Raimo E. O. Stenberg, 2007 Kansi: Muurariuden emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry, ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raimo E. O. Stenberg, 2007 Kansi: Muurariuden emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry, 2007. ISBN 978-952-99677-4-2"

Transkriptio

1 1

2 Raimo E. O. Stenberg, 2007 Kansi: Muurariuden emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry, ISBN (sähköinen julkaisu) 2

3 M uinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius on aate, järjestelmä ja järjestö, jonka juuret löytyvät ihmiskunnan peritystä viisaudesta. Tuohon viisauteen sisältyvä tieto, siitä johdetut elämän taitoon, sen hallintaan ja osaamiseen liittyvät elämisen ja kehittymisen konseptit ovat peräisin inhimillisen kulttuurin esihistoriallisilta ajoilta. Järjestönä vapaamuurarius on kautta aikojen toiminut näiden konseptien välittäjänä. Tämä kirja kertoo vapaamuurariaatteen alkuperästä, historiasta sekä sen aatteellisesta luonteesta ja järjestöllisestä olemuksesta. Samalla, kun se kertoo ihmisen henkisessä alitajunnassa elävästä ja vaikuttavasta Substanssista, se kertoo myös ihmisen henkisestä, eettisestä ja sosiaalisesta kehittymisestä - jollaiselle kehittymiselle vapaamuurarius on toiminut ja toimii edelleenkin kasvatus- ja kasvukehikkona. Toiminnassaan vapaamuurariutta elähdyttää vahva tunne siitä, että järjestöä ja sen jäseniä sitoo aatteensa ja opetustensa syvimpänä sisältönä oleva, Mestarin Sanana symboloitu Substanssi, joka sisältöineen velvoittaa vapaamuurareita sisäiselle Itselleen ja Elämälleen tulosvastuullisina miehinä aatteensa toteuttamiseen jokapäiväisessä, vaeltajakonseptiaan käytäntöön soveltavassa toiminnassaan. Tämän tehtäväluonteisen tarkoitusperänsä syvimmän merkityksen puitteissa vapaamuurarius tahtoo saattaa jäsenensä yhteen suurten henkisten virtausten kanssa ja samalla koko ihmiskuntaa koskevien Suurten Kysymysten äärelle. Näiden kysymysten puitteissa vapaamuurarius yhdistää jäsenkuntansa pyhäksi liitoksi, jonka tarkoitus on taistella tietämättömyyttä ja erheellisyyttä vastaan ja jonka perimmäisinä tehtävinä ovat: miesten kasvattaminen Jumalan ja ihmiskunnan palvelukseen sekä työskentely ihmiskunnan henkisen ja siveellisen täydellistymisen saavuttamiseksi. 3

4 Tämä vapaamuurariuden syvintä aatteellista olemusta kosketteleva tarkoitusperä sisältää sen perustan, joka oikeuttaa järjestön esiintymään täysivaltaisena instituutiona koko ihmiskunnan kulttuurielämän kasvatus- ja kasvukehikoissa. 4

5 Sisällysluettelo Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle 7 Miksi tämä kirja 12 Vapaamuurarius - mitä se on? 15 Vapaamuurariuden alkuperä 17 Nykymuotoisen vapaamuurariuden synty 27 Vapaamuurariuden aatteellinen luonne ja järjestöllinen olemus 37 Vapaamuurariuden tarkoitusperät 45 Vapaamuurariuden kasvatus- ja kasvukehikot 57 Muurarillinen kehittymisprosessi 60 Muurarillisen kehittymisprosessin alkuehdot 68 Usko Jumalan olemassaoloon 69 Usko sielun kuolemattomuuteen 74 Vapaa tahto 79 Ansiokas, kelvollinen ja täysi-ikäinen mies 81 Vapaamuurariuden astejärjestelmä 87 Rituaalit - henkisen kehityksen "simulaattorit" 90 Oppilasmuurariaste 97 Uskonnollis-filosofisen maailmankatsomuksen realiteetti 105 Pyhän ja Muuttumattoman Lain Kirja 110 Hyve-etiikka - vapaamuurariuden moraalifilosofia 115 Oppilasmuurari 123 Veljesmuurariaste 125 Viisaudessa elämän onni 132 Veljesmuurari 135 5

6 Mestarimuurariaste 140 Mestarimuurariasteen legendan luonne ja olemus 145 Mestarin Sanan aavistettavassa tuntumassa 150 Mestarimuurari 153 Vapaan ja hyväksytyn muurariuden väliasteet 159 Merkkimestarimuurarius 161 Merkkimestarimuurariuden alkuperä 161 Ensimmäisiä merkintöjä merkkimestarimuurariudesta 163 Merkkimestarimuurariaste ja merkkimestarimuurari 165 Past Master -aste 169 Most Excellent Master -aste 171 Royal arch muurarius 173 Royal Arch muurariuden aatteellisesta alkuperästä 175 Royal Arch muurariuden aate- ja oppisisällöstä 177 Royal arch -aste 181 Royal arch muurarina 196 Henkisesti aktualisoitunut vaeltaja 198 Jumalan palvelijana ja maailman kansalaisena 201 Kutsumustehtävä, johon olette suvainneet meidät kutsua 204 Vapaamuurarius nykyaikana 208 Lähdekirjallisuutta 219 6

7 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle T alvella 1978 vain joitakin päiviä ennen mestarimuurariasteeseen nousuani ajelimme vapaamuurarikummini kanssa Kehä III:sta matkalla jonnekin. Innokkaana ja uteliaana veljesmuurarina peilasin siihen asti kokemaani - tenttasin ja kyselin vapaamuurariudesta. Mieleeni painui vastauksena vakuutus siitä, että kaikki kyllä selviäisi saatuani mestarimuurariasteen. Jäinkin sitä luottavaisena odottelemaan... Mitä tapahtui! Sain asteeni ja nousin loosiyhdistykseni täysvaltaiseksi jäseneksi ja mestarimuurariksi vapaamuurariveljeskuntaan, mutta... siinä olikin kaikki! Jäin ilman selventäviä vastauksia siitä, mistä tässä kaikessa loppujen lopuksi oli kysymys. Olin ymmällä ja ehkäpä hieman pettynytkin. Vastaavia tuntemuksia, vastaavassa tilanteessa lienevät monet muutkin vapaamuurarit kokeneet - ja kokevat vielä tänäkin päivänä. Sain sittemmin monessakin eri yhteydessä kuulla tuon vapaamuurariuden olemuksen ja luonteen hahmotuksena käytettävän kestoselityksen, jonka mukaan sen aatteellinen ja sosiaalinen perusolemus - tavoite ja tarkoitusperä - olisi veljeys. Tätä määrittelyä täydentävinä fraasin omaisina määreinä kuulin myös, että vapaamuurarius on moraalia ja elämäntaitoa opettava miesten koulu ja sellaisena siveellisopillinen kasvatusjärjestelmä ja jopa elämäntapa. Jotkut sanoivat sen ohjaavaan ihmistä henkiseen kasvuun miten, se jäi kuitenkin ilman käsitteellistä määrittelyä ja selitettyä sisältöä. Minulle myös kerrottiin, että vapaamuurariutta, sen aatetta, rituaaleja ja symboliikkaa ei tule ryhtyä tulkitsemaan eikä selittelemään, 7

8 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle koska - näin väitettiin - jokaisen tulee ymmärtää muurarius ja sen sisältö omalla tavallaan. Väitettä perusteltiin perustelemattomalla, hieman arvoituksellisella ja salaperäiselläkin teesillä: "vapaamuurariuden salaisuus on se, kuinka sen itse kokee." Jäinkin epäilemään tätä varsin oudoksi ja ontoksi sekä tavoite- ja tarkoitussisällöltään epämääräiseksi ja määrittelemättömäksi kokemaani lausumaa. Näin varsinkin, koska olin jo tuolloin jossain määrin tutustunut eri uskontojen sekä perityn viisauden filosofisiin ajatus- ja aatesuuntiin ja todennut niissä monia yhteneväisyyksiä ja samankaltaisuuksia muinaisen, vapaan ja hyväksytyn muurariuden rituaalisopillisessa kasvatus- ja kasvukehikoissa näyttäytyviin tarkoitusperiin ja aatesisältöihin. Mielessäni virisikin kysymys: Josko vapaamuurariudella olisi sittenkin jokin veljeyttä ja siihen liittyvää sosiaalisuutta merkittävämpi ja syvempi, em. uskonnollis-filosofisiin aatesuuntiin niveltyvä tarkoitusperä - jokin yhteisesti koettavaa sosiaalista ja humaanista yhteisöllisyyttä kattavampi aatteellinen teema ja kasvatuksellinen tavoite, eli kuten se muurariopetusten aatteelliseen sisältöön viitaten mestarimuurariasteen rituaalin teksteissä sanotaan: sisin yhteys sen eri osien keskinäisen riippuvuuden puitteissa." Tähän kysymykseen ei muurarijärjestöltä tuolloin löytynyt selvää, suoraa eikä tyydyttävää ei suullista eikä suomenkielistä kirjallistakaan vastausta. Eikä tahdo löytyä vielä tänäkään päivänä! Teemaa oli siis ryhdyttävä lähestymään omaehtoisesti, sitä itse tutkien. Tähän työhön löytyi nopeasti samaa kysymystä pohtivia ja muurariuden valoa lisää etsiviä kumppaneita. Mielenkiintoiset keskustelut teemasta kehkeytyivät "sonkaroidien" piirissä, eli Sonkarin koululla, Sompalan kesäseminaareilla - ja sitten muuallakin. Eräänlaisena teleologisena intentiona - päämäärähakuisena pyrkimyksenä - syntyi ajatus filosofiamme syventämisestä suuntautumalla muodosta aatteeseen ja siirtymällä siten muurariuden järjestöllisestä peruskoulusta" sen aatteelliseen lukioon." Erään sysäyksen tämän ajatuksen aktivoinnille antoi loosiyhdis- 8

