Seuraavan ikkunaremontin yhteydessä suunnitellaan korvausilmaratkaisut yksityiskohtaisesti. Porrashuoneisiin tehdään ulko-ovien yhteyteen korvausilmaaukot, joissa on ulkosäleikkö ja sisäpuolella säädettävä säleikkö tai venttiili. Kellaritilojen korvausilmaventtiilit uusitaan samalla, kun tiloissa tehdään muita korjaus- ja muutostöitä. 3.4 Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntoarvio Ilmastointijärjestelmät (G3) Aluesähköistys (H11) Piha- ja aluevalaisimet (H11.1) Painovoimaisen ilmanvaihdon kanavat (G33.1) Kiinteistössä on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Yläpohjan pysty- ja vaakakanavat ovat betonisia suorakaidekanavia. Kellaritilojen vaakakanavat ovat peltiä. Tarkastetuissa huoneistoissa tehtiin savukokeita, joilla pyrittiin saamaan kuva poistoilman riittävyydestä. Huoneistojen poistot toimivat tarkastetuissa huoneistoissa tyydyttävästi. Poistojen toiminnan kannalta on tärkeää, että oviraot (esimerkiksi kylpyhuoneessa) ovat riittävät ja poisto- ja ulkoilmaventtiilit ovat puhtaat. Poistoilmakanavien edellisestä tarkastamisesta ja nuohouksesta ei ollut tietoa. Kanavat olivat puhdistuksen tarpeessa. Kiinteistön mankeli- ja kuivaushuoneissa on ilmankuivain ja koneellinen poisto, jotka toimivat moitteettomasti. Poistoilmakanavat nuohotaan heti ja jatkossa 10 vuoden välein. Poistoilmaelimet (G34.3) Porrashuoneissa, huoneistoissa ja muissa yleistiloissa on alkuperäiset säädettävät lautasventtiilit. Venttiileitä on noin 80 kpl. Tarkastuksen yhteydessä ei suoritettu ilmavirtamittauksia. Venttiilit ovat paikoin likaiset. Tässä yhtiössä huoneistojen poistoilmaventtiilien puhdistus kuuluu asukkaille ja yleisten tilojen taloyhtiölle. Rakennuksen julkisivun numerovalo ja sisäänkäyntien katosten alapinnassa olevat valot ovat hehkulamppuvalaisimia kuutiokuvuin. Pohjoispäätyyn on lisätty yksi HQL-lampuin varustettu valaisin. Ulkovalaistusta ohjataan talon pohjoispäätyyn (Cpääty) asennetulla hämäräkytkimellä. Piha-alueen valaistustaso on vaatimaton. Nykyiset ulkovalaisimet uusitaan tehokkaisiin HQL- valaisimiin (50/80W), jotta sisäänkäyntien ja autotallien edustan valaistustaso paranee. Autojen sähkölämmitystolpat (H1.3) Autolämmitysjärjestelmä on rakennuksen pohjoispäädyn pihalla. Siinä on 3 pistorasiakoteloa, yhteensä 6 autolle. Autolämmityksen toimintaa ohjataan kiinteistökeskuksesta omalla kytkinkellolla. Autolämmitys on päällä päivittäin klo ja Nykyisten sähköturvallisuusmääräysten mukaan ulkopistorasioissa tulee olla vikavirtasuojakytkimet. Asennukset ovat kuitenkin muutamia vuosia vanhoja, eikä määräystä tarvitse takautuvasti soveltaa. Vikavirtasuojakytkimien asennus olisi kuitenkin suositeltavaa. Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana, mutta vikavirtasuojakytkimien asentamista ulkopistorasioihin voisi harkita.

