Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 82 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 134

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu-liikelaitos Työterveys Aalto -liikelaitos Talouskeskus-liikelaitos Altek Aluetekniikka -liikelaitos Kylän Kattaus -liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 232 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 234 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 235 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus

4 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2013 lopussa asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti viidenneksi voimakkainta. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen toimintavuosi alkoi kaupungin talouden kannalta haastavassa tilanteessa. Kansantalouden ja kunnallistalouden heikkojen näkymien seurauksena maan hallitus teki kuntien menoihin ja valtionosuuksiin huomattavia leikkauksia. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut kaupunginhallitus asetti heti alkuvuodesta taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna valmistella valtuustokauden mittaisia toimenpiteitä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna On syytä uskoa, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma johtaa toivottuun lopputulokseen, sillä vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys korostuu entisestään. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Jyväskylän kaupunkiseudun yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi valtiovarainministeriön asettamien kuntajakoselvittäjien johdolla. Jyväskylän kaupunki uudisti kuntarakennelakivalmistelun yhteydessä aiemman linjauksensa, jonka mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella mahdollisesti muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Vuonna 2013 allekirjoitetun Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksen olennaisena sisältönä on kumppanuus valtion kanssa Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisessa, johon Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma tarjoaa puitteet. Jyväskylällä on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuus-teemasta ja lisäksi kumppanuus biotalous-teemassa Joensuun ja Seinäjoen kaupunkien kanssa. Jyväskylän kaupunki ja Sitra toteuttavat vuosina Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle. Kokeilujen ja pilottien avulla etenevässä hankkeessa tavoitteena on luoda resurssiviisaan alueen -toimintamalli, jossa resurssiviisaus sidotaan paitsi osaksi strategioita ja johtamisjärjestelmiä, mutta myös jokaisen kuntalaisen arkea. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2013 yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Yhteistoimintamenettelyn peruste on talouden tasapainottamisessa ja sen edellyttämissä rakenteellisissa ja pysyvissä muutoksissa kaupungin palveluverkossa ja palveluissa sekä organisaatiossa. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2013 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Valtuustossa oli 67 valtuutettua, ja paikkajako oli seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Perussuomalaiset r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 17 valtuutettua 13 valtuutettua 11 valtuutettua 8 valtuutettua 7 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Jari Colliander (Kesk.) ja Tuulikki Väliniemi (SDP). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 156 asiaa (edellisenä vuonna 161). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Uusien toimielinten valinta (kaikkiaan noin 700 tehtävää, joista valtuusto päätti 380, kaupunginhallitus 250 ja lautakunnat 70) Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista KymppiR2013-ohjelma, Kankaan osayleiskaava ja 18 asemakaavaa (mm. Mannisenmäki, Ruusupuisto, Parviaisentie 10, Kuokkalan keskustan puukortteli ja Jyvälän alue) Jyväskylän kaupungin äänestysalueet Palvelulinjaukset Pienten kouluyksiköiden muodostamisen kriteerit Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän lainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Liikelaitosten johtosäännöt Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 15 valtuustoaloitetta, uusia jätettiin 17 (edellisenä vuonna 20). Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa tilinpäätöksen ennakkotiedot, palvelulinjaukset, konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä ja kuntayhtymissä, selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys, kasvusopimus- ja INKA-ohjelma sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen. Valtuutetut osallistuivat kevään 2013 aikana luottamushenkilöille järjestettyihin perehdytystilaisuuksiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Asikainen Aimo (Kesk.) varajäsen Jokitalo Juha Holm Pauliina (Kok.) varajäsen Timperi Kati-Erika Hovikoski Mervi (SDP) varajäsen Viikari Tarja Ikkelä-Koski Tuulia (Kesk.) varajäsen Knuuttila Kirsi Lumela Meri (Vihr.) varajäsen Mäkinen Tuija Melville Tony (SDP) varajäsen Kemiläinen Allan

6 3 Mäkinen Riitta (SDP) varajäsen Sahindal Anna-Leena Pulli Terhi (Kok.) varajäsen Marjalaakso Olli asti, lähtien Hyökyvaara Jorma Selin Jaakko (Kok.) varajäsen Savolin Reijo Suomi Kimmo (SDP) varajäsen Hämäläinen Jukka Uski Jorma (PS) varajäsen Björk Matti Visakorpi Marika (KD) varajäsen Sipinen Raija Yksjärvi Kari (Vas.) varajäsen Huttunen Marjukka Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Riitta Mäkinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jaakko Selin (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Meri Lumela (Vihr.). Kaupunginhallitus kokoontui 32 kertaa (edellisenä vuonna 33) ja käsitteli 410 (447) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 13 (14) ja niissä käsiteltiin 40 (46) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Liikelaitosten johtokuntien ja kaupunginhallituksen toimikuntien valinta Edustajien nimeäminen erityisen kuntajakoselvityksen selvitysryhmään ja työvaliokuntaan Kaupungin ohje koulutuskuntayhtymälle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa Kortepohjan matkailualue Oy:n osakkeiden myynti Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen toimivuuden arvioinnin tulokset Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Tikkakosken uimahallitoiminnasta ja tilasta luopuminen Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttaminen Jyväskylän kaupungin kasvusopimus ja INKA - innovatiiviset kaupungit ohjelmaan osallistuminen Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2013 yhteensä euroa.

7 4

8 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailman talouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityissektorit ovat nyt elpymässä finanssikriisiä seuranneiden romahdusten jälkeen. Suhdanteita kohentaa valtiovarainministeriön raportin mukaan erityisesti teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen uuteen kasvun vaiheeseen. Kasvua hidastaa se, että monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit supistuvat edelleen ja maailmankauppa on kriisin jälkeen kasvanut hitaammin kuin tuotanto. Suomen bruttokansantuote pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -1,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 0,8 %. Bruttokansantuote pieneni jo toista vuotta peräkkäin ja kasvu käynnistyy ulkomaankaupan vetämänä hitaasti. Ulkomaankaupassa Suomen ongelmana on tärkeimpien vientimaiden kotimarkkinoiden heikko kysyntätilanne, teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos ja erityisesti investointien supistuminen maailmalla. Vuonna 2011 BKT kasvoi vielä 2,7 prosenttia, mutta nyt Suomen bruttokansantuotteen ennustettu lähivuosien kasvu on euroalueen hitaimpia. Lähivuosien heikosta talouskasvusta aiheutuu entistä suurempia haasteita julkisen talouden rahoitusaseman kannalta. Julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta kokonaistuotannon alenemisen vuoksi. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Valtionvarainministeriön arvion mukaan valtiontalouden rahoitusaseman arvioidaan kohenevan hieman ennustejaksolla, vaikka velkaantuminen jatkuu edelleen. Suomen talouden yhtenä haasteena on työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Ikääntyvä väestö yhdistettynä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan voi muodostua aidoksi kasvun esteeksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys nousi vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna ja ennusteiden mukaan nousu jatkuu edelleen vuonna Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 prosenttia. Myös työllisten määrä vähentyi vuonna Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,4 prosenttiin vuonna Ennustettu talouskasvun hidas käynnistyminen ei vielä ensi vuonna näy työttömyysluvuissa. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2013* 2014* Bruttokansantuote, % 3,3 2,7-0,8-1,2 0,8 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,4 Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,2 2,0 1,3 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,5 1,5 Pitkät korot (10 vuotta) 3,0 3,0 1,9 1,9 2,3 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 Julkisyhteisöjen menot % BKT:sta 55,8 54,8 56,6 58,6 58,9 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 48,5 49,0 53,6 57,0 60,0 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu hidastui merkittävästi ja oli 1,5 % vuonna Myös inflaatioodotukset tuleville vuosille ovat maltilliset, selvästi alle kaksi prosenttia, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden keveän rahapolitiikan jatkamiselle. Pitkät kymmenen vuoden korot säilyivät edellisen vuoden tasolla, mutta lyhyet korot alenivat alimmalle tasolleen koko seuranta-ajanjaksolla. Sekä lyhyet että pitkät korot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina koko euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta.

9 6 Alhaisesta korkotasosta huolimatta kotitalouksien taloudelliset näkymät ovat kuluvalle vuodelle vaikeat. Vuonna 2014 reaalitulojen laskun, työttömyyden lisääntymisen ja varovaisten tulevaisuuden odotusten vuoksi yksityinen kulutus ei juuri lisäänny. Vuonna 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten syksyllä 2013 neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena vuonna 0,5 %. Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on tällä hetkellä useiden samanaikaisten kuntatalouteen merkittävästi vaikuttavien muutosten ytimessä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Heikentyvä kuntatalous tuo lisähaasteita näiden tärkeiden uudistuksien toteuttamiselle. Tilinpäätösennakkotietojen mukaan kuntien talous toteutuu vuonna 2013 olosuhteisiin nähden ennustettua parempana. Merkittävänä positiivisena tekijänä on ollut kuntien verotulojen kokonaisuutena kohtalainen kehitys. Kasvua ovat tuoneet mm. tilitysuudistuksen muutokset ja kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut, jotka toivat kunnille lisää verotuloja kokonaisuutena 674 miljoonaa euroa. Verotulojen määrän kasvusta huolimatta kuntien haastava taloudellinen tilanne näkyy lainakannan nopeana kasvuna. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2013 aikana 1,6 miljardia euroa. Vuoden lopussa kuntien lainakanta oli yhteensä 13,9 miljardia euroa. Asukasta kohti laskettuna lainakannan keskiarvo Manner-Suomessa oli ennakkotietojen mukaan noin euroa vuonna 2013, kun edellisenä vuonna lainakannan keskiarvo asukasta kohti laskettuna oli euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa noin 15,6 miljardia euroa. Kunnat ovat reagoineet tilanteeseen nostamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen painotettu veroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksikköä 19,74 prosenttiin. Ero matalimman ja korkeimman veroprosentin välillä on 5,75 prosenttiyksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,0 miljardia euroa, kasvua edellisestä vuodesta 700 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan poistoista 99 prosenttia. Vuonna 2013 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 36, vuotta aiemmin vuosikate oli negatiivinen 73 kunnassa. Asukasta kohti laskettu vuosikate vuonna 2013 oli 371 euroa, kun vuonna 2012 vuosikate asukasta kohti oli 248 euroa. Kuntien yhteenlaskettu investointien omahankintahinta oli vuonna 2013 noin 4,5 miljardia euroa, nousua edellisestä vuodesta noin 100 miljoonaa euroa. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin. Tästä syntynyttä tulorahoitusvajetta kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi Suomen hallitus teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille kahden miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa ja kolmen miljardin pidemmän ajan tehostamistavoitteen. Rakennepoliittisessa ohjelmassa julkisen talouden kestävyysvajeeksi on arvioitu 4,7 prosenttia eli arviolta 8 10 miljardia euroa. Ohjelman mukaan yksi miljardi euroa säästötavoitteesta tulee saavuttaa kuntien omien toimien kautta, lähinnä veronkorotuksin ja toimintoja tehostamalla. Toinen miljardi euroa tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitetty kuntatalouden ohjausjärjestelmä, joka Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon pidemmällä aikavälillä. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin on pysynyt kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s ja Moodies luokittelivat Kuntien Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n arvoiseksi marras-joulukuussa. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtion kuin kuntiinkin luotetaan.

10 7 Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuoden 2013 lopulla jyväskyläläisiä oli , kaupungin asukasluku nousi 1 176:lla, mikä oli suhteellisesti kahdeksanneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Kuopion seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 65 % ja Jyväskylän vastaava osuus 49 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 335 (388 vuonna 2012). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 209, joka oli 129 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (637) oli hieman edellisvuotta alhaisempi. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta. Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2013 yhteensä vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto oli kuutiometriä, joka on noin 24 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta oli vuonna 2013 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 1,1 % (vertailukaupungeissa euroa ja 1,2 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,46 euroa ja vuosimuutos 3,1 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 11,47 euroa ja 3,3 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden vuosineljänneksellä 597. Vastaava luku vuonna 2012 oli 588. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

11 8 Työpaikat Jyväskylässä vuosina (lkm) Vuosittainen muutos (lkm) Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2013 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 20,3 %, naisten 14,3 % ja alle 25-vuotiaiden 21,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (3 173) oli kasvua 20,6 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 14,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 15,6 % ja Jyväskylässä 17,4 %.

12 9 Jyväskylän työttömyysaste joulukuussa , % ,5 24,1 22,8 22,8 20,9 19,8 18,5 17, ,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 14,6 14,9 13,0 13,4 13,3 12,0 12, Poliisin tietoon tuli vuonna 2013 Jyväskylässä (-631) omaisuusrikosta sekä (-117) henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Huumausainerikosten kokonaismäärä oli 499 (+26). Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 34,3 miljoonaa eli 27,9 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 14,0 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 24,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 72,8 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 47,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2013 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 17,3 miljoonalla eurolla mutta alittuivat muutettuun talousarvion nähden 1,9 miljoonaa. Verotulot toteutuivat 9,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 11,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 1,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 17,3 miljoonaa euroa (5,8 %) ja toimintakulut 33,0 miljoonaa euroa (3,7 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 15,7 miljoonalla eurolla (2,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 16,4 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,4 miljoonaa euroa (3,5 %) vuoteen 2012 verrattuna. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 8,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvio ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 0,7 miljoonaa euroa ja kaupunkirakennepalveluissa 0,1 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin.

13 10 Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Kuntien valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Investointien määrä oli yhteensä 112,6 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Jyväskylän Energia Oy:n kanssa toteutettu lainajärjestely (SVOP), joka lisäsi investointien määrää 53,8 miljoonalla eurolla, antolainojen määrä väheni samalla summalla. Ilman tätä järjestelyä investointien määrä oli 58,7 miljoonaa, joka on 35,2 miljoonaa euroa (37 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 396,9 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,1 miljoonaa euroa (87 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä euroa.

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Strategiset kehittämishankkeet Talouden tasapainotus Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun. Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna Taloustoimikunnan tehtävänä on koko kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tarkastelu ja niiden tehostaminen sekä tarvittaessa myös konsernin päällekkäisten toimintojen karsintaehdotukset. Taloustoimikuntaan nimetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa. Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vastuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoitava toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulaiskaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien osana valmistellaan kaupungin palvelulinjaukset Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelinjaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana. Toteutuminen: Kaupunginhallitus nimesi vuoden 2013 alussa taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Taloustoimikunta osallistui kaupunginhallituksen apuna vuoden 2014 talousarvion laadintaan. Taloustoimikunnan työskentelystä on annettu vuoden 2014 alussa erillinen raportti. Talousohjausryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko ja valmisteli osaltaan talouden tasapainotustoimenpiteitä. Muutosjohtaja osallistui Jyte-johtoryhmän työskentelyyn kevään 2013 aikana. Tilaisuuksissa käytiin läpi terveydenhuollon talouden tasapainottamistoimia ja johtamisjärjestelmää. Valtuuston hyväksymissä palvelulinjauksissa terveyspalvelujen osalta tavoitteena on sairaalapalvelujen keskittäminen terveyskeskussairaalaan niin, että synergiaedut uuden keskussairaalan

15 12 kanssa voidaan hyödyntää sekä avosairaanhoidon keskittäminen joillekin terveysasemille ja uusien monipalvelupisteiden käyttöön ottaminen joissakin avopalveluissa. Perusturvapalvelujen johtoryhmätyöskentelyn arviointia ja kehittämistä työstettiin yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa OJOPA-projektin (osallistuva johtaminen ja palvelujen kehittäminen Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa) keinoin. Henkilöstöyksikön järjestämässä esimiesvalmennuksessa yhtenä osiona oli talousosaaminen, jossa pilottiryhmänä oli vanhus- ja vammaispalvelujen lähiesimiehet. Kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013, että terveyspalvelujen organisoinnista ja johtamisesta hankitaan ulkoinen arviointi. Palvelulinjaukset vuosille hyväksyttiin valtuustossa /124. Palvelulinjauksiin on kirjattu periaatteet, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Palvelulinjauksiin sisältyvät myös kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet, jotka mahdollistavat tilasäästöt. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet valmistellaan hallituksen päätettäväksi vuoden 2014 aikana sen jälkeen, kun Kuntaliiton asiaa koskeva suositus on valmistunut. 2. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen sekä suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Kaupunki asettaa elinkeinopolitiikan kohentamisen, yritysten toimintaedellytysten parantamisen, työpaikkojen lisäämisen ja veropohjan laajentamisen toimintansa keskeiseksi tavoitteeksi ja palvelujensa varmistamisen turvaksi. Valtuusto sitoutuu ottamaan vuosiohjelmaansa katsauksen elinkeinopolitiikan tilasta, näkymistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus asettaa alkuvuodesta 2013 Kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän (Kelporyhmä), jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi sekä tehdä uusia avauksia, joilla vaikutetaan kaupungin kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä vetovoimaan ja suotuisaan työpaikkakehitykseen. Kaupungin edustajien lisäksi työryhmään kutsutaan elinkeino- ja yrityselämän arvostettua osaamista. Työryhmä kuulee monipuolisesti asiantuntijoita. Kelpo-työryhmän toimista raportoidaan valtuustolle puolivuosittain. Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä. Kelpo-ryhmän työskentelyyn läheisesti liittyen kaupunki valmistelee omalta osaltaan siirtymistä suurten kaupunkien kasvusopimuskäytäntöön ja Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän rakentamista. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomiseksi työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväs-

16 13 kylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta. Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit (INKA-ohjelma) ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella. Toteutuminen: Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Kaupunginhallituksen /55 asettama kilpailukyky- ja elinkeinopoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Valtuuston seminaarissa oli esillä kaupungin kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät teemat. Valtuustolle esiteltiin /142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti /354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman valmistelu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin Sen tavoitteena on kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen, työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu. Jyväskylän kaupunkiseudun erikoistumisvalinnat kasvusopimuksessa ovat: 1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä 2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö 3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman hakemukset jätettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön Ministeriö hyväksyi ohjelmaan viisi teemaa ja niille koordinaattorikaupungit. Jyväskylä sai kansallisen vetovastuu kyberturvallisuusteemasta päättyneessä hakumenettelyn toisessa vaiheessa kaupunkiseudut voivat hakea kumppaneiksi jo valittuihin temaattisiin painopisteisiin. Lopullinen päätös INKA-ohjelmaan hyväksytyistä kaupunkiseuduista ja niiden toteutettaviksi tulevista teemoista tehtiin Sen mukaan Jyväskylän kaupunkiseutu osallistuu myös biotalousteeman toteutukseen yhdessä Joensuun ja Seinäjoen kaupunkiseutujen kanssa. INKA-ohjelman yksityiskohtainen valmistelu jatkuu vuoden 2014 alkupuoliskolla. Jyväskylän kaupungin ja Sitran Kohti resurssiviisautta -yhteishanke Jyväskylän kaupunki ja Sitra aloittivat maaliskuussa 2013 yhteishankkeen, jonka tavoitteena on edistää luonnonvarojen viisaampaa käyttöä, parantaa hyvinvointia sekä vähentää haittoja ympäristölle yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Energiatehokkuus paranee, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa. Kankaan alue tarjoaa erinomaisen demonstraatioalustan innovatiiviselle, resurssiviisaalle yrittäjyydelle. Vuoden aikana aloitettiin RVAtoimintamallin rakentaminen ja toteutettiin 14 kuntalaisten resurssiviisaista ideoista valittua kokeilua, joista varsinkin tähderuokakokeilu levisi valtakunnalliseen tietoisuuteen ja käytännöksi noin viiteentoista muuhun kaupunkiin. Resurssiviisaan liiketoiminnan edistämistyötä aloiteltiin suunnitelmallisesti alan keskeisten yrittäjien kanssa yhteistyössä ja uusia mahdollisia toimijoita sparraten. Sitran rahoitusosuus kaupungille vuonna 2013 oli , joka sisälsi myös osan hankkeen projektipäällikön palkkakuluista. Hanke jatkuu kesään 2015 saakka. Lisätietoja:

17 14 3. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset Kaupungin strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta: Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin uudet kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset sekä palvelulinjaukset kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Näiden linjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. Toteutuminen: Kelpo-ryhmän työskentelyssä tuotettiin aineistoa myös kaupunkistrategiatyötä varten. Palvelulinjaukset pohjustavat kaupunkistrategian valmistelua.

18 15 Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Valtuustolle esiteltiin /142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti /354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Palvelulinjaukset Palvelulinjausten valmisteluun otettiin alkuvuoden aikana laajasti mukaan päätöksentekijät, palveluorganisaatio ja henkilöstö. Myös kuntalaisia osallistettiin valmistelutyöhön. Palvelulinjauksissa on palvelujen kehittämistä, järjestämistä ja tuottamista koskevat yhteiset periaatteet, joita noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palvelulinjauksiin sisältyy kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet. Palveluverkkojen runkona on kaupungin kasvusuunnat: pohjoinen, itäinen ja eteläinen kasvusuunta, jolloin alueellisia palvelukeskittymiä muodostuu Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Tihein palveluverkko on lähipalveluissa, joita ovat pääosa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Uudenlaisten monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään aluksi Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. Niiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palveluiden ja erityispiirteiden mukaan. 4. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja. Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu. Toteutuminen: Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen toteutui hallintosäännön mukaisesti lukuun ottamatta maaseutu- ja asukastoimikuntaa, jonka tehtävät siirtyivät hyvinvointipoliittiselle toimikunnalle. Luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytykset paranivat mm. sähköisen kokouskäytännön laajenemisen myötä. Palveluorganisaatio järjestettiin palvelukokonaisuuksiin ja samalla johtamisjärjestelmää uudistettiin. Esimiesten valmennusohjelma koostui esimiesten henkilöstöhallinnon, talousosaamisen, hyvän hallinnon ja viestinnän moduuleista. Valmennuksiin osallistui huomattava määrä kaupungin esimiehiä. Uudistuksen toteuttamisessa tehtiin useita erillisratkaisuja muun muassa tehtävien hoitamisen varmistamiseksi siirtymävaiheessa ja henkilöstön sijoittamiseksi kuntarakennelain 1698/2009 mukaisen vuoden 2008 henkilöstösopimuksen perusteella. Osana uuden organisaation käynnistämistä tehtiin hallinnon ja esimiestyön selvitys, jossa on toimenpide-ehdotuksia tehtävien uudelleen järjestelemisestä ja tiivistämisestä. Tavoitteena on henkilöstöpoistuman hyödyntäminen ja -menojen säästöt vuosina Uusi asiakaspalvelumalli otettiin käyttöön Mallin mukaisesti asiakaspalvelu järjestetään joustavasti, keskitetysti ja monikanavaisesti, jolloin kuntalainen voi saada palvelun paikan päällä, puhelimitse tai verkossa.

19 16 Tietotuotannon ja toimintaympäristönkuvauksen valmistelu aloitettiin vuoden 2013 aikana liittyen mm. kokonaisarkkitehtuurivalmistelutyöhön, jota on ohjeistettu JYKKA-ryhmän ja kaupungin ICT-ohjausryhmän toimesta. Asukkaiden osallisuutta ja paikallisdemokratiaa parannettiin järjestämällä asukasfoorumeita ja kyläiltoja. Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeen yhteydessä toteutettiin alueellinen kansalaisraati. Sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön ja Otakantaa.fi -avoin keskustelukanavaa käytettiin muun muassa palvelulinjauksia valmisteltaessa. 5. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan /32 valtiovarainministeriölle, että rakennetyöryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa. Toteutuminen: Kuntauudistus ja erityinen kuntajakoselvitys Valtuusto teki /43 valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta. Päätöksen mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee erityisellä kuntajakoselvityksellä hakea yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi seuraavasti: - Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia - Laukaa, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten selvitysalueella. Selvitystyö alkoi ja päättyy Kuntajakoselvittäjät esittelivät selvityksen väliraportin selvitysalueen yhdeksälle kunnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus Vastatessaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta /43 valtuusto lausui myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista. Valtuuston lausunnon perusteella kaupunginhallitus antoi tarkemman lausunnon /325 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Lausunnon mukaan Keski-Suomeen toivotaan perustettavan maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue niin, ettei sote-alueen sisällä ole perustason järjestämisalueita. Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan. Sote-alueen palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vahvistettavan järjestämislain mukaan, eli nykytulkinnan mukaan vastuukuntamallilla. Jyväskylän kaupungilla on valmius sopia muiden kuntien kanssa myös muusta

20 17 hallintomallista, mikäli vastuukuntamalli ei ole mahdollinen järjestämis- tai perustuslain mukaan. Tällöin hallintomallina voi olla esimerkiksi kuntayhtymä ilman äänivaltaleikkuria. 6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna 2013 siten, että nuorten yhteiskuntatakuun periaatteet toteutuvat. Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu yhteishankkeessa, jonka kokonaisrahoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200 toimijaa, joilla on aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia. Toteutuminen: Jyväskylä on opiskelukaupunki ja nuorten työttömyys on siitä syystä huolestuttavan korkea. Vuoden 2013 aikana alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on kasvanut noin 20 % ja nuoria työttömiä oli yhteensä noin Jyväskylän kaupunki on korostanut nuorten työllistämistä ja aktivointia omassa toiminnassaan niin, että nuorten asiakkaiden määrää on nostettu sekä työvoiman palvelukeskuksessa että työllisyyden kuntakokeilussa. Lisäksi talousarvioin valmistelun yhteydessä päätettiin, että Nuorten taidetyöpajan laajentuminen toteutuu pysyvästi. Lisäksi perustettiin erillinen työryhmä edistämään ja seuraamaan nuorten palvelujen kehittymistä. Työllisyyden kuntakokeilun palveluihin osallistui vuoden 2013 aikana 700 eri henkilöä. Heistä 1/3 oli alle 30-vuotiaita. Vuoden aikana Jyväskylässä kuntakokeilun asiakkaille tehtiin 204 työsopimusta, 170 henkilöä oli työkokeilussa ja 62 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu oli vuoden 2013 aikana yhteistyössä 318 eri yrityksen kanssa. 7. Kankaan alueen kehittäminen Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskustan vetovoimaisen laajentumisalueen. Toteutuminen: Kankaan osayleiskaavan vahvistuminen ennätysnopeasti siirtää Kankaan uuteen vaiheeseen. Ensimmäisten asemakaavojen käynnistyminen, Kankaan yhteisjärjestelyjen vaikutustenarvioinnin ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman valmistuminen vuoden 2013 lopussa valmistelevat rakentamisvaiheeseen siirtymistä. Purkutyöt alueella ovat käynnistyneet paperikone 4 poistumisen myötä. Tavoiteaikataulun mukaan Kankaalla kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy syksyllä 2014 ja asuntorakentaminen keväällä Kangas urbaanin pöhinän alueena kiinnostaa jo nyt. Uudessa paperitehtaassa on 38 vuokralaista, logistiikkafirmoista tietotekniikka-alan yrityksiin. Kesällä 2013 Kankaalla vieraili ja vietti aikaa yli kävijään mm. avoimien ovien, kesäteatterin ja kaupunkiviljelyn parissa.

21 18 Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Vuonna 2013 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2014 talousarvion muutosten yhteydessä yhteensä 3,7 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Konsernihallinto Kaupungintalon irtaimistohankinnat 38,0 Kaupungin ICT-investoinnit, Tietohallinto 550,0 Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelujen irtain käyttöomaisuus PT LTK ,0 Vanhus- ja vammaispalvelujen irtain käyttöomaisuus PT LTK ,0 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Urheilu- ja retkeilyalueet KLLTK ,0 Sivistyslautakunta Irtaimen hankinta, Liinalammin koulu SivLTK ,0 Irtaimen hankinta, Mankolan koulu SivLTK ,0 Irtaimen hankinta, Vaajakummun koulu SivLTK ,0 Irtaimen hankinta, Huhtasuon yhtenäiskoulu SivLTK ,0 Kaupunkirakennelautakunta Irtaimen omaisuuden hankinta KR LTK ,7 Tilapalvelu Uudelleenbudjetoinnit 2014 Talonrakennusinvestoinnit Tipa JHK ,0 Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitoksen investoinnit Pela JHK ,4 YHTEENSÄ 3 743,1

22 19 Olennaiset muutokset palvelukokonaisuuksien toiminnassa ja taloudessa Liikelaitosten tilinpäätökset ja toimintakertomukset on koottu lukuun 5. Eriytetyt tilinpäätökset. Konsernihallinto ja kilpailukyky Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Uusi valtuustokausi käynnistyi vuoden 2013 alusta. Luottamushenkilöille järjestettiin useita perehdyttämistilaisuuksia. Aiheina olivat mm. kokouskäytännöt ja sääntörakenne, luottamushenkilöiden rooli ja vastuu sekä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Lisäksi palvelukokonaisuudet perehdyttivät luottamushenkilöitä palveluihinsa. Sekä kaupunginvaltuustolle että kaupunginhallitukselle järjestettiin vuoden alussa kaksipäiväiset seminaarit. Kaupunginhallitus siirtyi sähköiseen kokouskäytäntöön maaliskuussa. Kaupungintalon kolme vuotta kestänyt peruskorjaus valmistui vuoden 2013 alussa. Peruskorjauksessa taloon palautettiin alkuperäinen huonejärjestys ja entisöityihin tiloihin alkuperäinen värimaailma. Kaupungintaloon valmistui työtilat 30 henkilölle sekä kokoustilat kaupunginhallitukselle, kaupunginvaltuustolle sekä useimmille lautakunnille. Konsernihallinnon uusi organisaatio aloitti vuoden 2013 alusta. Kaupungin hallinnollisia tukitoimintoja koottiin konsernihallintoon: päätoimisesti viestintää tekevät henkilöt koottiin viestintäjohtajan alaisuuteen (pl. teatteri ja orkesteri), lakimiehet kaupunginlakimiehen alaisuuteen ja kokoaikaisesti henkilöstötyötä tekevät työntekijät sijoittuivat henkilöstöjohtajan johtamalle vastuualueelle osaksi konsernihallintoa. Kirjaamistoimintoja keskitettiin kaupungin keskitettyyn kirjaamoon, joka aloitti toimintansa peruskorjatussa kaupungintalossa maaliskuussa. Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Toimintaperiaatteiden mukaisesti kahdeksan yhteishankintasopimusta siirrettiin hankintakeskuksesta KL- Kuntahankintojen kilpailutettavaksi. Hankintakeskuksen kaksi hankinta-asiantuntijaa aloitti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen kilpailuttamisen. Hankintojen avoimuutta lisättiin siten, että kaikki pienhankinnat päätettiin ilmoittaa pienhankintojen ilmoituskanavassa, joka avattiin Valmistelutyö sosiaalisten kriteerien lisäämisestä tarjouspyyntöihin (työllisyysvaikutus) aloitettiin. Vuoden 2013 aikana konsernihallinnossa valmistauduttiin kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien muutosten toimeenpanoon. Lakimuutoksen keskeinen sisältö oli velvoite sisällyttää kaupunkikonsernin johtamisjärjestelmään kokonaisvaltainen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmä sekä yhteiset menettelytavat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, ja kaupunginhallitus hyväksyi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan yleisohjeen. Loppuvuoden aikana valmisteltiin muutokset kaupungin hallintosääntöön, jotka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Konsernihallinto ja kilpailukyky -palvelukokonaisuuden vuoden 2013 talousarvio toteutui noin miljoona euroa talousarviota parempana. Merkittävimmät säästöt saavutettiin Jykes Oy:lle maksettavassa elinkeinopolitiikan palveluiden oston perusrahoituksessa ( euroa), EU- ja kehittämishankkeissa ( euroa) sekä myönnetyissä avustuksissa ( euroa). EU-hankkeiden osalta rakennerahastokauden viimeinen vuosi muodostui välivuodeksi, jonka aikana uusia hankkeita haettiin ja aloitettiin vähän. Myös omien EU-hankkeiden toteutus supistui mm. sen vuoksi, ettei hankkeisiin voitu rekrytoida työntekijöitä. Näistä syistä EU-hankkeisiin varattua määrärahaa jäi käyttämättä. Avustukset Keski-Suomen laajakaistahankkeeseen toteutuivat noin euroa talousarviota pienempinä. Verkko-osuuskunta Kuuskaista ei rahoitusmarkkinoiden kiristyttyä kyennyt järjestä-

23 20 mään toteutuksessa tarvittavaa operaattorin omarahoitusosuutta. Kaupunginhallituksen /34 päätöksen mukaisesti maksettavien laajakaistatukien maksaminen keskeytettiin Kuntien toimeksiannosta asetettu selvitysryhmä on valmistellut Keski-Suomen laajakaistahankkeen jatkamista ja tehnyt tätä koskevan toiminta- ja rahoitusmallin. Asia etenee päätöksentekoon Jyväskylän osalta maaliskuussa Mikäli hanke jatkuu selvitysryhmän esityksen mukaisesti, tulevat vuoden 2014 talousarvioon varatut menot ylittymään vuonna 2013 säästöön jääneiden menojen verran. Konsernihallinnon toimintamenojen sekä tietohallinnon osalta talous toteutui euroa talousarviota parempana. Konsernihallinnossa suurimmat säästöt saavutettiin konsernihallinnon yhteiseen menokohtaan varatuissa menoerissä. Tietohallinnon säästöt olivat henkilöstömenosäästöjä. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen menokohdassa säästöä kertyi ilman avustuksiin käytettyä osuutta yhteensä euroa. Suurimmat säästöt saavutettiin tapahtumien ja suhdetoiminnan, hallituksen toimintamenojen sekä varamäärärahaan varattujen menojen osalta. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 talousarviossa konsernihallinto ja kilpailukyky -palvelukokonaisuuden toimintakuluihin kohdistettiin 1,46 miljoonan euron säästötoimenpiteet vuoden 2013 talousarvion tasosta. Tämä tulee aiheuttamaan haasteita vuoden 2014 talousarvion toteutumiselle, vaikkakin vuonna 2013 aikaansaadut säästöt helpottavat tilannetta. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhus- ja vammaispalvelut Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Johdon tukipalvelut Talouden taantuman jatkuminen näkyi työttömyysluvuissa. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 17,4 % (2012; 14,9 %). Työttömien kokonaismäärä nousi 17,7 % (1 724 henkilöä) edellisen vuoden lopun tilanteesta. Nuorten työttömien määrä kasvoi +21,4 % (357 henkilöä) ja pitkäaikaistyöttömien määrä 20,6 % (541 henkilöä). Työttömyyden kasvua hidasti Jyväskylän kaupungin tukitoimilla tapahtunut työllistäminen/aktivointi, joka kasvoi lähes 20 % edellisestä vuodesta. Kasvu johtuu Jyväskylä-lisän kasvusta yrityksille sekä kuntouttavan työtoiminnan lisääntymisestä. Sen sijaan kaupungin oma työllistäminen ja yhteistoimintasopimuksiin perustuva työllistäminen on säilynyt ennallaan. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus on edelleen kasvanut, koska pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt lukumääräisesti enemmän kuin aktivointitoimenpiteissä olleiden määrä. Jyväskylän kaupungin työttömien palveluohjaus toteutetaan Työvoiman palvelukeskuksessa ja työllisyyden kuntakokeilussa. Nuorten työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu nostettiin Jyväskylän kaupungin strategiseksi kehittämishankkeeksi vuonna Työllisyyden kuntakokeilun palveluihin osallistui vuoden 2013 aikana 700 eri henkilöä. Heistä 1/3 oli alle 30-vuotiaita. Vuoden aikana Jyväskylässä kuntakokeilun asiakkaille tehtiin 204 työsopimusta, 170 henkilöä oli työkokeilussa ja 62 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!- palvelu oli vuoden 2013 aikana yhteistyössä 318 eri yrityksen kanssa. Keski-Suomen tulkkikeskuksen talous toteutui suunnitellusti, mihin osaltaan vaikutti uuden hinnaston käyttöönotto heti vuoden alussa. Vuonna 2012 täydentävinä ostopalveluina hankittavat kielipalvelut kilpailutettiin, mikä johti tuotantokustannusten nousuun ja edellytti asiakashintojen tarkistamista. Hinnaston uudistuksen yhteydessä luovuttiin aiemmasta kieliryhmäkohtaisesta hinnoittelusta ja siirryttiin kielestä riippumattomaan yhtenäishinnoitteluun.

24 21 Kielipalveluiden markkinat ovat jatkuvassa muutostilassa. Alalle tulee uusia toimijoita samalla, kun julkiset toimijat kilpailuttavat palveluitaan, jonka myötä myös asiakkuudet muuttuvat. Toisaalta ammattitaitoisista ja koulutetuista, erityisesti harvinaisten kielten tulkeista on pulaa koko maassa. Tulkkikeskus etsii jatkuvasti harvinaisten kielten tulkeiksi ja kääntäjiksi soveliaita henkilöitä sisäiseen koulutukseen. Terveyspalvelut Terveyspalveluissa avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa Huhtasuon Hoitojoukkue-mallin kehittämisistä jatkettiin ja Kuokkalan terveysasemalla lähdettiin kokeilemaan hoitajaresurssin lisäämistä lääkärimäärää vähentämällä. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa jatkui keskimäärin 15 % lääkärivajaus ja suun terveydenhuollossa keskimäärin 20 % hammaslääkärivajaus. Vajauksesta huolimatta ostopalvelulääkäreiden käytöstä voitiin luopua melkein kokonaan syksyn aikana. Tikkakosken terveysasemalla avosairaanhoidon toimintana jatkoi kahden sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta. Tikkakosken vastaanottopalvelut tuotettiin muilta osin Palokan terveysasemalla. Sijaismäärärahojen supistamisen myötä henkilökunnan työkuormitus lisääntyi, mutta palvelujen saatavuus pystyttiin turvaamaan edellisen vuoden tasolla. Hoitohenkilöstön vastaanottokäynnit lisääntyivät n. 10 % ja lääkärien vastaanottokäynnit pysyivät vuoden 2012 tasolla. Erikoissairaanhoidon ja terveyskeskussairaalan hoitoketju toimi erittäin hyvin eikä jonoja ollut. Terveyspalveluista ympäristöterveydenhuollon henkilöstö siirtyi kaupunkirakennepalveluihin. Päihdehoitajat (2) siirtyivät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijöiksi osaksi elokuussa 2012 käynnistynyttä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päihdehoitajatoiminnan kokonaisuutta. Päihdehoitajat työskentelevät kuitenkin edelleen terveysasemilla. Vastuualueella otettiin käyttöön uusia sähköisen asioinnin muotoja. Sähköinen lääkemääräys (eresepti) otettiin käyttöön maaliskuussa Ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alussa. Ensihoidon kustannukset nousivat voimakkaasti edellisestä vuodesta. Sosiaalipalvelut Kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistuksessa koulukuraattorit ja perusopetuksen koulupsykologit siirtyivät sosiaalipalveluista opetuspalveluihin. Keski-Suomen tulkkikeskus siirtyi perusturvapalveluiden johdon tukipalveluihin. Uusia asiakaslähtöisiä palveluita luotiin resursseja uudelleen kohdentamalla: Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskus (J-Nappi) aloitti sosiaalista mediaa hyödyntävän, matalan kynnyksen palvelun nuorille aikuisille. J-Napin palveluviestintä palkittiin vuoden viestintätekona. Toimeentulotukea sai 8417 kotitaloutta, mikä oli 3,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna (2012: 8121). Toimeentulotukihakemusten käsittelyssä päästiin palvelutakuuseen. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä oli 2970 ja määrä kasvoi 8 % edellisestä vuodesta (2012: 2750). Lastensuojeluilmoitusten osalta palvelutakuuseen päästiin vuoden lopussa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä n. 35 % valmistui myöhässä eikä palvelutakuu siltä osin toteutunut. Sosiaalipäivystyksen tehtävämäärät (1363) kasvoivat 28,6 % edellisestä vuodesta (1060). Huolimatta palvelutarpeen kasvusta lastensuojelun toiminnan kustannusten kasvu pysyi maltillisena ollen 2 % edellisen vuoden kustannustasosta. Oman toiminnan systemaattisella ja monipuolisella kehittämistyöllä hillittiin ostopalveluiden kustannuksia niin lastensuojelun laitoshoidon, ostettujen avopalveluiden kuin perheiden laitoskuntoutuksen osalta. Lastensuojelun perhetyön yksikköön koottiin avohuollon avopalveluiden kokonaisuus, mukaan lukien ostopalvelut. Toiminnan tuloksena oman perhetyön asiakasmäärät saatiin kasvuun (+ 12 %), asiakkuuksien keskimääräinen kesto lyheni ja asiakaskierto nopeutui. Lotilan nuorisokodin avotyön kehittämisprojekti vuosille käynnistettiin nopealla aikataululla. Avotyön avulla asiakkaista 83 % pystyttiin hoitamaan ilman laitossijoitusta. Odotusajat psykososiaalisiin palveluihin olivat kasvussa: perheneuvolakäynnille odotettiin keskimäärin kuusi viikkoa ja lapsioikeudellisiin palveluihin kahdeksan viikkoa. Lasten huollosta, tapaamisesta tai asumisesta tehtiin 1288 sopimusta ja sopimusten määrä kasvoi 8 % edellisestä vuodesta (2012: 1189). Neuvonta- ja terapiapalveluiden palvelusetelitoimintaan myönnettiin 96 seteliä lapsiperheille. Eniten palveluseteleitä myönnettiin parisuhdeasioihin ja lasten ryhmätoimintaan.

25 22 Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- vammaispalveluissa toiminnan uudelleenjärjestelyt jatkuivat vuoden 2013 aikana. Palvelukokonaisuuden palvelut jakautuivat vuoden 2013 alusta kolmeen pääprosessiin aiemman neljän sijaan. Kotihoidon mobiililaitteiden käyttöönottoa laajennettiin ja asiakkaiden luona tehtävä työaika lisääntyi. Helmikuusta alkaen kotihoidon ostopalvelutoiminta laajeni, kun Huhtasuo Aittorinne ja Keljo-Myllyjärvi Keltinmäki alueen kotihoidon kilpailutetuilla alueilla yksityiset palvelun tuottajat aloittivat toimintansa. Omaishoidon tuen piirissä oli vuoden aikana 885 asiakasta (vastaava luku edellisvuonna oli 951). Asiakasmäärän väheneminen johtui omaishoidon tuen myöntämiskriteereiden tiukentamisesta määrärahan riittävyyden varmistamiseksi alkaen. Omaishoidon palveluseteli myönnettiin yhteensä 145 asiakkaalle ja rinnakkaissopimus lakisääteisen vapaan järjestämiseen tehtiin yhteensä 103 varahoitajalle. Palvelusetelipalvelu mahdollisti apua asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja vapaan järjestämiseen sekä toi helpotusta kotihoidollisiin tehtäviin. Omaishoitoon palkattiin kuntoutuksen ohjaaja ja tukitoimia lisättiin mm. omaishoitajien terveyskartoituksin. Lisäksi toteutettiin omaishoitajien hyvinvointiryhmiä yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa sekä järjestettiin koulutusta omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Hoitokoti Hannalan (60 asukaspaikkaa) uudet tilat otettiin käyttöön Kinkomaan Vitapolisalueella. Tämän myötä pitkäaikaishoidon toiminta Kinkomaan sairaalassa loppui. Myös Keljon vanhainkodissa sijainneen ryhmäkoti Purolan asiakkaat ja henkilökunta siirtyivät uusiin Hoivakoti Hannalan tiloihin. Tämän muutoksen myötä 51 laitoshoidon paikkaa muutettiin tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Palveluasumisessa kilpailuttamattomat ostopalvelusopimukset irtisanottiin ja puitekilpailutus käynnistettiin. Ennen kilpailun käynnistämistä tehtiin markkinakartoitus ja tietopyyntö tehostetun palveluasumisen markkinatilanteesta sekä pyydettiin palvelun tuottajien näkemyksiä kilpailutukseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki 2013 huhti-elokuun aikana kuusi tarkastusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin. Tarkastuksissa arvioitiin toiminnan organisointia ja tiloja, henkilöstön mitoitusta ja kelpoisuutta, asiakkaan asemaa ja oikeuksia, asiakkaan perustarpeista huolehtimista sekä terveyden ja sairaanhoidon toteuttamista ja dokumentointia. Jyväskylän kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteisessä neuvottelu- ja ohjaustilaisuudessa vanhuspalvelut saivat erittäin positiivista palautetta. Käytännön toimenpiteinä aluehallintoviranomaisten tarkastuskäynnin perusteella vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta vähennettiin yhteensä 19 paikkaa; 18 pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja yksi palveluasumisesta. Vuoden 2013 aikana alkoi Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hanke. Hanke on STM:n rahoittama ja Jyväskylän kaupungin hallinnoima vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeva hanke. Hankkeessa on mukana kaikki Keski- Suomen kunnat Multiaa ja Uuraista lukuun ottamatta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua omiin elinoloihinsa vaikuttavien päätösten suunnitteluun. Maakunnan kattavalla osallistujaverkostolla lisätään palvelutuotannon kehittämisen yhtenäisyyttä vanhuspalveluissa ja tuetaan yhdenvertaisen hoidon ja huolenpidon saatavuutta maakunnassa. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuuksien talousarviot toteutuivat kokonaisuutena alle suunnitellun. Toimintakatteella mitattuna toteuma oli 7,2 miljoonaa euroa suunniteltua parempi. Menot muutetusta talousarviosta alittuivat 3,7 miljoonaa euroa ja tulot ylittyivät 3,5 miljoonaa euroa. Tulojen ennakoitua parempi toteuma johtui erityisesti työllisyyspalveluiden korvausten paremmasta toteumasta. Lisäksi ELY-keskukselta saatiin kertaluonteisia korvauksia koskien pakolaisten erikoissairaanhoidon palveluita. Palvelukokonaisuuksien menojen osalta talousarviota pienemmän toteuman aiheuttivat henkilöstömenot (noin 2,6 M ).

26 23 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Suurin riski talousarvion toteutumisessa vuonna 2014 liittyy erikoissairaanhoidon toimintaan. Tilinpäätöksessä erikoissairaanhoidon toimintakatteen kasvu edellisestä vuodesta oli 6,7 %. Vuoden 2014 talousarviossa erikoissairaanhoidon toimintakate on 2,8 miljoonaa euroa vuoden 2013 toteumaa pienempi. Erikoissairaanhoidon osalta talousarvion toteutumisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin toimesta tehtävät tehostamistoimenpiteet toteutuvat suunnitellusti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että menokehityksen on hidastuttava noin 12 miljoonalla eurolla nykyiseen kustannuskehitykseen verrattuna. Työllisyystilanteeseen perustuen uhkana on työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittyminen. Viime vuoden aikana kuntaosuudesta aiheutuvat kustannukset kasvoivat noin 1,4 miljoonaa euroa (17 %) ja henkilöiden määrä lisääntyi yli 14 %. Vuoden vaihteessa työttömyysaste nousi noin 17 %:iin. Jyväskylän perusterveydenhuollon vuoden 2013 kustannukset toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Tästä huolimatta vuoden 2014 toiminnan taloudelliset reunaehdot ovat hyvin haasteelliset. Talousarvio on vuoden 2013 toteumaan nähden noin 1,7 miljoonaa euroa pienempi. Keinoina selviytyä haasteista ovat palveluverkon kehittäminen, uusien toimintamallien käyttöönotto sekä päällekkäisien toimintojen karsiminen. Erikoissairaanhoidossa on vähennetty sairaansijoja sulkemalla osastoja ja sulkuajat ovat pitkät, joten painetta terveyskeskussairaalaan tulee enenevästi. Kitkalaskutusta ei käytännössä ole ollut. Terveyskeskussairaalankin sairaansijamäärä vähentyy alkuvuoteen 2013 verrattuna noin 10 %:lla muun muassa Palokan sisäilmastoremontin vuoksi. Toiminnan sujuvuuden kannalta on erityisen tärkeää, että pääsy terveyskeskussairaalasta palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon on sujuvaa. Sosiaalipalveluiden osalta talous toteutuu suunnitellusti, mikäli lastensuojelun ja toimeentulotuen palvelutarpeet eivät kasva arvioitua enempää. Lastensuojelun palvelutakuiden noudattaminen vaatii lisäresursointia, jotta uhkasakko ei realisoidu. Vanhus- ja vammaispalveluiden osalta tilinpäätös ei aiheuta merkittäviä paineita talouden toteutumiselle suunnitellusti. Vuoden 2013 talousarvion toimintakate alittui noin 3,3 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa, että osa lisätarpeista voidaan kattaa käyttösuunnitelman sisältä. Omaishoidon tuen myöntämisperusteita muutettiin vuonna 2013 ja vuoden 2014 määrärahalisäys noin eurolla mahdollistaa omaishoidon tuen myöntämisen samoin perustein kuin vuonna Lisäksi määrärahalisäys mahdollistaa 50 omaishoidontuen asiakkaan lisäyksen. Palvelusetelimäärärahaa lisättiin vuodelle 2014, jotta asiakasmäärän kasvusta aiheutuviin kotihoidon ja palveluasumisen lisätarpeisiin pystytään vastaamaan. Siitä huolimatta suunnitellut säästötoimet, kuten kahden oman ympärivuorokautisen yksikön kilpailuttaminen, tulee toteuttaa talouden tasapainottamiseksi. Talousarvio toteutui vastuukokonaisuuksittain seuraavasti verrattuna vuoden 2014 talousarvioon:

27 24 Kasvun ja oppimisen palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Johdon tukipalvelut Johdon tukipalveluihin kuuluvat sivistyslautakunta ja kasvun ja oppimisen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen yhteinen hallinto- ja kehittämisyksikkö. Lisäksi tukipalveluihin vyörytetään tilinpäätöksen yhteydessä keskushallinnosta palvelualueelle budjetoimattomia, lähinnä henkilökustannuksiin liittyviä kustannuseriä kuten tapaturma-, työttömyys-, ja sosiaalivakuutusmaksujen oikaisuja ja eläkemaksuihin liittyviä kirjauksia sekä lomapalkkajaksotuksen vuosittainen muutos johdon tukipalvelujen osalta. Tukipalvelujen budjetoitu toiminta ilman tilinpäätöskirjauksia alitti talousarvion vuonna Tilinpäätöskirjauksissa tuloihin kirjattiin kasvun ja oppimisen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen laskennallisia tapaturmavakuutusmaksuja euroa sekä henkilöstömenojen oikaisuja ym. menoja vähentäviä eriä yhteensä nettona euroa. Nämä yhteensä paransivat budjetoidun toiminnan tulosta euroa. Ilman niitä budjetoitu toimintakate alittui euroa. Tukipalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa ( euroa vuonna 2012). Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen oman toiminnan menot toteutuivat suunnitellusti. Talousarviossa pysymisen varmistamiseksi on oman toiminnan osalta tehty kesäpäivystysjärjestelyjä, kannustettu henkilöstöä palkattomien vapaiden käyttöön sekä toteutettu muita toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi edelleen. Kesäaikaisen toiminnan päivystyspaikkojen tehokasta käyttöä varten päivystysajan täyttö- ja käyttöasteprosentteja tiukennettiin, 1 2-ryhmäiset päiväkodit sekä ryhmäperhepäivähoitokodit suljettiin väliseksi ajaksi, henkilöstölle annettiin vuosilomia mahdollisimman paljon kesän ajalle ja palkattomien vapaiden käyttö mahdollistettiin. Toukokuun lopussa päättyi noin 150 määräaikaista sijaisuutta eikä kesän ajalle palkattu sijaisia välisenä aikana avoinna oli vain neljätoista päivystävää päiväkotia. Elokuun alusta alkaen lakkautettiin Myllytuvan ja Tiitunmutkan ryhmäperhepäivähoitokodit ja Koivupihan kerhon toiminta siirrettiin Pappilanvuoren päiväkotiin. Kunnallisten päiväkotipaikkojen määrä väheni talousarviovuoden aikana 85 paikalla ja perhepäivähoitopaikkojen määrä 46 paikalla. Lasten määrä varhaiskasvatuksen kerhoissa lisääntyi huomattavasti elokuusta 2013 alkaen kerhotoiminnan muututtua asiakkaille maksuttomaksi. Kunnallinen kerhotoiminta tuli asiakkaille maksuttomaksi sivistyslautakunnan tekemällä päätöksellä elokuusta alkaen. Maksuttomuuden tavoitteena oli ohjata sellaisia lapsia, joilla ei ole kokopäivähoidon tarvetta, varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan. Tämä muutos lisäsi kerhoihin hakijoiden määrää merkittävästi toimintavuoden alkaessa. Kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa siirryttiin elokuusta alkaen tuntiperusteiseen asiakaslaskutukseen. Lasten toteutuneita hoitoaikoja seurataan kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa käytössä olevalla Daisy-järjestelmällä. Daisyn käyttöönotto ja sen liittymä Titaniaan mahdollistaa myös työntekijöiden työajan suunnittelun sekä seurannan. Varhaiskasvatuspalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa ( euroa vuonna 2012). Perusopetuspalvelut Perusopetuksen vastuualueen käyttötalous vuonna 2013 toteutui lähes suunnitellun mukaisesti. Kouluyksiköt ja hallinto pysyivät yksikkökohtaisissa budjeteissaan erinomaisesti ja erityisesti henkilöstökulut ovat hyvin hallinnassa. Kuljetuskulujen hallinta, iltapäivätoiminta Jälkkärin sekä vammaisten iltapäivätoiminta Vertin kulut nousivat hiukan ennakoitua suuremmiksi. Erilaisten hanketulojen ja vuodelle 2014 siirtyneiden rahoitusosuuksien arvioinnissa oli edelleen haasteita.

28 25 Koko kasvun ja oppimisen palvelukokonaisuuden mahdolliseen ylitysuhkaan pyrittiin vastaamaan karsimalla loppuvuoden 2013 kertaluonteisia menoeriä ja tiivistämällä mm. erilaisten sijaisten käyttöä myös perusopetuksen vastuualueella. Vespuolen koulu lakkautettiin alkaen ja toiminta siirtyi Korpilahden yhtenäiskouluun. Myös Hurttian koulun toiminta siirtyi samasta ajankohdasta Korpilahden yhtenäiskouluun. Keljon koulu toimi Salmirannan väistötiloissa ja osa Puistokoulun luokista oli sijoitettuna Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloihin Rajakadulle. Huhtasuon yhtenäiskoulun elinkaarihankkeen ensimmäinen vaihe valmistui ja Huhtarinteen sekä Päiväharjun erityiskoulut aloittivat uusissa tiloissa Huhtasuolla. Perusopetuspalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa ( euroa vuonna 2012). Nuorisopalvelut Kaupungin keskusta-alueen nuorisotila Veturitallit toimi ensimmäisen kokonaisen kalenterivuoden. Toiminta lähti hyvin käyntiin ja kävijämäärät ovat olleet kasvussa. Korpilahden nuorisoverstas sai uudet toimivat tilat. Tikkakoskella jouduttiin toimimaan koko vuosi ilman tiloja. Nuorisotiloilla otettiin käyttöön nuorisokortti, jonka avulla saadaan tarvittaessa muun muassa helpommin yhteys nuorten vanhempiin. Nuorisopalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa (8 953 euroa vuonna 2012). Jyväskylän kansalaisopisto Kaupungin ulkopuolisten toimipisteiden määrä väheni hieman ja vuokramenot jäivät alle talousarvion. Henkilöstösäästöjä toteutui arvioitua enemmän, koska kansalaisopiston tiedottajan vakanssi siirtyi konsernihallintoon ja yksi opistosihteeri jäi osa-aikaeläkkeelle (60 %) alkaen. Lisäksi yhden päätoimisen opettajan vakanssi muutettiin 80-prosenttiseksi alkaen. Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä jäi hieman alle talousarvion ja ELY-keskuksen ostaman tilauskoulutuksen henkilöstömenoissa säästettiin kursseihin kuuluvien työharjoittelujaksojen vuoksi. Päätelaitteisiin saatu irtaimen omaisuuden määräraha käytettiin suunnitellusti. Kulttuuripalvelut Kolmivuotinen Osaattori-hanke päättyi ja Kankaan alueen kulttuurin ja vapaa-aikatoimintojen kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön hanketuella eteni hyvin. Kulttuuriluotsitoiminnan rahoitus saatiin järjestettyä kulttuuripalveluiden, taidemuseon ja soten keskeisellä yhteistyöllä. Kulttuuriaitan viisivuotiskausi lastenkulttuurikeskusten verkostossa päättyi ja on jatkossa vuosittain päivittyvä. Kulttuuripalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa (6 032 euroa vuonna 2012). Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen vuoden 2013 keskeisin hanke oli kirjastojen seudullisen yhteistyön eteneminen. Keskipisteessä asiakas -hankkeessa oli mukana 21 keskisuomalaista kuntaa. Hankkeen tavoitteena oli kirjastojen asiakasliittymän ja tuotantojärjestelmän uusiminen, seudullisen yhteistyön syventäminen sekä kirjastopalvelujen tehokkaampi tuottaminen asiakkaille. Uuden yhteisen kirjastojärjestelmän ansioista sama kirjastokortti käy nyt 21 Keski-Suomen kunnassa ja noin viidessäkymmenessä kirjastossa. Aineistoa voi lainata ja palauttaa ristiin kaikissa kirjastoissa hyvin toimivan logistiikan ansiosta. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokonaislainaus vuonna 2013 oli 2,8 miljoonaa lainaa, joista 42 % rekisteröitiin pääkirjastossa. Elokuussa 2012 avattu uusi Palokan nykyaikainen aluekirjasto on ollut avaamisestaan alkaen erittäin suosittu ja nousi ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin toiseksi käytetyimmäksi kirjastoksi. Tietojärjestelmän vaihdon vuoksi kaikki kirjastopisteet olivat suljettuina syyskuussa kolmen viikon ajan, mistä johtuen lainaus väheni 5,2 % ja kävijämäärä 8,4 % edellisvuoteen verrattuna. Aukiolotunteja oli edellisvuotta vähemmän. Aukiolotuntien vähenemiseen vaikutti myös Keltinmäen kirjaston kaksi kuukautta kestänyt kiinniolo putkivaurioremontin vuoksi.

29 26 Kypärämäen pienkirjastossa kokeiltiin uudentyyppistä yhteistyötä: kirjasto teki Kypärämäen- Köhniön asukasyhdistyksen kanssa sopimuksen kirjastotilan aukipitämisestä kahtena asukasiltana viikossa yhdistyksen vapaaehtoisten valvojien turvin. Asukasyhdistyksen vapaaehtoiset olivat kirjaston tiloissa valvojan, eivät kirjaston työntekijän roolissa. Varsinaiset kirjastopalvelut olivat asukasiltoina rajalliset ja ideana oli enemmänkin lisätä olemassa olevan tilan käyttöastetta antamalla se alueen asukkaiden käyttöön niinä iltoina, jolloin kirjasto muutoin olisi suljettu. Kokeilu sai osakseen runsasta valtakunnallista huomiota. Jyväskylän kaupunginkirjasto täytti 150 vuotta. Juhlavuotta 2013 vietettiin helmikuun Lainanpäivästä alkaen monenlaisin asiakastapahtumin ja tilaisuuksin, joista osa järjestetään yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Tapahtumia oli kaikkiaan 301 kappaletta. Kirjastoaineiston uutuushankinta säilyi edellisvuoden tasolla. E-kirjojen lainaus aloitettiin kokeiluluonteisesti kesäkuussa Kirjastopalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa ( euroa vuonna 2012). Museopalvelut Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon toimistotilat muuttivat Tietotalosta Vapaudenkatu 28:een. Keski-Suomen museon arkisto muutettiin pääkirjaston kellariin tehtyyn käyttöarkistoon ja Salmirantaan kunnostettuun lepovarastoon. Uudet tilat nostavat Keski-Suomen museon sisäistä vuokraa ja hajasijoituksen vuoksi myös sisäisiä atk-kustannuksia. Keski-Suomen museon käsityöläiskotien kävijätavoite ylittyi moninkertaisesti. Museopalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa ( euroa vuonna 2012). Liikuntapalvelut Uusittu vesiliikuntakeskus AaltoAlvari otettiin käyttöön Alkuvuonna 2013 kävijämäärä oli huomattavasti suunniteltua pienempi. Syyskaudella kävijämäärät kasvoivat mm. tehostetun markkinoinnin ansiosta. Loppuvuonna kävijämäärä oli jo lähes suunnitellun mukainen. Koko kaupungin kattava lähiliikuntapaikkaohjelma valmistui. Ensimmäisten kohteiden toteuttamiseen saatiin rahoitus vuoden 2014 talousarvioon. Liikuntapalveluista kertyi palkattomia säästövapaita euroa ( euroa vuonna 2012). Jyväskylä Sinfonia Jyväskylä Sinfonian täyttöaste kohosi 95 prosenttiin. Orkesteri tuotti vuoden aikana yhteensä 79 musiikkitilaisuutta, joista konsertteja oli 63. Lukema on viime vuosina noussut huomattavasti, mikä johtuu palvelujen uudesta kohdentamisesta. Näistä esimerkkeinä ovat Taiteilijatapaamiset, Pikku Alkusoitot konserttien yhteydessä sekä erilaiset koulu- ja laitoskonsertit. Orkesterin taiteellisesta johdosta vuoden aikana vastasi Taiteellinen toimikunta, joka toi vierailevia kapellimestareita Jyväskylään eri puolilta maailmaa. Toukokuussa Jyväskylä Sinfonian uudeksi ylikapellimestariksi valittiin Ville Matvejeff, joka aloitti työssään vuoden 2014 alussa. Samalla valittiin orkesterin päävierailijaksi kapellimestari Moshe Atzmon. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Jyväskylä Sinfonialla on kumulatiivista ylijäämää euroa. Jyväskylä Sinfonia on ollut ylivuotisessa nettobudjetoinnissa vuodesta 2009 alkaen. Jyväskylän kaupunginteatteri Katsojamäärä lisääntyi katsojalla suunniteltuun nähden. Pääsylipputulot kertyivät huomattavasti arvioitua paremmin, sillä keväällä Myrskyluodon Maijalla ja syksyllä Shrek-musikaalla oli erityisen hyvä yleisömenestys. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Jyväskylän kaupunginteatterilla on kumulatiivista ylijäämää euroa. Jyväskylän kaupunginteatteri on ollut ylivuotisessa nettobudjetoinnissa vuodesta 2009 alkaen.

30 27 Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Varhaiskasvatuspalvelut Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta joulukuuhun yhteensä 115 lapsella. Palveluseteleihin ja palvelurahaan varatut määrärahat osoittautuivat riittämättömiksi lapsimäärän kasvuun suhteutettuna. Yksityiseen päivähoitoon varattu määräraha ylittyi eurolla. Kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta joulukuuhun 134 lapsella. Kotihoidon tuen määräraha ylittyi eurolla. Lisäksi kotihoidon tuen kuntalisään varattu euron määräraha ylittyi eurolla sen vuoksi, että Kela ryhtyi sopimuksen perusteella maksamaan alennettua (50 /kk/lapsi) kotihoidontuen kuntalisää vasta 1.3. alkaen. Liikuntapalvelut Toimintamenoissa säästettiin euroa, mikä sisältää energiakustannusten säästön euroa, palkattomista vapaista kertyneen säästön euroa ja sijaisten ja määräaikaisten palkkaamatta jättämisestä kertyneen säästön euroa. Loppuvuoden 2013 myyntituotot AaltoAlvarissa olivat ennakoitua suuremmat, mihin myötävaikuttivat tehostettu markkinointi, alennuskampanjat sekä tapahtumapäivät. Myös muilla liikuntapaikoilla tuli tuloja ennakoitua enemmän. Kokonaisuutena liikuntapalvelujen maksutulot ylittyivät noin eurolla. Jyväskylän kansalaisopisto Keski-Suomen ELY-keskus kilpailutti työvoimakoulutuksen/maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vuodelle Työvoimakoulutuksen talousarvio laadittiin varovaisesti vuoden 2012 talousarvion mukaisesti, koska kilpailutus ajoittui vasta vuoden 2012 marras-joulukuulle. ELY:n tarjouspyynnössä opiskelijatyöpäivien määrä oli korotettu :een. Kansalaisopisto korotti tarjouksessaan opiskelijatyöpäivän hintaa. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vuonna 2013 käyttöön otetun opetussuunnitelman mukaisesti jokaiseen kurssiin kuuluu vähintään kuuden viikon työharjoittelujakso. Opiskelijatyöpäivien määrän kasvu ja hinnankorotus sekä työharjoittelujaksojen henkilöstömenojen säästö aiheuttivat suurimman yksittäisen ylijäämän. On huomattava, että optiovuosina 2014 ja mahdollisesti 2015 kustannuksiin ei saa tehdä minkäänlaisia muutoksia (esim. indeksikorotuksia). Useimpia lukukausimaksuja korotettiin enemmän kuin 3 % (pyöristys tasasummiin), mikä ei vähentänyt opiskelijamäärää. Maksutulot kasvoivat huomattavasti yli talousarvion. Jyväskylän kaupunginteatteri Talousarvion alitus johtui pääosin kahden ison tuotannon, Myrskyluodon Maijan ja Shrekin ennakoitua huomattavasti suuremmasta myynnistä. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Varhaiskasvatus Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyy edelleen ja näihin palveluihin varattu määräraha vuonna 2014 on vuoden 2013 toteutuman suuruinen. Tältä osin talousarvion määrärahavaraus on riittämätön. Tästä aiheutuu ylitysuhka kasvun ja oppimisen määrärahaan vuonna Toimenpideohjelman laatiminen ylitysuhkan pienentämiseksi tai poistamiseksi kokonaan on aloitettu. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen talousarvion alituksen aiheutti pääosin erittäin lauha syksy, josta johtuen uimahallien kävijämäärä oli loppuvuonna ennakoitua suurempi ja energiakustannuksista saadut säästöt huomattavat. Vuoden 2014 talousarvion muuttaminen tämän perusteella ei ole perusteltua.

