Kunnallishallinnon tietotekniikka

Transkriptio

1 Kunnallishallinnon tietotekniikka Suomen Kuntaliitto 1996

2 Virhe. Tuntematon valitsimen 2 argumentti. 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja kuntayhtymille keväällä Kartoituksen kysymykset ja painopistealueet ilmenevät tämän yhteenvedon liitteenä olevalta lomakkeelta. Kyselyn perinteet velvoittavat; sitä on aikaisemmin Kunnallishallinnon tietotekniikkaneuvottelukunta KATKO:n nimellä tehty yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 lähtien. Vertailukelpoisuus on pyritty mahdollisuuksien mukaan säilyttämään muun muassa kustannusten, niiden erittelyjen, työasemien sekä henkilöstön osalta. Vuoden 1995 kysely oli edeltäjiin verrattuna "kevyt". Tämä johtui toisaalta siitä, että helppoudella pyrittiin varmistamaan riittävä vastaustaso. Toisaalta aikaisemmin pyrittiin keräämään aineistoa liittojen neuvontapalvelua varten, mutta nyt tämä "kuka myy ja käyttää mitäkin ohjelmistoa" -tieto on ajantasaisempana Kuntaliiton järjestelmissä muulla tavoin toteutettuna. Samoja ratkaisuja on todennäköisesti tehty myös yrityksissä, jotka aikaisemmin käytännössä rahoittivat kartoituksen toteutuksen ostamalla laajan organisaatiokohtaisen aineiston. Kysely lähetettiin 72:lle kunnalle ja kuntayhtymälle. Lisäksi otettiin huomioon Kuntaliiton sairaalapalveluiden erikoissairaanhoitoa koskeva vastaava kartoitus, jonka tulokset on raportoitu myös erillisenä. 1 Vastauksia kertyi 339 eli lähes joka toiselta. Vastausprosentti oli suunnilleen sama niin kunnissa kuin kuntayhtymissä. Aikaisemmilla kyselyillä pyrittiin tietosisällöstä johtuen mahdollisimman suureen kattavuuteen ja siksi useiden "karhukierrosten" jälkeen päästiin lähes 8 prosentin kattavuuteen; tosin vuoden 1993 kyselyn vastausprosentti oli nyt toteutetun kanssa samaa tasoa. Kun tietosisältö toisaalta oli edeltäneitä yleisempi, ei tällaisia jatkokyselyjä katsottu aiheelliseksi, vaan tärkeämpänä pidettiin otoksen toiminnallista ja alueellista edustavuutta. Vinoutumat korjattiin kysymällä henkilökohtaisesti tärkeimmät muuttujat mm. eräistä suurimmista kaupungeista. Peruskyselyn tuloksia on täydennetty muuta kautta kertyneellä tiedolla. Aivan uutena piirteenä on myös kunnallishallintoa koskevien tietojen vertaaminen valtionhallinnon tekemien vastaavien selvitysten kanssa sekä alueellinen näkökulma. 1 Tiedot on raportoitu Kuntaliiton sairaalapalveluiden raportissa Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden tietotekniikka vuonna 1994.

3 Virhe. Tuntematon valitsimen 3 argumentti. 2. Henkilöstö 2.1 Tietotekniikan kehittämisestä vastaavat Erot kuntien tavoissa ratkaista tietotekniikan hallintaan liittyviä asioita poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu kunnan tietotekniikasta vastaavien ( vastuuhenkilö -termi otettiin käyttöön 198-luvulla) ammattinimikkeiden jakautumista: Kunnassa tietotekniikasta vastaavan henkilön ammattinimikkeen jakautuminen 1995 ATK-ammatti 2 31 talousjohtaja tai vast. 19 kunnansihteeri tai vast. 19 suunnittelusihteeri tai vast. 3 7 kunnanjohtaja 7 kanslisti/toimistovirkailija 5 insinööri tai teknikko 3 kirjanpitäjä 3 elinkeinoasiamies 2 opettaja 1 sosiaalijohtaja 1 koulutoimen johtaja 1 muut 1 Viimeisen kahden vuoden aikana ATK-ammattilaisen palkanneiden kuntien määrä on kasvanut nopeasti. Hiljalleen on myös yleistymässä kuntien yhteisten ammattilaisten käyttö. Tietotekniikan laajentuva käyttö ilmenee myös talousalan ammattilaisten osuuden vähentymisenä. Pääsääntöisesti omien ammattilaisten käyttö kasvaa kuntakoon myötä; toisaalta molemmissa päissä tästä säännöstä on myös paljon poikkeuksia. % 2 esimerkiksi atk-päällikkö,tietohallintopäällikkö,mikrotukihenkilö,atk-suunnittelija jne 3 mukana myös henkilöstösihteerit

