Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari Pekka Kalliomäki

Transkriptio

1 Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari Pekka Kalliomäki

2 Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

3 Energiamääräykset 2012 Uudet energiamääräykset annettiin Ne tulevat voimaan Uudet määräykset ja ohjeet ovat: D3 Rakennusten energiatehokkuus Kokoaa kaikki energiatehokkuusvaatimukset yhteen määräysosaan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Energiatehokkuusvaatimukset siirtyvät D3:een Kumottiin C3 Rakennusten lämmöneristys, mutta sisältö siirrettiin D3:een C4 Lämmöneristys ja D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta annetaan myöhemmin

4 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet vuonna 2020 KHK-vähennys % vuoteen 2050 mennessä verrattuna 1990 Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

5 Mikä muuttuu, mikä säilyy Siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun Energiamuotojen kertoimet Keskimäärin noin 20 % tasonkiristys nykyiseen määräystasoon verrattuna Vuoden 2010 määräykset säilyvät perälautana Määräykset koskevat uudisrakentamista

6 Millaisia rakennuksia koskee? Pääsääntöisesti kaikki uudet asuinrakennukset, toimitilat, sairaalat, päiväkodit Loma-asunnot, joihin suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä Hirsitalot huomioitu erikseen Ei koske Alle 50-neliöisiä rakennuksia eikä perinteisiä kesäasuttavia mökkejä

7 Lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun Lämpöhäviöt Kokonaisenergia

8 Kokonaisenergiatarkastelu Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja - > E-luku E-luvun laskennassa huomioidaan myös rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto Lämmityksen lisäksi myös ilmanvaihto, kuluttajalaitteet, valaistus ja lämmin vesi Eri energialähteille määritetty energiamuodon kertoimet, jotka kuvastavat luonnonvarojen käyttöä E-luku = rakennukseen ostettu energia x energianmuodon kerroin

9 E-luku lasketaan standardikäytöllä Aivan kuten autojen kulutustestissä, kaasujalan paino ei vaikuta E-lukuun, vaan kulutus lasketaan ko. rakennukselle tyypillisellä käytölle nk. standardikäytölle

10 Miksi energiamuodolle kerroin? Erilaisia energialähteitä, joista osa suoraan rakennuksessa hyödynnettävässä muodossa, toiset taas esim. poltetaan rakennuksessa lämmöksi

11 Primäärienergia kuvaa luonnonvarojen käyttöä Primäärienergia on jalostamatonta luonnon energiaa (vesivoima, tuuli, maalämpö, auringon säteily, uraani, hiili, turve, puu, maakaasu, öljy jne.) Primäärienergiakertoimet vaihtelevat eri energiamuodoille Primäärienergia Rakennus + 21 c

12 Energiamuodon kerroin perustuu primäärienergiakertoimeen Rakennusten energiamääräyksillä ohjataan energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä kautta päästöjen pienenemiseen. Energiantuotannon päästöjä ohjataan suoraan päästökaupalla. Päästöpohjaiset kertoimet eivät toimisi rakentamisen energiatehokkuuden ohjauksessa, koska ne eivät ohjaa rakennusten energiankäytön vähentämiseen. Tyypillisesti Euroopassa rakentamisen ohjauksessa käytettävät energiamuodon kertoimet ovat primäärienergiaan pohjautuvia kertoimia

13 Oikea energiamuoto oikeaan paikkaan on ekotehokkuutta Akussa ja vesikattilassa on sama määrä energiaa

14 Kertoimet kuvaavat luonnonvarojen kulutusta Suomi primäärienergia Energiamuodon kerroin asetuksessa Eurooppa primäärienergia Fossiiliset Sähkö 2,2 1,7 2,5 Kaukolämpö 0,9 0,7 - Uusiutuvat 1 0,5 0,2-1,1 Energiamuodon vaikutus kaikissa Pohjoismaissa huomioitu määräyksissä Rakennuksen kokonaisenergian käyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla

15 E-luku kokonaisenergiatarkastelussa E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta: Rakennuksen standardikäyttö

16 Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla Lämmitystavan kokonaisenergiatarkastelu Lämmitystarve Lämmitystapa Energiamuodon kerroin Lämpöpumppu 2,8: 0,45 kwh ostoen. x Sähkö 1,7 = 0,76 kwh 1 kwh Lattialämmitys 80%: 1,25 kwh kulutus Kaukolämpö 94%: 1,33 kwh ostoen. Öljykattila 81%: 1,54 kwh ostoen. x x Kaukolämpö 0,7 Fossiilinen polttoaine 1,0 = = 0,93 kwh 1,54 kwh Pellettikattila 75%: 1,66 kwh ostoen. x Uusiutuva polttoaine 0,5 = 0,83 kwh Sähköpatterit 100%: 1,0 kwh kulutus Suora sähkö100%: 1,0 kwh ostoen x Sähkö 1,7 = 1,7 kwh

17 Rakennusluvan edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää Pientalo Pinta alan mukaan Rivitalo 150 kwh/m 2 Asuinkerrostalo 130 kwh/m 2 Toimistorakennus 170 kwh/m 2 Liikerakennus 240 kwh/m 2 Majoitusliikerakennus 240 kwh/m 2 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kwh/m 2 Liikuntahalli (pois lukien uima ja jäähalli) 170 kwh/m 2 Sairaala 450 kwh/m 2 Muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset E luku on laskettava, mutta sille ei ole asetettu vaatimusta