31 28 Jyväskylän kansalaisopisto Viime vuoden talousarvion alittumisen seurauksena kansalaisopiston valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ja muu tapahtumatuotanto voidaan pitää nykytasolla ilman talousarvion ylitysvaaraa. Jyväskylän kaupunginteatteri Ylivuotisen budjetoinnin kumulatiivisen ylijäämän turvin voidaan valmistella seuraavia isoja tuotantoja. Kaupunkirakennepalvelut Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Palvelu- ja organisaatiouudistuksen mukaisen toiminnan aloittaminen, uuden valtuustokauden käynnistyminen sekä kaupungin uudistetun sääntörakenteen haltuunotto vaikuttivat olennaisesti koko palvelualueen toimintaan. Talouden olennaisin muutos johtuu rakentamisen suhdanteesta. Maan myyntivoitot jäivät yli kaksi miljoonaa euroa tavoitteesta ja rakennusvalvonnan lupamaksutuotto noin euroa tavoitteesta. Tulojen vaje saatiin kurottua kiinni säästämällä mm. palveluostoissa ja henkilöstökuluissa. Talouden esitystapaa pystyttiin selkiyttämään uuden määräraharakenteen voimaantultua. Joukkoliikenteen seudullisessa viranomaistoiminnassa jatkettiin valmistautumista tapahtuvaan järjestämistavan muutokseen. Joukkoliikennejaosto on tehnyt päätökset tulevan lippu- ja maksujärjestelmän mukaisista vyöhykkeistä. Seudullisen kuljetusvälityspalvelun toiminnan aloittamisesta tehtävä selvitystyö käynnistettiin joulukuussa Jätehuollon yhdeksästä kuljetusurakasta kilpailutettiin neljä. Urakoiden kustannukset laskivat lähes viidenneksen. Uudet urakat käynnistyvät Jätehuollon nykyinen JHL-asiakasrekisteri on laajennettu JHL-toiminnanohjausjärjestelmäksi, joka täyttää jätelain vaatimukset. Järjestelmä käsittää tulevaisuudessa myös logistiikkaosiot, rakennusrekisterin sekä kaivorekisterin. Järjestelmä saadaan täysimääräisesti käyttöön maaliskuussa Saarissa sijaitsevat vapaa-ajan kiinteistöt kartoitettiin ja ne saatiin järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Pysäköinninvalvonnan henkilökunnan ammatillista osaamista parannetaan poliisiammattikorkeakoulun järjestämällä koulutuksella. Ensimmäiset henkilöt koulutettiin vuoden 2013 aikana ja yhteistyö jatkuu tulevina vuosina. Valvontajärjestelmän laajennuksella tehostettiin pysäköinninvalvontaa. Uuden ohjelmiston avulla voidaan puuttua mm. maksamattomiin virhemaksuihin ja kiekkopysäköinnin sääntöjen rikkomiseen. Kauppatorin toimintojen valmistelu- ja järjestämisvastuu siirtyi liikenne- ja viheralueille vuoden 2013 alussa. Vuoden aikana järjestettiin torikauppiaiden kanssa kaksi keskustelutilaisuutta, joissa valmisteltiin torijärjestyksen ja torikartan uudistukset. Vuoden 2013 aikana tarkistettiin maapolitiikan periaatteet sekä kaupungin yleiset tontinluovutusehdot. Erityisasumisen ja -palvelujen kohteita esitettiin, suunniteltiin ja varattiin uusien kaupungin periaatelinjausten mukaisesti. Toimintavuoden aikana myös asumisvisio ja yleiskaava saatiin työstettyä päätöksentekovaiheisiin. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen myötä asuntotoimen, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon viranomaispalvelut ja niitä tukevat laboratoriopalvelut yhdistettiin rakentaminen ja ympäristö -vastuualueeksi. Palvelua ja toimintatapoja kehitettiin vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin viranomaisnäkökulmaa unohtamatta. Organisaatiomuutos tiivisti tilojen käyttöä: ympäristönsuojelu muutti Eeronkadulta Rakentajantalolle ja ympäristöterveydenhuolto Väinönkadulta Eeronkadulle.

32 29 Multian kunta tuli mukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen vuoden 2013 alusta. Maakunnallinen pieneläinpäivystys aloitti ostopalveluna Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa päivystyspisteessä. Asuntomessujen pientalojen rakentaminen käynnistyi keväällä 2013 ja pientalojen laadunohjaus sitoi alkuvuodesta rakennusvalvonnan resursseja normaalia enemmän. Rakennusvalvonnasta yksi lupainsinööri siirtyi messujen aluevalvojaksi vuoden 2013 alusta. Rakennuslupa-arkiston digitalisointiprojekti siirtyi vuoden 2013 alusta maalaiskunnan aineiston digitointiin ja nyt merkittävä osa arkistossa olevista asiakirjoista voidaan toimittaa asiakkaalle sähköisessä muodossa. Skannattuja kuvatiedostoja on tuotettu vuoden loppuun mennessä noin kappaletta. Sähköisen rakennuslupapalvelun uusi versio otettiin käyttöön toukokuussa Jyväsjärven hapetus voitiin lopettaa järven parantuneen tilan vuoksi. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Kaupunkirakennepalvelujen kate toteutui euroa muutettua talousarviota huonompana. Tulosta voidaan pitää hyvänä, kun otetaan huomioon maan myyntivoittojen toteutuminen yli 2 milj. budjetoitua pienempänä. Käyttötaloustulot jäivät yhteensä n. 1,04 milj. euroa talousarviosta. Suurin selittävä tekijä oli maan myyntivoittojen jääminen 2,047 milj. euroa budjetoidusta. Myös maankäyttösopimusmaksut olivat 0,37 milj. euroa budjetoitua pienemmät ja Kankaan alueen vuokratuloja kertyi 0,25 milj. euroa vähemmän kuin oli arvioitu. Vastaavasti tuloja kertyi enemmän mm. jätehuollosta (0,8 milj. euroa), metsäpalveluista (0,4 milj. euroa) ja maanvuokratuloista (0,5 milj. euroa). Käyttötalousmenot alittuivat yhteensä n. 0,9 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Menosäästöjä kertyi lähes kaikilta vastuualueilta. Suurimpia yksittäisiä eriä olivat asuntomessujen pysäköintijärjestelyjen rakentamisen siirtyminen vuodelle 2014 (säästöä 0,4 milj. euroa). Hankkeen siirtyminen aiheuttaa paineita tämän vuoden talousarvioon. Rakentamisen ja ympäristön vastuualueella säästöjä syntyi kaikista palveluista lähinnä henkilöstömenoista ja palvelujen ostoista (0,5 milj. euroa). Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet -vastuualueen talous toteutui noin euroa arvioitua parempana. Merkittävin syy ( euroa) oli asuntomessujen pysäköintijärjestelyjen rakentamisen siirtyminen maanomistajan Seppälän alueen hulevesijärjestelyjen vuoksi vuodelle Vastaava summa rasittaa vuoden 2014 budjettia ja asia jouduttaneen korjaamaan lisätalousarviolla. Muut säästöt kertyivät vastuualueen palveluyksiköiden palkka- ja asiantuntijapalvelukulujen alittumisista. Pelastuspalveluiden Jyväskylän kaupungin maksuosuus esitetään kaupunkirakennepalveluiden määrärahassa. Maksuosuus on perinteisesti pysynyt tarkasti budjetoidun suuruisena. Katupalveluiden talous toteutui uudelleenpäällystyksiä lukuun ottamatta lähes talousarvion mukaisesti. Uudelleenpäällystyksiin jouduttiin käyttämään noin euroa suunniteltua enemmän. Viherpalveluiden tulot alittuivat euroa sisäisten palkkakustannusten arvioitua pienemmän tuloutuksen vuoksi ja menot ylittyivät noin euroa ennakoitua suuremman kunnossapitotarpeen vuoksi. Viherpalveluiden kate heikkeni yhteensä noin euroa talousarviosta. Satamapalveluiden tulot olivat noin euroa suuremmat kuin talousarviossa. Pääosa tuloista käytettiin ylläpitoon ja kate oli vain noin euroa talousarviolukuja parempi. Metsäpalveluiden talousarviota huomattavasti parempi kate johtuu pääosin ELY -keskuksen maksamasta metsien suojelukorvauksesta ( euroa). Jyväskylän kaupungin tukemien kaupunkilipputuotteiden myyntimäärä laski n. 7 % ja seutulipun myyntimäärä laski n. 2 %. Joukkoliikenteen lipputukeen arvioiduissa kustannuksissa tämä tarkoitti n euroa säästöä. Palveluliikenteen kustannukset alittuivat arvioidusta n eurolla. Joukkoliikenteen seudullisen toiminnan kustannukset pysyivät arvioidulla tasolla. Jyväskylän seu-

33 30 dullinen viranomainen sai joukkoliikenteen valtionavustuksia euroa, jotka jaettiin paikallisliikenteen ostoihin ( euroa), kaupunki- ja seutulipputukeen ( euroa), joukkoliikenteeseen integroituun palveluliikenteeseen ( euroa) ja seudullisiin hankkeisiin (1 240 euroa). Maltillinen 2 % korotus jätetaksaan tuotti yli euroa paremman käyttökatteen, mitä oli talousarviossa arvioitu. Jätehuollon talouden ennustettavuutta on vaikeuttanut kuntaliitoksista aiheutuneet kuljetusurakka-alueiden muutokset. Maankäytön talousarvio toteutui n. 1,17 milj. euroa budjetoitua heikompana. Suurin syy tähän oli maanmyyntivoittojen yli 2 milj. euroa budjetoitua pienempi toteuma. Säästötoimilla ja muiden tulojen lisääntymisellä saatiin ylitystä pienennettyä lähes euroa. Maan myynnissä näkyi rakentamisen heikko suhdanne. Useita tonttivarauksia jatkettiin, mutta toisaalta varausten peruutuksia ei tullut normaalia enempää. Suurimmat tehdyt kaupat koskivat Puukuokan ja Kortepohjan keskustan tontteja. Omakotitalotonttien kauppoja tehtiin hieman aiempaa vuotta enemmän. Tonttivaranto on sekä asunto- että yritystonttien osalta hyvä. Maanvuokratulot kasvoivat vähän edellisestä vuodesta. Rakennusten puruista, johtojen siirroista ja pilaantuneiden maiden kunnostamisesta aiheutuvat käyttötalousmenot pienenivät hieman edellisestä vuodesta. Tontit ja maanhallinnan kate toteutui noin euroa budjetoitua parempana. Asemakaavoituksen ja strategisen suunnittelun kate toteutui yhteensä n euroa budjetoitua parempana. Syy tähän oli pääasiassa investointeihin kohdistuneissa työtunneissa, joista saadaan tuloa käyttötalouteen, asiantuntijapalveluiden priorisoinnissa sekä lukuisista osaaikaisuuksista kertyneissä henkilöstömenosäästöissä. Kiinteistönmuodostus-palveluyksikön tulot jäivät noin euroa vajaiksi. Tämä johtuu selkeästi yksityisen kysynnän vähenemisestä. Vastaavasti menoissa pystyttiin säästämään noin euroa, joten talousarviosta jäätiin noin euroa. Yksityisen kysynnän laskusta johtuen resursseja on ohjattu yleisten alueiden mittaukseen. Niitä rekisteröitiinkin ennätysmäärä vuonna Kartta- ja mittauspalveluissa tulot ylittyivät n euroa budjetoidusta ja menoissa säästettiin n euroa. Kate toteutui noin euroa budjetoitua parempana. Rakentaminen ja ympäristö -vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa budjetoitua parempana. Vaikka vastuualueen tulot jäivät noin euroa budjetoitua pienemmiksi, tiukan menokurin ansiosta menosäästöt kattoivat tulovajeen. Rakennusvalvonnan toimintatulot jäivät euroa budjetoidusta, koska talousarviossa ennustettiin rakentamisen volyymin kasvavan, mutta se jäi edellisen vuoden 2012 tasolle. Säästöjä kertyi henkilöstömenoissa sekä palvelujen ostoissa euroa. Ympäristönsuojelun toimintatulot jäivät noin euroa talousarviossa esitettyä pienemmiksi, mutta toimintamenoista pystyttiin säästämään noin euroa. Ympäristöterveydenhuollon tulot jäivät pieneläinpäivystyksen osalta noin euroa talousarviossa esitettyä pienemmiksi. Koska terveys- ja elintarvikevalvonnan tulot ylittivät arvioidun ja palveluyksikön menoista säästyy noin euroa, toteutui toimintakate talousarviota parempana. Ympäristölaboratorio jäi talousarvion mukaisesta tulokertymästä noin euroa, mutta menoista säästyi noin euroa. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Hallinnon uudelleenjärjestelyt tulevat vaikuttamaan kaupunkirakennepalveluiden johdon tukipalveluiden organisoitumiseen. Asuntomessujen pysäköintialueiden toteuttamisen siirtyminen vuodelle 2014 tulee aiheuttamaan vuoden 2014 Asuntomessujen talousarvion menojen ylittymisen. Asuntomessujen järjestämisestä aiheutuvat eri vuosille jaksottuvat kokonaismenot eivät kuitenkaan tule ylittymään arvioidusta. Talousarvion yhteydessä tehtyjen palvelumuutosten (jalkakäytävien talvihoitovastuun osittainen siirtäminen takaisin kiinteistöille, ulkovalaistuksen sammutukset, leikkipuistojen ja uimarantojen lopettamiset jne.) toimeenpano ja tiedotus painottuvat keväälle Kesäkaudelle ajoittuvat vi-

34 31 herpalveluiden toimintojen lakkautukset ja syksyyn jalkakäytävien talvihoitovastuun siirtyminen osittain takaisin kiinteistöille. Talousarvion mukaiset säästöt eivät toteudu täysimääräisesti ja vuoden aikana on ratkaistava mm., kuinka jalkakäytävien talvihoitoon kevään 2014 aikana käytettävä rahoitus saadaan katettua. Koko katuverkostoa koskeva kuntotieto hyödynnetään saneerausten ja kunnossapidon ohjelmoinnissa sekä katuverkostoa koskeva korjausvelka lasketaan vuoden 2014 aikana. Omaisuudenhallinnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön sekä valvonnan toimintatapojen ja työkalujen kehittämistä jatketaan edelleen yhteistyökumppaneiden kanssa Joukkoliikenteen toimintamalli alueella muuttuu, kun aikaisemmista siirtymäajan sopimuksista siirrytään viranomaisen järjestämään liikenteeseen Liikenne on kilpailutettu syksyllä Liikenteen järjestämistavaksi on valittu bruttomalli. Järjestämistavanmuutoksesta johtuen henkilökuljetusyksikön henkilöstömäärä kasvaa kahdella henkilöllä. Lisäksi asiakaspalvelupisteen perustaminen ja talouden tehtävien hoitaminen työllistää myös yhteispalvelupisteiden ja talouspuolen työntekijöitä. Jätehuollon kate on ylittymässä siitä, mitä arvioitiin talousarviossa vuodelle Harkittavaksi tulee jätetaksan alentaminen tai tuloksen hyödyntäminen mahdollisen Mustankorkea Oy:n kaupan rahoittamisessa. Mikäli kauppa toteutuu, niin jätehuoltopalvelujen järjestäminen tulee harkita kokonaisuutena uudelleen. Kustannusvastuu ulkovalaistuksesta siirtyy yksityistiehoitokunnille ja avustukset laskevat vuodelle 2014 yli 40 %. Kunnallistekniikan investointeihin varatut määrärahat vähenevät noin 10 %:lla edellisestä vuodesta. Siitä huolimatta katujen saneerauksiin on pystytty osoittamaan aikaisempaa enemmän rahoitusta, eikä tilanne näin ollen aiheuta paineita katujen kunnossapidolle. Talouden epävarmuuden jatkuminen asettaa haasteita tulotavoitteen saavuttamiselle, erityisesti maanmyyntivoittojen toteutumisen osalta. Tulevan vuoden aikana maankäytöstä jää eläkkeelle neljä henkilöä ja tilalle tehdään vain yksi rekrytointi. Tämä aiheuttaa tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Maanostomääräraha pienenee vuoteen 2013 nähden ja siitä on edelleen kustannettava isoja purkuhankkeita. Maanostoa tehdään kuitenkin määrätietoisesti maanhankintaohjelmaa toteuttaen. Rakentaminen pysynee edelleen melko hiljaisena ainakin normaalin asuntotuotannon ja liikerakentamisen osalta. Hyvä tonttivaranto edesauttaa kuitenkin sopivien rakentamishankkeiden käynnistymistä. Asemakaavoituksen asiantuntijarahojen pienentyminen lisää oman suunnittelutyön osuutta. Tällöin laadullisten ja määrällisten tavoitteiden yhteensovittaminen on haasteellista (pidentää kaavoitusprosessin kestoa, kun tarkentavat suunnitelmat on tehtävä omana työnä, hidastaa ennalta suunnittelemattomien ja kaavoitusohjelman ulkopuolisten suunnittelukohteiden käynnistymistä jne.). Asemakaavoitettavia kohteita joudutaan jatkossa priorisoimaan entistä tarkemmin. Taloudellisesti vuosi 2014 tulee olemaan entistäkin haastavampi, joten se edellyttää yhä tarkkaa budjettiseurantaa. Rakentaminen pysyy viime vuoden tasolla, eikä selvää nousua ole vielä näkyvissä. Lomauttamiset ja niiden pelko vaikuttanee negatiivisesti tulevaan asuntorakentamiseen. Alhainen korkotaso vaikuttaa puolestaan myönteisesti kaikkeen rakentamiseen. Vastuualueen toiminnalliset haasteet liittyvät myös resurssien niukkuuteen, mutta tämä antaa samalla mahdollisuuden tarkastella toimintatapoja uudella tavalla. Vuoden 2014 alusta aloitettiin yhteistyö Toivakan kunnan kanssa ympäristö- ja maa-aineslupien valmistelussa. Toivakalle myydään maa-aines- ja ympäristölupien valmistelun asiantuntijapalveluita.

35 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kertoo Jyväskylän kaupungin palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä Kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden lopussa yhteensä työntekijää, joista vakituisessa ja 280 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Jyväskylän kaupungin henkilöstön rekrytointia ohjaa kaupungin yhteinen henkilöstösuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä palvelualueittain talous- ja henkilöstöhallinnon avulla. Henkilöstösuunnittelua on ohjannut määrällinen talouden tasapainottamiseen tähtäävä henkilöstösuunnittelu, joka on henkilöstömäärää vähentävä. Palvelutarpeet, organisaatiorakenteen muutokset sekä talouden heikentyminen vuona 2013 ovat edellyttäneet toimenpiteitä, joissa palvelualuekohtaisen henkilöstösuunnittelun tavoitteena on ollut tarkka mitoitus, kohdentaminen sekä uudelleen sijoittaminen terveydellisin sekä osaamisperustein. Taulukko 1 Henkilöstön määrä ja rakenne Sivutoim. vakituiset Sivutoim. määräaik Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Sijaiset Työllistetyt Konsernihallinto ja kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset 0 Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus Henkilöstö yhteensä Kaupungin vakituinen henkilöstö on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna kahdeksalla työntekijällä. Nykyisellä palvelurakenteella vakituisen henkilöstön mitoitus peruspalveluissa on lähes vakio. Henkilöstöpoistuma oli vuonna 2013 yhteensä 344 henkilöä ja tilalle rekrytoitiin 336 työntekijää. Rekrytointeja ohjaa täyttölupamenettely, jossa arvioidaan jokaisen tehtävän perusteet. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä liikelaitoksissa. Liikelaitoksissa henkilöstöpoistuma on ollut suurinta Altekin Aluetekniikassa, Talouskeskuksessa sekä Työterveys Aallossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärän kasvu on johtunut palvelutarpeen kasvusta ja avointen terveydenhuollon virkojen täyttämisestä. Sosiaalipalveluissa lastensuojelun oman toiminnan kehittäminen on lisännyt henkilöstömäärää. Kasvun ja oppimisen henkilöstömäärä on pysynyt lähes samana perusopetuksen oppilasmäärän ja päivähoidossa olevien lasten määrän pysyessä ennallaan. Sijaisten käyttö väheni edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä perusopetuksen ohjeistuksen myötä. Vuonna 2013 sijaisia käytettiin keskimäärin 100 henkilötyövuoden verran vähemmän kuukaudessa kuin edellisenä vuonna. Keskitetyn sijaisvälityksen kautta vastaanotettiin esimiehiltä yhteensä 660 sijaispyyntöä, joista saatiin täytettyä 438 kpl. Suurimmat ammattiryhmät koostuvat sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Eniten sijaisvälitystä käyttivät kotihoito, terveyskeskussairaalat, päivähoito ja palveluasumisen yksiköt. Sijaisrekrytoinnissa haastateltiin vuoden aikana 257 sijaisehdokasta. Sijaisten käyttö on laajinta hoito- ja hoivatyössä kesälomakauden aikana. Sijaisten käyttö on vähentynyt eniten vanhus- ja

36 33 vammaispalveluissa prosessien kehittämisen, varahenkilöstön vakiintumisen sekä asiakaspaikkojen vähentämisen myötä. Peruspalveluissa on laadittu ohjeistukset lyhytaikaisten sijaisten käyttöön siten, että vuoden aikana sijaisuudet hoidettiin työtehtäviä jakamalla ja uudelleen järjestelyin. Määräaikaista henkilöstöä kaupungilla työskenteli vuoden 2013 aikana keskimäärin 200 henkilötyövuotta kuukaudessa. Määräaikaista henkilöstöä työskentelee pääosin erilaisissa projekteissa, hankkeissa tai avoimen tehtävän hoitajana. Työllistettyjä kaupungilla työskenteli yhteensä 152 henkilöä, eniten kasvun ja oppimisen palveluissa. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki tarjosi koululaisille ja opiskelijoille yhteensä 346 kesätyöpaikkaa. Tehtävistä arvottiin 100 kahden viikon mittaista kesätyötä peruskoulun päättäneiden nuorten kesken. Järjestelmän kautta vastaanotettiin yli hakemusta. PÄÄTTYNEET VAKITUISET PALVELUSSUHTEET 2013 Eläke Eronnut Muu syy Päättyneet yht. Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus YHTEENSÄ Taulukko 2 Päättyneet palvelussuhteet Jyväskylän kaupungin palveluksesta poistui yhteensä 344 työntekijää. Suurin syy on eläkkeelle jääminen. Vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 185 työntekijää ja keskimääräinen eläköitymisikä oli 62,5 vuotta vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 58,8 vuoden iässä.

37 34 Henkilöstökustannukset Henkilöstömenot (1000 ) TP 2012 TP 2013 Yhteensä Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos ( ) Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos (%) -0,6 % Henkilöstömenojen muutokseen vaikuttavat syyt: Sopimuskorotuksien vaikutus (1,88 %) Lomapalkkajaksotuksen muutos TP 2012-TP 2013 (-1,29 %) Eläkemenoperusteiset maksut (0,47 %) Varhaiseläkemenoperusteiset maksut (-0,18 %) -610 Vakituisen henkilöstön määrän muutokset ja palkkauksen tarkistukset (0,38 %) Sijaisten henkilöstömenot (-0,98 %) Määräaikaisten henkilöstömenot (-0,30 %) Luottamushenkilöpalkkiot (-0,10 %) -351 Muiden henkilöstömenoerien muutokset TP 2012-TP2013 (-0,22 %) Yhteensä Taulukko 3 Henkilöstökustannukset Vuonna 2013 henkilöstömenot olivat euroa. Jyväskylän kaupungin vertailukelpoiset henkilöstömenot pienenivät edellisvuodesta -0,6 %, kun valtakunnallisesti kasvu oli Valtiovarainministeriön ennakkotiedon mukaan 2,0 %. Henkilöstökustannukset sisältävät maksetut palkat ja palkkiot sekä sivukulut sisältäen eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Henkilöstökustannuksissa on mukana myös lomapalkkajaksotus sekä joitain eriä takautuvia palkkoja. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi takautuvat palkanoikaisut, palkkauspäätökset muun muassa vuosisidonnaisista lisistä sekä työaikakorvaukset, jotka maksetaan työaikajakson päätyttyä. Määräaikaisten henkilöstömenot sisältävät myös toimeksiantosuhteiset, sivutoimiset palomiehet sekä palkkionsaajat. Muut henkilöstömenoerät pitävät sisällään esimerkiksi työeläkemaksuja, tapaturmavakuutusmaksuja, tapaturmakorvauksia sekä maksuja vakuutusyhtiöille. Henkilöstökustannusten vertailukelpoinen muutos vuoteen 2012 oli euroa. Merkittävä muutos henkilöstömenoissa vuoteen 2012 oli parempi varautuminen lomapalkkajaksotukseen. Myös sijaisten käyttö oli vuotta 2012 vähäisempää joka kuussa. Esimerkiksi joulukuussa 2013 sijaisia oli 74,9 henkilötyövuotta vähemmän kuin joulukuussa Sijaisten henkilöstömenot olivat 3,3 miljoonaa euroa vuotta 2012 pienemmät. Vastaavasti myös määräaikaisten henkilöstön menot olivat aiempaa pienemmät. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstökustannuksista ilman sivukuluja ja lomapalkkajaksotusta oli euroa (vuonna 2012 palkat ja palkkiot euroa). Pelkästään palkkoja ja palkkioita tarkasteltaessa henkilöstökustannukset kasvoivat 1,8 miljoonaa euroa. Valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskorotusten vaikutus oli suurin henkilöstömenoja kasvattava tekijä, sivukuluineen yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Säästösyistä pidetyistä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi noin 1,1 miljoonaa euroa. Tarkempi analyysi henkilöstövoimavaroista on tilinpäätöksen liitteenä.

38 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tietohallinnon toiminnalliset riskit Tietoturva- ja tietojärjestelmäriskeihin on varauduttu eri keinoin ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa tehdyissä sopimuksissa huomioidaan toiminnan jatkuvuudelle asetettuja vaatimuksia. Tietoturvariskillä tarkoitetaan epäedullisia seuraamuksia, jotka voivat aiheutua siitä, että tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata. Tietojärjestelmäriskit koostuvat mm. teknisten järjestelmien häiriöistä ja puutteellisuuksista ja kattavat esimerkiksi laitteisto-, ohjelmisto- ja tietoliikenneriskit. Kaupungilla on koko konsernia koskeva kaupunginhallituksen hyväksymä tietoturvapolitiikka, jossa määritellään tietoturvan toteuttamisen periaatteet, menettelytavat ja ohjeet tietoturvan varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tietoturvapolitiikkaan liittyvät tarkemmat käytännön ohjeet määritellään tietoturvan työryhmän hyväksymissä tietoturvastandardeissa sekä tietohallinnon ja käyttäjien tietoturvakorteissa. Tietoturvaohjeistuksen päivittäminen aloitettiin syksyllä 2013 ja tietoturvan työryhmä käsittelee asia tammikuun 2014 kokouksessa. Ohjeistuksessa tullaan huomioimaan myös alan uudet trendit mm. pilvipalvelujen käyttö. Jyväskylän kaupungin perusturvapalveluissa pyritään korkeaan tietosuojaan asiakkaiden ja potilaiden yksityisyyden turvaamiseksi. Henkilöstön tietosuojaohjeet on päivitetty Tietoturvan työryhmä käsittele perusturvan tietosuojaraportin vuosittain. Kaupungin kaikilla tietojärjestelmillä on omistaja, joka määrittää ja hyväksyy eritasoiset käyttöoikeudet järjestelmiin. Tämä antaa hyvän suojan tahatonta tietojen muuttamista tai tuhoamista vastaan. Myös säännöllisten varmuuskopioiden ottaminen suojaa tahalliselta tiedon hävittämiseltä. Osassa järjestelmiä voidaan lokitiedoista seurata tietosisältöihin tehtyjä muutoksia. Henkilökunta sitoutuu työsopimuksen allekirjoituksella vaitioloon. Teknisiin tietojärjestelmäriskeihin on varauduttu koskien palvelinlaitteita, levyjärjestelmää ja tietoverkkoja. Perusterveydenhuollon tietokannat ja palvelimet on yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa (alueeffica) keskitetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin konesaliin (palvelimien fyysinen kahdennus eri tiloihin suunnitteilla, sähkön syöttö varmennettu varavoimalla). Kaupungin kahdessa konesalissa on kummassakin kahdennettu UPS-laitteisto. Kaupungin vuonna 2013 käyttöönotetussa toisessa konesalissa on UPS:ien lisäksi varavoima sekä laitetilalle dedikoitu jäähdytys. Kaupungin kriittisiä palvelimia on kahdennettu, palvelinten levyt on kahdennettu eri RAID-tasoilla ja levyjärjestelmän kaikki komponentit on kahdennettu. Operaattorin nieluliittymä on kahdennettu kahteen eri konesaliin, jotka on liitetty toisiinsa hallintokorttelin fyysisellä verkolla. Vakioitu laiteympäristö ja palvelinten virtualisointi mahdollistaa nopeat varalaitejärjestelyt. Palvelinten huoltosopimukset ja vasteajat on määritelty järjestelmien kriittisyyden mukaan. Dataverkossa yhteyden kriittisyyden mukaan on määritelty SLA-palvelutasot (Service Level Agreement). Tietotekniikkatoiminnan jatkuvuussuunnitelma kattaa toimintaohjeet kriisitilanteissa, kun keskeytyksen aiheuttaa vika tietoliikenteessä, ohjelmistoissa tai palvelimissa, haittaohjelman aiheuttama häiriö tai sähkökatkos. Kaupungilla on menossa tietoturvakartoitus, jonka suorittaa käytännössä BDO Audiator Oy. Kartoitus tehdään osana vuoden 2013 lakisääteistä tilintarkastusta. Loppuraportti valmistuu tammikuun 2014 kuluessa ja sen jälkeen se tulee kaupungin viralliseen käsittelyyn toimenpide-ehdotuksineen. Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Energia kilpailuttivat uuden dataverkkoratkaisun vuoden 2013 aikana. Uusi sopimus tuli voimaan alkaen. Elisa toimittaa modernin, suorituskykyisen, turvallisen ja toimintavarman verkon. Uusi palomuuriratkaisu mahdollistaa tietoturvatason nostamisen, virustorjunnan ja paremman verkkoliikenteen valvonnan ja haittaohjelmien suodatuksen. Uudet käyttöön otetut sopimusmallit ja palvelutasositoumukset mahdollistavat joustavan yhteistyön.

39 36 Dataverkko-operaattori Elisan toimittama dokumentaatio kattaa yrityksen toteuttaman viestintäverkon fyysisen suojauksen ja varautumissuunnitelman yhteenvedon. Viestintämarkkinalain ( /393) 90 mukaisesti Elisalla on velvollisuus varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lain 13 luvun mukaisesti viestintäverkot ja viestintäpalvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa. Rahoitusriskit Jyväskylän kaupungin rahoitusriskit liittyvät lainasalkkuun, joka koostuu sisäisen pankin lyhytaikaisista lainoista konsernilta (kassalainat + konsernitilillä olevat tyttärien varat, yhteensä 51,7 milj. euroa ) ja lyhytaikaisista kuntatodistuksista (8,0 milj. euroa ) sekä pitkäaikaisista velkakirjalainoista, joita kaupungilla oli vuoden 2013 lopussa noin 337,2 milj. euroa. Näin laskettu lainasalkku oli yhteensä 396,9 milj. euroa. Koko lainasalkusta vaihtuvakorkoista oli 367,5 milj. euroa (93 %) ja kiinteäkorkoista 29,4 milj. euroa (7 %). Kaupunki ottaa pitkäaikaiset lainat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisina ja suojautuu korkoriskiä vastaan yksinkertaisilla korkosuojausinstrumenteilla, joita oli yhteensä 130 milj. euroa. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on säilyttää riittävä viitekorkohajautus ja rajoittaa korkomarkkinariskin aiheuttamaa tulosvaikutusta pitkällä aikavälillä. Kaupungin lainasalkun suojausaste oli vuoden 2013 lopussa 40 %. Lainasalkun keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,75 %. Pitkäaikaisista lainoista vaihtuvakorkoisia oli noin 307,8 milj. euroa (91 %) ja kiinteäkorkoisia noin 29,4 milj. euroa (9 %). Lainoista 95,5 % oli kertalyhenteisiä ja keskimääräinen lainojen juoksuaika oli 7,4 vuotta. Pitkäaikaisten lainojen keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko (sis. korkosuojaukset) oli 2,05 %. Kuntarahoitus Oyj:n osuus lainoista oli 99,0 %. Yleisellä tasolla rahoitusriskeistä vuoden 2013 osalta voidaan todeta, että kaupungilla ei ole valuuttariskiä, koska maksuliikenne ja rahoitus hoidetaan euroissa. Pitkäaikaisen varainhankinnan saatavuuden sekä likviditeetti- eli maksuvalmiusriskin näkökulmista vuosi 2013 oli ongelmaton. Pitkäaikaisten lainojen marginaalitasot nousivat kuitenkin aiempaa korkeammalle tasolle, kun rahoitussektori varautui tiukentuvaan vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimuksia koskevaan EUlainsäädäntöön. Luottoriskiä arvioitaessa on syytä todeta, että kaupunki on myöntänyt antolainoja (225,5 milj. euroa) ja takauksia (741,5 milj. euroa) lähinnä kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille, mutta vuoden 2013 aikana ei ilmennyt tilanteita, joissa näiden yhteisöjen maksukyky olisi merkittävästi heikentynyt. Euroalueen vaatimaton talouskasvu ja epävarmat talousnäkymät pitivät korkotason historiallisen alhaisella tasolla koko vuoden, eikä talousarviossa ennakoitua maltillista korkotason nousua tapahtunut. Vahinkoriskit Kaupunki on määritellyt taloudellisen ja toiminnallisen riskinkantokykynsä vuonna Riskiselvityksen pohjalta on päädytty kattamaan vahinkoriskejä lakisääteisten vakuutusten lisäksi hallinnon vastuuvakuutuksella, ryhmätapaturma- sekä matkavakuutuksella. Omaisuuteen kohdistuvien vahinkojen osalta vakuutettuna ovat kiinteistöt irtaimistoineen, muu erillisirtaimisto sekä ajoneuvot. Vakavien kiinteistöihin kohdistuneiden vahinkojen varalta kaupungilla on erillinen lisäturvavakuutus, joka kattaa esimerkiksi väistötilatarpeista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi kaupungilla on erillisvakuutuksia, kuten kaupunginteatterin keskeytysvakuutus. Osan omaisuuteen kohdistuvista riskeistä kaupunki ottaa kantaakseen, esimerkiksi museoiden vierailevien taidenäyttelyiden omaisuus, joiden omavastuu on katettu kaupungin omalla 0,5 milj. euron vakuudella.

40 37 Henkilövahinkoriskit Kaupungissa toteutettiin vuoden 2013 aikana henkilöstön työturvallisuusriskien kartoitus. Työyhteisöittäin toteutetun riskienarvioinnin vastausprosentti oli noin 70. Kartoituksen henkilövahinkoriskien hallinnan kannalta merkittäviä tuloksia oli mm. se, että noin puolet vastanneista työyhteisöistä koki fyysisen tai sanallisen väkivallan uhkaa työssään. Työtiloista tai fyysisistä työskentelyolosuhteista parantamisen varaa löydettiin noin joka kolmannesta työyhteisöstä. Henkilöstön osaamisriskin kannalta merkittävä tulos oli työpaikkojen ajantasaisen perehdyttämissuunnitelman puuttuminen noin joka neljänneltä työpaikalta. Kaupungin henkilöstön lähettämiä vaara- ja uhkatilanneilmoituksia kirjattiin vuoden 2013 aikana 777 kpl, joista suurin osa tuli vanhus- ja vammaispalveluista (297 kpl) sekä kasvun ja oppimisen palveluista (262 kpl). Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia uusia työtapaturmia kirjattiin 2013 vuoden aikana 293 kappaletta ( kpl) sekä työmatkatapaturmia 212 kpl ( kpl). Vakuutusyhtiön maksamat korvaukset tapaturmista laskivat euroon edellisen vuoden yli 0,9 miljoonasta eurosta. Hallinnon riskit ja oikeudenkäynnit Hallintotehtävien laadussa ja ajantasaisuudessa ei ole esiintynyt merkittäviä puutteita. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksistä vireillä olevista valituksista ja oikaisuvaatimuksista kootaan yhteenveto kaupunginhallitukselle vuosittain. Vuoden 2013 lopussa (KH /14) oli vireillä kuusi asiaa hallinto-oikeudessa, viisi asiaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja yksi markkinaoikeudessa. Vireillä olevien asioiden mahdolliset taloudelliset seuraamukset eivät ole merkittäviä kaupungin taloudellinen kantokyky huomioon ottaen. Kaupunki on mukana kolmessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. 1. Noin 20 kuntaa ja kuntayhteisöä on nostanut kanteen Nordea Pankki Suomi Oyj:tä vastaan pankin yksipuolisesta lainamarginaalin nostosta. Kuntien ja kuntayhteisöjen taloudellinen intressi on yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupunkikonsernin osuus on noin 37,5 % ja Jyväskylän kaupungin alle yksi prosentti. Käräjäoikeuden tuomio asiassa annettiin Käräjäoikeus hylkäsi kantajien vaatimukset. Kantajat valittivat asiasta hovioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksensä Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti kunnat myötäpuolineen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, jotka käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa olivat yhteensä noin euroa. Kantajien oikeudenkäyntikulut olivat vastaavasti noin euroa. Hovioikeuden tuomiosta haetaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. 2. Ns. asfalttikartellioikeudenkäynnissä noin 40 kuntaa ja valtio vaativat yhteensä yli 120 miljoonan euron vahingonkorvauksia kahdeksalta asfalttifirmalta. Jyväskylän kaupungin vahingonkorvausvaatimus oli noin euroa. Käräjäoikeus antoi asiasta ratkaisunsa Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat maksamaa kaupungille vahingonkorvausta noin 1,5 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen sekä tuottokorkoa tuomion mukaisesti määrätyille erille. Vastaaja velvoitettiin lisäksi maksamaa kaupungin oikeudenkäyntikulut. 3. Ns. puukartellioikeudenkäynnissä noin 30 kuntaa on nostanut korvauskanteen raakapuukartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan. Jyväskylän kaupungin vahingonkorvausvaatimus on noin 1,0 miljoonaa euroa. Asian oikeuskäsittelyä on edelleen kesken.. Viisi kaupungin tytäryhteisöä on mukana 10 muun kuntayhteisön kanssa oikeudenkäynnissä, joka koskee Svenska Handelsbanken AB:n Suomen sivukonttoritoiminnan yksipuolista lainamarginaalin nostoa koskevaa riita-asiaa. Kuntayhteisöjen taloudellinen intressi on yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen osuus on noin 19 %.

41 38 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kuntien ja kuntayhteisöjen yhteisen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti yhteisöt korvaamaan yhteisvastuullisesti Svenska Handelsbanken AB:n Suomen sivukonttoritoiminnan oikeudenkäyntikulut. Yhteisöt valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisunsa Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti kantajat maksamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus- ja hovioikeusvaiheesta aiheutui oikeudenkäyntikuluja kuntayhteisölle noin euroa ja pankille noin euroa. Hovioikeuden tuomiosta on haettu valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

42 Ympäristötekijät Ympäristötilinpäätös on esitetty osana kaupungin varsinaista tilinpäätöstä tilikaudesta 2009 lähtien. Ympäristömenojen ja -tulojen esittämisen lähtökohtana on vertailukelpoisen tiedon tarve sekä kaupungin oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta. Ympäristötilinpäätös kuvaa kaupungin ulkoisia ympäristömenoja, -tuloja ja -investointeja kattaen kaupungin yksiköt sekä liikelaitokset. Ympäristömenot ja -tulot sisältyvät useisiin tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. Aktivointiedellytykset täyttäneitä ympäristömenoja taas sisältyy useisiin taseen eriin. Näiden lisäksi ympäristöasioita esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa sekä pakollisina liitetietoina että harkinnanvaraisina, meno- ja tulolajeittain eriteltyinä erillisinä liitetietoina. Ympäristöasioiden huomioiminen Kaupungilla on käytössään ympäristöjärjestelmä, jonka lähtökohtana ovat soveltuvin osin EU:n EMAS-asetus (the Eco-Management and Audit Scheme) (EY) N:o 1221/2009 sekä kansainvälisen ympäristöstandardin EN ISO 14001:2004 sisältö- ja muotovaatimukset. EMAS on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa. Yleisesti vastuu ympäristöasioiden huomioimisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty vuonna 2010 ja sen mittarit kesällä Kaupungilla on energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimenpidesuunnitelma vuosille Valtuustokausittain laaditaan lisäksi laajempi ympäristöraportti. Vuoden 2013 alusta kaupungin ympäristöjärjestelmä siirtyi konsernihallintoon, kaupunkikehityksen vastuualueelle, yhden henkilön resursseilla. Vuoden aikana ympäristöauditoitiin Kylän Kattauksen Ristonmaan ateriakeskus, Tikkakosken keskuskeittiö ja Keski-Palokan koulun palvelukeittiö sekä liikuntapalvelujen Vaajakosken liikuntapuisto. Vaajakummun koulun kestävän kehityksen sertifikaatin uusinta-auditointiin valmistauduttiin itsearvioinnein. Konsernihallinnon ympäristötyöryhmä koottiin ja ympäristökäsikirjan päivitys aloitettiin. Johdon katselmukset valmisteltiin ja pidettiin sivistyksen ja perusturvan johtoryhmissä. Henkilöstön kevään ympäristöpäivän teemana oli Isot edellä, pienet perässä ja syksyn ympäristöpäivän teemana Resurssiviisas Jyväskylä. Ympäristökoulutus vastuualueille oli vähäistä. Maaliskuussa Motiva palkitsi Jyväskylän kaupungin valtakunnallisella Kestävän julkisen hankkijan edelläkävijä -palkinnolla. Kaupungin oma Ympäristöteko palkinto myönnettiin liikuntapalveluille veteraanien yleisurheilun hallimestaruuskisojen ympäristösuunnitelmasta. Alueellisessa viestinnässä eniten näkyi Sitran Resurssiviisas Jyväskylä -hanke. Kaupungin ympäristöyhdyshenkilöt valmisteltiin tuomaan kokeiluihin mukaan oman työyksikkönsä ympäristöohjelmien kehittämistarpeista nousseita ideoita (näyttävimpinä 2013 hukkaruoka ja maaainespankki). Sidosryhmäyhteistyöhön liittyen toukokuussa Jyväskylän yliopisto sai kahden vuoden työn jälkeen Green Office -merkin käyttöoikeuden. Joulukuussa 5 15 keskisuomalaista opistoa teki päätöksen lähteä tavoittelemaan keke-sertifiointia KESO-hankkeen kahden vuoden rahoituksella, OKKA-säätiön valtakunnalliset vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Kaupunki tarjoaa hankkeeseen asiantuntija-apua. Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat erät Ympäristöntilinpäätös koskee kaupungin omaa toimintaa ja ympäristötilinpäätöksessä ovat siten mukana kaupungin yksiköiden sekä liikelaitosten tiedot. Seudullisten yksiköiden osalta on huomioitu ainoastaan Jyväskylän kaupunkia koskevat erät. Ympäristönsuojeluun liittyvien toimintojen johdosta syntyvät menot ja tulot otetaan sellaisenaan mukaan ympäristötilinpäätökseen, mikäli toimintojen ensisijaisena tarkoituksena ovat ympäristönsuojelulliset syyt. Tällöin noudatetaan niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta. Toiminnot, joiden sivuhyötyinä syntyy ympäristöhyötyjä, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Tämä ei kuitenkaan rajaa pois sellaisia tapauksia, joissa ympäristömenon tai -tulon osuus on selvästi eriteltävissä. Mukaan ei lueta toimenpiteitä, joissa menoja tai tuloja ei synny, vaikka ne tehtäisiinkin ympäristönsuojelullisin perustein. Ensisijaisuuden periaatteen ohella noudatetaan niin sanottua erotuksen periaatetta, jonka mukaan ympäristökustannukseksi huomioidaan vaihtoehtoisten kustannusten erotus silloin, kun ympäristönsuojelullisista syistä

43 40 esimerkiksi ostetaan kalliimpi kahdesta vaihtoehdosta. Myös erotuksen periaatetta noudatettaessa ympäristömenon tai -tulon osuuden tulee olla riittävän luotettavalla tavalla arvioitavissa. Ympäristötilinpäätöksen tiedot pohjautuvat kirjanpitoon. Tilikaudelle suoriteperusteisesti kohdistetut ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit kerättiin erillisellä sähköisellä tiedonkeruulomakkeella palvelukokonaisuuksittain. Lomakkeella kerättiin tiedot myös yksiköiden ja liikelaitosten ympäristöveloista ja -vastuista. SAP-järjestelmästä saatavaa listausta ympäristömenoista ja -tuloista hyödynnettiin erillisellä tiedonkeruulomakkeella saatavien tietojen oikeellisuuden tarkistamisessa. Ympäristöperusteisten verojen ja veroluonteisten maksujen osalta erillisinä erinä selvitettiin valtion jäteveron, polttoaineverojen sekä ajoneuvoverojen ympäristöperusteisten osien suuruus. Lisäksi selvitettiin sähköveron energiavero-osan suuruus. Autoveroja kaudelle ei kohdistunut. Ympäristöperusteisista veroista jätevero on täysin ympäristöperusteinen. Sähkövero on säädetty taloudellisista näkökulmista, mutta sillä on katsottu olevan välillinen ympäristövaikutus. Jätevero määräytyy suoraan kaatopaikalle toimitettuihin jätemääriin perustuen ja sähkövero sähkön kulutustietoihin ja - arvioihin perustuen. Polttoaineverot laskettiin polttoaineiden kokonaisostomäärän sekä polttoaineostojen polttoainekohtaisten jakaumien avulla arviolaskentana. Ajoneuvoverot laskettiin päiväkohtaisten vero-velvoitteiden perusteella. Fiskaalisen perusteensa vuoksi sähköveroa (energiaveroosa ) ei ole laskettu mukaan ympäristöperusteisiin veroihin. Ottaen huomioon jälkikäteinen tiedonkeruumenetelmä, tietojen toimittajien suuri määrä sekä tiedonkeruun perustuminen yksiköiden tiedonkerääjien ympäristömäärittelyjen tuntemukseen sekä tietoisuuteen mahdollisista tilikauden aikana kirjatuista ympäristöeristä on mahdollista, että ympäristöeristä puuttuu yksittäisiä kokonaisuuden kannalta merkitykseltään pieniä eriä. Ympäristötilinpäätöksen tietoihin liittyen ei ole tiedossa merkittäviä ympäristöeriä, jotka olisivat jääneet tilinpäätöksen tietojen ulkopuolelle. Ympäristölainsäädännön rikkomisesta johtuvat sakot ja maksut eivät sisälly esitettyihin ympäristömenoihin. Ympäristömenot ja -tulot Tilikauden ympäristömenot olivat yhteensä euroa ja tulot euroa. Menot kasvoivat edellisvuodesta 2 prosenttia ja tulot 11 prosenttia. Merkittävimmän yksittäisen erän sekä kokonaisympäristömenoista että -tuloista muodosti jätehuolto. Jätehuollon tulot olivat 87 prosenttia kokonaisympäristötuloista ja jätehuollon menot (ml. jätevero) 59 prosenttia kokonaisympäristömenoista. Erien suuruuden taustalla ovat kaupungin asukkailleen järjestämät asumisesta syntyvän jätteen jätehuollon ja siihen rinnastettavat julkisen sektorin jätehuollon palvelut. Suorien jätehuollon menojen lisäksi jätehuollon järjestämisestä aiheutunut euron jäteveromaksu määräytyy kaatopaikalle toimitetun jäteveron alaisen jätteen tonnimäärän mukaisesti (vuoden 2013 alusta 50 euroa/tonni). Toiseksi suurimmat ympäristömenojen erän (14 %) muodosti ekotehokkuutta parantavaan toimintaan lukeutuvat erät. Kolmanneksi suurimman menoerän (9 %) muodostivat ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut. Ympäristötulojen puolella toiseksi suurimman erän muodostivat luonnon- ja maisemansuojelun tuloerät (7 %) ja kolmanneksi suurimman tuloerän ekotehokkuutta parantavaan toimintaan lukeutuvat erät (4 %). Ekotehokkuutta parantavaan toimintaan sisältyvän energiatehokkuussopimukseen liittyvän ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen menot ( ) muodostivat yksinään 8 prosenttia kokonaisympäristömenoista ja siihen liittyvät rahoitustulot ( ) 3 prosenttia kokonaisympäristötuloista. Hanke on toteutettu leasingrahoituksella ja sen laskennallisen vuosittaisen säästön ( ) mukainen arvioitu takaisinmaksuaika on noin kuusi ja puoli vuotta. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Taustalla on EU-direktiivi, jonka tavoitteena on säästää yhteisön energiankulutuksesta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tilikaudella ei tehty lainkaan ympäristöinvestointeja. Avustuksia kaupunki antoi Annetut avustukset koostuivat vesiosuuskunnille annetuista vesihuoltoavustuksista viemäriverkoston rakentamiseen ( ), Jyväskylän yliopistolle annetusta luontomuseon avustuksesta ( ), JAPA ry:lle (Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda ry) annetusta avustuksesta perustoiminnan

44 41 tukemiseen ( ), kaupungin työntekijöille kohdennetuista työsuhdematkalipputuista ( ), Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:lle annetuista avustuksesta pyöräilyviikon järjestämiseen (7 787 ) sekä Luontoliitolle annetusta avustuksesta lasten luontokouluun (100 ). Avustuksia saatiin ( ). Nämä olivat ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen toteuttamiseen ( ), ELY-keskuksen tuki energiakatselmuksille ( ), Keski-Suomen liiton avustus Minun kulttuuriperintöni -hankkeelle ( ), ELY-keskuksen avustus pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ( ) sekä Maaseudun sivistysliiton avustus ympäristöluotsihankkeelle ). Ympäristövastuuvaraukset ja vakuudet Tilikauden alussa taseen pakollisiin varauksiin sisältyi Altekin euroa. Tilikauden aikana varauksista käytettiin euroa Leppäveden sora-alueen sekä Mustalammen, Palokan ja Nenäinniemen maankaatopaikkojen maisemointeihin. Varauksia lisättiin eurolla. Varaukset käytetään vuosina maisemointitöihin Vesangan, Leppäveden ja Petruman sora-alueilla sekä Kivilammen, Palokan, Mustalammen ja Nenäinniemen maankaatopaikoilla sekä mahdollisesti myös Korpilahden, Tikkakosken ja Lekatien maankaatopaikoilla. Varausten summa tilikauden lopussa oli euroa. Ympäristö- ja maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavan vakuuden, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon. Saatuja vakuuksia oli tilikauden päättyessä yhteensä 51. Näistä 48 oli maa-aineslupiin liittyviä vakuuksia ja kolme ympäristölupiin liittyviä vakuuksia. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli euroa. Näistä maaaineslupiin liittyvien vakuuksien arvo oli euroa ja ympäristölupiin liittyvien vakuuksien arvo euroa. Vakuuksien määrä pieneni edellisestä tilikaudesta yhdellä ja niiden arvo nousi noin 9 prosenttia. YMPÄRISTÖMENOT 2013

45 Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeistus ja järjestäminen Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi /140 kuntalain muutoksen /325 mukaisesti Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginhallitus hyväksyi /397 Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen, jossa kaupunginhallitus määrittää valtuuston edellyttämällä tavalla Jyväskylän kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja toteuttamistavat. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaiset menettelytavat sisäisessä valvonnan ja riskienhallinnassa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta lukien. Vuoden 2013 sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on raportoitu noudattaen kaupunginhallituksen hyväksymää sisäisen valvonnan yleisohjetta, jonka mukaan lautakuntien ja johtokuntien on hyväksyttävä oman tehtäväalueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma. Suunnitelman asianmukaisesta täytäntöönpanosta huolehtivat johtavat viranhaltijat. Ohjeen mukaan toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat velvollisia vuosittain valmistelemaan vastuualueeltaan kaupunginhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Kaupunginhallitukselle on laadittu tiivistelmä lauta- ja johtokuntien selonteoista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksistä tehtyjä valituksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut selkeästi sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Kaupunginhallituksen tietoon ei myöskään ole saatettu lautakuntien ja johtokuntien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevissa selonteoissa sellaista säännöistä, ohjeista, sopimuksista tai päätöksistä poikkeavaa viranomaistoimintaa, jonka seurauksena kaupunki olisi joutunut syytteeseen tai muutoin korvausvastuuseen. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumisessa, varojen käytön valvonnassa sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa ei ole ilmennyt tilivuoden aikana huomautettavaa, joka olisi aiheutunut sisäisen valvonnan puutteellisuudesta. Riskienhallinnan järjestäminen Toimintakertomuksen kohdassa on esitetty arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Kaupungin ja kaupunkikonsernin riskien tunnistamisen, arvioinnin, hallinnan ja raportoinnin käytännöissä on kehittämistarpeita, joihin on tarkoitus vastata vuoden 2014 aikana aloitettavalla riskienhallintatyöskentelyllä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita, joista aiheutuisi sisäisen valvonnan kehittämistarpeita. Sopimustoiminta Kaupunki otti käyttöön sähköisen sopimushallintajärjestelmän vuonna Järjestelmän käyttöönottoprojekti on jatkunut vuonna 2013.

46 43 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, jossa oli vuoden lopussa yksi työntekijä. Sisäisessä tarkastuksessa ei todettu lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyöntejä, jotka olisivat johtuneet selkeästi sisäisen valvonnan puutteellisuudesta.

47 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Kaupungin sisäiset taloudelliset tapahtumat on laskelmasta eliminoitu. TULOSLASKELMA (Milj. ) Muutos % Toimintatuotot 126,0 135,6 156,9 160,9 169,5 8,6 5,4 % Toimintakulut -634,4-663,8-713,4-745,2-769,5-24,3 3,3 % Toimintakate -508,4-528,1-556,5-584,3-600,0-15,7 2,7 % Verotulot 397,6 421,6 427,5 440,5 478,1 37,6 8,5 % Valtionosuudet 123,2 132,9 131,6 138,1 144,3 6,1 4,4 % Rahoitustuotot ja -kulut 14,6 13,1 12,3 12,0 11,9-0,1-1,2 % Korkotuotot 17,1 17,1 17,0 16,7 16,5-0,2-1,3 % Muut rahoitustuotot 5,3 1,5 2,2 2,2 2,5 0,2 11,0 % Korkokulut -7,6-5,4-6,8-6,9-7,0-0,2 2,2 % Muut rahoituskulut -0,2-0,1 0,0 0,0-0,1 0,0 90,1 % Vuosikate 27,0 39,5 14,9 6,3 34,3 27,9 441,1 % Poistot ja arvonalentumiset -36,5-39,4-39,4-52,5-72,8-20,3 38,7 % Suunnitelman mukaiset poistot -32,4-34,6-38,2-43,1-51,4-8,2 19,1 % Lisäpoistot ja arvonalentumiset -4,1-4,8-1,2-9,3-21,4-12,1 129,4 % Satunnaiset erät 40,7 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 - Tilikauden tulos 31,3 0,1-24,5-46,1-38,5 7,6-16,6 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 % Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-2,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 31,5 0,4-24,2-45,8-38,2 7,6-16,7 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,9 % 20,4 % 22,0 % 21,6 % 22,0 % 0,0 7,63 % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset% 74,1 % 100,3 % 37,7 % 12,1 % 47,1 % -0,6-62,42 % Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit% 38,3 % 58,8 % 18,3 % 8,0 % 65,3 % Vuosikate/Sumu-poistot % 83,4 % 114,3 % 38,9 % 14,7 % 66,7 % -0,8-65,99 % Vuosikate, Euroa/asukas ,1 68,50 % Asukasmäärä ,90 % Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tilivuonna 2013 vuosikate kattoi 47,1 prosenttia kokonaispoistoista. Vuonna 2012 vastaava tunnusluku oli 12,1 prosenttia. Tunnusluvun paraneminen johtui vuosikatteen kasvusta. Poistoihin sisältyy lisäpoistoja ja arvonalentumisia yhteensä 21,4 miljoonaa. Ilman niitä vuosikate kattoi poistoista noin 75 %. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden oli 255 euroa, kun se vuonna 2012 oli 47 euroa.

48 45 Toimintatuotot olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 169,5 milj. euroa ja ne kasvoivat 8,6 milj. euroa (5,4 %) vuodesta Toimintatuottoihin sisältyy valtionosuuskompensaatio 3,6 milj. euroa, jota kaupunki saa vuosina Tulolajeittain tarkasteltuna toimintatuotot muodostuvat myyntituotoista 64,3 milj. euroa, maksutuotoista 44,7 milj. euroa, tuista ja avustuksista 28,5 milj. euroa ja muista toimintatuotoista 31,9 milj. euroa. Tilivuoden 2013 toimintakulut olivat -769,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 24,3 milj. euroa (3,3 %). Toimintakuluista suurin osa muodostuu henkilöstökuluista 335,0 milj. euroa. Henkilöstökulut alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 milj. euroa (0,8 %). Palvelujen ostot olivat 292,9 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen 18,1 milj. euroa (6,6 %). Aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin kaupunki käytti 37,9 milj. euroa (-0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna), avustuksiin 73,5 milj. euroa (+2,3 %) ja muihin toimintakuluihin 30,2 milj. euroa (+31,6 %). Verorahoituksella rahoitettava toimintakate oli tilivuonna 2013 yhteensä -600,0 milj. euroa eli 15,7 milj. euroa (2,7 %) heikompi kuin edellisenä vuonna. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu oli 43,8 milj. euroa, joten tilivuonna 2013 toimintakatteen muutos oli 28,1 milj. euroa pienempi kuin verorahoituksen muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Verotulot jakautuvat kunnan tuloveroon 422,6 milj. euroa, kiinteistöveroon 37,3 milj. euroa sekä kaupungin osuuteen yhteisöveron tuotosta 18,2 milj. euroa. Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin. Verojen tilitysaikataulua nopeutettiin, niin että osa aikaisemmin tammikuussa tilitetyistä veroista tilitetään jatkossa jo joulukuussa. Tämä lisäsi koko kuntaryhmän verotuloja noin 200 miljoonalla, josta Jyväskylän osuus on noin 4,7 miljoonaa. Kunnallisveron veronsaajaryhmien välisiä jakoosuuksia oikaistiin, niin että kuntien verotulot lisääntyivät kertaluonteisesti 474 miljoonalla eurolla, Jyväskylän osuus oikaisusta oli n 11,2 miljoonaa. Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Vuoden 2013 valtionosuuksiin vaikutti päätös leikata kuntien valtionosuuksia 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus toteutettiin valtionosuusprosenttia alentamalla ja sen vaikutus oli -141 euroa/asukas, josta vuoden 2013 lisäleikkaus oli 23 euroa/asukas. Ilman leikkausta kaupungin valtionosuudet olisivat olleet 18,8 miljoona euroa toteutunutta suuremmat. Vuonna 2013 kaupungille kertyi korkotuottoja 16,5 milj. euroa ja ne pienenivät edellisestä vuodesta 0,2 milj. euroa. Kaupungin korkotuotoista 16,3 milj. euroa kertyi kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämistä joukkovelkakirjalainoista. Muita rahoitustuottoja kaupungille kertyi 2,5 milj. euroa. Muut rahoitustuotot koostuivat suurimmalta osin osinkotuotoista (0,8 milj. euroa) ja takausmaksuista (0,8 milj. euroa) sekä osuus- ja peruspääoman koroista. Korkokulut olivat tilivuonna 2013 yhteensä 7,0 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Korkokuluja kertyi 2,6 milj. euroa vähemmän kuin mitä vuoden 2013 talousarviossa arvioitiin, koska lainakannan kasvu oli ennakoitua pienempi ja yleinen korkotaso oli koko vuoden ajan historiallisen alhaisella tasolla. Tilinpäätösvuonna 2013 lainasalkun keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,75 %. Kaupungin lainasalkun suojausaste oli 40 prosenttia. Kaupungin vuosikate oli 34,3 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 27,9 milj. euroa (441,3 %). Vuosikate asukasta kohden oli 255 euroa ja vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 47,1 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 65,3 prosenttia. Tuloslaskelman tunnusluvuilla arvioituna kaupungin tulorahoituksen riittävyys parani merkittävästi tilivuonna 2013 ja se oli vuonna 2012 heikoin tarkastelujaksolla Tilikauden tulos oli -38,5 milj. euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostui poistoeron vähennyksen ja sosiaalisen luototuksen rahaston lisäyksen jälkeen -38,1 milj. euroa.

49 46 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x (Toimintatuotot) / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan oli 22,0 prosenttia, eli toimintakuluista reilu viidennes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 4/5 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä.

