Meneekö viestisi perille?

Transkriptio

1 Meneekö viestisi perille? Tutkimustietoa terveysviestien vaikuttavuudesta Heidi Enwald & Noora Hirvonen Informaatiotutkimus Oulun yliopisto

2 Sisältö Mitä on terveysviestintä? Viestin vaikuttavuus Informaation räätälöinti Räätälöinnin perustana esimerkiksi: Ikä Sukupuoli Muutosvaihe Terveystiedon lukutaito Esimerkkejä erilaisista terveysviesteistä Räätälöinti MOPO-hankkeessa Lähteet

3 Mitä on terveysviestintä? Terveystiedon välittämistä yleisölle Julkisen keskustelun ylläpitämistä terveyskysymyksistä Terveyden edistämisen väline Jos yksilö ei ole tietoinen toimintansa vaikutuksesta terveyteen, hänellä on vähän motivaatiota muuttaa käyttäytymistään tietoisuuden lisääminen on muutoksen edellytys (Bandura 2004, Bar-Ilan et al. 2006). Tietoisuuden lisääminen ei kuitenkaan johda suoraan käyttäytymisen muutokseen (Sligo & Jameson 2000)!

4 Viestin vaikuttavuus Vaikutus tiedollisella tasolla esim. liikkumattomuuden seurausten tiedostaminen Vaikutus tunnetasolla esim. asenteiden muuttuminen liikuntaa kohtaan Vaikutus käyttäytymisen tasolla esim. liikunnan lisääminen

5 Informaatioon liittyvät tekijät Viestin välittäjään liittyvät tekijät Viestin vastaanottajaan liittyvät tekijät (McGuire 1981)

6

7 Terveysviestinnän luokittelu Yksilölliseksi suunniteltu viesti, toimitus esim. tietokonevälitteisesti Esim. kaikille raskaana oleville naisille suunnattu sama viesti Esim. joukkoviestimillä kaikille jaettu sama viesti

8 Ihmisten ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää terveysinformaation kohdentamisen tai räätälöinnin pohjana Sosiodemografiset tekijät: esim. ikä, sukupuoli, koulutus, asuinalue, tulot, siviilisääty, etninen tausta Terveydentila: esim. sairaudet, ylipainoisuus, kunto, kokemus terveydentilasta Terveyskäyttäytyminen: esim. tupakointi, alkoholinkäyttö, liikuntaaktiivisuus, ravitsemuskäyttäytyminen, käyttäytymisen muutosvaihe Muut tekijät: esim. lukihäiriö, lukutaidon taso, kyky käyttää tietoteknisiä välineitä, terveystiedon lukutaito, informaatiokäyttäytyminen, kiinnostuksenkohteet, omat tavoitteet

9 Ikä Nuoruusiälle tyypillistä terveyteen liittyvien riskien ottaminen; autonomian lisääntyminen; oman maailmankuvan luominen; lapsuuden auktoriteettien vastustaminen jotta nuori ei vaikuttaisi riippuvaiselta aikuisista, hän usein vastustaa aikuisten tarjoamia arvoja (Austin 1995) ja informaatiota (Eysenbach 2008; Aukee 2003) Amerikkalaisen viestinnän professorin Erica Austin (1995) mukaan viestien suunnittelussa nuorille tulisi : Kunnioittaa nuoren näkökulmaa Korostaa nuorten omaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa Kuvata käyttäytymisen konkreettisia vaikutuksia Osoittaa sekä käyttäytymisen fyysisiä että sosiaalisia seurauksia Korostaa lyhyen aikavälin seurauksia

10 Sukupuoli Yksi keskeisimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä Naisten ja miesten terveyskäyttäytymisessä on eroja: Miehet liikkuvat vähemmän, syövät epäterveellisemmin, juovat itsensä useammin humalaan, kokevat enemmän tapaturmia kuin naiset; he ovat myös yliedustettuina useimmissa rikosmuodoissa, keskeyttävät koulutuksen ja ovat työttömiä naisia useammin (Gissler et al. 2006) vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2010: Naiset Miehet

