Tutkimus pohjoissuomalaisten nuorten. Ohi menee ja yli käy liikkumaton nuori mies sivuuttaa terveysviestit

Transkriptio

1 Kuva: LEANDER BAERENZ Teksti: NOORA HIRVONEN Ohi menee ja yli käy liikkumaton nuori mies sivuuttaa terveysviestit Nuorilla miehillä, joilla on runsaasti epäterveellisiä elintapoja, on usein vaikeuksia löytää, ymmärtää, arvioida ja hyödyntää terveystietoa. Heikko terveystiedon lukutaito voi olla jopa syy väistää liikuntatietoa. Arkielämän terveystiedon lukutaito on tärkeä valmius. Se näet edistää terveellisiä nuorten elintapoja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Tutkimus pohjoissuomalaisten nuorten miesten elintavoista ja suhteesta terveystietoon vahvistaa käsitystä siitä, että viestinnän keinoin on vaikeaa saavuttaa ihmisiä, joilla on terveydelle haitallisia tapoja. Nuoret miehet, joilla on runsaasti epäterveellisiä elintapoja ja heikko fyysinen kunto ovat vain harvoin kiinnostuneita terveyteen liittyvästä tiedosta. Säännöllisesti liikkuvat miehet hankkivat liikuntatietoa vertaisiaan aktiivisemmin. Myös terveystiedon lukutaito eli kyky löytää, ymmärtää, arvioida ja hyödyntää terveystietoa, on yhteydessä säännölliseen 26 LIIKUNTA & TIEDE 53 1 / 2016

2 liikuntaan ja hyvään fyysiseen kuntoon. Heikko terveystiedon lukutaito kytkeytyy liikuntatiedon välttämiseen. Parempi ymmärrys ihmisten suhteesta terveystietoon auttaa kehittämään uudenlaisia keinoja terveyden edistämiseen viestinnän keinoin. Räätälöimällä viestinnän tapoja ja sisältöjä voidaan tavoittaa parem min myös vähän liikkuvia. Kiinnostuksen kohteena nuoren miehen suhde terveystietoon Tarkastelin väitöskirjassani nuorten pohjoissuomalaisten miesten terveyskäyttäytymistä, fyysistä kuntoa ja heidän suhdettaan terveystietoon. Tutkimus toteutettiin osana monitieteistä MOPO-tutkimus- ja -kehittämishanketta ( ), jonka tavoitteena oli yhdessä nuorten kanssa kehittää heitä kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimukseni tarjosi taustoittavaa tietoa liikunnallisesti ja sosiaalisesti aktivoimaan pyrkineen verkkopalvelun kehittämiseen (ks. MOPO-hanke 2016). Väitöskirjani sisältää viisi osatutkimusta, joiden keskeisiä havaintoja avaan tässä artikkelissa. Nuoret miehet ovat usein jääneet terveyteen liittyvissä tutkimuksissa vähäiselle huomiolle, vaikka tutkimusten mukaan monet terveydelle haitalliset elintavat kasautuvat juuri tälle ryhmälle. Nuoret miehet muun muassa käyttävät verraten runsaasti alkoholia ja kiinnittävät vähän huomiota ruokavalionsa terveellisyyteen. Puolustusvoimissa huomiota on kiinnitetty terveyssyistä palvelusta lykänneiden tai vapautuksen saaneiden miesten lisääntyneeseen määrään ja alokkaiden heikentyneeseen aerobiseen kuntoon. Yleisesti ottaen suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä parantunut ja muun muassa sukupuolten väliset terveyserot ovat kaventuneet. Samanaikaisesti sosioekonomiset terveyserot ovat kuitenkin selvästi kasvaneet ja ovat merkittäviä erityisesti suomalaisilla miehillä. Yksilön valinnat esimerkiksi ravinnon, liikunnan ja päihteidenkäytön suhteen ovat terveyden kannalta keskeisessä asemassa ja niiden merkitys korostuu ihmisen aikuistuessa. Valintoja tehdään erilaisissa ympäristöissä ja niihin vaikuttavat erilaiset sosiaaliset ja kulttuuriset kompetenssit, arvot ja odotukset. Tavat ja kyvyt hankkia ja käyttää tietoa vaikuttavat terveystietämykseen ja ohjaavat siten myös terveysvalintoja. Terveyteen liittyvät