50 47 VEROTULOJEN MUUTOS Miljoonaa euroa TP TP Muutos Ennakonpidätykset 365,3 389,3 24,0 6,6% Tilitykset ed. vuodelta 47,4 54,5 7,1 15,0% Yhteensä 412,7 443,9 31,1 7,5 % Maksuunpanotilitys -37,7-35,3 2,4-6,4% Aik. vuosien tilitykset 13,3 14,1 0,8 5,8% KUNNALLISVEROT 388,3 422,6 34,3 8,8 % Yhteisövero 17,0 18,2 1,2 7,0 % Kiinteistövero 35,2 37,3 2,2 6,2 % YHTEENSÄ 440,5 478,1 37,6 8,5 % Veroprosentin noston vaikutus -9,7 Kunnnallisverot 388,3 412,9 24,6 6,3 % Verot yhteensä 440,5 468,4 27,9 6,3 %

51 48

52 49

53 50

54 51 TOIMINTAMENOT TP 2012 TP 2013 Muutos TP TP euroa euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky , , ,4 10,4 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 9 624, , ,7 16,2 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 6 296, ,9-969,8-15,4 % Konsernihallinto , , ,7 23,6 % Tietohallinto 5 305, ,7 164,8 3,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,3 5,3 % Johdon tukipalvelut , , ,9 7,3 % Terveyspalvelut , , ,2 3,0 % Terveyspalvelut, muut kunnat , ,9-479,4-4,2 % Erikoissairaanhoidon palvelut , , ,2 7,4 % Sosiaalipalvelut , , ,3 4,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut , ,1 719,4 0,6 % Johdon tukipalvelut 417,1 544,9 127,8 30,6 % Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen , ,5-658,2-3,5 % Kotona asumisen tukeminen , ,6 145,9 0,3 % Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito , , ,9 2,3 % Kasvun ja oppimisen palvelut , , ,0 2,4 % Johdon tukipalvelut 3 823, , ,0-69,7 % Varhaiskasvatuspalvelut , , ,9 3,2 % Perusopetuspalvelut , , ,1 4,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , , ,3 8,1 % Johdon tukipalvelut 45,5 178,9 133,4 292,9 % Kansalaisopisto 4 339, ,0 91,5 2,1 % Kulttuuripalvelut 3 378, , ,9-39,7 % Kirjastopalvelut 8 311, ,0 382,7 4,6 % Museopalvelut 4 894, ,9-147,1-3,0 % Liikuntapalvelut , , ,3 20,9 % Jyväskylä Sinfonia 3 031, ,6-29,6-1,0 % Jyväskylän kaupunginteatteri 5 655, ,7 1,1 0,0 % Avustukset 236, , ,9 577,1 % Kaupunkirakennepalvelut , ,9 739,3 1,3 % Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet , ,5 701,4 4,6 % Liikenne- ja viheralueet , ,4-91,5-0,3 % Maankäyttö 5 548, ,7 189,1 3,4 % Rakentaminen ja ympäristö 5 917, ,2-59,6-1,0 % YHTEENSÄ , , ,7 3,9 % Liikelaitokset , , ,5 2,6 % Tilapalvelu , , ,1 12,0 % Työterveys Aalto 8 660, ,8-823,0-9,5 % Talouskeskus 8 283, , ,1-16,9 % Altek Aluetekniikka , ,2 99,1 0,5 % Kylän Kattaus , ,7-316,0-1,7 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,8 334,5 1,2 % KAIKKI YHTEENSÄ , , ,2 3,7 %

55 52 TOIMINTATULOT TP 2012 TP 2013 Muutos TP TP euroa euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,7 76,5 0,6 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 4 390, ,3-495,1-11,3 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 170,3 140,0-30,3-17,8 % Konsernihallinto 2 073, ,7 493,9 23,8 % Tietohallinto 5 940, ,7 108,0 1,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,4 6,8 % Johdon tukipalvelut 5 205, ,2 434,1 8,3 % Terveyspalvelut 8 481, ,1 983,0 11,6 % Terveyspalvelut, muut kunnat , ,6-461,7-4,0 % Erikoissairaanhoidon palvelut 110, ,9 902,2 814,8 % Sosiaalipalvelut , ,4 855,8 5,9 % Vanhus- ja vammaispalvelut , ,5 348,9 1,5 % Johdon tukipalvelut 24,4 93,8 69,3 283,8 % Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen 437,8 257,7-180,1-41,1 % Kotona asumisen tukeminen , ,2 674,1 6,7 % Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito , ,8-214,5-1,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,3-370,5-2,6 % Johdon tukipalvelut 380,1 350,7-29,4-7,7 % Varhaiskasvatuspalvelut 8 423, ,6 64,7 0,8 % Perusopetuspalvelut 5 444, ,0-405,8-7,5 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 8 553, , ,1 23,6 % Kansalaisopisto 1 301, ,2 165,2 12,7 % Kulttuuripalvelut 268,7 409,7 141,0 52,5 % Kirjastopalvelut 580,5 658,4 77,9 13,4 % Museopalvelut 953,6 784,6-168,9-17,7 % Liikuntapalvelut 3 742, , ,2 41,6 % Jyväskylä Sinfonia 369,4 344,3-25,1-6,8 % Jyväskylän kaupunginteatteri 1 336, ,6 277,9 20,8 % Avustukset 1,1 0,0-1,1 - Kaupunkirakennepalvelut , , ,7-4,5 % Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet 849,9 969,6 119,7 14,1 % Liikenne- ja viheralueet , ,6 204,8 1,3 % Maankäyttö , , ,6-9,9 % Rakentaminen ja ympäristö 3 950, ,9-261,5-6,6 % YHTEENSÄ , , ,7 2,2 % Liikelaitokset , , ,6 8,8 % Tilapalvelu , , ,2 11,8 % Työterveys Aalto 7 987, ,5 526,2 6,6 % Talouskeskus 7 464, ,4 394,6 5,3 % Altek Aluetekniikka , , ,4 6,0 % Kylän Kattaus , , ,0 9,5 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,6 926,3 3,3 % KAIKKI YHTEENSÄ , , ,3 5,8 %

56 53 TOIMINTAKATE TP 2012 TP 2013 Muutos euroa euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky , , ,9 16,7 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus , , ,8 39,3 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka , ,9 939,5-15,3 % Konsernihallinto , , ,7 23,5 % Tietohallinto 634,9 578,0-56,8-9,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,9 5,1 % Johdon tukipalvelut , , ,8 7,1 % Terveydenhuollon palvelut , , ,2 2,0 % Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat 165,0 182,6 17,6 10,7 % Erikoissairaanhoidon palvelut , , ,0 6,7 % Sosiaalipalvelut , , ,5 4,4 % Vanhus- ja vammaispalvelut , ,6-370,4 0,4 % Johdon tukipalvelut -392,7-451,2-58,5 14,9 % Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen , ,7 478,2-2,6 % Kotona asumisen tukeminen , ,4 528,2-1,4 % Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito , , ,4 3,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut , , ,5 2,8 % Johdon tukipalvelut ,2-807, ,6-76,5 % Varhaiskasvatuspalvelut , , ,2 3,4 % Perusopetuspalvelut , , ,0 5,0 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , , ,2 4,6 % Johdon tukipalvelut -45,5-178,9-133,4 292,9 % Kansalaisopisto , ,8 73,7-2,4 % Kulttuuripalvelut , , ,0-47,6 % Kirjastopalvelut , ,6-304,9 3,9 % Museopalvelut , ,2-21,9 0,6 % Liikuntapalvelut , , ,2 14,3 % Jyväskylä Sinfonia , ,3 4,5-0,2 % Jyväskylän kaupunginteatteri , ,0 276,9-6,4 % Avustukset -235, , ,0 580,2 % Kaupunkirakennepalvelut , , ,0 13,3 % Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet , ,9-581,7 4,1 % Liikenne- ja viheralueet , ,9 296,3-2,0 % Maankäyttö , , ,7-15,7 % Rakentaminen ja ympäristö , ,4-201,9 10,3 % YHTEENSÄ , , ,0 4,3 % Liikelaitokset , , ,1 33,3 % Tilapalvelu , , ,1 11,6 % Työterveys Aalto -673,5 675, ,2-200,3 % Talouskeskus -818,6 977, ,7-219,4 % Altek Aluetekniikka -338,2 771, ,3-328,0 % Kylän Kattaus ,9 365, ,0-122,9 % Keski-Suomen pelastuslaitos 1 208, ,8 591,7 49,0 % KAIKKI YHTEENSÄ , , ,9 2,7 %

57 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki rahan lähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli rahoituslaskelma kertoo, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. RAHOITUSLASKELMA (Milj. ) Muutos % Vuosikate 27,0 39,5 14,9 6,3 34,3 27,9 441,1 % Satunnaiset erät 40,7 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät -51,8-11,7-12,4-12,7-9,7 3,0 23,5 % Toiminnan rahavirta 16,0 27,8 2,5-6,3 24,6 30,9 489,3 % Investointimenot -74,6-78,8-88,0-94,0-112,6-18,6-19,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,0 1,5 4,0 2,4 1,7-0,6-26,6 % Pysyvien vastaavien höydykkeiden 88,2 19,4 15,1 13,1 13,2 0,0 0,2 % luovutustulot Investointien rahavirta 16,6-57,9-68,8-78,4-97,6-19,2-24,5 % Toiminnan ja investointien rahavirta 32,6-30,1-66,3-84,8-73,0 11,7 13,8 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -60,3 1,6 1,2 1,9 55,6 53,7 2838,4 % Antolainasaamisten lisäykset -62,3-0,2-54,1-0,3-0,2 0,1 30,7 % Antolainasaamisten vähennykset 2,0 1,8 55,3 2,2 55,8 53,6 2433,2 % Lainakannan muutokset -5,5 15,2 55,6 69,6 15,1-54,4-78,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 20,0 85,0 80,0 30,0-50,0-62,5 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26,0-14,5-25,5-19,5-19,8-0,3-1,7 % Lyhytaikaisten lainojen muutos -9,5 9,7-3,9 9,0 4,9-4,1-45,5 % Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 14,4-0,2 0,0 0,2 100,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset -11,4-6,6 0,0 8,2 4,0-4,1-50,4 % Rahoituksen rahavirta -77,2 10,2 71,2 79,4 74,8-4,7-5,9 % Rahavarojen muutos -44,6-19,9 4,9-5,3 1,7 7,1 132,1 % Rahavarat ,5 1,6 8,1 2,8 4,5 1,7 61,8 % Rahavarat ,0 21,5 3,2 8,1 2,8-5,3-65,8 % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 37,7 % 51,1 % 17,7 % 6,9 % 30,9 % Toiminnan ja investointien kum. rahavirta 5-180,9-221,6 Lainanhoitokate 1,0 2,3 0,7 0,5 1,5 Kassan riittävyys, pv 9,7 0,8 3,3 1,2 1,8 Asukasmäärä ,9 % Rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on

58 55 jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien myynnillä, lainoilla ja rahavarojen määrää vähentämällä. Kaupungin investointien omahankintamenosta rahoitettiin 30,9 prosenttia tulorahoituksella. Loppuosa investoinneista rahoitettiin lainarahoituksella ja pysyvien vastaavien myynnillä. Tunnusluku oli vuonna 2012 heikoin tarkastelujaksolla Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä vuodelta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä kertoo, kuinka paljon rahavirrasta jää lainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen osuutta pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Eliminoidusta rahoituslaskelmasta laskettu toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä viime vuodelta on yhteensä -221,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden rahavirtojen kertymä oli -180,9 miljoonaa euroa. Investointien omarahoitusosuuskertymä heikkeni 40,7 miljoonaa euroa. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnusluvun arviointiasteikko on seuraava: Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on suurempi kuin 2. Kunnan lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun lainanhoitokate on 1 2. Kunnan lainanhoitokyky on heikko, kun lainanhoitokate on pienempi kuin 1. Jyväskylän kaupungin lainanhoitokate oli 1,5, kun se vuonna 2012 oli 0,5. Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassan riittävyys oli 1,8 päivää. Kassan riittävyys piteni edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 päivää rahavarojen lisääntymisen johdosta. Tilinpäätöksessä 2013 varsinaisen toiminnan rahavirta oli 24,6 milj. euroa, joka on 30,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna Investointien tulorahoitusprosentti oli 30,9 prosenttia ja se parani merkittävästi vuoteen 2012 verrattuna. Loput investointien rahoitustarpeista katettiin rahoituksen rahavirralla sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden realisoinneilla. Investointimenot olivat vuonna 2013 yhteensä 112,6 milj. euroa, josta Jyväskylän Energia Oy:n SVOP-järjestelyn osuus oli 53,8 milj. euroa. SVOP-järjestelyn myötä investointien kokonaismäärä kasvoi 35,3 miljoonaa euroa (19,8 %). Ilman tätä järjestelyä investointien kokonaismäärä oli 58,7 milj. euroa vuonna Kaupungin investointien määrä vuonna 2012 oli 94,0 milj. euroa. Vertailukelpoinen investointien määrä aleni näin ollen 35,3 miljoonaa euroa (-37,5 %). Investoinneista 21,2 milj. euroa oli Tilapalvelun talonrakennusinvestointeja. Suurimmat talonrakennushankkeet tilivuonna 2013 olivat Liinalammin päiväkoti-koulun uudisrakennus (6,0 milj. euroa), Keltinmäen

59 56 päiväkodin uudisrakennus (2,1 milj. euroa), Korpilahden terveysaseman peruskorjaus (2,1 milj. euroa) ja Puistokoulun peruskorjaus (1,8 milj. euroa). Yhdyskuntatekniikkaan investoitiin 19,7 milj. euroa, josta 17,7 milj. euroa katupalveluihin, satamapalveluihin 0,6 milj. euroa ja 1,4 milj. euroa viherpalveluihin. Urheilu- ja retkeilyalueisiin investoitiin 1,8 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden hankintoihin 6,0 milj. euroa, irtaimeen käyttöomaisuuteen investoitiin 6,6 milj. euroa ja osakkeisiin ja osuuksiin 1,2 milj. euroa. Mustankorkea Oy:n osakkeiden osto Vapo Oy:ltä 8,5 milj. euroa (Kaupunginvaltuusto ) ei ole vielä saanut lainvoimaa. Keski-Suomen Pelastuslaitos investoi 1,6 milj. euroa ja Altek Aluetekniikka Liikelaitos 0,2 milj. euroa koneisiin ja laitteisiin. Talouskeskus-liikelaitos investoi 0,5 milj. euroa tietojärjestelmiin. Rahoitusosuuksia investointimenoihin saatiin 1,7 milj. euroa. Kaupungin oman taseen lisäksi vuonna 2013 toteutettiin yhteensä 13,4 miljoonan euron investoinnit muiden yhteisöjen taseeseen. Hankkeet kasvattavat kaupungin käyttömenoja vuokrasopimusten mukaisilla summilla. Kaupungin merkittävimmät vuokrahankkeet 2009 alkaen, investointiarviot* Kohde Vuokranantaja Päätös Vuokra-aika Sammonkodin palvelutalo, Keljonkangas** Koy Sammonkoti x Harjuhovin palvelutalo** JVA x Hannikaisenkadun sosiaaliasema Kalevi Alonen x Kypärämäen päiväkoti KTY x Heikinkatu 3, Talke RH Offices x Kyllikinkatu 2 palvelutalo** JVA x Kortepohjan srk-talo, vammaispalvelu Seurakunta x Jokivarren palvelutalot** JSNA x Ristonmaan ateriakeskus EF x Keskuspaloasema EF Vaajakoski, paloasema EF Seppälä, paloasema EF Matarakatu 6, nuorten työpaja Yleisradion eläkes. x Veturitalli, nuoriso ja taidemuseo Jyväskylän luovan.. x Päiväharjun toimintakeskus ja asuntola** JVA x Puuppolan päiväkoti, muutostyöt Tommi Mäkinen x Mankolan yhtenäiskoulu EF x Huhtasuon koulukeskus, elinkaarihanke Koy Huhtasuon kk x Vitapoliksen palvelutalo Hannala** JyKin yhtiö x Yhteensä * Investointiarviot ovat viitteellisiä, eikä kaikissa vuokrahankkeissa käsitellä tarkkaa investointiarvoa lainkaan ** Palvelutaloissa asukkaat maksavat huoneistoistaan vuokraa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot olivat 13,2 milj. euroa. Suurin osa eli 9,6 milj. euroa kertyi maakaupoista. Maan myyntivoitot toteutuivat yli 2 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Myydyn omaisuuden tasearvo oli kokonaisuudessaan 0,9 milj. euroa ja omaisuuden myynneistä kirjattiin tilikauden tulokseen vaikuttavaa myyntivoittoa 9,7 milj. euroa. Liitetiedoissa on tarkempi erittely omaisuuden myyntivoitoista ja -tappioista. Kaupungin myöntämien antolainojen määrä pieneni 55,6 milj. euroa. Tämä johtui pääosin yhden kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän heikomman etuoikeuden omaava lainan (53,82 M ) muuttamisesta sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisäksi Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy maksoi 1,7 milj. euron antolainan kaupungille. Antolainojen lisäykset olivat EU -rahoitteisten hankkeiden välirahoitusta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 19,8 milj. euroa ja uusia pitkäaikaisia lainoja nostettiin 30 milj. euroa. Lyhytaikaiset lainat lisääntyivät 4,9 milj. euroa, joka johtui vuodenvaihteessa olleista kuntatodistuksista (8,0 milj. euroa) ja kaupungin konsernitilin saldon muutoksesta. Kaupungin lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa.

60 57 Oman pääoman muutoksia ei ollut vuonna Edellisellä tilikaudella vuonna 2012 oman pääoman muutos oli ,86 euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli -73,0 milj. euroa ja rahoitustoiminnan rahavirta oli 74,8 milj. euroa. Kaupungin rahavarat lisääntyivät 1,7 milj. euroa. Vuoden 2012 lopussa kaupungin rahavarat olivat 4,5 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserät 2013 Kaupunki Tilapalvelu Pelastuslaitos Altek Yhteensä Myyntivoitot, käyttötalous , ,2 0,0-68, ,8 Tulojen korjauserät , ,2 0,0-68, ,8 Myyntitappiot, käyttötalous -1,8-245,9 0,0-4,5-252,2 Pakolliset varaukset -862,6 0,0 0,0-287, ,8 Menojen korjauserät -864,4-245,9 0,0-291, ,9 Yhteensä , ,2 0,0 223, ,8

61 58 INVESTOINNIT 2013 Katupalvelut Irtain omaisuus Maa- ja vesialueet Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus Kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaukset Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus Korpilahden terveysaseman peruskorjaus Urheilu- ja retkeilyalueet Puistokoulun peruskorjaus K-S Pelastuslaitos Viherpalvelut Osakkeet ja osuudet Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt 934 Lyseon rakennusten osto 928 Kuohun päiväkodin keittiö ym. muutostyöt 920 Sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutostyöt 586 Palokan terveysaseman korjaus- ja muutostyöt 572 Satamapalvelut 562 Talouskeskus 533 K-S Museon arkisto (pääkirjastoon) 500 Palokan koulukeskuksen uudisrakennus 478 Vesangan koulun lisätilat 446 Kaupungintalon peruskorjaus 416 Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus 328 Kyllön päiväsairaalan muutostyöt 288 Altek 218 Puuppolan päiväkodin muutostyöt kouluksi 209 Tietohallinnon konesali 181 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 118 Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus 81 Savelan keittiörakennuksen purku 55 Neulaskankaan päiväkodin peruskorjaus 47 Honkaharjun päiväkoti 47 KS-Museon Salmirannan tilat 26 Uimahallin kylpyläosaston LVI-korjaus (ESCO) 22 Palokan nuorisokodin laajennus 20 Keskustan väistöpäiväkodin perustaminen 13 Korpilahden terveysaseman väistötilat 3 Investointimenot yhteensä Jyväskylän Energia Oy / SVOP Investointimenot yhteensä

62 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA Milj. Milj. PYSYVÄT VASTAAVAT 985,7 965,8 OMA PÄÄOMA 519,9 481,8 Aineettomat hyödykkeet 9,4 9,3 Peruspääoma 423,2 423,2 Aineettomat oikeudet 3,1 3,6 Muut omat rahastot 0,4 0,4 Muut pitkävaikutteiset menot 6,3 5,7 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 142,1 96,3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -45,8-38,2 Aineelliset hyödykkeet 613,6 595,4 Maa- ja vesialueet 113,9 118,3 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 7,1 6,8 Rakennukset 338,4 336,1 VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 106,0 105,1 Poistoero 7,1 6,8 Koneet ja kalusto 17,2 18,5 PAKOLLISET VARAUKSET 1,1 2,3 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 Eläkevaraukset 1,1 0,9 Ennakkomaksut ja keskene. hank. 38,0 17,2 Muut pakolliset varaukset 0,0 1,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,6 1,4 Sijoitukset 362,6 361,1 Valtion toimeksiannot 0,2 0,1 Osakkeet ja osuudet 80,8 135,0 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainasaamiset 266,1 212,3 Muut toimeksiantojen pääomat 1,4 1,3 Muut lainasaamiset 14,9 13,2 Muut saamiset 0,7 0,7 VIERAS PÄÄOMA 497,6 510,5 Pitkäaikainen 307,3 313,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,3 0,3 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 306,4 312,6 Valtion toimeksiannot 0,2 0,1 Lainat julkisyhteisöiltä 0,8 0,8 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,1 0,1 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 0,1 0,1 VAIHTUVAT VASTAAVAT 41,3 36,7 Lyhytaikainen 190,5 197,0 Vaihto-omaisuus 1,7 2,5 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19,8 31,8 Aineet ja tarvikkeet 1,1 2,1 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 Muu vaihto-omaisuus 0,6 0,5 Lainat muilta luotonantajilta 54,8 51,8 Saadut ennakot 4,0 5,0 Saamiset 36,8 29,7 Ostovelat 49,3 45,3 Pitkäaikaiset saamiset 2,8 2,1 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 5,5 5,8 Myyntisaamiset 0,7 0,1 Siirtovelat 56,8 57,4 Muut saamiset 2,7 2,0 Lyhytaikaiset saamiset 34,0 27,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1027,3 1002,8 Myyntisaamiset 17,7 12,9 Lainasaamiset 0,5 0,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Muut saamiset 7,0 5,9 Omavaraisuusaste, % 51,5 % 49,0 % Siirtosaamiset 8,8 8,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,7 % 63,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, Rahoitusarvopaperit 0,0 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Sijoitukset rahamarkkinainstr. 0,0 0,0 Lainakanta , Lainakanta , /asukas Rahat ja pankkisaamiset 2,8 4,5 Lainasaamiset, ,0 Asukasmäärä Kaupungin taseen loppusumma oli 1 002,8 milj. euroa ja se pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 24,6 milj. euroa. Taseen loppusumman aleneminen johtui pääasiassa ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankkeisiin kirjatun summan alenemisesta. Kaupungin taseessa olevien osakkeiden ja osuuksien tasearvo oli 135,0 milj. euroa, eli 54,1 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Osakkeiden ja osuuksien tasearvon kasvu johtui JE Oy:n lainajärjestelystä, jonka seurauksen antolaina muuttui vapaan oman pääoman sijoitukseksi (SVOP). Siirtovelat olivat 57,4 milj. euroa ja ne lisääntyivät edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa. Siirtovelkojen suurin erä on henkilöstön jaksotettu lomapalkkavaraus, joka oli yhteensä 41,0 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa.

63 60 Kaupungin kertynyt ylijäämä oli 58,2 milj. euroa ja asukasta kohden laskettuna ylijäämä oli 432 euroa. Kaupungin lainakanta oli 396,9 milj. euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainat asukasta kohden olivat euroa ja lainakanta asukasta kohden kasvoi 87 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tilivuoden 2013 aikana kaupungin omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus parani. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Jyväskylän kaupungin omavaraisuusaste oli 49,0 prosenttia. Omavaraisuusaste heikkeni 2,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Jyväskylän suhteellinen velkaisuus vuonna 2013 oli 63,8 prosenttia. Tunnusluku parani 2,9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä Tunnusluku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyt ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyt alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kaupungin taseen ylijäämien kertymä on 58,2 milj. euroa. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = (Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä) / Asukasmäärä Tunnusluku osoittaa kertyneen yli-/alijäämän asukasta kohden tilinpäätösvuoden päättymispäivänä. Taseen ylijäämien kertymä oli 432 euroa/asukas ja ylijäämäkertymä väheni 290 euroa/asukas edelliseen vuoteen verrattuna. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kaupungin lainakanta oli 396,9 milj. euroa. Lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainat euroa/asukas = Lainakanta / Asukasmäärä Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla kunnan lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella asukasluvulla. Kaupungin lainakanta oli euroa/asukas ja kaupungin lainat asukasta kohden kasvoivat 87 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamiset olivat 226,2 milj. euroa. Lainasaamiset vähenivät 55,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

64 61

65 62

66 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KONAISTULOT JA -MENOT 2013 TULOT Milj. euroa % Toiminta Toimintatuotot 169,5 18,7 % Verotulot 478,1 52,7 % Valtionosuudet 144,3 15,9 % Korkotuotot 16,5 1,8 % Muut rahoitustuotot 2,5 0,3 % Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -9,7-1,1 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,7 0,2 % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 13,2 1,5 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 55,8 6,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 3,3 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4,9 0,5 % Kokonaistulot yhteensä 906,8 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 769,5 84,6 % Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0 % Korkokulut 7,0 0,8 % Muut rahoituskulut 0,1 0,0 % Satunnaiset kulut 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) 0,0 0,0 % - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0,0 0,0 % Investoinnit Investointimenot 112,6 12,4 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,2 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 19,8 2,2 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 % Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 % Kokonaismenot yhteensä 909,2 100,0 %

67 64 KOKONAISTULOT 906,8 M Antolainojen vähennys 6,2 % Tulorahoituksen korjauserät -1,1 % Investointitulot 1,6 % Lainanotto 3,9 % Toimintatulot 18,7 % Satunnaiset erät 0,0 % Korko-, rahoitus- ja muut tuotot 2,1 % Valtionosuudet 15,9 % Verotulot 52,7 % KOKONAISMENOT 909,2 M Investointimenot 12,4 % Korko-, rahoitus- ja muut menot 0,8 % Tulorahoituksen korjauserät 0,0 % Liikelaitokset 12,6 % Antolainojen lisäys 0,0 % Lainojen lyhennykset 2,2 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 3,4 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 34,2 % Kaupunkirakennepalvelut 4,1 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 3,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut 15,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut 10,8 %

68 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Jyväskylän konserni Jyväskylän kaupunki yhdessä sen määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen (omistusosuus yli 50 %) kanssa muodostavaa kaupunkikonsernin, jossa on 23 osakeyhtiötä, kuusi säätiötä ja kaksi kuntayhtymää. Kuudella tytäryhtiöllä (alakonsernit) on lisäksi 30 tytäryhtiötä, joten kaupunkikonserniin kuului tilivuonna 2013 yhteensä 61 tytäryhteisöä. Yllä olevassa kuviossa elinkeinopoliittisesti merkittäviksi määritellyt tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on mainittu nimellä. Konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kaupunki on jäsenenä, yhdistelmänä. Kaupungin konsernitilinpäätökseen yhdistellään tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut, saamiset ja velat, omistukset sekä sisäiset katteet eliminoidaan. Kiinteistöosakeyhtiö Kinkomaan Vitapolis kuului tilivuonna 2013 Jyväskylän kaupunkikonserniin. Yhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen tytäryhteisönä, koska kaupungilla ei ole suoraa omistusosuutta yhtiössä. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (40 %), Jykes Kiinteistöt Oy (40 %) ja Muuramen kunta (20 %). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Jykes Kiinteisöt Oy:n kautta kaupungin välillinen omistusosuus yhtiössä on 54,3 %. Vitapolis yhdistyy kaupungin konsernitilinpäätökseen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Jykes Kiinteistöjen kautta. Näin ollen konsernitilinpäätöksessä 2013 kaupunkiin on yhdistelty 17 tytäryhteisöä, kuusi alakonsernia tytär- ja osakkuusyhteisöineen, kuusi säätiötä, kolme kuntayhtymää ja 22 kaupungin omistamaa osakkuusyhteisöä (kaupungin omistusosuus %). Seuraavilla sivuilla on kuvattu kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, alakonsernien tytäryhteisöt sekä konsernitilinpäätöksessä yhdisteltävät osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät.

69 66

70 67

71 68

72 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden ohjaus perustuu valtuuston hyväksymiin konserniohjauksen periaatteisiin ja omistajapoliittisiin linjauksiin tytäryhteisöissä sekä kaupunginhallituksen antamaan konserniohjeeseen. Yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta raportoidaan konsernijohdolle kolme kertaa vuodessa. Raporteissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä kerrotaan olennaisista liiketoiminnan muutoksista. Konsernin tytäryhtiöissä noudatetaan yhtenäistä laina- ja takauspolitiikkaa. Konsernin keskitetyn rahoituksen eli sisäisen pankin toiminta on vakiintunut perustuen sisäisen pankin ohjeeseen, maksusuunnitelmiin ja konsernitilin käyttöön. Konsernirahoituksesta sekä laina- ja takaustilanteesta raportoidaan säännöllisesti konsernijohdolle.

73 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden 2013 lopussa Jyväskylän kaupunkikonserniin kuului 61 tytäryhteisöä. Merkittävimmät kaupunkikonsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset tilivuonna 2013 olivat seuraavat: Kaupunginhallituksen päätöksellä /80 kaupunki myi omistamansa Kortepohjan matkailu-alue Oy:n osakkeet (yhteensä 380 kappaletta, 60,3 %:n omistusosuus) Jykes Kiinteistöt Oy:lle. Jykes Oy:n tytäryhtiö Jyväskylä Innovation Oy on irtisanonut koko henkilöstönsä osaamiskeskusohjelman päättymisen johdosta. Työsuhteet päättyivät Kaupunginhallitus päätti /209, että Total Korjausrakentaminen Oy:n yhtiömuotoisen toiminta lopetetaan vuoden 2014 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti Vapo Oy:n omistamien Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostosta (yhteensä 275 kappaletta, 55 % yhtiön osakekannasta). Omistusosuuden muutosta ei ole tilivuonna 2013 huomioitu, sillä päätös ei ole lainvoimainen. Kaupungin omistusosuus Mustankorkean osakkeista on edelleen 36,6 %. Kaupunginvaltuusto päätti /148, että yksi kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämä heikomman etuoikeuden omaava laina (53,82 M ) muutetaan sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaupunginhallitus päätti taide- ja tiedesäätiön lakkauttamisesta. Vuonna 2013 taide- ja tiedesäätiö vielä yhdistellään kaupunkikonserniin Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi /78 konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä. Ko. asiakirjan 1 :ssä on kuvattu kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, kaupunginjohtajan nimeämän konserniohjausryhmän ja kaupunginjohtajan nimeämän tytäryhteisön controllerin tehtävät ja toimivalta konserniohjauksessa. Konserniohjaus on järjestetty kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi /111 konserniohjeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä /464 ohjetta tarkistettiin mm. siten, että ohjeen liitteeksi lisättiin Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohje, joka perustuu Kuntaliiton hallituksen lokakuussa 2009 hyväksymään ns. Corporate Governance -suositukseen. Konserniohjetta ei vuoden 2013 aikana päivitetty, koska ohjeen päivittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä sen jälkeen, kun kuntalain kokonaisuudistuksen ja siihen perustuvan Kuntaliiton suosituksen kaupunkikonsernin hyvästä hallinto- ja johtamistavasta muutokset ovat tiedossa. Konserniohjausryhmän tehtävänä on tukea konserniyhteisöihin liittyvien asioiden valmistelua, seurata yhteisöjen toimintaa ja annettujen ohjeiden toimivuutta sekä ylläpitää konsernijohdon ja konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua. Konserniohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana 18 kertaa. Kaupunginjohtaja on nimennyt merkittäviin tytäryhteisöihin controllerit, joiden tehtävä on olla yhteyshenkilönä konsernijohdon ja tytäryhteisön välillä. Controller-toiminta on myös osa kaupungin suorittamaa yhteisöjen toiminnan ja riskienhallinnan valvontaa. Kaupunginjohtaja kuulee säännöllisesti konserniyhteisöjen toimitusjohtajien toimintaraportit ja teettää tarvittaessa konserniyhteisöjen toimintaa koskevia erillisselvityksiä. Yleisesti arvioiden konserniohjeistuksella ja controller-toiminnalla on varmistettu valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjausten sekä konsernivalvonnan toteutuminen.

74 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin tuloslaskelmalla osoitetaan kaupunkikonsernin tulorahoituksen riittävyys ja toiminnan taloudellinen tulos. Tuloslaskelmassa vähennetään konsernin sisäiset tuotot ja kulut sekä sisäinen voitonjako. Sisäiset katteet ja niiden muutokset oikaistaan. Ulkopuolisten omistus tytäryhteisöjen tuloksesta merkitään omaksi eräkseen. Konsernin osuus osakkuusyhteisöjen tuloksesta merkitään omalle rivilleen ja saadut osingot vähennetään. KONSERNITULOSLASKELMA Muutos (milj. euroa) % Toimintatuotot 493,9 500,7 554,0 591,5 544,5-47,0-7,9 % Toimintakulut -904,5-983, , , ,8-19,6 1,7 % Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta 0,4 0,6 1,4 1,7 0,4-1,3-74,6 % Toimintakate -410,2-482,2-510,6-535,0-602,8-67,9 12,7 % Verotulot 397,6 421,6 427,5 440,5 478,1 37,6 8,5 % Valtionosuudet 123,2 180,8 186,9 197,7 250,1 52,4 26,5 % Rahoitustuotot ja -kulut -20,9-18,9-23,2-23,7-21,0 2,7-11,4 % Korkotuotot 1,6 0,6 0,6 0,8 0,5-0,3-37,6 % Muut rahoitustuotot 2,8 0,8 1,6 1,1 0,6-0,6-49,7 % Korkokulut -25,1-19,8-24,7-25,1-21,3 3,8-15,0 % Muut rahoituskulut -0,2-0,5-0,7-0,5-0,8-0,2 37,8 % Vuosikate 89,7 101,3 80,6 79,5 104,4 24,9 31,4 % Poistot ja arvonalentumiset -94,6-95,7-97,2-111,0-137,3-26,3 23,7 % Suunnitelman mukaiset poistot -94,6-95,1-96,9-110,9-136,5-25,6 23,1 % Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,0 0,0 0,1-0,1 0,0 0,1-92,2 % Arvonalentumiset 0,0-0,6-0,4 0,0-0,8-0,8 Satunnaiset erät 0,2-0,5-0,6 1,2 0,0-1,3-103,2 % Tilikauden tulos -4,7 5,2-17,2-30,3-32,9-2,6 8,7 % Tilinpäätössiirrot -15,0-13,2-6,7-8,4 2,8 11,2-132,9 % Vähemmistöosuudet 0,0-0,4 0,0-0,3-0,1 0,2-61,6 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -19,7-8,4-23,9-39,0-30,3 8,7-22,4 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54,6 % 50,9 % 52,0 % 52,4 % 47,4 % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset % 94,8 % 105,9 % 82,9 % 71,6 % 76,0 % Vuosikate, Euroa/asukas ,1 % Asukasmäärä ,94 % * Vuodesta 2010 alkaen ammatillisen koulutuksen valtionosuudet on kirjattu riville valtionosuudet. * Vuodesta 2013 alkaen myös ammattikorkeakoulun valtionosuudet on kirjattu riville valtionosuudet. Kaupunkikonsernin toimintatuotot olivat 544,5 milj. euroa ja laskivat edellisestä vuodesta 47,0 milj. euroa (-7,9 %). Tämä selittyy ammattikorkeakoulun valtionosuuksien (46,7 milj. euroa) kirjaamisella toimintatuottojen sijasta kaupunkikonsernin valtionosuuksiin. Kaupunkikonserniin yhdisteltävissä yhteisöissä Jyväskylän Energia Oy:ssä liikevaihto laski eniten, yhteensä 6,9 miljoonaa euroa (3,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintatuotot kasvoivat 16,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkikonsernin liikevaihto oli tilivuonna 2013 yhteensä 1 272,7 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 43,1 milj. euroa (3,5 %). Kaupunkikonsernin liikevaihtoon lasketaan toimintatuottojen lisäksi kaupungin saamat verotulot ja kaikkien konserniyhteisöjen saamat valtionosuudet. Kaupunkikonsernin toimintakulut olivat 1 147,8 milj. euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 19,6 milj. euroa (1,7 %). Toimintakulut kasvoivat siten 23,5 milj. euroa vähemmän kuin kaupunkikonsernin liikevaihto. Kaupungin toimintakulujen kasvu oli 24,3 milj. euroa (3,3 %) ja muiden kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhteisöjen toimintakulut vähenivät 4,7 milj. euroa (-1,2 %). Kaupunkikonsernin toimintakate oli -602,8 milj. euroa ja heikkeni 67,9 milj. euroa edellisestä vuodesta. Konsernin toimintakatteen heikkeneminen selittyy kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhtei-

75 72 söjen yhteenlasketun toimintakatteen heikkenemisellä 52,2 milj. euroa. Konsernin toimintakuluista 47,4 prosenttia katettiin toimintatuotoilla, joka oli 5,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunkikonsernin verotulot olivat 478,1 milj. euroa (kaupungin tulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta). Valtionosuudet olivat 250,1 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 52,4 milj. euroa (26,5 %). Konsernituloslaskelman valtionosuudet -rivillä yhdistellään kaupungin saamaan valtionosuusrahoitukseen kaupungin valtionosuuksien (144,3 milj. euroa) lisäksi kaupungin peruspääoman mukainen osuus koulutuskuntayhtymän valtionosuuksista (59,1 milj. euroa) sekä vuodesta 2013 alkaen myös ammattikorkeakoulun valtionosuudet (46,7 milj. euroa), joka selittää kasvun edellisvuoteen nähden. Kaupunkikonsernin maksamat korkokulut olivat 21,3 milj. euroa ja ne laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 milj. euroa (-15,0 %). Kaupunkikonsernin hienoisesta lainakannan kasvusta huolimatta korkokulut laskivat, sillä korkotaso oli koko vuoden historiallisen alhaisella tasolla. Kaupunkikonsernin vuosikate oli 104,4 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 24,9 milj. euroa (31,4 %). Kaupungin vuosikate parani 27,9 miljoonaa euroa ja kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhteisöjen yhteenlaskettu vuosikate heikkeni 3,0 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikate kattoi poistoista 76,0 prosenttia. Kaupunkikonsernin vuosikate asukasta kohden oli 775 euroa. Konsernin tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli tappiollinen -32,9 milj. euroa. Konsernin tilipäätössiirrot olivat 2,8 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi tuloksesta erotettiin vähemmistöosakkaille kuuluva osuus -0,1 milj. euroa. Kaupunkikonsernin tilikauden alijäämäksi muodostui -30,3 milj. euroa. Kaupungin tilikauden alijäämä oli -38,2 milj. euroa ja kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhteisöjen tilikausi oli yhteenlaskettuna ylijäämäinen 7,9 milj. euroa. Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Toimintatuotot kattoivat 47,4 prosenttia kaupunkikonsernin toimintakuluista. Tunnusluku heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna -5,0 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / (Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Kaupunkikonsernin vuosikate kattoi 76,0 prosenttia suunnitelman mukaisista poistoista ja arvonalentumisista. Tunnusluku parani edellisestä vuodesta 4,4 prosenttiyksikköä. Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate / Asukasmäärä Kaupunkikonsernin vuosikate asukasta kohden oli 775 euroa ja se oli 180 euroa (30,1 %) enemmän kuin edellisenä vuonna.

76 73 Alla olevassa taulukossa on kuvattu konsernitilinpäätöksessä yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liikevaihto, tulos, yli-/alijäämä ja kertymä tilinpäätöksessä Yhteisöt on järjestetty liikevaihdon suuruuden mukaan: Tilinpäätös 2013 (1000 euroa) Liikevaihto Tulos Yli-/alijäämä Kertymä Jyväskylän Energia Oy (alakonserni) Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (alakonserni) Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (alakonserni) Total Kiinteistöpalvelut Oy (tilik. 15 kk) Education Facilities Oy Jykes Kiint Oy (alakonserni) Jyväs-Parkki Oy (alakonserni) Kehittämisyhtiö Jykes Oy (alakonserni) Keski-Suomen sairaskotisäätiö Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Total Korjausrakentaminen Oy Jyväskylän Paviljonkisäätiö Jyväskylän Jäähalli Oy Jyv mlk Veteraanien Asuntosäätiö Kiint Oy Jyväskylän Lääkäritalo Jyv Rintamamiesvet. Asuntosäätiö Tikkakosken Teollisuustalo Oy Jyväskylän Asumispalvelusäätiö Kiint Oy Haapaniemen Palvelukeskus Kiint Oy Tikkakosken Terveysasema Korpilahden Virastokeskus Oy Korpilahden veteraanien asuntosäätiö Kiint Oy Huhtasuon koulukeskus As Oy Norolankuja Kiint Oy Korpilahden Raharanta As Oy Pehtorinharju Kiint Oy Palokan Palvelukeskus Kiint Oy Haapakosken Sulku Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö Tytäryhteisöt yhteensä Liikevaihto = Lisätty liiketoiminnan muut tuotot = kokonaistulot Tulos = Emoyhtiön tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Ylijäämä = Emoyhtiön tilikauden ylijäämä Kertymä = Emoyhtiön taseen ylijäämät, vapaan oman pääoman rahastot, vapaaehtoiset varaukset ja poistoero

77 74 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunkikonsernin rahoituslaskelmalla osoitetaan varojen hankinta ja niiden käyttö tilivuoden aikana. Laskelmassa otetaan huomioon tuloslaskelmaan ja taseeseen tehdyt eliminointi- ja yhdistelykirjaukset. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Muutos (milj. euroa) % Vuosikate 89,7 101,3 80,6 79,5 104,4 24,9 31,4 % Satunnaiset erät -1,7-0,5-0,6 1,2 0,0-1,3-103,2 % Tulorahoituksen korjauserät -0,1 1,3-13,1-13,4-7,5 5,8-43,6 % Toiminnan rahavirta 87,8 102,1 66,9 67,3 96,8 29,5 43,8 % Investointimenot -317,3-165,4-192,0-201,0-176,2 24,8-12,3 % Rahoitusosuudet investointeihin 3,4 1,5 4,0 2,4 1,8-0,6-25,9 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 84,6 9,0 33,9 35,2 55,6 20,4 57,9 % Investointien rahavirta -229,4-154,9-154,1-163,3-118,8 44,5-27,3 % Toiminnan ja investointien rahavirta -141,6-52,7-87,2-96,0-22,0 74,0-77,1 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,3-0,2 0,2-0,2 0,0 0,1-69,7 % Antolainasaamisten lisäykset 0,0-0,2-0,3-0,2-0,2-0,1 43,6 % Antolainasaamisten vähennykset 0,4 0,0 0,5 0,0 0,2 0,2 Lainakannan muutokset 104,0 34,0 76,7 86,4 28,5-57,9-67,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 134,2 44,5 140,6 140,9 98,6-42,2-30,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -45,8-34,6-58,0-68,5-58,1 10,4-15,2 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 15,6 24,0-5,9 14,1-12,1-26,2-185,5 % Oman pääoman muutokset 0,0-0,5 9,1-4,5 0,2 4,6-103,5 % Muut maksuvalmiuden muutokset -13,7 2,7 4,3 16,7-6,8-23,5-140,7 % Rahoituksen rahavirta 90,5 35,9 90,2 98,5 21,8-76,7-77,9 % Rahavarojen muutos -51,1-16,9 3,0 2,5-0,2-2,6-106,9 % Rahavarat ,5 16,7 19,7 22,2 22,0-0,2-0,7 % Rahavarat ,6 33,5 16,7 19,7 22,2 2,4 12,4 % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 28,6 % 61,8 % 42,9 % 40,0 % 59,9 % Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä (ed. 5 v) -489,5-399,5 89,9 Lainanhoitokate 1,6 2,2 1,3 1,2 1,6 Kassan riittävyys, pv 9,5 5,1 5,4 5,7 5,7 Asukasmäärä ,94 % Kaupunkikonsernin varsinaisen toiminnan rahavirta eli tulorahoitus oli 96,8 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 29,5 milj. euroa (43,8 %). Investointien tulorahoitusprosentti oli 59,9 prosenttia ja se oli 19,9 prosenttiyksikköä parempi kuin edellisenä vuonna. Loput investointien rahoitustarpeet katettiin pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituloilla ja lainakannan kasvulla. Kaupunkikonsernin investointimenot olivat 176,2 milj. euroa ja investoinnit vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 24,8 milj. euroa (-12,3 %). Kaupunkikonsernin suurimmat investoijat tilivuonna 2012 olivat Jyväskylän kaupunki 112,6 milj. euroa, josta Jyväskylän Energian SVOP-järjestelyn osuus oli 53,8 milj. euroa sekä Jyväskylän Energia 38,0 milj. euroa. Kaupungin peruspääoman mukainen osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän investoinneista oli 24,6 milj. euroa. Kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli -22,0 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 74,0 milj. euroa. Kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien negatiivinen rahavirta rahoitettiin lainakannan kasvulla sekä oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksilla.

78 75 Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti kaupunkikonsernilla oli 59,9 prosenttia ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 19,9 prosenttiyksikköä. Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä vuodelta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä kertoo, kuinka paljon rahavirrasta jää lainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Eliminoidusta rahoituslaskelmasta laskettu toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä viime vuodelta on yhteensä -399,5 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden rahavirtojen kertymä oli -489,5 miljoonaa euroa. Investointien omarahoitusosuuskertymä parani 89,9 miljoonaa euroa. Lainahoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnusluvun arviointiasteikko on seuraava: Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on suurempi kuin 2. Konsernin lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun lainanhoitokate on 1 2. Konsernin lainanhoitokyky on heikko, kun lainanhoitokate on pienempi kuin 1. Kaupunkikonsernin lainanhoitokate oli 1,6 ja se parani 0,4 yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kaupunkikonsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku osoittaa, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupunkikonsernin rahavaroilla tilikauden viimeisenä päivänä. Kaupunkikonsernin kassan riittävyys oli 5,7 päivää, joka on sama kuin edellisenä vuonna.

79 76 Konsernitase ja sen tunnusluvut KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VAS TAAVAA VAS TATTAVAA Milj. Milj. PYS YVÄT VAS TAAVAT 1 649, ,5 OMA PÄÄOMA 394,5 367,7 Aineettomat hyödykkeet 53,4 41,7 Peruspääoma 423,2 423,2 Aineettomat oikeudet 22,5 15,0 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,2 0,2 Muut pitkävaikutteiset menot 30,0 24,7 Ylikurssirahasto 1,4 1,4 Ennakkomaksut ja keskeneräise 0,8 1,9 Arvonkorotusrahasto 0,1 0,1 Aineelliset hyödykkeet 1 566, ,8 Muut omat rahastot 31,6 35,2 Maa- ja vesialueet 132,7 143,2 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -22,9-62,0 Rakennukset 948,6 971,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -39,0-30,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 271,0 281,9 VÄHEMMIS TÖOSUUDET 13,3 13,5 Koneet ja kalusto 123,5 128,1 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 4,5 4,1 VARAUKS ET 86,3 80,1 Ennakkomaksut ja keskeneräise 86,5 45,1 Poistoero 62,8 50,5 Sijoitukset 29,5 28,0 Vapaaehtoiset varaukset 23,5 29,6 Osakkuusyhteisöosuudet 16,0 15,4 PAKOLLIS ET VARAUKS ET 5,4 7,6 Muut osakkeet ja osuudet 10,4 9,5 Eläkevaraukset 1,1 0,9 Muut lainasaamiset 2,6 2,7 Muut pakolliset varaukset 4,3 6,7 Muut saamiset 0,5 0,5 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 8,5 8,1 Valtion toimeksiannot 6,6 6,2 TOIMEKS IANTOJEN VARAT 7,1 6,6 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,5 0,7 Valtion toimeksiannot 6,7 6,2 Muut toimeksiantojen pääomat 1,4 1,3 Lahjoitusrahastojen erityiskatte 0,5 0,5 KONS ERNIRES ERVI 1,4 1,2 VIERAS PÄÄOMA 1 296, ,1 VAIHTUVAT VAS TAAVAT 149,4 143,1 Pitkäaikainen 966, ,8 Vaihto-omaisuus 27,8 26,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 910,8 948,4 Aineet ja tarvikkeet 26,7 25,7 Lainat julkisyhteisöiltä 0,8 0,8 Keskeneräiset tuotteet 0,0 0,0 Lainat muilta luotonantajilta 10,3 10,3 Valmiit tuotteet/tavarat 0,1 0,1 Saadut ennakot 6,4 5,4 Muu vaihto-omaisuus 1,1 0,9 Ostovelat 2,4 1,5 Ennakkomaksut vaihto-omaisu 0,0 0,0 Muut velat 35,6 35,4 Saamiset 99,4 94,5 Siirtovelat 0,0 0,0 Pitkäaikaiset saamiset 4,3 3,6 Lyhytaikainen 330,4 313,3 Myyntisaamiset 0,1 0,1 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 119,0 112,5 Lainasaamiset 1,4 1,4 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 Muut saamiset 2,8 2,1 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,0 Siirtosaamiset 0,0 0,0 Saadut ennakot 10,9 11,2 Lyhytaikaiset saamiset 95,0 90,8 Ostovelat 70,5 70,8 Myyntisaamiset 55,7 58,4 Muut velat 15,6 15,2 Lainasaamiset 0,8 0,0 Siirtovelat 114,3 103,5 Muut saamiset 14,5 13,0 Siirtosaamiset 24,0 19,4 VAS TATTAVAA YHTEENS Ä 1 806, ,3 Rahoitusarvopaperit 0,4 0,4 Osakkeet ja osuudet 0,0 0,0 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Sijoitukset rahamarkkinainstrum 0,0 0,0 Omavaraisuusaste, % 27,6 % 26,0 % Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,0 0,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 104,0 % 102,0 % Muut arvopaperit 0,4 0,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Rahat ja pankkisaamiset 21,8 21,6 Lainakanta , Lainakanta , /asukas VAS TAAVAA YHTEENS Ä 1 806, ,3 Lainasaamiset, Asukasmäärä Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 1 793,3 milj. euroa ja se pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 12,8 milj. euroa. Kaupunkikonsernin omaisuudesta 87 prosenttia on aineellisia hyödykkeitä. Suurimpia omaisuuseriä oli kaupunkikonsernin omistamat rakennukset 971,5 milj. euroa, kiinteät rakenteet ja laitteet 281,9 milj. euroa sekä maa- ja vesialueet 143,2 milj. euroa.

80 77 Kaupunkikonsernin oma pääoma oli 367,7 milj. euroa, kun vähemmistöosuuksia ei huomioida. Kaupunkikonsernin oma pääoma aleni edellisestä vuodesta johtuen kaupunkikonsernin -30,3 milj. euron tilikauden alijäämästä. Kaupunkikonsernin kertyneet alijäämät olivat -92,3 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna alijäämää oli -686 euroa. Kaupunkikonsernin lainakanta oli milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 31,1 milj. euroa. Kaupunkikonsernin lainakannan kasvusta yli puolet selittyy Jyväskylän kaupungin ulkoisen lainakannan kasvulla (konserniyhteisöjen kaupungin sisäiseen pankkiin tekemät talletukset ja konsernitilin saldo eliminoitu), joka oli 18,2 milj. euroa tilivuonna Jyväskylän Energia Oy:n lainakanta kasvoi 12,8 milj. euroa ja Kiinteistöosakeyhtiö Jyväskylän Huhtasuon koulukeskuksen lainakannan kasvu oli 5,0 milj. euroa. Kaupungin osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lainoista kasvoi 7,9 milj. euroa ja oli 40,7 milj. euroa. Koulutuskuntayhtymän lainoista kaupungin osuus oli 3,8 milj. euroa. Kaupunkikonsernilla oli lainaa asukasta kohden euroa ja asukaskohtainen lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 158 euroa/asukas (2,0 %). Alla olevassa taulukossa on eritelty kaupunkikonsernin ulkoinen lainakanta yhtiöittäin. Ulkoinen lainakanta 2013 (milj. euroa) Muutos Energia Oy 36,6 89,7 206,3 214,5 209,5 230,4 243,2 12,8 Vuokra-asunnot Oy 261,7 256,4 247,8 245,6 235,7 220,8 216,1-4,7 Education Facilities Oy 34,8 41,1 40,6 55,5 80,5 87,9 83,9-4,0 Jykes Kiinteistöt Oy 40,2 59,0 58,3 55,4 54,6 52,2 50,9-1,4 Jyväs-Parkki Oy 24,5 29,6 30,7 28,5 42,1 41,3 38,9-2,4 Muut tytäryhtiöt 19,6 38,6 39,3 39,0 32,7 46,8 49,5 2,6 Tytäryhteisöt, ulkoiset lainat 417,3 514,4 623,0 638,4 655,2 679,5 682,4 2,9 Kaupungin ulkoiset lainat 189,3 209,6 202,1 213,1 266,4 327,0 345,2 18,2 Ulkoiset lainat yhteensä 606,6 724,0 825,1 851,5 921, , ,6 21,1 Osuus kuntayhtymistä 17,3 17,0 18,7 26,2 32,9 34,4 44,5 10,0 Konsernin lainakanta 623,9 741,0 843,8 877,8 954, , ,0 31,1 Kaupungin tytäryhteisöilleen myöntämien omavelkaisten lainatakauksien saldo oli yhteensä 741,5 milj. euroa, mikä oli 153,8 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Takausten kasvu selittyy lähes täysin Jyväskylän Voima Oy:n 150,8 milj. euron leasingrahoitussopimuksen takaamisesta. Muille yhteisöille kaupunki on myöntänyt omavelkaisia takauksia 7,8 milj. euroa. Antolainoja kaupunki on myöntänyt tytäryhteisöilleen 222,9 milj. euroa. Suurin osa antolainoista muodostuu kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämistä joukkovelkakirjalainoista, joiden määrä oli 212,3 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana yksi kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämä laina (53,82 milj. euroa) muutettiin sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaupungin myöntämien antolainojen saldo Jyväskylän Paviljonkisäätiölle oli 5,0 milj. euroa, Jyväskylän Jäähalli Oy:lle 2,2 milj. euroa ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle 1,9 milj. euroa. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy maksoi vuoden aikana kaupungille 1,7 milj. euron antolainan takaisin. Konsernin lainakantaa laskettaessa konserniyhteisöjen väliset keskinäiset lainat eliminoidaan. Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste = 100 x (Oma pääoma +Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kaupunkikonsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli 26,0 prosenttia ja se heikkeni 1,6 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.

81 78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 102,0 prosenttia ja se parani 2,0 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kaupunkikonsernin kertynyt alijäämä oli -92,3 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Kaupunkikonsernin kertynyt alijäämä asukasta kohden oli -686 euroa ja asukaskohtainen alijäämä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 222 euroa. Alla olevassa kuvassa on eriteltynä kaupunkikonsernin elinkeinopoliittisesti merkittävien tytäryhteisöjen ja alakonsernien emoyhtiöiden yli- /alijäämäkertymä. Tytäryhteisöjen ja alakonsernien emoyhtiöiden* yli- /alijäämäkertymä 2013 (1000 euroa) Yli-/alijäämäkertymä = Ylijäämät, Vapaaseen omaan pääomaan kuuluvat rahastot, Vapaaehtoiset varaukset ja Poistoero Jykes Jyväs- Paviljon Puhdista Energia* JAMK* JVA* EF Jykes* Kiint.* Parkki* ki mo Jäähalli Total Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Vapaan oman pääoman rahastot Ylijäämät

82 79 Konsernin lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kaupunkikonsernin lainakanta oli milj. euroa ja lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 31,1 milj. euroa. Kaupunkikonsernin ulkoisten lainojen jakautuminen on esitetty alla olevissa graafeissa. Konsernin lainat, euroa/asukas =Kaupunkikonsernin lainakanta / Asukasmäärä. Kaupunkikonsernilla oli lainaa euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta asukasta kohden kasvoi 158 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Kaupunkikonsernin lainasaamiset olivat edellisvuoden tapaan 3,1 milj. euroa. Konsernin ulkoisen lainakannan kehitys Kaupunki ulkoiset JE JVA EF Jykes Kiint Parkki Muut Kuntayht

83 80 Konsernin ulkoinen lainakanta TP miljoonaa euroa Muut; 50; 5 % Kuntayht; 44; 4 % Parkki; 39; 3 % Jykes Kiint; 51; 5 % Kaupunki ulkoiset; 345; 32 % EF; 84; 8 % JVA; 216; 20 % JE; 243; 23 %

84 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on kuntalain 69.3 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai rahaston lisäystä tai vähennystä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on yleisohjeessaan tuloslaskelman laatimisesta määritellyt seuraavat säännöt varaus- ja rahastosiirroille: 1. Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyksiä voi pääsääntöisesti tehdä enintään tilikauden tuloksen osoittaman ylijäämän verran. 2. Vapaaehtoisten varausten tai rahastojen purkamisella taikka poistoeron vähennyksellä ei pääsääntöisesti voi lisätä tilinpäätöksen varauksentekomahdollisuutta tilikauden ylijäämäistä tulosta suuremmaksi. 3. Investointivaraus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen eikä investointivarausta voi kartuttaa taikka purkaa tilikauden tuloksen tasaamiseksi ilman, että siirtojen perustana on suunnitellut investointihankkeet tai niiden toteuttaminen. 4. Poistonalaiseen hankintamenoon tehdyn investointivarauksen käyttö (+) edellyttää vastaavan, kuitenkin enintään hankintamenon suuruisen, poistoeron lisäystä (-) tuloslaskelmaan. Ei-poistonalaiseen hankintamenoon tehty investointivaraus puretaan ja tuloutetaan hankinnan toteutumisvuonna kuitenkin ilman vastaavaa poistoerokirjausta. 5. Siirron vahinkorahastoon tulee perustua hyväksyttyyn suunnitelmaan omavastuun kattamisesta. Siirto vahinkorahastosta tehdään kattamaan tuloslaskelmassa maksettua vahingonkorvausmenoa tai vahingon kohteena olevasta omaisuudesta tehtyä poistoa. Poistoeron muutos vuonna 2013 Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2007 taseessa oli ,54 euron poistoero, joka oli muodostunut aikaisempina vuosina investointirahaston ja investointivarausten purkamisen yhteydessä. Poistoero syntyy siitä, ettei investointirahaston (oman pääoman erä) eikä investointivarausten (vapaaehtoinen varaus) purkamista saa kirjanpito-ohjeiden mukaan tulouttaa tuloslaskelmaan yhdellä kertaa, vaan ko. purkamiset on kirjattava poistoeroksi ja kohdistettava poistonalaisiin hyödykkeisiin, joiden poistosuunnitelmien mukaisesti poistoeroa tilinpäätöksessä vuosittain pienennetään. Käytännössä maalaiskunnassa poistoero oli kohdistettu 50 erilliseen kohteeseen, joiden poistoaika vaihteli kahdesta vuodesta 48 vuoteen ja määrä 126,76 eurosta 2,8 miljoonaan euroon. Kaupunginhallituksen päätöksellä poistoeron käsittelemistä helpotettiin siten, että maalaiskunnan vuoden 2008 tilinpäätöksessä poistoeroa pienennettiin noin 1,3 milj. eurolla (normaalin poistoeron purkamisen lisäksi purettiin vesilaitosinvestointeihin ja purettaviin rakennuksiin kohdistuvat poistoerot) ja että jäljelle jäävä noin 8,5 milj. euron poistoero päätettiin purkaa tasasuuruisina erinä 25 vuoden aikana vuosina Päätöksen mukaisesti poistoeroa puretaan vuosittain ,74 euroa.

85 82 Rahastojen muutokset vuonna 2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymän sosiaalisen luototuksen rahaston säännön 2 mukaan Rahaston pääomaa kartutetaan tai alennetaan rahaston tuloslaskelman osoittamalla tuloksella tai kaupunginvaltuuston erikseen päättämillä varoilla. Sosiaalisten luottojen lyhennykset palautuvat rahastoon. Lisäksi sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään toimintavuoden aikana saadut rahaston korkotuotot, jotka vuonna 2013 olivat 4 443,64 euroa. Tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 69.3 ). Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kaupunginhallitus esittää, että vuoden 2013 tilinpäätöksessä tehdään seuraavat tuloksen käsittelyyn liittyvät poistoeron sekä rahastojen lisäykset ja vähennykset: Poistoeroa puretaan ,74 euroa. Sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti rahaston korkotuotot 4 443,64 euroa. Katetaan tilikauden alijäämä ,78 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden (2014) kirjanpidossa Talouden tasapainottamistoimenpiteet Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (Kuntalaki 69.2 ). Selonteko jakaantuu kahteen osaan. Ensinnäkin tulee selvittää tilinpäätösvuonna voimassa olleen taloussuunnitelman toteutuminen. Jos kunnalla lisäksi oli päättyneellä tilikaudella voimassa oleva toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamisesta, tulee lisäksi selvittää tämän ohjelman toimenpiteiden toteutumista. Toiseksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on tehtävä selkoa, onko kuluvana vuonna voimassaoleva taloussuunnitelma ja mahdollisesti erikseen laadittu toimenpideohjelma riittävä. Käytännössä selonteon antaminen tulee kyseeseen, jos tilikauden alijäämä on olennaisesti suurempi kuin se oli taloussuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa hyväksyttäessä edellisenä syksynä. Kaupungin taseessa on kumulatiivista ylijäämää 96,3 miljoonaa ja vuoden 2013 tilinpäätös on 38,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2013 taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2013 alijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä 58,2 miljoonaa euroa. Kuntalain mukaisen talouden tasapainottamista koskevan selonteon antaminen tilinpäätöksen yhteydessä ei siten ole tarpeen.

86 83 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Johdon tukipalvelut 1. Työllisyyspalveluiden ja kuntakokeilun keskeisenä tavoitteena on eri tavoilla työllistää ja aktivoida yli 500 päivää työttömänä olleita niin, että vuoden 2012 aktivointitasoa nostetaan 300 henkilöllä. Vaikka työttömien aktivointi on lisääntynyt kokonaisuudessaan vuoden 2013 aikana noin 700 henkilöllä (noin 20 %), ei 500 päivää työttömänä olleiden aktivointi ole kehittynyt asetetun tavoitteen (300 henkilöä) mukaisesti. Terveyspalvelut 2. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen. Todetun hoidontarpeen vaatimat avosairaanhoidon vastaanottokäynnit on pystytty toteuttamaan 3 kk määräajassa. Välitön yhteydensaanti puhelimella on toteutunut vuoden 2013 aikana keskimäärin 69 % saapuvista puheluista (mukaan laskettu takaisinsoittona toteutuneet). Puheterapiassa hoitoon pääsyn viive ylitti 3 kk määräajan keskimäärin 2 3 viikolla. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu: kiireettömään hammaslääkärin hoitoon pääse neljän kuukauden ja suuhygienistille kahden kuukauden kuluessa. Välitön yhteydensaanti puhelimitse toteutuu 83 %:sti. 3. Laaditaan ja otetaan käyttöön palveluyksikkökohtaiset suunnitelmat terveyden edistämisen toimintaohjelmaksi. Mittari: kirjalliset suunnitelmat, raportointi toimintaohjelman toteutumisesta. Terveyspalveluissa laadittiin yhteinen terveyden edistämisen suunnitelma, jonka tavoitteena on alkoholin käytön ja tupakoinnin vähentäminen. Keskitetyissä palveluissa otettiin käyttöön suunnitelma asiakkaiden tupakoinnin ja alkoholin käytön kysymisestä hoitokontaktien yhteydessä ja tehtiin tarvittaessa Fagerströmin testi tai miniaudit. Avosairaanhoidossa työkaluina olivat mini-interventiot ja markettitempaukset. Markettitempaukset toteutettiin yhteistyössä keskitettyjen palvelujen ja sairaanhoitopiirin kanssa. Markettitempauksia oli kahdessa suuressa kauppakeskuksessa kahtena päivänä. Suun terveydenhuollossa toteutettiin Jytessä yhdessä laadittua terveydenedistämisen suunnitelmaa tupakoinnin ja päihteiden käytön puheeksi ottamisesta hoitokontaktien yhteydessä. Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenedistämisen suunnitelma otettiin käyttöön sovitusti. Ennalta ehkäisevä työ ja terveydenedistäminen kuuluu perustyöhön, mutta päihteiden ja tupakoinnin puheeksiottoa painotettiin systemaattisemmin terveystarkastuksissa ja puheeksiotto-koulutuksiin osallistuttiin erinomaisesti. 4. Jokainen palveluyksikkö tuottaa ja ottaa käyttöön vähintäänkin yhden uuden toimintaa kehittävän ja tuottavuutta lisäävän toimintamallin. Mittari: raportointi toimintamallien kehittämisestä.

87 84 Terveyskeskussairaalan Kyllön osastolla 1 aloitettiin NOKO (Nopeasti Kotiin) -toimintamallin kehittäminen, millä osittain voitiin kompensoida sairaansijojen vähenemää. Malli laajennetaan kaikille osastoille. Huhtasuon avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa jatkui Hoitojoukkuemallin kehittäminen. Mallia laajennettiin sovelletusti Kuokkalan vastaanottotoimintaan. Tikkakoskella aloitettiin hoitajavetoisen toiminnan kokeilu. Yhteisvastaanottojen teemoja laajennettiin. Keskitetyissä palveluissa kilpailutettiin ja otettiin käyttöön tekstinkäsittelyn ostopalvelu turvaamaan palvelukykyä vaihtelevissa tarpeissa ja jono lyheni 3 4 viikosta 1( 2) viikkoon. Suun terveydenhuollossa omahoidossa onnistumisen seuraamiseen kehitetyt mittarit otettiin aktiiviseen käyttöön. Omahoidossa onnistumista seurataan indikaattoreilla ja raportoidaan tulokset kuukausittain. Sosiaalipalvelut 5. Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista hoidetaan > 90 % omissa nuorisokodeissa. Tavoite toteutui. 6. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Mittari: toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä. Tavoite toteutui. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus oli 9,6 % väestöstä. Vanhus- ja vammaispalvelut 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan 600 ikäihmiselle. Terveyttä ja tyytyväisyyttä edistäviä kotikäyntejä tehtiin suunnitellusti 80-vuotiaille ja 70- vuotiaille järjestettiin päiväkeskuksissa ryhmätilaisuuksia. 2. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tilanteissä viiveettä ja eikiireellisissä seitsemän arkipäivän kuluessa. Tavoite toteutui. 3. Yli 75-vuotiaista on vuoden aikana 3,8 % omaishoidon piirissä, 25 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa on enintään 10 %. Yli 75-vuotiaista 4,3 % oli omaishoidon tuen piirissä, 19 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa 10,3 %. 4. Palvelukokonaisuudessa hoitoketju on sujuva ja asiakkaat siirretään erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta kahden vuorokauden kuluessa. Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin palveluihin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaaloissa jonotti kuukaudessa keskimäärin: Kyllössä 16 (edellisvuonna keskimäärin 17,6), Palokassa 12 (12,5) ja Muuramessa 3 (1,8) henkilöä. Pääasiassa jono on tehostettuun palveluasumiseen. Kotiin ja laitoshoitoon siirrytään ilman jonotusta. 5. Henkilöstömäärä vähenee vuoden 2012 tasosta (kotihoidon kilpailuttaminen, päivätoimintojen siirto) 58 henkilöllä. Henkilöstön määrä on yhteensä Mahdollinen vanhuspalvelulain suosituksen mukainen henkilöstön lisäystarve edelliseen on 32 työntekijää, johon on budjetissa varauduttu.

