Pikkulasten astma. Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi
|
|
- Raili Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten allergologia Pikkulasten astma Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi Uloshengityksen vaikeutuminen on yleistä varhaislapsuudessa. Ennuste on tavallisesti hyvä, sillä kahdella kolmasosalla hengitysoireet loppuvat kuuteen ikävuoteen mennessä. Lasten hengitysvaikeuksista käytettävät diagnoosinimikkeet eivät ole vakiintuneet. Yli puolen vuoden ikäisten lasten katsotaan sairastavan ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta ja yli kolmivuotiaiden astmaa. Astma diagnosoidaan iästä riippumatta, jos hengenahdistukset toistuvat tai esiintyvät allergisten tekijöiden laukaisemina. Kirjoittajat suosittelevat lyhytaikaisen enintään viiden vuorokauden mittaisen oraalisen prednisolonihoidon määräämistä yli puolivuotiaille osastohoitoon otetuille lapsille, joilla on ahtauttava keuhkoputkitulehdus. Jos lapsella on astma, sama hoito suositellaan annettavaksi myös polikliinisesti hoidettaville. Inhaloitavan anti-inflammatorisen steroidin anto kannattaa aloittaa atooppisille pikkulapsille toisen hengenahdistusvaiheen jälkeen. Lisäperusteina ylläpitolääkityksen aloittamiselle ovat perheenjäsenen astma sekä hengenahdistuksen esiintyminen ilman samanaikaista infektiota. Jos hengitysvaikeus johtaa toistuvasti sairaalahoitoon, on anti-inflammatorista hoitoa kokeiltava myös ei-atooppisella lapsella. Uloshengityksen vinkuna on varhaislapsuudessa yleistä. Kolmeen ikävuoteen mennessä noin kolmasosalla lapsista esiintyy hengitystieinfektion yhteydessä hengityksen vinkunaa (Strachan 1985). Pienten hengenahdistuspotilaiden myöhempi ennuste on yleensä hyvä; kahdella kolmasosalla oireisto häviää kuuteen ikävuoteen mennessä (Martinez ym. 1995). Kolmen ikävuoden jälkeen alkavat tai jatkuvat hengenahdistusoireet viittaavat astmaan (Dodge ym. 1996). Pikkulasten hengenahdistukset voidaan jakaa kahteen ennusteeltaan erilaiseen alatyyppiin (Martinez ym ja 1998, Koller ym. 1997). Väistyvän ja jatkuvan hengenahdistustaipumuksen piirteitä on esitetty taulukossa. Kouluikään mennessä häviävä hengenahdistustaipumus liittyy rakenteellisesti pienikokoisiin hengitysteihin, jotka ahtautuvat herkästi limakalvoturvotuksen ja erittyneen liman vaikutuksesta. Näillä poti- Taulukko. Varhaislapsuudessa ilmenevän uloshengitysvaikeuden alatyypit. Kouluikään jatkuva hengen- ahdistustaipumus Väistyvä hengenahdistustaipumus Keuhkofunktiot heikentyneet Keuhkofunktiot normaalit jo ennen ensimmäistä ennen ensimmäistä vinkunaepisodia vinkunaepisodia Vinkunataipumus häviää Vinkunataipumusta kasvun myötä useammin Keuhkofunktiot heikentyneet Keuhkofunktiot heikentyneet kuuden vuoden iässä kuuden vuoden iässä Atopia Vanhempien (erityisesti äidin astma) IgE-pitoisuus ei muutu IgE-pitoisuus suurenee Eosinopenia Eosinofiilit eivät vähene Seerumin ECP-arvo suurentunut Ei bronkiaalista tulehdusta? Bronkiaalinen tulehdus todennäköinen Keuhkoahtaumatauti ECP = eosinofiilinen kationinen proteiini Duodecim 2001;117:
2 lailla ei ole atopiataipumusta eikä todennäköisesti myöskään eosinofiilista tulehdusta hengitysteissä, mutta heillä on suurentunut kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden riski aikuisena (Barker ym. 1991). Alle yksivuotiaana hengitystieinfektion yhteydessä hengenahdistusta potevien ennuste on myöhemmän astman suhteen hyvä verrattuna lapsiin, joilla oireita esiintyy yli yksivuotiaana ja infektioista riippumatta (Young ym. 1995, Reijonen ym. 1998). Kouluikään jatkuvan hengenahdistustaipumuksen taustalla on usein keuhkoputkien astmaattinen tulehdus, joka johtaa keuhkoputkien korjaantuvaan ahtautumiseen ja huonontaa jatkuessaan keuhkojen toimintaa (Martinez ym. 