asenteet, sosiaaliset normit, taidot ja käsitys omasta pystyvyydestä perustuvat tietämykseen terveydestä (Berkman ym. 2011). Väitöskirjani keskittyi nuorten miesten liikuntaan liittyviin tietokäytäntöihin ja miesten terveystiedon lukutaitoon. Taustalla on aikaisemman tutkimuksen perusteella syntynyt ymmärrys siitä, että terveystiedon hankinnan aktiivisuus (Johnson & Case 2012) ja toisaalta kyvyt löytää, ymmärtää ja hyödyntää terveystietoa (Eriksson-Backa ym. 2012) kytkeytyvät terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt pääosin vanhusten tai tiettyjen potilasryhmien terveyteen liittyvään tiedonhankintaan. Toisaalta terveystiedon ymmärtämiseen liittyviä taitoja on tutkittu terveydenhuollon yhteydessä. Nämä tutkimukset kuitenkin kuvaavat heikosti pääosin terveiden ihmisten arkielämän toimintaa tai arjessa tarvittavia taitoja. Väitöskirjassani uutta on nuorten miesten arkielämän terveystietoon liittyvien taitojen ja toiminnan tarkastelu. Lisäksi informaatiotutkimuksen alalla epätyypillisesti tässä tutkimuksessa hyödynnettiin myös miesten fyysistä kuntoa kuvaavaa mittaustietoa. Hyvä arkielämän terveystiedon lukutaito edistää terveyttä Nuorilla miehillä, joilla on runsaasti epäterveellisiä elintapoja, on usein vaikeuksia löytää, ymmärtää, arvioida ja hyödyntää terveystietoa. Näistä kyvyistä käytetään käsitettä terveystiedon lukutaito (health infor mation literacy). Terveystiedon lukutaito yhdistää terveyden lukutaidon ja informaatiolukutaidon käsitteet ja on käyttökelpoinen erityisesti lukutaitoisen väestön terveystietoon liittyvien kykyjen kuvaamisessa. Terveyden lukutaidon (health literacy) käsitteellä viitataan tavallisesti peruslukutaitoon terveyden kontekstissa. Ihminen, jolla on riittävän hyvä terveyden lukutaito, kykenee lukemaan ja ymmärtämään hänelle tarjottua terveystietoa, vaikkapa lääkkeen annosteluohjeet. Informaatiolukutaidon käsite sen sijaan painottaa tiedonhaun, informaation kriittisen arvioinnin ja tiedon soveltamisen taitoja. Vaikka käsitys terveyden lukutaidosta on laajentunut koskemaan myös viestinnällistä (communicative) ja kriittistä (critical) terveyden lukutaitoa, arvioidaan terveyden lukutaidon tasoa tavallisesti muun muassa luetun ymmärtämiseen liittyvien tehtävien avulla. Tällaiset tehtävät eivät kuvasta niitä haasteita, joita lukutaitoiset ihmiset kohtaavat arkielämässään. Terveystiedon lukutaidon käsitteessä korostuu ihmi sen oma aktiivinen rooli tiedonhankkijana. Tietoa ei saada ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisilta, vaan sitä haetaan aktiivisesti useista lähteistä. Lisäksi terveystietoon törmätään sattumalta erilaisissa arkielämän tilanteissa. Terveystietoa saadaan ja hankitaan esimerkiksi mediasta ja muilta ihmisiltä. Vaikka internet on avannut valtavan informaatiomäärän useimpien ulottuville, ovat läheiset ihmiset tutkimusten mukaan edelleen tärkeimpiä terveystiedon lähteitä. Riittävä terveystiedon lukutaito auttaa ihmistä tunnistamaan tiedontarpeita, löytämään terveystietoa, arvioimaan sen laatua ja sopivuutta, ymmärtämään sitä ja soveltamaan tietoa terveyteen liittyvässä päätöksenteossa (ks. Niemelä ym. 2012). Tutkimuksemme osoitti, että hyvä terveystiedon lukutaito on tavallisempaa lukiolaisilla ja niillä miehillä, joilla on korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleva vanhempi (Hirvonen ym. 2015c). Tulos oli odotettu. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa hyvä terveystiedon lukutaito on yhdistetty korkeaan sosioekonomiseen asemaan. Tiedetään myös, että lukiolaisilla on tyypillisemmin terveydelle edullisia elintapoja kuin ammatillisissa oppilaitoksissa opis- LIIKUNTA & TIEDE 53 1 /