88 85 Henkilöstömäärä väheni suunnitellusti 58 henkilöllä. Vanhuspalvelulain suosituksen mukaista henkilöstöä ei lisätty, vaan mitoitusta vahvistettiin pääasiassa laitoshoidon asukaspaikkoja vähentämällä ja henkilöstösiiroilla toimintayksiköiden välillä asiakkaiden hoitoisuuden mukaan. 6. Omaishoidon tukea maksetaan asiakkaiden hoitoisuuden perusteella perusturvalautakunnan määrittelemien myöntämisperusteiden mukaisesti. Omaishoidon tuen kriteerit hyväksytään siten, että määräraha riittää koko vuodeksi. Perusturvalautakunta vahvisti omaishoidon tuen myöntämisperusteet alkaen niin, että määräraha riitti koko vuodeksi. Kasvun ja oppimisen palvelut Perusopetus 1. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,96 vvh/oppilas. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,80 vvh/oppilas (uusi tunnusluku, ei vertailukelpoinen, kuntaliiton vertailutietokannan laskentamalli muuttui kesken vuoden) 2. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 1 6 on 17,5 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,9 oppilasta. 3. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 7 9 on 18,0 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,7 oppilasta. 4. Nuorisopalveluissa nuorten käyntikerrat Toteutunut Käyntikertoihin vaikuttivat alentavasti tilatoiminnan pitkä katkos Tikkakoskella, Keltinmäen vesivahingosta aiheutunut katkos ja uuteen tilaan siirtyminen Korpilahdella. 5. Nuorisopalveluja käyttää 25 % vuotiaiden ikäryhmästä. Toteutunut 17,5 %. 6. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. Ikäluokan koko oli 1177 oppilasta. Ilman päättötodistusta jäi 12 oppilasta eli 1%. Varhaiskasvatus 1. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen (päiväkodit lasta, perhepäivähoito 600 lasta, kerhot 750 lasta) piirissä on lasta kuukaudessa (52 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut yhteensä ka lasta/kk (päiväkodit 4500 lasta, perhepäivähoito 530 lasta, kerhot 870 lasta), tavoite toteutui. 2. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen palveluseteliä saa lasta ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa 150 lasta, yhteensä lasta kuukaudessa (11 % 0 6- vuotiaista). Palvelusetelin on saanut keskimäärin lasta/kk ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa keskimäärin 150 lasta/kk eli yhteensä keskimäärin lasta/kk, tavoite ylittyi.

89 86 3. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin lapsesta kuukaudessa (25 % 0 6-vuotiaista). Toteutui keskimäärin lasta kuukaudessa, tavoite toteutui. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Jyväskylän kansalaisopisto 1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus tuntia (vuonna 2011 toteutunut tuntia, vuonna 2012 toteuma-arvio ). Toteutunut t (v toteutunut t, v toteuma-arvio oli t). 2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa (vuonna 2011 toteutunut kurssilaista, vuonna 2012 toteutuma-arvio on kurssilaista). Toteutunut kurssilaista (v toteutunut kurssilaista, v toteuma-arvio oli kurssilaista). Kulttuuripalvelut 1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista. Tavoite on toteutunut: - alle kouluikäisistä 56 % (osallistujien määrä 8 884, ikäluokassa n lasta) - peruskouluikäisistä 76 % (osallistujien määrä , ikäluokassa n lasta) - yli 65-vuotiaista kulttuuripalveluiden ikäihmisille suunnattu ohjelma tavoittaa tällä hetkellä 58 %. 2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat kävijää. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet ovat tavoittaneet henkilöä. 3. Kuvataidekoulu antaa opetusta opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta. Opetustuntien määrä oli tuntia, oppilasmäärä 324 (kuvataide 283 ja arkkitehtuuri 41) ja opiskeluaika keskimäärin 5,7 vuotta. Kirjastopalvelut 1. Aukiolotunnit: Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä : pääkirjasto tuntia; laitoskirjastot 450 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä tuntia. (Toteutuma vuonna 2012: ). Tavoite ei toteutunut. Kaikki kirjastopisteet olivat suljettuja syyskuussa kolmen viikon ajan seudullisen kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi. Kaikkien toimipisteiden toteutuneet aukiolotunnit olivat tuntia. Pääkirjasto oli avoinna tuntia, laitoskirjastot 426 tuntia ja alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä tuntia. 2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,4 (vuonna 2012: 9,4; maan keskiarvo 2011: 9,9) Tavoite ei toteutunut, kirjastokäyntejä asukasta kohden kertyi 8,3. Kolmen viikon sulkuaika vaikutti myös kirjastokäyntejä vähentävästi. 3. Aineiston hankinta: 317,9 nidettä / asukas (Tavoite vuonna 2012: 317,9 nidettä / asukas).

90 87 Tavoite toteutui. Aineistoa hankittiin 321,9 nidettä / asukasta. Museopalvelut 1. Museot ovat avoinna yhteensä tuntia (Jyväskylän taidemuseo 3 825, Keski-Suomen museo 2 122, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla 1 716, Suomen käsityön museo (2012: 9 923). Museot ovat olleet avoinna tuntia (Jyväskylän taidemuseo 3 870, Keski- Suomen museo ja Keski-Suomen museon käsityöläiskodit 1 727, Suomen käsityön museo 2 128). Aukiolotunteja kasvatti Keski-Suomen museon erillismuseoista Jyväskylän lyseon museon ja Pienmäen talomuseon avoinnapito erillisjärjestelyin: Lyseon museon aukipito liitettiin lyseon kurssitarjontaan ja kesätyöllistämisrahat mahdollistivat Pienmäen Talomuseon aukipidon, joskin aiempia vuosia lyhyemmän ajan. 2. Museoiden kävijämäärätavoite on kävijää (Jyväskylän taidemuseo , Keski- Suomen museo , Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla 5 000, Suomen käsityön museo (2012: ) Museoiden kävijämäärä oli (Jyväskylän taidemuseo , Keski- Suomen museo ja Keski-Suomen museon käsityöläiskodit , Suomen käsityön museo ). Kaikki museot kasvattivat kävijämääriään. Erityisesti kasvuun vaikutti käsityöläiskotien huomattavasti ennakoitua suurempi kävijämäärä. Kohde oli ensimmäistä kertaa koko vuoden auki. Liikuntapalvelut 1. Liikuntatilojen käyttöaste % aukiolo- ja käyttöaikoina (85 90 % vuonna 2012). - Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 %. - Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %. Tavoite toteutui. 2. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen, kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. - Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvien yhteistoimintasopimusten säilyttäminen samalla tasolla 30 kpl (30 kpl vuonna 2012). Tavoite toteutui. Jyväskylä Sinfonia 1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on (vuoden 2012 talousarviossa 50 esiintymistä ja kuulijaa). Toteutunut 2013: 79 esiintymistä ja kuulijaa 2. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2012 tavoite 90 %). Toteutunut 2013: 95 % Jyväskylän kaupunginteatteri 1. Vuonna 2013 kaupunginteatteri tuottaa kuusi ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kaksi pienelle näyttämölle (vuonna 2012 kuusi ensi-iltaa). Toteutunut seitsemän ensi-iltaa:

91 88 SUURI NÄYTTÄMÖ: : Saituri (ensi-ilta 26.1.) Susi sisällä (ensi-ilta 23.3.) Shrek (ensi-ilta 7.9.) Koukussa (ensi-ilta26.10.) PIENI NÄYTTÄMÖ: Täydellinen rakastaja (ensi-ilta 24.1.) Koska maailma on pyöreä (ensi-ilta 27.2.) Tarpeettomia ihmisiä (ensi-ilta ) 2. Vuonna 2013 teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on katsojaa (vuonna 2012: ). Toteutunut katsojaa, tavoite ylittyi selkeästi. 3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 69 % (vuonna 2012: 69 %). Päänäyttämön täyttöaste 75,24 %, tavoite ylittyi. Kaupunkirakennepalvelut Asiakaspalvelun sujuvuus 1. Tontin lohkomiset tehdään kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. Toteutui tavoitteiden mukaisesti. 2. Uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75 %:ssa myönnetyistä luvista. Tavoite ei toteutunut. Uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika on ollut enintään 6 viikkoa 60 %:ssa myönnetyistä luvista. Keskimääräinen käsittelyaika oli kerrostaloissa 12 viikkoa, rivi- ja pienkerrostaloissa 6 viikkoa ja omakotitaloissa 5,5 viikkoa. 3. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kk 80 %:ssa hakemuksista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa hakemuksista. Tavoite toteutui erinomaisesti; kaikki maa-aines- ja ympäristölupahakemukset käsiteltiin alle 4 kk:ssa vuonna Hankkeet 4. Asuntomessualueen kunnallistekniikka valmistuu ja talonrakennus alkaa kaikissa kohteissa. Tavoite toteutui. Kunnallistekniikan rakentaminen asuntomessualueella on valmistunut, pintojen viimeistelyä ja istutuksia täydennetään kevään aikana. Talonrakentaminen on käynnistynyt kaikissa 37 kohteessa ja 31 taloa on jo harjakorkeudessa. 5. Kankaan Kytkin-hankkeen mallinnus valmistuu ja vaikutusten arviointi alkaa. Alueen osayleiskaava etenee ehdotusvaiheeseen ja asemakaavoitus käynnistyy. Tavoite toteutui. Kytkin-projektin vaikutusten arviointi on valmistunut marraskuussa Ensimmäinen asemakaava eteni luonnosvaiheeseen ja toisen asemakaavan arkkitehtikilpailu käynnistyi.

92 89 Maankäyttö 6. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelmaan (KymppiR) liittyvillä selvitysalueilla asetettavaan tavoiteprosenttiin vuoteen 2016 loppuun mennessä käyttäen kaikkia maankäytön toteuttamiskeinoja. Tavoite on toteutumassa suunnitellusti. Uuden maanhankintaohjelman mukaisilta kohdealueilta ostettiin 2013 raakamaata lähes vuotuisen tavoitteen mukaisesti n. 60 ha. 7. Asuinkerros- ja rivitalojen asemakaavoittaminen k-m2/ vuosi. Tavoite toteutui. Lainvoimaista asuinkerros- ja rivitalojen rakennusoikeutta kertyi n k- m 2, mikä vastaa lähes kahden vuoden varantoa. 8. Omakotitonttien asemakaavoittaminen 100 kpl / vuosi. Tavoite toteutui. Lainvoiman sai 124 omakotitonttia. 9. Teollisuustonttien asemakaavoittaminen 25 ha / vuosi. Tavoite ei toteutunut. Lainvoiman sai 6,5 ha teollisuustonttien asemakaavoja. 10. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Tavoite toteutui. Omakotitontteja tarjottiin uusilla alueilla eri puolilla kaupunkia 90 kappaletta. Vuoden lopussa oli varattuina 43 ja vapaana 134 omakotitonttia. Koska tonttivarantoa on ollut koko ajan, täyttyy tavoite 100 tonttia tarjolla vuodessa. Rivi- ja kerrostalotontteja tarjottiin eri puolella kaupunkia, mm. Mankolassa, Kuokkalassa ja Kortepohjassa. Vuoden tavoite ( kem2 tarjolla, mistä vapaasti markkinoitavaa kem2) ylitettiin, mutta tonttivarantoa on runsaasti jäljellä. Liikenne- ja viheralueet 11. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä (3 vuoden liukuman ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.). Vuonna 2013 sattui 115 henkilövahinko-onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on laskenut parin viime vuoden aikana, mutta tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi henkilövahinko-onnettomuuksien laskemisen alle 100 vuodessa. Tavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain paljon ja yksittäisenä vuonna on mahdollista päästä tavoitetason alapuolelle. Kuolleiden määrä on vähentynyt viime vuosien aikana. 12. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon vähintään 3,22 (vuoden 2012 arvo 3,27). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on noussut vastoin odotuksia. Vuoden 2013 kyselyssä arvo on 3, Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon vähintään 3,31 (vuoden 2012 arvo 3,41). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon on noussut vastoin odotuksia. Vuoden 2013 kyselyssä arvo on 3, Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2012 tasolla (vuoden 2012 arvo 3,61). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin on hiukan noussut. Vuoden 2013 kyselyssä arvo on 3,69.

93 Metsienhoito toteutetaan metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti. Hoitopinta-ala 450 ha, joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut m³, energiapuun myynti MWh. Tavoite toteutui reilusti. Hoidettu pinta-ala oli 530 ha, josta lähimetsiä oli 70 ha. Hakkuiden määrä oli m³ ja energiapuun myynti MWh. Rakentaminen ja ympäristö 16. Uudisomakotitalojen energiaohjausta tehostetaan. Pilotoidaan keväällä 2013 uudenlainen pientalojen energiaohjausprosessi, jossa asiakasta tullaan ohjaamaan energia-asioissa heti tontin luovutuksen jälkeen. Pilottialueen tontit ovat luovutettu rakentajille lokakuussa ja rakentajainfo on järjestetty marraskuussa Rakentajien energiaohjaus on käynnistynyt. Suunnitelman mukainen rakentaminen käynnistyy keväällä Ympäristölupa- ja maa-aineslupakohteille tehdään valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä 80 kappaletta (100 % suunnitelluista). Tavoite toteutui ennakoidusti. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä tehtiin yhteensä 89 kpl. 18. Ympäristöterveysvalvonnassa tehdään tarkastusta, joista suunnitelmallisia tarkastuksia on kpl. Erilaisia näytteitä otetaan ja tutkitutetaan kpl. Ympäristöterveydenhuolto teki toimintavuoden aikana tarkastusta, joista suunnitelmallisia tarkastuksia oli Näytteitä tutkitutettiin kaikkiaan kappaletta. Tarkastusten kokonaismäärää laski akuuttien tarkastusten arvioitua vähäisempi määrä.

94 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tilapalvelu-liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Investoinnit yhteen sovitetaan tarkistettuihin palveluverkkosuunnitelmiin ja valtuuston hyväksymään investointibudjettiin. Investointiohjelmassa olevat hankkeet perustuvat palveluverkkoselvityksiin. Vaajakosken päiväkodista ja Neulaskankaan päiväkodin laajennuksesta laadittiin hankesuunnitelmat ja toteutussuunnittelu on käynnissä. Vaajakosken terveysaseman hankesuunnittelu ja monipalvelupisteiden suunnittelu käynnistettiin syksyllä Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen MWh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Ennakkolaskelmien mukaan säästö on vähintään MWh, joten tavoite MWh saavutettiin. Tarkempi laskenta valmistuu kevään 2014 aikana. 3. Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistö- ja tilapalveluihin on 3,5 pisteessä. Kokonaistyytyväisyys oli vuonna ,55 pistettä ja vuonna ,45 pistettä. 4. Sisäilmaongelmien syntymistä ehkäistään Terve talo -kriteereitä noudattamalla sekä hyvällä kiinteistönhoidolla ja valvonnalla. Kaikissa Tilapalvelun isoimmissa talonrakennuksen investointihankkeissa on toteutettu Terve talo -kriteereitä. Kiinteistönhoidon sopimusten toteutusta valvottiin palvelutuottajien kanssa käydyissä laatupalavereissa. Lisäksi 30 kohteessa tehtiin kiinteistönhoitotöiden auditointi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Työterveys Aalto -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Liikelaitoksen toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä ja investoinnit tulevat olemaan tulorahoituksella katettavissa. Tilinpäätös on ,55 euroa ylijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä katetaan kokonaisuudessaan. 2. Liikelaitoksen strategia toteutuu suunnitellusti. Liikelaitoksen strategian mukaisesti ennaltaehkäisevien ja työkykyä tukevien työterveyshuoltopalvelujen osuus on kasvanut. Tavoite ylittyi 4 %:lla. Työterveyshuolto-painotteisessa sairaanhoidossa pääpaino on ollut pitkittyvien sairauksien ehkäisy ja työhön paluun edistäminen. Talouskeskus-liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustannuksia edeltävän talousarviovuoden tasoon verrattuna. Vuonna 2012 yksikkökustannukset ovat olleet ostolaskut 4,25 6,13 euroa/suorite, myyntilaskut 2,98 euroa/suorite ja palkkapussi 10,99 euroa/suorite.

95 92 Vuoden 2013 toteutuneet suoriteyksikkökustannukset ovat: Ostolaskut 3,72 6,13 euroa/suorite Myyntilaskut 2,98 euroa/suorite Palkkapussi 10,99 euroa/suorite Ostolaskujen osalta tavoite saavutettiin, mutta myyntilaskujen ja palkkapussin osalta tavoite ei toteutunut. Ostolaskuissa suoritekohtaista laskennallista kustannusta alensi verkkolaskuina saapuvien laskujen määrän kasvu. Myyntilaskutuksessa vastaava kehitys on vasta alussa. Myyntilaskun ja palkkapussin suoritekohtaisessa kustannuksessa ei sähköistymisestä odotettavissa olevat kustannussäästöt ole siten vielä toteutuneet. Suoritekohtaisia yksikkökustannuksia ja niiden muutosta arvioitaessa on huomioitava, että laskentaperiaatteet ja tuotteet eri vuosien välillä eivät ole täysin vertailukelpoisia. Altek Aluetekniikka -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä Tavoite toteutui. Työohjelma toteutui sovitun mukaisesti lukuun ottamatta Haapa-Heikintietä. Haapa-Heikintieltä jäi asfaltoimatta n. 50 metrin osuus. Syynä oli kohteen arvioitua hitaampi etenemä. Työt suoritetaan loppuun 2014 kesän alussa. Suurin aikataulumuutos oli Korteniityntien rakentamisen aloittamisen siirtyminen elokuulta syyskuun loppuun. Tämä johtui suunnittelun viivästymisestä. 2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon Tavoite toteutui. Talvihoidon laatu oli v tasaista. Pääosin toimenpideajoissa pysyttiin ja tavoite toteutui yksittäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Alkuvuodesta alituksia tuli polanteenpoistossa, kun yksittäisissä kohteissa raja-arvot ylittyivät. Loppuvuoden laadunalitukset tulivat liukkaudentorjunnasta joulun vesi-jää -kelien aikaan. Hiekannosto toteutui laatutavoitteiden mukaisesti. Ilmanlaadun raja-arvon ylityksiä keskustan alueella oli 5 kpl, kun sallittu ylitysten määrä on 35 kpl. 3. Liikevaihtotavoite euroa/henkilötyövuosi Tavoite toteutui. Toimintatuottojen toteutuma oli ,74 euroa/henkilötyövuosi, liikevaihdon toteutumana ,25 euroa/henkilötyövuosi. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 198,3 htv, joka pitää sisällään palkkaa vuonna 2013 saaneen vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Toimintatuotot ,30. Liikevaihto ,91. Kylän Kattaus -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Toiminnan tehostaminen. Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Vuoden 2011 toteuma oli / htv. Tavoitteeksi vuodelle 2012 on asetettu: /htv. Vuoden 2013 tavoite on /htv. Toiminnan tehostamisessa asetettu tavoite ylitettiin 11,9 %:lla. 2. Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Tavoitetta mitataan Kylän Kattauksessa käytössä olevalla palautejärjestelmällä. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetetaan vuodelle ,2 (palautejärjestelmän asteikko on 1 4 ). Asiakastyytyväisyyden mittausta tehostetaan tekemällä jatkuvan palautteen keräämisen lisäksi kohdennettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä jokaisella palvelualueella.

96 93 Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin tehtyjen asiakaskyselyjen perusteella. Sähköisen palautejärjestelmä Innolinkin kautta ei saatu toivotulla tavalla palautteita ja sen käyttö asiakkaiden toimesta jäi sisäisestä markkinoinnista huolimatta vähäiseksi. Sopimus Innolinkin kanssa irtisanottiin. Jatkuvan palautteen keräämistä varten käyttöönotettiin Jyväskylän kaupungin käytössä oleva epalaute-järjestelmä. Jotta asiakaspalautteita tultaisiin saamaan jatkossa riittävässä laajuudessa, asiakaskohtaisia kyselyjä suunniteltiin lisättävän. Kohdistetut asiakaskyselyt tehtiin Webropol ohjelmalla. Myös Webropol on Jyväskylän kaupungilla yleisesti käytössä Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Onnettomuuksien ehkäisy: 1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2013 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Valvontasuoritteiden määrälliset tavoitteet saavutettiin 100-prosenttisesti. Valvontakohteiden palotarkastukset suoritetaan 100 % Tavoite [lukumäärä] Toteuma [lukumäärä] Toteuma [%] 100 % 70,9 % 64 % 60 % 2. Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä. Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 15,1 %:lle maakunnan väestöstä. Turvallisuusviestintää annetaan %:lle maakunnan väestöstä Tavoite [lukumäärä] Toteuma [lukumäärä] Toteuma [%] 151 % 153 % 147 % 161 % Pelastustoiminta: 3. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

97 94 IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä 2012 Riskiluokka I Riskiluokka II Riskiluokka III Riskiluokka IV Yhteensä Tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät a) Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 13:04 (n=1 188 tehtävää, joissa toimintavalmiusaika on mitattu). b) Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV) 6 min 47 % tapauksista, mediaanin ollessa 6:07 (n=386) 10 min 84 %, mediaanin olleessa 6:51 (n=1 492) 20 min 97 %, mediaanin olleessa 7:55 (n=864) 36 min 98 % mediaanin ollessa 13:28 (n=1 888) c) Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, III ja IV) 11 min 39 %, mediaanin ollessa 11:16 (n=114) 14 min 81 %, mediaanin ollessa 11:24 (n=356) 22 min 98 %, mediaanin ollessa 11:12 (n=143) 38 min 97 %, mediaanin ollessa 16:05 (n=575) d) Pelastusjoukkueen osalta (pienin vahvuus 1+2+6) toteutuma riskiluokittain (I, II, III, ja IV) 20 min 97 %, mediaanin ollessa 7:55 (n=145) 30 min 97 %, mediaanin ollessa 10:42 (n=178) 30 min 93 %, mediaanin ollessa 13:04 (n=60) 40 min 83 %, mediaanin ollessa 22:57 (n=253) Yli puolen tunnin saapumisajoista useat selittyvät kirjausvirheillä (toinen ryhmä on kirjattu kiireellisiksi, vaikka kyseessä on ollut täydennys alkuperäiseen vasteeseen) e) Pelastuskomppania hälytettiin 16 kertaa vuonna Maneesin sortuminen Laukaassa, Vihtavuoren räjähdysvaara ja syysmyrskyjen aiheuttamat vahingontorjuntatehtävät olivat toimintavuoden haastavimpia operaatioita. Väestönsuojelu: 4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Väestöhälytinjärjestelmän päivittäminen (ohjaus- ja ylläpitojärjestelmä, yksittäiset hälyttimet) saatiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Pelastuslaitos toteutti yhteistyöviranomaisten kanssa valmiuspelin Kuhmoisten kunnassa.

98 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Jyväskylän Energia Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Jyväskylän Energia Oy TP 2013 Konserni Emo Käyttökate 40,6 M 29,5 M Poistot ja arvonalentumiset -34,4 M -24,3 M Liikevoitto 6,2 M 5,2 M Rahoitustuotot ja -kulut -22,4 M -18,5 M Voitto ennen satunnaisia eriä - 16,2 M - 13,3 M Satunnaiset erät 0,0 M 0,7 M Verot 0,0 M 0,0 M Laskennallinen verovelan muutos 4,8 M 0,0 M Vähemmistöosuudet 0,0 M 0,0 M Poistoeron muutos 0,0 M 15,2 M Tilikauden tulos (tappio) -11,4 M 2,6 M Konsernin tulos huononi 6,8 M edelliseen tilikauteen verrattuna. Konsernin liikevoitto ja käyttökate ovat positiivisia. Liiketoiminnan laajentamisesta ja omistajan määrittelemästä konsernin pääomarakenteesta johtuen poistoihin on viime tilikausina sisältynyt ja tulee vielä muutamina tilikausina sisältymään liikearvopoistoja, ja konserni maksaa omistajalle korkoja 16,3 M vuodessa kaupungin myöntämistä heikomman etuoikeuden omaavista lainoista. Nämä erät vetävät konsernin nettotuloksen tappiolliseksi. Kaupungin myöntämien lainojen yhteenlaskettu saldo oli 266,1 M saakka, jolloin yksi kaupungin JE:lle myöntämä laina (53,82 M ) muutettiin sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön tulee hinnoitella kaukolämmöstä perittävät maksut siten, että ne eivät merkittävästi poikkea kymmenen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta. Kaukolämmön hinnat ovat alle kymmenen suurimman kaupungin keskiarvon. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti ja huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja ylläpitävän kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena. Yhtiö toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa ja yhtiö teki sekä rakennuksista että kalustosta maksimipoistot. Yhtiö on huolehtinut omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla ilman kaupungin lisäpanostusta siten, että vuokrataso on pysynyt kohtuullisena ja myös alhaisena kilpailijoihin nähden. Yhtiön tulee toimia yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. JVA on toiminut yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asumisenrahoitus ja kehittämiskeskus ARA:lle jätettiin neljän Sotehankkeen investointiavustus- ja korkotukilainahakemukset.

99 96 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti ja säilyttää asemansa Suomen parhaiden ammattikorkeakoulujen joukossa suhteellisen vetovoiman, asiakastyytyväisyyden, opetuksen laadun ja T&K&I -toiminnan volyymin osalta. Tavoitteiden toteutumista mitataan seuraavin tunnusluvuin: 1) Nuorten tutkinto-opiskelijoiden vetovoima (1.sij.hakijat/aloituspaikat) tavoiteluku 5,0 ja sijoittuminen kolmen parhaan amk:n joukkoon. Vuoden 2013 toteutunut luku oli 5,62. Ammattikorkeakouluista JAMK oli viidenneksi paras. 2) JAMKin opiskelijoiden käynnistämät uudet yritykset Jyväskylän seudulla, tavoiteluku 2-3 yritystä Vuoden 2013 aikana perustettiin 15 opiskelijalähtöistä yritystä. 3) T&K&I -toiminnan kokonaisvolyymi on noin 8 M T&K&I -strategian tavoitteiden mukaisesti. T&K&I -toiminnan volyymi vuonna 2013 oli 10,7 M. Education Facilities Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla. Yhtiön tulee rahoittaa kiinteistökannan peruskorjaukset ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena. Yhtiön tulee periä vuokrattavista toimitiloistaan elinkaarivastuuvuokraa. Vuokran tulee sisältää kohtuullinen oman pääoman korko. Yhtiön talousarviovuosi meni tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö myi tehdyllä kaupalla Wilhelm Schildtinkadun koulukiinteistön koulutuskuntayhtymälle. Rajakatu 35 c-siiven tiivistyskorjaus valmistui ja tilat vuokrattiin yhdeksi lukuvuodeksi kaupungin Puistokoulun väistökäyttöön. Jyväs-Parkki Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön tulee hoitaa investointimenonsa ilman kaupungin lisäpanostusta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tuotto omistajan sijoittamalle pääomapanokselle. Tavoitteet toteutuivat. Yhtiön toiminta oli taloudellisesti kannattavaa vuoden 2013 aikana, sillä yhtiön tulos osoittaa voittoa euroa. Yhtiön laiteinvestoinnit ja muut hankinnat katettiin kassavirrasta ja tilikauden voitto kirjattiin vahvistamaan yhtiön tasetta. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Toiminnan tavoitteena on seudun yritysten ja toimintaympäristön kehittäminen seudun elinvoiman, yritysten kasvun ja menestymisen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että: - Seudulla perustetaan 900 uutta yritystä, joista 50 % käyttää Jykesin palveluita. Seudulla on perustettu tammi-joulukuun aikana 848 yritystä, joista 44 % on käyttänyt Jykesin palveluita.

100 97 - Jykesin palveluja käyttää yhteensä noin 1100 asiakasyritystä, joista 300 osallistuu seudullisiin kasvu-, kehittämis- ja kansainvälistymisohjelmiin. Jykesin palveluja tarkastelujaksolla käytti 1030 asiakasta, joista seudullisiin kasvu-, kehittämis- ja kansainvälistymisohjelmiin osallistui 518 yritystä. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti Tavoite toteutui. Yhtiö hoiti tehtävänsä hyväksytyn käyttötalousarvion puitteissa ja osittain sen alittaen. Yhtiö käsittelee puhdistamoille johdetut jätevedet voimassa olevien ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tavoite toteutui. Yhtiö käsitteli Nenäinniemen ja Korpilahden puhdistamoille johdetut jätevedet voimassa olevien ympäristölupaehtojen mukaisesti. Jykes Kiinteistöt Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Investointien tuottojen tulee pitkällä tähtäimellä kattaa lainanhoitokulut. Yhtiön kassavirta ja tulos olivat positiivisia vuonna Yhtiö ei tehnyt vuoden aikana merkittäviä investointeja. Yhtiön tulee jatkaa elinkeinorakenteen vahvistamista aktiivisin tasejärjestelyin. Realisointien osalta on pyrittävä suhdanteiden kannalta optimaaliseen myyntiajankohtaan ja hinnoittelulla on turvattava yhtiön omat pääomat. Kiinteistömarkkinatilanteesta johtuen yhtiö ei tehnyt kiinteistökauppoja vuonna Total Kiinteistöpalvelut Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Tavoite on toteutunut. Konsernin ulkoisen liikevaihdon kasvu on vähintään 20 %. Tavoite ei toteutunut, sillä ulkoisen liikevaihdon kasvu oli 16 %. Jyväskylän Jäähalli Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti siten, että ulkopuolinen pääomalaina pystytään maksamaan takaisin laina-ajan päätyttyä. Yhtiön talousarviovuosi meni suunnitelmien ja talousarvion mukaisesti. Toimintavuoden aikana yhtiö rakennutti halliin joustokaukalon ja energian säästöön liittyviä kiinteistöautomaation uusimisja saneeraustöitä jatkettiin kesäkaudella hallin käytön ollessa hiljaisempaa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana Jyväskylän Paviljonkisäätiö Paviljonkisäätiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti.

101 98 Kaupungin avustus laski eurosta euroon vuonna Kaupungin avustus toiminnalle on välttämätöntä Paviljonkisäätiön tavoitteena on parantaa Paviljongin messu- ja kongressitoimijoiden toimintaedellytyksiä ylläpitämällä ja kehittämällä Paviljongin kiinteistöä. Vuonna 2013 ei tehty merkittäviä investointeja. Kiinteistön hoito ja korjauskulut pysyivät edellisen vuoden tasolla.

102 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailu esitetään samalla tarkkuudella (1 000 euroa) kuin talousarvio. Talousarvion toteutuminen Muutettu talousarvio / tilinpäätös TA + M TP Ero TA / TP euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,7 407,4 3,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,8 8,3 % Vanhus- ja vammaispalvelut , ,5 191,5 0,8 % Kasvun ja oppimisen palvelut , , ,6 8,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 7 925, , ,1 33,4 % Kaupunkirakennepalvelut , , ,7-2,7 % Käyttötaloustulot , , ,8 4,9 % Tilapalvelu-liikelaitos , , ,6 1,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 8 951, ,5-437,5-4,9 % Talouskeskus-liikelaitos 8 319, ,4-460,5-5,5 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos , , ,4 12,3 % Kylän Kattaus -liikelaitos , ,7 233,3 1,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos , ,6-518,0-1,7 % Käyttötaloustulot yhteensä , , ,1 3,0 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,2 664,2-1,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,8 538,3-0,2 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , ,8-2,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut , , ,5 0,9 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , , ,4 3,3 % Kaupunkirakennepalvelut , ,9 906,7-1,5 % Käyttötalousmenot , , ,1-0,2 % Tilapalvelu-liikelaitos , ,8-134,2 0,3 % Työterveys Aalto -liikelaitos , ,8 962,1-10,9 % Talouskeskus-liikelaitos , ,2 653,8-8,7 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos , , ,5 6,6 % Kylän Kattaus -liikelaitos , ,7 166,6-0,9 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos , , ,0-5,8 % Käyttötalousmenot yhteensä , , ,9-0,4 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , , ,6-4,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,1-1,3 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , ,3-3,5 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,3-744,9 0,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , , ,7-2,8 % Kaupunkirakennepalvelut , ,1-137,0 0,7 % Käyttötalous netto , , ,9-1,3 % Tilapalvelu-liikelaitos , , ,3 3,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 151,1 675,7 524,6 347,2 % Talouskeskus-liikelaitos 783,9 977,2 193,3 24,7 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos -294,8 771, ,9-361,6 % Kylän Kattaus -liikelaitos -34,9 365,1 400,0-1146,0 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 630, , ,0 185,3 % Käyttötalous netto yhteensä , , ,0-2,2 %

103 100 Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio / tilinpäätös TA TP Ero TA / TP euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,7 916,7 7,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,8 13,5 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , ,5 7,1 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,3 999,8 7,8 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 7 925, , ,1 33,4 % Kaupunkirakennepalvelut , ,8 32,3 0,1 % Käyttötaloustulot , , ,3 8,7 % Tilapalvelu-liikelaitos , , ,6 1,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 8 951, ,5-437,5-4,9 % Talouskeskus-liikelaitos 8 319, ,4-460,5-5,5 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos , , ,4 12,3 % Kylän Kattaus -liikelaitos , ,7 233,3 1,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos , ,6-518,0-1,7 % Käyttötaloustulot yhteensä , , ,6 4,6 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , , ,4 6,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,8 4,4 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , ,3-1,6 % Kasvun ja oppimisen palvelut , , ,1 1,3 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , , ,1 3,3 % Kaupunkirakennepalvelut , ,9 786,4-1,3 % Käyttötalousmenot , , ,7 2,3 % Tilapalvelu-liikelaitos , ,8-142,8 0,3 % Työterveys Aalto -liikelaitos , ,8 956,2-10,9 % Talouskeskus-liikelaitos , ,2 676,5-8,9 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos , , ,0 7,5 % Kylän Kattaus -liikelaitos , ,7 131,7-0,7 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos , , ,0-5,5 % Käyttötalousmenot yhteensä , , ,1 1,7 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , , ,7 5,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , ,0 3,1 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , ,8-3,6 % Kasvun ja oppimisen palvelut , , ,3 0,9 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , , ,0-2,7 % Kaupunkirakennepalvelut , ,1 818,7-3,7 % Käyttötalous netto , , ,4 1,0 % Tilapalvelu-liikelaitos , , ,7 3,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 157,0 675,7 518,7 330,4 % Talouskeskus-liikelaitos 761,2 977,2 216,0 28,4 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos -133,3 771,1 904,4-678,4 % Kylän Kattaus -liikelaitos 0,0 365,1 365,1 0,0 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 718, , ,0 150,4 % Käyttötalous netto yhteensä , , ,5 0,3 %

104 101 Käyttötaloustulojen toteutuminen 2013 TA TA+M TP Muutos % Konsernihallinto ja kilpailukyky ,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,3 % Vanhus ja vammaispalvelut ,8 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,4 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut ,4 % Kaupunkirakennepalvelut ,7 % Toimintatulot palvelukokonaisuudet ,9 % Tilapalvelu ,7 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,9 % Talouskeskus ,5 % Altek Aluetekniikka ,3 % Kylän Kattaus ,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,7 % Toimintatulot Liikelaitokset ,5 % Toimintatulot yhteensä ,0 % Erojen syyt, TA+M / TP 2013 Konsernihallinto Jyväskylän seudun matkailu 134 Viestintä ja markkinointi 86 Kansallinen veteraanipäivä 114 Muut toimintatulot 73 Sosiaali- ja terveyspalvelut Työllisyyspalveluiden korvaukset 800 Tulkkikeskuksen maksutuotot 270 Terveydenhuollon asikasmaksutulot 500 ELY-korvaus erikoissairaahoidon kuluihin JYTE kuntien kuntaosuuksien pienentyminen 100 Vanhus- ja vammaispalvelut Asumispalveluiden maksutuottojen lisäys 190 Kasvun ja oppimisen palvelut Johdon tuki, tapaturmavakuutusmaksut 351 Varhaiskasvatus, hoitopäivämaksut -276 Perusopetus, hanketulot 996 Kulttuuri ja liikuntapalvelut Kansalaisopisto, myyntitulot 182 Kulttuuripalvelut, hankkeet 138 Kirjastot 64 Museot, hankkeet ja avustukset 384 Liikuntapalvelut, myyntitulot Jyväskylä Sinfonia 103 Jyväskylän kaupunginteatteri, isot produktiot 560 Kaupunkirakennepalvelut Maan myyntivoittojen pieneneminen Maankäyttösopimusmaksujen pieneneminen -370 Kankaan alueen vuokratulojen lasku -251 Rakennusvalvontatulojen pieneneminen -236 Muut tulojen alitukset -21 Jätehuollon tulojen kasvu 803 Metsätoimen tulojen nousu (sis. Metso-korvausraha) 413 Tontinvuokratulojen kasvu 516 Pysäköintivirhemaksujen nousu 149

105 102 Käyttötalousmenojen toteutuminen 2013 TA TA+M TP Muutos % Konsernihallinto ja kilpailukyky ,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,2 % Vanhus ja vammaispalvelut ,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,9 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut ,3 % Kaupunkirakennepalvelut ,5 % Toimintamenot palvelukokonaisuudet ,2 % Tilapalvelu ,3 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,9 % Talouskeskus ,7 % Altek Aluetekniikka ,6 % Kylän Kattaus ,9 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,8 % Toimintamenot Liikelaitokset ,5 % Toimintamenot yhteensä ,4 % Erojen syyt, TA+M / TP 2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky Avustukset (Laajakaista kaikille -hanke) -132 Jykes Oy:n perusrahoitus -303 EU-hankeet -275 Muut toimintamenot 45 Sosiaali- ja terveyspalvelut Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu 100 Työllisyyspalveluiden kustannusten nousu 800 Terveyspalveluiden toiminnan menot 500 JYTE kuntien kuntaosuuksien pienentyminen -250 Toimeentulotuen menot -600 Lastensuojelun palveluiden menot Vanhus ja vammaispalvelut Henkiöstökulujen alitus Avustukset: vammaispalvelut ja palvelusetelit Kasvun ja oppimisen palvelut Johdon tukipalvelut -298 Varhaiskasvatus Perusopetus 887 Kulttuuri ja liikuntapalvelut Liikuntapalvelut 766 Museot, osa hankekustannuksia 332 Kaupunginteatteri, isojen produktioiden toteutus 288 Kaupunkirakennepalvelut Asuntomessujen pysäköintialueen rakentamisen siirtyminen -452 Kankaan alueen menojen alittuminen -341 Joukko- ja palveluliikenteen tukien säästyminen -362 Vastuualueiden henkilöstömenot ja palvelujen ostot -176 Muut menosäästöt -48 Jätehuollon menojen kasvu, urakka-alueet 472

106 103 Käyttötalouden nettomenojen toteutuminen 2013 TA TA+M TP Muutos % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,3 % Vanhus ja vammaispalvelut , ,5 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,4 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut , ,8 % Kaupunkirakennepalvelut , ,7 % Toimintakate palvelukokonaisuudet , ,3 % Tilapalvelu , ,7 % Jyväskylän Seudun Työterveys -157, % Talouskeskus -761, % Altek Aluetekniikka 133, % Kylän Kattaus 0, % Keski-Suomen pelastuslaitos -718, ,3 % Toimintakate Liikelaitokset , ,2 % Toimintakate yhteensä , ,2 %

107 104 Käyttötalousosa yhteensä Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot , , , , ,8 Toimintamenot , , , , ,1 Toimintakate , , , , ,9 Konsernihallinto ja kilpailukyky Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Konsernihallinto ja kilpailukyky yhteensä Toimintatulot ,0 509, , ,7 407,4 Toimintamenot , , , ,2 664,2 Toimintakate (sitova) , , , , ,6 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Toimintatulot 3 802,0-74, , ,3 168,0 Toimintamenot , , , ,1 157,9 Toimintakate , , , ,8 325,9 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka Toimintatulot 140,0 0,0 140,0 140,0 0,0 Toimintamenot ,0 0, , ,9 289,1 Toimintakate ,0 0, , ,9 289,1 Konsernihallinto Toimintatulot 1 753,0 584, , ,7 230,7 Toimintamenot ,8-793, , ,5 123,8 Toimintakate ,8-209, , ,8 354,5 Tietohallinto Toimintatulot 6 040,0 0, , ,7 8,7 Toimintamenot ,0-34, , ,7 93,4 Toimintakate 510,0-34,1 475,9 578,0 102,1

108 105 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Valtionosuuskompensaatio 3 557,0 0, , ,4 0,4 Elatustuen takautumissaatavat 245,0-74,7 170,3 170,4 0,1 Kaupunginhallitus 0,0 0,0 0,0 16,0 16,0 Tapahtumat ja suhdetoiminta 0,0 0,0 0,0 24,3 24,3 Kansallinen veteraanipäivä 0,0 0,0 0,0 114,2 114,2 Henkilöstökulut kaup.yhteiset 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Kaupungin yhteiset 0,0 0,0 0,0 13,0 13,0 Toimintatulot yhteensä 3 802,0-74, , ,3 168,0 Kaupunginvaltuusto -420,0 20,0-400,0-443,3-43,3 Kunnallisverotus ,4-90, , ,1-24,7 Jäsenmaksut ja K-S liiton keh.rah ,6-6, , ,7 42,5 Kaupunginhallitus ,0 95, , ,4 68,8 Avustukset -780,0 0,0-780,0-678,1 101,9 Tapahtumat ja suhdetoiminta -235,0 0,0-235,0-209,6 25,4 Kansallinen veteraanipäivä -100,0 20,0-80,0-162,8-82,8 Ulkoinen tarkastus -346,0 18,3-327,7-321,5 6,2 Maaseutuhallinto -171,4-10,4-181,8-175,7 6,1 Varamääräraha -60,0 0,0-60,0-17,5 42,5 Henkilöstökulut kaup.yht. (varhe) -230,6-8,1-238,7-238,7 0,0 Kaupungin yhteiset -50,0 20,0-30,0-14,6 15,4 Total Korjausrakentaminen Oy 0, , , ,0 0,0 Toimintamenot yhteensä , , , ,1 157,9 Avustukset Vesiosuuskuntien inv.avustukset -150,0 0,0-150,0-179,7-29,7 Alvar Aalto Akatemia -75,0 0,0-75,0-75,0 0,0 Jkl:n kesäyliopistoyhdistys ry -15,0 0,0-15,0-15,0 0,0 Pohjoismainen tiedotustoimisto -6,0 0,0-6,0-6,0 0,0 Laajakaista -534,0 0,0-534,0-402,4 131,6 Toimintamenot yhteensä -780,0 0,0-780,0-678,1 101,9

109 106 Sosiaali- ja terveyspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Toimintatulot , , , , ,8 Toimintamenot , , , ,8 538,3 Toimintakate (sitova) , , , , ,1 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 4 049,3 0, , , ,9 Toimintamenot , , , ,4-944,5 Toimintakate , , , ,2 645,4 Terveydenhuollon palvelut, Jkl Toimintatulot 8 569,8 400, , ,1 494,3 Toimintamenot , , , ,0-374,2 Toimintakate , , , ,9 120,1 Terveydenhuollon palvelut, Muut Toimintatulot ,9 0, , ,6-91,3 Toimintamenot ,9 15, , ,9 258,7 Toimintakate 0,0 15,3 15,3 182,6 167,3 Erikoissairaanhoidon palvelut Toimintatulot 0,0 0,0 0, , ,9 Toimintamenot , , , ,3-118,8 Toimintakate , , , ,5 894,0 Sosiaalipalvelut Toimintatulot , , , ,4 264,1 Toimintamenot , , , , ,2 Toimintakate ,3-318, , , ,3

110 107 Vanhus- ja vammaispalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Vanhus- ja vammaispalvelut yhteensä Toimintatulot , , , ,5 191,5 Toimintamenot , , , , ,8 Toimintakate (sitova) ,4 70, , , ,3 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 135,4-14,0 121,4 93,8-27,6 Toimintamenot -331,4-211,6-543,0-544,9-1,9 Toimintakate -196,0-225,6-421,6-451,2-29,6 Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Toimintatulot 141,0 96,0 237,0 257,7 20,7 Toimintamenot ,1 196, , , ,8 Toimintakate ,1 292, , , ,6 Kotona asumisen tukeminen Toimintatulot 9 932,0 692, , ,2 139,2 Toimintamenot ,5 238, , , ,2 Toimintakate ,5 930, , , ,4 Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Toimintatulot ,6 592, , ,8 59,2 Toimintamenot , , , ,0-27,2 Toimintakate ,8-927, , ,2 32,0

111 108 Kasvun ja oppimisen palvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kasvun ja oppimisen palvelut yhteensä Toimintatulot ,5-70, , , ,6 Toimintamenot ,5-756, , , ,5 Toimintakate (sitova) ,0-827, , ,3-744,9 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 350,7 350,7 Toimintamenot ,0-27, , ,3 298,3 Toimintakate ,0-27, ,6-807,6 649,0 Varhaiskasvatuspalvelut Toimintatulot 8 764,4 0, , ,6-275,8 Toimintamenot ,6-222, , , ,0 Toimintakate ,2-222, , , ,8 Perusopetuspalvelut Toimintatulot 4 114,1-70, , ,0 995,7 Toimintamenot ,9-506, , ,8-886,7 Toimintakate ,8-577, , ,8 109,0

112 109 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kulttuuri- ja liikuntapalvelut yhteensä Toimintatulot 7 925,2 0, , , ,1 Toimintamenot ,2-38, , , ,4 Toimintakate (sitova) ,0-38, , , ,7 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot -168,9-5,8-174,7-178,9-4,2 Toimintakate -168,9-5,8-174,7-178,9-4,2 Kansalaisopisto Toimintatulot 1 284,1 0, , ,2 182,1 Toimintamenot ,2-40, , ,0 41,5 Toimintakate ,1-40, , ,8 223,6 Kulttuuripalvelut Toimintatulot 271,6 0,0 271,6 409,7 138,1 Toimintamenot ,8-12, , ,7-86,3 Toimintakate ,2-12, , ,0 51,8 Kirjastopalvelut Toimintatulot 594,3 0,0 594,3 658,4 64,1 Toimintamenot ,6-70, , ,0-50,0 Toimintakate ,3-70, , ,6 14,1 Museopalvelut Toimintatulot 396,9 0,0 396,9 784,6 387,7 Toimintamenot ,3 45, , ,9-332,5 Toimintakate ,4 45, , ,2 55,3 Liikuntapalvelut Toimintatulot 4 091,7 0, , , ,7 Toimintamenot ,3 60, , ,2-766,8 Toimintakate ,6 60, , ,8 438,9 Jyväskylän Sinfonia Toimintatulot 240,7 0,0 240,7 344,3 103,6 Toimintamenot ,5-8, , ,6-80,5 Toimintakate ,8-8, , ,3 23,1 Jyväskylän kaupunginteatteri Toimintatulot 1 045,9 0, , ,6 568,7 Toimintamenot ,7-7, , ,7-288,2 Toimintakate ,8-7, , ,0 280,6 Avustukset Toimintamenot ,9 0, , ,4 17,5 Toimintakate ,9 0, , ,4 17,5

113 110 Kaupunkirakennepalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kaupunkirakennepalvelut yhteensä Toimintatulot , , , , ,7 Toimintamenot ,3-120, , ,9 906,7 Toimintakate (sitova) ,8 955, , ,1-137,0 Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet Toimintatulot 1 184,7 0, ,7 969,6-215,1 Toimintamenot ,4-64, , ,5 885,4 Toimintakate ,7-64, , ,9 670,3 Liikenne- ja viheralueet Toimintatulot , , , ,6 949,8 Toimintamenot ,8-24, , ,4-745,3 Toimintakate , , , ,9 204,4 Maankäyttö Toimintatulot ,5 0, , , ,7 Toimintamenot ,5-27, , ,7 260,3 Toimintakate ,0-27, , , ,4 Rakentaminen ja ympäristö Toimintatulot 4 038,5 0, , ,9-349,6 Toimintamenot ,6-4, , ,2 506,4 Toimintakate ,1-4, , ,4 156,7

114 111 Jyväskylän kaupungin liikelaitokset Liikelaitokset 2013 / Tuloslaskelma 1000 euroa Tilapalvelu Työterveys Talous- Kylän Altek Pelastus- Yhteensä Aalto keskus Kattaus Aluetekn. laitos Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 Muut rahoitustuotot 47 0,6 0,1 3,3 0,5 52 Peruspääoman korko Korkokulut -24,9-25 Muut rahoituskulut -1,1 0,0-13,7-0,1 0,0-0,1-15 VUOSIKATE Poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ Kumulatiivinen yli- / alijäämä Liikelaitokset 2013 / Rahoituslaskelma 1000 euroa Tilapalvelu Työterveys Talous- Kylän Altek Pelastus- Yhteensä Aalto keskus Kattaus Aluetekn. laitos TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pys.vast.hyödykk.luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja inv. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalm. muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2 0,0-0,2

115 112 TILAPALVELU Muutos % Toimintatuotot % Toimintakulut % TOIMINTAKATE % Rahoitustuotot ja -kulut % VUOSIKATE % Poistot ja arvonalentumiset % Satunnaiset erät % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ % Kumulatiivinen yli- / alijäämä % TOIMINNAN RAHAVIRTA % Investointimenot % Rahoitusosuudet inv.menoihin % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA % ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET % OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA % Rahavarojen muutos % Vakituinen henkilöstö % TYÖTERVEYS AALTO Muutos % Toimintatuotot % Toimintakulut % TOIMINTAKATE % Rahoitustuotot ja -kulut % VUOSIKATE % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ % Kumulatiivinen yli- / alijäämä % TOIMINNAN RAHAVIRTA % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA % Rahavarojen muutos % Vakituinen henkilöstö % TALOUSKESKUS Muutos % Toimintatuotot % Toimintakulut % TOIMINTAKATE % Rahoitustuotot ja -kulut % VUOSIKATE % Poistot ja arvonalentumiset % Satunnaiset erät % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ % Kumulatiivinen yli- / alijäämä % TOIMINNAN RAHAVIRTA % Investointimenot % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA % Rahavarojen muutos % Vakituinen henkilöstö %

116 113 ALTEK ALUETEKNIIKKA Muutos % Toimintatuotot % Toimintakulut % TOIMINTAKATE % Rahoitustuotot ja -kulut % VUOSIKATE % Poistot ja arvonalentumiset % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ % Kumulatiivinen yli- / alijäämä % TOIMINNAN RAHAVIRTA % Investointimenot % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA % Rahavarojen muutos % Vakituinen henkilöstö % KYLÄN KATTAUS Muutos % Toimintatuotot % Toimintakulut % TOIMINTAKATE % Rahoitustuotot ja -kulut % VUOSIKATE % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ % Kumulatiivinen yli- / alijäämä % TOIMINNAN RAHAVIRTA % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA % Rahavarojen muutos % Vakituinen henkilöstö % KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Muutos % Toimintatuotot % Toimintakulut % TOIMINTAKATE % Rahoitustuotot ja -kulut % VUOSIKATE % Poistot ja arvonalentumiset % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ % Kumulatiivinen yli- / alijäämä % TOIMINNAN RAHAVIRTA % Investointimenot % Rahoitusosuudet inv.menoihin % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA % LAINAKANNAN MUUTOKSET % OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA % Rahavarojen muutos % Vakituinen henkilöstö %

117 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä, liikelaitosten maksama sijoitetun pääoman tuotto esitetään rivillä korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta. Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikki palvelualueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä tuloslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2013 tuloslaskelmasta euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot , , , , ,8 Myyntitulot , , , , ,4 Maksutulot , , , ,7-156,9 Tuet ja avustukset , , , , ,8 Muut toimintatulot ,7 389, , ,4 47,5 Toimintamenot , , , , ,1 Henkilöstömenot ,9-722, , , ,4 Palvelujen ostot , , , , ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9-23, , , ,2 Avustukset muille , , , , ,1 Avustukset liikelaitoksille 0,0 0,0 0,0-43,0-43,0 Muut toimintamenot , , , ,3-972,1 Toimintakate , , , , ,9 Verotulot ,0 0, , , ,8 Valtionosuudet , , , ,9-353,5 Rahoitustulot ja -menot: , , , , ,0 Korkotulot muilta ,0 0, , ,7-18,3 Korkotulot liikelaitoksilta 65,9 0,0 65,9 23,4-42,5 Muut rahoitustulot muilta 649,8 830, , ,9 923,1 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta ,0 0, , ,0 0,0 Korkomenot , , , ,5 774,0 Muut rahoitusmenot -40,0 0,0-40,0-36,3 3,7 Vuosikate -423, , , , ,2 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,5-419,9 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0, , ,7 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot ,0 589, , ,7 0,0 Tilikauden tulos , , , , ,3 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 340,4 0,0 340,4 340,4 0,0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0-4,4-4,4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,9 Verotulot olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 478,1 milj. euroa ja toteutuivat 9,6 milj. euroa talousarviota parempana. Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja toteutuivat 0,3 miljoonaa muutettua talousarviota pienempinä. Rahoitustulot ja -menot olivat yhteensä 28,4 milj. euroa ja toteutuivat 1,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Tähän vaikuttivat erityisesti talousarviossa arvioitua alhaisempi korkotaso sekä kaupungin saamat osinkotuotot. Korkokulut olivat 0,8 milj. euroa talousarviota vähemmän ja muut rahoitustuotot 0,9 milj. euroa talousarviota enemmän.

118 115 Verotulojen erittely euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot ,0 0, , , ,8 Kunnan tulovero ,0 0, , , ,2 Osuus yhteisöveron tuotosta ,0 0, , ,9 264,9 Kiinteistövero ,0 0, , ,7 446,7 Tulovero-% Verotettava tulo Muutos-% Verovuosi , ,4 % Verovuosi , ,6 % Verovuosi , ,6 % Verovuosi , ,1 % Verovuosi , ,7 % Verovuosi , ,3 % Verovuosi , ,8 % Verovuosi , ,6 % Verovuosi , ,5 % Verovuosi , ,5 % Verovuosi , ,9 % Verovuosi 2013 * Arvio 20, ,9 % Kiinteistöveroprosentit Vero-% Vakituiset asuinrakennukset 0,50 % Muut asuinrakennukset 1,10 % Yleinen kiinteistövero 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Valtionosuuksien erittely euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet , , , ,9-353,5 Peruspalveluiden valtionosuus ,1-546, , ,4-170,3 Verotuloihin perustuva valtionos. tasaus 3 164,0 137, , ,2 0,0 Järjestelmämuutoksen tasaus 1 194,0 0, , ,0 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus , , , ,7-183,2

119 Investointien toteutuminen Valtuustoon nähden sitovia ovat seuraavat investointimenot ja -tulot: - Maa- ja vesialueet - Irtain käyttöomaisuus - Osakkeet ja osuudet - Tilapalvelun investointimenojen loppusumma - Yhdyskuntarakentaminen / urheilu- ja retkeilyalueet - Yhdyskuntarakentaminen / kunnallistekniikka Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Maa- ja vesialueet Tulot (sitova) 500,0 0,0 500,0 886,3 386,3 Menot (sitova) ,0 0, , ,1 34,9 Netto ,0 0, , ,8 421,2 Irtain käyttöomaisuus Konsernihallinto ja kilpailukyky 0,0 0,0 0,0 532,7 532,7 Tulot yhteensä (sitova) 0,0 0,0 0,0 532,7 532,7 Konsernihallinto ja kilpailukyky ,0-751, , ,6 707,8 Sosiaali- ja terveyspalvelut -913,0 110,0-803,0-422,4 380,6 Vanhus- ja vammaispalvelut -527,0 0,0-527,0-367,0 160,0 Kasvun ja oppimisen palvelut ,0-27, , ,7 704,9 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -400,0-441,3-841,3-851,3-10,0 Kaupunkirakennepalvelut -280,0-55,7-335,7-190,7 145,0 Menot yhteensä (sitova) , , , , ,3 Netto , , , , ,1 Tipan sijoituspääoman lisäys Tulot 0,0 0,0 0, , ,5 Menot ,0 0, ,0 0, ,0 Netto ,0 0, , ,5-304,5 Osakkeet ja osuudet Tulot (sitova) 0,0 0,0 0,0 34,7 34,7 Menot (sitova) ,0 279, , , ,7 Netto ,0 279, , , ,0 Osakkeet ja osuudet yhteensä Tulot 0,0 0,0 0, , ,2 Menot ,0 279, , , ,7 Netto ,0 279, , , ,5 Urheilu- ja retkeilyalueet Tulot (sitova) 0,0 0,0 0,0 444,0 444,0 Menot (sitova) ,0-432, , ,4-404,9 Netto ,0-432, , ,4 39,1

120 117 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kunnallistekniikka Katupalvelut Tulot 0, , , ,0-41,0 Menot , , , ,9 73,1 Netto , , , ,9 32,1 Viherpalvelut Menot ,0-400, , ,2 230,8 Netto ,0-400, , ,2 230,8 Satamapalvelut Menot -500,0 0,0-500,0-561,7-61,7 Netto -500,0 0,0-500,0-561,7-61,7 Kunnallistekniikka yhteensä Tulot (sitova) 0, , , ,0-41,0 Menot (sitova) , , , ,8 242,2 Netto , , , ,8 201,2 KAIKKI YHTEENSÄ Tulot 500, , , , ,2 Menot , , , , ,1 Netto , , , , ,9 Maan osto ja myynti Maata ostettiin päivitetyn maanhankintaohjelman mukaisesti ja maanostomääräraha 6 M käytettiin tarkkaan. Raakamaakauppoja tehtiin mm. Savulahdessa. Rakennettuja kiinteistöjä ostettiin mm. Vaajakoskella (Vaajala). Lisäksi määrärahoista rahoitettiin isoja purkukohteita kuten Säynätsalon koulu ja Kortepohjassa As Oy Pehtoori. Maanmyynnissä näkyi rakentamisen huono suhdanne. Useita tonttivarauksia jatkettiin, mutta toisaalta varausten peruutuksia ei tullut normaalia enempää. Maan myyntivoitoksi jäi noin 9,6 M. Toteutuma jäi alkuperäisestä talousarviosta yli 2 M, mutta kesän jälkeen päivitetystä arviosta enää 0,4 M. Suurimmat tehdyt kaupat koskivat Puukuokan ja Kortepohjan keskustan tontteja. Omakotitalotonttien kauppoja tehtiin hieman aiempaa vuotta enemmän. Tonttivaranto on sekä asunto- että yritystonttien osalta hyvä. Urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit Urheilu- ja retkeilyalueiden rakentamiseen on ollut vuodelle 2013 käytettävissä uudelleenbudjetoinnit mukaan lukien euroa, toteutuma 2013: euroa, erotuksesta ehdotetaan uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2014: euroa. Toteutuneita kohteita: Matti Nykäsen mäen tornihissin uusiminen Matti Nykäsen mäen lämmitysjärjestelmän, viemäröinnin ja ilmanvaihdon uusiminen K 64 kesä hyppyrimäen kylmäputkiston uusiminen ja mäkiprofiilin muuttaminen Uusien juniorimäkien hissin suojarakennuksen rakentaminen Korpilahden ministadionin valaistuksen rakentaminen Viitaniemen liikuntapuiston kentän kylmäputkiston uusiminen, tekonurmen uusiminen, vesipostien ja salaojien rakentaminen, uuden kuuluttamon rakentaminen ja pihojen asfaltointi

121 118 Harjun urheilukentän eteläisenpuolen katsomonkaiteiden uusiminen, harjun pelikellon uusiminen Hiihdon SM-kisoihin kilpareittien peruskorjaus Halssilan liikuntapuiston kaukalon uusiminen Valaistuksien uusiminen ulkoilureiteille yhdessä kaupunkirakennepalvelujen kanssa Ulkoilureittien peruskorjausta noin 20 km Säynätsalon traktoritallin rakentaminen Mämminiemen saunarakennuksen vesikaton uusiminen, wc-tilojen kaivojen rakentaminen Hangasjärven retkikämpän ja saunan kunnostaminen Halssilan huoltorakennuksen sosiaalitilojen kunnostaminen Pallokenttien peruskorjausta Skeittihallin rakenteiden uusimista Viitaniemen liikuntapuiston lippukopin rakentaminen. Vuodelle 2014 uudelleen budjetoidaan kulttuuri- ja liikuntapalvelujen vastuualueelle vuoden 2013 urheilu- ja retkeilyalueiden määrärahasta Tuomiojärven ranta-alueen kehittämiseen euroa sekä Korpilahden Koulumäen kaukalon pohjaamiseen euroa. Kunnallistekniikan investoinnit Kunnallistekniikan investointien bruttomenot jäivät hiukan alle muutetun talousarvion mukaisesta tavoitteesta. Katu- ja viherpalveluiden menot alittuvat ja satamapalveluiden osalta menot ylittyvät. Katupalveluiden merkittävimmät alitukset olivat Matinmäen asuntoalueen ja Kuokkalan Kehän urakassa, joista Kehän valmistuminen ja loppulaskutus siirtyivät seuraavalle vuodelle. Vastaavasti merkittävimmät ylitykset olivat Äijälänrannassa ja Lutakon aukiolla, joiden osalta työt jatkuvat vuonna Viherpalveluiden merkittävin alitus oli Äijälänrannassa, koska osa töistä siirtyi seuraavalle vuodelle. Investointitulot alittuivat hieman ennakoidusta. Kankaan alueen talous Kankaan kiinteistön hallinnassa vuosi 2013 oli merkittävä. Paperikone 4 purettiin ja sillä on pienentävä vaikutus sekä Kankaan menoihin että tuloihin seuraavien vuosien aikana. Tehdaskiinteistön hallinnassa ylläpitokustannusten vähentäminen sähkön- ja lämmönkulutuksen osalta jatkui onnistuneesti. Vuoden loppuun mennessä lähes kaikki uuden paperitehtaan lämpimät tilat oli vuokrattu. Maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä päättyi valmisteleva vaihe osayleiskaavan vahvistumisen ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmien myötä e Yhteensä Kaikki menot vuosittain käyttötalous investoinnit Kaikki tulot vuosittain käyttötalous investoinnit Kate vuosittain Poistot rakennuksista Poistot kunnallistekniikasta

122 119 Irtain käyttöomaisuus Konsernihallinto ja kilpailukyky Kaupunginhallitus Kaupungintalon peruskorjaukseen liittyen on tehty tilasuunnitelma sekä sisustuslinjaukset valitun aikakauden mukaisesti. Vuoden 2013 aikana on sovittujen linjausten perusteella hankittu irtaimistoa sekä kunnostettu vanhoja kalusteita yhteensä ,77 euron edestä. Tavoitteena oli toteuttaa kaupungintalon irtaimiston ja laitteiden hankinta kokonaisuudessaan vuosien aikana. Kaikkia hankintoja ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä vuoden 2013 loppuun mennessä. Esimerkiksi AV-urakan lopputarkastus sekä viimeinen maksuerä siirtyivät vuodelle Vuodelle 2013 budjetoidusta summasta käyttämättä jäi ,23 euroa, mistä esitetään uudelleenbudjetoitavaksi euroa. Tietohallinto Palvelukokonaisuuksien ja liikelaitosten investoinnit (irtain käyttöomaisuus) ict-hankkeisiin on keskitetty tietohallinnon määrärahoiksi. Ict-ohjausryhmä hyväksyy tai hylkää määrärahaesitykset ja päättää tarkemmasta määrärahojen käytöstä hanke-esitysten perusteella Materiaali-, talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisinvestointien määräraha vuonna 2013 oli euroa, josta euroa vuodelle 2013 budjetoitua ja euroa vuodelta 2012 uudelleenbudjetoitua määrärahaa. Määrärahasta käytettiin vuonna 2013 yhteensä euroa. Määräraha käytettiin suunnitelman mukaisesti kaupungin sisäiseen SAP-ERP-kehittämiseen painopisteen ollessa pitempiaikaisten, keskeneräisten käyttöönottoprojektien loppuun saattamiseen. Näistä merkittävimmät, sähköinen työsopimusprosessi ja verkkolaskutus otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2013 aikana. Lisäksi määrärahalla toteutettiin useita pienempiä kehityshankkeita liittyen materiaali-, henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien ja raportoinnin parantamiseen Jyväskylän kaupunkikonsernissa. Merkittävin osa rahasta käytettiin suunnitelman mukaisesti SAPlisenssihankintoihin Jyväskylän kaupungin SAP-käyttäjämäärän kasvun vuoksi sekä Keski- Suomen sairaanhoitopiirille toimitettuun SAP HR- laajennukseen liittyen. Sairaanhoitopiiri maksaa, kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisen sopimuksen mukaisesti, osuutensa lisenssilaajennuksesta vuosittaista investoinnin poistomenoa vastaavana summana käyttö- ja ylläpitoveloitusten yhteydessä. Kaikkia vuodelle 2013 suunniteltuja kehitystöitä, erityisesti liittyen järjestelmän toimintavarmuuteen ja teknisiin parannuksiin, ei pystytty toteuttamaan mm. henkilöresursseissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Määrärahasta jäi käyttämättä euroa ja sitä esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuoden 2014 määrärahaan. Itsepalvelun ja sähköisen asioinnin hankkeisiin oli varattu , josta käytettiin Käyttämättä jäänyttä hankerahaa esitetään uudelleenbudjetoitavaksi Tarkoituksena on laajentaa ASKI-asiakirjahallintoa extranet-toteutukseen. Perusrekisterijärjestelmien päivitykseen oli varattu , josta käytettiin Käyttämättä jäänyttä hankerahaa esitetään uudelleenbudjetoitavaksi Uuden varakonesalin, data- ja puhelinverkon hallinnan, verkkokapasiteetin ja perusinfrastruktuurin päivityksiin ja uudistuksiin varatusta määrärahasta käytettiin Uudelleen budjetoitavaksi esitetään Uusien tekniikoiden käyttöönotto ajoittuu useammalle vuodelle. Flexim-ajantarkkailujärjestelmän päivitykseen oli varattu , josta käytettiin Uudelleen budjetoitavaksi esitetään Uudistuksen toteutus jatkuu vuonna Rakennusvalvonnan dokumenttiarkiston sähköiseen asiointipalveluun (LouhiKauppa) varattua määrärahaa käytettiin

123 120 Organisaatiouudistuksia tukeviin tietojärjestelmämuutoksiin oli varattu Käyttämättä jäänyt määräraha esitetään uudelleen budjetoivaksi päivähoidon palvelusetelin maksatusprosessin kehittämiseen. Terveydenhuollon palveluihin varatusta määrärahasta ( LTA) on käytetty mm. Effica 4.1 versiopäivitykseen ja ereseptiin liittyviin hankintoihin. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on pilotoinut Itseilmoittautumis-ohjelmaa Väistö 3 tiloissa menestyksekkäästi loppuvuonna Potilaat ovat olleet tyytyväisiä ja resurssisäästöä on tullut siitä, kun ilmoittautuminen tapahtuu henkilöresurssin sijasta sähköisenä palveluna. Käyttöönottoon ei budjetoitu vuodelle 2014 epävarman käytettävyyden vuoksi. Nyt saadun uuden tiedon mukaan olisi resurssiviisasta ottaa mahdollisimman nopeasti terveydenhuollossa itseilmoittautuminen käyttöön. Uudelleen budjetoitavaksi esitetään Vanhus- ja vammaispalveluihin oli varattu , josta käytettiin Effica RAI -liittymiin Raportointiohjelman (Effica) hankkimiseen on varattu vuodelle Ohjelma palvelee terveydenhuoltoa ja vanhus- ja vammaispalveluita. Tarjouksen mukaan hinta on Käyttöönotosta aiheutuvat kulut ovat noin Uudelleen budjetoitavaksi esitetään Sosiaali- ja perhepalveluihin oli varattu Rahaa käytettiin sosiaali-effican tilastokuutioon Varhaiskasvatuspalvelujen asiakastietojärjestelmien kehittämiseen oli varattu Rahaa käytettiin uusiin Effica-moduleihin, käyttöoikeuslisensseihin sekä Daisy-järjestelmän käyttöönottoon ja Effica-rajapintoihin liittyviin töihin yhteensä Järjestelmä tarvitsee vielä laajennuksia ja päätelaitteiden uusintaa. Uudelleen budjetoitavaksi esitetään Sosiaali- ja terveyspalvelut Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa oli varattu sosiaali- ja terveyspalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan euroa ja toteuma oli euroa. Varattu investointiraha alittui euroa, koska mm. terveyspalveluiden hankinnat kalustuksen osalta toteutuivat ennakoitua pienemmin kustannuksin. Sosiaalipalveluiden hankinnoista toteutumatta jäi nuorisokodin kulunvalvontajärjestelmä, joka kilpailutuksen viivästymisen myötä siirrettiin seuraavan vuoden hankintoihin. Investoinnin koostuivat pääasiassa terveydenhuollon eri terveysasemien kaluste- ja laitehankinnoista, joista suurimpina Korpilahden remontoidun terveysaseman kiinteistön kalustaminen. Sosiaalipalveluissa kulut aiheutuivat nuorisokotien kalusteiden uusintahankinnoista. Vanhus- ja vammaispalvelut Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa oli varattu vanhus- ja vammaispalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan euroa ja toteuma oli euroa. Varattu investointiraha alittui euroa, koska uuden hoivakoti Hannalan/Toivolan hankinnat kalustuksen osalta toteutuivat ennakoitua pienemmin kustannuksin. Hankinnoista toteutumatta jäi asumisyksiköiden kulunvalvontajärjestelmiä, joka kilpailutuksen viivästymisen myötä siirrettiin seuraavan vuoden hankintoihin. Investoinnin koostuivat pääasiassa Hannalan/Toivolan kaluste- ja laitehankinnoista.