1995). Näiden lasten perheenjäsenillä on tavallista useammin astma, ja lapsilla todetaan yleensä atopiataipumus: heillä on osoitettavissa positiivisia reaktioita ihotesteissä ja IgE-luokan vasta-aineita seerumissa ympäristön allergeeneja kohtaan. Atopian ilmentyminä voi esiintyä atooppista ihottumaa ja ruoka-aineallergiaa imeväisiällä sekä allergisia silmä- ja nenäoireita varhaisesta leikki-iästä lähtien. Näiden lasten immuunivaste hengitysteiden infektioiden aikana on atooppista ja eosinofiilista reaktiotapaa suosiva (Koller ym. 1997, Martinez ym. 1998). Lasten hengitysvaikeuksista käytettävät diagnoosinimikkeet eivät ole vakiintuneet (Turpeinen ja Peltola 1992). Bronkioliitilla tarkoitetaan Suomessa yleensä alle puolen vuoden ikäisen lapsen infektioon liittyvää hengitysvaikeutta. Kansainvälisissä tutkimuksissa ikäraja on vaihdellut vuodesta kahteen. Yli puolen vuoden ikäisten lasten katsotaan sairastavan ahtauttavaa (spastista tai obstruktiivista) keuhkoputkitulehdusta ja yli kolmivuotiaiden astmaa. Obstruktiivisen bronkiitin ja astman välinen raja on liukuva; astmasta puhutaan iästä riippumatta, jos hengenahdistukset toistuvat tai esiintyvät allergisten tekijöiden laukaisemina. Pohjoismaissa käytettyä nimitystä obstruktiivinen bronkiitti ei tunneta muualla maailmassa. Englanninkielisellä alueella käytetty termi wheezy bronchitis ja saksankielinen nimitys asthmatische Bronchitis ovat sen synonyymejä, mutta näitäkään diagnooseja ei käytetä yhtenäisesti. Kenelle steroidia akuutissa vaiheessa? Yksi epäselvä asia äkillisestä hengenahdistuksesta kärsivän lapsen hoidossa on suun kautta annetun steroidilääkityksen merkitys. Varsinaista astmaa sairastavat lapset hyötyvät selvästi tällaisesta hoidosta (Storr ym. 1987), mutta pienempien alle kolmivuotiaiden tilanne on pulmallinen. Monien tutkimusten mukaan steroidilääkitys ei vaikuttaisi nopeuttavan ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastavien leikki-ikäisten tai varsinkaan imeväisten paranemista (Roosevelt ym. 1996, Klassen ym. 1997), mutta myös päinvastaisia tuloksia on esitetty (Tal ym. 1990). Aiheesta tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin poikenneet toisistaan sairauden määritelmän, käytettyjen tulosmuuttujien, tutkittavien iän ja sairaushistorian suhteen. Potilasaineistot ovat usein olleet heterogeenisia ja otoskoot niin pieniä, että kliinisesti merkittävän vaikutuksen osoittaminen on ollut mahdotonta. Hengitysvaikeutta kuvaavien termien vaihtelevuuden vuoksi yhdessä maassa havaitut tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä muihin maihin. Kaikki nämä epävarmuustekijät ovat vaikuttaneet nykyiseen tilanteeseen, ja Suomessakin obstruktiivista bronkiittia sairastavien lasten hoito vaihtelee huomattavasti eri sairaalasta toiseen (Csonka ym. 2000). Parhaan arvion steroidilääkityksen merkityksestä hengitysvaikeudesta kärsiville lapsille antavat tutkimukset, joissa on tarkoin rajattu kohderyhmä tai joissa on yhdistetty useiden tutkimusten tuloksia. Esimerkki jälkimmäisistä on hiljattain julkaistu meta-analyysi, jossa koottiin yhteen kuuden satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimuksen tulokset. Aineistossa oli yhteensä 347 ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastavaa lasta, ja analyysi osoitti, että systeemisesti (lihakseen, suoneen tai suun kautta) annettava steroidilääkitys lieventää alle kaksivuotiaiden sairaalassa hoidettujen lasten oireita. Vaikka vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, se oli kliinisesti arvioiden vähäinen: oireilun tai sairaalahoidon kesto väheni noin puolella päivällä ja oireilun voimakkuus 1 2 oirepisteellä (Garrison ym. 2000). Samansuuruinen vaikutus on itse asiassa havaittu monissa yksittäisissä tutkimuk- 326 T. Reijonen ym.