9 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle tykselleni tehty kirjastolahjoitus. Tämän seurauksena pääsin "keskustelemaan" teemasta useiden sitä tutkineiden ja näkemyksensä kirjalliseen muotoon paketoineiden muurariveljien kanssa. Keskustelukumppaneikseni asettuivat mm.: Albert G. Mackey, Bernard E. Jones, W. L. Wilmshurst, J. S. M. Ward, P. Castells, George H. Steinmetz, Manly P. Hall, Harry Carr, Joseph Fort Newton ja monet muut vapaamuurarilliseen "lukioon" ja sitäkin pidemmälle edenneet veljet. Edellä sanotusta ilmenee, että koin filosofisen, muurariuden sisäisestä aatteellisesta substanssista käytävän keskustelun muurarijärjestössä pintapuoliseksi ja sitä käsittelevän suomenkielisen kirjallisuuden vähäiseksi sekä aatteellis-opillisesti sumeaksi. Tähän liittyen koin myös muurarillis-aatteellista opetusta, valistusta ja kasvatustoimintaa tukevan koulutuksen järjestön piirissä perin ohueksi. Otinkin siksi rohkean askeleen ja ryhdyin laatimaan - aluksi loosiyhdistykseni puitteissa - asiaan liittyvää kirjallista aineistoa. Laadin aluksi suurloosin toimittamia koulutusmonisteita laajemmat peruskoulutusluennot sekä kysymys- ja vastaussarjamonisteen vapaamuurariudesta. Samassa yhteydessä tein ensimmäisen haparoivan yrityksen peilata muurariuden aatteellista sisältöä ja kasvatuksellista prosessia sekä sen kasvatusluonteisia tarkoitusperiä kirjallisesti. Laadin peilauksesta monisteen Pyrkijästä mestarimuurariksi. Monisteista ja mm. Sompalassa pitämistäni esitelmistä saamani palautteen kannustamana päätin laatia vapaamuurariutta ja sen aatteellista sisältöä käsittelevän Valokeila -kirjasarjan, koskien perusasteiden lisäksi myös ns. merkkimestari- ja royal arch muurariutta. Näistä ensimmäisen, vapaamuurariuden luonnetta, syntyä, siihen liittyviä odotuksia, pyrkijää, veljeyden olemusta ja rituaalin alkuperää käsittelevä kirjanen, Valokeila vapaamuurariuteen, julkaistiin vuonna

10 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle Tämän kirjan jatkeeksi laadin vuonna 1991 julkaistun, vapaamuurariuden olemusta ja luonnetta mietelauseina peilaavan kirjasen: Mietteitä ja mietelmiä vapaamuurariudesta. Kirjasen toisen, englanninkielisen painoksen Some Views and Ideas about Freemasonry saatetiedotteessa kustantaja ilmaisi laadintamotiivini seuraavasti: "A significant motive has been a struggle for idealism and, at the same time, against secularism which has spread throughout our world, influencing nowadays even among the institution of Freemasonry. The author has stated that his most noteworthy purpose of preparation of this publication was to set forth some views and ideas about the ideological and doctrinal content of Masonry and, in this way, to give some rousing impulses to our brothers in order to open those inner guiding code systems which we all have to bring to the fore within the pursuits of our mental, individual and social development." Kuten sanottu, suuntasin "valokeilan" myös merkkimestarimuurariuteen. Tämän muurariuden silloisten loosisääntöjen 1 :n velvoittamana päätin laatia laajemman dokumentin niistä aatteellis-opillisista suuntaviivoista, joita sen sisällöstä ja tarkoitusperistä oli tuolloin tietoisuuteeni näkemyksinä sekä kokemuksellisina havaintoina ja oivalluksina hahmottunut. Näissä puitteissa laadin aluksi hieman outoja järjestöllisiä vastaanottoreaktioita aiheuttaneen kirjasen, Valokeila Merkkimestarimuurariuteen. Laadin myös kirjasen Valokeila Royal Arch muurariuteen, joka ko. järjestössä määriteltiin "yksityisen veljen mielipidekirjaksi." Teoksen ensimmäinen, suomenkielinen painos julkaistiin vuonna Sen englanninkieliseen painokseen A Ray of Light to Royal Arch Masonry lisäsin yleisen filosofian, lähinnä metafysiikan, ontologian ja tieteenfilosofian alueilta selventävää tekstiä useita sivuja. Sarjan täydennykseksi laadin myös tietokirjan vapaamuurariuden aatteellis-opillisesta kasvatusjärjestelmästä sekä siihen liittyvän aste- 10

11 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle järjestelmän kasvatus- ja kasvukehikoista. Tämä viitenä eri painoksena ilmestynyt kirja, Vapaamuurariuden astejärjestelmä sen tarkoitus ja sisältö, oli aivan erityisesti tarkoitettu vapaamuurariuden "juuren, ytimen ja sydämen" - Royal Arch muurariuden - profiilin kohottamiseksi sekä sen todellisen merkityksen ja tarkoitusperän, kuten myös siihen liittyvän vaeltajakonseptin kirkastamiseksi vapaamuurarien tietoisuudessa. Edellä esitetty katsaus olkoon luotaavana taustana muurarillisaatteellisten pyrkimysteni varhaisemmista vaiheista ja samalla tämän tietokirjan esihistoriasta. Antakoon se lukijalle tuntumaa kirjani aihepiiriin ja tarkoitukseen sekä laadintamotiivieni taustoihin. Ehkäpä se myös omalla tavallaan ilmentää paitsi rationaalisia - järkiperäisiä - muuraritieteen ja -taiteen aatteelliseen elvytykseen sekä sen filosofian syventämiseen ja kirkastamiseen tähtääviä pyrkimyksiäni, myös emotionaalisen positiivista, intohimoista ja jopa missioluonteiseksikin yltävää suhdettani vapaamuurariuteen. Yhteiskunnallisen nykykulttuurin aatteellisessa tilanteessa ja arvomaailmassa postmodernissa henkisessä pimeydessä - vaikuttava todellisuus on tuon esihistorian ja sen eri vaiheiden puitteissa omalla, kokemusperäisen koskettavalla tavallaan sävyttänyt näitä muuraritieteen ja -taiteen aatteelliseen syventämiseen tähtääviä pyrkimyksiäni. Murroksen ja muutoksen aikakautena näyttäytyvä sekularisoitunut länsimainen kulttuuritodellisuus on ollut sitä samaa arkitodellisuutta, joka heijastuu myös niissä yleisissä asenteissa, joilla aatteellisiin tavoitteisiin tähtäävään toimintaan - mm. tämänkaltaiseen kirjallisuuteen - nykyisin suhtaudutaan. Tätä henkisen taantuman tragediana, henkisenä arvotyhjiönä ja eettisen neuvottomuuden aikakautena näyttäytyvää nykytilannetta olen käsitellyt myös kirjoissani Ihminen toiminnan todellisuudessa, (1996) ja Tulevaisuuden tasamaa, (1998, toinen painos 2001, sähköinen julkaisu 2006). Vielä syvemmältä tätä asiaa luodattiin syksyllä 2000 (toinen painos 2003) ilmestyneessä, vapaamuurariudestakin kertovassa perityn viisauden perusteoksessa Vaeltajat, josta vuonna 11