11 Miehet hakeutuvat hoitoon harvemmin ja etsivät terveyteen liittyvää tietoa vähemmän kuin naiset Miehiä vaikeampi saavuttaa terveysviestinnän avulla Terveydestä huolenpitäminen feminiinistä, riskien ottaminen maskuliinista? (Murray & Drummond, 2010) Pojat voivat kokea terveyssuositukset tyttöjä useammin rajoittaviksi ja maskuliinisuutta uhkaaviksi (Robertson, 2006, 2007) Ratkaisuna esim. terveyspalvelujen /-viestinnän vieminen miehisiin konteksteihin kuten urheilukentille tai työpaikoille, sillä miehet usein kokevat perinteiset ympäristöt feminiinisinä (Robertson, 2006) Viestinnän rakentaminen niin, että se ei vaikuta ylhäältä alaspäin tulevalta, vaan saatavilla olevalta resurssilta, jonka voi itse löytää (Robinson & Robertson, 2010)

12 Muutosvaihe Transteoreettisen muutosvaihemallin mukaan Prochaskan ja DiClementen (1983) kehittämä teoreettinen malli, joka perustuu psykoterapiaa ohjaavien teorioiden analyysiin ja käytännön terapiatyöhön; sovellettu n. 50 eri käyttäytymiseen (erityisesti addiktioihin, mutta myös liikuntaan, ravitsemukseen ym.) Mallissa yhdistetään keskeisiä komponentteja erilaisista muutosta kuvaavista teorioista keskeiset muutosta ohjaavat periaatteet 4 ulottuvuutta Muutosvaihe Pystyvyysodotukset Päätöksenteon tasapaino Muutosprosessit

13 Kuva: Tavoitteena tukea nykyistä elämäntapaa Kannustaminen ja positiivinen palaute Repsahduksen estämiseen tarvittavien taitojen mallintaminen Palkinnot; sosiaalinen tuki; vaihtoehtoiset toiminnot; ympäristön muokkaaminen niin että negatiiviset vihjeet vähenevät Viestinnän avulla voidaan pyrkiä tukemaan kussakin muutosvaiheessa keskeisiä muutosprosesseja Tavoitteena saada henkilö jatkamaan säännöllistä toimintaa Toiminnan positiivisten puolten vahvistaminen Muutoksen ylläpitämiseen tarvittavien taitojen mallintaminen Palkinnot; sosiaalinen tuki; vaihtoehtoiset toiminnot; ympäristön muokkaaminen niin että negatiiviset vihjeet vähenevät Positiivinen palaute ja kannustaminen Tavoitteena tukea kognitiivista toimintaa, ei vielä käyttäytymistä saada henkilö ajattelemaan muutoksen mahdollisuutta Tietoon suhtaudutaan tässä vaiheessa usein defensiivisesti on mietittävä viestien sisältö erityisen Pienet askeleet; tarkasti; ei tavoitteena saada henkilö saarnaamista ja siirtymään tuputtamista valmisteluvaiheeseen (kokeilemaan, Nykyisen tilanteen tuomaan arviointi, tavoitteen neutraali ajallisesti informaatio lähemmäksi) Pystyvyyden Muutoksen haittojen tukeminen ja hyötyjen punnitseminen Esteiden kartoitus ja ongelman-ratkaisukeinojen pohtiminen. Muutoksen positiivisten puolien korostaminen; keinot, joilla päästä yli esteistä Pystyvyyden tukeminen, kokeilemaan kannustaminen Tavoitteena saada henkilö sitoutumaan toiminnan säännöllisyyteen Mahdollisuuksien ja sosiaalisen tuen kartoitus Konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja suunnitelman laatiminen Konkreettiseen toimintaan liittyvät ohjeet ja muistutukset Muutoksen positiivisten puolten korostaminen; keinot, joilla päästä yli esteistä Muutokseen tarvittavien taitojen mallintaminen

14 MOPOssa tutkittua Vuonna 2010 kutsuntaikäisistä säännöllisen liikunnan suhteen (vähintään 20 minuuttia reipasta liikuntaa kolme kertaa viikossa tai useammin) 10,5% esiharkinta-, 13.0% harkinta-, 14.5% valmistelu-, 13.0% toiminta ja 49.0% ylläpitovaiheessa Liikuntaan liittyvä informaatiokäyttäyminen (mm. tiedonhankinnan tavat) ja palautetaktiikoiden suosiminen erilaista eri liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa: Esiharkinta- ja harkintavaiheissa olevat kokivat saavansa liikuntatietoa harvoin ja silloinkin pääosin sattumalta Toimintavaiheessa olevat saivat tietoa erityisesti aktiivisesti etsimällä, ylläpitovaiheessa olevat tavallisesti seurasivat lisäksi totunnaisesti erilaisia tiedonlähteitä kuten liikuntaan liittyviä televisio-ohjelmia tai internetsivustoja Säännöllisesti liikkuvat ja liikuntaan motivoituneet (muutosvaiheissa valmistelu, toiminta ja ylläpito-vaiheissa olevat) suosivat vertailevaa palautetta liikkumattomia ja epämotivoituneita (esiharkinta ja harkinta-vaiheissa olevat) todennäköisemmin (Hirvonen 2012; Hirvonen, Enwald et al. in press; Hirvonen et al. 2013)