3 sissa, mutta otoskoon pienuuden vuoksi ero ei ole ollut merkitsevä, ja steroidihoito on tulkittu tehottomaksi. Esimerkki tarkemmin rajatusta kohderyhmästä on Tampereella tehty tutkimus, jossa selvitettiin suun kautta annetun kolmen vuorokauden pituisen prednisolonihoidon (2 mg/kg/vrk) merkitystä ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen hoidossa. Tähän satunnaistettuun, sokkoutettuun, lumekontrolloituun tutkimukseen otettiin 230 lasta, jotka olivat 6 35 kuukauden ikäisiä ja kärsivät äkillisestä hengenahdistuksesta, mutta aikaisempien tietojen mukaan heillä ei ollut astmaa. Prednisolonia saaneiden lasten sairaalahoidot olivat lyhyempiä kuin lumelääkettä saaneilla (mediaani 2 vs 3 vrk) ja päivystyskäynnit sairaalahoidon jälkeen harvinaisempia (5.3 vs 13.3 %). Vaikutus oli suurin vaikeimmin oireilevien joukossa: 1.6 % prednisolonia ja 11.3 % lumelääkettä saaneista lapsista tarvitsi suonensisäistä steroidi- ja teofylliinilääkitystä sairaalahoidon aikana (Csonka ym. 2000). Eri tutkimuksissa saadut näennäisesti erilaiset tulokset sopivat siihen nykyiseen käsitykseen, että infektion aikaiseen hengitysvaikeuteen johtaa itse asiassa kaksi erilaista patogeneettistä mekanismia (Martinez ym. 1995): rakenteellisesti pienikokoiset hengitystiet, jolloin tilanne reagoi huonosti steroidihoitoon, tai keuhkoputkien astmaattinen tulehdus, jonka vaste steroidihoitoon on hyvä. Nykytietämyksen mukaan systeemisesti annettu steroidilääkitys lyhentää yli puolivuotiaitten ahtauttavasta keuhkoputkitulehduksesta kärsivien lasten sairaalahoitoja. Vaikutus on tosin melko pieni, eivätkä kaikki potilaat hyödy hoidosta. Sen sijaan lääkitys näyttää estävän vaikeiden taudinkuvien kehittymisen, joten pidämme perusteltuna 3 5 vuorokauden mittaisen oraalisen prednisolonikuurin (1 2 mg/kg/vrk kahtena annoksena) määräämistä yli puolivuotiaille osastohoitoon otetuille lapsille, jotka potevat ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta. Samanlaista kolmen vuorokauden hoitoa suosittelemme astmaan sopivien oireiden pahenemisvaiheen ajaksi polikliinisesti hoidettaville yli puolen vuoden ikäisille lapsille, jotka potevat astmaa. Mikäli lapsella ei ole astmaa, steroidilääkityksestä ei ole osoitettu olevan hyötyä, joten systeemisestä prednisolonista tulee yleensä pidättäytyä. Varovaisuutta on syytä noudattaa hoidettaessa niitä lapsia, jotka ovat aiemmin saaneet steroidihoitoja; lyhyetkin toistuvat kuurit saattavat johtaa lisämunuaislamaan. Lisäksi on selvitettävä syyt astmaoireiden pahenemiseen: onko peruslääkitys riittävä ja toteutunut oikein? Annetusta syteemisestä steroidilääkityksestä lähetetään tieto hoidosta vastaavalle lääkärille, ja tarvittaessa lapsi ohjataan lastenlääkärin vastaanotolle tai lastentautien poliklinikkaan. Kenelle inhaloitava anti-inflammatorinen lääkitys? Atooppinen lapsi. Inhaloitava anti-inflammatorinen steroidihoito kannattaa aloittaa atooppisille pikkulapsille toisen hengenahdistusvaiheen jälkeen. Hoidon aloittamista ensimmäisen vaiheen jälkeen harkitaan, jos hengitysvaikeus vaatii sairaalahoitoa ja on vaikea. Lisäperusteina ylläpitolääkityksen aloittamiselle ovat perheenjäsenen astma sekä hengenahdistuksen esiintyminen ilman samanaikaista infektiota (Martinez ym. 1995, Reijonen ym. 1998). Atooppisilla, toistuvista hengenahdistuksista kärsivillä lapsilla toisin kuin pelkästään virusinfektioiden yhteydessä oireilevilla on osoitettu esiintyvän hengitysteissä eosinofiileja riippumatta siitä, esiintyykö hengitysvaikeutta satunnaisesti vai toistuvasti (Stevenson ym. 1997). Kuopiolaisessa tutkimuksessa pikkulasten myöhempi astmariski todettiin suurentuneeksi, jos hengitysvaikeuden laukaisevaa virusta ei ollut osoitettavissa (Reijonen ym ja 2000). Astmaattisen tulehduksen hoito vaikuttaakin perustellulta kaikilla atooppisilla lapsilla, joilla esiintyy astmaan sopivaa hengenahdistusta. Jos lapsella ei ole atooppista ihottumaa tai ruoka-allergiaa, atopiataipumus voidaan selvittää ihopistokokeilla ja määrittämällä spesifisiä IgE-luokan vasta-aineita seerumista. Hengenahdistuksen aikainen seerumin eosinofiilisen kationisen proteiinin (ECP) suurentunut pitoisuus (yli16 µg/l) ennustaa astman kehittymistä pikkulapsilla (Koller ym. 1997, Reijonen ym. 1998), ja pitoisuus Pikkulasten astma 327