12 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle 2006 on julkaistu tarkistettu ja täydennetty sähköinen erikoispainos. Em. trilogian, kuin myös tämänkin kirjan sisällöille kabbalistisia, perityn viisauden ja kadotettujen elämismaailmojen kehyksiä antavaksi sekä tekstien taustoja selvittäväksi tarkoitettu kirja, Unohdettu viisaus - kadotetut maailmat julkaistiin syksyllä Miksi tämä kirja L aatimani vapaamuurarikirjallisuus on tarkoitettu kuten tämäkin kirja - muurarillis-aatteellisen keskustelun herättämiseksi vapaamuurarijärjestöissä, kuin myös näiden järjestöjen säännöissä ja rituaalisissa opetuksissa esitettyjen henkisten ja eettis-sosiaalisten arvojen ja tarkoitusperien elvytys- ja kirkastamispyrkimyksiksi. Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius on elämisen ja kehittymisen - henkisen evoluution - konsepteineen hyvä asia - aate, järjestelmä ja järjestö. Se on kautta aikojen ollut koulu miesten kasvattamiseksi ihmiskunnan palvelukseen, ihmiskunnan valistajiksi, tiennäyttäjiksi ja -raivaajiksi sekä - kuten se erään muurarirituaalin velvoitteissa sanotaan - tietämättömien oppaiksi ja auttajiksi. Tällaisen tarkoitusperän aktualisoimiseksi elämässään ja toiminnassaan, ihmisen tulee elävöittää tietoisuudessaan muurariaatteen sisin olemus se, joka on luomisen henkisessä maailmassa, kuin myös hänen omassa henkisessä alitajunnassaan elävä ja vaikuttava, Mestarin Sanana symboloitu henkinen Substanssinsa. Parhaiten tämä onnistuu ilmentämällä ja aktualisoimalla tuohon Sanaan sisältyvää henkistä potentiaalia muurarifilosofian syventämisenä sekä vapaamuurariuden henkisen sanoman, eli muurarillisten elämisen ja kehittymisen konseptien elvyttämisenä ja kirkastamisena nykyajan sekularisoituneissa vapaamuurarijärjestöissä. Näissä puitteissa joku saattaa kokea vapaamuurariuden messianismiseksi. Niin juuri... niin pitääkin, sillä vapaamuurariuden kantavat 12

13 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle elämisen ja kehittymisen konseptit ovat messianismista julistusta. Tässä messianismisuudessa vapaamuurariutta elähdyttää vahva tunne siitä, että järjestöä ja sen jäsenistöä sitoo ihmiskunnan peritystä viisaudesta johdettujen elämisen ja kehittymisen, eli henkisen evoluution konseptien opillisena sisältönä näyttäytyvä henkinen Substanssi. Tuo Substanssi velvoittaa vapaamuurareita sisäiselle Itselleen ja Elämälleen Mestarin Sanalleen - tulosvastuullisina miehinä aatteensa toteutukseen jokapäiväisessä operatiivisessa, oppejaan vaeltajakonseptina käytäntöön soveltavassa toiminnassaan. Tämä ei kuitenkaan onnistu silloin, mikäli vapaamuurarijärjestö on valjastettu palvelemaan vain jäsentensä sosiaalisia tarpeita tyydyttävää sosieteettimuurariutta tai itseään "remelikulttuurilla" karnevalisoivaa statusmuurariutta tai joitain kansalaisjärjestöllisiä, poliittisia tai nationalistisia tarkoitusperiä. Se ei onnistu myöskään silloin, jos vapaamuurarius valistusajan epäonnistuneen elämisen konseptin tavoin irrotetaan uskonnollisesta taustastaan ja järjestötoiminta suunnataan toteuttamaan yltiömäisiä, ateismiin, agnostisismiin tai fallibilismiin kytkeytyviä arvostuksia ja/tai lajittomia liberaalis-humanistisia tavoitteita, alttareiltaan Pyhän Kirjan poistaneiden ateistisluonteisten suurloosien tavoin. Todettakoon tämän pitkän johdannon ja esipuheen lopuksi, että kirjan laadinnassa olen käyttänyt aineistoa useista, niin muurarillisista, kuin myös yleisen filosofian piiriin kuuluvista kirjallisuuslähteistä. Mukana on myös tekstiosuuksia, jotka olen julkaissut jo aikaisemmissa kirjoissani ja jotka olen katsonut liittyvän hyvin myös tämän kirjan aihepiirin ja sanomasisällön kokonaisuuteen. Erinäisiä katkelmia olen editoinut mukaan myös muurarilliselle lähipiirilleni tarkoitetuista esseistä ja heille pitämistäni esitelmistä, kuten myös verraten runsaasta muurarillisesta kirjeenvaihdostani. Totean samalla, että aikaisemmin laatimistani kirjoista ja kirjasista löytyy sopivaa tukitietoa tämän kirjan tekstisisällölle - erityisesti pelkästään vapaamuurareille tarkoitetusta kirjasta Vapaamuurariuden 13

14 Johdannoksi kirjalle ja esipuheeksi lukijalle astejärjestelmä sen tarkoitus ja sisältö. Yleisen filosofian alueille sisältyvää selitys- ja tukitietoa, jota myös olen käyttänyt lähdeaineistona, löytyy edellä mainitusta perityn viisauden perusteoksesta, Vaeltajat. Kuten edellä totesin, tämän kirjan tematiikan ja sisällön taustoina olevia kabbalistisia elämismaailmoja kuvataan Vaeltajien lisäksi syksyllä 2004 ilmestyneessä kirjassa Unohdettu viisaus kadotetut maailmat, josta siitäkin on vuonna 2006 julkaistu tarkistettu ja täydennetty painos sähköisenä julkaisuna. Lohjalla R.e.o.s 14

15 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius VAPAAMUURARIUS - MITÄ SE ON? P äätin edellä olevan johdannon melko mahtavilta vaikuttavien kirjoitustavoitteiden ja -tarkoitusperien asettamiseen. Niille pitäisi nyt luoda sisällöllistä katetta - muutakin kuin fraseologian ja sanahelinän sävyttämää jargoniaa muurarijärjestön historiasta tai hymistelyä sen perusolemukseksi sanotusta veljeydestä. Aloitetaan siis kysymällä: Vapaamuurarius mitä se on? "Vapaamuurariudella tarkoitetaan V. ja H.M eli Vapaiden ja Hyväksyttyjen Muurareiden salaisen veljeskunnan opetuksia." Näin vapaamuurariudesta sanotaan maailmanlaajuisessa Britannica -tietosanakirjassa. Suurmestareiden kokouksessa Washington D.C:ssä helmikuussa 1939 muotoillussa vapaamuurariperiaatteiden julistuksessa sanotaan mm.: Vapaamuurarius on lähimmäisenrakkautta ja hyväntahtoisuutta edistävä sekä kasvatuksellista ja uskonnollista toimintaa harjoittava yhteisö. Sen perusperiaatteita julistetaan avoimesti kaikille niistä tietoa haluaville; sen ainoina salaisuuksina ovat eräät tunnistamisen ja symboliikkaa käyttävän opetuksen muodot. Se on kasvatuksellinen siten, että se opettaa ohjatuilla menetelmillään moraalin ja veljeyden oppeja, jotka perustuvat Pyhään Lakiin. Se on uskonnollinen siten, että se opettaa uskoa yhteen Jumalaan; Pyhän ja Muuttumattoman Lain Kirja on avoinna sen alttareilla merkkinä siitä, että Jumala on aina läsnä sen juhlamenoissa; ja se osoittaa jäsenilleen jatkuvasti moraalisen opin merkitystä, joka ei kuitenkaan perustu lahkolaisuuteen tai jumaluusopillisiin dogmeihin. Yksittäisten miesten luonteen kehittämisellä ja valmentamisella 15

16 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius vapaamuurarius pyrkii kehittämään koko yhteiskuntaa. Se painottaa jäsenilleen henkilökohtaisen oikeudenmukaisuuden ja vastuun periaatteita, valaisten heitä asioissa, jotka luovat inhimillistä hyvää. Julistuksessa todetaan lisäksi, että vapaamuurarius opettaa ja ohjaa jäseniään palvelemaan Jumalaa; noudattamaan totuutta ja oikeutta sekä harjoittamaan veljeyttä ja ihmisystävällisyyttä, samalla vaalien valistunutta ja järjestäytynyttä yhteiskunnallista ja henkistä vapautta. Julistuksen mukaan vapaamuurarius velvoittaa jokaista jäsentään olemaan uskollinen ja rehellinen maansa hallitukselle ja tottelemaan sen maan lakeja, missä kulloinkin asuu. Todettakoon tässä yhteydessä edellä sanotun negaationa se yleinen käsitys, jonka mukaan vapaamuurarius olisi elitistinen, keskinäistä veljeyttä harjoittavien miesten salaseura, jonka jäsenistö koostuu pääasiassa yhteiskunnan ja talouselämän eliitistä. Jäsenten arvellaan harrastavan looseissaan salaisia rituaaleja, jotta toiminta vaikuttaisi entistäkin arvoituksellisemmalta ja salaperäisemmältä. Englannin Yhtynyt Suurloosi, jota pidetään kaikkien oikeiden vapaamuurariloosien esikuvana ja tunnustajana, on jo vuonna 1984 antanut julkisen tiedotteen vapaamuurariudesta, jossa tiedotteessa sanoudutaan jyrkästi irti salaseuraisuudesta ja muista maailmansotien jälkeisten vuosien aikana syntyneistä, veljesjärjestön imagoa vahingoittaneista uskomuksista ja harhaluuloista. Miten sitten on, löytyykö em. julistukselle ja tiedotteelle sisällöllistä katetta? Tämän selvittämiseksi lienee paikallaan saattaa aluksi tarkasteltavaksi muinaisen, vapaan ja hyväksytyn muurariuden juuret sen esihistoria - sekä sitten myös tuo muurarikirjallisuudessa monen moneen kertaan pureskeltu aihe nykymuotoisen vapaamuurariuden synnystä ja alkukehityksestä. Tämän jälkeen voisi tuon suurmestareiden julistuksen valossa tarkemmin tarkastella tämän muinaiseksi, vapaaksi ja hyväksytyksi sanotun muurariuden luonnetta, olemusta ja tarkoitusperiä. 16