3 kelevilla tai vain peruskoulun suorittaneilla. Myös tämän tutkimuksen mukaan lukiolaiset esimerkiksi harrastivat aktiivisemmin liikuntaa, söivät useammin vihanneksia ja tupakoivat epätodennäköisemmin kuin vertaisensa. Koulutuserot eivät liittyneet ainoastaan käyttäytymisen itsearviointiin, niillä oli yhteys myös fyysiseen kuntoon. Kiinnostava havainto tutkimuksessamme oli, että hyvä terveystiedon lukutaito näyttää edistävän terveellisiä elintapoja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Vähäinen liikunta, epäterveelliset ruokailutottumukset, tupakointi, humalajuominen ja huono suun hygienia sekä heikko fyysinen kunto ovat tutkimuksen mukaan kaikki yhteydessä heikkoon terveystiedon lukutaitoon. Terveystiedon lukutaito on yhdistetty heikompaan terveydentilaan myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksia on kuitenkin vähän ja ne ovat kohdistuneet lähinnä ikääntyneisiin tai kroonisesti sairaisiin ihmisiin. Lisäksi terveydentilaa indikoivia fysiologisia mittauksia ei aikaisemmassa terveystiedon lukutaidon tutkimuksessa ole hyödynnetty. Heikko motivaatio, mutta korkea luottamus omiin kykyihin Terveystiedon lukutaidon seulontavälineen yksittäisten väittämien tarkastelu osoitti, että nuorilla miehillä on verraten heikko motivaatio hankkia terveystietoa. Miehistä vain noin 60 prosenttia piti terveystietoa tärkeänä, alle 40 prosenttia miehistä halusi saada terveyteen liittyvä tietoa useista eri lähteistä ja noin 35 prosenttia ilmoitti, että hyödyntää jollakin tavalla terveystietoa omassa elämässään. Luottamus omiin kykyihin löytää tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja ymmärtää käytettyä terminologiaa sen sijaan oli nuorten miesten joukossa korkealla tasolla. Esimerkiksi vain 13 prosenttia miehistä koki vaikeaksi tietää, keneen terveysasioissa pitäisi uskoa ja vain 16 prosenttia miehistä piti terminologian ymmärtämistä haasteellisena. Tuoreessa tutkimuksessamme vertailimme nuoria miehiä joukkoon henkilöitä, joilla oli kohonnut meta bolisen oireyhtymän riski (Enwald ym. in press). Tähän ryhmään verrattuna nuorilla miehillä oli selkeästi heikompi motivaatio hankkia terveystietoa ja korkeampi luottamus omiin kykyihinsä tiedon arvioinnin ja ymmärtämisen suhteen. Kohonneen metabolisen oireyhtymän riskin omaavalla tarve terveystiedolle on luultavasti ajankohtaisempi kuin nuorella miehellä, joka ei välttämättä ole vielä kohdannut vakavia terveysongelmia. Jatkotutkimuksissa selvitettäväksi jää, onko terveyden kannalta keskeisempää se, että yksilö on motivoitunut hankkimaan tietoa vai se, että hän omaa riittävät taidot tiedon hankintaan, arviointiin ja hyödyntämiseen. Liikkuva hakeutuu liikuntatiedon äärelle Terveystiedon lukutaidon lisäksi tarkastelin väitöskirjassani liikuntatiedon hankintaa ja välttämistä. Tulokset osoittavat, että nuoret miehet hankkivat liikuntatietoa useiden eri käytäntöjen kautta, mutta voivat myös välttää liikuntatietoa. Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista oli, että liikuntaan liittyvä tiedonhankinta on yhteydessä liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheeseen. (Ks. Hirvonen ym ) Liikuntakäyttäytymisen muutosta kuvattiin transteoreettisen muutosvaihemallin (Prochaska & DiClemente 1983) mukaisesti vaiheittaisena prosessina: 1) Esiharkintavaiheessa henkilö ei ole tietoinen muutostarpeesta tai hän ei pidä muutosta itselleen mahdollisena, eikä harkitse säännöllisen liikunnan aloittamista. 