124 121 Kasvun ja oppimisen palvelut sekä Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat, budjetti uudelleenbudjetoinnit mukaan lukien euroa, toteutuma 2013: euroa, erotuksesta ehdotetaan uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2014: euroa. Johdon tukipalvelut Hallintoon lautakuntien päätelaitehankintoihin budjetoitua määrärahaa, euroa, ei käytetty lainkaan. Perusopetus Perusopetuksen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa alittivat budjetoidun määrärahan ( euroa) yhteensä eurolla. Määrärahaa käytettiin uudisrakennushankkeiden ja tilojen muutostöiden kalusteiden ja laitteiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin seuraavasti: Mankolan yhtenäiskoulu uudisrakennus: euroa, Huhtasuon erityiskoulu uudisrakennus: euroa, Liinalammin koulu uudisrakennus: euroa, Vaajakummun koulun kalustaminen yhtenäiskouluksi: euroa, Puuppolan päiväkotitilojen muutos koulutiloiksi: euroa, Palokan koulu: euroa ja Vaajakosken koulu: euroa. Vuodelle 2014 esitetään uudelleen budjetoitavaksi kasvun ja oppimisen palvelujen vastuualueelle vuoden 2013 irtaimen käyttöomaisuuden hankintojen määrärahasta Liinalammin koululle euroa, Mankolan koululle euroa, Vaajakummun koululle euroa ja Huhtasuon yhtenäiskoululle euroa. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa alittivat vuodelta 2012 vuodelle 2013 uudelleen budjetoidun määrärahan ( euroa) yhteensä eurolla. Määrärahaa käytettiin kalusteiden ja laitteiden hankintamenoihin seuraavasti: Korpilahden nuorisoverstaan varustus: euroa, Korpilahden nuorisotilan siirto puukoululle: euroa ja Veturitalli: 550 euroa. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa alittivat budjetoidun määrärahan ( euroa) yhteensä eurolla. Määrärahaa käytettiin päiväkotien kalustamiseen ja asiakastietojärjestelmien päätelaitehankintoihin seuraavasti: Huhtasuon päiväkoti uudisrakennus: euroa, Liinalammin päiväkodin kalustus uudisrakennus: euroa, täydennyskalustus päiväkoteihin: euroa, Puuppolan päiväkoti: 360 euroa ja asiakastietojärjestelmien päätelaitehankinnat: euroa. Kansalaisopisto Kansalaisopiston vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa olivat budjetoidun suuruiset. Määräraha käytettiin päätelaitehankintoihin. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa ylittivät talousarvion ja vuodelta 2012 vuodelle 2013 uudelleen budjetoidun määrärahan (yhteensä euroa) eurolla. Määrärahaa käytettiin kirjastojärjestelmän päivittämiseen Aalto-kirjastoissa, Jyväskylän osuuteen.

125 122 Museopalvelut Museopalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa alittivat budjetoidun määrärahan ( euroa) yhteensä 239 eurolla. Määrärahaa käytettiin kalusteiden ja laitteiden hankintamenoihin seuraavasti: Holvin asiakaspalvelutilat: euroa, toimistojen ja arkistojen muutosta aiheutuvat kalustehankinnat: euroa sekä päätelaitehankinnat ja ohjelmistopäivitykset: euroa. Kaupunginteatteri Kaupunginteatterin vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa olivat budjetoidun suuruiset. Määräraha käytettiin liikkuvan valokaluston (moottoriheittimet) hankintaan. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat euroa alittivat talousarvion ja vuodelta 2012 vuodelle 2013 uudelleen budjetoidun määrärahan (yhteensä euroa) eurolla. Määrärahaa käytettiin irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin seuraavasti: jäänhoitokone: euroa, moottorikelkka: euroa, kiinteistötraktori: euroa, tekonurmien hoitokone: euroa, jääkiekkokaukalon laidat: euroa ja vesiliikuntakeskus AaltoAlvari: euroa. Kaupunkirakennepalvelut Irtaimen käyttöomaisuuden menot eivät toteutuneet omaisuudenhallintajärjestelmän kehittämishankkeiden ennakoitua hitaamman etenemisen vuoksi. Käyttämättömälle rahoitukselle haetaan uudelleenbudjetointia vuodelle Vuonna 2013 hankittiin kartta- ja mittauspalveluun satelliittipaikannustekniikkaa käyttävä GNSSmaastomittauslaite sekä uusi takymetri. Maankäytön toteutusohjelmaa avustavan YT-sovelluksen hankinta eteni ja Teklalta hankittiin järjestelmän määrittely vuonna Järjestelmän toteutus on vuonna Maanvuokrajärjestelmän (= sopimustenhallinta) toteutus eteni suunnitellusti vuonna Järjestelmän käyttöönotto tehdään maalis-huhtikuussa Paikkatietojärjestelmän (= Tekla GIS) ja dokumenttienhallintajärjestelmän (Triplan Tweb) välisiin rajapintoja ei vuoden 2013 aikana tarvittu suuria investointeja. Osa kehityksestä tehtiin dokumenttien myyntipalvelun kehittämisen kautta (Tietohallinnon maksama). Lisäksi osa Tekla GIS - järjestelmän kehittämishankkeista viivästyi ja siirtyy toteutettavaksi vuonna Sähköiseen lupasovellutukseen (Tekla GIS) on hankittu osa, joka mahdollistaa meluilmoituksen tekemisen sähköisesti. Laboratorioon on hankittu autoklaavi ja viljelykaappi mikrobiologian analytiikan laadun ja asiakaspalvelun varmistamiseksi. Rakennusvalvonnassa on jatkokehitetty sähköistä rakennuslupasovellusta ja uusittu rakennuslupa-arkiston digitalisointiprojektia varten skanneri.

126 Rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä. Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikki palvelualueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä rahoituslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2013 rahoituslaskelmasta. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TP euroa Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu Talousarvio Toteuma Poikkeama Toiminnan rahavirta , , , , ,4 Vuosikate -423, , , , ,2 Satunnaiset erät ,0 589, , ,7 0,0 Tulorahoituksen korjauserät ,0 0, , , ,2 Investointien rahavirta 4 000, ,9-694, , ,5 Investointimenot , , , , ,1 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, , , ,5-174,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,0 0, , , ,1 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 139, , , , ,2 Antolainojen lisäykset muille 0,0 0,0 0,0-215,5-215,5 Antolainojen lisäykset liikelaitoksille 0,0 0,0 Antolainojen vähennykset muilta 139, , , , ,7 Antolainojen vähennykset liikelaitoksilta 0,0 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , , ,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 0, , ,1 3,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 0,0 0, , ,9 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaikutus maksuvalmiuteen ,0 0, , , ,0 Rahavarojen muutos -119, , , , ,2 Tilinpäätösvuonna 2013 kaupungin lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa lainakannan muutoksen tarpeeksi arvioitiin 58,0 milj. euroa. Muutettua talousarviota vähäisempää rahoitustarvetta selittävät seuraavat asiat: Lainakannan muutos 2013 Talousarvio 43,5 + muutos 4,9 TA-muutokset, kevät 48,3 + muutos 9,7 TA-muutokset, syksy 58,0 TILINPÄÄTÖS ,1 = ero / TA+M -42,9 Josta: Käyttötalous 13,2 Verotulot 9,6 Valtionosuudet -0,4 Rahoitustulot ja -menot 1,7 Investoinnit 5,8 Tulorahoituksen korjauserät 2,2 Rahat ja pankkisaamiset -1,7 Muut maksuvalmiuden muutokset, Mustankorkea 12,4 Yhteensä 42,9

127 124 MENOT Investointiosan toteutumisvertailun menot ,0 Sijoituspääoman muutos, menot 0,0 Investointimenot, rahoituslaskelman toteutumisvertailu ,0 Jyväskylän Tilapalvelu ,8 Keski-Suomen pelastuslaitos 1 568,7 Altek Aluetekniikka 218,4 Talouspalvelukeskus 532,7 Eliminoinnit -532,7 Investointimenot, virallinen rahoituslaskelma ,0 TULOT Investointiosan tulot 3 391,7 Sijoituspääoman muutos, tulot ,5 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa 9 694,2 Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa -1,8 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0 Investointitulot, rahoituslaskelman toteutumisvertailu ,6 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa ,2 Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa 1,8 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0 Investointiosan tulot, toteutumisvertailu ,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa ,8 Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa -252,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0 Tilapalvelu 950,2 Keski-Suomen pelastuslaitos 273,8 Altek Aluetekniikka 7,6 Talouskeskus 0,0 Eliminoinnit ,3 Investointitulot, virallinen rahoituslaskelma ,1

128 125 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma Toimintatuotot , ,14 Myyntituotot , ,60 Maksutuotot , ,68 Tuet ja avustukset , ,55 Muut toimintatuotot , ,31 Valmistevarastojen muutos 0,00 0,00 Toimintakulut , ,98 Henkilöstökulut , ,65 Palkat ja palkkiot , ,24 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,20 Muut henkilösivukulut , ,21 Palvelujen ostot , ,39 Aineet ja tarvikkeet , ,36 Avustukset , ,24 Muut toimintakulut , ,34 Toimintakate , ,84 Verotulot , ,52 Valtionosuudet , ,72 Rahoitustuotot- ja kulut , ,96 Korkotuotot , ,37 Muut rahoitustuotot , ,51 Korkokulut , ,13 Muut rahoituskulut , ,79 Vuosikate , ,36 Poistot ja arvonalentumiset , ,76 Suunnitelman mukaiset poistot , ,86 Muut lisäpoistot , ,90 Arvonalentumiset , ,00 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,40 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,74 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,18 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,84

129 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta , ,93 Vuosikate , ,36 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,29 Investointien rahavirta , ,55 Investointimenot , ,54 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,99 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,48 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , ,57 Antolainasaamisten lisäykset , ,41 Antolainasaamisten vähennykset , ,98 Lainakannan muutokset , ,79 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,03 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,82 Oman pääoman muutokset 0, ,86 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,68 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,06 Vaihto-omaisuuden muutos , ,04 Saamisten muutos , ,20 Korottomien velkojen muutos , ,98 Rahoituksen rahavirta , ,18 Rahavarojen muutos , ,30 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,30 Rahavarat , , , ,30

130 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,58 Aineettomat hyödykkeet , ,47 Aineettomat oikeudet , ,94 Muut pitkävaikutteiset menot , ,53 Aineelliset hyödykkeet , ,40 Maa- ja vesialueet , ,58 Rakennukset , ,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,68 Koneet ja kalusto , ,95 Muut aineelliset hyödykkeet , ,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,93 Sijoitukset , ,71 Osakkeet ja osuudet , ,33 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,35 Muut lainasaamiset , ,55 Muut saamiset , ,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,93 Valtion toimeksiannot , ,49 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,45 Vaihto-omaisuus , ,14 Aineet ja tarvikkeet , ,10 Muu vaihto-omaisuus , ,04 Saamiset , ,01 Pitkäaikaiset saamiset , ,20 Myyntisaamiset , ,75 Muut saamiset , ,45 Lyhytaikaiset saamiset , ,81 Myyntisaamiset , ,89 Lainasaamiset , ,89 Muut saamiset , ,95 Siirtosaamiset , ,08 Rahat ja pankkisaamiset , ,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,96

131 128 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,03 Peruspääoma , ,57 Muut omat rahastot , ,22 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,94 Korjattu edellisen tilikauden yli/alijäämiä 0, ,86 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,84 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,58 Poistoero , ,58 PAKOLLISET VARAUKSET , ,60 Eläkevaraukset , ,79 Muut pakolliset varaukset , ,81 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,98 Valtion toimeksiannot , ,95 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,75 Muut toimeksiantojen pääomat , ,28 VIERAS PÄÄOMA , ,77 Pitkäaikainen , ,38 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,65 Lainat julkisyhteisöiltä , ,89 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,84 Lyhytaikainen , ,39 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,77 Lainat julkisyhteisöiltä , ,84 Lainat muilta luotonantajilta , ,69 Saadut ennakot , ,10 Ostovelat , ,97 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,39 Siirtovelat , ,63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,96

132 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,67 Toimintakulut , ,09 Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta , ,26 Toimintakate , ,16 Verotulot , ,52 Valtionosuudet , ,84 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,81 Muut rahoitustuotot , ,41 Korkokulut , ,49 Muut rahoituskulut , , , ,60 Vuosikate , ,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,57 Tilikauden ylipariarvo , ,10 Arvonalentumiset , ,32 0, ,67 Satunnaiset erät , ,17 Tilikauden tulos , ,90 Tilinpäätössiirrot , ,60 Vähemmistöosuudet , ,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,14

133 130 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,60 Satunnaiset erät , ,17 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,26 Investointien rahavirta Investointimenot , ,35 Rahoitusosuudet investointeihin , ,67 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,55 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,28 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,43 Antolainasaamisten vähennykset , ,77 0, ,43 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,08 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,81 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,83 Oman pääoman muutokset , ,65 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,83 Vaihto-omaisuuden muutos , ,44 Saamisten muutos , ,85 Korottomien velkojen muutos , , , ,32 Rahoituksen rahavirta , ,07 Rahavarojen muutos , ,79 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,03 Rahavarat , , , ,79

134 131 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,61 Aineettomat hyödykkeet , ,89 Aineettomat oikeudet , ,44 Muut pitkävaikutteiset menot , ,30 Ennakkomaksut , ,15 Aineelliset hyödykkeet , , 94 Maa- ja vesialueet , ,97 Rakennukset , ,52 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,31 Koneet ja kalusto , ,19 Muut aineelliset hyödykkeet , ,16 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,79 Sijoitukset , ,78 Osakkuusyhteisöosuudet , ,31 Muut osakkeet ja osuudet , ,07 Muut lainasaamiset , ,38 Muut saamiset , ,02 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,94 Vaihto-omaisuus , ,94 Saamiset , ,96 Pitkäaikaiset saamiset , ,18 Lyhytaikaiset saamiset , ,78 Rahoitusarvopaperit , ,09 Rahat ja pankkisaamiset , ,95 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,43

135 132 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,06 Peruspääoma , ,77 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat , ,19 Ylikurssirahasto , ,89 Arvonkorotusrahasto , ,13 Muut omat rahastot , ,31 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,14 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,27 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,11 Poistoero , ,69 Vapaaehtoiset varaukset , ,42 PAKOLLISET VARAUKSET , ,24 Eläkevaraukset , ,79 Muut pakolliset varaukset , ,45 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,27 KONSERNIRESERVI , ,20 VIERAS PÄÄOMA , ,28 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,12 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,33 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,78 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,43

136 133 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (kohta 12). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Ympäristömenojen ja -vastuiden laskennassa on sovellettu samoja arvostusperiaatteita ja - menetelmiä kuin muissakin arvostuksissa. Vaihto-omaisuuden arvostus Varasto: Muutos Teräs- ja varaosavarasto , ,13-784,37 Murskausvarasto , , ,93 Kyllön keskusvarasto , , ,32 Wellamon kioskin varasto 1 199, , ,77 Yhteensä , , ,65 Kaikista varastoista on laadittu inventaario , jonka mukaan joko lisäys tai vähennys on kirjattu. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Jaksotukset Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman lausunnon 103/2012 mukaan tilinpäätöksen lomapalkkavarausta laskettaessa tulee soveltaa KVTES:in A-taulukon mukaisia ansaittuja lomapäiviä, koska voimaan tulleessa työehtosopimuksessa ei enää ole ns. B-taulukkoa. Vuoden 2013 tilinpäätökseen lomapalkkavarauksen laskenta toteutettiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti palkanlaskentajärjestelmästä otettavalla henkilötasoisella raportilla. Lomapalkkavaraus koostuu neljästä erästä seuraavasti: 1. Ansaittujen lomapäivien velka ajalta = Varsinainen kuukausipalkka/20,83 * Lomapäivät taulukon A mukaan 2. Pitämättömien lomapäivien velka edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta = Varsinainen kuukausipalkka/20,83 * Pitämättömien päivien määrä 3. Säästölomapäivien velka = Varsinainen kuukausipalkka/20,83 * Säästökertymäpäivien määrä 4. Lomaraha = Varsinainen kuukausipalkka * 9 kuukautta * Taulukon mukainen prosentti (4 %, 5 % tai 6 % palvelussuhteen kestosta riippuen) Jakaja 20,83 tulee kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeesta, jonka mukaan kuukausipalkan päiväkohtaisena jakajana tulee käyttää lukua 20,83. Lomapalkkavarausta kirjattiin vuoden 2013 taseeseen ,76 euroa ja lomapalkkavelan muutos edelliseen vuoteen oli ,38 euroa.

137 134 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Vuoden 2013 tulos- ja tase ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. 3) Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Oikaisuja edellisen tilikauden tietoihin ei ole tehty. 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden 2013 tiedot ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen, 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Vuodelle 2013 ei ole kirjattu aikaisimpiin tilikausiin kohdistuvia tuottoja ja kuluja. 7) Valuuttamääräiset erät On käytetty tilinpäätöspäivän kurssia Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt sekä jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on lisäksi yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis kuului tilivuonna 2013 Jyväskylän kaupunkikonserniin. Yhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen tytäryhteisönä, koska kaupungilla ei ole suoraa omistusosuutta yhtiössä. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (40 %), Jykes Kiinteistöt Oy (40 %) ja Muuramen kunta (20 %). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Jykes Kiinteistöt Oy:n kautta kaupungin välillinen omistusosuus yhtiössä on 53,1 %. Vitapolis yhdistyy kaupungin konsernitilinpäätökseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jykes Kiinteistöjen kautta. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kaupunkikonsernin sisällä käytettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole yhdenmukaistettu. Kiinteistötytäryhteisöjen ja säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja ei ole oikaistu suunnitelman mukaisiksi olennaisuuden periaatetta noudattaen.

138 135 Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset ja poistoero Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ja poistoeroa ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Kiinteistöverojen käsittely Konserniyhteisöjen kaupungille maksamat kiinteistöverot on jätetty eliminoimatta. Poikkeavat tilikaudet Tytäryhteisöistä Total Kiinteistöpalvelut Oy:n tilikausi on ollut As Oy Jyväskylän Pehtorinharju on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilanteesta laaditun loppuselvityksen mukaan, koska yhtiön toiminta on päätetty lopettaa ja se puretaan selvitystilamenettelyn kautta. Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Konsernituloslaskelman ja konsernitaseen tietoja vuodelta 2012 on muutettu vertailukelpoisiksi, koska konsernin tytäryhteisöjen tilinpäätöstietoihin oli tullut muutoksia Jyväskylän kaupungin konsernitilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Oikaisut kasvattivat tilikauden alijäämää yhteensä ,21 euroa ja omaa pääomaa ,27 euroa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa valtionosuudet riville on vuonna 2013 kirjattu kaupungin ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien lisäksi myös ammattikorkeakoulun valtionosuudet kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti. 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Toimintatuotot toimialoittain Konserni Kunta Konsernihallinto , , , ,24 Sosiaali- ja terveyspalvelut , , , ,66 Sivistyspalvelut , , , ,62 Kaupunkirakennepalvelut , , , ,65 Liikelaitokset Liikevaihto , ,52 Muut tuotot , ,45 Toimintatuotot yhteensä , , , ,14 9) Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,59 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,54 Kiinteistövero , ,39 Verotulot yhteensä , ,52

139 136 10) Valtionosuuksien erittely Konserni Kunta Laskennalliset valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus , , , ,72 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , , , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , , , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , , , ,00 Valtionosuudet yhteensä , , , ,72 11) Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta Satunnaiset tuotot Muut 0, ,17 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 0, ,17 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Toiminnan lopettamisesta aiheutuneet kulut ,33 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut yhteensä ,33 0,00 0,00 0,00 12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa ( , kaupunginhallitus tarkensi ohjeita ). Pienet hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet 2-20 vuotta Tasapoisto Maa-alueet Ei poistoaikaa Ei poistoa Hallinto- ja laitosrakennukset kiviset 25 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset puiset 20 vuotta Tasapoisto Talousrakennukset 20 vuotta Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta Tasapoisto Asuinrakennukset 30 vuotta Tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset 20 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 % Menojäännös Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Taide- ja arvoesineet Ei poistoaikaa Ei poistoa Puusto Käytön mukainen poisto Substanssi Osakkeet ja osuudet Ei poistoaikaa Ei poistoa 13) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit : Suunnitelman mukaiset poistot 49,4 milj. euroa Investointien omahankintameno 50,6 milj. euroa Poikkeama milj. euroa -1,2 milj. euroa Poikkeama % - 2,4 %

140 137 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Tarkistettua ohjetta on noudatettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen. Kaupungin suunnitelman mukaiset poistot on muutettu (KH ) tilivuodesta 2013 alkaen vastaamaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaisia poistoaikoja ja -menetelmiä. Poistoaikojen muutoksen seurauksena suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien poikkeama tulee olennaisesti pienenemään tilivuodesta 2013 alkaen. Tilinpäätöksessä 2013 toteutettiin suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi ylimääräisiä lisäpoistoja takautuvasti rakennuksissa ,40 euroa ja osakkeiden arvonalennuksissa ,86 euroa, eli yhteensä ,26 euroa. 14) Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta Eläkevaraukset , , , ,30 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , , , ,51 Eläkevaraukset , , , ,79 Sora-alueiden maisemointi , , , ,31 Lisäykset tilikaudella ,00 0, ,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , , , ,50 Sora-alueiden maisemointi , , , ,81 Muut pakolliset varaukset , ,07 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella ,04 0, ,04 0,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä , , ,04 0,00 Potilasvakuutusmaksuvastuu , ,53 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella , ,04 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Potilasvakuutusmaksuvastuu , ,57 0,00 0,00 Pakolliset varaukset yhteensä , , , ,60 Altek Aluetekniikassa vuonna 2013 varauksia käytettiin ,03, Leppäveden sora-alueen sekä Mustalammen, Palokan ja Nenäinniemen maankaatopaikkojen maisemointitöihin. Varausten lisäys ,00 käytetään vuosien maisemointitöihin Vesangan, Leppäveden ja Petruman sora-alueilla sekä Kivilammen, Palokan, Mustalammen ja Nenäinniemen maankaatopaikoilla, mahdollisesti myös Korpilahden, Tikkakosken ja Lekatien maankaatopaikoilla. Muissa pakollisissa varauksissa on varauduttu Total Korjausrakentaminen Oy:n yhtiömuotoisen toiminnan lopettamiseen vuoden 2014 aikana.

141 138 15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Kaupat vuonna 2013 Kauppasumma tasearvo voitto/tappio Tonttiosasto maakaupat , , ,20 Tilapalvelun osakekaupat , , ,26 Asuntotoimen osakekaupat , , ,85 Muut osakekaupat 1,00 0,00 1,00 Rakennukset , , ,35 Muut kaupat , , ,06 Investointien myyntitulot ,65 0, ,65 Yhteensä , , ,37 Toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyvät myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kunta Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , , , ,39 Rakennusten myyntivoitot , , , ,84 Muut myyntivoitot , , , ,01 Investointien myyntitulot ,65 0, , ,49 Myyntivoitot yhteensä , , , ,73 Muut toimintakulut Muut myyntitappiot , , , ,96 Myyntitappiot yhteensä , , , ,96 16) Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot Mustankorkea Oy , ,00 Jyväskylän Messut Oy , ,00 Muut 1 400,00 935,00 Yhteensä , ,00 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä , ,74 Yhteensä , ,74 Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot yhteensä , ,74 17) Erittely poistoeron muutoksista Investointivarauksiin liittyvä poistoeron muutos , ,32 Poistoeron vähennykset tilikaudella , ,74 Poistoero , ,58

142 Tasetta koskevat liitetietot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Taseeseen ei ole aktivoitu mainittuja menoja. 19) Arvonkorotukset Tase ei sisällä arvonkorotuksia. 20) Aktivoidut korkomenot Tase ei sisällä aktivoituja korkomenoja.

143 140 21) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot tase lisäys 2013 rah.osuudet 2013Vähennykset 2013 sis.siirrot 2013 poistot 2013 tase Aineettomat oikeudet , ,36 0,00 0,00 0, , ,65 Muut pitkävaikutteiset menot , ,96 0,00 0, , , ,80 Aineettomat hyödykkeet , ,32 0,00 0, , , ,45 Maa- ja vesialueet , ,76 0, ,62 0,00 0, ,72 Rakennukset , , , , , , ,03 Kiinteät rakenteet , , , ,65 0, , ,10 Koneet ja kalusto , , , , , , ,15 Muut aineelliset hyödykkeet ,72 0,00 0,00 0,00 0, , ,04 Keskeneräiset hankinnat , ,03 0,00 0, ,31 0, ,66 Aineelliset hyödykkeet , , , , , , ,70 Tytäryhtiöosakkeet , ,72 0, ,60 0, , ,85 Osakkuusyhteisöosakkeet ,33 0,00 0,00 0,00 0, , ,33 Muut osakkeet , ,56 0, ,88 0, , ,29 Kuntayhtymäosuudet , ,00 0,00 0,00 0,00 0, ,80 Osakkeet ja osuudet , ,28 0, ,48 0, , ,27 Lainasaamiset ym , ,00 0, ,95 0,00 0, ,43 Sijoitukset , ,28 0, ,43 0, , ,70 Pysyvät vastaavat , , , ,05 0, , ,85 Ylimääräiset poistot ,40 Osakkeiden arvonalennus ,86 Maa- ja vesialueet erittely Konserni Kunta Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , ,10 Muut maa- ja vesialueet , , , ,48 Maa- ja vesialueet yhteensä , , , ,58 Kunta on aktivoinut vuonna 2013 maa-alueisiin arvonlisäverollisia ei-palautettavia, mutta siirtokelpoisia liittymismaksuja ,57 euron edestä. Konsernissa on kiinteistöjen liittymismaksut eroteltu maa- ja vesialueista ensimmäistä kertaa vuonna 2013.

144 141 Pysyvien vastaavien tiedot yksiköittäin Pysyvät vastaavat yksiköittäin Vuosi lisäys rah.osuudet vähennys sis.siirrot poistot muutos 2013 Konsernihallinto Tietohallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Päivähoitopalvelut Opetuspalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Yhdysk.hall+asunnot Katu- ja puistopalvelut Tonttipalvelut Ympäristöpalvelut Keskeneräiset hankinnat Kaupunki yhteensä Tilapalvelu K-S Pelastuslaitos Altek Aluetekniikka Talouskeskus Yhteensä Lainasaamiset ym Pysyvät vastaavat

145 142 Sijoitusten erittely Sijoitukset tase lisäys 2013 vähennys 2013 poistot 2013 tase Tytäryhtiöosakkeet , , , , ,85 Osakkuusyhteisöosakkeet ,33 0,00 0, , ,33 Muut osakkeet , , , , ,29 Kuntayhtymäosuudet , ,00 0,00 0, ,80 Osakkeet ja osuudet yhteensä ,33 0, , , ,27 Jvk-lainasaamiset tytäryhteisöiltä ,35 0, ,47 0, ,88 Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä ,79 0,00 0,00 0, ,79 Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä ,38 0, ,25 0, ,13 Muut lainasaamiset muilta , , ,23 0, ,15 Muut saamiset tytäryhteisöiltä ,46 0,00 0,00 0, ,46 Muut saamiset muilta ,02 0,00 0,00 0, ,02 Jvk-lainasaamiset ja muut yhteensä , , ,95 0, ,43 Sijoitukset yhteensä , , , , ,70

146 143 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot 22) tytäryhteisöistä, mukaan lukien yhdistykset ja säätiöt, joissa kunnalla on määräämisvalta, nimi, kotipaikka ja kunnan ja kuntakonsernin omistusosuus tytäryhteisöstä (KPA 4:3 ) sekä kuntakonsernin osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä voitosta tai tappiosta viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä (konsernitilinpäätökseen yhdistellyistä tytäryhteisöistä konsernitilinpäätöksen mukaiset osuudet); Konsernin omistukset 2013 Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 ) Nimi Kotipaikka om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij Tytäryhteisöt Jyväskylän Energia Oy (konserni) Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Jyv Vuokra-asunnot Oy (kons) Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Jyväs-Parkki Oy (kons) Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Education Facilities Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Keski-Suomen Sairaskotisäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Ki Oy Tikkakosken Terveysasema Jyväskylä 100,0 % 100,0 % As Oy Pehtorinharju Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Jyv Rintamamiesvet. Asuntosäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Jyväskylän Taide- ja Tiedesäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Ki Oy Palokan Palvelukeskus Jyväskylä 100,0 % 100,0 % As Oy Norolankuja 1 Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Jyväskylän Paviljonkisäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Ki Oy Haapakosken Sulku Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Korpilahden veteraanien asuntosäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Total Korjausrakentaminen Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Jyv mlk Veteraanien Asuntosäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Ki Oy Huhtasuon koulukeskus Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Ki Oy Korpilahden Raharanta Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Korpilahden Virastokeskus Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % Jyv Ammattikorkeakoulu Oy (kons) Jyväskylä 90,0 % 90,0 % Jyväskylän Asumispalvelusäätiö Jyväskylä 90,0 % 90,0 % Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Jyväskylä 87,0 % 87,0 % Jykes Kiinteistöt Oy (kons) Jyväskylä 84,9 % 84,9 % Jyv Seud Keh.yhtiö Jykes Oy (kons) Jyväskylä 80,1 % 80,1 % Kiinteistö Oy Jyv Lääkäritalo Jyväskylä 56,4 % 56,4 % Jyväskylän Jäähalli Oy Jyväskylä 44,4 % 72,7 % Tikkakosken Teollisuustalo Oy Jyväskylä 30,9 % 62,3 % ) kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä, kuntayhtymän nimi, kotipaikka ja kunnan omistusosuus kuntayhtymästä sekä kunnan osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä yli- tai alijäämästä viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä; Konsernin omistukset 2013 Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 ) Nimi Kotipaikka om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij Kuntayhtymät Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 59,1 % 59,1 % K-S sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jyväskylä 50,9 % 50,9 % Keski-Suomen liitto Jyväskylä 49,9 % 49,9 %

147 144 24) yhteisyhteisöistä sekä yhden viidesosan tai sitä suuremman omistusosuuden kohteena olevista yrityksistä tai yhteisöistä ja muista omistusyhteysyhteisöistä nimi, kotipaikka, kunnan ja kuntakonsernin omistusosuus (KPA 2:9.1 ) sekä kuntakonsernin osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä voitosta tai tappiosta viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä. Konsernin omistukset 2013 Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 ) Nimi Kotipaikka om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt Korpilahden Satama Oy Jyväskylä 49,9 % 49,9 % Ki Oy Säynätsalon Palv.keskus Jyväskylä 48,1 % 48,1 % Ki Oy Riikankulma Jyväskylä 48,0 % 48,0 % Ki Oy Jyskän Palvelukeskus Jyväskylä 47,9 % 47,9 % Ki Oy Alkioranta Jyväskylä 45,0 % 45,0 % Keljonkankaan Palvelukeskus Oy Jyväskylä 44,8 % 44,8 % Huhtakeskus Oy Jyväskylä 41,1 % 41,1 % Korpilahden Paikallislehti Oy Jyväskylä 40,0 % 40,0 % As Oy Jyväskylän Kuras Jyväskylä 39,5 % 39,5 % Mustankorkea Oy Jyväskylä 36,6 % 36,6 % As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo Jyväskylä 33,9 % 33,9 % Ki Oy Palokan Liikekeskus Jyväskylä 32,7 % 32,7 % As Oy Jyv Säästökeskus Jyväskylä 31,9 % 31,9 % As Oy Ketunpesä Jyväskylä 29,4 % 29,4 % As Oy Pupusoppi Jyväskylä 29,2 % 29,2 % As Oy Koskentörmä Jyväskylä 28,4 % 28,4 % Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy Laukaa 28,2 % 28,2 % Jyväskylän Messut Oy Jyväskylä 26,5 % 26,5 % As Oy Kauppakatu 23 Jyväskylä 25,0 % 25,0 % As Oy Kuokkalan Toritalo Jyväskylä 24,8 % 24,8 % As Oy Pappilanraitti Jyväskylä 24,6 % 24,6 % Ki Oy Palokan Nisulankulma Jyväskylä 23,6 % 23,6 %

148 145 25) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,80 0, ,04 Lainasaamiset 0, ,57 0, ,89 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,49 0, ,32 Yhteensä 0, ,86 0, ,25 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,88 0, ,45 Muut saamiset 0, ,83 0, ,46 Siirtosaamiset 0, ,95 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,66 0, ,91 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,37 0, ,86 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,37 0, ,86 Saamiset muilta Myyntisaamiset , , , ,54 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset , , , ,49 Siirtosaamiset 0, ,50 0, ,76 Yhteensä , , , ,79 Saamiset yhteensä , , , ,81 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot 1 316,94 0, , ,32 Kelan korvaus työterveydenhu , , , ,18 EU-tuet ja avustukset , , , ,56 Muut tulojäämät , , , ,02 Tulojäämät yhteensä , , , ,08 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteens , , , ,08 27) Rahoitusarvopaperit Konserni Kunta Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , ,82 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,82 0,00 0,00 Erotus 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä rahoitusarvopaperit , ,82 0,00 0,00

149 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erittely Konserni Kunta Peruspääoma , , , ,57 Lisäykset ,86 0,00 0,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat , ,19 0,00 0,00 Peruspääoma , , , ,57 Ylikurssirahasto , ,89 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,13 0,00 0,00 Muut omat rahastot , ,31 0,00 0,00 0,00 Sosiaalinen luototus-rahasto , ,04 Lisäykset 4 443, ,18 Sosiaalinen luototus-rahasto , ,22 Muut omat rahastot yhteensä , ,22 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,94 Oikaisut ed. tk:n yli-/alijäämiin , ,46 0, ,86 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,08 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,84 Oma pääoma yhteensä , , , ,03 29) Poistoeron muutokset Kunnalla ei ole verotussyistä kirjattua poistoeroa. 30) Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,85 Lainat julkisyhteisöiltä , ,82 Muut velat , ,84 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,51 32) Pakolliset varaukset Konserni Kunta Muut pakolliset varaukset Eläkevaraukset , , , ,79 Ympäristövastuut , , , ,81 Muut pakolliset varaukset , , ,04 0,00 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu , ,57 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä , , , ,60

150 147 33) Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot ,19 0, ,80 Ostovelat ,43 0, ,30 Muut velat ,92 0, ,60 Siirtovelat 0,00 0,00 935,61 Yhteensä 0, ,54 0, ,31 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Saadut ennakot ,18 0, ,47 Ostovelat ,87 0, ,00 Muut velat ,00 0, ,00 Yhteensä 0, ,05 0, ,47 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saanut ennakot 5 157,88 0, ,50 Ostovelat ,37 0, ,59 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,25 0, ,09 Velat muille Saadut ennakot ,23 0, ,33 Ostovelat ,64 0, ,08 Muut velat , , , ,09 Siirtovelat ,97 0, ,02 Yhteensä , , , ,52 Vieras pääoma yhteensä , , , ,39 34) Luottolimiitti Keski-Suomen Osuuspankki , ,00 35) Vuokrakohteen lunastusvelka Ei esitettävää. 36) Muiden velkojen erittely Konserni Kunta Muut velat Liittymismaksut , ,35 0,00 0,00 Muut velat , , , ,84 Muut velat yhteensä , , , ,84

151 148 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot ,06 0, , ,95 Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,90 Korkojaksotukset , , , ,56 Muut menojäämät , , , ,22 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,63 38) Huollettavien varat Huollettavien varat ja pääomat , ,91 39) Elatustuen takautumissaatava Valtionosuuksien tilityksien yhteydessä maksettava elatustukien takautumissaatava kirjataan maksuperusteisesti suoraan käyttötalouden tulostilille Vuonna 2013 takautumissaatavia kirjattiin tuloksi ,00 euroa. 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kunta Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,28 Myöhemmin maksettavat , , , ,79 Leasingvastuut yhteensä , , , ,07 Yrityskortit , ,94 45) Vastuusitoumukset Konserni Kunta Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,00 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , , , ,00

152 149 46) Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,95 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,44 47) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kunta Sopimusvastuut Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset , , , ,00 Käypäarvo , , , ,39 Sähköjohdannainen , , , ,00 Käypäarvo , , , ,00 Päästöoikeussopimukset ,00 Käypäarvo ,00 Vuokravastuut , ,08 Lisäeläkevastuut ,11 Arvonlisäveron palautusvastuut , , , ,33 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuut , , , ,00 Maankäyttösopimuksista aiheutuneet velvoitteet , , , ,00 Huhtasuon Elinkaarihankkeen vastuu , , , ,00 Arvonlisäveron palautusvastuut kuntapuolella eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna, koska vuonna 2013 palautusvastuissa on otettu huomioon vain ne kiinteistöt, joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä toimenpideohjelmaan perustuen. Vertailukelpoinen luku on ,25 euroa. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeen palvelujakson yhteenlasketut palvelumaksuvastuut ovat ajalle Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä Ympäristötuotot ja -kulut (1000 euroa) Ympäristötuotot yhteensä Viranomaistoiminnan tuotot Muut ympäristötoiminnan tuotot Siitä: Ympäristönsuojeluun saadut avustukset 316 *) 381 *) Ympäristökulut yhteensä Viranomaistoiminnan kulut Muut ympäristökulut Siitä: Ympäristönsuojeluun annetut avustukset 199 **) 118 **) *) Saaduissa avustuksissa 2013 on ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeeseen, ELY-keskuksen tuki energiakatselmuksille, Keski-Suomen liiton avustus Minun kulttuuriperintöni -hankkeelle, ELY -keskuksen avustus pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen sekä Maaseudun sivistysliiton avustus Ympäristöluotsihankkeelle. Näistä pohja-

153 150 vesien suojelusuunnitelmien laatimiseen saatu avustus on ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. Saaduissa avustuksissa 2012 on ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeeseen, ELY-keskuksen tuki energiakatselmuksille, NowHere Finland 2012 ympäristömyötäisen muotoilun avustus taiteen keskustoimikunnalta ja alueellisilta taidetoimikunnilta, arviosummana Liikenneviraston avustus Älykästä työmatkaa -hankkeeseen, Keski-Suomen liiton Minun kulttuuriperintöni -avustus, ELY -keskuksen avustus pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen sekä ELY -keskuksen avustus Kaiken kansan maisema -hankkeeseen. Näistä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiseen saatu avustus on ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. **) Annettuihin avustuksiin 2013 sisältyy vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille viemäriverkoston rakentamiseen, Luontomuseoavustus Jyväskylän yliopistolle, perustoiminnan tukemiseen annettu avustus JAPA Ry:lle, työsuhdematkalippuihin annetut tuet kaupungin henkilöstölle, avustukset Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:n tapahtumiin sekä avustus Luonto-Liitolle lasten luontokouluun. Näistä JAPA Ry:n avustus ja Luonto-Liiton avustus ovat ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. Annettuihin avustuksiin 2012 sisältyy vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille viemäriverkoston rakentamiseen, työsuhdematkalippuihin annetut tuet kaupungin henkilöstölle, perustoiminnan tukemiseen annettu avustus JAPA Ry:lle, avustukset Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:n tapahtumiin sekä avustus Luonto-Liitolle lasten luontokouluun. Näistä JAPA Ry:n avustus ja Luonto- Liiton avustus ovat ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. Ympäristöinvestoinnit yhteensä Tilikaudella aktivoidut ympäristömenot (1000 euroa) Ympäristöinvestoinnit 0 19 Siitä: Ympäristöinvestointeihin saadut avustukset 0 0 Ympäristötuotot ja -kulut luokiteltuna Ympäristötuotot ja -kulut luokiteltuna (1000 euroa) Tuotot Kulut Tuotot Kulut 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Muut ympräristönsuojelutoimenpiteet Ympäristöhallinto Ympäristökoulutus Ekotehokkuutta parantava toiminta Ympäristöjohtaminen Yleisten alueiden puhtaanapito Yhteensä Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut *) Poistot ja arvon alentumiset Yhteensä (sisältäen verot ja poistot) Ympäristökulut, netto (verot ja poistot mukaan lukien)

154 151 *) Veroluonteiset tuotot ovat ympäristöviranomaistoiminnan ympäristölupamaksuja, maaaineslupamaksuja, maa-aineslain mukaisia valvontamaksuja ja muita vastaavia maksuja. Ympäristöperusteisissa veroissa ovat mukana valtion jätevero ja autovero sekä ajoneuvoveron ja polttoaineverojen ympäristöperusteiset osat. Kyseisistä veroista jätevero on täysin ympäristöperusteinen. Autovero, ajoneuvoveron perusvero ja polttoaineiden hiilidioksidivero määräytyvät hiilidioksidipäästöjen perusteella. Ympäristöinvestoinnit luokiteltuna Tilikaudella aktivoidut ympäristömenot luokiteltuna (1000 euroa) Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 0 19 Yhteensä: 0 19 Muualla tilinpäätöksessä esitetyt ympäristöasioita koskevat tiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot kohta 1) tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät kohta 12) suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot kohta 14) selvitys tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista Taseen vastattavia koskevat liitetiedot kohta 32) erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Ympäristöerien kokoamisesta, laskennasta ja erottelusta on kerrottu toimintakertomuksessa luvun kohdassa Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat erät. 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä on esitetty kohdassa ja liitteenä olevassa henkilöstökertomuksessa. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä kohdassa 3.1.

155 152 50) Tilintarkastajan palkkiot Tarkastusyhteisö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot ,00 0,00 Tilintarkastajan lausunnot 0,00 0,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0,00 0,00 Yhteensä ,00 0,00 Tarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,27 Tilintarkastajan lausunnot 0,00 0,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät , ,00 Yhteensä , ,27

156 153 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset TILAPALVELU-LIIKELAITOS Tilapalvelu-liikelaitoksen toimintakertomus Kiinteistöjohtajan katsaus Tilapalvelun toimintavuosi meni toiminnallisesti ja taloudellisesti tavoitteisiin nähden erittäin hyvin. Toimintakatteen talousarviotavoite ylitettiin 1,4 M, mikä johtui pääosin toteutuneista kiinteistöjen myyntivoitoista sekä normaalia lämpimämmästä loppuvuodesta. Toiminnan tulos poistojen ja rahoituskulujen jälkeen oli n. 0,6 M positiivinen. Talonrakennushankkeet etenivät ja valmistuivat aikataulutavoitteiden mukaisesti. Liinalammin päiväkoti-koulu valmistui vuoden lopulla. Myös Korpilahtitalon muutostyöt terveysaseman käyttöön saatiin valmiiksi marraskuussa. Keltinmäen päiväkodin rakentaminen sekä Puistokoulun peruskorjaus aloitettiin kesällä. Molemmat hankkeet valmistuvat syyslukukaudeksi Uusien hankkeiden osalta aloitettiin Vaajakosken terveysaseman, Palokan terveysaseman osasto 1:n peruskorjauksen sekä Palokan nuorisokodin laajennuksen suunnittelu. Toimintavuoden aikana käynnistettiin päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen päivitys, joka valmistuu helmikuussa Monipalvelupisteiden suunnittelu käynnistettiin loppuvuodesta. Elokuussa pidettiin vuosittaiset palvelualuekohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet investointiohjelmaan vuosille Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeen 1. vaihe, eli päiväkoti ja erityiskoulu, valmistui. Loppuvuoden käyttökokemukset olivat hyviä. 2. vaiheen, eli yhtenäiskoulun rakentaminen käynnistyi. Hankkeen investointiarvo on 35,5 M ja elinkaarisopimuksen kokonaisarvo on 55,0 M. Elinkaarihanke on Keski-Suomen yksi merkittävimmistä julkisista talonrakennusinvestoinneista sekä Suomessa ensimmäisten elinkaarihankkeiden joukossa. Uusista vuokrakohteista merkittävimmät olivat Mankolan yhtenäiskoulu, joka otettiin käyttöön elokuussa 2014 sekä 60-paikkainen vanhusten palvelutalo Kinkomaalla. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä teki lukioverkkoon liittyvän päätöksen lopettaa lukiokoulutus vuoden lopussa Lyseo-rakennuksessa. Sopimuksen mukaan kaupunki osti Lyseon samassa yhteydessä takaisin itselleen ja käynnistää hankkeen koko korttelin kehittämiseksi. Lyseo on rakennettu v ja edustaa jyväskyläläistä historiaperimää opetuksen historian, historiallisen opetuskokoelman ja arkkitehtuurin osalta. Lisäksi kaupunki osti Vaajakoskelta niin sanotun Vaajalan kiinteistön Vaajakosken uuden terveysaseman tontiksi. Vuoden aikana myytiin kiinteistöjä ja huoneistoja m2 ja kauppahinnaltaan noin 2,1 M. Eniten julkista kiinnostusta herättäneet myyntikohteet olivat ns. Harmoonitehtaan kiinteistö, Schaumannin vanhan konttorirakennuksen kiinteistö sekä Survon kartanoalueen rakennukset. Tilapalvelu on panostanut rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisumallien kehittämiseen. Vuosien määrätietoinen työ on tuottanut tulosta ja ongelmat ovatkin selvästi vähentyneet.

157 154 Arvio merkittävimmistä riskeistä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista sekä selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilapalvelun sisäisestä valvonnasta on tehty sisäisen valvonnan ohje, missä kuvataan suurimmat riskit, jotka ovat arvioitu prosesseittain ja vastuualueittain. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit ja suunnitellut kehittämistoimet ovat Sisäilmastoon liittyvät ongelmat ja niihin liittyvät riskit Jyväskylän sisäilmastoryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden 2013 aikana. Kiinteistökohtaisia sisäilmastopalavereita pidettiin 45 kappaletta ja oppilaiden vanhemmille järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta. Sisäilmastoasioiden hoito ja niihin liittyvät tutkimusprosessit työllistivät henkilökuntaa paljon, mutta tilannetta on helpottanut Tilapalveluun palkattu sisäilma-asiantuntija. Kiinteistöomaisuuden rapistuminen Vuoden 2009 alussa käyttöönotetun kunnossapito-ohjelman käyttöä on kehitetty jatkuvasti. Kunnossapidon ohjelmoinnin ja toteutuksen seuranta- ja kehittämispalavereita on pidetty kuukausittain. Tulevien vuosien investointien resurssien supistaminen aiheuttaa haasteita kiinteistöjen kunnossapitoon ja sisäilmaolosuhteiden hallintaan. Kunnossapidon ohjelmoinnissa painotetaan sisäilmastoon vaikuttaviin toimenpiteisiin ennaltaehkäisevästi. Kiinteistöjen kantavat rakenteet tarkastettiin ja tarvittavat korjaustyöt teetettiin. Investointihankkeiden virheet suunnittelussa ja toteutuksessa Investointihankkeiden suunnittelun ohjausta hoidetaan pääsääntöisesti omana työnä. Näin suunnittelun valvontaa saadaan tehostettua. Peruskorjaus- ja uudishankkeet suunnitellaan ja toteutetaan Terve talo - kriteerien mukaisesti. Myös näiden kriteerien toteutumisen valvontaa tehostetaan hankkeiden eri vaiheissa raportointikäytännöllä. Terve Talo-konsultin roolia tullaan myös tarkentamaan. Kohteiden P1- puhtaudenhallintaa on parannettu ottamalla käyttöön myös pienten hankkeiden puhtaudenhallinta. Urakkakohteissa toimintakoe- sekä vastaanottovaiheiden valvontaa on saatu parannettua, kun Tilapalveluun oma lvi-/energia-asiantuntija on niissä mukana. Rakennusten energiatehokkuus Investointihankkeille on asetettu energiatehokkuustavoitteet hankesuunnitteluvaiheessa ja hankkeiden toteutusta on seurattu energiaohjeen mukaisesti. Suunnitteluohjeisiin on lisätty energiatehokkuuden määrittelyt. Energia-asiantuntija on osallistunut hankkeiden suunnittelun ohjaukseen ja valvontaan. Vuoden 2012 energiakatselmusten toimenpide-ehdotukset toteutettu ja uusia energiakatselmuksia toteutettiin 20 kpl. Motiva Oy hyväksyi vuoden 2012 KETS-raportoinnin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilapalvelun taseessa olevien kiinteistöjen, rakennusten ja huoneistojen myynti tapahtuu johtokunnan päätöksellä tai kiinteistöjohtajan päätöksellä, mikäli kauppahinta on alle Myyntiprosessi on julkinen tai neuvottelumenettelyyn perustuva, jolloin lähtökohtana on ulkopuolisen arvioijan antama kauppahinta-arvio. Kaupan maksu tapahtuu kaupantekotilaisuudessa. Muun irtaimiston myynti tapahtuu kiinteistöjohtajan päätöksellä. Kiinteistöjen vajaakäyttöasteen hallinta Tilapalvelun omistuksessa olevien tilojen vajaakäyttöaste on noin 8 %. Tämä tarkoittaa, että 8 % tiloista ei ole käyttäjää ja tilat aiheuttavat ainoastaan kustannuksia. Tyhjät tilat ovat pääasiassa vapautuneita kaupungin peruspalvelukäytöstä tai ne ovat epäkurantteja käyttöön. Tärkeimmät toimenpiteet vajaakäyttöasteen hallitsemiseksi ovat tehokkaat myynti- ja vuokrausprosessit. Koska kaupungin vapautuvat kiinteistöt edellyttävät miltei aina uutta käyttötarkoitusta, on asemakaavoituksen sujuvuudella keskeinen merkitys.

158 155 Sopimusten hallinta Voimassa olevat sopimukset on kartoitettu ja dokumentoitu. Suurin osa sopimuksia on sähköisessä muodossa. Sopimusten hallintaa on edelleen kehitettävä erityisesti palvelu-, huolto- ja liittymäsopimusten osalta saattamalla ne sähköisiksi sekä hallintaprosessi ajan tasalle vuoden 2014 aikana. Sopimusten hallintaprosessille on nimetty vastuuhenkilö. Verottomat sisäänvuokraussopimukset on dokumentoitava, jotta niihin mahdollisesti sisältyvät energian arvonlisäverot saadaan haettua verottajalta takaisin. Verottomat sopimukset muutetaan verollisiksi mahdollisimman kattavasti. Sopimusten tekeminen on useamman henkilön vastuulla ja niiden toteutumista arvioidaan asiakaspalautteiden ja auditoinnin avulla. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tuloksellisuutta seurataan BCS-tulosmittaristolla. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu kolmannesvuosittain varsinkin kiinteistöomaisuuden suhteen. Muut sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat vuositason tavoitteita. Talouden toteutumista on seurattu kuukausittain tilikohtaisesti. Talouden pääkirjatilitasoinen seuranta ja ennustaminen on vastuutettu henkilöittäin tehtävävastuidensa mukaisesti. Kolmannesvuosiraportit on käsitelty johtoryhmässä sekä johtokunnassa. Tilapalvelun sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat hyvällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, ,67 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään. Talousarvion toteutumisvertailu Tilapalvelun vuosi 2013 oli taloudellisesti erittäin onnistunut. Saavutimme kaikki meille asetetut taloudelliset tavoitteet. Tilapalvelun liikevaihto vuonna 2013 oli 89,2 M, minkä lisäksi kirjattiin myyntivoittoja 1,3 M. Toimintakatteen tavoite ylitettiin 1,4 M, mikä johtui pääosin toteutuneista kiinteistöjen myyntivoitoista sekä normaalia lämpimämmästä loppuvuodesta. Toiminnan kokonaistulos oli 0,6 M ylijäämäinen. Toimintamenot olivat 51,7 M, josta suurin erä oli asiakaspalveluiden ostot 23,3 M. Tästä valtaosa eli 17,5 M käytettiin siivouspalveluihin, kiinteistöjen hoitopalveluihin, kunnossapitoon sekä piha-alueiden hoitoon. Energiakustannukset olivat 9,7 M ja ulkoiset vuokrakustannukset ja osaketilojen vastikevuokrat 16,7 M. Poistot olivat 44,4 M, mikä sisältää normaalipoistojen lisäksi poistosuunnitelman muutoksesta johtuvia lisäpoistoja 24,3 M ja osakeomaisuuden arvonalennuksia 0,754 M. Lisäpoistot rahoitettiin budjetoidulla satunnaisella tuotolla, 24,3 M. Omistajalle maksettava korvaus oli 18,2 M, joka oli 4,7 % peruspääomasta. Talonrakennushankkeiden budjetti puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Investointeihin käytettiin toimintavuoden aikana 21,2 M. Suurimmat investointihankkeet olivat Liinalammin päiväkoti-koulu, Korpilahtitalon muutostyöt terveysaseman käyttöön ja Keltinmäen päiväkoti.

159 156 Talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma TP 2012 TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot , , , ,6 Toimintamenot , , ,8-134,2 Toimintakate , , , ,4 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 29,6 0,0 47,2 47,2 Muut rahoituskulut , , ,1-1,1 Vuosikate , , , ,5 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,4-804,4 Satunnaiset tuotot 0, , ,0 Tilikauden tulos (sitova) , , , ,5 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 295,3-8,6 618,5 627,1 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta , , , ,4 Investointien rahavirta , , , ,6 Rahoituksen rahavirta , , , ,2 Rahavarojen muutos 0,0 377,0 0,0-377,0 Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Investoinnit yhteen sovitetaan tarkistettuihin palveluverkkosuunnitelmiin ja valtuuston hyväksymään investointibudjettiin. Investointiohjelmassa olevat hankkeet perustuvat palveluverkkoselvityksiin. Vaajakosken päiväkodista ja Neulaskankaan päiväkodin laajennuksesta laadittiin hankesuunnitelmat ja toteutussuunnittelu on käynnissä. Vaajakosken terveysaseman hankesuunnittelu ja monipalvelupisteiden suunnittelu käynnistettiin syksyllä Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen MWh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Ennakkolaskelmien mukaan säästö on vähintään MWh, joten tavoite MWh saavutettiin. Tarkempi laskenta valmistuu kevään 2014 aikana. 3. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin ja palveluihin säilyy 3,5 pisteessä. Kokonaistyytyväisyys oli vuonna ,55 pistettä ja vuonna ,45 pistettä. 4. Sisäilmaongelmien syntymistä ehkäistään Terve talo - kriteereitä noudattamalla sekä hyvällä kiinteistönhoidolla ja valvonnalla. Kaikissa Tilapalvelun isoimmissa talonrakennuksen investointihankkeissa on toteutettu Terve talo -kriteereitä. Kiinteistönhoidon sopimusten toteutusta valvottiin palvelutuottajien kanssa käydyissä laatupalavereissa. Lisäksi 30 kohteessa tehtiin kiinteistönhoitotöiden auditointi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

160 157 Keskeiset toiminnan tunnusluvut Taloudellinen näkökulma: TOT TOT Muutos % Toimintakate-% ,00 0,00 Ohjelmoitu kunn.pito+peruskorj., /hum2/kk 3,14 6,31-3,17-50,24 Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus,% 3,6 3,9-0,30-7,69 Tila- ja kiinteistöpalvelut, /hum2/v. 5,04 4,62 0,42 9,09 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,55 3,45 0,10 2,90 Prosessinäkökulma: Palvelutuotannon käytössä olevat tilat, hum2/as 3,68 3,70-0,02-0,54 Kokonaisenergiankulutus, MWh ,58 Ohjelmoidun kunnossapidon toteutuminen,% ,00 0,00 Vajaakäyttöaste, % 6,81 7,49-0,68-9,08 Innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma: Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö 3,5 5-1,50-30,00 Sairauspoissaolot/hlö 2,33 3,20-0,87-27,19 Työtyytyväisyys, piste 3,15 3,07 0,08 2,61 Keskeiset volyymitiedot VOLYYMITIETOJA Muutos % Omat rakennukset (hum2) ,81 Osakehuoneistot (hum2) ,02 Ulkoa vuokratut tilat (hum2) ,28 Yhteensä ,50 Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) ,55 Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) ,93 Vapaat tilat (hum2) ,73 Väistötilat (hum2) ,00 Huoneala (hum2)/asukas 4,28 4,30 0,0-0,47

161 158 Tuloslaskelma Tilapalvelu-liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,12 Liiketoiminnan muut tuotot , ,36 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,03 Palvelujen ostot , , , ,99 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,46 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,07 Muut henkilösivukulut , , , ,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,95 Arvonalentumiset , , , ,78 Vuokrakulut , ,55 Liiketoiminnan muut kulut , ,90 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,63 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot , ,72 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut , , , ,44 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,19 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot ,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,19 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,19 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,85 % 4,44 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, 4,85 % 4,44 % Voitto, % 0,69 % 1,60 %

162 159 Tase Tilapalvelu-liikelaitoksen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,25 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,11 Koneet ja kalusto , ,44 Muut aineelliset hyödykkeet 0, ,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinna , , , ,21 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,82 Muut saamiset , , , ,72 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,75 Muut saamiset , ,60 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,59 Muut saamiset , ,61 Siirtosaamiset 2 898, , , ,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,53 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,78 Edellisten tilikausien alijäämä , ,75 Tilikauden ylijäämä , ,19 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Huhtasuon elinkaarihankkeen korjausrahasto ,85 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,55 Lyhytaikainen Ostovelat , ,33 Muut velat , ,51 Siirtovelat , , , ,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,53 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 98,2 % 98,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 7,9 % 10,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa 893,4 275,0

163 160 Rahoituslaskelma Tilapalvelu-liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,63 Poistot ja arvonalentumiset , ,78 Rahoitustuotot ja -kulut , ,44 Satunnaiset tuotot ,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,57 Investointien rahavirta Investointimenot , ,59 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,40 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,62 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset , ,51 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,91 Saamisten muutos muilta , ,19 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,85 Korottomien velkojen muutokset kunnalta , ,83 Rahoituksen rahavirta , ,62 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 213,00 % 39,01 Toiminnan ja investointien rahavirta, 5 v, euroa -64,858-89,680

164 161 Tilapalvelu-liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (kohta 3). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon ja rahoitusomaisuusarvopaperit hankintamenoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 3) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen hyväksymää poistosuunnitelmaa ( asia 385). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet 5-20 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 % Menojäännös Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tehtiin poistosuunnitelman muutoksesta johtuen poistoja ,88 euroa, joka sisälsi lisäpoistoja n ,00 euroa sekä arvonalennuksia ,86. Lisäpoistot kohdistuivat kaikkiin poistotileihin. Arvonalennusten selvitys on kohdassa 6.

165 162 4) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit Suunnitelman mukaiset poistot 26,0 milj. euroa Investointien omahankintameno uusinvestoinnit 9,0 milj. euroa laajennukset 0,5 milj. euroa peruskorjaukset 14,9 milj. euroa yhteensä 24,4 milj. euroa Poikkeama 1,6 milj. euroa Poikkeama -% 7 % Poistoaikojen lyhentämisestä johtuen suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat n. 163 % edelliseen vuoteen verrattuna ja tästä syystä toimintavuoden poistot ylittivät huomattavasti investointien omahankintamenot. Tämä vaikutti seurantajakson poikkeamaprosenttiin, joka ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan, joka oli 33 %. 5) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Kiinteistökaupat vuonna 2013 kauppasumma tontin vähennys tasearvo voitto/tappio Huhtasuon koulurakennukset 1,00 0,00 0,00 1,00 Grafiikkakeskus , ,64 0, ,36 Schaumanin päärak. ja piharak , , , ,65 Teollisuushalli, Ojatie 3 Korpilahti ,00 0, , ,18 Teollisuushalli, Tehotie 2 Korpilahti , ,00 0, ,00 Sarvenperän koulu , ,18 0, ,82 Survon päärakennus ja piharakenn ,00 0,00 0, ,00 As Oy Jyvästornit osake ,00 0, , ,21 As Oy Jokirinne osakkeet ,59 0, , ,65 KOY Tikkakosken teoll.talo, huon ,00 0, , ,60 Kolun kaukolämpöverkosto ,00 0,00 0, ,00 Yhteensä (toimintatuotot) , , , ,61 Myyntihinnasta on siirretty tontin hankintahinnan osuus kaupunkirakennepalvelut/tonttituotannolle.