17 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius Vapaamuurariuden alkuperä M uinaisen, vapaan ja hyväksytyn muurariuden juuret löytyvät ihmiskunnan peritystä viisaudesta, Tähän viisauteen sisältyvä tieto, kuten myös siitä johdetut elämiseen, elämän taitoon, elämän hallintaan ja osaamiseen sekä ihmisen henkiseen evoluutioon - henkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen kehittymiseen - liittyvät konseptit ovat peräisin esihistoriallisilta ajoilta. Löydämme ne jo ihmiskunnan varhaiskulttuureista neljän - viiden tuhannen vuoden takaa. Eräs vapaamuurari kirjoitti sähköpostissaan tuon muinaisen viisauden synnystä todeten: Ajattelevan ihmisen luominen oli Luojan teko, jolloin Hän puhalsi fyysisesti melko valmiiseen ihmiseen hengen, eli assosiaatio-, oppimis-, luomis-, ym. kyvyt. Tämä on perityn viisauden ja sen luomien kulttuurien kehittymisen alku. Siitä juontaa persoonallisen temppelin rakentaminen kuin myös pyhyyden kauneuden taju ja sen ulkoistaminen, eli karisma. Tämä oli perityn viisauden ihmiskunnan kulttuurimuistin alku kaikkine elämisen ja kehittymisen henkisen evoluution - konsepteineen. Perityn viisauden lähteet avautuivat ihmiskunnalle silloin, kun ihminen vastaanotti Elävän Valon, kun häneen emanoituivat Jumalan attribuutit ns. sefirothpuun mukaisina ominaisuuspotentiaaleina - ja kun hän sitten niitä itseensä, itseään kuninkaallisen pojan eli taivaallisen ihmisen - Adam Kadmonin - hahmoksi kehittäen ryhtyi tietoisuudekseen tavoittelemaan ja ominaisuuksikseen sisäistämään. Nykymuotoisen vapaamuurariuden ensimmäisen, vuonna 1723 julkaistun perussäännön laatija James Anderson sanoo tämän perussääntöön laaditun historiallisen osan alussa näin: Jumalan, Maailmankaikkeuden Suuren Rakennusmestarin, kuvaksi luodulla ensim- 17

18 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius mäisellä esi-isällämme Adamilla on täytynyt olla Vapaitten Tieteiden, erityisesti geometrian, tuntemus sydämeensä kirjoitettuna, sillä jo syntiinlankeemuksen jälkeen voidaan otaksua hänen jälkeläistensä omanneen sen perustiedot, jotka aikojen kuluessa ovat kehittyneet selväpiirteiseksi väittämien järjestelmäksi James Anderson antaa em. historiassaan noihin muurariuden muinaisiin juuriin viittaavan vihjeen todetessaan, että "tarvittaisiin monia laajoja teoksia käsittelemään Muurariuden mahtavan vaikutuksen useita suurenmoisia kohokohtia luomisesta lähtien, jokaisena aikana ja jokaisen kansan keskuudessa." ja edelleen, että "muurarien vanhat kirjoitukset sisältävät laajasti viitteitä heidän sivistyskansojen keskuudessa olleista Looseistaan maailman alusta alkaen, eritoten hyviltä ajoilta ja niiltä jolloin tyranniaa ja orjuutta vastustavat valtiolliset voimat antoivat viisaalle ja vapaalle neroudelle asiaankuuluvaa liikkumatilaa onnellisten tarkoitusperien toteuttamiseksi." Samassa yhteydessä Anderson kirjoittaa myös, että "muurarit ennen muita taitoniekkoja ovat olleet hallitsijain suosimia ja käyneet välttämättömiksi heidän suurille toimeksiannoilleen." Muurariuden muinaisaikaiseen, mysteeriopohjaiseen laatuun ja luonteeseen viittaa myös hänen toteamuksensa: "Jos olisi tarkoituksenmukaista, voitaisiin osoittaa, että sotilaalliset ja myös uskonnolliset seurat ja ritarikunnat ovat aikojen kuluessa lainanneet tältä Muinaisaikaiselta Veljeskunnalta monia juhlallisia menoja; sillä mikään niistä ei ole paremmin järjestäytynyt, kunniallisemmin tehtäväänsä asetettu eikä pitänyt paremmin pyhitettyinä lakejaan kuin Hyväksytyt Muurarit, jotka kaikkina aikoina ja kaikkien kansojen keskuudessa ovat säilyttäneet ja edelleen kehittäneet tarkoitusperiään tavalla, joka on heille luonteenomainen..." Sitä, mitä tuo peritty viisaus on, mitä se sisältää, mihin se tähtää, minkälaisena sen olemus, luonne ja sisältö ovat ymmärrettävissä, sitä olen eri yhteyksissä hahmottanut seuraavasti: Kysymyksessä on ihmiskunnan kulttuurimuisti ja ihmisen syntyperäksi sanottu perinne. Tämä kulttuurimuisti sisältää ihmissuvun käyttöön luovutetun sekä sukupolvilta toisille kasvatuksen ja opetuk- 18

19 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius sen kautta periytyvän tieto-taidon, eli kaikkeen inhimilliseen elämään, eettis-sosiaaliseen toimintaan sekä kehitykseen ja kasvatukseen sovellettavaksi tarkoitetun viisauden. Tällaisena viisautena muinainen mysteeriotraditio kertoo meille Suurista Kysymyksistä - elämän, ihmisen ja ihmiskunnan ja koko maailmankaikkeuden perimmäisistä tarkoituksista. Se kertoo ihmiselämän sisällöstä, sille asetetuista ihanteista ja arvoista, laeista ja säännöistä sekä siten myös ihmisen ja ihmiskunnan eettissosiaalisesta elämästä - oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Näin se kertoo meille ihmiskunnan henkisestä kulttuurievoluutiosta sen sivistämisestä, kasvatuksesta ja kasvusta. Se kertoo ihmisen henkisen tietoisuuden herättämisestä, mielen valaisemisesta sekä jalouden ja rakkauden, hyvyyden, oikeuden ja totuuden virittämisestä hänen sydämessään. Muinaiseen traditioon sisältyy siis tietoa ihmisen kehittymiseen sekä elämän hallintaan ja elämästä selviytymiseen liittyvistä strategioista. Siihen sisältyy tietoa myös näihin strategioihin sisältyvistä metafyysisistä perusoletuksista ja transsendenteistä lähtökohdista. Näissä puitteissa tuo viisaus vastaa kysymyksiin ihmisolemuksen rakenteesta, luonteesta ja laadusta. Kaiken tämän taustalta se antaa vastauksia myös transsendenttia todellisuutta, sielun kuolemattomuutta, ikuista elämää ja ihmisen kohtaloa koskeviin kysymyksiin. Henkisen todellisuuden syvintä sisältöä peilaten peritty viisaus vastaa kysymyksiimme myös Jumalasta, Hänen tahdostaan, ilmoituksistaan sekä siitä pyhyyden Kauneudesta kosmisine järjestyksineen, joka Hänen valtaistuimensa edessä ikuisesti vallitsee. Siinä todellisuudessa, joka Hänen valtaistuimensa edessä vallitsee, on kysymys ns. kadotetuista maailmoista, joista erääseen luomisen henkiseen maailmaan - kirjan johdannossa viittasin. Näistä maailmoista olen kirjoittanut yksityiskohtaisemmin kirjassa: Unohdettu viisaus kadotetut maailmat. Kirjan esipuheessa totesin mm. Vanha viisaus sanoo, että havaittavan maailmankaikkeuden puitteissa elämme kolmessa maailmassa - tai itse asiassa use- 19

20 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius ammassakin. Näin elämme, vaikka se meiltä tieteellis-materialistisen maailmankatsomuksen omaavilta nykyihmisiltä uskomattomalta tuntuneekin Elämme näissä maailmoissa, mutta emme enää nykyisin sitä tiedosta... Tiedämme vain - tai luulemme tietävämme - fyysisen, aistein havaittavan maailman todellisuuden sekä sen olemuksen siltä osin kuin aistimme ja niihin liittyvä havainto- ja mittajärjestelmämme siitä meille tietoa välittävät. Tämä osa perittyä viisautta - joka meillä länsimaissa käsitetään juutalaisena kabbalistisena mystiikkana - jakaa Jumalan ilmenemisen ja Hänen läsnäolonsa noissa elämismaailmoissa ns. elämän- eli sefirothpuun (Otz Chiim) osina kymmeneen muotoon - sefirothiin. 20