4 Inhaloitava anti-inflammatorinen steroidihoito kannattaa aloittaa atooppisille pikkulapsille toisen hengenahdistusvaiheen jälkeen. sestä inhaloitavasta steroidilääkityksestä: esimerkiksi oraalisten steroidikuurien tai sairaalahoitojen tarve ei vähene (Wilson ym. 1995, Doull ym. 1997). Toisaalta nämä lapset näyttäisivät hyötyvän suuriannoksisesta infektion aikaisesta inhaloitavasta steroidilääkityksestä: budesonidi annoksella µg/vrk ja beklometasoni annoksin µg/vrk ovat vähentäneet oraalisten steroidien tarvetta ja vanhempien arvioimia oireita (Wilson ym. 1990, Connett ym. 1993, Svedmyr ym. 1999). Anti-inflammatorinen hoito aloitetaan inhaloitavalla steroidilla, ja toteutetaan pienten lasten hoitoon suunnitelluilla, maskilla varustetuilla tilanjatkeilla (Babyhaler, Nebunette). Flutikasonin ylläpitoannos on µg/vrk, ja budesonidin tai beklometasonin µg/vrk. Vaikeaoireisille pikkulapsille lääkitys voidaan antaa Spira-kompressorilla, jolloin tarvitaan suurempia annoksia. Kromoneja, lähinnä kromoglikaattia, voidaan kokeilla jatkohoidossa etenkin atooppisten lasten hoidossa, mutta tieteellinen näyttö niiden hyödyllisyydestä pikkulapsille on vähäinen. Taschen ym. (1997) lume- on syytä määrittää lapsilta, joilla ei ole todettavissa atopian ilmentymiä. Ei-atooppinen lapsi. Miten sitten tulisi suhtautua toistuvasta hengitystietulehdusten aikaisesta hengenahdistuksesta kärsiviin ei-atooppisiin pikkulapsiin? Jos hengitysvaikeus johtaa toistuvasti sairaalahoitoon tai esiintyy kolme kertaa puolen vuoden aikana, on anti-inflammatorisen hoidon tehoa kokeiltava potilaskohtaisesti. Sen sijaan lieväoireiset, ainoastaan hengitystieinfektion aikana hengenahdistuksesta kärsivät lapset eivät näytä hyötyvän säännöllikontrolloidussa tutkimuksessa 1 4-vuotiaat astmaatikot eivät hyötyneet kromoglikaatista. Kuopiolaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa kromoglikaatti vähensi lääkärin hoitoon johtaneita uusiutuneita hengenahdistuksia pikkulapsilla (Reijonen ym. 1996). Kromoglikaattiannos tilanjatkeella annettuna on 10 mg 3 4 kertaa vuorokaudessa. Leukotrieeniantagonistit ovat uusi lääkeryhmä astman hoidossa. Niillä on todennäköisesti astmatulehdusta rauhoittava vaikutus keuhkoputkia avaavan vaikutuksen ohella. Montelukastin hyödyllisyydestä joko ainoana pikkulasten astmaoireiden vähentäjänä tai lisälääkkeenä on saatu alustavaa näyttöä (Knorr ym. 2000). Kyseessä on 2 5-vuotiaille lapsille tarkoitettu, kerran päivässä otettava 4 mg:n purutabletti, joka on saanut hiljattain myyntiluvan myös Suomessa. Vaikka teofylliinillä on osoitettu olevan myös vähäistä anti-inflammatorista vaikutusta (Sullivan ym. 1994), sen hyödyllisyydestä pikkulasten astman ylläpitohoidossa ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Missä hoidetaan? Suomalaisen suosituksen mukaan alle kouluikäisten lasten astman diagnosointi ja pitkäaikaishoidon suunnittelu kuuluvat erikoislääkärille (Astmaohjelma ). Tämä on perusteltua, koska astman diagnostiikka on tässä ikäryhmässä vaikeaa; diagnoosi perustuu hoitavan lääkärin kokemukseen, ja esimerkiksi keuhkojen toimintakokeita voidaan tehdä vain erikoissairaanhoidossa. Tästä keskityksestä huolimatta avainasemassa ovat avohoidon lääkärit, jotka tutkivat ja hoitavat sekä päivystyksessä että vastaanotoillaan hengitysoireista kärsiviä lapsia. Lisäksi osa säännöllisessä hoidossa olevista lapsista palautuu avohoidon lääkäreiden seurantaan. Lapsen akuutin hengenahdistuksen hoidosta ja toimintaperiaatteista näissä tapauksissa on äskettäin julkaistu suomalainen katsaus (Kaila 1995). Lasten akuutit hengitysvaikeudet hoidetaan lähimmässä päivystyspisteessä. Tässä vaiheessa on tärkeintä löydösten tarkka arvioiminen ja kirjaaminen, erityisesti sympatomimeettihoidon akuutin vasteen rekisteröinti. 328 T. Reijonen ym.