4 Virhe. Tuntematon valitsimen 4 argumentti. 2.2 ATK-henkilöstö Kunnallishallinnossa päätoimisesti tietotekniikan parissa työskentelevien määrä on vuodesta 1993 kasvanut selvästi. Lisäystä on tapahtunut etenkin keskisuurissa kunnissa sekä kansanterveystyön ja keskiasteen koulutuksen kuntayhtymissä. Tällä hetkellä atk-henkilöstön kokonaismäärä on noin 13. Näistä kunnissa työskentelee noin 86, erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä noin 37, keskiasteella noin 4 ja kansanterveystyön kuntayhtymissä 2. 2 Kuntayhtymät Kunnat Kunnallishallinnon tietotekniikka ATK-henkilöstön määrä ARVIO 3. Kustannukset Pienen notkahduksen jälkeen kunnallishallinnon tietotekniikkamenot ovat palanneet lähes 199-luvun alkupuolen tasolle eli 1,5 miljardiin markkaan. Kahden vuoden välein tehdyn kyselymme tavanomaiseen tapaan ensimmäisen vuoden tiedot (1994) ovat tilinpäätöstietoja ja toisen vuoden (1995) budjetoituja menoja. Vaikka ne eivät olekaan sinänsä vertailukelpoisia, ei tällä lopputuloksen luotettavuuteen ole katsottu olevan olennaista merkitystä. Suurempi merkitys varmasti on tietotekniikkamenojen kirjaamisella. Luonnollisesti näistä menoista puuttuu lähes kokonaan merkittävä sivutoimisesti käytetty työpanos, joka on ainakin samaa luokkaa kuin varsinaiset tietotekniikan henkilöstömenot. Samoin suurimmissa yksiköissä on vaikea saada mukaan kyselyyn eri vastuualueiden kustannuksia.

5 Virhe. Tuntematon valitsimen 5 argumentti. Koulujen tietotekniikan jättäminen kyselyn ulkopuolelle vaikuttaa merkittävästi kokonaissummiin. 2 Kunnallishallinnon tietotekniikka Kokonaismenot (1 mk) vuoden 1995 arvossa ARVIO Kunnallishallinnon tietotekniikan kasvu on ollut voimakkainta viime vuosikymmenen toisella neljänneksellä. Sen jälkeen kasvu hidastui ja muuttui 199-luvulla negatiiviseksi. Ensimmäinen positiivinen muutos tällä vuosikymmenellä tapahtuu 1995.

6 Virhe. Tuntematon valitsimen 6 argumentti. 3 % Kunnallishallinnon tietotekniikka Menojen reaaliarvon vuotuinen muutos ARVIO Vuonna 1996 menojen kasvu on arvioitu hieman vuotta 1996 suuremmaksi. Jo sitovien käyttöönottosuunnitelmien perusteella kokonaismenojen arvioidaan kasvavan myös vuonna Laitteistoinvestointeihin ja ohjelmistojen käyttöoikeuksiin ja ylläpitoon käytetään tällä hetkellä kunnallishallinnossa jo lähes yhtä suuri osuus kokonaismenoista (noin 3 prosenttia). Vuosien suurten muutosten aikana ohjelmistopuoli kasvaa kaikkein suurimmaksi. Samoin henkilöstömenojen osuus pysyttelee ainakin nykyisellä 15-2 prosentin tasolla.