21 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius Ne ovat ks. edellistä kaaviota - Jumalan aspekteja ja symboloivat Hänen ominaisuuksinaan. Ne emanoituvat taivaallisen tason, eli jumalallisen, emanaation virtaamisen - maailmasta ulos kolmelle tasolle, kolmen alimman maailman perusmuotoina. Elämänpuun kolmen ylimmän sefiran (Ketter, hokhma ja bina) muodostamaa tasoa kutsutaan ymmärrettäväksi - ei siis havaittavaksi ihmisen henkisen ali- ja piilotajunnan fundamentaalisen arvosisällön tarkoitusperineen, ideoineen ja ihanteineen sekä luovan ja rakentavan toiminnan perusperiaatteineen sisältäväksi luomisen henkiseksi maailmaksi (Beriah). Tämä maailma lienee se todellisuuden alue, jota Platon tarkoitti puhuessaan ikuisesta ja tosiolevaisesta ideamaailmasta siitä, jota ja jonka tiedostamista hän kuvasi kuuluisalla luolavertauksellaan. Kirkkoisä Augustinus puhui Platonin ideoiden maailmaan yhteen sopivasti ikuisien totuuksien maailmasta. Tässä maailmassa tapahtuu seuraavissa, alemmissa muodostumisen eli järjestäytymisen ja fyysisen, aktiivin toiminnan maailmoissa olevien eettisten sääntöjen sekä fyysisten konstruktioiden dimensio- tai triangulaatio -perusteiseen ajatteluun/geometriaan pohjautuva älykäs (bina) suunnittelu (ns. intelligent design, ID) tai paremminkin viisas (hokhma) -design, WD. Seuraavat kolme sefiraa (gevurah, hesed ja tif'eret) muodostavat elämän ja toiminnan moraalikoodit ja normit, estetiikan lait sekä muut elämän eettis-sosiaaliset pelisäännöt sisältävän muodostumisen eli järjestäytymisen maailman (Yezirah). Elämänpuun sefirotheista kolmea fyysisen, aktiivin toiminnan maailman (Asiyyah) muodostavaa heijastetta kutsutaan kabbalistisin käsittein ilmaistuina valtakunnaksi (malkhut), voimaksi tai lujuudeksi (netsah) ja kunniaksi tai loistoksi (hod). Tämä sefirothien kolminaisuus edustaa ylempien, henkisten sefirothien - eli ihmisen sisäisen Itsen - kolminaisuutta niiden aktualisoituneena manifestaationa aineellisessa maailmassa - kuin myös ihmisen identiteetissä. Mainittakoon, että malkhut -sefira, yhdessä luovaa, miehistä energiaa geniusta - kuvaavan kymmenennen jesod -sefiran kanssa käsitetään kaikkien sefirothien yhdistelmän pysyväksi, kestäväksi ja immanentiksi vaikutukseksi ja Jumalan aktuaaliseksi läsnäoloksi koko 21

22 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius luomakunnassa. Tästä vaikutuksesta käytetään myös nimitystä Šekhina, joka on yksi valtakunta -sefiran lisänimityksistä. Huomautettakoon, että mainittu Kabbala - "vastaanottaminen" - ei sisällä yhtä ainoata absoluuttista totuutta. Mm. nuo maailmat suhteessa sefirotheihin ovat päällekkäisiä ja toisiinsa kietoutuneita. Eikä Kabbalan viisaus ole filosofisen sisältönsä osalta yksinomaan juutalaista alkuperää. Se sisältää samaa vanhaa perimätietoa, joka on ollut ja vaikuttanut kantavana traditiona ja oppisisältönä perityn viisauden muissakin uskonnollisissa konsepteissa - mm. hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa, kuten myös muinaisessa egyptiläisessä ja assyrialais-kaldealaisessa uskontokulttuurissa. Esimerkiksi intialaisessa traditiossa sefirotheista käytettiin ilmausta prajāpati, Brahman kymmenen ensiksi luoman olennon nimenä. Myös germaanisessa mystiikassa nämä olivat tunnettuja sefirothpuuta vastaavaan Aas-puuhun liittyvinä jumalallisina olemuksina. Salomon kuuluisan valtakunnan mainitaan temppeleineen sekä sen ulko- ja sisäpihoineen, pyhättöineen ja kaikkein pyhimpineen olleen näiden olemassaolon kerrostumien muodostaman ideaalisen sivilisaation tyyppimallin. Kirjan The Genuine Secrets in Freemasonry kirjoittaja P. Castells sanoo Alkuperäiset vapaamuurarisalaisuudet ovat yksinkertaisesti ne, mitä kabbalistit opettivat: Jumalan luontoa ja nimeä sekä tietoja kuningas Salomon temppelistä. Todettakoon sanottuun liittyen kuten useat lukijat ehkä tietävätkin - että noiden elämismaailmojen todellisuutta symbolisoi myös royal arch -chapter toimintaansa avatussa muodossaan. Todettakoon edelleen, että tämän, vapaamuurariuden aatesisältöön liittyvän kabbalistisen ideamerkityksen tiedostavat muurarijärjestöjen omassa piirissäkin nykyisin vain harvat jäsenistä ja hekin sen julkilausumista välttäen. Sillä kerronta tästä olisi nykykristillisyyden sävyttämässä kulttuuriympäristössä kansalaisille ja joillekin rappareille itselleenkin - kuten Paavali heprealaiskirjeensä luvun 5, 22

23 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius jakeessa 12, sanoo - vahvaa ruokaa. Varovaisuus on hyve, ja tässä yhteydessä varsinkin, koska julkilausujat saattaisivat joutua - jopa omassa järjestössäänkin - frontaalin hyökkäyksen kohteina leimatuiksi ja kompromettoiduiksi hereetikoiksi sekä omien lahkolaisten oppiensa julistajiksi ja levittäjiksi. Näitä maailmoja sanotaan symboloivan myös Hesekielin näyn neljine elävine, valtaistuimen ympärillä olevine pyhine Olentoineen. Tässä kristillisessäkin traditiossa eri evankeliumeiden symboleina käytetyssä näyssä mies symboloi jumalallisen maailman tasoa, kotka luomisen henkistä maailmaa, leijona valvoo muodostumisen ja suursiipinen härkä pitää silmällä fyysistä, aktiivin toiminnan maailmaa. Todettakoon, että perittyyn mysteeriviisauteen perehtynyt kirkkoisä Augustinus ( ) oli tietoinen näistä maailmojen kerrostumista todetessaan De civitate Dei -kirjassaan Jumalan järjestäneen todellisuuden hierarkkisiksi tasoiksi. Hänen mukaansa todellisuuden ylemmät tasot jotka eivät vielä ole Jumalan valtakuntana emergoituneet maan päällä - ovat enemmän todellisia kuin alimpana oleva aistittava aineellinen maailma. Muinainen traditio kuvaa näiden maailmojen ilmentämää todellisuutta myös puulla, joka kasvaa alaspäin ja jonka juuret ovat Absoluutissa - taivaallisen tason maailmassa. Puun runko emergoi luomisen henkistä maailmaa. Sen oksat on nähtävissä "Eedenin puutarhassa", eli muodostumisen maailmassa ja sen lehdet ja hedelmät näyttäytyvät fyysisen, aktiivin toiminnan maailman todellisuudessa. Laajemmassa mielessä tuo elämänpuu ja sen osat ovat siis ulosvirtauksia yhdestä suuresta kokonaisuudesta, jota kutsutaan siis jumalalliseksi eli, taivaalliseksi emanaation maailmaksi Azilut. Veljesmuurariksi eli muodostumisen maailman erään tason kansalaiseksi - kehittymisen ja vihkiytymisen muurarillisessa luennossa todetaan: "Ympärillämme on lukematon määrä maailmoja, jotka liikkuvat läpi suunnattoman avaruuden; ne kaikki ovat jumalallisen 23