5 Lasten bronkioliitin ja obstruktiivisen bronkiitin diagnostiikasta ja hoidosta (Korppi ym. 1996) samoin kuin lasten astman diagnostiikasta ja hoidon porrastuksesta (Remes ym. 1997) on äskettäin julkaistu suomalaiset katsaukset. Alle kolmivuotiaiden lasten inhaloitavan ste- roidilääkityksen aloittaminen kuuluu lastenlääkärille; käytännössä päätös pyritään siirtämään lastenallergologeille tai allergiaan perehtyneille lastenlääkäreille. Vaikka hoitopäätös keskitetään, se ei saisi viivästyttää astman diagnostiikkaa ja hoidon aloitusta. Kirjallisuutta Astmaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän kokonaisohjelma. Suom Lääkäril 1994;49: Barker D DJ, Godfrey KM, Fall C, Osmond C, Winter PD. Shaheen SO. Relation of birth weight and childhood respiratory infection to adult lung function and death from chronic obstructive airways disease. BMJ 1991;303: Connett G, Lenney W. Prevention of viral induced asthma attacks using inhaled budesonide. Arch Dis Child 1993;68(1):85 7. Csonka P, Mertsola J, Klaukka T, Kaila M, Ståhlberg M-R, Ashorn P. Corticosteroid therapy and need for hospital care in wheezing preschool children. Eur J Clin Pharmacol 2000 (painossa). Dodge R, Martinez FD, Cline MG, Lebowitz MD, Burrows B. Early childhood symptoms and the subsequent diagnosis of asthma. J Allergy Clin Immunol 1996;98: Doull IJM, Lampe FC, Smith S, Schreiber J, Freezer NJ, Hogate ST. Effect of inhaled corticosteroids on episodes of wheezing associated with viral infection in school age: randomised double blind placebo-controlled trial. BMJ 1997;315 (7112): Garrison MM, Christakis DA, Harvey E, Cummings P, Davis RL. Systemic corticosteroids in infant bronchiolitis: a meta-analysis. Pediatrics 2000;105(4). Saatavissa: http// 105/4/e44 Kaila M. Lapsen akuutti hengenahdistus. Suom Lääkäril 1995;50: Klassen TP, Sutcliffe T, Watters LK, Wells GA, Allen UD, Li MM. Dexamethasone in salbutamol-treated inpatients with acute bronchiolitis: a randomised, controlled trial. J Pediatr 1997; 130: Knorr B, Franchi L, Maspero J, ym. Montelukast improves daytime and overnight asthma symptoms over a 12-week treatment period in 2- to 5-year olds. Eur Respir J 2000;16(Suppl. 31):307. Koller DY, Wojnarowski C, Herkner KR, ym. High levels of ECP in wheezing infants predict the development of asthma. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Korppi M, Reijonen T, Remes K. Lasten bronkioliitti ja obstruktiivinen bronkiitti uutta tietoa hoitopäätösten tueksi. Duodecim 1996; 112: Martinez FD, Wright AL, Taussig LM, ym. Asthma and wheezing in the first six years of life. N Engl J Med 1995;332: Martinez FD Stern DA, Wright AL, Taussig LM, Halonen M. Differential immune responses to acute lower respiratory illness in early life and susequent development of persistent wheezing and asthma. J Allergy Clin Immunol 1998;102: Reijonen T, Korppi M, Kuikka L, Remes K. Anti-inflammatory therapy reduces wheezing after bronchiolitis. Arch Pediatr Adolesc Med 1996;150: Reijonen TM, Korppi M. One-year outcome of young children hospitalized for wheezing: the influence of early anti-inflammatory therapy and risk factors for subsequent wheezing and asthma. Pediatr Pulmonol 1998;26: Reijonen TM, Kotaniemi A, Korhonen K, Korppi M. Predictors of asthma three years after hospital admission for wheezing in infancy. Pediatrics 2000;106: Remes K, Kaila M, Korppi M. Lapsen astman tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 1997;52: Roosevelt G, Sheehan K, Grupp-Phelan J, Tanz RR, Listernick R. Dexamethasone in bronchiolitis: a