166 163 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 6) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot tase lisäys 2013 rah.osuudet 13 vähennys 2013 sis.siirrot poistot 2013 tase Muut pitkävaikutteiset menot , ,96 0,00 0, , , ,51 Aineettomat hyödykkeet , ,96 0,00 0, , , ,51 Rakennukset , , , , , , ,70 Kiinteät rakenteet ,11 0,00 0,00 0,00 0, , ,05 Koneet ja kalusto ,44 0,00 0,00 0,00 0, , ,34 Keskeneräiset hankinnat , ,03 0,00 0, ,85 0, ,65 Aineelliset hyödykkeet , , , , , , ,74 Tytäryhtiöosakkeet ,49 0,00 0, ,60 0, , ,03 Osakkuusyhteisöosakkeet ,19 0,00 0,00 0,00 0, , ,19 Muut osakkeet ,14 0,00 0, ,73 0, , ,41 Osakkeet ja osuudet ,82 0,00 0, ,33 0, , ,63 Muut saamiset ,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,90 Kom arvopaperit ,72 0,00 0, ,33 0, , ,53 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,16 0, , ,78 Osakkeiden arvonalennukset vuonna 2013 tasearvo arvonalennus tasearvo perustelu As Oy Jyväskylän Kauppakatu , , ,63 kauppahinta-arvio KOY Säynätsalon Palvelukeskus , , ,30 oman käyttötarpeen väheneminen KOY Jyskän Palvelukeskus , , ,49 päiväkodin toiminta lakkaa KOY Haapakosken Sulku 3 861, ,86 0,00 siirretty KRP:lle maaomaisuuteen Yhteensä , , ,42

167 164 7) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset ,75 0, ,75 0,00 Yhteensä ,75 0, ,75 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,68 0, ,59 Muut saamiset , , , ,61 Siirtosaamiset 2 898, ,20 Yhteensä , , , ,00 Saamiset yhteensä , , , ,00 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 8) Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,78 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,75 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,19 Oma pääoma yhteensä , ,22 8) Vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat 0, ,79 0, ,73 Yhteensä 0, ,79 0, ,73 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0, ,00 0, ,00 Yhteensä 0, ,00 0, ,00 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0, ,62 0, ,10 Yhteensä 0, ,62 0, ,10 Velat muille Ostovelat 0, ,65 0, ,50 Muut velat , , , ,51 Siirtovelat , ,92 Yhteensä , , , ,93 Vieras pääoma yhteensä , , , ,76

168 165 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 9) Leasingvastuiden yhteismäärä Tilikaudella maksetut , ,00 Myöhemmin maksettavat , ,00 Yhteensä , ,00 10) Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuut , ,25 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu , ,00 Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset , ,00 Sopimusvastuut yhteensä , ,25 Arvonlisäveron palautusvastuun mahdollisesti realisoituessa, arvonlisävero lasketaan hankekohtaisesti todellisen verovastuun mukaisesti. Yhteistyösopimus on Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeen palvelujakson yhteenlasketut palvelumaksuvastuut ajalle Lisäksi Tilapalvelulla on pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä vastuita. Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 11) Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä on 30 vakinaista. 12) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

169 TYÖTERVEYS AALTO -LIIKELAITOS Työterveys Aalto -liikelaitoksen toimintakertomus 2013 Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuosi 2013 oli Työterveys Aallon kolmas toimintavuosi laajentuneena organisaationa ja liikelaitoksen toiminta vakiintui vuoden aikana. Tilinpäätösvuonna panostettiin talouden tasapainottamiseen ja toiminnan ohjaamiseen strategian mukaisesti. Taloudellisesti vuosi toteutui talousarviota huomattavasti paremmin. Kannattavuuden kasvuun vaikuttivat uuden tietojärjestelmän käytön vakiintuminen, työn tehostuminen sekä muutokset henkilöstömäärässä ja toimitilojen yhdistäminen. Liikelaitos toimii markkinaehtoisesti, siksi toimintaympäristön muutokseen varautuminen on välttämätöntä, jotta liiketoiminta on turvattua myös tulevaisuudessa. Työterveys Aallon kilpailukyky markkinoilla perustuu asiakkaiden tarpeista lähtevään, eettiseen toimintatapaan, jossa korostuu ennalta ehkäisevä työterveyshuolto, korkea toiminnan moraali, hyvä paikallistuntemus ja ammattitaito. Liikelaitos ei kilpaile asiakasyrityksistä, joiden työterveyshuollon painopiste on täysin sairaanhoitopalveluissa. Liikelaitoksen toiminta perustuu hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, jossa työterveyspainotteisella sairaanhoidolla on merkittävä osa nopeassa hoidon tarpeen arvioinnissa ja pitkittyvien sairauspoissaolojen hallinnassa. Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Pitkällä tähtäimellä asiakkaiden hyöty on suurempi ennaltaehkäisevässä, ennakoivassa, työkykyä tukevassa työterveyshuoltotoimissa yhdessä työnantajan kanssa suunniteltuna. Vuoden lopussa asiakasyritysten kanssa tehtyjä sopimuksia oli ja henkilöasiakkaita sopimusten piirissä yhteensä Asiakasyritysten ja henkilöasiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Sopimuksien lukumäärä ei ole suoraan verrannollinen aiempiin vuosiin, koska edellisvuosien lukumäärään on laskettu mukaan organisaatioiden alayksiköt. Vuonna 2013 sopimuksia irtisanottiin 150. Suurin syy sopimusten irtisanomisiin oli yritystoiminnan päättyminen tai ettei yrityksellä ollut enää työntekijöitä. Tarjouspyynnöistä sopimuksiin johti 81 %, mikä tarkoittaa 158 uutta palvelusopimusta. Kokonaisvaltaisten sopimusten osuus kaikista palvelusopimuksista lisääntyi 10 %. Sisäinen laadunhallintajärjestelmä IMS otettiin käyttöön loppuvuonna ja sen myötä toimintaprosessit kuvattiin ja kaikki toimintaohjeet sekä asiakirjat siirrettiin IMS - järjestelmään. Työmme on kehittynyt moniammatilliseen suuntaan ja työ suuntautuu yhä enemmän työpaikoille. Yksilöasiakkaiden käyntimäärä laski 10 %, sen sijaan työpaikkatoimintojen määrä kasvoi 65 % ja kaiken kaikkiaan ennaltaehkäisevän työn osuus nousi 9 % edellisvuodesta. Työskentely- ja laskutuskäytännöt yhtenäistyivät eri toimipisteissä ja tämä näkyy 6 % nousuna liikevaihdossa henkilötyövuotta kohti. Työterveys Aallon uudeksi liikelaitosjohtajaksi ajalle valittiin johtokunnan syyskuun kokouksessa apulaisylilääkäri Irja Korhonen. Johtoryhmätyöskentelyä tehostettiin pienentämällä johtoryhmää. Erillinen laaja johtoryhmä lopetettiin ja sen tilalla toimivat ammattiryhmäpalaverit sekä ammattiryhmävastaavien ja liikelaitosjohtajan muodostama työryhmä. Lisäksi erillisiä tulosyksiköitä yhdistettiin ja esimiesten määrää vähennettiin. Työterveys Aallon uusi laadunhallintajärjestelmä on auttanut toimintatapojen yhtenäistämisessä, erityisesti työlähtöisten menetelmien käyttöönoton sekä perehdyttämisen osalta, josta uudet työntekijämme ovat antaneet positiivista palautetta. Tehtävän kuvaukset ja osaamiskartoitukset tehtiin koko henkilöstön osalta, näiden pohjalta rakennetaan pitkäjänteistä koulutussuunnitelmaa liikelaitoksen tarpeiden mukaisesti kevään 2014 aikana.

170 167 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Työterveys Aalto -liikelaitoksella on johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmassa on määritelty toimintatavat, joita noudattaen voidaan varmentaa valvonnan ja riskien hallinnan toteutuminen. Syksyllä 2013 tehtiin Jyväskylän kaupungin toimesta riskien kartoitus toimipisteittäin työturvallisuuteen, terveellisyyteen ja työhyvinvointiin liittyen. Työterveys Aaltoa koskevat tulokset käydään läpi vuoden 2014 aikana toimipisteittäin. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka päätökset voidaan alistaa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Johtokunnan ja liikelaitosjohtajan tehtävät on määritelty liikelaitosten johtosäännössä. Johtokunta kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Liikelaitoksen johtoryhmä valmistelee asiat johtokunnalle ja päättää liikelaitoksen strategian toteuttamiseen liittyvistä operatiivisista asioista. Johtoryhmään kuuluu liikelaitosjohtaja, tiimien toiminnasta vastaavat palvelupäälliköt, talous- ja hallintopäällikkö sekä asiakkuuspäällikkö. Moniammatillisen toiminnan kehittäminen toteutuu siten, että kukin johtoryhmän jäsen vuorollaan osallistuu eri ammattiryhmäpalaveriin. Lisäksi neljästi vuodessa kokoontuu liikelaitosjohtajan johdolla ammattiryhmävastaavien palaveri. Yhteisten toimintatapojen linjaus ja ohjeistus toteutetaan johtoryhmässä. Vain liikelaitosjohtajalla on oikeus tehdä viranhaltijapäätöksiä. Palvelut tuotetaan tulosvastuullisissa tiimeissä. Esimiehet vastaavat tiimin henkilöstöstä, asiakkuuksista ja taloudesta ja seuraavat tuottojen kertymistä tiimiseurannalla, jossa näkyy jokaisen tulosvastuullisen työntekijän kuukausittainen laskutus. Esimies käy jokaisen työntekijänsä kanssa kerran vuodessa kehityskeskustelun sekä joka toinen kuukausi lyhyemmän työntekijävartti - keskustelun työstä, sen tavoitteista, tavoitteiden toteutumisesta ja muista työn edellyttämistä asioista. Esimiehet käyttävät työnsä ja keskustelujen tukena varhaisen tuen ja puuttumisen mallia. He saavat ajantasaista tietoa talouden toteutumasta myös Talouskeskuksen kanssa laadittujen raporttien avulla. Vuonna 2013 seuranta toimi hyvin ja suurin osa Työterveys Aallon työntekijöistä pääsi laskutustavoitteeseensa. Liikelaitoksen tulos perustuu siihen, että työntekijät tekevät laskutettavaa työtä asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja laadukkaasti. Vuodelle 2013 tehtiin laaja talouden tasapainottamissuunnitelma, joka toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Hankinnoissa noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Lisäksi liikelaitokselle on tehty omat, tarkennetut ohjeet, joissa hankintavaltuudet on rajattu ja nimetty. Liikelaitos päivittää irtaimistoluettelon vuoden 2014 alussa. Työterveys Aalto -liikelaitoksen toiminta perustuu asiakasyritysten kanssa tehtäviin palvelusopimuksiin. Ne ovat voimassa toistaiseksi. Vuosittain asiakasyrityksen kanssa tehdään toimintasuunnitelma koskien seuraavaa toimintavuotta. Toimintasuunnitelman yhteydessä laaditaan asiakkaille kustannusarvio työterveyshuoltotoiminnan toteuttamisesta. Kustannusarvion avulla asiakas tietää, mitä toimintasuunnitelman toteuttaminen tulee asiakkaalle maksamaan ja liikelaitos pystyy ennakoimaan talous- ja henkilöstöresurssien tarvetta. Kun toimintasuunnitelma on yrityksen kanssa tehty, tehdään tiimeissä vuosikelloon suunnitelma toiminnan toteuttamisesta. Näin työhön saadaan suunnitelmallisuutta ja henkilöstöresurssien käyttöön tehokkuutta. Tätä uutta toimintatapaa opetellaan vielä vuoden 2014 aikana ja systemaattisesti se on käytössä vuonna Työterveys Aalto - liikelaitos on solminut kumppanuussopimuksia muiden kunnallisten työterveysliikelaitoksien kanssa palvelujen tuottamisesta toimipisteidemme alueella. Vuoden lopussa asiakasyritysten kanssa tehtyjä sopimuksia oli Yksilöasiakkaita näiden sopimusten piirissä oli Asiakastyö kirjataan toiminnanohjausjärjestelmään heti sen tapahduttua. Laskutustieto syntyy näistä kirjauksista ja laskutus tehdään seuraavan kuukauden alussa. Vuosimaksut asiakasyrityksiltä laskutetaan huhtikuussa ja yrittäjiltä lokakuussa.

171 168 Sisäistä valvontaa toteutetaan asiakirjamerkintöjen osalta osana arkityötä. Asiakaskirjaamisessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta. Se käydään läpi uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja siitä tiedotetaan ajoittain henkilöstölle. Tietosuojaohjeistus on päivitetty Asiakirjamerkintöjen tekeminen ja tietojen luovutus on ohjeistettu ja valvontaa systematisoidaan vuoden 2014 aikana. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta on arvioitu annetun ohjeistuksen mukaisesti omalla liitteellään. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on hoidettu järjestelmällisesti johtamisjärjestelmän ja raportoinnin avulla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma päivitetään samassa yhteydessä kaupungin suunnitelman kanssa vuonna Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä ,55 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Työterveys Aalto -liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 8 951,0 0, , ,5-437,5 Toimintamenot ,0-5, , ,8 962,1 Toimintakate 157,0-5,9 151,1 675,7 524,6 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 0,6 0,6 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Tilikauden tulos (sitova) 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Työterveys Aallon talousarvion tulostavoitteeksi oli asetettu euroa. Kumulatiivista alijäämää oli ,05 euroa ja sen kattamiseksi laadittiin talouden tasapainottamisen toimenpidesuunnitelma taloussuunnittelukaudeksi Talouden ja toiminnan tasapainottamistoimet vaikuttivat ennakoitua tehokkaammin ja Työterveys Aalto -liikelaitoksen tulos toteutui talousarviota selkeästi parempana. Tilikauden tulos oli ,55 euroa ylijäämäinen ja se kattoi edellisiltä vuosilta kertyneen alijäämän kokonaan. Kumulatiiviseksi ylijäämäksi muodostui ,50 euroa.

172 169 Edelliseen vuoteen 2012 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 6,6 % ja toimintakulut pienenivät -9,5 %. Muutos selittyy uuden tietojärjestelmän käytön vakiintumisella, työn tehostumisella sekä tilinpäätösvuonna toteutetulla rakenneuudistuksella, jossa hallintoa kevennettiin, talousyksiköitä yhdistettiin ja toimitiloja vähennettiin. Lisäksi olemme tehneet kulurakenteeseen korjauksia uudistamalla vanhoja toimintatapoja. Näillä keskeisillä toimenpiteillä ja toimintatapojen muutoksilla kustannuskehitys saatiin kuriin ja työn tekeminen tehokkaammaksi. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet 1. Tavoite: Liikelaitoksen toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä ja investoinnit tulevat olemaan tulorahoituksella katettavissa. Toteutuma: Tilinpäätös on ,55 euroa ylijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä katetaan kokonaisuudessaan. 2. Tavoite: Liikelaitoksen strategia toteutuu suunnitellusti. Toteutuma: Liikelaitoksen strategian mukaisesti ennaltaehkäisevien ja työkykyä tukevien työterveyshuoltopalvelujen osuus on kasvanut. Tavoite ylittyi 4 %:lla. Työterveyshuoltopainotteisessa sairaanhoidossa pääpaino on ollut pitkittyvien sairauksien ehkäisy ja työhön paluun edistäminen. Kehittämistavoitteet Tavoite 1. Laatujärjestelmä otetaan käyttöön. Toteutuma: Laatujärjestelmä on otettu käyttöön joulukuussa 2013 ja koko henkilöstö on koulutettu järjestelmän käyttöön. Kaikki keskeiset toimintaprosessit on kuvattu, selkeät toimintaohjeet ja standardoidut menetelmäkuvaukset ovat valmiina. Toiminnan taloutta kuvaavia mittareita käytetään ja kehitetään systemaattisesti. Toiminnan laadullista onnistumista kuvaavien mittareiden kehittäminen ja laatukäsikirjan kirjoitustyö on osittain kesken. Työt ovat vastuutettu ja aikataulutettu. Sisäinen auditointi tehdään syksyllä Tavoite 2. Asiakasviestintä on uudistettu ja modernisoitu Toteutuma: Vuoden alussa koko henkilöstön työyhteisöpäivän aiheena olivat asiakkuusajattelun perusteet ja asiakkuuksien johtaminen sekä nykyisen toimintatavan arviointi ja kehittämistarpeet. Vuoden 2013 aikana Työterveys Aalto lähetti yritysasiakkailleen neljä asiakastiedotetta ja lisäksi erillisiä tiedotteita toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Työterveys Aallon kotisivuilla vierailtiin kuukausittain keskimäärin kertaa, lisäksi joulukuussa teetettiin uudistettu Työterveys Aallon toimintaa kuvaava esite. Tavoite 3. Työpaikkojen työn sujuvuutta selvittävät ja kehittävät menetelmät ovat kaikkien työterveyshoitajien käytössä. Toteutuma: Uusien menetelmien moniammatillinen käyttö on selkeästi lisääntynyt vuoden takaisesta. Liikelaitoksen strategian mukaisesti kumppanuutta asiakkaiden kanssa edelleen kehitetään työlähtöisen toiminnan avulla. Koko henkilöstön valmennusta jatketaan Tavoite 4. Vuoden 2012 asiakastyytyväisyyden tavoitteet: Yritysasiakkaiden palvelun arvioinnissa asiakastyytyväisyyden tulostavoite keskiarvo 4,6 ja henkilöasiakkaiden tyytyväisyyskyselyn tulostavoite keskiarvo 4,8 (asteikko 1-6). Toteutuma: Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä Yritysten johdolta saaduissa arvioinneissa kokonaisarvio oli 4,2 ja henkilöasiakkaiden arvioinneissa kokonaisarvio oli 4,5. Tavoitetta

173 170 ei kokonaisarvioinnissa saavutettu. Negatiivinen palaute koski pääasiassa lääkäri-resurssin niukkuutta ja myönteinen palaute asiantuntemusta ja yhteistyöstä. Toiminnan tehostamista mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Tilinpäätösvuonna se kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto henkilötyövuotta kohti oli , kun se vuonna 2012 oli Henkilöstön hyvinvointia ja tyytyväisyyttä mitattiin henkilöstökyselyllä marraskuussa Henkilöstön vastausprosentti oli 82 % ja vuonna 2011 vastausprosentti oli 74 %. Henkilöstökyselyn kokonaistulos oli 3,8 asteikolla 1-5, kun se vuonna 2011 oli 4,0. Kyselyn tuloksissa on jonkin verran näkyvissä epävarmuus Työterveys Aallon tulevaisuuden suhteen. Kehittämisalueet liittyvät pääasiassa toiminnan ja mittareiden kehittämiseen sekä toiminnan systemaattisen arviointiin. Kokonaistulosten osalta kysely käytiin läpi koko henkilökunnan kanssa ja lisäksi jokainen esimies käy tiiminsä tulokset tiimikokouksessa. Tulosten käsittelyn pohjalta tehdään toiminnan muutokseen johtava analyysi niiltä osin kuin poikkeamaa on havaittu. Tulosten perusteella jo nyt henkilöstö-tiedotteen lisäksi liikelaitosjohtaja pitää koko henkilöstöä koskevan kuukausipalaverin. Sairauspoissaolot lisääntyivät edellisvuodesta 31 %. Lisäyksen selittävät yhtäaikaiset, pitkät sairauslomat, jotka eivät olleet ennalta ehkäistävissä. Palkattomia vapaita Työterveys Aallon henkilökunnalla oli vuonna 2013 kaikkiaan 721 päivää. Niistä muita työ/-virkavapaita oli 575 päivää ja säästösyistä työ-/virkavapaita 146 päivää. Palkattomien työ- ja virkavapaiden euromääräinen kustannusvaikutus on

174 171 TUNNUSLUVUT Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) MUUTOS % Vaikuttavuusnäkökulma TP 2011 TP 2012 TP Ennaltaehkäisevän työn osuus (KELA 1) 60 % 58 % 67 % 15,5 % Talousnäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Toimintatulot, , , ,5 6,6 % Liikevaihto, , , ,8 6,0 % Liikevaihto / henkilötyövuosi ,0 % Henkilöstökustannukset, ,1 % Ostopalvelutyövoima, ,8-287,8-431,8 50,0 % Henkilöstökustannukset kaikki/kokonaiskustannukset % 70 % 68 % 69 % 1,6 % Asiakasnäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Asiakaskäyntien lukumäärä ,9 % Työpaikkatoimintojen lukumäärä ,2 % Asiakaskäynnit työterveyshoitajat, KL ,9 % Asiakaskäynnit työterveyshoitajat, KL ,8 % Asiakaskäynnit työterveyslääkärit, KL ,5 % Asiakaskäynnit työterveyslääkärit, KL ,7 % Asiakaskäynnit työfysioterapeutit ,8 % Asiakaskäynnit työterveyspsykologit ,0 % Prosessinäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Kokonaisvaltaisten sopimusten osuus 31 % 30 % 33 % 10,0 % kaikista palvelusopimuksista Kokonaisvaltaisten sopimusten piiriin kuuluvien 75 % 74 % 74 % 0,0 % henkilöasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista Henkilöstönäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Henkilöstömäärä (ei sis. ostopalvelutyövoimaa) ,7 % Henkilötyövuodet (ei sis. ostopalvelutyövoimaa) 90,3 93,3 78,7-15,6 % Vakituiset ,5 % Määräaikaiset ,6 % Sairauspoissaolot TP 2011 TP 2012 TP 2013 Sairauspoissaolot pv ,6 % Sairauspoissaolot pv/henkilö 14,0 9,0 11,8 31,0 % Sairauspoissaolot pv, esimiehen myöntämät ,0 % Volyymitietoa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Toimipisteet, lkm 9,0 9,0 7,0-22,2 % Toimitilat, m ,9 % Tilavuokrat /vuosi ,6 %

175 172 Työterveys Aalto -liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,61 Liiketoiminnan muut tuotot , ,89 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,56 Palvelujen ostot , , , ,01 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,99 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,19 Muut henkilösivukulut , , , ,09 Liiketoiminnan muut kulut , ,01 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 641,91 423,05 Muut rahoituskulut -21,46 620,45-28,34 394,71 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,90 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,90 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,90 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 3069,6 % 102,9 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 % 0,0 % Voitto, % 8,3 % -8,8 %

176 173 Työterveys Aalto -liikelaitoksen tase VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset , ,41 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,38 Saamiset kunnalta ,03 0,00 Muut saamiset , ,71 Siirtosaamiset , , , ,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,85 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,90 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,52 Muut velat , ,83 Siirtovelat , , , ,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,45 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 2,1 % -94,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,9 % 16,9 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa 22,0-654,3

177 174 Työterveys Aalto -liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut 620,45 394, , ,90 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,90 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,65 Saamisten muutos muilta , ,18 Korottomien velkojen muutokset kunnalta 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , ,43 Rahoituksen rahavirta , ,90 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran , ,1 kertymä 5 vuodelta, Investointien tulosrahoitus, % 0 % 0 %

178 175 Työterveys Aalto -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 25) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,53 0, ,70 Yhteensä 0, ,53 0, ,70 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Jyväskylä on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,61 0, ,14 Yhteensä 0, ,61 0, ,14 Saamiset kunnalta Muut saamiset 0, ,03 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,03 0,00 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,49 0, ,54 Muut saamiset 0, ,84 0, ,71 Siirtosaamiset , , , ,95 Yhteensä , , , ,20 Saamiset yhteensä , , , ,04

179 176 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos Pitkäaikaiset siirtosaamiset Muut siirtosaamiset , ,41 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,43 Lääkäreiden koulutuskorvaus 0, ,00 Muut tulojäämät , ,52 Tulojäämät yhteensä , ,95 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,95 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erittely Liikelaitos Edellisten tilikausien ylijäämä , ,85 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,85 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,90 Oma pääoma yhteensä , ,05 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat 74,40 0,00 Yhteensä 74,40 0,00 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat , ,02 Yhteensä , ,02 Velat muille Ostovelat , ,50 Muut velat , ,83 Siirtovelat , ,15 Yhteensä , ,48 Vieras pääoma yhteensä , ,50

180 177 36) Muiden velkojen erittely Liikelaitos Muut velat Muut velat , ,83 Muut velat yhteensä , ,83 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilöstösivukulujen ja , ,68 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,68 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Liikelaitos Seuraavalla tilikaudella maksettavat 6 234, ,19 Myöhemmin maksettavat 3 190, ,62 Yhteensä 9 425, ,81 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä on 91 henkilöä. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

181 TALOUSKESKUS-LIIKELAITOS Toimintakertomus 2013 Talouskeskus-liikelaitos tuottaa keskitetysti palvelukeskusmallin mukaisesti Jyväskylän kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen operatiivisia palveluja sekä niihin liittyviä asiantuntija- ja järjestelmäpalveluja. Talouskeskus-liikelaitoksen asiakkaina ovat vuoden 2013 lopussa Jyväskylän kaupunki ja konserniyhtiöt, Hankasalmen kunta, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöt sekä Jyväskylän seudun hankintarenkaan jäsenet. Talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaispalvelujen asiakkaina olivat vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin palvelualueet ja konserniyhtiöistä Total Kiinteistöpalvelut Oy ja Total Korjausrakentaminen Oy. Sisäisen pankin kautta rahoituspalvelujen asiakkaina ovat Jyväskylän kaupunki ja merkittävimmät konserniyhteisöt. Myyntilaskutuksen ja -reskontran palveluja tuotetaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle, Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöille ja Kiinteistö Oy Huhtasuon koulukeskukselle. Ostolaskupalveluja tuotetaan Jykes Kiinteistöt Oy:lle sekä tytäryhtiöille ja Kiinteistö Oy Huhtasuon koulukeskukselle ja ostolaskujen järjestelmä- ja pääkäyttäjäpalveluja tuotetaan Keski- Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Tilipalveluja tuotetaan Jyväskylän Taide- ja tiedesäätiölle, Kiinteistö Oy Haapakosken Sululle, Kiinteistö Oy Huhtasuon koulukeskukselle ja Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöille. Järjestelmäpalvelua tuotetaan Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle. Taloushallinnon järjestelmäpalveluja ja siihen liittyviä pääkäyttäjäpalveluja sekä erillispalveluja tuotetaan Hankasalmen kunnalle ja Hankasalmen Haka Oy:lle. Vuonna 2013 järjestelmäpalvelun tuottaminen Hankasalmen kunnalle laajeni kattamaan palkkajärjestelmän käyttöpalvelun ja sovellustuen. Elokuussa 2013 alkoi henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelun tuottaminen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Lisäksi Talouskeskus-liikelaitos tuottaa keskitettyjen hankintojen palveluja Jyväskylän kaupungin ja konsernin lisäksi kilpailutus- ja sopimuskohtaisesti erillisin sopimuksin hankintarenkaan muille jäsenille, ts. seudun kunnille ja kuntayhtymille. Jyväskylän Energia Oy:n palvelutuotannon siirtoprojekti toteutettiin yhteistyössä Itella Information Oy:n kanssa. Vuoden 2013 lopussa asiakkuusprojekteista oli käynnissä SAP HRjärjestelmäpalvelujen käyttöönotto sekä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirille että Hankasalmen kunnalle. Vuoden 2013 aikana saatiin päätökseen käyttöönottoprojekti yritys- ja kuluttajaverkkolaskutuksen osalta. Projekti on osa vuonna 2010 kilpailutettujen Basware-sanomanvälitysoperaattoripalvelujen käyttöönottoa. Aiemmin sopimuksen piiriin kuuluvista toiminnallisuuksista on otettu käyttöön ostolaskujen skannauspalvelu, sähköinen tilausten välityspalvelu ja toimittajien itsepalveluportaali. Isoista kehittämishankkeista saatettiin päätökseen myös yhteistyössä konsernihallinnon henkilöstöyksikön kanssa toteutettu sähköisen työsopimusprosessin käyttöönotto. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin useita pienempiä järjestelmäkehitys- ja käyttöönottohankkeita mm. raportoinnin kehittämiseksi ja sähköisen arkistoinnin lisäämiseksi. Vuoden 2012 lopussa tapahtunut Jyväskylän Energia Oy:n palvelusopimuksen siirtyminen Itella Information Oy:lle alensi merkittävästi vuoden 2013 palvelutuotannon volyymia verrattuna edellisvuoteen. Budjetoidun ja toteutuneen liikevaihdon ero jäi kuitenkin arvioitua pienemmäksi johtuen muiden asiakkaiden aiempaa laajemmasta palvelujen ostoista sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle tuotettavien palveluiden laajennuksesta. Vuoden 2013 aikana Talouskeskus ei hankkinut uusia asiakkuuksia. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n kanssa käynnissä olleet asiakkuusneuvottelut päätettiin yhteisymmärryksessä syksyllä Toiminnallisesti vuosi oli tasaisempi kuin muutamat useita asiakkuusprojekteja ja omia kehittämishankkeita sisältäneet edellisvuodet. Kehittämistyötä tehtiin kuitenkin koko ajan normaalin palvelutuotannon rinnalla saattaen tavoitteiden mukaisesti useita pitkäkestoisia hankkeita päätökseen. Lisäksi samaan aikaan kohdistuneet voimakkaat säästöpaineet Talouskeskuksen oman ja koko kaupungin taloustilanteen vuoksi ovat vaatineet henkilöstöltä voimavaroja. Toimintavuoden aikana tehtiin myös oman toiminnan ja prosessien kehittämistä. Vuodenvaihteessa tilintarkastusyhteisö BDO Oy (ent. Audiator Oy) toteutti ostolaskujen alv-

182 179 tarkastuksen, jonka perusteella haetaan verottajalta vuodelta 2010 alv-palautuksia yhteensä noin euron arvosta. Jo keväällä 2013 aloitettiin yhteistyössä konsernihallinnon kanssa kaupungin matkanhallinnan auditointi, joka valmistuu keväällä Niin ikään syksyllä 2013 käynnistettiin myös Talouskeskus-liikelaitoksen riskienhallinnan kehittämisen projekti ja sisäisen laskennan kehittämistyö. Molemmat jatkuvat vuoden 2014 aikana. Loppuvuonna 2013 Jyväskylän kaupunki teetti Taitoa Oy:llä asiakkuuden esiselvityksen. Sen tavoitteena oli selvittää prosessi- ja tietojärjestelmäanalyysiin perustuen hyödyt ja kustannukset, jos Talouskeskus-liikelaitos siirrettäisiin osaksi valtakunnallista palvelumallia eli Jyväskylän kaupunki tulisi Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi ja asiakkaaksi. Hankintakeskus sekä raportoinnin ja rahoituksen palvelut rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Esiselvitysraportti valmistui marraskuussa 2013, minkä jälkeen Jyväskylän kaupunki teki vertailulaskelmat ja analyysin asiakkuuden ja osakkuuden hyödyistä ja kustannuksista. Sen johtopäätöksenä oli, ettei osakkuus ja asiakkuus mainituissa yhtiöissä ole tällä hetkellä taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu. Arviointia + ja + Talouskeskus-liikelaitos pystyi tuottamaan sopimuksenmukaisia ja laadultaan korkeatasoisia talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen palveluja + varsinaisen suoritetuotannon tehokkuus nousi + Järjestelmäyhteistyö ja -palvelujen tuottaminen laajeni Hankasalmen kunnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa + Isoja hankkeita saatiin päätökseen ja näiden myötä laajasti vaikuttavia ja kustannussäästöjä mahdollistavia toiminnallisuuksia saatiin tuotantokäyttöön + osassa säästötoimia onnistuttiin saavuttamaan tuloksia ennakoitua nopeammin + taloudellisesti vuosi 2013 oli positiivinen + henkilöstön jaksamisen kannalta työ jakautui tasaisemmin vuoden ajalle eikä ylityötä jouduttu juuri tekemään - Jyväskylän Energia Oy:n siirtyminen Itella Information Oy:lle ja useat muut pienemmät muutokset sekä aiempien vuosien tappiot aiheuttivat epävarmuutta taloudellisen tilanteen kehittymiseen - hintoja jouduttiin nostamaan talouden tasapainottamiseksi - suunniteltua kehittämistyötä jouduttiin osin lykkäämään tai aikatauluttamaan uudelleen Talousarvion 2013 toiminnallisen tavoitteen toteutumisen arviointi Vuodelle 2013 asetettiin sama valtuustoon nähden sitova tavoite kuin aiempina vuosina: 1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustannuksia edeltävän talousarviovuoden tasoon verrattuna. Vuoden 2013 toteutuneet suoriteyksikkökustannukset ovat: Ostolaskut 3,72 6,13 euroa/suorite, tavoite alle 4,25 6,13 euroa/suorite (vuoden 2012 taso) Myyntilaskut 2,98 euroa/suorite, tavoite alle 2,98 euroa/suorite (vuoden 2012 taso) Palkkapussi 10,99 euroa/suorite, tavoite alle 10,99 euroa/suorite (vuoden 2012 taso) Ostolaskujen osalta tavoite saavutettiin, mutta myyntilaskujen ja palkkapussin osalta tavoite ei toteutunut. Ostolaskuissa suoritekohtaista laskennallista kustannusta alensi verkkolaskuina saapuvien laskujen määrän kasvu. Myyntilaskutuksessa vastaava kehitys on vasta alussa. Näin ollen siinä, kuten ei myöskään palkkapussin suoritekohtaisessa kustannuksessa vielä sähköistymisestä odotettavissa olevat kustannussäästöt ole toteutuneet. Suoritekohtaisia yksikkökustannuksia ja

183 180 niiden muutosta arvioitaessa on huomioitava, että laskentaperiaatteet ja tuotteet eri vuosien välillä eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuodelle 2013 asetettiin neljä kehittämistavoitetta: 1. Tavoitteena on toteuttaa valittujen palveluprosessien laatuauditointi yhdessä asiakkaiden kanssa ja ulkopuolisen asiantuntijan valvonnassa. Vähintään kaksi prosessia auditoitu vuoden 2013 loppuun mennessä. Toteutui osittain. Auditoitaviksi prosesseiksi valittiin ostolaskujen käsittelyprosessi ja ostolaskujen arvonlisäverokirjaamisen sekä matkahallinnan prosessit. Matkahallinnan auditointityö yhteistyössä konsernihallinnon kanssa aloitettiin 2013, mutta sen loppuunsaattaminen jouduttiin siirtämään alkuvuoteen Ostolaskujen käsittelyprosessi kuvattiin. Arvonlisäverokirjaamisen prosessi mallinnettiin, mutta varsinainen auditointi siirrettiin vuodelle 2014 tehtäväksi. BDO Oy:n tarkastuksen perusteella nostetaan esille tarkastettavat erityiskohteet. 2. Tavoitteena on kehittää asiakaspalvelua syksyn 2012 asiakastyytyväisyyskartoituksen tulosten perusteella. Kartoituksesta esiin nousseista asioista kaksi kriittisintä kehittämiskohdetta valitaan vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettaviksi asiakaspalvelun laatuprojekteiksi. Syksyllä 2012 toteutettu asiakastyytyväisyyskartoitus onnistui vain osittain, sillä vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi (37 vastausta 200 lähetetystä kyselystä). Näiden perusteella otettiin käyttöön säännölliset asiakkuuspalaverit ja tehostettiin monin eri tavoin jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaaseen. Lisäksi otettiin käyttöön asiakaspalautteen sähköinen käsittelyjärjestelmä ja säännöllinen palautteiden kolmannesvuosiraportointi laajennetulle johtoryhmälle ja johtokunnalle. 3. Tavoitteena on uudistaa tietojärjestelmäsopimuksia siten, että järjestelmäkustannusten nousu voidaan pysäyttää. Läpikäydään järjestelmätoimittajien kanssa kustannusten alentamismahdollisuudet, neuvotellaan sopimusmuutokset ja tilanteen niin vaatiessa käynnistetään sopimusten kilpailutusprosessit yhdessä Tietohallinnon kanssa. Tavoite toteutui osittain. Valmistelua ja neuvotteluja käytiin suurimpien järjestelmätoimittajien kanssa kevään 2013 ajan. Neuvottelut keskeytettiin syksyksi Taitoa-selvityksen ajaksi ja niitä päätettiin jatkaa vuoden 2014 puolella. 4. Tavoitteena on arvioida KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödynnettävyys Jyväskylän kaupungin yhteishankinnoissa ja tehdä suunnitelma sopimuksiin liittymisen aikatauluista sekä näin vapautuvien resurssien suuntaamisesta vaativimpiin hankintoihin. Tavoite on toteutunut kokonaisuudessaan ja suunnitelman käytännön toteutus on käynnistynyt tehokkaasti. KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödynnettävyys Jyväskylän kaupungin yhteishankintojen osalta on arvioitu kaikkien yhteishankintasopimusten osalta. Vuonna 2013 on KL- Kuntahankinnat Oy:n sopimuksiin liitytty kuuden yhteishankintasopimuksen osalta. Tarkempi jatkosuunnitelma on tehty vuoden 2014 osalta ja alustava suunnitelma vuoden 2016 loppuun saakka. Lisäksi hankintakeskus on konsultoinut KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä Jyväskylän kaupungin palvelukokonaisuuksia ja liikelaitoksia. KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödyntämisen myötä kahden hankinta-asiantuntijan työpanos on lähes kokonaan pystytty suuntaamaan perusturvapalveluiden hankintoihin ja lisäksi yhden hankinta-asiantuntijan työpanosta on voitu vapauttaa muiden vaativien hankintojen konsultointiin kaupunkiorganisaatiossa.

184 181 Talousarvion 2013 taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Kulunut tilikausi 2013 oli voitollinen tilikauden ylijäämän ollessa ,45 euroa. Alkuperäisessä talousarviossa Talouskeskus-liikelaitoksen tilikauden tulostavoite oli euroa ja muutetussa talousarviossa euroa. Muutettuun talousarvioon ja vuoden 2013 tulokseen sisältyy satunnainen tuotto ,01 euroa, joka on kaupunginhallituksen päätöksellä tehty sisäinen siirto liikelaitoksen tuloksi vuoden 2012 loppuun mennessä kertyneiden tappioiden kattamiseksi. Muutetun talousarvion mukainen tavoite ylijäämäksi ennen satunnaisia eriä oli euroa ja toteuma tilikaudelta 2013 oli ,44 euroa. Tilikauden toiminnallinen tulos toteutui näin ollen merkittävästi talousarviota parempana ( ,44 e) Tilikauden tulos siirretään omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Edellisiltä kausilta alijäämää on ,01 euroa. Tilivuoden 2013 päättyessä Talouskeskus-liikelaitoksen kumulatiivinen ylijäämä eli oman pääoman määrä on ,44 euroa. Tilikauden toiminnallinen tulos oli ,44 euroa parempi kuin muutetun talousarvion mukainen tulostavoite. Toimintatuotot jäivät noin euroa talousarviota pienemmäksi. Tuottoa vähensi oleellisesti JE-yhtiöiden asiakkuuden päättyminen, mutta toisaalta tätä tuottojen vähennystä kattoi tiettyjen erillispalveluiden kysynnän kasvu sekä asiakkuusprojektien tuottojen toteutuminen ennakoitua suurempana. Toimintamenot toteutuivat noin euroa muutettua talousarviota pienempänä ja toimintakate oli noin euroa budjetoitua parempi. Tähän vaikuttivat oleellisesti tilikauden aikana toteutetut talouden tervehdyttämiseen tähtäävät toimet. Merkittävimmät säästöt saatiin palvelujen ostoissa joista etenkin järjestelmäkustannuksissa sekä posti- ja telepalveluissa. Lisäksi henkilöstökulut toteutuivat ennakoitua pienempänä johtuen lomapalkkavelan vähennyksestä. Tulostavoitteet on asetettu Talouskeskus-liikelaitoksen keskeisille palveluprosesseille; osto- ja matkalaskuille, ulkoisille ja sisäisille myyntilaskuille sekä palkkatapahtumille. Niitä seurataan kuukausi- ja vuositasolla em. palvelutiimien suoritteina tiimeissä, liikelaitoksen johtoryhmässä ja johtokunnan kolmannesvuosiraporteissa.

185 182 TUNNUSLUVUT TA 2013 TP 2013 Muutos Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) euroa/kpl % Taloudellinen näkökulma Kustannukset euroa/htv ,0 6,6 % Henkilöstömenot/kokonaismenot % 53,1 50,1-3,0-5,6 % Asiakasnäkökulma asiakastyytyväisyyskysely (1-5) 3,6 0-3,6-100,0 % Prosessinäkökulma Ostolaskujen määrä / htv ,0 12,7 % Myyntilaskujen määrä / htv ,0-34,9 % Käsiteltävät palkkatapahtumat / htv ,0 21,6 % Henkilöstönäkökulma HOPS laadittu % henkilöstöstä ,0-100,0 % VOLYYMITIETOA Ostolaskujen lkm ,0-12,0 % Matkalaskujen lkm ,0-30,3 % Myyntilaskujen lkm ,0-52,1 % Palkkatapahtumien lkm ,0-1,5 % Henkilöstömäärä ,0-15,7 % Henkilötyövuodet 99,7 85,2-14,5-14,5 % Tilaneliöt 1 828, ,0-414,0-22,6 % Tilavuokrat (1000 eur) 403,4 388,7-14,7-3,6 % Tunnuslukujen arviointia Kustannukset henkilötyövuotta kohti toteutuivat alkuperäisessä talousarviossa esitettyyn arvioon nähden 6,6 prosenttia suurempina. Edellisvuoden toteumaan verrattuna kasvu oli 1,25 prosenttia. Sen sijaan henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista toteutui sekä talousarvioon että edellisvuoden toteumaan nähden pienempänä. Varsinaista asiakastyytyväisyysmittausta ei toteutettu vuonna Suunnitellusti otettiin käyttöön ns. jatkuva asiakaspalautemenettely, minkä kautta saatiin vuoden aikana muutamia yksittäisiä palautteita. Lisäksi vapaamuotoista palautetta pyydettiin ja saatiin asiakastapaamisissa syksyllä Niiden mukaan palveluun oltiin pääosin tyytyväisiä. Asiakaspalautteesta ja niiden perusteella tehdyistä toimista raportoitiin johtokunnalle säännöllisesti. Henkilötyövuotta kohti lasketut suoritemäärät nousivat sekä talousarviossa suunnitellusta että edellisvuoden toteumaan nähden ostolaskujen ja palkkatapahtumien osalta. Myyntilaskutuksen osalta toteuma jäi talousarviota ja edellisvuoden toteumaa heikommaksi missä tuottavuuden kehittymistä heikensi vuoden 2013 aikana toteutuksessa ollut, ennakoitua enempi henkilöresursseja vaatinut verkkolaskutuksen käyttöönotto.

186 183 Henkilöstötavoitteena oli tehdä vuonna 2012 toteutettuun osaamiskartoitukseen pohjautuen henkilökohtaiset oppimis- ja urasuunnitelmat vuosien aikana. Vuoden 2013 aikana suunnitelmia ei laadittu, joten tavoite sellaisenaan jäi toteutumatta. Kehityskeskusteluissa oppimis- ja urasuunnittelua on kuitenkin asiana käsitelty. Talouskeskus-liikelaitos toteutti useita järjestelmä- ja asiakkuuden laajennusprojekteja vuoden 2013 aikana. Lisäksi tehtiin erilaisia toiminnan ja laadun kehittämishankkeita sekä toteutettiin laajahko selvitys taloushallinnon ja palkkahallinnon palvelutuotanto- ja järjestelmäprosesseista. Samaan aikaan Talouskeskus pystyi hoitamaan perustehtävänsä hyvin tuottaen laadukkaita ja kustannustehokkaita talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen operatiivisia ja asiantuntijapalveluja. Tulevina vuosina haasteita tuovat erityisesti ulkoisiin kustannuksiin ja henkilöstön nopeutuvaan eläköitymiseen vastaaminen. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, ,45 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään. Tulevan taloudellisen kehityksen arviointi Tarkasteltaessa Talouskeskus-liikelaitoksen talouden ja toiminnan kehitystä viisi vuotta taaksepäin, voidaan nähdä sekä tuloksellisia että tappiollisia vuosia. Vuoden 2009 kuntien yhdistyminen toi liikelaitokselle merkittävän toiminnan tehostumisen kun tuotannon suoritemäärät nousivat suhteessa enemmän kuin liikelaitokseen siirtyi uutta henkilökuntaa. Taloudellisesti ja toiminnallisesti haastavampi jakso käynnistyi 2011 kun samanaikaisesti aloitettiin Jyväskylän Energia Oy:n asiakkuuden käyttöönotto sekä asiakkuusneuvottelut Jykes Oy:n ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n kanssa. Lisäksi samaan aikaan toteutettiin muita merkittäviä järjestelmäprojekteja, kuten sanomanvälityspalvelujen käyttöönottoa. Jyväskylän Energia Oy:n asiakkuus siirtyi joulukuussa 2012 Itella Information Oy:lle (nyk. OpusCapita Oy). Vuosi 2013 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti jälleen tuloksellinen, tilikauden toiminnallinen tulos oli ,44 euroa. Talouskeskus-liikelaitoksen tulevien vuosien taloudelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen vaikuttavat asiakasrakenteeseen vaikuttava mahdollinen kunta- ja palvelurakenteen muutos ja tuotantorakenteeseen vaikuttava nopeutuva henkilöstön eläköityminen. Nämä tekijät yhdessä kehittyneiden tietojärjestelmien monipuolisen hyödyntämisen kanssa tuovat mahdollisuuden nostaa palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta merkittävästi. Talouskeskus-liikelaitos on sitoutunut kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan vuosille , jossa keskeisinä keinoina ovat vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntäminen sekä oman toiminnan tehostaminen ja ostopalvelujen hyödyntäminen. Lisäksi talouden tasapainottamisohjelma voi edellyttää vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi henkilöstömenoihin kohdistuvia säästökeinoja kuten lomautuksia, irtisanomisia ja osaaikaistamisia. Talouskeskus on laatinut vuosille taloussuunnitelman, jonka mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä Talouskeskuksen kumulatiivinen ylijäämä on euroa.

187 184 Talouskeskus-liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 8 319,9 0, , ,4-460,5 Toimintamenot ,7 22, , ,2 653,8 Toimintakate 761,2 22,7 783,9 977,2 193,3 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0-13,7-13,7 Vuosikate 761,2 22,7 783,9 963,5 179,6 Poistot -675,4 0,0-675,4-539,1 136,3 Satunnaiset tuotot 0, , , ,7 0,0 Tilikauden tulos (sitova) 85, , , ,1 315,9 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 85, , , ,1 315,9 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 761,2 22,7 783,9 963,5 179,6 Satunnaiset erät 0, , , ,7 0,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0-532,7-532,7 Toiminnan ja investointien rahavirta 761, , , ,5-353,1 Muut maksuvalmiuden muutokset -675,4 0,0-675, , ,1 Rahoituksen rahavirta -675,4 0,0-675, , ,2 Rahavarojen muutos 85, , ,2 0, ,3

188 185 Talouskeskus-liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot , ,32 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,21 Palvelujen ostot , , , ,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,41 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,43 Muut henkilösivukulut , , , ,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,62 Liiketoiminnan muut kulut , ,77 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,31 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut , ,46-221,91-221,91 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,22 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot ,01 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,22 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 100,0 % -65,0 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 % 0,0 % Voitto, % 34,5 % -20,2 %

189 186 Talouskeskus-liikelaitoksen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,67 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,27 Muut saamiset ,79 0,00 Siirtosaamiset , , , ,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,84 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,79 Tilikauden yli-/alijäämä , ,22 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,58 Korottomat velat kunnalta 0, ,29 Muut velat , ,94 Siirtovelat , , , ,85 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,84 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 28,23 % -146,44 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,73 % 48,15 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa 424, ,7

190 187 Talouskeskus-liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,31 Poistot ja arvonalentumiset , ,62 Rahoitustuotot ja -kulut ,46-221,91 Satunnaiset erät ,01 0, , ,60 Investointien rahavirta Investointimenot , ,65 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,25 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta ,79 0,00 Saamisten muutos muilta , ,28 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,85 Korottomien velkojen muutos muilta , ,68 Rahoituksen rahavirta , ,25 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 180,9 % 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta, 1000 euroa 396, ,8 Talouskesku-liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Liikelaitoksen taseen laadinnassa on noudatettu tasejatkuvuuden periaatetta.

191 188 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 9) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen hyväksymää poistosuunnitelmaa ( ). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 2-5 vuotta Tasapoisto Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot rah.osuus vähennys tase lisäys sis.siirrot poistot Tietokoneohjelmistot , ,00 0,00 0,00 0, , ,88 Muut pitkävaikutteiset menot ,76 0,00 0,00 0,00 0, , ,63 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,00 0,00 0,00 0, , ,51 22) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,73 0, ,11 Yhteensä 0, ,73 0, ,11 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,37 0, ,64 Yhteensä 0, ,37 0, ,64 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,07 0, ,52 Muut saamiset 0, ,79 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,04 0, ,14 Yhteensä 0, ,90 0, ,66 Saamiset yhteensä 0, ,00 0, ,41 23) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Muut tulojäämät , ,14 Tulojäämät yhteensä , ,14 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,14

192 189 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25) Oman pääoman erittely Liikelaitos Edellisten tilikausien ylijäämä , ,79 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,79 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,22 Oma pääoma yhteensä , ,01 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0, ,30 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,30 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Velat kunnalle Muut velat 0, ,29 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,29 Velat muille Ostovelat , ,28 Muut velat , ,94 Siirtovelat , ,04 Yhteensä 0, ,07 0, ,26 Vieras pääoma yhteensä 0, ,07 0, ,85 36) Muiden velkojen erittely Liikelaitos Muut velat Yhdystilin velkasaldo 0, ,29 Muut velat , ,94 Muut velat yhteensä , ,23

193 190 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,72 Muut menojäämät 3 230, ,75 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,47 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Liikelaitos Seuraavalla tilikaudella maksettavat 7 779, ,00 Myöhemmin maksettavat 6 499, ,50 Yhteensä , ,50 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 32) Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä on 85 vakituista ja 1 määräaikainen. 33) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

194 ALTEK ALUETEKNIIKKA -LIIKELAITOS Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen toimintakertomus 2013 Toimintavuosi 2013 toteutui toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin. Sopimuksen mukaiset työt sekä lisä- ja muutostyöt suoritettiin tilaajien kanssa sovitun mukaisesti. Henkilöstöpoistuman hyödyntämistä ja tehtävien uudelleen järjestelyjä jatkettiin. Uusia työntekijöitä vakinaistettiin kolme. Nettopoistuma oli seitsemän työntekijää. Vuoden 2013 lopulla päätettiin yhdistää liikelaitosjohtajan tehtävät kaupungininsinöörin tehtäviin ja liikelaitosjohtajan virka päätettiin lakkauttaa vuoden 2014 alusta. Ylläpitopalvelut Alueiden hoito sekä kone- ja kuljetuspalvelut Ylläpitopalveluiden osalta vuosi oli kokonaisuutena hyvä, sisäinen tulos parani edellisvuoteen nähden. Alkuvuoden talvihoitokausi oli hyvä, aurauslähtöjä oli paljon, mutta useita päiviä jatkuvia sateita ei ollut ja se antoi aikaa jälkitöiden tekemiseen. Aurauksista tuli talven ajalta poikkeuksellisen paljon positiivistakin palautetta. Lumen ajossa työllistettiin omaa kalustoa. Ylityömäärät pysyivät kohtuullisena. Hiekannosto päästiin kunnolla aloittamaan viikon 16 alusta, ruutukaava saatiin pestyä vapuksi ja hiekannosto paikkauksia vaille valmiiksi viikon 19 loppuun mennessä. Ilmanlaadun alituksia oli keväällä viitenä päivänä. Talvitöiden aliurakoitsijat kilpailutettiin kevätkesän aikana ja tehtiin 2-vuotiset sopimukset. Sopimuksen mukaiset viherhoitotyöt menivät kesäkautena aikataulun mukaisesti. Katualueilla oli lisätöitä runsaasti mm. routavaurioiden korjauksia, reunavallien leikkauksia ja päällystykset työllistivät kaivonkansien vaihto- ja säätötöissä. Viherrakentaminen on uutena osa-alueena ylläpidon yhteydessä, vuoden 2013 aikana toteutettiin seuraavia kohteet: Kirkkopuiston lehmusrivi, Luhtinen, Sarvivuori, Sääksvuori, Vuoripuisto, Lilliputti, Revontuli ja Riihipuisto sekä kävelyranta asuntomessualueella. Kohteet tulivat talveen mennessä pääosin valmiiksi, viimeistelytöitä ja takuukorjauksia tehdään 2014 keväällä, jolloin työt jatkuvat myös messualueella. Syksyksi saatiin hiekoitusmateriaali katon alle vuokraamalla Kankaalta hallitilaa varastoksi. Loppuvuosi oli talven osalta poikkeuksellinen; ensilumi lokakuussa, sitten joulukuun puolessa välissä lämpötila nousi nollan yläpuolelle ja vesisade vei lumet joulun alla. Lumenajo oli lisätyönä vähäistä, hiekoitusmateriaaleja käytettiin edellisvuoden samaan ajankohtaan nähden 2,5-kertainen määrä. Talvihoitosopimuksen laadunalituksia oli 3 kappaletta, kaksi liukkauden torjunnasta ja yksi aurauksesta. Kalusto ei loppuvuodesta täysin työllistynyt, koska talvityöt kävivät vähiin ja työmaita ei ollut monta käynnissä. Kone- ja kuljetuspalveluissa on parannettu pienkaluston huollon ennakointia ja kalustonhallintaa kehitysprojektin myötä, joka jatkuu vuoden 2014 puolella. Ylläpidon palveluyksiköstä eläköityi tai muista syistä palvelussuhde päättyi 7 henkilöllä. Yksi määräaikainen työntekijä vakinaistettiin. Kesä- ja kausityöntekijöitä oli 118 henkilöä eripituisissa työsuhteissa. Rakentamispalvelut Rakentaminen Henkilöstö työllistyi hyvin koko vuoden. Talvikohteina alkuvuonna käynnissä oli neljä hanketta. Määrällisesti työkanta kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos toiminnassa oli viherrakentamisen siirtäminen rakentamispalveluista ylläpitopalveluihin. Tällä järjestelyllä pyrittiin varmistamaan viherrakentamisen resurssien riittävyys. Liikevaihdollisesti tämä tarkoittaa noin 0,8 M :n leikkausta rakentamisen liikevaihtoon. Rakentamisen liikevaihto oli vuonna 2013 noin 9,2 M. Tämä ylitti talousarvion mukaisen liikevaihtotavoitteen noin 1,3 M ja kasvua viime vuoteen nähden oli noin 1,0 M

195 192 kadunrakentamisen osalta. Tarjouksien mukaisen laskutuksen osuus oli noin 8,2 M, ja laskutusja lisätöiden osuus noin 1,0 M. Pieniä laskutustöitä oli yhteensä 19 kpl, näiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 144 t. Vuodelle 2013 katurakentamisen nimettyjä hankkeita oli 27 kappaletta, suurimpina kohteina Mankola II, Matinmäki ja Läntinen Palokärki. Katurakentamisen nimettyjen hankkeiden osalta saneerauksen osuus tuloista oli 28 % ja katuneliömäärästä 22 %. Liikevaihto tilaajittain Tilaaja Maksuerät Lisätyöt Laskutustyöt Yhteensä LiiVi , , , ,17 JE-vesi , , , ,15 JE-lämpö ,29 960, ,32 Muut , , , ,61 Yhteensä , , , ,25 Liikevaihdon hanketyypeittäin Hanketyyppi Liikevaihto Määrä Osuus (liikevaihto) Osuus (kpl) Uudisrakentaminen , % 45 % Saneeraus , % 38 % Viimeistely , % 17 % Laskutustyöt ,01 6 % Yhteensä , % 100 % Rakentamisen määrätiedot Hanketyyppi Katuneliöt Osuus Jätevesiviemärit/m Hulevesiviemärit/m Vesijohdot/m Uudisrakentaminen % Saneeraus % Viimeistely % Yhteensä Työturvallisuuden osalta rakentamisessa vältyttiin vakavammilta työtapaturmilta. Rakentamisesta viisi työntekijää aloitti vesihuollon ammattitutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen. Maa- ja kiviaines Maa- ja kiviaineksen toiminta jatkui edellisvuonna aloitetulla Palokankaan murskauksella, joka saatiin tehtyä kesäkuun alkuun mennessä. Murskauksessa tehtiin eri lajikkeita kaupunkikonsernien käyttöön noin t urakkahinnan ollessa noin 1,7 milj.. Soidenmäessä aloitettiin loppuvuodesta murskauksen valmistelevat työt ja louhintatyöt saatiin joulukuussa käyntiin. Varsinainen murskaus alkaa tammikuussa Syksyllä Leppäveden sora-alueen loppuosa jalostettiin eri lajikkeiksi mm. osa hiekoitushiekaksi ja maisemointityöt saatettiin loppuun. Vesangan sora-alueen käyttö melko vähäistä ainoastaan aiemmin jalostettuja lajikkeita käytettiin. Valkolan sora-alueelta kuormattiin t suodatinhiekkaa omiin rakentamisen kohteisiin. Maankaatopaikoista Mustalammen ja Nenäinniemen maakaatopaikat maisemoitiin puiden istutuksia vaille valmiiksi ja Palokan maankaatopaikan etuosa maisemoitiin. Puhtaiden maa-ainesten läjittämiselle entiselle maa-ainestenottoalueelle Lekatien päähän saatiin ympäristölupa noin m 3 ktr omaan käyttöön, johon läjitettiin noin m 3 ktr rakentamisesta syntyneitä puhtaita moreeni maita. Hyötykäyttöön sopimattomien ylijäämämaiden vastaanotto on kaupungissa keskittynyt

196 193 Palokan ja Kivilammen maankaatopaikoille. Kivilammen maankaatopaikka on täyttynyt voimassa olevan luvan mukaiseen määrään. Siitä johtuen ylijäämämaita on ohjattu enemmän Palokan maankaatopaikalle, joka onkin täyttynyt kovaa vauhtia. Vuoden lopussa saatiin päätös uudesta luvasta Kivilammelle, jonka valitusaika päättyy Laajennusosan täyttötilavuus on noin m 3 rtr, joka arvioiden mukaan riittää vuoteen 2022 asti. Korpilahden ja Tikkakosken maankaatopaikkojen käyttö on ollut vähäistä ja niillä on vielä hyvin läjitystilaa. Maastomittaus Maastomittauksen kirjanpitovaikutteisten töiden osalta päästiin lähes talousavion tavoitteeseen, mutta sisäisten töiden osuus jäi noin alle talousarviotavoitteen. Työkanta kirjanpitovaikutteisten töiden osalta painottui vahvasti kesälomien jälkeiseen aikaan. Kirjanpitovaikutteisten töiden osuus on 34 % ja oman tuotannon osuus 66 %. Työkannan vertailu tulokseen osoitti maastomittauksen veloitushintojen jääneen kulukehityksestä jälkeen ja näin ollen veloitushintojen tarkistus tehdään vuoden 2014 alusta alkaen. Vuoden 2013 aikana rekrytoitiin yksi kartoittaja ja yksi mittausetumies eläköityi. Kirjanpitovaikutteisten töiden suurimpia kohteita oli Läntisen Palokärjen, Mannisenmäen ja Koskenniskan kaava-alueiden maaperätutkimukset sekä Tikkakosken ja Varassaaren rakennettavuus selvitykset. Sisäisten töiden huomattavampia kohteita oli Matinmäen, Mankolan ja Sääksvuoren asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamisen mittaukset sekä Läntisen Palokärjen teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentamisen mittaukset. Maalaboratoriota työllisti vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Palokankaan murskauksen laadunvalvonta muun laadunvalvonnan lisäksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen sisäinen valvonta on riittävää ja asianmukaista. Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan, jolloin katetaan olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit ja ymmärretään riski myös mahdolliseksi. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti. Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen sisäinen valvonta toimi kuluneena vuonna suunnitelman mukaisesti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen valvonta on normaalia esimiestoimintaa. Muuttuneen ohjeistuksen jakaminen laajalle kentälle vie aikaa ja yhteisen toimintatavan aikaansaaminen vaatii keskustelua ja ymmärryttämistä. Kaupungin ohjeistuksen viestintä on keskitetty yhdelle tiedotuksesta vastaavalle henkilölle, mutta ymmärryttäminen kuuluu jokaisen esimiehen tehtäviin. Lakien noudattaminen kuuluu työntekijän ja esimiehen ammattitaitoon, jota on pidettävä yllä koulutuksella. Toimintatapoja ja ohjeita käytiin läpi yhteisissä koulutustilaisuuksissa sekä koko henkilöstölle että esimiehille. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinninpätevyys ja luotettavuus Liikelaitoksen arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Toiminnalliset tavoitteet on asetettu liikelaitoksen kannalta kattavasti ja niiden seuranta on systemaattista. Vuoden 2012 aikana tehty selvitys Kaupunkirakennepalveluiden kärkihankeesta on tuonut omat tavoitteensa toiminnan hallittuun supistamiseen ja liikelaitoksen henkilöstösuunnitteluun. Liikelaitoksen vastuuhenkilöt tuntevat vastuunsa ja osaavat valvoa yksikkönsä toimintaa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu kolmannesvuosittain ja taloudellisen tavoitteen toteutumista suoriteperusteisella kuukausiraportoinnilla. Raportteja läpikäytiin johtoryhmässä, joh-

197 194 tokunnassa sekä annettiin tiedoksi koko henkilöstölle. Tulokset perustuivat toimintayksikköjen omaan laskutuksen seurantaan ja liikelaitoksen kirjanpitoon. Talousarvio on mitoitettu vakituisen henkilöstön ja kaluston työllistymisen ehdoilla. Vakituisen henkilöstön ikärakenne fyysisesti kuormittavissa töissä on huolestuttava ja lukuisia työkyvyttömyyseläkepoistumia on vuosittain muun eläköitymisen rinnalla. Liikelaitoksessa on toteutettu varhaisen puuttumisen mallia ja sitä pyritään käyttämään jatkossa entistä aikaisemmin. Määräaikaisilla työntekijöillä ja alihankinnalla on pyritty paikkaamaan syntyneet ruuhkahuiput. Työtapaturmia sattui vuoden aikana 29 kappaletta, joista viidessä aiheutui sairauspoissaoloja (yhteensä 50 päivää). Pisin työtapaturmasta aiheutunut poissaolo oli 25 päivää. Henkilöstöriskit näkyvät työtapaturmien lisäksi myös sairauspoissaoloissa. Sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli 25,0 pv/henkilö ja työkyky on merkittävästi alentunut osalla henkilöstöä. Henkilöstöyksikön ja työterveyden kanssa on käyty keskusteluja yksittäisten henkilöiden työskentelymahdollisuuksista muissa tehtävissä kaupungin organisaatiossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 5 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 8 henkilöä. Toimitiloihin ja työtehtäviin on tehty työterveyden kanssa työpaikkakäyntejä. Lisätilatoiveena ollut hiekoitushiekkavarasto on saatu toteutettua Kankaan tiloihin. Päätukikohdan osalta kaikki tilat eivät ole hyötykäytössä. Asiasta on informoitu tilapalvelua ja kiinteistön omistajaa Jykesiä. Tietojärjestelmät eivät palvele Altekin toimintaa eivätkä toiminnanohjausta. Rakentamisen laskentaan on tehty excel-sovellus jatkokäsittelemään SAPin tuottamaa tietoa. Lisäksi laitteiden toimivuus, etenkin toimivien tietoliikenneyhteyksien osalta, on epävarmaa olosuhteista tai sijainnista riippuen. Näihin puutteisiin on edelleen yritetty etsiä ratkaisua liikelaitoksen sisältä ja ulkopuolelta. Riskienhallinnan järjestäminen Liikelaitoksen jokapäiväinen toiminta sisältää taloudellisia, aineellisia, ympäristö- ja henkilöstöriskejä. Niiden hallintaan vaikuttaa tunnistamisen ja tiedostamisen lisäksi ohjeistuksen, osaamisen ja koulutuksen ajantasaisuus. Liikelaitoksessa pyritään pitämään tarvittava tieto- ja taitotaso yllä koulutuksella, perehdyttämisellä sekä kiinnittämällä työturvallisuusasioihin huomio jokapäiväisessä toiminnassa. Osaamisen ylläpito on toteutettu koulutuksilla. Rakentamispalveluissa 1 henkilö suoritti kartoittajan tutkinnon oppisopimuskoulutuksena, uusina koulutuksina alkoi 2 henkilölle työmaainsinöörin koulutus, 1 työnjohtajalle työmaapäällikön koulutus ja 5 työntekijälle vesihuollon ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena. Ylläpitopalveluissa jatkui kuljettajien direktiivikoulutus. Lisäksi 1 työnjohtaja aloitti työmaapäällikön koulutuksen, 1 puistomestari aloitti tekniikan erikoisammattitutkinnon ja 2 työntekijää vesihuollon ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Näiden lisäksi eri henkilöstöryhmät osallistuivat kaupungin yhteisiin koulutuksiin sekä oman ammattialansa koulutuksiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Uusien koneiden ja laitteiden hankinnat tehdään kalustoryhmän suunnitteleman ja johtokunnan hyväksymän hankintasuunnitelman puitteissa. Koneissa ja autoissa on oma vuosihuoltosuunnitelma. Irtaimen omaisuuden osalta inventaario tehdään vuosittain. Lisäksi painotamme asennetta, kuinka liikelaitoksen omaisuutta kohdellaan ja jokaisella käyttäjällä on vastuu käyttämästään laitteesta, tilasta tai esineestä. Vuoden aikana tarkennettiin vielä ohjeistusta sopimusten mukaisten hankintapaikkojen käytöstä. Poistuvaa kalustoa myytiin tarjousten perusteella, minimihinta määritettynä kaupan edellytykselle. Sopimustoiminta Hankintasopimuksia tehdään sekä liikelaitoksessa että koko kaupungin tasolla. Yhtenäiseen sopimustenhallintajärjestelmään muun kaupungin kanssa päästään vuoden 2014 aikana. Sopimusosaamiseen tarvitaan edelleen koulutusta hankintakeskuksen tuoman avun lisäksi (mm. kilpailutukseen). Sopimusten tekeminen ja hallinta on ollut liikelaitoksessa useammalla vastuuhenkilöllä. Sopimusten toteutumista arvioidaan palautteiden ja/tai kustannusten kautta sekä pistokokein. Kilpailutuksista seurasi yksi valitus johtokunnan käsiteltäväksi.