24 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius Luojan töitä ja niitä kaikkia ohjaavat Luonnon erehtymättömät lait." Tässä muinaisen, vapaan ja hyväksytyn muurariuden juurena olevassa perityn viisauden todellisuudessa on kysymys paitsi ihmisen tietoisuudestaan kadottamista elämismaailmoista, myös kabbalistisen elämänpuun mukaisesti täysihmiseksi kehittyvän muurarin identiteetistä sekä sen kehityksellisestä toteutumisesta henkisenä evoluutiona. Näin peritty viisaus sisältää siis myös tiedon ihmisen kehittymisen tiestä - joka on Jumalan ja oman Itsensä tuntemisen kautta ihmisyyden, inhimillisyyden ja viisauden löytämisen ja toteuttamisen tie. Kuten huomataan, perityn viisautemme olemukseen ja luonteeseen sekä sitä kautta muinaisen, vapaan ja hyväksytyn muurariuden juuriin liittyy keskeisenä näkemys maailmaa, elämää ja samalla ihmisenä olemista kattavasta kosmisesta järjestyksestä - elämän ja koko maailmankaikkeuden perusideasta. Tämä idea ja järjestys on ihanne, joka saa lähtökohtansa niistä syistä ja tarkoitusperistä, laeista sekä käskyistä ja kehotuksista, jotka Jumalan tahdonilmaisuina on ihmiskunnan edelläkävijöille perityn viisauden mysteerioissa ja suurelle seurakunnalle eri uskonnoissa, eli elämisen konsepteissa ilmoitettu. Edellä sanottu osoittaa, että perityn viisauden sisältö on laadultaan uskonnollista perinnetietoa. Samalla se on käytännölliseen elämään ja toimintaan sovellettavaa moraalifilosofiaa - hyve-etiikkaa. Tällaisena se sisältää uskonnollis-filosofisen elämän- ja maailmankatsomuksen perusaineksia, kuten arvoja, normeja sekä kasvatuksellisia, eettis-sosiaalisia käyttäytymiskoodeja. Kautta aikojen on maailmassa esiintynyt perityn, vuosituhansien takaisen, mutta nyt unohdetun viisauden välittäjiä - niin yksityisiä valistajia, saarnaajia, profeettoja, kuin myös tuota viisautta kantavia yhteisöjä. Muinaisen, perityn viisauden puitteissa ihmiskunnalla on siis ollut käytettävissään elämänsä moraalisiin ja sosiaalisiin periaatteisiin liittyviä arvojärjestelmiä ja elämisen konsepteja - vuosisatojen aikana 24

25 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius kehittyneinä, vuosituhansien takaa. Tällaisia perityn viisautta sekä sen konsepteja välittäviä yhteisöjä ovat perinteisesti olleet maailman eri uskonnot. Niitä ovat olleet myös monet uskonnolliset seurat ja aatteelliset yhteisöt. Sellaisia ovat olleet myös muinaiset mysteeriopohjaiset kultit, joista muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius on perusasteissaan - kabbalistisesti - muodostumisen maailman ja ns. royal arch -asteessa luomisen henkisen maailman aate- ja arvosisältöjä välittävänä pyhänä liittona saanut alkunsa. Vapaamuurarijärjestön synnystä todetaan sen opetusluennoissa: "Vuosisatoja sitten perustettiin järjestömme idän tasangoilla periaatteille, jotka ovat kestävämpiä kuin muinaisten kuninkaiden metallista valetut patsaat. Aikojen vieriessä myrskyt ja rajuilmat ovat singonneet jyliseviä salamoitaan järjestömme ylle; loiston aallot, aallon jälkeen, kuin myös petolliset hiekat ovat kiertyneet sen jalustan ympärille ja kasanneet vieriviä jyväsiään sen sivustoja vasten; ihmiset ovat tulleet ja menneet ohikiitävissä sukupolvissa; ajanjaksot ovat kuluneet kuin tunnit ajan vierivässä rattaassa. Mutta läpi myrskyjen ja rajuilmojen; läpi elämän aaltojen ja hiekan runtelun; läpi hyvien ja pahojen vaiheiden, järjestömme on edelleen jatkanut hyvää tekevän vaikutuksensa levittämistä kaikkialla maailmassa." Erään muuraririitin luennossa tämä alkuperä kerrotaan uudelle jäsenelle seuraavasti: Siihen velvoitukseen, jonka jo olet kuullut, voidaan vielä lisätä, että me emme johda vapaamuurariutta ensi sijassa keskiajan rakentaja-ammattikunnista, vaan muinaisajan mysteereistä, jotka kerran olivat jokaisen suuren uskonnon sydän. Tästä, tosimuinaisille lähtökohdille perustetusta instituutiosta sanotaan järjestön opetusteksteissä myös: Mitään instituutiota ei ole koskaan rakennettu paremmalle periaatteelle ja vankemmalle perustukselle; ei missään ole säädetty oivallisimpia säädöksiä eikä hyödyllisimpiä elämänohjeita kuin ovat ne, jotka sisältyvät muurarillisiin luentoihin. Kaikkien aikojen huomattavampia ja parhaimpia miehiä on toiminut taiteemme suosijoina ja tukijoina, eivätkä he ole pitäneet arvoaan alentavana astua itsekin veljeskuntamme piiriin, vastaanottaa sen etuoikeuksia ja käydä sen kokouksissa. 25

26 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius Vapaan ja hyväksytyn muurariuden muinaisaikainen perinne juurineen on siis peräisin siitä kasautumattomasta ja muuttumattomasta tiedosta, jota kutsutaan perityksi viisaudeksi ja ihmiskunnan alkuperäksi. Tämä vanha perinne on kaikkine arvoineen, elämisen konsepteineen, kuten myös sisältönsä tavoittamiseen tarvittavine tietoineen ja menetelmineen - kehittymisen henkisen evoluution - konsepteineen - sisällytetty vapaamuurariuden aatteellis-opilliseen perintöön henkisen kehittymistien avaamiseksi sekä eettis-sosiaalisten arvo- ja moraalikoodien antamiseksi vapaamuurarin elämälle. Vaeltajakonseptina tuon perinteen sisältö konstituoi hänen ihmiskunnan henkisen kulttuurievoluution hyväksi suunnattua toimintaansa. Kirjani Valokeila vapaamuurariuteen johdannossa toimittaja Asko Vuorjoki kirjoitti näistä vapaamuurariuden hengen juurista vaikuttavasti: "Vapaamuurariuden hengen juuret ovat syvässä filosofiassa, joka tajuaa hengenheimolaisuuden maailman eri osissa, eri maailmojen ja henkisten tasojen välillä. Tämä henki on nähnyt aikakausien nousevan ja aikakausien häviävän, ja tulee elämään nähdäkseen kuolemattomien sielujen työn täyttyvän." 26

27 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius Nykymuotoisen vapaamuurariuden synty V aikka nuo edellisessä luvussa mainitut muinaisen, vapaan ja hyväksytyn muurariuden juuret on näinkin selvästi ilmaistu, ei tuo vapaamuurariuden muinainen, ihmiskunnan perittyyn viisauteen kytkeytyvä lähtökohta ole nykyisin yleisesti tiedossa ei edes vapaamuurarien omassakaan keskuudessa. Tiedossa se ei ole siltikään, vaikka vapaamuurarien säännöissä ja opetuksissa sanotaan selvästi, että ne aatteelliset lähtökohdat, joille vapaamuurarius on perustettu, ovat tosimuinaiset. Huomio vapaamuurariudeksi kutsutun veljeskunnan syntyä ja kehitystä tarkasteltaessa kiinnitetään tosimuinaisuuden sijasta sen nykyaikaiseen, keskiajalla kehittyneeseen järjestömuotoon. Tämä järjestömuoto organisaatioineen ja viitejärjestelmineen perustuu lähinnä ja 1700-luvuilla kehittyneeseen muuraririittiin, josta kahden kilpailevan englantilaisen suurloosin Unionissa annettiin seuraava julistus: "Julistetaan ja kuulutetaan, että puhdas muinainen Muurarius koostuu kolmesta asteesta, ei enemmästä: oppilasmuurari-, veljesmuurari- ja mestarimuurariasteesta, sisältäen ylimmän asteen Pyhän Royal Arch'in." Nykymuotoisen vapaamuurariuden alkuperää ja syntyä selitettäessä todetaan tavallisesti varsin yleisenä käsityksenä, että järjestön varhaisempia muotoja ovat olleet viime vuosituhannen alusta läpi keskiajan toimineet kirkonrakentajien killat. Nämä olivat ns. operatiivisten muurareiden yhteisöjä, joiden toiminta-ajatukseen sisältyivät kirkkojen ja katedraalien rakentamisen lisäksi toimiminen jäsentensä ammatillisena yhdyssiteenä ja heidän etujaan turvaavina yhteisöinä - 27