7 Virhe. Tuntematon valitsimen 7 argumentti. Kunnallishallinnon tietotekniikkamenot Jakautuminen menolajeittain % 35 3 Laitteet Ohjelmistot Henkilöstö Käyttöpalvelu Huoltopalvelut Koulutuspalvelu Muut menot Muutaman prosenttiyksikön lisäys kokonaismenoissa on tasaisesti kohdistunut kaikkiin menolajeihin. Kasvu on ollut kaikkein suurin käyttöpalvelussa, joka myös putosi eniten vuonna 1994.

8 Virhe. Tuntematon valitsimen 8 argumentti Kunnallishallinnon tietotekniikka Vuosittaiset muutokset eräissä menolajeissa (%) Laitteet Ohjelmistot Henkilöstö Käyttöpalvelu Huoltopalvelut Kunnat käyttävät vuonna 1995 tietotekniikkaan noin puoli prosenttia kokonaismenoistaan. Muutokset vuodesta 1993 ovat melko vähäiset. Vaihtelua, johon vaikuttaa erityisesti investointimenojen ottaminen huomioon, on edelleen melkoisesti. Tosin selvää tasaantumista erikokoisten kuntien välillä ja saman kokoluokan sisällä on tapahtunut. ATK-menojen osuus kokonaismenoista kunnissa vuonna 1995 (1993) keskiarvo minimi maksimi alle 5 asukasta.4 (.42).3 (.9) 1.7 (1.96) 5-15 asukasta.44 (.43).11 (.4) 1.7 (1.52) 15-3 asukasta.49 (.57).17 (.28).98 (1.6) yli 3 asukasta.68 (.7).4 (.27) 1.13 (1.14) KAIKKI.44 (.46).3 (.4) 1.7 (1.96)

9 Virhe. Tuntematon valitsimen 9 argumentti. Kuntayhtymien osalta vaihtelua on selvästi enemmän ja toimialueesta riippuen promillesta yli 1 prosenttiin. 4. Laitteet 4.1 Työasemat Kunnissa ja kuntayhtymissä on ns. hallinnollisessa käytössä tällä hetkellä noin 93. työasemaa, joista mikrotietokoneita on noin 55. (6 prosenttia). Päätteiden lukumäärä on edelleenkin kasvanut erityisesti terveydenhuollossa, mutta tulee jonkin verran vähentymään seuraavina vuosina. Valtionhallinnossa mikrotietokoneiden osuus on selvästi suurempi eli yli 8 prosenttia. 12 Kunnallishallinnon tietotekniikka Työasemat Päätteet Mikrotietokoneet Verrattuna esimerkiksi valtionhallintoon tai johonkin yksityispuolen sektoriin on työasemaasteen 4 määrittely kunnallishallinnossa vaikeaa. Muutama vuosi sitten arvioitiin, että kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee hyvin väljästi määritellyssä hallinnollisessa työssä noin 2. henkilöä eli vajaa puolet koko työvoimasta. Jos oletetaan karsinnan kohdistuneen tähän joukkoon yhtä voimakkaana kuin koko kunnallishallintoon, voidaan työasema-asteeksi arvioida noin 5 prosenttia. 4 työasemien suhde henkilöstön määrään.