198 195 Talousarvion toteutumisvertailu Toiminnalliset tavoitteet 1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä Tavoite toteutui. Työohjelma toteutui sovitun mukaisesti lukuun ottamatta Haapa- Heikintietä. Haapa-Heikintieltä jäi asfaltoimatta n. 50 metrin osuus. Syynä oli kohteen arvioitua hitaampi etenemä, työt suoritetaan loppuun 2014 kesän alussa. Suurin aikataulumuutos oli Korteniityntien rakentamisen aloittamisen siirtyminen elokuulta syyskuun loppuun. Tämä johtui suunnittelun viivästymisestä. 2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon Tavoite toteutui. Talvihoidon laatu oli v tasaista. Pääosin toimenpideajoissa pysyttiin ja tavoite toteutui yksittäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Alkuvuodesta alituksia tuli polanteenpoistossa, kun yksittäisissä kohteissa raja-arvot ylittyivät. Loppuvuoden laadunalitukset tulivat liukkaudentorjunnasta joulun vesi-jää -kelien aikaan. Hiekannosto toteutui laatutavoitteiden mukaisesti. Ilmanlaadun raja-arvon ylityksiä keskustan alueella oli 5 kpl, kun sallittu ylitysten määrä on 35 kpl. 3. Liikevaihtotavoite euroa/henkilötyövuosi Tavoite toteutui. Toimintatuottojen toteutuma oli ,74 euroa/henkilötyövuosi, liikevaihdon toteutumana ,25 euroa/henkilötyövuosi. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 198,3 htv, joka pitää sisällään palkkaa vuonna 2013 saaneen vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Toimintatuotot ,30. Liikevaihto ,91. Taloudellinen tavoite Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen toiminta on pitkällä aikavälillä taloudellisesti tuloksellista ja liikelaitos rahoittaa omat käyttöomaisuusinvestointinsa toiminnasta saatavilla tuloilla. Toteutuminen: Käyttöomaisuusinvestoinnit on rahoitettu toiminnasta saaduilla tuloilla. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen ,06 euroa. Liikelaitoksen taseessa on kertynyttä ylijäämää tilikauden jälkeen ,07 euroa. Kehittämistavoitteet 1. Rakentamisen toiminnallinen laatumittaristo on otettu käyttöön. Laatua seurataan asukaspalautteen ja laatuvirhekustannusten kautta sekä tilaajan kanssa käytävissä työmaakokouksissa. 2. Talousseurannan, kustannusseurannan ja raportoinnin kehittäminen eteni. Rakentamisessa on otettu käyttöön excel-pohjainen hankekohtainen kustannusseuranta. Kustannusseurannan tueksi luvattua automaattista sap-siirtoajoa ei saatu. Korjaamon työtilaus- ja seurantamenetelmää kehitettiin. Kustannusten oikeellista kohdistamista on edelleen tarkennettu. 3. Energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite vähentää polttoaineen keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1% vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Toimenpiteillä on tavoitteena myös alentaa ympäristön hiilidioksidikuormitusta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Polttoainetalouden seuranta, litraa/100km ja litraa/h, auto- ja koneluokittain on käytössä. 2. Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa. Kaluston koko määritetään oikeankokoiseksi tarpeen mukaan ja markkinoilla olevia lisälaitteita hyödynnetään peruskonetta hankittaessa. Uusien autojen ja koneiden hankinnoissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia moottoreiden

199 196 päästömääräyksiä. Pyritty hankinnassa ottamaan huomioon oikeanlaiset ja kokoiset autot ja koneet, ts. toteutettava työ ja palvelu määrittelevät hankittavan koneen koon, ottaen myös hankinnassa huomioon moottoreiden kulloinkin voimassa olevat päästö- ja meluarvot. 3. Työnsuunnittelua ja työmenetelmiä kehitetään talvihoitotöissä aurausalueiden ennakkosuunnittelua parantamalla ja siten turhia siirtymäajoja vähentämällä. Koneja kuljetuspalveluiden sekä kunnossapidon yhteisissä viikkopalavereissa on pyritty käymään läpi tulevan viikon kone- ja kuljetustarpeet ottaen huomioon mahdollisimman paljon alueellisia tekijöitä, ts. vähennetään siirtymäajoja tarpeen mukaan. 4. Pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja käyttötottumuksiin ajotapakoulutuksella. Syksyllä 2010 käynnistetty laajamittainen kuorma-autokuljettajille suunnattu direktiivikoulutus (pakollinen), jossa kukin henkilö joutuu käymään 09/2014 mennessä 35 -tuntisen koulutuksen, joka sisältää mm. ennakoivan ajon koulutusta ym. Lisäksi muutamat henkilöt suorittavat ns. auto- ja konepuolen ammattitutkintoa, jossa täydennetään jo opittuja asioita. Ajotapakoulutusta on syytä jatkaa, koska henkilö- ja pakettiautojen keskikulutus on seurannan mukaan kasvanut. TUNNUSLUVUT (Balance Scorecard) Vaikuttavuus TAM 2013 TOT 2013 Muutos Muutos-% Taloudellinen näkökulma Liikevaihto /vak. htv (1.000 ) 113,0 128,0 15,0 13,3 % Kustannukset/vak.htv (1.000 ) 113,0 125,3 12,3 10,9 % Henk.kust. / kok.kustannuksista % 46 42,7-3,3-7,2 % Asiakasnäkökulma Asukastyytyväisyyskysely 4,2 4,4 0,2 4,8 % Kysely toteutettiin viidestä saneerauskohteesta, jotka ovat luonteeltaan haastavampia kuin uudisrakennuskohteet. Alla on kysymyskohtaiset keskiarvopisteet, arvosteluasteikko on 1 (heikoin) 5 (paras). 1. Työmaan väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat olleet toimivat 4,3 2. Olen saanut riittävästi tietoa työmaasta 4,1 3. Työmaa on valmistunut ilmoitettuna aikana 4,4 4. Työmaan henkilökunta on suhteutunut minuun asiallisesti 4,8 5. Yleisarvosanani työmaan toteuttamisesta 4,4 YHTEENSÄ 4,4 Prosessinäkökulma Raskaan kaluston käyttöaste % 95,0 89,6 Koneiden käyttöaste % 70,0 71,8 Laatuvirhekust. /vuosi , ,2 275,3 % Rakentamisen laatuvirhekustannukset olivat ,23. Suurimpana yksittäisenä laatuvirhekertymänä oli Matinmäen asuntoalueen putkipainumien korjaukset ,73. Putkipainumat johtuivat talvitöinä toteutetun hankkeen maaperän jäätymisen aiheuttamista painumista. Muut kustannukset koostuivat pääosin maakaapeleiden katkaisemisista, jotka ovat tyypillisiä vaurioita maarakennushankkeissa. Ylläpidon laatuvirhekustannukset olivat , suurinpana talvihoitovauriot Talvihoitovaurioissa mm. reunakivien ja kaivon kansien korjausta. Henkilöstönäkökulma Koulutuspäivät / hlö 2,0 1,1-0,9-45,0 % Aloitteet kpl/vuosi ,0 142,9 % Sairauspoissaolopäivät/hlö/vuosi 30 25,0-5,0-16,7 % Kesto 1-3 pv: 2,9; kesto 4-14 pv: 8,8; kesto pv: 7,5; kesto yli 60 pv:5,8 = yht. 25,0 pv/hlö/v 2012 Kesto 1-3 pv: 2,8; kesto 4-14 pv: 10,3; kesto pv: 9,7; kesto yli 60 pv:7,2 = yht. 30,0 pv/hlö/v Luvuissa vakituisten poissaolot.

200 197 VOLYYMITIEDOT TP2012 TOT 2013 Muutos Poikkeama VOLYYMITIEDOT(1000 ) Liikevaihto , , ,7 5,3 % - Hallinto 26,5 10,1-16,4-61,7 % - Rakentaminen 9 072, ,5 131,9 1,5 % - Alueiden hoito 9 999, ,2 272,6 2,7 % - Maa- ja kiviaines 474,3 385,4-88,9-18,7 % - Kone- ja kuljetuspalvelut 26,4 26,4 0,0-0,1 % - Viherrakentaminen 0,0 811,2 811,2 - Maastomittaus 237,7 182,6-55,1-23,2 % 0,0 Tuet ja avustukset 128,0 204,3 76,3 59,6 % Muut toimintatuotot 43,7 121,1 77,4 177,0 % Yhteensä , , ,4 6,0 % Toimitilaneliöt 6 905, , ,5 % Henkilötyövuosien määrä Vakitusen henkilön määrä ,0 % - Rakentaminen ,8 % - Viherrakentaminen Alueiden hoito ,8 % - Maa- ja kiviainestoimi 4,2 4,2 0 0,0 % - Kone- ja kuljetuspalvelut ,3 % - Hallinto ,0 % - Maastomittaus 11,8 11,8 0 0,0 % Osa-aikatyöntekijöitä, henk ,7 % Tuotantosopimukset Alueiden hoitosopimus /vuosi ,4 % Kiinteistönhoito/pihat /vuosi ,5 % Lumikuutiot/vuosi ,5 % Hiekoitustonnit/vuosi ,8 % Maanläjityspaikoille tuodut ylijäämämaat(m 3 itd ,8 % Uusien rakennettujen puistojen määrä, m ,2 % Uusien katujen määrä, m ,7 % Saneerattujen puistojen määrä, m ,7 % Saneerattujen katujen määrä, m ,3 %

201 198 Toteutumisvertailu Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot ,9 0, , , ,4 Toimintamenot ,2-161, , , ,5 Toimintakate -133,3-161,5-294,8 771, ,9 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 3,3 3,3 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate -133,3-161,5-294,8 774, ,2 Poistot -174,0 0,0-174,0-193,4-19,4 Tilikauden tulos (sitova) -307,3-161,5-468,8 581, ,8 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -307,3-161,5-468,8 581, ,8 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta -133,3-161,5-294,8 997, ,4 Investointien rahavirta -225,0 0,0-225,0-146,8 78,2 Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0-850,9-850,9 Rahavarojen muutos -300,0-12,0-262,0-0,20 261,8

202 199 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,55 Liiketoiminnan muut tuotot , ,34 Tuet ja avustukset kunnalta , ,00 Muut tuet ja avustukset , ,74 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,25 Varastojen lisäys (+) tai vähennys , ,08 Palvelujen ostot , , , ,95 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,10 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,49 Muut henkilösivukulut , , , ,83 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,35 Arvonalentumiset 0, ,14 0, ,35 Liiketoiminnan muut kulut , ,50 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 3 307,76 72,43 Muut rahoituskulut -1, ,93-81,18-8,75 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,75 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,75 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,75 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 28,23 % -25,08 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 28,23 % -25,08 % Voitto, % 2,78 % -2,60 %

203 200 Tase ja sen tunnusluvut Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,59 Muut aineelliset hyödykkeet , ,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,41 0, ,31 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,96 Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00 Ennakkomaksut , ,96 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset , ,03 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,94 Saamiset kunnalta , ,32 Muut saamiset , ,33 Siirtosaamiset , , , ,05 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 200,00 200,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,32 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,62 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,76 Tilikauden yli-/alijäämä , ,75 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , , , ,81 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,36 Muut velat , ,46 Siirtovelat , , , ,88 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,32 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 36,75 % 38,97 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 5,53 % 5,53 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa 1 200,26 619,31

204 201 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,35 Rahoitustuotot ja -kulut 3 305,93-8,75 Tulorahoituksen korjauserät , ,50 Investointien rahavirta , ,90 Investointimenot , ,69 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 0, , ,69 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,59 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,77 Saamisten muutos kunnalta , ,69 Saamisten muutos muilta , ,37 Korottomien velkojen muutos muilta , ,30 Rahoituksen rahavirta , ,59 Rahavarojen muutos -200,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,20 Rahavarat ,20-0,20-0,20 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -353,1 211,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % -100,4-72,5 Lainanhoitokate -1,2-0,7 Kassan riittävyys, pv 0,0 0,0 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, ,06 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään.

205 202 Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Vaihto-omaisuuden arvostus Varasto: Muutos Inventaario Teräs- ja varaosavarasto , ,50-784,37 Fyysinen Murskevarasto , , ,93 Paperi Yhteensä , , ,56 Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 9) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää ( , kv 122) suunniteltujen poistojen poistosuunnitelmaa. Suunnitelma perustuu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaan yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Koneet ja kalusto 5 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Ennen vuotta 2009 tehtyjen investointien/hankintojen poistosuunnitelmia tarkistetaan vain, mikäli poiston perusteena olevaa taloudellista käyttöaika-arviota on perusteltua muuttaa. 10) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit Suunnitelman mukaiset poistot ,54 euroa Investointien omahankintameno ,94 euroa Poikkeama ,40 euroa Poikkeama % -15,1 %

206 203 11) Pakollisten varausten muutokset Vuonna 2013 varauksia käytettiin ,03 Leppäveden sora-alueen sekä Mustalammen, Palokan ja Nenäinniemen maankaatopaikkojen maisemointitöihin. Varausten lisäys, ,00, käytetään vuosien maisemointitöihin Vesangan, Leppäveden ja Petruman sora-alueilla sekä Kivilammen, Palokan, Mustalammen ja Nenäinniemen maankaatopaikoilla, mahdollisesti myös Korpilahden, Tikkakosken ja Lekatien maankaatopaikoilla. Varausten summa on ,78. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot tase lisäys 2013 rah.osuudet 12 vähennys 13 sis.siirrot poistot 2013 tase Koneet ja kalusto , ,76 0, ,52 0, , ,37 Muut aineelliset hyödykkeet ,72 0,00 0,00 0,00 0, , ,04 Aineelliset hyödykkeet , ,76 0, ,52 0, , ,41 Käyttöomaisuus yhteensä , ,76 0, ,52 0, , ,41 Yhteensä ,41

207 204 22) Saamisten erittely Altek Aluetekniikka Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,69 0, ,31 Yhteensä 0, ,69 0, ,31 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,12 0, ,43 Yhteensä 0, ,12 0, ,43 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 592,55 0,00 743,69 Yhteensä 0,00 592,55 0,00 743,69 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,71 0, ,51 Muut saamiset 0, ,82 0, ,33 Siirtosaamiset 0, ,36 0, ,43 Yhteensä 0, ,89 0, ,27 Saamiset kunnalta Siirtosaamiset , ,03 Muut saamiset 0, ,71 0, ,32 Yhteensä , , , ,32 Saamiset yhteensä , , , ,02 23) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Altek Aluetekniikka Altek Aluetekniikka Liikelaitos Liikelaitos Pitkäaikaiset siirtosaamiset , ,03 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,03 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveydenhuollosta , ,46 Ennakkomaksut(palkkojen rästit) 2 392,09 519,97 Tulojäämät yhteensä , ,43 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,43

208 205 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25) Oman pääoman erittely Altek Aluetekniikka Liikelaitos Peruspääoma , ,62 Peruspääoma , ,62 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,76 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,76 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,75 32) Pakolliset varaukset Altek Aluetekniikka Liikelaitos Muut pakolliset varaukset Maisemointivaraus , ,31 Ympäristövastuut, maisemointi , ,50 Maisemointivarauksen lisäys ,00 0,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä , ,81 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen Altek Aluetekniikka Liikelaitos Velat tytäryhteisöille Ostovelat , ,29 Yhteensä , ,29 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0, ,99 Yhteensä 0, ,99 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 2 344,66 411,98 Yhteensä 2 344,66 411,98 Velat muille Ostovelat , ,10 Muut velat , ,46 Siirtovelat , ,06 Yhteensä , ,62 Vieras pääoma yhteensä , ,88

209 206 36) Muiden velkojen erittely Altek Aluetekniikka Liikelaitos Muut velat Ennakonpidätysvelka , ,14 Sosiaaliturvamaksuvelka , ,11 Eläkevakuutusmaksuvelka Kuel, työnantaja 0,00 86,36 Eläkevakuutusmaksuvelka Kuel, työntekijä 0,00 34,13 Ay-jäsenmaksuvelka 5 990, ,72 Muut velat yhteensä , ,46 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Altek Aluetekniikka Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Lomapalkkajaksotus , ,97 Muut menojäämät , ,09 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,06 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Altek Aluetekniikka Liikelaitos Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,77 Myöhemmin maksettavat , ,84 Yhteensä , ,61 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä yhteensä on 169, josta vakituisia 166 ja 3 määräaikaista. Vakituisista vuoden lopussa oli osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 11 henkilöä sekä 1 henkilö vuorotteluvapaalla. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

210 KYLÄN KATTAUS -LIIKELAITOS Kylän Kattaus Liikelaitoksen toimintakertomus 2013 Kylän Kattaus liikelaitoksen strategisena tavoitteena on tuottaa kilpailukykyistä ruokapalvelua asiakkaiden tarpeisiin. Tätä tavoitetta Kylän Kattaus on toteuttanut toimimalla asiakaslähtöisesti ja tavoittelemalla tasapainoista hinta/laatusuhdetta. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Kylän Kattaus Liikelaitoksen toimintavuosi 2013 sujui pääosin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Taloudellisesti arvioituna Kylän Kattauksen talous toteutui talousarviota parempana. Tähän vaikuttivat tulopuolella ateriahintojen tarkistus vuodelle Elintarvikehintojen korotukset ja TA muutokset (eläkemenoperusteisten maksujen lisäys euroa) vaikuttivat menopuolella tulosta heikentävästi. Menopuolen tulosta paransi kuitenkin VARHE- maksujen vähennys euroa, lomapalkkavarauksen vähennys euroa sekä heti vuoden alusta käyttöönotettu oma säästöohjelma. Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa hanke / Sapere III päättyi vuoden 2013 lopussa. Kylän Kattaus oli mukana toteuttamassa projektia jo vuodesta 2009 alkaen. Projektin tavoitteena oli ruokakasvatusmenetelmän valtakunnallinen levittäminen. Kylän Kattaus tuotti projektin käyttöön lapsilähtöisen SAPERE pedagogisen ruokalistan. Päiväkotien ruokalistan suunnittelussa huomioitiin Sapere-menetelmän erityispiirteet ja näin pyrittiin juurruttamaan ruokailoa arkeen. Päivähoito on linjannut, että menetelmä otetaan käyttöön kaikissa päiväkodeissa ruokakasvatusmenetelmänä. Kouluruokadiplomin vuonna 2013 sai seitsemän koulua. Kouluruokadiplomi valittiin vuoden 2013 ravitsemusteoksi. Koulun rehtori ja ruokapalveluhenkilöstö kävivät yhteistyössä läpi laajan kysymyssarjan. Tällä kysymyssarjalla mitataan kouluruokailutilanteen valtakunnallista tasalaatuisuutta ja hyvien käytänteiden toteutumista. Kriteereissä ovat mukana mm. ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruokalista, inhimilliset ruokailuajat, ruokailutilojen viihtyisyys sekä terveellisyys- ja makukriteerien huomioiminen elintarvikkeiden hankinnassa. Tavoitteena on, että kouluruokadiplomien suorittaminen jatkuu vuoden 2014 aikana. Ympäristötavoitteiden mukaisesti hävikin vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat mm. olleet ympäristöteemakuukausi, biojätteiden seurantaviikot sekä erityisesti erityisruokavalioiden hävikkiin keskittyvä seurantakuukausi kouluissa. Hyviä käytäntöjä tai kokeiluja (mm. biojäteastiaton ruokasali) on pyritty levittämään. Resurssiviisas Jyväskylä hankkeeseen valittiin mukaan Kylän Kattauksen idea hävikkiruuan vähentämisestä. Vaajakummun koulussa kokeilu jatkuu toistaiseksi. Kokeilu on saanut paljon niin paikallista kuin valtakunnallistakin huomiota ja vastaavanlaisia kokeiluja on käynnistetty muissa kaupungeissa. Ideasta tehtiin myös eduskunnassa aloite. Kehittämistavoitteiden toteutuminen Keittiöverkkoa kehitettiin siten että, Aittorinteen päiväkodin valmistuskeittiö muutettiin palvelukeittiöksi. Koulujen loma-aikoina ruuanvalmistuksen keskittämistä lisättiin ja samalla varmistettiin ammattitaitoisten vuosilomasijaisten saanti. Keittiöiden henkilöstömitoitusta tarkennettiin ja kesäaikana kokeiltiin myös kahden palvelukeittiön muuttamista kesäajaksi toimituspisteiksi asiakasmäärien vähenemisen vuoksi. Toimintaprosesseja kehitettiin aktiivisesti. Riittävä tuotantokapasiteetti keskuskeittiöissä on mahdollistanut omavalmisteisen ruuan osuuden lisäämisen ruokalistalle. Valmisruokien ja pitkälle jalostettujen raaka-aineiden käytöstä on lähes luovuttu. Valmisruokien vähentäminen on parantanut myös ruokalistan ravitsemuksellista sisältöä. Tuotekehitystyötä jatkettiin. Elintarviketoimittajavaihdokset ovat vaatineet raaka-aineiden, reseptiikan ja työohjeiden tarkistamista. Kehitystyö on jatkuvaa niin paremman laadun kuin tehokkaampien prosessien osalta. Tavoitteena on ollut elintarvikemäärärahan riittävyyden turvaaminen.

211 208 Sähköisen ostamisen projekti viivästyi Kylän Kattauksesta riippumattomista syistä. SVOP (sanomanvälitysoperaattori) projekti päättyi. Sanomanvälityksessä siirryttiin tuotantokäyttöön ja sähköisen ostamiseen siirryttiin vaiheittain. Aromi sähköinen ostaminen on käytössä Ristonmaan ja Kuokkalan keskuskeittiöissä ja sähköinen osto tapahtuu kolmelta toimittajalta. Muut tuotantokeittiöt siirtyvät tilaamaan samoin kuin muut toimittajat otetaan käyttöön keväällä Aromi ohjelmiston kehittämisessä ja tulevan Aroma ohjelmiston käyttöönoton arvioinnissa tehdään yhteistyötä Caterinan kanssa. Sopimus- ja tilauskäytäntöjen kehittämistä jatkettiin asiakkaiden kanssa yhteistyössä mm. ravitsemustyöryhmissä ja asiakaskohtaisissa kehittämiskokouksissa. Henkilöstön ammattitaitoa päivitettiin ja täydennettiin siten, että vuonna 2012 käynnistettiin esimiehille suunnattu ja vuosille ajoittuva esimiesvalmennus. Valmennus jatkui koulutussuunnitelman mukaisesti. Kouluruokailusta 32 henkilöä osallistui ResTaRu- koulutukseen. Koulutuksen keskeisenä sisältönä oli oman työn arvostus, hävikin vähentäminen ja yhteistyön parantaminen asiakkaan kanssa. Hotelli-, Ravintola- ja Suuratalousesimiehen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena suoritti kaksi työntekijää. Tammikuussa valmistui viisi suurtalouskokin ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena suorittanutta työntekijää. Dieettikokin erityisammattitutkintokoulutus käynnistyi syksyllä oppisopimuskoulutuksena, johon osallistui kolme työntekijää.. Kylän Kattauksen vuoden 2010 henkilöstökyselyyn perustuen valittiin henkilöstön kanssa yhdessä kaksi kehittämiskohdetta: perehdyttäminen sekä rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Kehittämistyö eteni suunnitelmien mukaisesti siten, että Kylän Kattauksen yleinen perehdytyskansion lisäksi valmistuivat keittiökohtaiset perehdytyskansiot. Vuoden 2012 lopulla tehtiin uusi henkilöstökysely työhyvinvoinnista, jonka tuloksena jatkettiin perehdytyksen kehittämistä. Korpilahden alueen ruokapalvelun ostopalvelusopimus päättyi Uusi kilpailutusprojekti alkoi vuoden 2012 lopulla. Kylän Kattaus toimi yhteystahona hankinnan valmistelussa. Korpilahden kiinteistö-, ruoka- ja siivous- ja vahtimestaripalvelut kilpailutettiin Jyväskylän Tilapalvelun toimesta. Palvelut kilpailutettiin ns. monipalvelukilpailutuksena ja palveluntuottajaksi valittiin ainoana palveluntarjoajana ISS Palvelut Oy. Sopimuskauden pituus valitun palveluntuottajan kanssa on Sopimuksessa on mahdollisuus ensimmäiseen optioon ja toiseen optioon Kylän Kattaus toimii yhteystahona myös sopimusaikaisessa yhteistoiminnassa. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kylän Kattaus Liikelaitoksella on johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmassa on määritelty toimintatavat, joita noudattaen voidaan varmentaa valvonnan ja riskien hallinnan toteutuminen. Jokaisella esimiehellä on ajantasainen tieto vastuullaan olevan alueen olennaisten asioiden tilasta ja tavoitteista. Tieto on edellyttänyt raportointijärjestelmän laatimista, jonka avulla kuukausittain varmistetaan tarpeellinen tiedon saaminen sisäiseen valvontaan, johtamiseen ja riskienhallintaan. Keittiöiden vastuuhenkilöt raportoivat keittiön taloudesta, asiakasyhteistyöstä, toiminnasta ja henkilöstöstä tulosalueensa palvelupäällikölle, joka raportoi edelleen liikelaitosjohtajalle. Liikelaitosjohtaja raportoi edelleen apulaiskaupunginjohtajalle. Joka toinen Kylän Kattauksen raportointikokous on tulosaluekohtainen ja joka toinen kaikille tulosalueille yhteinen. Vuonna 2012 aloitettiin myös hallinnon henkilöstön raportointi liikelaitosjohtajalle. Kolmannesvuosiraportti sisältää kuvauksen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta sekä arvion talousarvion toteutumisesta vuoden lopussa. Säännöllinen raportointi mahdollistaa toimenpiteisiin ryhtymisen mahdollisimman varhain, jos jotain hälyttävää ilmenee. Ruokapalvelussa merkittävimmät riskit liittyvät ruokatuotantoon ja sen turvallisuuteen. Tilat ja laitteet asettavat omat haasteensa, samoin henkilöstöresurssin riittävyys. Lisäksi erityisen tärkeää on hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien noudattaminen ja dokumentoiminen. Terveysvalvontaviranomaisen hyväksymä omavalvontasuunnitelma kattaa koko Kylän Kattauksen toiminnan. Omavalvonta on osa laadun tarkistusta, jolla varmistetaan elintarvikelainsäädännön määräysten nou-

212 209 dattaminen ruokapalvelussa. Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta kuuluu sekä tuottajalle että ruoan valmistajalle ja tarjoajalle. Tehokkaan omaehtoisen laadunvalvonnan avulla tuotetaan turvallista ja korkealaatuista ruokaa ja ennalta ehkäistään ruokaan liittyvät riskit, esim. ruoan pilaantuminen ja ruokamyrkytykset. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tapahtuu seuraavasti: Kylän Kattauksen liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka päätökset voidaan alistaa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Johtokunnan ja liikelaitosjohtajan tehtävät on määritelty liikelaitosten johtosäännössä. Johtokunta kokoontuu n. kerran kuukaudessa paitsi kesäkuukausina. Ennen johtokuntaan viemistä päätettävät asiat käsitellään Kylän Kattauksen johtoryhmässä, johon kuuluvat liikelaitosjohtajan lisäksi tulosalueiden palvelupäälliköt, talouspäällikkö ja henkilöstön edustaja. Johtoryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Päätösten ym. toimeenpanosta tiedotetaan erillisellä Kylän Kattauksen henkilöstötiedotteella. Johtoryhmän pöytäkirjat ja henkilöstötiedotteet löytyvät myös Kylän Kattauksen Aatamin sivuilta. Valvonnan varmistaminen tapahtuu mm. raportointijärjestelmän avulla. Liikelaitoksen tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi kaikilla liikelaitoksen työntekijöillä on tiedossa oman työn tavoitteiden lisäksi oman keittiön tavoitteet. Esimiehillä on tiedossa oman keittiön ja oman tulosalueen lisäksi koko liikelaitoksen tavoitteet. Tämä varmistetaan käsittelemällä asiat esimiesiltapäivissä sekä aluekokouksissa, joihin jokainen Kylän Kattauksessa työskentelevä osallistuu. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut, joissa käsitellään edellisen vuoden toiminnan tulokset, tavoitteet jatkossa sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskienkartoitus työpistekohtaisesti kartoitettiin marraskuussa 2013 ja tehdään uudelleen aina joka toinen vuosi. Tulosten perusteella korjaavien toimenpiteiden tekemistä jatketaan. Kylän Kattauksen työsuojeluohjelman mukaan sisäisiä työsuojelutarkastuksia lisättiin. Tarkastuksista tehtiin suunnitelma, aikataulutus ja vastuualuejako eri työsuojeluasiamiesten kesken. Sisäisissä tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota riskienhallintaan. Hankinnoissa noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Raaka-ainetilaukset ruokatuotantoa varten tehdään hankintakeskuksen kilpailuttamilta sopimustoimittajilta. Laskujen tarkastuksesta ja kierron ohjauksesta on tehty päätös, jonka mukaisesti laskujen käsittely hoidetaan. Aterialippujen hankinta, myynti ja tilitys on ohjeistettu ja siitä on tehty päätös. Isompiin keittiöihin, joissa on ulkopuolisia asiakkaita ja/tai välipalamyyntiä, on hankittu kassakoneita. Kassatarkastuksia tehdään säännöllisesti. Vuonna 2013 kassantarkastuksia tehtiin joka keittiöön, jossa on kassakone. Kylän Kattauksen toiminta perustuu asiakkaan kanssa tehtyihin kirjallisiin sopimuksiin, jotka tarkistetaan vuosittain. Asiakkaan kanssa määritellään palveluntarve, laatutaso ja palvelun hinta sekä sovitaan toimintatavoista ja yhteistyöstä. Talouden toteumasta kerrotaan asiakkaille sopimuksessa kirjatun aikataulun mukaisesti. Ulkoisen asiakkaan kanssa käydään kerran vuodessa neuvottelu, jossa käsitellään palaute ja tarkistetaan, onko käynnistettävä korjaavia toimenpiteitä. Samalla keskustellaan kustannusrakenteesta, hinnoittelun periaatteista ja tarkistetaan asiakkaan tilaamien tuotteiden hinnat. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta on arvioitu annetun ohjeistuksen mukaisesti omalla liitteellään. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on hoidettu järjestelmällisesti johtamisjärjestelmän ja raportoinnin avulla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma päivitetään samassa yhteydessä kaupungin suunnitelman kanssa. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, ,53 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien yli-/ alijäämään.

213 210 Kylän Kattaus liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot ,4 0, , ,7 233,3 Toimintamenot ,4-34, , ,7 166,6 Toimintakate 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0-0,1-0,1 Vuosikate 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Tilikauden tulos (sitova) 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutok 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Taloudellinen tavoite Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kaupungin talousarvion suunnitteluohjeessa annettavalla hinnoitteluohjeella. Vuoden 2011 hinnoitteluohjeen mukaisesti ateriahintoja tarkistettiin alaspäin ja vuoden 2012 hinnoittelu pysyi vuoden 2011 tasolla. Hinnoitteluohjeen tavoitteena oli purkaa liikelaitoksen taseeseen aikaisempina vuosina kertynyttä ylijäämää. Ylijäämä purettiin vuonna Toimintakate toteutui vuonna 2012 kuitenkin talousarviota heikompana, jolloin taseeseen kertyi alijäämää. Vuodelle 2013 hintoja tarkistettiin kustannusvastaavasti palveluaste huomioiden. Hinnoitteluohjeen tavoitteena oli saada aikaan vuodelle 2013 ylijäämäinen tulos ja siten aloittaa vuosien 2011 ja 2012 syntyneen alijäämän kattaminen. Vuoden 2013 talousarvio muodostui lisätalousarvion jälkeen kuitenkin alijäämäiseksi. Talousarvio toteutui arvioitua paremmin ja kertyneet alijäämät katetaan vuosien aikana. Liikevaihto ylittyi arvioidusta 0,9 % asiakkaiden palvelutarpeen lisääntymisestä johtuen. Kaupunkikonsernin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia toteutetaan käytännössä siten, että tilaaja arvioi palveluntarpeensa riittävän ajoissa toiminnan suunnittelua ja talousarvion laadintaa varten. Tilauskäytäntöjä on kehitetty yhteistyössä ja työ jatkuu edelleen. Liikevaihdon kehittymiseen vaikutti myös uusina asiakkaina aloittaneet Sovatekin päihdesäätiö, Hoivakoti Hannala ja hoitokoti Paatela. Ateriat tuotetaan Ristonmaan Ateriakeskuksesta. Liikelaitoksen budjetti on laadittu tulosalueittain. Tulosalueittain tilikauden liikevaihdon tulos toteutui seuraavasti: Päiväkotiruokailussa liikevaihto ylitettiin 11,5 %, vanhus- ja vammaisruokailussa 9,0 % ja kouluruokailussa liikevaihto ylitettiin 9,3 % verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Taloudellisesti arvioituna Kylän Kattaus Liikelaitoksen talous toteutui talousarviota parempana. Liikelaitoksen toiminnan on lähtökohtaisesti oltava tehokasta ja kannattavaa. Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa, että Kylän Kattauksen toiminta on ollut taloudellisesti terveellä pohjalla ja liikelaitosta

214 211 on hoidettu hyvien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Toiminnan tulorahoitus on kattanut lyhytvaikutteiset menot johtuen kaupungin talousarviossa annetusta hinnoitteluohjeesta ja Kylän Kattauksen omasta mittavasta säästöohjelmasta. Kylän Kattaus on suoriutunut hyvin lähes kaikilla muilla mittareilla mitaten ja selviytynyt toiminnan laajentumisen ja lisääntyneiden palveluiden asettamista haasteista. Tässä työssä on auttanut jo aikaisemmin luotu hyvä yhteistyö asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja henkilöstön kesken. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Tavoitetta mitataan mm. asiakaspalautteella. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetettiin vuodelle ,2 (palautekyselyn asteikko 1 4 ). Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin tehtyjen asiakaskyselyjen perusteella. Sähköisen palautejärjestelmä Innolinkin kautta ei saatu toivotulla tavalla palautteita ja sen käyttö asiakkaiden toimesta jäi sisäisestä markkinoinnista huolimatta vähäiseksi. Sopimus Innolinkin kanssa irtisanottiin. Jatkuvan palautteen keräämistä varten käyttöönotettiin Jyväskylän kaupungin käytössä oleva epalaute-järjestelmä. Jotta asiakaspalautteita tultaisiin saamaan jatkossa riittävässä laajuudessa, asiakaskohtaisia kyselyjä suunniteltiin lisättävän. Kohdistetut asiakaskyselyt tehtiin Webropol ohjelmalla. Myös Webropol on Jyväskylän kaupungilla yleisesti käytössä Toiminnan tehostamista mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Tavoite vuodelle 2013 oli / htv. Toiminnan tehostamisessa asetettu tavoite ylitettiin 11,9 %:lla.

215 212 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos Tunnusluvut: , % Vaikuttavuusnäkökulma: Toimipisteitä päiväkotiruokailu ,0 % kouluruokailu ,4 % vanhusruokailu ,0 % keskuskeittiöt ,0 % toimituspisteet ,0 % Toimitilat, m , , ,7 0,0 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyys 2,8 3,2 3,2 14,3 % Prosessinäkökulma: Aterioita/vuosi, 1000 kpl Päiväkotiruokailu 2 209, , ,4 3,4 % Kouluruokailu 2 591, , ,8 3,9 % Vanhusruokailu 2 194, , ,0-2,2 % Muu ruokapalvelu 94,4 117,0 100,7 6,7 % Liikevaihto/henkilötyövuosi, ,2 % Koulutus/tuntia/henkilö 13,0 16,0 16,6 27,7 % Henkilöstönäkökulma: Henkilötyövuodet 227,3 232,5 224,0-1,5 % Sairauslomapäivät/henkilö 18,3 12,3 12,8-30,1 % Työtyytyväisyys 3,3 4,0 - Volyymitietoa Liikevaihto, 1000 euroa , , ,6 9,6 % päiväkotiruokailu 5 240, , ,0 11,5 % kouluruokailu 5 339, , ,9 9,3 % vanhusruokailu 6 370, , ,8 9,0 % muu ruokapalvelu 196,7 335,0 170,9-13,1 % Henkilöstön työkykyvyn ja työssä jaksamiseen on pyritty vaikuttamaan eri tahojen kanssa yhteistyössä siten, etteivät sairauspoissaolot lisääntyisi. Henkilöstön jaksamista ja työkyvyn tukemista toteutettiin eri tulosalueilla vuoden aikana tekemällä mm. työkiertoa, sisäisiä työkokeiluja ja sisäisiä henkilöstösiirtoja. Asetettuun tavoitteeseen ei aivan päästy, mutta verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen sairauspoissaolot vähenivät 30,1 %:lla. Pitkiä eläkkeeseen johtavia poissaoloja oli neljä. Tuottavuus- ja tasapainotavoitteiden mukainen virka- ja työvapaiden euromääräinen kustannusvaikutus vuodelta 2013 on euroa, 3,4 pv/hlö. Henkilöstön ammattitaitoa on päivitetty ja täydennetty seudullista koulutussuunnitelmaa toteuttaen. Tavoitteeksi asetettu 16 tuntia koulutusta /työntekijä suhteutettuna työaikaan ylitettiin 3,8 %:lla. Uusina palvelukeittiöinä toimintansa aloittivat elokuussa Mankolan koulun keittiö ja Huhtasuon päiväkodin ja erityiskoulun keittiöt.

216 213 Kylän Kattaus liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,76 Liiketoiminnan muut tuotot , ,89 Tuet ja avustukset kunnalta 3 000, ,77 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,19 Palvelujen ostot , , , ,10 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,30 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,47 Muut henkilösivukulut , , , ,81 Liiketoiminnan muut kulut , ,24 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,73 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 91,60 27,55 Muut rahoituskulut -88,42 3,18-378,30-350,75 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,48 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,48 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,48 Liikelaitoksen tunnusluvut Voitto, % 1,94-9,30

217 214 Kylän Kattaus liikelaitoksen tase VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset , ,82 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,73 Saamiset kunnalta , ,83 Muut saamiset , ,27 Siirtosaamiset , , , ,68 Rahat ja pankkisaamiset 20,00 20,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,68 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,48 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,85 Muut velat , ,58 Siirtovelat , , , ,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,68 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % -29,65-77,78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,06 10,57 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa -436,73-801,78

218 215 Kylän Kattaus liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,73 Rahoitustuotot ja -kulut 3,18-350, , ,48 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,48 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,55 Saamisten muutos muilta , ,56 Korottomien velkojen muutos muilta , ,37 Rahoituksen rahavirta , ,48 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 20,00 Rahavarat ,00-20,00 0,00 0,00 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot.

219 216 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Toimintatuotot Liikelaitos Päiväkotien ruokapalvelut , ,47 Koulujen ruokapalvelut , ,31 Vanhusten ruokapalvelut , ,35 Tuotanto , ,70 Hallinto , ,59 Toimintatuotot yhteensä , ,42 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 25) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Jyväskylä on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,46 0, ,39 Yhteensä 0, ,46 0, ,39 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset kunnalta Muut saamiset 0, ,92 0, ,83 Siirtosaamiset ,82 0, ,82 0,00 Yhteensä , , , ,83 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,00 0, ,34 Muut saamiset 0, ,75 0, ,27 Siirtosaamiset 0, ,52 0, ,03 Yhteensä 0, ,27 0, ,64 Saamiset yhteensä , , , ,86

220 217 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,00 Muut tulojäämät 494, ,03 Tulojäämät yhteensä , ,03 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,03 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erittely Liikelaitos Edellisten tilikausien ylijäämä , ,22 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,22 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,48 Oma pääoma yhteensä , ,26 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0,00 479,96 Yhteensä 0,00 479,96 Velat muille Ostovelat , ,89 Muut velat , ,58 Siirtovelat , ,51 Yhteensä , ,98 Vieras pääoma yhteensä , ,94 36) Muiden velkojen erittely Liikelaitos Muut velat Muut velat , ,58 Muut velat yhteensä , ,58

221 218 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilöstösivukulujen ja , ,14 Muut menojäämät , ,37 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,51 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Liikelaitos Seuraavalla tilikaudella maksettavat 3 829, ,73 Myöhemmin maksettavat 2 604, ,12 Yhteensä 6 433, ,85 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä on 241 henkilöä. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

222 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen toimintakertomus vuodelta 2013 Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tilikauden keskeisiä asioita olivat mm. kolme suurta, kansallisesti ja kansainvälisestikin mielenkiintoa herättänyttä onnettomuutta. Laukaan ratsastusmaneesin kattosortumassa menehtyi pieni tyttö ja onnettomuuden myötä käynnistyi monella taholla tarkka tutkinta. Merkittävä oli myös Eino- Myrsky ja sen vaikutukset yli 150 pelastustoimen tehtävää. Valtakunnallisesti suurin pelastustoimen tapahtuma-suuronnettomuusvaaratilanne koettiin heinäkuussa Laukaan Vihtavuoressa. Räjähdysainetehtaalla varastoidun, räjähdysainetyömaalta tuodun jätekontin voimakas kuumeneminen yli kahden sadan räjähdejätekontin keskellä ja suuren räjähdevaraston välittömässä läheisyydessä aiheutti mm. maassamme sodan jälkeisen ajan suurimmat evakuoinnit. Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta valitaan aina kunnallisvaalikaudeksi vaalitulokseen perustuen ja tämän vuoksi uusi johtokunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Johtokunnan jäsenistä vaihtui suurin osa eli 13 jäsenestä vaihtui 10 ja vain kolme edellisen johtokunnan jäsentä jatkaa nykyisessä kokoonpanossa. Toinen uudistus tapahtui isäntäkunnan Jyväskylän kaupungin organisaatiossa, jossa ennen apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston alaisuudessa ollut pelastuslaitos siirtyi kaupunginjohtaja Markku Anderssonin alaisuuteen. Kaupunginjohtaja delegoi pelastuslaitoksen asiat edelleen kansliapäällikkö Heli Leinonkosken hoidettavaksi. Pelastuslaitoksen talous on saatu viimeisen viiden vuoden aikana hyvään kuntoon, joka on myös mahdollistanut mm. Jyväskylän uusien paloasemien toteuttamisen sekä muitakin huomattavia parannuksia. Taloutta on parannettu monella eri keinolla, joista merkittävimpiä ovat edellisen johtokunnan käynnistämät talouden kehittämistoimenpiteet mm. ylitöiden, investointien, työurien, jne. tehostamistoimien myötä. Pelastuslaitoksen toiminnan kannalta keskeisin asiakirja on Pelastustoimen palvelutasopäätös, joka on laadittu vuosille Asiakirjan huolelliseen valmisteluun panostettiin jälleen merkittävästi niin, että riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti irrotettiin varsinaisesta tehtävästään n. puoleksi vuodeksi palvelutasopäätös-projektiin. Pelastuslaitos solmi vihdoin yhteistoimintasopimuksen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Pelastuslaitos tuottaa yli 70 % maakunnan ensihoidosta ja 100 % ensivastetoiminnasta / - palveluista. Toiminnallinen muutos tapahtui Pihtiputaalla, jossa pelastuslaitos luopui ensihoitotoiminnasta työaikajärjestelyjen vuoksi. Valtioneuvosto päätti loppusyksystä 2013 käynnistää pelastustoimen rakenneuudistuksen siten, että nykyiset 22 pelastuslaitosta yhdistetään 11 laitokseksi lähtökohtaisesti poliisialuejaon mukaisesti. Lopulliset päätökset asiasta tehtäneen vuoden 2014 alkupuoliskolla. Palveluprosessi Ensihoidon siirtyessä sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle keskeisimpänä uudistuksena toteutettiin ensihoidon eriyttäminen pelastustoimesta. Eriyttäminen kosketti erityisesti Keuruun, Viitasaaren ja Äänekosken paloasemien toimintaa. Samassa yhteydessä muodostettiin Keuruun ja Viitasaaren päiväpaloasemat, joiden vahvuus on kolme palomiestä virka-aikana. Keuruun ja Viitasaaren lisäksi päiväpaloasemina toimivat Saarijärvi ja Laukaa. Jämsään sijoitettiin yksi palomiehen virka ja tavoitteena on vuonna 2014 lisätä edelleen yksi palomiehen virka, jolloin Jämsästä muodostuu myös ns. päiväpaloasema. Päiväpaloaseman tarkoituksena varmistaa lähtövalmiutta laajemmalle alueelle.

223 220 Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue saattoi loppuun Äänekosken, Saarijärven, Keuruun, Jämsän ja Jyväskylän paloasemien työsuojelutarkastuksen. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomio paloasemien ja toimintojen vaarojen selvittämiseen ja riskien arviointiin. Tarkastuksen myötä kehitettiin ja otettiin käyttöön pelastustoimen riskienarviointityökalu, jonka avulla kuluneena vuotena arvioitiin kaikkien paloasema kiinteistöjen, kaluston ja pelastustehtävien riskit. Pelastuslaitoksen komentotoimisto vakiinnutti asemansa pelastuslaitoksen henkilöresurssien suunnittelussa niin pelastustoiminnassa kuin ensihoidossakin. Pelastustoiminnassa merkittävimmät onnettomuudet olivat Laukaan maneesionnettomuus ja Vihtavuoren vaaratilanne, jonka yhteydessä evakuoitiin Vihtavuoren keskustan asukkaat. Keski- Suomeen kohdistuivat myös syysmyrskyt, jotka työllistivät koko pelastuslaitoksen henkilöstön. Pelastustoiminta Sammutus- ja pelastustehtävät suoritetaan siten, että aina hälytetään lähin palokunta ja lähimmät avustavat palokunnat. Keski-Suomen pelastuslaitos hälytettiin vuoden 2013 aikana kertaa sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja tarkastustehtäviin. Kokonaismäärässä on kasvua 10 % eli 533 tehtävää vuoteen 2012 verrattuna. Suurin kasvu tehtävämäärillä mitaten tapahtui Eino, Oskari ja Seija -myrskyjen seurauksina pelastustoimelle välitetyissä vahingontorjuntatehtävissä, joiden määrä 629 (+283 kpl) ylitti jopa kesän 2010 myrskyjen yhteenlasketun tehtävämäärän. Mukana luvussa on myös tehtävät, joissa pelastustoimi tuki muita viranomaisia ja turvallisuustoimijoita. Näistä suurimpana ryhmänä olivat ensihoitojärjestelmässä palokuntien suorittamat ensivastetehtävää. Ensivastetehtävien määrä Keski-Suomessa kasvoi 6 % (+104 kpl). Muita avunantotehtäviä kirjattiin 190 (+7 kpl) ja virka-aputehtäviä 69 (+26 kpl). Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen tehtävämäärät vähenivät selvästi. Rakennuspalojen lukumäärä vuonna 2013 oli 119, joka on 13 % (-17 kpl) vähemmän kuin vuonna Vastaavasti myös rakennuspalovaarojen 189 osuus pieneni 11 % (-23 kpl). Keski-Suomen pelastuslaitos on kehittänyt useita vuosia turvallisuusviestintäänsä ja valvontatoimintaansa riskiperusteisesti, ja tällä tehdyllä työllä näyttäisi olleen nyt myönteinen vaikutus rakennuspalojen ja syttymien määriin. Rakennuspaloista vuonna 2013 aiheutui yhteensä arviolta vain 3,6 miljoonan euron vahingot, vaikka niissä oli uhattuna omaisuutta lähes 112 miljoonan euron arvosta. Vuoteen 2012 verrattuna sekä tuhoutuneet (-2,8 M ) ja uhatut omaisuusarvot (-30 M ) pienenivät merkittävästi. Pelastustoiminnan valmius tehostui päätoimisen päivälähdön paloasemien (Viitasaari, Saarijärvi, Laukaa ja Keuruu) täysimääräisellä käyttöön otolla. Kyseiset paloasemat varmistavat oman vastealueen lisäksi myös ympäröivien alueiden arkipäivälähtöjen toimintavalmiutta. Pelastustoiminnan suunnitelmia täydennettiin yhdessä Keski-Suomen kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa valmistellulla sammutusvesisuunnitelmalla. Johtamisen tukemisen toimintaohje, jälkivahingontorjunnan toimintaohje ja pelastustoimintaohje ovat tervetullut lisä pelastustoiminnan suunnitelmarunkoon. Ajoneuvokalustosta uusittiin Jyväskylän johtamisalueen johtoauto ja keskuspaloaseman nostolavaauto. Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluvat valvontakohteiden määrittely, niiden palotarkastukset ja omavalvonnan seuranta, asiakirjavalvonta, rakennuslupakäsittelyt, erilaiset lausunnot, turvallisuusviestintä, nuohouksen valvonta ja räjähdysvaarallisten aineiden ja kemikaalien valvontatehtävät. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään pelastuslain 79 :n mukaisessa valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointeihin. Kaikkien palotarkastuskohteiden tarkastusvälit on arvioitu uudelleen riskeihin perustuen noudattamalla kansallisia ohjeita. Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Luokkaan A7; kuuluvat asuinra-

224 221 kennukset, luokkaan A8; vapaa-ajanrakennukset. Luokkiin A1-A6 kuuluvat kaikki muut rakennukset ja kohteet. Luokkiin A1-A6 kuuluvien kohteiden tarkastusprosentti oli 95. Yhteensä vuonna 2013 tarkastusvuorossa olleista kohteesta tarkastettiin 1479 kohdetta. Valvontasuunnitelmaan keväällä 2012 arvioitiin, että tarkastusvuoroon vuonna 2013 tulisi A1-A6 luokkiin kuuluvia kohteita yhteensä Näiden kohteiden määrä on kuitenkin pienentynyt vuoden 2013 aikana. Luokkaan A7 kuuluvien asuinrakennusten osalta siirryttiin vuonna 2013 uuden omavalvontakäytänteen käyttöön koko Keski-Suomen alueella. Tavoitteena oli tavoittaa 10 % Keski-Suomen asuinrakennuksista. Omavalvontalomakkeita lähetettiin lopulta kohteeseen, joista täytettyinä palautuneiksi on kirjattu eli 85 % lähetetyistä. Täytetyistä omavalvontalomakkeista selvisi, että näistä vapaa-ajan asuinrakennuksia oli 148 kohdetta ja muita kuin asuinrakennuksia 25 kohdetta. Kirjeenvaihdon lisäksi on tehty varmentavia valvontakäyntejä palotarkastuksen muodossa 696 asuinkiinteistöön, joista lomaketta ei palautunut sekä 496 asuinkiinteistöön palautetun lomakkeen perusteella. Luokkaan A7 kuuluvien asuinrakennusten palotarkastusprosentti oli 93, joka on paras tulos koko Keski- Suomen pelastuslaitoksen historiassa. Luokkaan A8 kuuluviin vapaa-ajanrakennuksiin Keski- Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alueella ei tehdä valvontakäyntejä eli palotarkastuksia kuin pyydettäessä. Jälkipalotarkastuksia, erityisiä tai ylimääräisiä palotarkastuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia tehtiin yleisten palotarkastusten lisäksi yhteensä tapauksessa. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtiin Keski-Suomen pelastuslaitoksella yhteensä 128 tarkastusta ja päätöstä. Rakentamisen ja maankäytön suunnitteluun ohjaamiseksi annettiin yhteensä 542 lausuntoa ja päätöstä. Poistumisturvallisuusselvityksiä käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä 25 kohteen osalta. Turvallisuusviestintää tehtiin vuonna 2013 saman verran kuin edellisenä vuonna. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen keinoin erilaisten kampanjoiden yhteydessä. Rakennuspalojen lukumäärä ja niistä aiheutuneet vahingot pienivät selvästi vuodesta Väestöhälytinjärjestelmän päivitystyö saatettiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Kangasvuoren väestöhälytin tuhoutui vesitornin romahduksen yhteydessä. Suojavarusteinvestoinnit toteutettiin täysimääräisinä. Määrärahalla pystyttiin parantamaan myös pelastuslaitoksen tulvantorjunta- ja kaasuntiedustelukykyä. Ensihoito ja sairaankuljetus Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille koko maakunnassa hieman aikataulusta myöhästyneenä alkaen. Keski-Suomen pelastuslaitos toteutti sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoitopalvelua yhteensä 14 ambulanssilla ja 41 ensivasteyksiköllä maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen ambulansseilla toteuttaman ensihoidon piirissä oli n maakunnan n asukkaasta ja ensivastetoiminta saavutti koko maakunnan väestön. Ambulansseista 9 oli hoitotasoisia ja 5 perustasoisia. Hoitotason ambulansseista ympärivuorokautisessa 60 sekunnin lähtövalmiudessa olevista ambulansseista 4 oli sijoitettuna Jyväskylän paloasemille ja 1 Äänekosken, Viitasaaren ja Keuruun paloasemille. Joutsan paloasemalle sijoitettu hoitotason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa kaikkina päivinä klo 8-20 ja 15 min lähtövalmiudessa klo 20-8 kaikkina päivinä. Muurameen sijoitettu hoitotason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa arkisin klo 9-21 ja viikonloppuisin klo Perustasoisista ambulansseista ainoa ympärivuorokautisessa 60 sekunnin lähtövalmiudessa ollut ambulanssi oli sijoitettuna Äänekosken paloasemalle. Tikkakosken ja Viitasaaren paloasemille sijoitetut perustason ambulanssit olivat 60 sekunnin lähtövalmiudessa kaikkina päivinä klo Petäjäveden paloasemalle sijoitettu perustason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa arkisin klo 8-16 ja viikonloppuisin klo Lisäksi Keuruun paloasemalle sijoitettu perustason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa arkisin klo Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäisen ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen ambulanssien toiminta-alue kattoi Jyväskylän, Muuramen, Petäjäveden, Uuraisen, Toivakan, Keuruun, Multian, Joutsan, Luhangan, Ääne-

225 222 kosken ja Viitasaaren kuntien alueet. Sen lisäksi ensihoidon yksikkömme paikkasivat myös ambulanssityhjiöitä oman toiminta-alueemme kuntien rajojen ulkopuolella tarvittaessa. Ensihoitotehtäviä tehtäviä vuoden 2013 aikana oli yhteensä kpl. Edellisestä vuodesta tehtävien kokonaismäärä väheni 5754 kappaleella eli noin 18 %. Kiireettömien siirtokuljetusten määrä väheni edellisestä vuodesta 4461kpl eli n.62 %. Samaan aikaan ns. kansalaistehtävien määrä väheni 1317 kpl eli n. 5 %. Tehtävistä 2686 kpl (n. 10 %) oli kiireettömiä hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia ja muita ensihoitopalvelun tehtäviä oli kpl (n.90 %). Kuljetukseen johtamattomia ns. X-tehtäviä oli yhteensä 9386 kpl ja niiden suhteellinen osuus kansalaistehtävistä oli n. 40 %. Nousua edellisestä vuodesta oli n. 0,5 %. Lisäksi pelastuslaitos tuotti edelleen ensivastepalveluja viideltä päätoimisten miehittämältä paloasemalta ja kolmeltakymmeneltäviideltä sopimushenkilöstön miehittämältä paloasemalta jokaisen Keski-Suomen kunnan alueella. Ensivastepalvelussa toimii kaikkiaan n. 800 henkilöä. Ensivastetehtäviä kertomusvuotena suoritettiin 1862 kpl. nousua edellisestä vuodesta oli 104 kpl (5,6 %). Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen ( /asia 35) antaman sisäisen valvonnan yleisohjeen lisäksi pelastuslaitoksella on oma sisäisen valvonnan ohjeistus. Ohjeistus sisältää sisäisen valvonnan toimintaohjeen ja valvontasuunnitelmapohjan. Sisäisistä valvontatoimenpiteistä ja mahdollisesti havaituista poikkeamista raportoidaan johtokunnalle kolmannesvuosittain. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai oikeusseuraamus, ei ole tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön hallinta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutumisesta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista kerrotaan toimintakertomuksessa. Varojen käytön hallinnasta ei ole löytynyt puutteita. Riskienhallinnan järjestäminen Toimintaan ja talouteen liittyvät riskienhallinta-asiat sisältyvät johtokunnan hyväksymään sisäisen valvonnan suunnitelmaan. Tilikauden aikana ei ole raportoitu sellaisia merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai menetystä pelastuslaitoksen toiminnalle. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Pelastuslaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seurauksia toiminnalle.

226 223 Talousarvion toteutumisvertailu Strategisten tavoitteiden toteutuminen 1. Onnettomuuksien kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Rakennuspalojen tehtävämäärät vähenivät selvästi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Onnettomuuksien ehkäisy: 1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2013 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Toteuma: Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Valvontasuoritteiden määrälliset tavoitteet saavutettiin 100 prosenttisesti Valvontakohteiden palotarkastukset suoritetaan 100 % Tavoite [lukumäärä] Toteuma [lukumäärä] Toteuma [%] 100 % 70,9 % 64 % 60 % 2. Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä. Toteuma: Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 15,1 % maakunnan väestöstä. Turvallisuusviestintää annetaan %:lle maakunnan väestöstä Tavoite [lukumäärä] Toteuma [lukumäärä] Toteuma [%] 151 % 153 % 147 % 161 % Pelastustoiminta: 1. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

227 224 IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä 2012 Riskiluokka I Riskiluokka II Riskiluokka III Riskiluokka IV Yhteensä Toteutuma: Tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät a) Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 13:04 (n=1 188 tehtävää, joissa toimintavalmiusaika on mitattu). b) Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV) 6 min 47 % tapauksista, mediaanin ollessa 6:07 (n=386) 10 min 84 %, mediaanin olleessa 6:51 (n=1 492) 20 min 97 %, mediaanin olleessa 7:55 (n=864) 36 min 98 % mediaanin ollessa 13:28 (n=1 888) c) Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, III ja IV) 11 min 39 %, mediaanin ollessa 11:16 (n=114) 14 min 81 %, mediaanin ollessa 11:24 (n=356) 22 min 98 %, mediaanin ollessa 11:12 (n=143) 38 min 97 %, mediaanin ollessa 16:05 (n=575) d) Pelastusjoukkueen osalta (pienin vahvuus 1+2+6) toteutuma riskiluokittain (I, II, III, ja IV) 20 min 97 %, mediaanin ollessa 7:55 (n=145) 30 min 97 %, mediaanin ollessa 10:42 (n=178) 30 min 93 %, mediaanin ollessa 13:04 (n=60) 40 min 83 %, mediaanin ollessa 22:57 (n=253) Yli puolen tunnin saapumisajoista useat selittyvät kirjausvirheillä (toinen ryhmä on kirjattu kiireellisiksi, vaikka kyseessä on ollut täydennys alkuperäiseen vasteeseen) e) Pelastuskomppania hälytettiin 16 kertaa vuonna Maneesin sortuminen Laukaassa, Vihtavuoren räjähdysvaara ja syysmyrskyjen aiheuttamat vahingontorjuntatehtävät olivat toimintavuoden haastavimpia operaatioita. Väestönsuojelu: 4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Toteuma: Väestöhälytinjärjestelmän päivittäminen (ohjaus- ja ylläpitojärjestelmä, yksittäiset hälyttimet) saatiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Pelastuslaitos toteutti yhteistyöviranomaisten kanssa

228 225 Toteutumisvertailu Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot ,60 0, , ,61-517,99 Toimintamenot ,80-88, , , ,02 Toimintakate 718,80-88,00 630, , ,03 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 Muut rahoitustuotot 0,50 0,00 0,50 0,51 0,01 Muut rahoituskulut -65,90 0,00-65,90-25,03 40,87 Vuosikate 653,40-88,00 565, , ,91 Poistot ,80 0, , ,89 343,91 Tilikauden tulos (sitova) -877,40-88,00-965,40 588, ,82 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -877,40-88,00-965,40 588, ,82 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 653,40-88,00 565, , ,91 Investointien rahavirta , , ,97 176,43 Rahoituksen rahavirta 818,00 88,00 906,00-480, ,34 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

229 226 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot , ,47 Tuet ja avustukset kunnalta , ,23 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,28 Palvelujen ostot , , , ,19 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,37 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,24 Muut henkilösivukulut , , , ,90 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,05 Liiketoiminnan muut kulut , ,85 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,68 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 510,36 345,53 Kunnalle maksetut korkokulut , ,68 Muut rahoituskulut -83, ,11-67, ,15 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,53 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,53 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,53 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 17 % 6 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 17 % 6 % Voitto, % 2 % 1 %

230 227 Tase Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ,69 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,18 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,55 Muut saamiset , ,79 Siirtosaamiset , , , ,12 Rahat ja pankkisaamiset 0 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä , ,47 Tilikauden ylijäämä , , , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat 2 958,98 0, ,98 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta/kuntayhtymältä , ,73 Muut velat , ,75 Lyhytaikainen Ostovelat , ,70 Muut velat , ,23 Siirtovelat , ,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,45 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 35 % 31 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17 % 17 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ,13 Rahoituslaskelma ,00

231 228 Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,68 Poistot ja arvonalentumiset , ,05 +/- Rahoitustuotot ja -kulut , ,15 +/- Tulorahoituksen korjauserät , ,58 Investointien rahavirta - Investointimenot , ,76 + Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,18 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset - Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Oman pääoman muutokset 0, ,86 Muut maksuvalmiuden muutokset +/- Saamisten muutos kunnalta ,58 +/- Saamisten muutos muilta , ,94 +/- Toimeksiantojen varat 2 958,98 +/- Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00 +/- Korottomien velkojen muutos muilta , ,10 Rahoituksen rahavirta , ,18 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos + Rahavarat ,00 0,00 - Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -137 % -73 % Pääomamenojen tulorahoitus, % -137 % -73 % Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Johtokunta allekirjoittaa tilinpäätöksen ja esittää, että tilikauden tulos ,13 euroa merkitään omaan pääomaan.

232 229 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 7) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa ( asia 129 ja asia 18). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 3 20 vuotta Tasapoisto Puusto Käytön mukainen poisto Substanssi Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet % Menojäännös Koneet ja kalusto 3 10 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 8) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit Suunnitelman mukaiset poistot 6,3 milj. euroa Investointien omahankintameno 7,1 milj. euroa Poikkeama -0,8 milj. euroa Poikkeama % -11,0 % Selvitys poikkeaman syistä: Pelastuslaitos osti omistajakunnilta perustamisvaiheessa vuonna 2004 kalustoa noin 3,5 milj. eurolla. Tämän kaluston viimeinen poistovuosi oli 2008, jonka jälkeen suunnitelman mukaiset poistot laskivat oleellisesti. Tehdyn kalustoselvityksen pohjalta investointitarve on aiempaa suurempi. Poikkeama rahoitetaan kuntien maksuosuuksilla ja lainojen lisäyksillä. Poistosuunnitelmaa on muutettu vuodesta 2009 lukien siten, että poistoajat lyhenevät, jolloin myös poikkeama pienenee. 9) Pakollisten varausten muutokset Ei muutoksia. 10) Erittely poistoeron muutoksista Poistoeroja ei ole kirjattu.