28 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius korporaatioina - sekä samalla heidän keskinäisen sosiaalisen kanssakäymisensä foorumeina. Näiden eri maissa toimineiden operatiivisten, alansa ammattikasvatusta harjoittaneiden sekä uskonnollistakin opetusta antaneiden rakentajayhteisöjen organisaatioiden pohjalta sanotaan kehittyneen toiminta, jota nykyisin kutsutaan spekulatiiviseksi, eli tieteelliseksi muurariudeksi - vapaamuurariudeksi. Tämän sanotaan tapahtuneen siten, että spekulatiiviset muurarit omivat operatiivisilta killoilta heidän traditioitaan, sääntöjään ja tapojaan organisatorisen struktuurinsa sekä kasvatuksellisen viite- ja opetusjärjestelmänsä rakennusaineiksi - kuten myös omivat heidän työvälineitään, ne sitten opetuksellisiksi symboleikseen moralisoiden. Koska spekulatiivinen muurarius tarkalleen syntyi, ja/tai miten operatiivinen muurarius vaihtui spekulatiiviseksi, sitä ei historiallisen aineiston puuttuessa voida täydellä varmuudella sanoa. Vanhimmat tästä asiasta viitteitä - joskaan eivät suoria vastauksia - antavat ns. goottilaisiksi tai yorkilaisiksi perussäännöiksi kutsutut käsikirjoitukset kuten The Regius Poem - ovat peräisin ja 1400-lukujen vaihteesta. Vaikka löydettyjä käsikirjoituksia on seuraavilta vuosisadoilta moniakin, voidaan nykymuotoisen vapaamuurariuden kehitystä ja leviämistä katkeamattomasti seurata kuitenkin vasta 1700-luvun alusta lähtien. Sitä, miten kiltayhteisöjen ja heidän loosiensa muodonmuutos spekulatiivisiksi vapaamuurariyksiköiksi tuolloin tapahtui, voidaan lähestyä ja tarkastella ainakin kahdelta suunnalta - joko järjestöllisen struktuurin rakentumisen, muodostumisen ja kehittymisen suunnalta ns. hitaan evoluution teoriana, tai sitten vapaamuurariuden aatteellisen sisällön eli sen sisältämien elämisen ja kehittymisen konseptien - sekä sen kasvatuksellisen viite- ja opetusjärjestelmän - eli kasvatusja kasvukehikon kehittämisen - suunnalta ns. synnytyskehityksen teoriana. Mikäli vapaamuurariutta pidetään vain 1700-luvulla syntyneenä ja hitaasti kehittyneenä fyysisenä järjestöstruktuurina, löytyvät sen 28

29 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius juuret lähinnä em. kiltalaitoksen perinteistä ja muodoista. Jos vapaamuurariutta sen sijaan tarkastellaan aatteiden historian valossa uskonnollisena ja filosofis-aatteellisena järjestönä ja järjestelmänä, ei juurien esiin kaivaminen enää olekaan varsin helppoa. Tarkasteltaessa vapaamuurariuden syntyä ja kehitystä sen järjestöllisen muodostumisen suunnalta, voidaan sen järjestöpohjaksi silloin mainita - kuten jo edellä todettiinkin - keskiaikaiset operatiiviset rakentajakillat sekä niihin liittyvät muotoseikat: säännöt, työtavat ja seremoniat sekä arkkitehtuuriin ja rakentamiseen sisältyvät tieteet, taiteet ja traditiot. Kehityksen ensiaskeleet muodostuivat tällöin siitä, että käytännön muurariuden piiriin oli alkanut - syystä tai toisesta - liittyä henkilöitä, jotka eivät olleet rakennusalan varsinaisia ammattilaisia. Tällainen henkilö oli mm. maanomistaja John Boswell, joka otettiin operatiivisen loosin jäseneksi , Edinburghissa, Skotlannissa. Näiden askelten seurauksena nämä spekulatiivista muurariutta harjoittavat henkilöt ottivat vähitellen käyttöönsä ja sovelsivat tarkoituksiinsa operatiivisten muurarien loosijärjestelmän organisaatioineen ja tapakulttuureineen. Seurauksena oli se, että operatiivisten rakentajayhteisöjen luonne muuttui, jolloin niistä kehittyi filosofisten keskustelujen foorumeita sekä jäsentensä eettis-sosiaalisen kehityksen ja henkisen kasvun opinahjoja. Todettakoon, että useat historioitsijat katsovat tämän tapahtuneen - operatiivisen muuttuneen spekulatiiviseksi - silloin, kun operatiiviseen rakentajayhteisöön kuulumaton rosenkreutzilaisena tunnettu Elias Ashmole 16. päivänä lokakuuta, vuonna 1646 vastaanotettiin vapaamuurariksi Warringtonissa, Lancashiressa. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota myös ns. "Acception" -ryhmään, joka toimi 1600-luvulla The Company of Masons of the City of London yhteydessä. Tämän ryhmän on arveltu olleen vapaamuurareita. On myös arveltu, että ryhmä olisi ollut silta ja linkki, joka yhdisti spekulatiivisen ja operatiivisen muurariuden ja joka varsinaisesti sai aikaan vapaamuurariuden nousun järjestöllisenä, organisoituna ja aatteellisena toimintana. Tähän viittaa mm. vuonna

30 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius London Masons Companyn rahastonhoitajan tileistä löytynyt todiste siitä, että loosissa toimi kaksi muurariutta: operatiiviset ja acception masons. Acception oli suljettu yhteisö ja heillä oli Companyn asioissa tietty kontrolli. Useat tutkijat ovat taipuvaisia ajattelemaan, että tämä suljettu veljeskunta olisi ollut asemaltaan samassa suhteessa Companyyn kuin nykyiset, vapaaseen ja hyväksyttyyn muurariuteen kuuluvat royal arch -chapterit ovat ns. sinisiin peruslooseihin. Vuonna 1703 St. Paul -loosi teki päätöksen, että muurariuden etuisuuksia ei enää myönnetä yksistään ammattimuurareille, vaan että ne ovat kaikkien miesten saavutettavissa heidän ammattiinsa katsomatta edellyttäen, että he ovat sääntöjen mukaisesti hyväksytyt ja vihityt vapaamuurareiksi. Lopullisesti voidaan nykymuotoinen vapaamuurarijärjestö organisatorisine rakenteineen katsoa syntyneeksi silloin, kun neljä loosia - Coose and Gridiron, Crown, Rummer and Grapes ja Apple-Tree - vuonna 1717, kesäkuun 24. päivänä perustivat Lontoossa, tavernassa Lyre and Swan yhteisen, toimintaansa koordinoivan ja palvelevan hallintoelimen - eli suurloosin. Todettakoon mainintana, että perustettu suurloosi jakaantui vuonna 1751 erinäisten oppiriitojen seurauksena kahtia, ns. muinaisiin ja moderneihin. Suurloosin perustamisen yhteydessä järjestö organisoitui uudelleen siten, että operatiivisen johdon tilalle asettui luonteeltaan filosofinen, spekulatiivinen johto. Tälle suurloosiorganisaatiolle teologi James Anderson laati operatiivisten loosien vanhoista säännöistä ja muinaisia tapoja koskevista käsikirjoituksista koostetun perussäännön: The Constitution of Free - Masons. Tämän perussäännön sanotaan olevan edelleenkin pohjana eri suurloosien laatimille muurarillisille säännöstöille ja menettelytapaohjeistoille. Tämän jälkeen, jo 1700-luvulla, vapaamuurarius levisi varsin nopeasti ympäri maailmaa, aluksi Englannissa ja sen alusmaissa. Pian syntyi muurarilooseja myös Manner-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, missä ensimmäinen säännön- ja asianmukainen loosi aloitti 30

31 Muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius toimintansa Bostonissa, Massachusetts ssa. Suomeen vapaamuurarius tuli ensimmäisen kerran vuonna 1758 Ruotsista. Tällöin ns. St. Johannes looseihin kuuluva loosi St. Augustin aloitti toimintansa Turussa, jatkaen sitten neljä vuotta myöhemmin toimintaansa Helsingissä. Suomen jouduttua vuonna 1809 Venäjän vallan alle, päätti loosi heikkojen toimintaolosuhteiden vuoksi keskeyttää toimintansa vuonna Tämän päätöksen sinetöi keisaria Aleksanteri I vuonna 1822 kieltämällä kaikki salaseurat, myös vapaamuurariuden valtakunnassaan. Toisen kerran vapaamuurarius tuli Suomeen, kun vuonna 1922 eräiden amerikansuomalaisten vapaamuurareiden myötävaikutuksella ja New Yorkin valtion suurloosin myöntämällä peruskirjalla Suomi loosi 1 aloitti toimintansa Helsingissä. Seuraavana vuonna perustettiin vapaamuurariloosit myös Tampereelle ja Turkuun. Itsenäinen ja täysivaltainen Suomen suurloosi syntyi vuonna Edellä olevasta lyhyestä, järjestöllisen struktuurin suunnalta vapaamuurariuden syntyä hahmottavasta esityksestä ei selviä sitä, miksi operatiivinen muurarius muuttui tai muutettiin spekulatiiviseksi, tieteelliseksi muurariudeksi. Siitä ei selviä täysin sekään, mistä ja miten siihen tulivat vapaamuurariuden aatteeseen sekä sen kasvatukselliseen viite- ja opetusjärjestelmään sisältyvät uskonnollis-filosofiset opit sekä sen kasvatus- ja kasvukehikkoihin sisältyvät allegoriset ja symboliset ainekset. Tätä ei selittäisi mainitulta suunnalta laadittu pitempikään esitys. Noihin "miksi, mistä ja miten" -kysymyksiin esitetään tavallisimmin vastauksena ja selityksenä em. hitaan evoluution teoria. Sen mukaan - kuten sanottu - spekulatiivinen muurarius kehittyi keskiaikaisesta, kristinuskon hengessä toimineesta operatiivisesta muurariudesta hitaasti satojen vuosien kuluessa. Selitys on naiivi, sillä operatiivisten loosien - eli kokoontumispaikkojen - pelkkä olemassaolo ja eräät yhtäläisyydet niiden toimintamuodoissa nykyiseen vapaamuurariuteen ja sen toimintaan verrattuina eivät riitä osoittamaan ko. teoriaa oikeaksi. 31

Raimo E. O. Stenberg, 2006 Tuotemerkki: Magna Taledo Information, Lohja, tammikuu, 2014 Internet/sähköpostiversio, s. 56, pdf.