18 300 Pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta 200 E-luku (kwh/m 2 ) Ei vaatimusta Ei vaatimusta Suorasähkö Matalaenergia +takka Öljylämmitys Matalaenergia Suorasähkö Passiivitalo+takka Suorasähkö pasiivitalo Pelletti, normi Kaukolämpö, normi Maalämpölämpö, normi 50 Täyttää E-lukuvaatimuksen Lämmitetty nettoala (m 2 )

19 Miten rakentamiskustannukset muuttuvat? 2012 määräysten lisäkustannus ( /m 2 ) 2012 määräysten lisäkustannus (%) Nykymääräysten mukainen rakennuskustannus ( /m 2 ) Pientalo ,8 +5, Kerrostalo ,2 +1, Toimistotalo , Energiatehokkuuteen investointi pienentää rakennuksen käytönaikaisia energiakustannuksia

20 Kotitalouskuluttajan ja sähkölämmittäjän verollisen kokonaishinnan reaalinen kehitys = vuoden 1997 alun hintataso Sähkölämmittäjä Kotitalouskuluttaja 80 1/1993 7/1993 1/1994 7/1994 1/1995 7/1995 1/1996 7/1996 1/1997 7/1997 1/1998 7/1998 1/1999 7/1999 1/2000 7/2000 1/2001 7/2001 1/2002 7/2002 1/2003 7/2003 1/2004 7/2004 1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 1/2008 7/2008 1/2009 7/2009 1/2010 7/2010 1/ Lähde: Energiamarkkinavirasto 2011

21 Mitä uudistus tarkoittaa pientalorakentajalle Kannustaa käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energialähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä Kannustaa tekemään sähkölämmitteisistä taloista matalaenergia- tai passiivitaloja Kannustaa erityisesti sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja lisälämmönlähteiden, kuten takkojen käyttöön Mahdolliset lisäinvestoinnit maksavat itsensä takaisin pienempinä käytönaikaisina energiakustannuksina Pienemmille pientaloille turvattu suurempi vapaus huomioiden etenkin rakentaminen kaukolämpöverkon ulkopuolelle

22 Yhteenveto 1. Koskee vain uudisrakentamista 2. Rakennusten energiankulutusta tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin 3. Keskeinen ohjauksen väline on E-luku 4. Lisää valinnan mahdollisuuksia rakentamisessa 5. Luo edellytykset rakentamisen laadun paranemiselle 6. Määräysten rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi 7. Mahdollistaa siirtymän kohti EU-direktiivin edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista 8. Keskimäärin 20 % kiristys nykytasoon 9. Investointi energiatehokkuuteen rakentamisvaiheessa = pienemmät käytönaikaiset kustannukset

23 Lisätietoja Määräykset löytyvät ympäristöministeriön kotisivulta: josta polku eteenpäin > Lainsäädäntö > Maankäyttö ja rakentaminen > Suomen rakentamismääräyskokoelma >

24 Ekosuunnittelulain muuttamista koskeva laki (1009/2010) tuli voimaan Kyse on EU:n ecodesign-direktiiviin ja energiamerkintädirektiiviin tehdyistä muutoksista Tärkeimmät muutokset ovat: - Soveltamisalan laajentuminen energiaa käyttävistä tuotteista koskemaan myös energiaan liittyviä tuotteita - Energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa tulee heinäkuun alkaen energia- tai hintatietojen yhteydessä mainita energiatehokkuusluokka - Turvatekniikan keskukselle (Tukes) velvollisuus pyytää tarkempia tietoja energiamerkistä tai tuoteselosteesta, jos sillä on aihetta epäillä, etteivät ne ole lain vaatimusten mukaisia Ekosuunnittelulaki on puitelaki. Sitovat tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset annetaan Euroopan komission asetuksina.

25 Komission asetukset ekosuunnittelulle ja energiamerkinnälle Direktiivin johdosta tuotteiden ekologiselle suunnittelulle vähimmäisvaatimuksia asettaa minimivaatimukset tuotteiden pääsemiseksi markkinoille Komission asetukset ovat suoraan voimassa Vähimmäisvaatimuksia nyt yhdelletoista tuoteryhmälle (esim. hehkulamput, kiertovesipumput) ja energiamerkintä yhdeksälle tuoteryhmälle esim. alle 12 kw ilmastointilaitteet Tänä vuonna valmistunevat lämmityskattilat, huoneilmastointilaitteet, asuntoilmanvaihtolaitteet Lisätietoja 25

26 Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseksi (RES-direktiivi) Suomelle tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 38 % vuoteen 2020 mennessä (28,5 % vuonna 2005) Rakentamismääräyksiin uusiutuvan energian osuuden lisääminen sekä vähimmäisosuus uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin vuoteen 2015 mennessä Hyväksymisjärjestelmät biopolttoainejärjestelmien, aurinkojärjestelmien ja lämpöpumppujen asentajille vuoden 2012 loppuun mennessä Lämpöpumppujen tuottaman energian laskeminen 26

27 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset: uudisrakentaminen ja laajat korjaukset (kustannusoptimaalinen taso) Rakennuksiin asennettaville teknisille järjestelmille energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset korjausrakentamiseen Energiatodistusten painoarvon lisääminen Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusten laajentaminen Kansalliset suunnitelmat lähes nollaenergiarakennusten edistämiseksi Laadunvalvontamenettelyt energiatodistuksille ja tarkastuksille Vuodesta 2021 alkaen kaikkien uusien rakennusten pitää olla lähes nollaenergiarakennuksia (viranomaisten käytössä olevat 2019 alkaen). Lähes nollaenergiarakennus = erittäin korkea energiatehokkuus + vähäinen energian määrä laajalti katettavissa uusiutuvalla energialla.

28 Kiitos mielenkiinnosta