233 230 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 11) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Taseeseen ei ole aktivoitu mainittuja menoja. 12) Arvonkorotukset Tase ei sisällä arvonkorotuksia. 13) Aktivoidut korkomenot Tase ei sisällä aktivoituja korkomenoja. 19) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 637, ,84 Yhteensä 0,00 637,94 0, ,84 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,80 0, ,54 Yhteensä 0, ,80 0, ,54 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,73 0, ,17 Muut saamiset 0, ,54 0, ,79 Siirtosaamiset 0, ,11 0, ,78 Yhteensä 0, ,92 0, ,74 Saamiset yhteensä 0, ,66 0, ,12 Muihin saamisiin sisältyy sisäisen yhdystilin saldo ,78 euroa. 14) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kelan korvaus työterveydenhuollosta , ,04 Muut siirtosaamiset , ,48 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,52 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 15) Oman pääoman erittely Oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,47 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,53 Oma pääoma yhteensä , ,00

234 231 30) Pitkäaikaiset velat Laina Jyväskylän kaupungilta , ,73 Joutsan ambulanssin velka , ,75 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,48 34) Vieras pääoma Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat , ,33 Yhteensä , ,33 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 301,01 419,30 Yhteensä 301,01 419,30 Velat muille Ostovelat , ,07 Muut velat , ,23 Siirtovelat , ,04 Yhteensä , ,34 35) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,56 Muut siirtovelat , ,48 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,04 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 36) Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,39 Myöhemmin maksettavat , ,00 Yhteensä , ,39 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 37) Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteita Määräaikaisia Työllistettyja 2 1 Sivutoiminen henkilöstö Sopimuspalokuntien henkilöstö ) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

235 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN Sitovuustarkastelu Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Talousarvion toteutuminen Kunta Liikelaitokset Kunta Liikelaitokset Tuloslaskelma kunnan yhteensä yhteensä tilinpäätöksessä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevaraston muutos 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muut lisäpoistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

236 233 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Sitovuustarkastelu Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Talousarvion toteutuminen Kunta Liikelaitokset Kunta Liikelaitokset Rahoituslaskelma kunnan yhteensä yhteensä tilinpäätöksessä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pys.vast.hyödykk.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys , Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset , Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset

237 234 Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit LIITE 1 Varsinaiset kirjanpitokirjat Tasekirja Pääkirja Päiväkirja Tase-erittelyt Palkkaerittelyt Tositelajit sidottu, keskusarkisto cd-rom yksi kappale keskusarkisto yksi kappale Talouskeskus-liikelaitos cd-rom yksi kappale keskusarkisto yksi kappale Talouskeskus-liikelaitos arkistomappi, sivut numeroitu, keskusarkisto paperiarkisto, keskusarkisto arkistomapissa numerojärjestyksessä Tos.laji Nimi Yritykset Paperilla/Sap-järjestelmässä AA Käyttöomaisuus kirjanpito KG Toimittajat - hyvit. AB Kirjanpitotosite KH Toim. - lasku resk AF Poistokirjaukset KM Toim.- matkustajat AS KOM saldokirjaus KP Tilin ylläpito AZ Investointien purku KR Toim.- lasku Basware B1 Tiliote Nordea KS Sisäiset maksut B2 Tiliote Sampo KT Toimittajat - tasaus B3 Tiliote KSOP KU Ulkom.maksut B4 Tiliote Optia KX Sisäinen lasku B5 Tiliote Nordea Sotepa KY Toimitt. - man.maksu BH Tiliote Handelsbanken KZ Toimittajat - maksu BL Tilio. KSOP Sotepa lapset L4 YPH BS Tilio. KSOP Sotepa aikuiset L7 Analyste, palv.kassa DA *Asiakastosite L8 TIMMI avustukset DG Asiakkaat - hyvitys PA Palkkaliittymä DK Korkolasku PE Peruutustosite DL Luottotapp.tilitys PR *Hinnanmuutos(MM) DP Perintätoimiston rahatilitys RE Lasku - brutto(mm) DR Asiakkaat - lasku RS Sis.sopimuslask. DS Viites.yhdystilikirj RU Ulk.sopimuslask. DT Asiakkaat - tasaus RV Laskun siirto(lask.p DV Myyntisuor.(autom. RX Sisäinen laskutus DZ Myyntisuor.(man.) SA Muistiotositteet K1 Toim.- lasku Basware SC Käteisal.kirjaus K2 Toim.- lasku Basware SL Sopimusl.muistio K3 Toim.- lasku Basware ST Pääkirjatil.tasaus K4 Toim.- lasku Basware SU Alv-jakoajo K5 Toim.- lasku Basware WA *Tavaranluovutus(MM) K6 Toim.- lasku Basware WE *Tavaranvast.ottoMM K7 Toim.- lasku Basware WI *InventointitositeMM K8 Effica ip laskut WL *Varast.otto/toimit. K9 KRP/Kankaan alue.

238 235 Yhdistelmälaskelmat LIITE 2 TULOSLASKELMA Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus yhteensä Toimintatuotot , , , , , , , ,34 Myyntituotot , , , , , , , ,89 Maksutuotot , ,08 Tuet ja avustukset , , , , , , ,43 Muut toimintatuotot , , , , , , , ,94 Toimintakulut , , , , , , , ,14 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , , , , , ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , , , , , ,56 Muut henkilöstösivukulut , , , , , , , ,80 Palvelujen ostot , , , , , , , ,46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , , , , ,38 Avustukset , , ,25 Muut toimintakulut , , , , , , , ,81 Toimintakate , , , , , , , ,80 Verotulot , ,15 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,45 Muut rahoitustuotot , ,37 641,91 510,36 91, , ,56 Korkokulut , , ,16 Muut rahoituskulut , ,76-21,46-83,89-88,42-1, , ,94 Vuosikate , , , , , , , ,26 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,14 Suunnitelman mukaiset poistot , , , , , ,88 Ylimääräiset poistot , ,40 Arvonalentumiset ,86 0, ,86 Satunnaiset erät , , ,01 0,00 Satunnaiset tuotot 0, , , ,01 Satunnaiset kulut ,01 0, ,01 Tilikauden tulos , , , , , , , ,88 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) , ,74 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , , , , ,78

239 236 TULOSLASKELMAN ELIMINOINNIT Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus yhteensä Toimintatuotot , , , , , , , ,05 Myyntituotot , , , , , , , ,95 Maksutuotot , ,49 Tuet ja avustukset , , , ,23 Muut toimintatuotot , , , , ,38 Toimintakulut , , , , , , , ,05 Henkilöstökulut 0,00 Palkat ja palkkiot 0,00 0,00 Henkilösivukulut Eläkekulut 0,00 Muut henkilöstösivukulut , ,00 Palvelujen ostot , , , , , , , ,29 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,41 134, ,79 676,70 860,00 119, ,76 Avustukset , ,30 Muut toimintakulut , , , , , , , ,70 Toimintakate , , , , , , ,93 0,00 Verotulot 0,00 Valtionosuudet 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,77 Muut rahoitustuotot , ,56 Korkokulut , ,77 Muut rahoituskulut , ,56 Vuosikate , , , , , , ,93 0,00 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 Ylimääräiset poistot 0,00 Arvonalentumiset 0,00 Satunnaiset erät , , ,01 0,00 Satunnaiset tuotot , , ,01 Satunnaiset kulut , ,01 Tilikauden tulos , , , , , , ,94 0,00 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , , , ,94 0,00

240 237 TULOSLASKELMA ELIMINOITU Toimintatuotot ,29 Myyntituotot ,94 Maksutuotot ,59 Tuet ja avustukset ,20 Muut toimintatuotot ,56 Toimintakulut ,09 Henkilöstökulut 0,00 Palkat ja palkkiot ,88 Henkilösivukulut 0,00 Eläkekulut ,56 Muut henkilöstösivukulut ,80 Palvelujen ostot ,17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,62 Avustukset ,95 Muut toimintakulut ,11 Toimintakate ,80 Verotulot ,15 Valtionosuudet ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,68 Muut rahoitustuotot ,00 Korkokulut ,39 Muut rahoituskulut ,38 Vuosikate ,26 Poistot ja arvonalentumiset ,14 Suunnitelman mukaiset poistot ,88 Muut lisäpoistot ,40 Arvonalentumiset ,86 Satunnaiset erät 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 Tilikauden tulos ,88 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) ,74 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,78

241 238 RAHOITUSLASKELMA Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä Vuosikate , , , , , , , ,26 Satunnaiset erät , , ,01 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,61 0, , ,50 Toiminnan rahavirta , , , , , , , ,76 Investointimenot , , , , , ,45 Rahoitusosuudet invest.menoihin , , , ,00 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot , ,77 0, , ,06 Investointien rahavirta , ,87 0, ,81 0, , , ,39 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , , , , ,63 Antolainasaamisten lisäys ,00 0, ,00 Antolainasaamisten vähennys , ,95 Antolainauksen muutokset ,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,95 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,61 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,18 Lainakannan muutokset ,57 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,57 Oman pääoman muutokset 0, ,24 0, ,24 Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset , , , ,63 Vaihto-omaisuuden muutos ,70 0, ,56 0, ,86 Saamisten muutos , , , , , , , ,94 Korottomien velkojen muutos , , , , , , , ,43 Muut maksuvalmiuden muutokset , , , , , , , ,02 Rahoituksen rahavirta , , , , , , , ,30 Rahavarojen muutos ,67 0,00 0,00 0,00 0,00-200,00 0, ,67 Rahavarat ,97 20,00 0, ,97 Rahavarat ,30 20,00 200, ,30 Rahavarojen muutos ,67 0,00 0,00 0,00 0,00-200,00 0, ,67

242 239 RAHOITUSLASKELMAN 2013 ELIMINOINNIT Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä Vuosikate 0,00 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 Toiminnan rahavirta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet invest.menoihin 0,00 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot ,24 0, ,24 Investointien rahavirta ,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,24 Toiminnan ja investointien rahavirta ,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,24 Antolainasaamisten lisäys 0,00 Antolainasaamisten vähennys 0,00 Antolainauksen muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Lainakannan muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset , ,24 Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 Saamisten muutos 0,00 0,00 Korottomienvelkojen muutos 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta 0, ,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,24 Rahavarojen muutos , ,24 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00

243 240 RAHOITUSLASKELMA 2013 ELIMINOITU Vuosikate ,26 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,50 Toiminnan rahavirta ,76 Investointimenot ,45 Rahoitusosuudet invest.menoihin ,00 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot ,82 Investointien rahavirta ,63 Toiminnan ja investointien rahavirta ,87 Antolainasaamisten lisäys ,00 Antolainasaamisten vähennys ,95 Antolainauksen muutokset ,95 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,61 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,18 Lainakannan muutokset ,57 Oman pääoman muutokset 0,00 Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset ,63 Vaihto-omaisuuden muutos ,86 Saamisten muutos ,94 Korottomienvelkojen muutos ,43 Muut maksuvalmiuden muutokset ,02 Rahoituksen rahavirta ,54 Rahavarojen muutos ,67 Rahavarat ,97 Rahavarat ,30 Rahavarojen muutos ,67

244 241 Tase Kaupunki Tilapalvelu Työterveys PelastuslaitosKylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,78 0, ,22 0, , , , 00 Aineettomat hyödykkeet , ,51 0,00 0,00 0,00 0, , ,45 Aineettomat oikeudet ,77 0, , ,65 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,80 Aineelliset hyödykkeet , ,74 0, ,22 0, ,41 0, ,69 Maa- ja vesialueet ,72 0, ,72 Rakennukset , , ,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,10 Koneet ja kalusto , , , , ,15 Muu aineelliset hyödykkeet , ,04 Enakkomaksut ja kesken , , ,00 0, ,65 eräiset hankinnat Sijoitukset , ,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,86 Osakkeet ja osuudet , , ,43 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,88 Muut lainasaamiset , ,07 Muut saamiset , , ,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT ,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,31 Valtion toimeksiannot , ,34 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,97 Muut toimeksiantojen varat 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , , , , , , ,02 Vaihto-omaisuus ,48 0,00 0,00 0,00 0, ,52 0, ,00 Aineet ja tarvikkeet ,23 0, , ,75 Muu vaihto-omaisuus , ,25 Saamiset , , , , , , , ,05 Pitkäaikaiset saamiset , , ,41 0, , ,03 0, ,02 Myyntisaamiset , , ,75 Lainasaamiset , ,73 Muut saamiset , , ,28 Siirtosaamiset , , , ,26 Lyhytaikaiset saamiset , , , , , , , ,03 Myyntisaamiset , , , , , , , ,41 Lainasaamiset , ,57 Muut saamiset , , , , , , , ,11 Siirtosaamiset , , , , , , , ,94 Rahat ja pankkisaamiset ,97 0,00 20,00 0, ,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , , , , ,33

245 242 Tase Kaupunki Tilapalvelu Työterveys PelastuslaitosKylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , , , , , , , ,05 Peruspääoma , , , ,73 Muut omat rahastot , ,86 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä , , , , , , , ,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , , , , ,78 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,84 VARAUKSET 0,00 Poistoero , ,84 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET ,04 0,00 0,00 0,00 0, ,78 0, ,82 Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , , ,82 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,85 0, ,98 0,00 0,00 0, ,73 Valtion toimeksiannot , ,13 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,59 Muut toimeksiantojen pääomat , , ,98 0, ,01 VIERAS PÄÄOMA , , , , , , , ,89 Pitkäaikainen , ,55 0, ,48 0,00 0,00 0, ,26 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,95 Lainat julkisyhteisöiltä , , ,69 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , , , ,36 Siirtovelat , ,26 Lyhytaikainen , , , , , , , ,63 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,99 Lainat julkisyhteisöiltä , ,93 Lainat muilta luotonantajilta , ,58 Saadut ennakot , ,48 Ostovelat , , , , , , , ,31 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , , , , , , , ,37 Siirtovelat , , , , , , , ,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , , , , ,33

246 243 Tase Eliminoinnit Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT ,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,16 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Maa- ja vesialueet 0,00 Rakennukset 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 Koneet ja kalustoo 0,00 Muu aineelliset hyödykkeet 0,00 Enakkomaksut ja kesken 0,00 eräiset hankinnat 0,00 Sijoitukset ,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,16 Osakkeet ja osuudet , ,16 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 Muut lainasaamiset 0,00 Muut saamiset 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,00 Muut toimeksiantojen varat 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , , , , , , ,99 Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet 0,00 Muu vaihto-omaisuus 0,00 Saamiset , , , , , , , ,99 Pitkäaikaiset saamiset ,73 0, ,41 0, , ,03 0, ,99 Myyntisaamiset 0,00 Lainasaamiset , ,73 Muut saamiset 0,00 Siirtosaamiset , , , ,26 Lyhytaikaiset saamiset , , , , , , ,79 0,00 Myyntisaamiset 0,00 Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset , , , , , , ,79 0,00 Siirtosaamiset 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , , , , ,15

247 244 Tase Eliminoinnit Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA ,54 0,00 0,00 0, ,62 0, ,16 Peruspääoma , , ,16 Muut omat rahastot 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 0,00 VARAUKSET 0,00 Poistoero 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAK 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Eläkevaraukset 0,00 Muut pakolliset varaukset 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,00 Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 VIERAS PÄÄOMA ,26 0,00 0, ,73 0,00 0,00 0, ,99 Pitkäaikainen ,26 0, ,73 0,00 0, ,99 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,73 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 0,00 Siirtovelat , ,26 Lyhytaikainen 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot 0,00 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,54 0, ,73 0, ,62 0, ,15

248 245 Eliminoitu tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT ,84 Aineettomat hyödykkeet ,45 Aineettomat oikeudet ,65 Muut pitkävaikutteiset menot ,80 Aineelliset hyödykkeet ,69 Maa- ja vesialueet ,72 Rakennukset ,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,10 Koneet ja kalustoo ,15 Muu aineelliset hyödykkeet ,04 Enakkomaksut ja kesken ,65 eräiset hankinnat 0,00 Sijoitukset ,70 Osakkeet ja osuudet ,27 Joukkovelkakirjalainasaamiset ,88 Muut lainasaamiset ,07 Muut saamiset ,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT ,31 Valtion toimeksiannot ,34 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet ,97 Muut toimeksiantojen varat 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,03 Vaihto-omaisuus ,00 Aineet ja tarvikkeet ,75 Muu vaihto-omaisuus ,25 Saamiset ,06 Pitkäaikaiset saamiset ,03 Myyntisaamiset ,75 Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset ,28 Siirtosaamiset 0,00 Lyhytaikaiset saamiset ,03 Myyntisaamiset ,41 Lainasaamiset ,57 Muut saamiset ,11 Siirtosaamiset ,94 Rahat ja pankkisaamiset ,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA ,89 Peruspääoma ,57 Muut omat rahastot ,86 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,78 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET ,84 VARAUKSET 0,00 Poistoero ,84 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET ,82 Eläkevaraukset ,00 Muut pakolliset varaukset ,82 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT ,73 Valtion toimeksiannot ,13 Lahjoitusrahastojen pääomat ,59 Muut toimeksiantojen pääomat ,01 VIERAS PÄÄOMA ,90 Pitkäaikainen ,27 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,95 Lainat julkisyhteisöiltä ,96 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat ,36 Siirtovelat 0,00 Lyhytaikainen ,63 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,99 Lainat julkisyhteisöiltä ,93 Lainat muilta luotonantajilta ,58 Saadut ennakot ,48 Ostovelat ,31 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat ,37 Siirtovelat ,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,18

249 246 LIITE 3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstötyön vuosi Henkilöstömäärä ja rakenne 2.1 Vakituinen henkilöstö 2.2 Määräaikainen henkilöstö ja sijaiset 2.2 Henkilöstön profiili 3 Henkilöstön vaihtuvuus 3.1 Henkilöstöpoistuma ja eläköityminen 4 Terveysperusteiset poissaolot ja sairastavuus 4.1 Sairauspoissaolot 4.2 Ammatillinen kuntoutus 4.3 Työtapaturmat ja uhkatilanteet 4.4 Työyhteisöjen riskienkartoitus 4.5 Työterveyshuollon palvelut 5 Osaamisen kehittäminen 5.1 Kohti ennakoivampaa osaamisen kehittämistä 5.2 Osaamislähtöiset kehityskeskustelut esimiehen työkaluksi osaamisen hallintaan 5.3 Sisäinen liikkuvuus osaamisen kehittämisen työkaluksi 5.4 SAP toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä laajennettiin mittavilla käyttäjäkoulutuksilla 5.5 Osaamisen kehittämisen räätälöity tuki esimiehille ja työyhteisöille 5.6 Esimiesinfoista tietoa ajankohtaisista henkilöstöjohtamisen teemoista 5.7 Uudet henkilöstöedut käyttöön 6 Työvoimakustannukset 6.1 Henkilöstökustannukset ja maksetut palkat ja palkkiot 6.2 Palkkaus sopimusaloittain 7 Yhteistoiminta

250 247 1 HENKILÖSTÖTYÖN VUOSI 2013 Vuoden 2013 alku sisälsi kohtuullisen suuria muutoksia hallinnon tehtävien järjestelyissä. Kuntajakosopimuksessa viitoitettu Uuden sukupolven organisaation tai tuttavallisemmin USO:n mukainen organisoituminen tehtiin tuolloin käytännössä. Esimerkiksi henkilöstötyöhön saatiin lisävoimaa kokoamalla kaikki henkilöstötyötä tekevät työntekijät saman hallinnollisen yksikön alle. Toimintaa tehtiin viiden pääprosessin voimin kahdessa fyysisessä työyksikössä. Ensimmäinen vuosi on tätä kirjoitettaessa takana ja omasta mielestäni pystyimme vastaamaan tarpeisiin ja toiveisiin varsin hyvin. Oman näkemykseni mukaan yhteisissä tiloissa toimiminen tuo varsin paljon lisäarvoja ja käytännön helppoutta työhön. Sama positiivinen vire koskettaa myös muuta palvelujen ja hallintojen uutta organisoitumista. Kuntapuolellakaan emme lepää paikoillamme pitkään ja uudet mallit ovat kehitteillä. Muutoin kulunut vuosi sujui tutuissa ja turvallisissa teemoissa. Koko organisaation tasolla työlistalla ovat olleet talouden ja palvelujen tasapainotusohjelma, jossa keskeisessä roolissa on ollut kaupunginhallituksen nimeämä taloustoimikunta. Tulevaisuuden elinvoimaa on rakennettu kaupunginhallituksen nimeämän kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän avulla. Jyväskylä on ollut mukana Valtiovarainministeriön määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä yhdessä kahdeksan keskisuomalaisen kunnan kanssa, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset, Kankaan alueen kehittäminen, Uusi sairaala -hanke, nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu jne. ovat esimerkkejä kaupungin strategisista kehittämishankkeista. Kaikkien tärkein työ eli kuntalaisten parissa tehtävä perustyö saa myös kiitoksen. Tilinpäätös ja erilaiset palvelujen laatua selvittävät tutkimukset osoittavat, että hyvää työtä on tehty ja suunta näyttää oikealle. Terveisin, Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

251 248 2 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärällä kuvataan Jyväskylän kaupungin palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä Kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden lopussa yhteensä työntekijää, joista vakituisessa ja 280 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Jyväskylän kaupungin henkilöstön rekrytointia ohjaa kaupungin yhteinen henkilöstösuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä palvelukokonaisuuksien kanssa talous- ja henkilöstöyksikön avulla. Henkilöstösuunnittelua on ohjannut määrällinen talouden tasapainottamiseen tähtäävä henkilöstösuunnittelu, joka on henkilöstömäärää vähentävä. Palvelutarpeet, organisaatiorakenteen muutokset sekä talouden heikentyminen vuona 2013 ovat edellyttäneet toimenpiteitä, joissa henkilöstösuunnittelun palvelualuekohtaisen suunnittelun tavoitteena on ollut tarkka mitoitus, kohdentaminen sekä uudelleen sijoittaminen terveydellisin sekä osaamisperustein. 2.1 Vakituinen henkilöstö Kuvio 1 Vakituisen henkilöstön määrä palvelukokonaisuuksittain Kaupungin vakituinen henkilöstö on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna kahdeksalla työntekijällä yhteensä. Vakituisen henkilöstön mitoitus peruspalveluissa nykyisellä palvelurakenteella on lähes vakio. Henkilöstöpoistuma vuonna 2013 oli yhteensä 344 henkilöä ja tilalle rekrytoitiin 336 työntekijää. Rekrytointeja ohjaa täyttölupamenettely, jossa arvioidaan jokaisen tehtävän perusteet. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä liikelaitoksissa. Liikelaitoksissa henkilöstöpoistuma on ollut suurinta Altekin alueiden hoidossa, Talouskeskuksessa sekä Työterveys Aallossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärän kasvu on johtunut palvelutarpeen kasvusta ja avointen terveydenhuollon virkojen täyttämisestä. Sosiaalipal-

252 249 veluissa lastensuojelun oman toiminnan kehittäminen on lisännyt henkilöstömäärää. Kasvun ja oppimisen henkilöstömäärä on pysynyt lähes samana perusopetuksen oppilasmäärän ja päivähoidossa olevien lasten määrän pysyessä ennallaan. Kuvio 2 Vakituisen henkilöstön määrä liikelaitoksittain 2.2 Määräaikainen henkilöstö ja sijaiset Sijaisten käyttö väheni edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä perusopetuksen ohjeistuksen myötä. Vuonna 2013 sijaisia käytettiin keskimäärin 100 henkilötyövuoden verran vähemmän kuukaudessa kuin edellisenä vuonna.

253 250 Kuvio 3 Koko kaupungin sijaisten määrä henkilötyövuosina Keskitetyn sijaisvälityksen kautta vastaanotettiin esimiehiltä yhteensä 660 sijaispyyntöä, joista saatiin täytettyä 438 kpl. Suurimmat ammattiryhmät koostuvat sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Eniten sijaisvälitystä käyttivät kotihoito, terveyskeskussairaalat, päivähoito ja palveluasumisen yksiköt. Sijaisrekrytoinnissa haastateltiin vuoden aikana 257 sijaisehdokasta. Sijaisten käyttö on laajinta hoito- ja hoivatyössä kesälomakauden aikana. Sijaisten käyttö on vähentynyt eniten vanhus- ja vammaispalveluissa prosessien kehittämisen, varahenkilöstön vakiintumisen sekä asiakaspaikkojen vähentämisen myötä. Peruspalveluissa on laadittu ohjeistukset lyhytaikaisten sijaisten käyttöön siten, että vuoden aikana sijaisuudet hoidettiin työtehtäviä jakamalla ja uudelleen järjestelyin. Määräaikaista henkilöstöä kaupungilla työskenteli vuoden 2013 aikana keskimäärin 200 henkilötyövuotta kuukaudessa. Määräaikaista henkilöstöä työskentelee pääosin erilaisissa projekteissa, hankkeissa tai avoimen tehtävän hoitajana. Työllistettyjä kaupungilla työskenteli yhteensä 152 henkilöä eniten kasvun ja oppimisen palveluissa. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki tarjosi koululaisille ja opiskelijoille yhteensä 346 kesätyöpaikkaa. Tehtävistä arvottiin 100 kahden viikon mittaista kesätyötä peruskoulun päättäneiden nuorten kesken. Järjestelmän kautta vastaanotettiin yli hakemusta.

254 251 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Tilanne Taulukko 1 Jyväskylän kaupungin henkilöstö 2013 Sivutoim. vakituiset Sivutoim. määräaik Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Sijaiset Työllistetyt Konsernihallinto ja kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset 0 Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus Henkilöstö yhteensä Henkilöstön rekrytoinnit vakituisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin suunnitellaan henkilöstö- ja taloussuunnittelun mukaisesti jokaiselle talousarviokaudelle ennakoiden palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutoksia. Toiminnassa on siirrytty organisaatiouudistuksen myötä keskitetympään toimintamalliin, jossa rekrytoinnit suunnitellaan yhdessä esimiesten kanssa tavoitteena tehostaa toimintatapaa sekä helpottaa esimiestyötä. Vuoden 2013 aikana julkaistiin lähes 400 työpaikkailmoitusta sisäisiin ja ulkoisiin rekrytointeihin. Rekrytoinnissa siirryttiin käyttämään KuntaRekry-järjestelmää. 2.3 Henkilöstön profiili Jyväskylän kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä on vuonna vuotta, sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä on noin kymmenen vuotta alempi. Henkilöstöstä 80 % on naisia ja heidän keski-ikänsä on vuotta korkeampi kuin miesten. Keskimääräinen palvelusaika on 14,5 vuotta ja osa-aikaisesti työtä tekee 12 % työntekijöistä. Vakituinen henkilöstö 2013 Miehet Naiset Yhteensä Sukupuoli 20 % 80 % 100 % Keski-ikä 46 v. 47 v. 46 v. Palvelusaika 14,1 v. 14,6 v. 14,5 v. Suurin ikäryhmä v v v. Osa-aikaisia vakituisista 6 % 14 % 12 % * Osa-aikaisuus raportoitu työllistymisaste-%:n perusteella Taulukko 2 Vakituisen henkilöstön profiili

255 252 3 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS 3.1 Henkilöstöpoistuma ja eläköityminen Jyväskylän kaupungin palveluksesta poistui yhteensä 344 työntekijää ja suurin syy oli eläkkeelle jääminen. Vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 185 työntekijää ja palvelussuhteesta eronneita oli 140 työntekijää. Keskimääräinen eläköitymisikä vanhuuseläkkeen perusteella oli 62,5 vuotta vuonna Varhennettuihin eläkeratkaisuihin päädyttiin edellisvuotta harvemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 30 henkilöä vuoden 2012 määrän ollessa 36 työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 58,8 vuoden iässä. Yli 65-vuotiaista työuraansa jatkoi vuonna työntekijää. Kuvio 4 Päättyneet palvelussuhteet palvelukokonaisuuksittain Kuvio 5 Päättyneet palvelussuhteet liikelaitoksittain

256 253 Vakituisessa palvelussuhteessa olevien kaupungin työntekijöiden lähtövaihtuvuus oli erittäin vähäistä. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan vuoden aikana päättyneitä palvelussuhteita suhteutettuna edelliseen vuoteen, johon lasketaan eläkepoistuman lisäksi myös muutoin päättyneet palvelussuhteet. Lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 5,3 %. Tulovaihtuvuudella tarkoitetaan rekrytointien määrää vuoden aikana suhteutettuna edelliseen vuoteen. Vuoden aikana kaupungille rekrytoitiin yhteensä 288 työntekijää ja vakinaistettiin 48 määräaikaisen työntekijän palvelussuhde. Tulovaihtuvuus oli yhteensä 5,2 % ja näin ollen henkilöstöpoistumaa käytettiin vuoden 2013 aikana marginaalisesti. Vakituisen henkilöstön kokonaismäärä vähentyi kahdeksalla työntekijällä, kun poistumasta on vähennetty uudet rekrytoidut työntekijät. VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2011 TP 2012 TP 2013 MUUTOS Konsernihallinto ja kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus Henkilöstö yhteensä Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: + Henkilöstön lisäys yht Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt Jyte Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaup.org. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle Röntgenin siirto ksshp:lle JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus -11 Muutos ed. vuoteen * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Taulukko 3 Vakituisen henkilöstön muutos palvelukokonaisuuksittain ja liikelaitoksittain

257 254 4 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT JA SAIRASTAVUUS 4.1 Sairauspoissaolot Sairausloman perusteena ovat työkykyä haittaavat sairaudet, jotka jaetaan keston perusteella lyhyisiin ja pitkiin sairauslomiin. Lyhyet sairauslomat ovat tilapäisiä, kun taas pitkän sairausloman tarpeen arvioi työterveyshuolto. Jyväskylässä on käytössä työkyvyn hallintamalli, jossa määritellään toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi, varhaisesta välittämisestä, sairauspoissaolojen seurannasta ja toimenpiteistä sekä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet. Sairastavuuden vähentämiseksi on esimieskoulutuksen sekä työntekijöiden ja esimiesten neuvontaa lisäämällä panostettu sairausloman syihin ja toimenpiteiden käynnistämiseen välittömästi, kun työkykyisyyteen tulee muutosta. Sairauspoissaolot vähenivät edelleen edelliseen vuoteen verrattua. Vakituisen henkilöstön lukumäärään suhteutetut sairauspäivät olivat 14,6 päivää/hlö. Yhteensä sairauslomapäiviä oli vuonna Kuvio 6 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot palvelukokonaisuuksittain Myönteinen kehitys on jatkunut myös sairauslomien lyhentymisessä. Pidemmän sairausloman alkaessa ja sen aikana on syytä selvittää toipumista ja työkyvyn palautumista tukevat mahdollisuudet. Työkyvyn hallintamallilla, jossa työntekijä, esimies ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat järjestelyistä työhön palatessa, voidaan merkittävästi lyhentää sairauslomien kestoa. Työterveyshuoltolain sekä sairausvakuutuslain nojalla työnantaja käynnistää toimenpiteet viimeistään sairausloman kestettyä 30 päivää.

258 255 Vuoden 2013 aikana yli kahden viikon sairauslomissa on tapahtunut myös muutosta myönteiseen suuntaan. Pv/hlö Kaupunki yht. 1-3 pv 2,6 2, pv 4,3 4, pv 5,5 5,2 yli 60 pv 3,1 2,5 Taulukko 4 Sairauspoissaolot keston mukaan pv/hlö 4.2 Työtapaturmat Työtapaturmien sekä työmatkatapaturmien aiheuttamissa poissaolopäivissä syntyy tilastollinen ajallinen viive, koska näistä tapahtumista syntyviä poissaoloja korvataan usein seuraavan vuoden puolelle. Näiden tapaturmien aiheuttamat poissaolot olivat vuonna 2013 yhteensä 2359 päivää tammikuun tilanteen mukaisesti. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupungilla maksettiin korvausta yhteensä 20 ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä. Vakuutusyhtiö OP-Pohjolan mukaan maksussa olleita työpaikkatapaturmia oli vuonna 2013 yhteensä 348 kappaletta. Näistä osa on aiemmin sattuneita tapaturmia ja työpaikkatapaturmista maksetut korvaukset vuonna 2013 olivat yhteensä euroa. Maksussa olleita työmatkatapaturmia oli vuonna 2013 yhteensä 144 kappaletta. Näistä osa on aiemmin sattuneita tapaturmia. Työmatkatapaturmista maksetut korvaukset vuonna 2013 olivat yhteensä euroa Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat vuosina k p l Työmatkatapaturmat Työtapaturmat Kuvio 7 Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat Ammatillinen kuntoutus ja uudelleen sijoittumien Henkilöstön uudelleensijoittamista tehdään sisäisin siirroin ja erityisesti aktiivisen tuen prosessien toimenpitein. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea yksitäistä työntekijää, työyhteisöjä ja esimiestä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on alentunut terveydellisistä syistä. Tukitoimet voivat olla työjärjestelyjä työpaikalla, osa-aikatyöratkaisuja, räätälöityä tukea palatessa pitkältä sairauslomalta työhön, työkokeiluja omassa tai uudessa työssä tai sijoittumista kokonaan uuteen työtehtävään kaupungilla. Vuoden 2013 aikana ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein aktivoitiin yh-

259 256 teensä 153 kaupungin vakituista työntekijää, työterveysneuvotteluita järjestettiin yhteensä 172, työpaikkaneuvotteluita 51, asiakastapaamisia 118 sekä neuvontapalveluja yhteensä 700 esimiehelle tai asiakkaalle. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet 2013 Neuvonta/viestintä 67 % Työterveyden neuvottelu 17 % Työpaikkaneuvottelu 5 % Asiakastapaamiset 11 % Kuvio 8 Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet 2013 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen avulla voidaan hallita työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Terveydellisien perustein toteutettu uudelleensijoitus alentaa korkeita varhaiseläkemaksuja, eläkemenoperusteisia maksuja sekä vähentää sairauspoissaoloista ja sijaiskuluista aiheuttavia kustannuksia. Vuoden 2013 aikana ammatillisen kuntoutuksen perusteella työjärjestelyin tai uudelleen sijoituksen perusteella 72 työntekijää jatkoi työssä ja 32 työntekijää tekee osa-aikaista työtä. Ammatilllinen kuntoutus - ratkaisut v Kuvio 9 Ammatillisen kuntoutuksen asiakasratkaisut

260 257 Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita rahoituksen järjestämisessä ovat Keva, Kela ja Jyväskylän kaupungin käyttämä tapaturmavakuutusyhtiö. Työkokeilun rahoitusratkaisuja on Jyväskylän kaupungin työntekijöille tehty vuonna 2013 yhteensä 55 henkilölle, joiden keski-ikä on 46,7 vuotta. 60 Kevan rahoittamat työkokeilut Työkokeilu Kuvio 10 Kevan rahoittamat työkokeilut Toiminnallisten riskien arviointi 2013 Kaikkia Jyväskylän kaupungin työyhteisöjä koskeva toiminnallisten riskien arviointi toteutettiin välisenä aikana Webropol-kyselynä. Vastauksia saatiin 439 kpl, joka on noin 70 % työyhteisöistä. Työyhteisön perustehtävä ja keskeiset tavoitteet tunnetaan työyksiköissä varsin hyvin, työyhteisö toimii vuorovaikutteisesti ja tehtävien suorittamiseen saa tarvitessaan tukea, vastuut ja velvollisuudet ovat selkeästi jaettu, työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja tietoa koko kaupunkia ja omaa työyhteisöä koskien on helposti saatavilla. Kehitettävää kyselyn mukaan on työyhteisötason perehdyttämissuunnitelmissa, työolosuhteissa ja työympäristössä, työtilojen siivoustasossa, suunniteltujen korjaustoimenpiteiden toteuttamisaikatauluissa, poikkeustilanteisiin varautumisessa, fyysisen uhan sekä työkuormituksen hallinnassa. Edelleen on haasteita kaupungin yhteistoimintajärjestelmän roolin ja tehtävien tunnistamisessa. 4.4 Uhkatilanne- ja läheltä piti -raportit oli toinen kokonainen kalenterivuosi nykymuotoisen, sähköisesti täytettävän ja lähetettävän ilmoitusmenettelyn osalta. Tällä menetelmällä on haluttu tehdä asioista ilmoittaminen mahdollisimman helpoksi ja ajantasaiseksi. Ilmoitukset tulevat suoraan työsuojeluvaltuutetuille ja työturvallisuuspäällikölle. Ilmoituksia tuli kuluvan vuoden aikana yhteensä 777 kappaletta (558 vuonna 2012) ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 219 ilmoituksen verran eli lähes 40 prosenttia. Huolestuttavan kasvun taustalla on aikaisempaa parempi ilmoittamiskäytäntö ja asian tehokas viestintä, mutta myös laa-

261 258 jemmin työelämässä ilmenevä ihmisten käyttäytymisen muutos. Yhä useampi työntekijä joutuu tekemisiin aggressiivisesti käyttäytyvien asiakkaiden ja henkilöiden kanssa. Työpaikkojen turvallisuus ja siihen liittyvät suunnitelmat, tekniset ratkaisut, turvallisuusjärjestelyt ja asianmukainen koulutus ovat nousseet voimakkaasti esille myös viime vuosien työpaikkatarkastuksissa. 4.5 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tärkeimpänä toiminnallisena tavoitteena oli tukea organisaatiota työhyvinvoinnin edistämisessä ja terveysriskien torjunnassa. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentämisen osalta onnistuttiin hyvin. Sairastavuuden kokonaismäärä jatkoi vuonna 2012 alkanutta laskuaan, myös varhennettuihin eläkeratkaisuihin päädyttiin edellisvuotta harvemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 30 henkilöä vuoden 2012 määrän ollessa 36 työntekijää. Työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutosten johdosta vuonna 2013 valmisteltiin uusia käytäntöjä henkilöstön työkyvyn johtamiseen. Lakimuutosten tavoitteena on ohjata esimiehiä ja työntekijöitä etsimään ratkaisuja välttää tai lyhentää työkyvyttömyyttä. Myös työterveyshuollolle tuli lakimuutosten myötä aiempaa selvempi rooli henkilöstön terveydentilan ylläpitämisestä vastaavana koordinaattorina. Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaupungin esimiehille useita tilaisuuksia, joiden tavoitteena oli löytää uusia näkökulmia sisäilmastoon liittyvän kokonaisuuden hallintaan. Koulutuksissa esiteltiin, aiemmin vahvasti rakennustekniikkaan painottuneen keskustelun rinnalla, sisäilmastoon liittyviä asioita terveydenhoidon, henkilöstöjohtamisen sekä asiakasvastuuta korostavan ympäristöterveydenhuollon näkökulmista. Vuosi 2013 oli työterveyshuollon palvelujen näkökulmasta sikäli poikkeuksellinen, että hyväksyttyä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa muutettiin kesken toimintakauden. Muutos johtui alkuvuoden aikana havaitusta työterveyshuollon palveluille kohdennetun talousarvion määrärahan vakavasta ylitysuhkasta. Yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa käsitellyssä muutoksessa palvelut sopeutettiin loppuvuoden osalta niin, ettei määräraha ylity. Tavoitteessa onnistuttiin. Määrärahan ylittymisen uhka oli seurausta käynnissä olevasta työterveyshuollon palveluiden sisällöllisestä muutoksesta. Muutokset työterveyshuolto- sekä sairausvakuutuslaissa toivat työterveyshuollon asiantuntijoille uusia lakisääteisiä velvoitteita, jotka aiheuttivat päällekkäisyyttä ja ylikuormitusta vanhan toimintamallin säilyessä ennallaan. Loppuvuoden aikana valmisteltiin vuoden 2014 alusta voimaanastunut työterveyshuollon palveluiden uudistus, jossa työterveyden rooli keskittyy aiempaa enemmän henkilöstön työkyvyn tukemiseen. Työterveyshuollon palvelut kustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä ,17 euroa, joista lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat ,32 euroa ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannukset ,12 euroa. Lakisääteisen työterveyshuollon palvelut ovat koko henkilöstön käytössä heti työsuhteen alusta alkaen ja sairaanhoidon palvelujen piirissä yhden vuoden yhtäjaksoisen palvelun jälkeen.

262 259 5 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 5.1 Kohti ennakoivampaa osaamisen kehittämistä Vuonna 2013 jatkettiin ennakoivan osaamisen kehittämisen ja henkilöstösuunnittelun kehittämistyötä. Tavoitteena on kytkeä talous-, toiminta- ja henkilöstösuunnittelu entistä tiiviimmin yhteen. Talousarvioprosessiin kytketyn laadullisen henkilöstösuunnitteluosion sisältöä täsmennettiin. Palvelukokonaisuudet kuvasivat talousarvion laadullisessa henkilöstösuunnitteluosiossa kolme tärkeintä osaamisen kehittämiskohdettaan ja ne henkilöstöryhmät, joihin kehittäminen kohdistuu. Lisäksi samassa osiossa kuvattiin mahdollinen tuen tarve henkilöstöyksiköstä ja sisäisen liikkuvuuden tarpeet. Esimiehille tarjottiin tukea henkilöstösuunnitteluun henkilöstöyksikön oman valmennusohjelman avulla. Sisäisellä valmennusohjelmalla valmennettiin esimiehet käyttämään osaamislähtöistä henkilöstösuunnittelua ennakoinnin ja arjen johtamisen työkaluna. Henkilöstöyksikkö tilasi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kartoituksen esimiesten laadullisen, osaamislähtöisen henkilöstösuunnittelun tuen tarpeista. Anni Puttosen pro gradu - tutkielma Laadullinen henkilöstösuunnittelu esimiesten puheessa Kuntaorganisaation esimiesten laadulliselle henkilöstösuunnittelulle tuottamien merkitysten tulkinta diskurssianalyysin keinoin valmistui keväällä Henkilöstösuunnittelun ja osaamisen kehittämisen ennakoinnilla talousarvioprosessissa valmistauduttiin myös uuden osaamisen kehittämisen lainsäädännön vaatimuksiin. Säädösten mukaista toimintaa tukemaan laadittiin osaamisen kehittämisen toimintamalli, jossa on käytännönläheiset osiot osaamistarpeiden määrittämiselle, osaamisen analysoinnille, kehittämiselle ja toimenpiteiden arvioinnille. Mallin työstämiseen osallistui myös vuoden 2013 aikana koottu koko kaupungin yhteinen osaamispääomaverkosto, jossa on edustajia kaikista palvelukokonaisuuksista ja vastuualueilta. Toimintamallin tavoitteena on tarjota esimiehille selkeä, muun toiminnan kehittämiseen niveltyvä tapa osaamisen suunnitelmalliseen johtamiseen. Toimintamalli pilotoitiin Keski-Suomen pelastuslaitoksessa syksyllä Pelastuslaitos laati vuoden 2014 koulutussuunnitelman uuden toimintamallin pohjalta, priorisoiden koko organisaation kolme tärkeintä osaamisen kehittämisen teemaa ja niille osaamistavoitteet. Toisena uuden toimintamallin pilottina toimi kaupunkirakennepalvelut, jossa mallia käytettiin osaamistarpeiden priorisointiin. Molemmat pilotit jatkavat keväällä 2014 kriittisten osaamisten tasoa mittaavilla osaamistarvekartoituksilla sekä uudentyyppisillä osaamispainotteisilla tiimi- ja työyhteisökeskusteluilla. Uuden lainsäädännön mukainen, koko kaupungin yhteinen koulutussuunnitelma osana henkilöstösuunnitelmaa käsiteltiin kaupungin yhteistyötoimikunnassa joulukuussa Osaamislähtöiset kehityskeskustelut esimiehen työkaluksi osaamisen hallintaan Jyväskylän kaupungissa otettiin käyttöön ennakoivan osaamisen kehittämisen työkaluksi uudistetut kehityskeskustelut. Keskustelut painottuvat entistä enemmän osaamisen kehittämiseen ja niissä huomioidaan vahvemmin työyhteisö- ja tiiminäkökulma yksilönäkökulman lisäksi. Työyhteisötason osaamiskeskustelussa arvioidaan ja sovitaan yhteiset vaalittavat, kehitettävät, poistuvat ja uudet osaamistarpeet. Esimiesten käytettävissä on myös ryhmä- ja tiimitason keskustelumalli. Uuden työntekijän tulokeskusteluun laadittiin yhtenäinen pohja ja käyttöön otettiin myös lähtökeskustelu, jonka tavoitteena on koota tietoa työyhteisöstä poistuvasta osaamisesta. Johdon kehitys- ja suorituskeskustelu otetaan käyttöön tukemaan ennakoivampaa johtamista. Sen käyttöönotosta päätettiin talousarviossa vuodelle Esimiesten valmennus uuteen kehitys- ja suorituskeskustelujen toimintatapaan aloitettiin.

263 Sisäinen liikkuvuus osaamisen kehittämisen työkaluksi Jyväskylän kaupungin tavoitteena on kaupungin monipuolisen ja -alaisen osaamisen hyödyntäminen sisäisen liikkuvuuden toimintamallin avulla. Sisäinen liikkuvuus lisää osaamisen käyttöä ja hyödyntämistä yli palvelualuerajojen. Sen avulla lisätään ja laajennetaan osaamista, saadaan hyvät käytännöt kiertoon ja lisää tietoa omista osaamisresursseista kaupunkitasolla. Liikkuvuus myös lisää muutosvalmiutta. Vuoden 2013 alusta alkaen käytössä on ollut kaksi uutta sisäisen liikkuvuuden muotoa: vastavuoroinen työvaihto ja varjostus. Työvaihto on pidempiaikainen, suunnitelmallinen ammatillisen osaamisen kehittämisen muoto, jossa työntekijä siirtyy vapaaehtoisesti määräajaksi toiseen tehtävään. Varjostamalla työntekijä pääsee kurkistamaan toisen työyhteisön arkeen. Tavoitteena on, että sisäisestä liikkuvuudesta muodostuu kaupungin keskeinen osaamisen kehittämismenetelmä. 5.4 SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä laajennettiin mittavilla käyttäjäkoulutuksilla SAP-portaalin käyttöönottoprojekti jatkui vuoden 2013 aikana. Poissaolojen hakeminen ja matkalaskujen tekeminen tehostui siirtymällä paperisista poissaolopyynnöistä sähköiseen toimintatapaan. Vuoden 2013 aikana koulutettiin noin 1800 uutta SAP-portaalin käyttäjää. Yhteensä SAPportaalin käyttäjiä oli vuoden 2013 lopussa yli Esimiehiä koulutettiin SAP-tietovarastoraportoinnin käyttäjiksi (SAP BI). Esimiehet saivat koulutuksen myötä talouden ja henkilöstön seurantaan johtamista tukevia työkaluja. Sähköisen työsopimuksen pilottien esimiehet koulutettiin sähköisen, portaalialustalla toimivan työsopimuksen käyttöön. SAP-koulutustenhallinnan käyttöönoton valmistelut aloitettiin. Koulutusilmoittautumiset ja - tallennukset siirtyvät portaaliin suunnitelman mukaan vuoden aikana. Samalla kehitetään uuden lainsäädännön edellyttämää raportointia SAP itsepalveluportaalin käyttäjät Kuvio 11 SAP-portaalin käyttäjät

264 Osaamisen kehittämisen räätälöity tuki esimiehille ja työyhteisöille Palvelukokonaisuudet vastasivat pääosin itse henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvistä järjestelyistä, mutta esimiehille ja työyhteisöille annettiin tarvittaessa tukea ja konsultaatiota henkilöstön kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Koko henkilölle suunnattuja yhteisiä valmennus- ja kehittämiskokonaisuuksia olivat mm. Työhyvinvointi- ja työturvallisuuskortti -koulutukset sekä hätäensiapukoulutukset. Syksyllä 2013 harjoiteltiin uudenlaista yhteistyömuotoa Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Henkilöstöyksikkö kiersi kiertokouluna maakunnassa seitsemällä eri paloasemalla palvelussuhdeasioiden merkeissä. Oppiminen oli molemminpuolista, sillä henkilöstöyksikön väki näki pilkahduksen maakunnan alueen pelastuslaitoksen henkilöstön toiminnoista ja erityistarpeista, samalla kun käytiin yhteisesti työvuoron henkilöstön kanssa lävitse esimerkiksi työaika- ja vuosilomaasioita. Kiertokoulumallia jatketaan pelastuslaitoksen kanssa vuonna 2014 uusilla teemoilla. Esimiehenä kaupungilla -perehdytykset aloitettiin vuonna Valmennuksilla tuettiin erityisesti kaupungin uusien esimiesten siirtymistä esimiehiksi, mutta mukaan olivat tervetulleita myös kokeneet_esimiehet. Hyvän hallinnon ja päätöksenteon kokonaisuudessa teemoina olivat kunnan tehtävät ja toiminta, esimiehen sopimusosaaminen, sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä säännöt johtamisen ja ohjauksen kokonaisuudessa. Talousperehdytyksen osioissa käytiin läpi kunnan talouden kokonaisuus ja esimiehen rooli sekä tehtävät talouden hallinnassa. Viestintäperehdytyksissä käsiteltiin viestinnän perusteita. Kouluttajina kaikissa osioissa toimivat kaupungin omat asiantuntijat. Valmennuksista tallennettiin videotiivistelmät, jotka ovat kaikkien esimiesten käytössä jatkossakin. Esimiehenä kaupungilla - perehdytykset jatkuvat vuoden 2014 aikana uusilla ja tarvittaessa aikaisemmillakin teemoilla. 5.6 Esimiesinfoista tietoa ajankohtaisista henkilöstöjohtamisen teemoista Henkilöstöyksikkö aloitti vuonna 2013 vastuualuejohtajille tarkoitetut henkilöstöjohtajan aamukahvitilaisuudet, joissa käydään läpi ja keskustellaan esimiehille tärkeitä henkilöstöasioita. Vastuualuejohtajille tarkoitettujen esimiesinfotilaisuuksien materiaalit ja videot ovat kaikkien esimiestemme katsottavissa. Jyväskylän kaupungin esimiehille järjestettiin muutostukivalmennuksia syksyllä alkaneen ytprosessin yhteydessä. Kouluttajina toimivat kaupungin omat asiantuntijat. Tapaamisissa oli teemoina perustietoa yt-prosessista: lakiperusta, käytännöt ja esimiehen rooli. Lisäksi käsiteltiin esimiestyötä muutostilanteessa, esimiehen roolia muutoksen toteuttajana, muutosreaktioiden ymmärtämistä ja hallintaa sekä esimiesviestintää muutoksessa. Viimeksi mainittuja teemoja käsiteltiin pyynnöstä myös perusopetuksen johtoryhmien kehittämispäivillä syksyllä Keväällä 2013 aloitettiin kaksi kasvuryhmän nimellä säännöllisesti kokoontuvaa esimiesten vertaisvalmennusryhmää. Toisessa ryhmässä osallistujat ovat melko uusia ja toisessa kokeneempia esimiehiä. Esimiesten kasvuryhmät jatkavat kokoontumisia kevään 2014 ajan. Molempia ryhmiä ohjaa työparina kaksi psykologia. Ryhmään osallistuminen edellyttää esimiehiltä omakohtaista halua tarkastella toimintaansa esimiehenä ja sitoutumista ryhmään koko vuoden prosessin ajaksi. Tapaamisissa tarkastellaan osallistujien aitoja työtilanteita yhdessä vertaisryhmän kanssa esimerkiksi teemoista muutosten hallinta esimiehenä, arkijohtamisen luovat keinot, oma jaksaminen esimiehenä, haastavien tilanteiden ja työntekijöiden kohtaaminen tai vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen.

265 262 Esimiesten kasvuryhmien teemoilla järjestettiin pyynnöstä erillinen esimiesten kehittämispäivä myös kirjaston esimiehille syksyllä Uudet henkilöstöedut käyttöön Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön uudet henkilöstöedut ja palkitsemistuotteet. Henkilöstön muistamislahjat (50- ja 60 vuotta sekä eläkkeelle siirtyminen) muuttuivat esinelahjoista hyvinvointia ja terveellistä elämäntapaa tukeviksi palveluiksi, joissa hyödynnetään kaupungin omia liikunta- ja kulttuuripalveluja. Uuden toimintatavan myötä luovuttiin myös yksilökohtaisista vuoden työntekijä ja vuoden esimies palkitsemisista. Tilalle otettiin uusi koko kaupungin henkilöstöä koskeva palkitsemiskäytäntö, Ilmianna hyvin tehty työ. Tavoitteena on palkita ryhmiä, tiimejä ja työyhteisöjä hyvin tehdystä työstä. Ilmiantajat voivat olla esimiehiä tai porukkaan kuuluvia tai naapuriyksikön työntekijöitä. Vuoden 2013 aikana palkittiin keskenään hyvin erilaisia työyhteisöjä ja -porukoita muun muassa hyvästä fiiliksestä ja työilmapiiristä, tuloksen tekemisestä ja positiivisesta asiakaspalvelusta. Palkinnot ovat olleet yhteisiä aamiaisbrunsseja, kakkukahveja tai liikunta- ja kulttuurilippuja. Hyvää palautetta saanutta käytäntöä jatketaan vuonna Henkilöstölle järjestettiin henkilöstöetuna myös hyvinvointia ja terveellistä elämäntapaa tukevia teematapahtumia tietotiistai ja toimintatorstai nimillä. Vuoden aikana toteutettiin erilaista tekemistä, liikuntaa, askartelua ja lajikokeiluja sisältäviä tapahtumia. Henkilöstö sai kokeilla esimerkiksi islanninhevosratsatusta, erilaisia liikuntalajeja, aromaterapiaa ja käsitöitä. Yhteisen tekemisen tavoitteena oli lisätä yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia sekä antaa virikkeitä uusiin harrastuksiin.

266 263 6 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 6.1 Henkilöstökustannukset Henkilöstömenot (1000 ) TP 2012 TP 2013 Yhteensä Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos ( ) Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos (%) -0,6 % Henkilöstömenojen muutokseen vaikuttavat syyt: Sopimuskorotuksien vaikutus (1,88 %) Lomapalkkajaksotuksen muutos TP 2012-TP 2013 (-1,29 %) Eläkemenoperusteiset maksut (0,47 %) Varhaiseläkemenoperusteiset maksut (-0,18 %) -610 Vakituisen henkilöstön määrän muutokset ja palkkauksen tarkistukset (0,38 %) Sijaisten henkilöstömenot (-0,98 %) Määräaikaisten henkilöstömenot (-0,30 %) Luottamushenkilöpalkkiot (-0,10 %) -351 Muiden henkilöstömenoerien muutokset TP 2012-TP2013 (-0,22 %) Yhteensä Taulukko 5 Henkilöstökustannukset * Henkilöstömenot on esitetty sivukuluineen Vuonna 2013 henkilöstömenot olivat euroa. Henkilöstökustannukset sisältävät maksetut palkat ja palkkiot sekä sivukulut sisältäen eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Henkilöstökustannuksissa on mukana myös lomapalkkajaksotus sekä joitain eriä takautuvia palkkoja. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi takautuvat palkanoikaisut, palkkauspäätökset muun muassa vuosisidonnaisista lisistä sekä työaikakorvaukset, jotka maksetaan työaikajakson päätyttyä. Määräaikaisten henkilöstömenot sisältävät myös toimeksiantosuhteiset, sivutoimiset palomiehet sekä palkkionsaajat. Muut henkilöstömenoerät pitävät sisällään esimerkiksi työeläkemaksuja, tapaturmavakuutusmaksuja, tapaturmakorvauksia sekä maksuja vakuutusyhtiöille. Henkilöstökustannukset ovat kokonaisuudessaan (vertailukelpoinen muutos) vuoteen 2012 verrattuna euroa pienemmät. Merkittävä muutos henkilöstömenoissa vuoden 2012 tilinpäätökseen oli lomapalkkajaksotuksen muutoksen lasku. Myös sijaisten käyttö oli jokaisena kuukautena vuotta 2012 vähäisempää, esimerkiksi joulukuussa 2013 sijaisia oli 74,9 henkilötyövuotta vähemmän kuin joulukuussa Sijaisten henkilöstömenot olivat 3,3 miljoonaa euroa vuotta 2012 pienemmät. Vastaavasti myös määräaikaisten henkilöstön menot olivat aiempaa pienemmät. Palkkojen ja palkkioiden osuus ilman sivukuluja ja lomapalkkajaksotusta henkilöstökustannuksista oli euroa (vuonna 2012 palkat ja palkkiot euroa). Pelkästään palkkoja ja palkkioita tarkasteltaessa henkilöstökustannukset kasvoivat 1,8 miljoonaa euroa. Valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskorotusten vaikutus oli suurin henkilöstömenoja kasvattava tekijä, sivukuluineen yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden aikana tapahtui myös tehtävämuutoksia ja näillä oli merkitystä tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tehtävän muuttuessa olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativammaksi, muuttuu vastaavasti virka- ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti myös tehtäväkohtainen palkka. Tehtävämuutosten taustalla ovat esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestelyt sekä työtehtävien muuttuminen toimintaympäristön ja työnjakojen muutosten vuoksi.

267 264 Jyväskylän kaupungin ohjeistuksen mukaan hinnoittelemattomien ja toimistoalan tehtäväkohtaiset palkantarkistukset, henkilökohtaiset lisät, kertapalkkiot ja rekrytointilisät käsitellään ennen päätöksentekoa palkkatyöryhmässä. Palkkatyöryhmässä ovat edustettuina henkilöstöjärjestöt ja työnantaja. Työryhmän tarkoitus on varmistaa sitä, että palkkauspäätökset ovat virka- ja työehtosopimusten sekä kaupungin linjausten mukaisia ja kohtelevat henkilöstöä yhdenvertaisesti. Tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamista arvioitaessa palkkatyöryhmällä oli työkaluna voimassaoleva työn vaativuuden arviointijärjestelmää. Palkkatyöryhmä puolsi 98 henkilökohtaista lisää vuoden aikana. Vuodelle 2013 henkilökohtaisista lisistä aiheutuvat kustannukset olivat ilman sivukuluja noin euroa. Myönnetty henkilökohtainen lisä oli keskimäärin 98 euroa. Tämän lisäksi sopimuksen mukaista järjestelyerää käytettiin jonkin verran henkilökohtaisiin lisiin. Kertapalkkiota työryhmässä puollettiin 188 kappaletta. Kokonaiskustannus oli euroa ilman sivukuluja, keskimäärin kertapalkkion suuruus oli 300 euroa. Rekrytointilisiä oli palkkatyöryhmän käsittelyssä vain muutama. Tulospalkkiota (maksettiin kertapalkkiona) sai 1000 henkilöä varhaiskasvatuspalveluissa, jaettava summa oli yhteensä noin euroa, maksettu summa vaihteli päiväkodeittain saavutettujen tavoitteiden perusteella. 6.2 Palkkaus ja palkkausmuutokset sopimusaloittain Vuoden 2013 helmikuussa palkkoja korotettiin yleiskorotuksella, joka vaihteli sopimusaloittain. KVTES:n (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus), teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusaloilla korotus oli 1,46 prosenttia, opetusalalla 1,36 prosenttia ja lääkärisopimuksessa 1,3 prosenttia. Helmikuussa toteutettiin myös sopimusalakohtaiset järjestelyerät. Osassa sopimuksia rahaa kohdennettiin myös valtakunnallisesti keskitetyllä järjestelyerällä sopimusten tekstillisinä muutoksina. Järjestelyerän kohdentaminen valmisteltiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen, vastuualueiden ja liikelaitosten sekä henkilöstöyksikön kanssa. KVTES:n sopimusalalla järjestelyerä oli 0,6 prosenttia palkkasummasta (noin euroa 11 kuukaudelta ilman sivukuluja). Järjestelyerä kohdennetaan palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä työn vaativuuden arviointijärjestelmän edelleen kehittämiseen. Korotus koski esimerkiksi seuraavia ammattiryhmiä: lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat sekä erilaisissa ohjaajan tehtävissä työskentelevät. Ratkaisu perustui työn vaativuudessa kokonaisarviointiin ammattiryhmittäin. Opetusalalla järjestelyerä oli suuruudeltaan 0,3 % kuukausittaisesta palkkasummasta (noin euroa 11 kuukaudelta ilman sivukuluja). Erä kohdennettiin sekä henkilökohtaisiin lisiin että erityisesti perusopetuksen opettajien tehtäväkohtaisen palkan työn vaativuuden arvioinnin mukaisen palkkataulukon I tason erittäin maltilliseen korotukseen. Muilla sopimusaloilla henkilökohtainen lisä on ollut käytössä huomattavasti laajemmin, nyt saatiin päänavaus myös OVTES:n piiriin kuuluvilla. Teknisten sopimusalalla järjestelyerän jakamista valmisteltiin myös sopimuksen määräämässä TSkehittämistyöryhmässä. Järjestelyerä kohdennettiin pääosin palkkaryhmään II ja jossain määrin myös palkkaryhmään I, palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä työn vaativuuden arviointi järjestelmän edelleen kehittämiseen. Järjestelyerä oli suuruudeltaan 0,6 prosenttia palkkasummasta (noin euroa 11 kuukaudelta ilman sivukuluja). Lääkärisopimuksen paikallinen järjestelyerä ei koskenut Jyväskylän kaupungin lääkäreitä. Vastaavaa tasoa oleva järjestelyerä oli jaossa helmikuussa myös tuntipalkkaisten, kunnallisten muusikkojen, teatterialan muusikkojen sopimuksissa sekä helmi- ja syyskuussa teatterialan sopimuksessa. Näissä sopimuksissa henkilöstömäärä ja siten myös jaettava järjestelyerä oli pienempi.

268 265 Kuvio 12 Keskipalkat sopimusaloittain Jyväskylän kaupungissa vuosina Keskipalkkalaskentaan on otettu vakinainen täyttä työaikaa tekevä henkilöstö ja heidän koko vuoden kaikki ansiot. Palkkakustannuksissa ovat silloin mukana esimerkiksi lääkäreiden toimenpide- ja käyntipalkkiot, opetushenkilöstön ylituntipalkkiot sekä koko henkilöstön työaikakorvaukset. 6.3 Palkattomat virka- ja työvapaat Henkilöstöä kannustettiin edellisten vuosien tapaan ottamaan palkattomia virka- ja työvapaita säästösyistä myös vuonna MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS Taulukko 6 Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat palvelukokonaisuuksittain ja liikelaitoksittain vuonna 2013 Pidetyt vapaat, pv pv/hlö Säästöt, (sis. sivukulut) Konsernihallinto 420 2,5 64,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,8 263,8 Vanhus- ja vammaispalvelut 439 0,4 41,9 Kasvun ja oppimisen palvelut ,8 496,9 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 371 0,9 36,8 Kaupunkirakennepalvelut 652 3,2 86,2 Liikelaitokset Altek Aluetekniikka 267 1,6 27,6 Työterveys Aalto 136 1,6 17,1 Keski-Suomen pelastuslaitos 9 0,04 1,2 Kylän Kattaus 731 3,4 59,1 Talouskeskus 87 1,1 11,9 Tilapalvelu 35 1,2 5,9 YHTEENSÄ , ,4

269 266 Kuvio 13 Säästö palkattomista vapaista vuosina (1000 ) Vuositasolla säästösyistä pidetyistä palkattomista vapaista on kertynyt säästöä noin miljoona euroa. 7 YHTEISTOIMINTA 7.1 Yhteistoiminta ja toimenpiteet Kaupungin yhteistoimintajärjestelmä uusittiin vuoden 2013 alussa. Järjestelmä muodostuu edelleen yhdennetyn yhteistoiminnan periaatteille, joka tarkoittaa varsinaisen yhteistoiminnan ja työsuojelun sulautumista samaan toimikuntaan. Yhteistyötoimikunta muodostuu työnantajan edustuksesta, pääluottamusmiehistä, työsuojeluvaltuutetuista sekä työterveyshuollon edustuksesta. Palvelukokonaisuuksiin ja liikelaitoksiin on muodostettu vastaavilla periaatteilla ja kokoonpanoilla toimivia yhteistyöryhmiä. Yhteistyötoimikunta ja -ryhmät kokoontuvat säännönmukaisesti kerran kuukaudessa tai joka toinen kuukausi. Vuoden 2013 yhteistoimintaa sävytti vahvasti kaupunginhallituksen syykuun lopun päätös yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Syykuun lopun poikkileikkaustilanteessa talouden kokonaiskuva näytti, että korjaustarvetta on enintään 50 miljoonaa euroa ja enintään 900 henkilötyövuotta jaksotettuna vuosille Yhteistoimintaneuvottelut käytiin kaupunginjohtajan talousarvioesityksen sisällöillä ja neuvottelukutsun mukaisesti työnantajan esittämissä toimenpiteissä olivat seuraavat asiakohdat: - Palvelurakenteet, palveluverkko ja palvelut o Palvelut ja toiminta mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaisesti. Palvelurakenteiden, palveluverkkojen ja toimintamallien uudistamisessa haetaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja, jolloin palvelut tuotetaan nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Samalla uudistetaan organisaatiota, johtamisjärjestelmää, henkilöstörakenteita ja palvelussuhteiden ehtoja

270 267 - Hallinto- ja tukitoiminnot sekä organisaation johtaminen ja esimiestyö o Kaupungin hallinto- ja tukitoimintoja tuottava organisaatio arvioidaan toimintaprosessien selkeyttämiseksi. Tehtäviä vähennetään ja ne tuotetaan pienemmällä henkilöstömäärällä. Johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistetaan vastaamaan palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusia vaatimuksia. Samalla vahvistetaan kaupungin kilpailukykyä ja elinvoimaa. Syksyn yhteistoimintamenettely päätettiin marraskuussa ja prosessi siirtyi kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyihin. Prosessi jatkuu vuoden 2014 puolella.