Raimo E. O. Stenberg, 2006 Tuotemerkki: Magna Taledo Information, Lohja, tammikuu, 2014 Internet/sähköpostiversio, s. 56, pdf. Raimo E. O. Stenberg, 2006 Tuotemerkki: Magna Taledo Information, Lohja, tammikuu, 2014 Internet/sähköpostiversio, s. 56, pdf. ISBN 978-952-93-3414-8. Vapaamuurariuden ensimmäinen aste - oppilasmuurariaste

Lisätiedot

Mitä vapaamuurarius on?

Mitä vapaamuurarius on? Mitä vapaamuurarius on? Vapaamuurariuden tarkoitus ja luonne Vapaamuurarius opettaa symbolein ja vertauskuvin inhimillisiä hyveitä, joista keskeisimpiä ovat: totuudenrakkaus suvaitsevaisuus lähimmäisenrakkaus

Lisätiedot

Viesti suomalaisille vapaamuurareille vapaamuurariudesta ja samalla kerrontana siitä missä mennään.

Viesti suomalaisille vapaamuurareille vapaamuurariudesta ja samalla kerrontana siitä missä mennään. Viesti suomalaisille vapaamuurareille vapaamuurariudesta ja samalla kerrontana siitä missä mennään. Raimo E. O. Stenberg Valkeakoskella elokuussa, 2015 Johdannoksi viestille: Tämä viesti on Vapaamuurarius

Lisätiedot

Raimo E. O. Stenberg

Raimo E. O. Stenberg Raimo E. O. Stenberg VAPAAMUURARINA NYKYPÄIVÄN SUOMESSA Raimo E. O. Stenberg, 2012 Kansikuva: muurarillisia maalauksia, Raimo E. O. Stenberg Julkaisija: Raimo E. O. Stenberg, tuotemerkki: Magna Taledo

Lisätiedot

Mitä vapaamuurarius on?

Mitä vapaamuurarius on? Mitä vapaamuurarius on? Vapaamuurariuden historia Vapaamuurarius syntyi 1600-luvulla Englannissa. Loosien esikuvana olivat keskiaikaisten kirkonrakentajien kiltojen työmaakopit eli loosit (engl. lodge),

Lisätiedot

Raimo E. O. Stenberg, 2011 Kansi: Muinaisen Veljeskunnan emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Magna Taledo Information, Lohja 2011.

Raimo E. O. Stenberg, 2011 Kansi: Muinaisen Veljeskunnan emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Magna Taledo Information, Lohja 2011. Raimo E. O. Stenberg, 2011 Kansi: Muinaisen Veljeskunnan emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Magna Taledo Information, Lohja 2011. 1 Kulttuurimme on joutunut kehityshistoriansa erääseen käännekohtaan:

Lisätiedot

Perinnekilta PRAGMA ry. Helsinki, 2009. ISBN 978-952-67218-0-4 (verkkojulkaisu, kolmas uudistettu painos)

Perinnekilta PRAGMA ry. Helsinki, 2009. ISBN 978-952-67218-0-4 (verkkojulkaisu, kolmas uudistettu painos) Perinnekilta PRAGMA ry. Helsinki, 2009. ISBN 978-952-67218-0-4 (verkkojulkaisu, kolmas uudistettu painos) Raimo E. O Stenberg Vaeltajat Vaeltajat on Raimo E. O. Stenbergin kirjoittaman nykymaailmamme ja

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: 1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Valokeila merkkimestarimuurariuteen. Ainoastaan merkkimestari- ja royal arch-muurareille

Valokeila merkkimestarimuurariuteen. Ainoastaan merkkimestari- ja royal arch-muurareille Valokeila merkkimestarimuurariuteen Ainoastaan merkkimestari- ja royal arch-muurareille 1 Valokeila merkkimestarimuurariuteen Raimo E. O. Stenberg, 1989, 1998, 2001 ja 2007 Sähköinen julkaisu. Julkaisu

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ Kristosofia on maailmanuskonnon ydin ja teosofia johdattaa meitä tämän ytimen luo. Mitä siis on teosofia ja mitä kristosofia? Entä maailmanuskonto? Vastaamme näin: Maailmanuskonto

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

MYYTIT Totta vai tarua?

MYYTIT Totta vai tarua? MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys. Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella

Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys. Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella 28. 3. 1910 Ihmisen päämäärä on tulla täydelliseksi. Meillä jokaisella on jonkinlainen käsitys täydellisestä ihmisestä, ihmisestä,

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Veljeskuntien aatteellisessa ja järjestöllisessä nykytilanteessa teitä ehkäpä kiinnostaa tietää siitä,

Veljeskuntien aatteellisessa ja järjestöllisessä nykytilanteessa teitä ehkäpä kiinnostaa tietää siitä, Ystävällinen tilanneraportti vapaamuurariudesta ja lyhyt mitä tilanteessa pitäisi tehdä -selonteko Helluntaina 19.05. 2013. Raimo E. O. Stenberg mm, Lohja Hyvät vakuutuksensa antaneiden mestarimuurarien

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

n e u v o t t e l u k u n t a

n e u v o t t e l u k u n t a n e u v o t t e l u k u n t a 1 Perinnekilta Pragma ry:n neuvottelukunta Toimittanut Raimo E. O. Stenberg Kansi: Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry. Helsinki, 2006, toinen painos 2008.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Mestarimuurarin tietopaketti. Lyhennelmä mm:n muinaisista velvoitteista:

Sisällysluettelo. Mestarimuurarin tietopaketti. Lyhennelmä mm:n muinaisista velvoitteista: Tämä tietopaketti on laadittu lyhennelmänä kirjan, Vapaamuurariuden astejärjestelmä - sen tarkoitus ja sisältö, teksteistä, mitkä sen lähdeaineistona mainittakoon. Teksteihin on myös editoitu kohtia kirjoittajan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.

Lisätiedot

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Kleopas, muukalainen me toivoimme Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Che H~qgqB,Um,gp mg)g~agtmaa4g

Che H~qgqB,Um,gp mg)g~agtmaa4g Ote kirjasta Che H~qgqB,Um,gp mg)g~agtmaa4g (Parantarnisepidemia) kil-joittanut Peter Masters Luku 2 Okkulttinen parantaminen rakentaa maailman suurinta seurakuntaa Paul Yonggi Chon vaikutusvalta Elamme

Lisätiedot

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,

Lisätiedot

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys

Lisätiedot

Raimo E. O. Stenberg, 2006 ja 2011.. Kansikuva, Raimo E. O. Stenberg Tuotemerkki: Magna Taledo Information. Lohja, tammikuu 2014.

Raimo E. O. Stenberg, 2006 ja 2011.. Kansikuva, Raimo E. O. Stenberg Tuotemerkki: Magna Taledo Information. Lohja, tammikuu 2014. Raimo E. O. Stenberg, 2006 ja 2011.. Kansikuva, Raimo E. O. Stenberg Tuotemerkki: Magna Taledo Information. Lohja, tammikuu 2014. Internet/sähköpostiversio, s. 40, pdf. ISBN 978-952-93-3415-5. 1 Tässä

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa 1 opettaja Isak Penzev 15.03.2013 Shalom, hyvät ystävät. Me jatkamme oppitunteja, ja meidän aiheenamme on Toora apostolien kirjoituksissa. Jatkamme ensimmäisen Johanneksen

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 28/2 1916

Pekka Ervastin esitelmä 28/2 1916 Antero Vipunen Pekka Ervastin esitelmä 28/2 1916 Mitä Kalevala on, sehän on meille suomalaisille, jokaiselle meistä, ylen tärkeä kysymys. Mehän olemme yleensä vakuuttuneita siitä, että Kalevala kuvastaa

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Runsas sielujen elonkorjuu islamilaisessa maassa

Runsas sielujen elonkorjuu islamilaisessa maassa 1972-2010 Runsas sielujen elonkorjuu islamilaisessa maassa,,ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. (Mat 24:14)

Lisätiedot