2) Harkintavaiheessa henkilö tunnistaa muutoksen tarpeellisuuden ja harkitsee aloittavansa säännöllisen liikunnan, mutta ei vielä lähitulevaisuudessa. 3) Valmisteluvaiheessa henkilö sitoutuu muutoksen toteuttamiseen ja tekee mahdollisesti jo joitakin muutoksia, mutta ei vielä liiku säännöllisesti. 4) Toimintavaiheessa henkilö liikkuu säännöllisesti, mutta muutos on tapahtunut hiljattain. 5) Ylläpitovaiheessa henkilö on jo pitkään liikkunut säännöllisesti. Transteoreettisen muutosvaihemallin mukaan ihmisen tulee käydä läpi erilaisia ajatus- ja toimintaprosesseja, jotta pääsisi etenemään prosessin seuraavaan vaiheeseen. Ohjauksen avulla henkilöä voidaan tukea eri tavoin muutoksen eri vaiheissa. Aktiivisimmin liikuntatietoa hankkivat jo pitkään säännöllistä liikuntaa harrastaneet, transteoreettisen muutosvaihemallin mukaan ylläpitovaiheessa olevat. Passiivisimmin liikuntatietoa hankkivat esiharkintavaiheessa olevat eli ne, jotka eivät harrasta liikuntaa eivätkä suunnittele sen aloittamista lähitulevaisuudessa. Terveyskäyttäytymisen muutosta kuvaavat mallit korostavat tiedon roolia erityisesti muutoksen alkuvaiheessa, jossa informaatio voi käynnistää muutosprosessin. Transteoreettisen muutosvaihemallin yhteydessä aktiivinen tiedonhankinta on yhdistetty erityisesti harkinta- ja valmisteluvaiheisiin, joissa yksilö punnitsee käyttäytymisen muutoksen hyötyjä ja haittoja, ja pohtii muutosta. Tulostemme mukaan aktiivisimmin tietoa etsivät kuitenkin säännöllisesti liikkuvat. Tiedolla voi olla useita rooleja muutoksen eri vaiheissa. Ylläpitovaiheessa tiedonhankinnalla mahdollisesti tuetaan jo omaksuttua liikunnallista elämäntapaa. Toisaalta liikuntaharrastukset voivat tuottaa tiedontarpeita, joita vähän liikkuvilla ei ole. Liikuntakäyttäytymisen muutos poikkeaa luonteeltaan esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta, sillä se vaatii aktiivista toimintaa ja päivittäisiä valintoja. Tiedonkin rooli lienee erilainen eri elintapojen yhteydessä. Liikuntatiedon välttäminen kytkeytyy heikkoon terveystiedon lukutaitoon Liikuntatiedon välttämistä tapahtui nuorten miesten joukossa kaikissa liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa, eikä liikuntatiedon välttäminen siten ollut merkitsevästi yhteydessä muutosvaiheeseen. Tulos on yllättävä, sillä transteoreettisen muu- 28 LIIKUNTA & TIEDE 53 1 / 2016

4 tosvaihemallin mukaan välttämistä tapahtuu tyypillisesti esiharkintavaiheessa. Mikäli ihminen ei vielä ole valmis muuttamaan toimintaansa hän voi ohittaa tarjotun tiedon tai jopa kokonaan välttää tilanteita, jossa arvelee tietoa tarjottavan. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedon välttämisen tarkoituksena on usein joko mielipahan välttäminen tai käyttäytymisen muutoksen välttäminen (Sweeny ym. 2010). Toisaalta ihminen voi välttää tietoa esimerkiksi välttääkseen informaatioylikuormitusta. Mahdollisesti tiedon välttämisen syyt vaihtelevat eri muutosvaiheissa. Kiinnostava havainto tutkimuksessamme oli se, että tiedon välttäminen näytti olevan yhteydessä heikkoon terveystiedon lukutaitoon. Liikuntatietoa siis välttivät erityisesti ne nuoret miehet, jotka kokivat terveystiedon hankinnan, arvioinnin tai soveltamisen ongelmalliseksi. (Ks. Hirvonen