10 Virhe. Tuntematon valitsimen 1 argumentti. Tätäkään lukua ei vielä voi rinnastaa esimerkiksi valtionhallinnon 8 prosentin lukuun. Työasema-asteen laskemista vaikeuttaa lisäksi se, että kunnissa ja kuntayhtymissä voi yhteisen työaseman käyttö monesti olla varsin perusteltua. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa sairaalan vuodeosasto, jossa yhtä työasemaa käyttää sujuvasti kolmivuorotyössä hyvinkin suuri henkilöstömäärä. Myös kunnallishallinnossa graafiseen käyttöliittymään perustuvat tietopalvelut ovat nopeasti lisääntymässä ja yleinen markkinatilanne ja ohjelmistokehitys osaltaan luovat omat paineensa. Toisaalta on niin, että käyttämällä kaikki kunnallishallinnossa tällä hetkellä laiteinvestointeihin kuluvat varat päätteiden korvaamiseen mikrotietokoneilla, saataisiin muutos toteutettua noin neljässä vuodessa. Unix-työasemien määrä on noin 5 kappaletta; kasvua parin vuoden aikana on noin 2 kappaletta. Hieman pienempää määrä uusia unix-työasemia on ennakoitu tälle vuodelle (8 kappaletta). Erilaisina palvelimina on lisäksi noin 28 tietokonetta. Uusia mikrotietokoneita kunnallishallintoon hankittiin vuonna 1995 noin 8. kappaletta. Koulupuolen osalta hankintamäärät ovat olleet vielä tätäkin suuremmat. 4.2 Käyttöliittymät Tällä hetkellä noin 4 prosentissa kunnista ja kuntayhtymistä valtaosassa työasemista on käytössä Windows. Saman verran on myös niitä, joissa tätä ei juurikaan käytetä. Huomionarvoista on, että viimeksimainitut ovat yleensä suurempia organisaatioita. Mitään kovin nopeaa muutosta ei ennakoida; kahden vuoden kuluttua Windows olisi pääasiallisessa käytössä noin kahden kolmasosan työasemissa.

11 Virhe. Tuntematon valitsimen 11 argumentti. Windowsin käyttö kunnissa ja kuntayhtymissä 1 % Osuudet kaikista vastanneista 8 Windows työasemien osuus yli 6 % 2-6 % alle 2 % Lähiverkot Lähiverkkojen käyttöjärjestelmistä tulee Windows NT:n suosio kasvamaan nopeasti; tällä hetkellä näyttää siltä, että kasvu on paljon nopeampi, kuin mitä kyselyä tehtäessä pystyttiin ennakoimaan. NT syö olemassa olevaa tai potentiaalista markkinaosuutta ennen kaikkea LanManagerilta mutta myös Novell Netwarelta. Tarkemmin kyseltyjen tuotteiden lisäksi lomakkeella oli kaksikin epämääräisempää ryhmää; "muut" ja "unix-lähiverkot". Useilla kunnilla ja kuntayhtymillä oli käytössään lähes kaikkiin ryhmiin soveltuvia lähiverkkoja. On myös muistettava, että unix-palvelimia käytetään lähiverkossa monella eri tavalla kuten siihen suoraan liittyvien ominaisuuksien avulla tai kyselyssä omiksi tuotteiksi nimettyjen käyttöjärjestelmätuotteiden kautta.

12 Virhe. Tuntematon valitsimen 12 argumentti. Lähiverkon käyttöjärjestelmät kunnissa ja kuntayhtymissä 1 Osuudet kaikista vastanneista % 8 Käyttöjärjestelmien osuus muut NT Netware "unix" Lähiverkkonsa Internetiin oli kunnallishallinnon organisaatioista liittänyt noin 12 prosenttia. Määrä on kyselyn jälkeen kasvanut selvästi. Erilaisia lähiverkkojen yhdistämispalveluja käyttää kunnista ja kuntayhtymistä tällä hetkellä noin kolmannes; suurimmista käytännöllisesti katsoen kaikki. TCP/IP protokollaa lähiverkkossaan käytti kunnista ja kuntayhtymistä vuonna 1993 noin 36 prosenttia, mutta vuonna 1995 määrä oli kasvanut 41 prosenttiin. Tulevaisuuden suunnitelmien perusteella protokollaa käyttää lähiverkossaan parin vuoden kuluttua noin 53 prosenttia. Lähiverkkojen käytettävyyttä Suomessa selvitelleen tutkimuksen mukaan kunnallishallinto sijoittuu keskitasolle lähiverkkoon kytkettyjen työasemien määrässä: 5 5 Huovinen Janne - Laine Petteri: Suomen lähiverkkojen käytettävyys. Maaliskuu 1995