randomised controlled trial. Lancet 1996;348: Storr J, Barrel E, Barry W, Lenney W, Hatcher G. Effect of a single oral dose of prednisolone in acute childhood asthma. Lancet 1987; 1: Sullivan O, Bekir S, Jaffar, Zym Page C, Jeffery P, Costello J. Anti-inflammatory effects of low dose oral theophylline in atopic asthma. Lancet 1994;343: Stevenson EC, Turner G, Heaney LG, ym. Bronchoalveolar lavage findings suggest two different forms of childhood asthma. Clin Exp Allergy 1997;27: Mitä opin 1. Varhaislapsuudessa esiintyvän hengitysvaikeuden jälkeistä astmariskiä lisäävät a) vaikea sairaalahoitoa vaatinut hengenahdistus b) perheenjäsenellä esiintyvä astma c) perheenjäsenellä esiintyvä allerginen nuha tai ihottuma d) lapsen oma allergia, kuten atoppinen ekseema tai ruoka-allergia 2. Lyhyt enintään viiden vuorokauden pituinen prednisolonihoito on aiheellinen a) yli puolivuotiaille ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastaville lapsille sairaalahoidossa b) yli puolivuotiaille ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastaville lapsille kotihoidossa c) yli puolivuotiaille astmaa sairastaville lapsille sairaalahoidossa d) yli puolivuotiaille astmaa sairastaville lapsille kotihoidossa 3. Säännöllinen inhaloitava anti-inflammatorinen lääkitys on aiheellinen pikkulasten astmassa a) ensimmäisen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella on atopia b) toisen puolen vuoden aikana esiintyneen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella on atopia c) toisen puolen vuoden aikana esiintyneen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella ei ole atopiaa d) kolmannen puolen vuoden aikana esiintyneen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella ei ole atopiaa Oikeat vastaukset sivulla 281 Pikkulasten astma 329
6 Strachan DP. The prevalence and natural history in wheezing in early childhood. J R Coll Gen Pract 1985;35: Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P, Asbrink-Nilsson E, Hedlin G. Prophylactic intermittent treatment with inhaled corticosteroids of asthma exacerbations due to airway infection in toddlers. Acta Paediatr 1999;88:42 7. Tal A, Levy N, Bearman J. Methylprednisolone therapy for acute asthma in infants and toddlers: a controlled clinical trial. Pediatrics 1990;86: Tasche MJA, van der Wouden JC, Uijen JHJM, ym. Randomised placebocontrolled trial of inhaled sodium cromoglycate in 1 4-year children with moderate asthma. Lancet 1997;350: Turpeinen M, Peltola H. Lasten obstruktiiviset hengitystieinfektiot. Duodecim 1992;108: Young S, O Keeffe Pt, Arnott J, Landau Li. Lung function, airway responsiveness, and respiratory symptoms before and after bronchiolitis. Arch Dis Child 1995;72: Wilson NM, Silverman S. Treatment of acute, episodic asthma in preschool children using intermittent high dose inhaled steroids at home. Arch Dis Child 1990;65: Wilson N, Sloper K, Silverman M. Effect of continuous treatment with topical corticosteroids on episodic viral wheeze in preschool children. Arch Dis Child 1995;72: TIINA REIJONEN, LT, erikoislääkäri tiina.reijonen@ iobox.fi Pohjois-Karjalan keskussairaala, lastentautien osastoryhmä Joensuu MATTI KORPPI, ma. professori KYS:n lastentautien klinikka Kuopio PER ASHORN, dosentti, apulaisopettaja TAYS:n lastentautien klinikka Tampere 330
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotVinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa
Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotEläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana
Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotSäännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan?
Anna Pelkonen dosentti, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Mika Mäkelä professori, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotMitä tehdä pikkuvinkujalle?