ym. 2015b.) MOPO-hankkeen yhteydessä toteutetussa rinnakkaissa tutkimuksessa (Enwald ym. 2015) tarkasteltiin miesten mielipiteitä uhkaan perustuvista (fear appeal) viesteistä. Tutkimuksessa nuoria miehiä pyydettiin valitsemaan motivoivampi vaihtoehto kahdesta liikkumattomuuden vaikutuksia kuvaavasta viestistä. Toinen viesti perustui uhkaan perustuvaan viestistrategiaan ja toinen oli neutraali. Uhkaan perus tuvan viestin mukaan lisääntynyt lihavuus ja liikkumattomuus ovat johtaneet siihen, että nykylapset kuolevat nuorempina kuin vanhempansa. Neutraali viesti kuvasi erästä fyysisen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista viskeraalirasvan vähentymistä silloinkin kun paino ei laske. Nuorista miehistä noin 60 prosenttia piti uhkaan perustuvaa viestitaktiikkaa motivoivampana kuin neutraalia, liikunnan myönteisiä vaikutuksia korostavaa viestiä. Miehet, joilla on heikko terveystiedon lukutaito, valitsivat todennäköisemmin neutraalin liikuntaviestin. Aikaisempi tutkimus uhkaan perustuvasta viestinnästä on osittain ristiriitaista (ks. Tannenbaum ym. 2015; Peters ym. 2013; Ruiter ym. 2014). Voidaan kuitenkin todeta, että mikäli tätä strategiaa hyödynnetään viestinnässä, tulisi yksilöiden pystyvyysodotuksia samanaikaisesti vahvistaa (Ruiter ym. 2014). Vertailu muihin ei motivoi vähän liikkuvaa Tarkastelimme lisäksi nuorten miesten suhtautumista erilaisiin palautetyyppeihin: normatiiviseen eli muiden suoritukseen vertaavaan, ipsatiiviseen eli omaan aiempaan suoritukseen vertaavaa ja tietopohjaiseen palautteeseen. Liikuntapalautteen avulla yksi lö voi tulla tietoisemmaksi omasta toiminnastaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että normatiivisen ja ipsatiivisen palautteen avulla voidaan parantaa pystyvyysodotuksia (Ashford ym. 2010). Toisaalta tiedetään, että yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat siihen, millainen palaute motivoi ja että vertaileva palaute voi myös heikentää kokemusta omasta pystyvyydestä. Tutkimuksessamme keskityimme liikunta-aktiivisuuteen, liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheeseen, pystyvyysodotuksiin, aerobiseen kuntoon, painoindeksiin ja miesten taustatekijöihin suhteessa palautemieltymyksiin. (Hirvonen ym 2015a.) Nuorista miehistä noin 70 prosenttia piti ipsatiivista ja hieman yli 60 prosenttia normatiivista palautetta motivoivana. Noin 40 prosenttia miehistä oli kiinnostunut terveyteen liittyvästä faktatiedosta, jota voidaan käyttää palautteen muotoilussa. Koulutustausta ja liikuntakäyttäytymisen muutosvaihe olivat vahvimmin yhteydessä normatiivisen ja ipsatiivisen palautteen suosimiseen. Esiharkinta- ja harkintavaiheissa olevat miehet eivät kokeneet motivoivaksi sitä, että heidän omia suorituksiaan tai toimintaansa verrataan muiden suorituksiin tai toimintaan (normatiivinen palaute) vaikka itse olisivat pärjänneet muita paremmin. Esiharkintavaiheessa olevia miehiä ei tyypillisesti motivoinut myöskään omaan aikaisempaan suoritukseen vertaaminen (ipsa tiviinen palaute). Ammatillisesti koulutetut miehet motivoituivat lukiolaisia epätodennäköisemmin ipsatiivisesta tai normatiivisesta palautteesta. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti normatiiviseen liikuntapalautteeseen tulisi suhtautua varauksella vähän liikkuvien nuorten miesten kohdalla. Palaute voi uhata käsitystä itsestä erityisesti jos koke mus omasta pystyvyydestä on heikko. Palautteeseen voidaan silloin suhtautua torjuvasti tai se voi entisestään heikentää pystyvyysodotuksia. Ratkaisuna terveystiedon lukutaidon edistäminen Hyvä terveystiedon lukutaito näyttäisi auttavan moni mutkaisen tai uhkaavalta tuntuvan terveystiedon kohtaamisessa. Terveystiedon lukutaitoa voidaan edistää koulutuksen avulla ja se voidaan ottaa huomioon myös terveysneuvonnassa. Mediakampanjoilla tietoa voidaan välittää niille, jotka eivät sitä aktiivisesti etsi. Usein laajat kampanjat kuitenkin tavoittavat ne, jotka jo muutenkin ovat terveydestään kiinnostuneita. Kohdentamalla ja räätälöimällä terveysviestintää voidaan paremmin vastata tiettyjen ihmisryhmien tai yksilön ominaisuuksiin ja tarpeisiin (ks. lisää Enwald 2013). Esimerkiksi terveystiedon lukutaidon seulonnan perusteella voidaan räätälöidä viestintää ja suunnata ohjausta sitä tarvitseville. Nuorten ihmisten terveyden edistämisessä tulisi kuitenkin hyödyntää myös muita kuin nuoriin itseensä kohdistuvia, yksilöllisiä valintoja painottavia viestinnän keinoja. NOORA HIRVONEN, FT Yliopistonlehtori Informaatiotutkimuksen ja viestinnän tutkimusyksikkö Humanistinen tiedekunta Oulun yliopisto Sähköposti: Kirjoittajan informaatiotutkimuksen alan väitöskirja Health information matters. Everyday health information literacy and behaviour in relation to health behaviour and physical health among young men tarkastettiin Oulun yliopistossa LIIKUNTA & TIEDE 53 1 /

5 NÄIN TUTKITTIIN Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyillä ja fysiologisilla mittauksilla vuosina Puolustusvoimien Oulun alueen kutsuntatilaisuuksissa. Kutsuntoihin osallistuneista nuoresta miehestä (69,1 %) vastasi kyselyyn ja (64,3 %) osallistui mittauksiin. Terveystiedon lukutaitoa, liikuntaan liittyviä tietokäytäntöjä ja terveyskäyttäytymistä arvioitiin itsearviointiin perustuvilla kysymyssarjoilla. Terveystiedon lukutaitoa arvioitiin seulontavälineellä, joka koostui kolmesta elementistä 1) motivaatiosta terveystiedon löytämiseen, 2) luottamuksesta siihen, että itsenäisesti löytää, ymmärtää ja osaa käyttää terveystietoa ja 3) kyvystä arvioida terveyteen liittyvää tietoa. Seulontaväline sisältää kymmenen väittämää, joista jokaiseen vastataan asteikolla 1 (täysin eri mieltä) 5 (täysin samaa mieltä). (Niemelä ym ) Liikuntatietokäytäntöjen osalta tarkasteltiin tiedon 1) aktiivista etsimistä, 2) aktiivista seurantaa, 3) kohdentumatonta seurantaa, 4) tiedon saamista toisen henkilö kautta ja 5) tiedon välttämistä. Lisäksi tutkittiin miesten suhtautumista normatiiviseen eli muiden suoritukseen vertaavaan, ipsatiiviseen eli omaan aiempaan suoritukseen vertaavaan ja tietopohjaiseen liikuntapalautteeseen. Kyselyn avulla kartoitettiin myös nuorten miesten liikunnan harrastamista, liikunta-aktiivisuutta, istumisen määrää, tupakointia, nuuskan käyttöä, humalajuomista sekä vihannesten, hedelmien, karamellien, virvoitusjuomien ja energiajuomien kulutusta. Fysiologisten mittausten avulla saatiin tietoa miesten painoindeksistä, vyötärönympäryksestä, kehonkoostumuksesta (rasvan ja lihaksen osuudesta kehon painosta), aerobisesta kunnosta ja puristusvoimasta (ks. Ahola ym. 2013). Tutkimus on osa MOPO-tutkimuskokonaisuutta, jonka toteuttivat Oulun Yliopisto ja Oulun Diakonissalaitos yhteistyössä Oulun kaupungin, Puolustusvoimien ja Virpiniemen liikuntaopiston kanssa. LÄHTEET Ashford, S. Edmunds, J. & French, D. P What is the best way to change self-efficacy to promote lifestyle and recreational physical activity? A systematic review with meta-analysis. British Journal of Health Psychology 15, Berkman. N. D. Sheridan, S. L. Donahue, K. E. Halpern, D. J. & Crotty, K Low health literacy and health outcomes: an updated systematic review. Annals of Internal Medicine 155, Enwald, H Tailoring health communication: the perspective of information users health information behaviour in relation to their physical health status. Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 118. Oulu. Väitöskirja. Enwald H. Hirvonen N. Huotari M.-L. Korpelainen R. Pyky R. Savolainen M. Salonurmi T. Keränen, A-M. Jokelainen T. & Niemelä, R. In press. Everyday heath information literacy among young men compared to adults with high risk for metabolic syndrome a cross-sectional population-based study. Journal of Information Science. Enwald, H. Hirvonen, N. Korpelainen, R. & Huotari, M-L Young men s perceptions of fear appeal versus neutral health messages associations with everyday health information literacy, education, and health. Information Research 20 (1), paper: isic22. Eriksson-Backa, K. Ek, S. Niemelä, R. & Huotari, M. L Health information literacy in everyday life: a study of Finns aged years. Health Informatics Journal 18 (2), Hirvonen, N. Enwald, H. Bath, P. Pyky, R. Korpelainen, R. & Huotari, M-L. 2015a. Individual factors affecting preferences for feedback message tactics in the contexts of physical activity. Journal of Health Communication 20 (2), Hirvonen, N. Huotari, M.-L. Niemelä, R. & Korpelainen, R Information behavior in stages of exercise behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63 (9), Hirvonen, N. Korpelainen, R. Pyky, R. & Huotari, M-L. 2015b. Health information literacy and stage of change in relation to physi- cal activity information seeking and avoidance: a population-based study among young men. Proceedings of the 78th Association for Information Science and Technology (ASIS&T) Annual Meeting, St. Louis, MO USA, November Hirvonen, N. Niemelä, R. Ek, S. Korpelainen, R. & Huotari, M-L. 2015c. Socio-demographic characteristics associated with the everyday health information literacy of young men. Information Research. 20(1), paper: isic25. Huotari, M-L. Enwald, H. Keränen, M. Jokelainen, T. Niemelä, R. & Hirvonen, N Everyday health information literacy in counselling on healthy eating. The case of PrevMetSyn. Proceedings of the European Conference on Information Literacy, Tallinn, Estonia, October Johnson, J. D. & Case, D Health information seeking. New York: Peter Lang. MOPO-hanke Viitattu Niemelä, R. Ek, S. Eriksson-Backa, K. & Huotari, M-L A screening tool for assessing everyday health information literacy. Libri 62 (2), Sweeny, K. Melnyk, D. Miller, W. & Shepperd, A Information avoidance: who, what, when, and why. Review of General Psychology 14 (4), Tannenbaum, M. B. Hepler, J. Zimmerman, R. S. Saul, L. Jacobs, S. Wilson, K. Albarracín, D Appealing to fear: a meta-analysis of fear appeal effectiveness and theories. Psychological Bulletin 141 (6), Peters, G. Ruiter, R. & Kok, G Threatening communication: a critical re-analysis and a revised meta-analytic test of fear appeal theory. Health Psychology Review 7 (Suppl. 1), S8-S31. Ruiter, R. Kessels, L. Peters, G-J. & Kok, G Sixty years of fear appeal research: current state of the evidence. International Journal of Psychology 49 (2), Kuva: ANTERO AALTONEN 30 LIIKUNTA & TIEDE 53 1 / 2016