13 Virhe. Tuntematon valitsimen 13 argumentti. Lähiverkkoon kytkettyjen laitteiden lukumäärä toimialoittain % Pankit ja rahoitus 88 Vakuutus ja sijoitus 85 Koulutus 85 Metsäteollisuus 83 Valtionhallinto 82 Kunnallishallinto 8 Kauppa 78 Metalli 77 Muu teollisuus 76 Muut palvelut 75 Moniala 7 Kaikki Sähköposti ja tietopalvelut Sähköpostiosoitteiden (ns. ulkoisten) määrä on vuodesta 1993 kaksinkertaistunut ja kaikkiaan noin 3. kunnallishallinnossa työskentelevää on tavoitettavissa tällä välineellä. Suhteellinen kasvu on vieläkin suurempi kun otetaan huomioon samana aikana tapahtunut kunnallishallinnon henkilöstömäärän vähennys noin 1 prosentilla. Päätepostien (esimerkiksi Telebox tai Elisa-pääteposti) osuus näistä osoitteista on romahtanut noin kolmeen prosenttiin. Sähköpostin käyttöaste kunnallishallinnossa lähentelee tällä hetkellä 1 prosenttia. Kunnallishallinnossa työskentelevistä noin 2. pystyy käyttämään työasemaltaan Internetin WWW-palveluja ja näistä noin 8 prosenttia oman lähiverkkonsa kautta. Kasvu on samaa luokkaa kuin muissakin käyttäjäryhmissä eli kaksinkertaistuu noin puolessa vuodessa. Kuntien omien sivujen lukumäärän kehitys arvioitiin vielä keväällä 1995 melko hitaaksi. Tällä hetkellä niitä on neljännes ennakoitua enemmän eli noin 12.

14 Virhe. Tuntematon valitsimen 14 argumentti Kuntien www-kotisivujen määrä vastaukset arvio Kappaletta vuoden lopussa Tietoturvallisuus Tietoturvallisuuden tilaa ei haluttu tällä kertaa lähestyä perinteisellä tavalla eli kysymällä esimerkiksi turvallisuussuunnitelmien laadinnasta, vaan kysymyksillä tietoturvallisuudesta yleensä ja käyttöoikeuksien myöntämisestä vastaavien nimeämisellä. Tietotekniikan turvallisuudesta vastaa kunnissa yleensä se, joka muutenkin vastaa tietotekniikasta. Kuntayhtymissä puolestaan vastuu turvallisuudesta on useammin yleisjohdon käsissä. Yli 5 prosentissa kunnista ja kuntayhtymistä käyttöoikeuksien myöntämisestä vastaa kyseisen sovelluksen pääkäyttäjä. Seuraavissa kuvissa on esitetty niiden kuntien ja kuntayhtymien osuus kaikista kysymyksiin vastanneista, joissa tietoturvallisuudesta tai käyttöoikeuksien myöntämisestä vastaavaa ei ole lainkaan nimetty. Kohderyhminä on esitetty koko aineisto, kaikki kunnat, alle 5 asukkaan kunnat sekä kansanterveystyön kuntayhtymät. Tietoturvallisuuden osalta paras tilanne on kansanterveystyön kuntayhtymissä, jotka näyttävät hoitaneen tilanteen melko esimerkillisesti. Toisaalta toimiala huomioonottaen kymmenen pro-

15 Virhe. Tuntematon valitsimen 15 argumentti. sentin vastaavaa nimeämättömien osuutta voidaan pitää melko suurena. Heikkona voidaan sen sijaan pitää pienten kuntien tilannetta keskimäärin; lähes puolessa niistä ei ole nimetty ketään vastaamaan kunnan tietoturvallisuudesta ja joka neljännessä ei ole vastuutettu käyttöoikeuksien myöntämistä. 5 % Kuntien ja kuntayhtymien tietoturvallisuus Turvallisuudesta vastaavaa ei nimetty kaikki kunnat alle 5 as.kunnat kansanterv. ky

16 Virhe. Tuntematon valitsimen 16 argumentti. % 3 Kuntien ja kuntayhtymien tietoturvallisuus Käyttöoikeuksista vastaavaa ei nimetty kaikki kunnat alle 5 as.kunnat kansanterv.ky 7. Lähivuosien näkymistä Seuraavan kahden vuoden aikana niin kunnat kuin kuntayhtymätkin pitävät painopisteenä perussovelluksia, ennen kaikkea talous- ja henkilöstöhallintoa ja toimistoautomaatiota. Jälkimmäisistä varsinkin sähköpostin kehittäminen mainittiin erikseen.