15 Terveyden lukutaito Terveyden lukutaito' (health literacy) = kyky vastaanottaa, prosessoida, ymmärtää ja viestiä terveystietoa, jota tarvitaan terveyteen liittyvien päätösten tekemiseen (Berkman et al. 2010: 16). Terveystiedon lukutaito (health information literacy) = taitoa löytää, ymmärtää, sisäistää ja hyödyntää terveysinformaatiota terveyteen liittyvissä päätöksissä (Medical Library Association 2003).

16 (Terveystiedon) lukutaito ei kuitenkaan ainoastaan instrumentaalisia taitoja, vaan myös osoitus yksilön kuulumisesta tiettyyn kulttuuriin tiedon vastaanottajana ja aktiivisena toimijana Lukutaito syntyy sosiaalisessa toiminnassa ja institutionaalisissa ja kulttuurisissa suhteissa

17 MOPOssa tutkittua Tutkittiin nuorten oululaisten miesten terveystiedon lukutaitoa, mm. motivaatiota terveystiedon löytämiseen, luottamusta siihen, että löytää, ymmärtää ja osaa käyttää terveystietoa, sekä kykyä arvioida terveystietoa Nuoret miehet, joilla oli alhainen terveystiedon lukutaidon taso todennäköisemmin liikkuivat vähemmän olivat alhaisessa liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheessa tupakoivat ja käyttivät alkoholia usein harjasivat hampaansa < 2 kertaa päivässä eivät syöneet aamiaista; söivät harvemmin vihanneksia, marjoja ja hedelmiä joivat useammin virvoitusjuomia kokivat masennus- ja ahdistuneisuusoireita osoittivat useammin heikon itsetunnot indikaattoreita olivat heikommassa aerobisessa kunnossa HUOM. EI MERKITSEVÄÄ EROA energiajuomien käytössä, karamellien syömisessä, nuuskankäytössä, istumisessa, painoindeksissä, rasvaprosentissa, vyötärönympäryksessä, puristusvoimassa

18 Tiedon ymmärtämisen edellytyksenä on se, että vastaanottaja pystyy liittämään uudet asiat aiemmin opittuun Viestintä ei ole vaikuttavaa jos asiat ovat itsestäänselvyyksiä ja ennestään liian tuttuja TAI toisaalta jos uuden tiedon vaikeusaste ylittää huomattavasti asiakkaan aikaisemman tietotason (Whittingham ym. 2008) Terveyden lukutaidon ongelmia on otettu terveysviestinnässä huomioon esim. Tarjoamalla yksinkertaistettuja tekstejä vaativampien sijaan Tarjoamalla informaatiota muussa kuin tekstimuodossa (esim. kuvina tai videomuodossa) Pyrkimällä esim. viihteellisin keinoin lisäämään motivaatiota prosessoida informaatiota Opettamalla terveyden lukutaitoa (Sheridan et al. 2011)

19 Esimerkkejä siitä, miten eri tavoin viesti voidaan muotoilla -Kuvaileva: Vastaustesi perusteella saat ravinnosta kuituja 10 grammaa päivässä -Arvioiva: Vastaustesi perusteella saat ravinnosta kuituja 10 grammaa päivässä. Sinun tulisi lisätä kuitupitoisten tuotteiden syöntiä. -Motivoiva: Vastaustesi perusteella saat ravinnosta kuituja 10 grammaa päivässä. Lisäämällä kuitupitoisten tuotteiden käyttöä pystyisit parantamaan kolesteroliarvojasi. -Teoriaan-pohjautuva: Tutkimuksissa, joissa on onnistuttu ehkäisemään tyypin 2 diabetesta, riittävä ravintokuidun saanti on ollut oleellinen osa ruokavaliota.

20 Lisää esimerkkejä -Ipsatiivinen: Olet lisännyt kuitujen syöntiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. -Normatiivinen: Syöt kuituja vähemmän kuin sinun ikäisesi naiset keskimäärin. -Toimintaan ohjaava: Monissa kaupan leipäpakkauksissa kerrotaan kuitujen määrä. Valitse leipä jonka kuitupitoisuus on yli 6 prosenttia.