13 13 ohjetiedosto RT Kytkinlaitokset ja jakokeskukset (H2) Pääkeskukset (H22.1) Sähköpääkeskus ja kiinteistökeskus on asennettu C-portaan kellarikerroksen pääkeskushuoneeseen. Pääkeskus (PK) on nimellisvirraltaan 200 A. Sen päävarokkeiden koko on 3 x 200/400 A. Keskus on alkuperäinen ja rakenteeltaan koteloitu. Pääkeskus on rakennettu saman runkoon kiinteistökeskuksen kanssa. Huoneistojen monimittarikeskuksille MKA MKC on tulppavarokelähdöt 3 x 80/100 A. Kiinteistökeskukselle on tulppavarokelähdöt 3 x 35/63 A. Keskuksessa ei ole varokelähtöjä vapaana. Pääkeskus on kapasiteetiltaan tyydyttävä. Asuntojen ryhmäkeskukset Ryhmäkeskuksilla on omat sähkökomeronsa. Asuinhuoneistojen ryhmäkeskukset ovat tarkastetuissa huoneistoissa alkuperäiset. Ne ovat vasaralakattuja, kosketussuojaisia keskuksia, joissa on 25 A:n pääkytkimet ja 3 6 varoketta. Muutamassa 4 varokkeen keskuksessa on 1 2 aihioita varokelähtöjen lisäämiseksi. Keskukset ovat kapasiteetiltaan välttävät. Kapasiteetti on kuitenkin jäämässä heikoksi huoneistojen tehonsiirtotarpeen kasvaessa. Nykyisin keskuksissa on enemmän varokkeita (9 12 kpl/huoneisto) ja keskusten nimellisvirta on vähintään 40 A. Ryhmäkeskukset uusitaan. (Mittarikeskusten uusiminen edellyttää myös ryhmäkeskusten uusimista.) Johtotiet (H3) Johtotiet ovat betonirakenteisiin sijoitettuja putkituksia. Kaapelihyllyjä ei ole. Sähköpääkeskushuoneen lattiaan on upotettu putkitus liittymäjohtoja varten. Rakennetaan uudet johtotiet kellariin ja porrashuoneisiin telejohdotusten uusimisen edellyttämässä laajuudessa. Kellariin rakennetaan hyllyt, porrashuoneisiin johtokanavat. Muut keskukset (H22.2) Kiinteistökeskukset Alkuperäinen kiinteistökeskus KK on samassa sähkökeskushuoneessa kuin pääkeskus. Keskus on rakenteeltaan kosketussuojainen. KWh-mittaus on sijoitettu keskukseen. Kiinteistökeskuksen pääkytkin on 100 A ja etusulake on 3 x 35/63 A, pienennetty jälkeenpäin. Kiinteistökeskuksessa on riittävästi tulppavarokelähtöjä kiinteistön ryhmäkeskuksille K1 K2, kojeille ja valaisimille. Kiinteistökeskukset ovat toimintakuntoisia ja kapasiteetiltaan riittäviä. Kiinteistön ryhmäkeskukset Lämmönjakohuoneessa on koteloitu kiinteistön ryhmäkeskus K2, joka palvelee lämmönjakohuoneen kojeita. Keskuksen nimellisvirta on 25 A, ja siinä on yhteensä kpl tulppavarokelähtöjä. Keskuksesta puuttui useita varokekansia (K II). Varokekannet tulee hankkia ja asentaa paikoilleen heti. Mittarikeskukset Huoneistojen kwh-mittaukset on sijoitettu kiinteistön kellarikerroksen monimittarikeskuksiin. Ne ovat alkuperäisiä ja rakenteeltaan kosketussuojaisia. Keskus MK1 on sijoitettu pääkeskushuoneeseen, keskus MKA-B omaan sähkökomeroonsa. Mittarikeskuksissa on asuinhuoneistojen mittausten (1-vaihe) nousuvarokkeet 1 x 25/25 A. Keskuksissa ei ole pääkytkimiä. Mittaukset MKA (A-porras) 12 kpl MKB (B-porras) 12 kpl MKC (C-porras) 12 kpl Keskukset ovat jäämässä kapasiteetiltaan riittämättömiksi tarvittavaan tehonsiirtoon verrattuna. Mittarikeskukset uusitaan. Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot Rakennuksen alkuperäinen liittymisjohto on tyyppiä PLKVJ 3 x Cu mm 2, jonka enimmäiskuormitettavuus on noin 173 kw. Päävarokkeet ovat sinetöidyssä kotelossa, 3 x 200/400 A. Rakennuksen laskennallinen huipputeho on 188 kw (36 asuinhuoneistoa ja kiinteistön yleistilat), joten nykyisen liittymisjohdon kapasiteetti on vielä laskennallisesti tyydyttävä. Jos huoneistoihin rakennetaan huoneistosaunoja, liittymän kapasiteetti tulee tarkistaa tapauksittain. Pääjohdot Rakennuksen pääjohdot ovat alkuperäisiä ja tyyppiä MK. Ne on jaettu seuraavasti: Pääkeskukselta PK lähtevät pääjohto A-portaan monimittarikeskukselle MKA on tyyppiä 3 x mm 2 ja kuormitettavuudeltaan noin 69 kw, keskuksen laskennallinen tehontarve on noin 39 kw (12 huoneistoa) pääjohto B-portaan monimittarikeskukselle MKB on tyyppiä 3 x mm 2 ja kuormitettavuudeltaan noin 69 kw, keskuksen laskennallinen tehontarve on noin 42 kw (12 huoneistoa) pääjohto C-portaan monimittarikeskukselle MKC on tyyppiä 4 x mm 2 kuormitettavuudeltaan noin 69 kw, keskuksen laskennallinen tehontarve on noin 43 kw (12 huoneistoa) pääjohto kiinteistökeskukselle KK on tyyppiä 4 x 35 mm 2 ja kuormitettavuudeltaan noin 39 kw, kiinteistökeskuksen laskennallinen tehontarve on noin 28 kw. Pääjohtojen kapasiteetti on tyydyttävä.