17 Virhe. Tuntematon valitsimen 17 argumentti. 5 % Kuntien ohjelmistoinvestointien painopistealueet 1995 ja 1997 Osuus vastanneista sivistystoimi tekninen sektori sosiaali ja terveys yleishallinto muu Kuntien siirtyminen 1997 alusta lähtien uuden kuntalain säädösten mukaisesti kirjanpitolain mukaisiin menettelytapoihin tulee jatkumaan järjestelmien kehittämisessä pitkälle vuoden 1997 puolelle. Mitään uusien yrittäjien ryntäystä ei näille markkinoille ole kuitenkaan odotettavissa lukuunottamatta pieniä ja pienehköjä kuntayhtymiä, joilla ei juurikaan ole tarvetta toimialakohtaiseen räätälöintiin. Kuntien erityistarpeita ovat esimerkiksi arvonlisäveron yksityissektorista poikkeava käsittely, toiminta- ja taloustilaston sekä lukuisten sektoriohjelmien asettamat vaatimukset sekä monimutkainen palkanlaskenta. 8. Kuntien yhteistyö Ainakin jonkintasoista tietotekniikkayhteistyötä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa tekivät lähes kaikki vastaajat. Kiinteintä kysyttyä yhteistyön muotoa, yhteistä palvelimena toimivaa tietokonetta, oli vastaajista noin 12 prosentilla. Useimmiten näitä hyödynnettiin yhteisissä kirjastoverkoissa. Kyselyn pienenä puutteena voitaneen pitää, ettei kuntien yhteisiä alueverkkoja koskevaa kysymystä oltu otettu erikseen mukaan. Tästä huolimatta monet vastaajat olivat sanallisesti kuvanneet tällaisia hankkeita koskevia suunnitelmiaan. 9. Julkishallinnon tietotekniikka

18 Virhe. Tuntematon valitsimen 18 argumentti. Valtionhallinnossa toteutettiin vastaava kysely muutamaa kuukautta aikaisemmin 6 ja siksi lienee paikallaan sekä lyhyesti selvittää eroja näiden kahden hallinnon eri sektorin välillä että tehdä yhteenveto julkisesta hallinnosta tietotekniikan käyttäjänä. Julkishallinto käyttää tietotekniikkaan noin 3 miljardia markkaa vuodessa molempien sektorien osuuksien ollessa käytännöllisesti katsoen yhtä suuret. Laiteinvestointien määrä on vuodessa vähän alle miljardin markan. Olennainen ero on siinä, että kunnallishallinto käyttää ohjelmistojen ylläpitopalveluihin suhteellisesti rahaa selvästi valtionhallintoa enemmän. Selitys löytyy toisaalta kunnallishallinnon laajemmasta toiminta-alueesta, mutta osittain myös kunnallishallinnon organisaatioiden suuresta lukumäärästä. Päätoimista tietotekniikkahenkilöstöä on yhteensä noin 3.8 eli vajaa yksi prosentti koko henkilöstöstä. Valtionhallinnon osuus kokonaismäärästä on 2/3. Julkishallinnossa on käytössä noin 15. tietokonetta, joista työasemina 14.. Näiden lisäksi päätteitä on noin 55. kappaletta. 1. Yhteenveto eräistä keskeisistä tunnusluvuista Yhteevedonomaisesti ja kuntien omia tilannearvionteja varten on seuraavassa koottu eräitä tunnuslukuja kuntien tietotekniikasta, jotka perustuvat lähinnä aikaisemmin mainitusta kyselystä ja muista lähteistä kerättyyn tilastoaineistoon. Kunnat alle 2. asukasta Päätoiminen ATK-henkilöstö ATK-kokonaismenot mk Hallinnon mikrotietokoneet 8 Hallinnon päätteet 1 Ulkoinen sähköpostiosoite 1 WWW-palvelun käyttömahdollisuus 1 ATK-menot kokonaismenoista,4 prosenttia Mikrotietokoneiden osuus työasemista 88 prosenttia ATK-menot työasemaa kohden 11. mk Työasemien osuus henkilöstöstä 23 prosenttia Ulkoinen sähköpostiosoite henkilöstöstä 1 prosenttia WWW-palvelun käyttömahdollisuus henkilöstöstä prosenttia 6 Vastaukset on raportoitu valtionvarainministeriön hallinnon kehittämisosaston julkaisussa Tietoja valtionhallinnon tietotekniikkatoiminnasta Helsinki 1995.