21 Lisää esimerkkejä - Etuja korostava: Syömällä kuitupitoista ruokaa pysyt kylläisenä pitempään ja tämä voi johtaa onnistumiseen painonhallinnassasi. - Haittoja korostava: Jos et syö kuitupitoista ruokaa et pysy kylläisenä pitkään ja tämä voi johtaa epäonnistumiseen painonhallinnassasi. - Pelkoa herättävä: Jos jatkat vähäkuituisen ravinnon syömistä sairastut todennäköisesti pian sydäntautiin tai syöpään.

22 Räätälöinti MoPortaalissa Viikon vinkki, pelillistetyt Clans of Oulun kortit Omat tavoitteet Palaute aktiivisuuden ja kotimittausten perusteella Kunto-ohjelmat Sanallinen palaute Mitattu kuntotaso & aktiivisuus Liikuntakäyt täytymisen muutosvaihe Kiinnostuksen kohteet Tapahtumat Uutiset

23 Lähteet Aukee, R. (2003) Terveyskäyttäytyminen ja sukupuoli. In: Luoto R., Viisainen K. & Kulmala I. Sukupuoli ja terveys. Tampere: Vastapaino, 2003: Austin, E. (1995) Reaching young audiences: Developmental considerations in designing health messages. In: Edward Maibach & Roxanne Louiselle Parrott (Eds.): Designing health messages: Approaches from Communication theory and public health practice. Thousand Oaks, CA: Sage Bandura, A. (2004). Health promotion by social cognitive means. Health Education & Behavior, 31(2), Bar-Ilan J. et al. (2006). The role of information in a lifetime process: a model of weight maintenance by women over long time periods. Information Research, 11(4), paper 263. Berkman, N., Davis, T. & McCormack, L. (2010) Health literacy: What is it? Journal of Health Communication 15 (2): Drummond, M. & Drummond, C. (2010) Interviews with boys on physical activity, nutrition and health: implications for health literacy. Health Sociology Review 19(4): Ek, S. (2012) Gender differences in health information behaviour: a Finnish population-based survey. Health Promotion International Eysenbach, G. (2008) Credibility of Health Information and Digital Media: New Perspectives and Implications for Youth. Digital Media, Youth, and Credibility. Miriam J. Metzger and Andrew J. Flanagin (Ed.). The John D. and Catherine T. MacArthur Foundation Series on Digital Media and Learning. Cambridge, MA: The MIT Press, Gissler, M., Puhakka, T., Vuori, M. & Karvonen, S. (2006) Poikien ja tyttöjen hyvinvointi ja terveys tilastoina. Teoksessa: Sakari Karvonen (toim.) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. (s ).Vammala: Vammalan kirjapaino. Hirvonen, N., Enwald, H., et al. (in press) Individual factors affecting preferences for feedback message tactics in the contexts of physical activity. The Journal of Health Communication (accepted). Hirvonen, N., Huotari, M-L., Niemelä, R. & Korpelainen, R. (2012) Information behavior in stages of exercise behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63: Hirvonen, N. (2012) Young men's practices of obtaining, avoiding and sharing information on exercise, nutrition and mental health. Informaatiotutkimuksen päivät 2012, marraskuuta, Åbo Akademi, Turku (conference abstract). Kreuter M., Oswald D., Bull F. & Clark E. (2000) Tailoring health messages: customizing communication with computer technology. Mahwah, NJ: Erlbaum. Psychology 51(3), Niemelä et al. (2012) A screening tool for assessing everyday health information literacy. Libri 62, Sheridan, S. et al. (2011) Interventions for Individuals with Low Health Literacy: A systematic review. Journal of Health Communication: International Perspectives, 16:sup3, Sligo, F. & Jameson, A. (2000) The knowledge behavior gap in use of health information. Journal of the American Society for Information Science 51(9): Medical Library Association (MLA) (2003) The Medical Library Association Task Force on Health Information Literacy. July 23, McGuire W. (1981) Theoretical foundations of campaigns. In R. E. Rice and W. J. Paisley (Eds.) Public communication campaigns (pp ). Beverly Hills, California, Sage. Prochaska J., & DiClemente C. (1983) Stages and processes of self-change of smoking: toward an integrative model of change. Journal of Consulting and Clinical Psychology51(3): Whittingham et al. (2008) Desinging effective health education materials: experimental pre-testing of a theory-based brochure to increase knowledge. Health Education Research 23:

24 Kiitos!