Mitä tehdä pikkuvinkujalle? Mika Mäkelä Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Professori (ma) HYKS, Iho- ja allergiasairaala mika.makela@hus.fi road map Vinkuna ja astma numeroiden
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotUrheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti
Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotSymbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotAnnikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotPIKKUASTMAATIKKOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITOLINJAUKSET TAYS:SSA 2007
PIKKUASTMAATIKKOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITOLINJAUKSET TAYS:SSA 2007 Tekijä: Annuliina Sirkeoja Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaajat: LT Marita Paassilta
LisätiedotOHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE
Katja Loikkanen OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.1.2014 Tekijä(t) Katja Loikkanen Koulutusohjelma
LisätiedotMika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka
Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoito
Käypä hoito -suositus Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys Tavoitteet ja kohderyhmät Tämän hoitosuosituksen tavoitteena on tehostaa ja täsmentää astman hoitoa sekä yhtenäistää
LisätiedotMyyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto
ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos
LisätiedotPIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO
PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Hanna Kerminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentaudit Huhtikuu 2009 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos
LisätiedotRuoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus
Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotMilloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin?
Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Tiina Reijonen LT, ylilääkäri, lastenallergologian erikoislääkäri Lastenkeskus, keskussairaalapalvelut Kansallinen allergiaohjelma
LisätiedotLASTEN ASTMAN MINIOHJELMA
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman
Lisätiedot8. VUODEN KYSELYLOMAKE
8. VUODEN KYSELYLOMAKE Päivämäärä: / / LAPSEN NIMI: SYNTYMÄAIKA: LOMAKKEEN TÄYTTI: OSOITE: SÄHKÖPOSTI: PUHELIN: Rastittakaa oikea vaihtoehto! Avoimiin kysymyksiin vastataan harmaiden palkkien kohdalle.
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotNucala 100 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten, GSK Trading Services Limited
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Mepolitsumabi Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Nucala 100 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten, GSK Trading Services Limited Mepolitsumabi
LisätiedotSiedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla
Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotAstman nykyhoito. Brita Stenius-Aarniala
LÄÄKEVAAKA Brita Stenius-Aarniala Astmaa sairastaa noin 4 5 % Suomen väestöstä, ja taudin esiintyvyys on kasvamassa. Nykyään tiedetään, että astma johtuu keuhkoputkien eosinofiilisesta tulehduksesta. Tarvittaessa
LisätiedotVaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko
Vaikean astman hoito Etelä-Savon Keuhkopäivä 2.2.2017 Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikea astma vaatii korkeaa inhaloitavan kortisonin annosta + jotakin lisälääkettä
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotAstmaatikon alkuverryttely
Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen
LisätiedotBPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot
BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2006-2007 BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotImeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015
Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotMilloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?
Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotNIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon
NIOX VERO Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO NIOX VERO on vieritestauslaite, jolla mitataan astmasta tai muista vastaavista hengitysongelmista kärsivien potilaiden hengitysteiden
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotAstman lääkehoitoportaat ylös ja alas
Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus
LisätiedotAikuisena alkava astma. Astmatutkimukset vs. todellisuus Ruotsissa
Aikuisena alkava astma SAAS (Seinäjoki Adult Asthma Study) Hannu Kankaanranta, professori Seinäjoen keskussairaala Tampereen yliopisto SAAS 2018 Astmatutkimukset vs. todellisuus Ruotsissa Niiden henkilöiden
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotLAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO
LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin
LisätiedotNeuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko
Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä
LisätiedotKANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018
KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto
LisätiedotSuunnistajien allergia- ja astmatutkimus
Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus TAUSTAA Viime aikoina huippu-urheilijoilla yleisesti todettavat hengitysoireet ovat puhuttaneet runsaasti. Toisaalta on puhuttu siitä, että astma sairautena on
LisätiedotInhaloitava kortikosteroidi vai montelukasti lasten astman aloituslääkkeeksi?
Katsaus Tuomas Jartti ja Timo Vanto Inhaloitava kortikosteroidi vai montelukasti lasten astman aloituslääkkeeksi? Inhaloitavat kortikosteroidit ovat tehokkaita tulehdusta hillitseviä astmalääkkeitä. Leukotrieeninsalpaajat
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotAstma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on
Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotHengityselimistön lääkkeet
Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa
LisätiedotTiedote vanhemmille 30.5.2011. PreDicta-tutkimus
Tiedote vanhemmille 30.5.2011 PreDicta-tutkimus Hengitystieinfektion laukaiseman immunologisen reaktion merkitys jatkuvan atooppisen hengitystietulehduksen kehittymisessä Hyvä huoltaja, teidät on kutsuttu
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotMiten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?
Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al
LisätiedotTYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009
TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen
LisätiedotPerinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el
Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Äidille annettavan kortikosteroidihoidon teho Kor$kosteroidihoidon ajankohta ennen synnytystä
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotAikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio
Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)
LisätiedotPerusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotHyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju
1 (10) Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju 12/2018 astman hoitoketjutyöryhmä Julkaistu www.hus.fi: Ammattilaiselle Hoitoketjut Hyvinkään sairaanhoitoalue Astman hoitoketju Sivu 2 / 10 SISÄLTÖ
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotKosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus
LisätiedotUinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema
Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,
LisätiedotAllerginen nuha on lapsuusiän yleisimpiä
Lasten allergologia Juhani Rinne ja Erkka Valovirta Allerginen nuha on erittäin yleinen vaiva jo lapsuusiällä. Nenäoireiden, tukkoisuuden, aivastelun, kutinan, vuodon ja silmäoireiden ohella siihen liittyy
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Lääkäri on määrännyt sinulle Darzalex-lääkehoidon multippelin myelooman hoitoon.
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotSarkoidoosin hoito. Anne Pietinalho, LKT Keuhkosairauksien dosentti, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry SKLY 18.11.
Sarkoidoosin hoito Anne Pietinalho, LKT Keuhkosairauksien dosentti, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, ry SKLY 18.11.11 1 Hoito Hoidon indikaatiot Lääkehoito Steroidoihoito Steroidia
LisätiedotAstman Käypä Hoito suositus 2012:
Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotEdellytykset siedätyshoidolle
Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri
LisätiedotLiite II. Tieteelliset päätelmät
Liite II Tieteelliset päätelmät 5 Tieteelliset päätelmät Beklometasonidipropionaatti (BDP) on glukokortikoidi ja aktiivisen metaboliitin, beklometasoni-17- monoproprionaatin esiaste. Beklometasonidipropionaatti
LisätiedotAstma on Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus:
Alkuperäistutkimus Minna Ruokonen, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta Astmaa sairastavan koululaisen allerginen nuha ovatko diagnostiikka ja hoito kohdallaan? Lähtökohdat Suurimmalla osalla astmaa
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
Lisätiedot