19 Virhe. Tuntematon valitsimen 19 argumentti. Kunnat asukasta Päätoiminen ATK-henkilöstö 1 ATK-kokonaismenot mk Hallinnon mikrotietokoneet 24 Hallinnon päätteet 4 Ulkoinen sähköpostiosoite 6 WWW-palvelun käyttömahdollisuus 2 ATK-menot kokonaismenoista,4 prosenttia Mikrotietokoneiden osuus työasemista 9 prosenttia ATK-menot työasemaa kohden 12.9 mk Työasemien osuus henkilöstöstä 18 prosenttia Ulkoinen sähköpostiosoite henkilöstöstä,7 prosenttia WWW-palvelun käyttömahdollisuus henkilöstöstä,2 prosenttia Kunnat asukasta Päätoiminen ATK-henkilöstö 1 ATK-kokonaismenot mk Hallinnon mikrotietokoneet 43 Hallinnon päätteet 1 Ulkoinen sähköpostiosoite 26 WWW-palvelun käyttömahdollisuus 4 ATK-menot kokonaismenoista,4 prosenttia Mikrotietokoneiden osuus työasemista 86 prosenttia ATK-menot työasemaa kohden 13.5 mk Työasemien osuus henkilöstöstä 15 prosenttia Ulkoinen sähköpostiosoite henkilöstöstä,8 prosenttia WWW-palvelun käyttömahdollisuus henkilöstöstä.9 prosenttia Kunnat asukasta Päätoiminen ATK-henkilöstö 1,7

20 Virhe. Tuntematon valitsimen 2 argumentti. ATK-kokonaismenot mk Hallinnon mikrotietokoneet 17 Hallinnon päätteet 22 Ulkoinen sähköpostiosoite 14 WWW-palvelun käyttömahdollisuus 1 ATK-menot kokonaismenoista,5 prosenttia Mikrotietokoneiden osuus työasemista 84 prosenttia ATK-menot työasemaa kohden 1.7 mk Työasemien osuus henkilöstöstä 21 prosenttia Ulkoinen sähköpostiosoite henkilöstöstä 2 prosenttia WWW-palvelun käyttömahdollisuus henkilöstöstä 2 prosenttia Kunnat asukasta Päätoiminen ATK-henkilöstö 4,5 ATK-kokonaismenot mk Hallinnon mikrotietokoneet 244 Hallinnon päätteet 254 Ulkoinen sähköpostiosoite 123 WWW-palvelun käyttömahdollisuus 159 ATK-menot kokonaismenoista,6 prosenttia Mikrotietokoneiden osuus työasemista 49 prosenttia ATK-menot työasemaa kohden mk Työasemien osuus henkilöstöstä 3 prosenttia Ulkoinen sähköpostiosoite henkilöstöstä 7 prosenttia WWW-palvelun käyttömahdollisuus henkilöstöstä 4 prosenttia Kunnat yli 5. asukasta Päätoiminen ATK-henkilöstö 2 ATK-kokonaismenot mk Hallinnon mikrotietokoneet 55 Hallinnon päätteet 83 Ulkoinen sähköpostiosoite 1.15 WWW-palvelun käyttömahdollisuus 11 ATK-menot kokonaismenoista,6 prosenttia Mikrotietokoneiden osuus työasemista 38 prosenttia ATK-menot työasemaa kohden 1.77 mk Työasemien osuus henkilöstöstä 28 prosenttia

21 Virhe. Tuntematon valitsimen 21 argumentti. Ulkoinen sähköpostiosoite henkilöstöstä 18 prosenttia WWW-palvelun käyttömahdollisuus henkilöstöstä 3 prosenttia