ELY-keskuksen tehtävänä on edistää ja ohjata kunnan alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä (MRL 18 ).

Transkriptio

1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakuntaliitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Ruoveden kunta Ruoveden kunta sijaitsee Ylä-Pirkanmaalla. Kunnan pinta-ala on n. 950 km2 josta vesistöä 173,38 km2. Rantaviivaa on 1172 km. Loma-asuntoja on yli 2500 kpl. Vakituisia asukkaita on Pirkanmaan elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii valtion alueviranomiasena. ELY-keskuksen tehtävänä on edistää ja ohjata kunnan alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä (MRL 18 ). Vähintään kerran vuodessa pidetään kunnan ja alueellisen ELY-keskuksen välinen kehittämiskeskustelu (MRL 8 ), jossa käsitellään kunnan alueiden käytön suunnitteluun ja sen kehittämiseen, vireillä oleviin ja lähiaikoina vireille tuleviin merkittäviin kaava-asioihin sekä kunnan ja ELy-keskuksen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 4). Maankäyttö-ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on

2 maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävä kehityksen periaatteita noudattaen. Vaihemaakuntakaavat Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) on hyväksytty Ympäristöministeriössä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on hyväksytty Ympäristöministeriössä (Kuulutus ). Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen ( 30) Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laadintaprosessin käynnistämisestä. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osaalueet, mm. palvelu- ja keskusverkko, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (ml. vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu joulukuussa Kaavatyö käynnistetään tavoitteiden asettelulla, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä taustaselvitysten ja maankäyttövaihtoehtojen laadinnalla. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 2012 ja uuden maakuntakaavan odotetaan saatavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi vuonna Maakuntakaava 2040 kaavatyön pohjaksi tehdään seuraavat selvitykset: Maankäyttövaihtoehdot, Etelä-Pirkanmaan rakennevaihtoehdot, palveluverkko, työpaikka-alueet, Tampereen läntinen ratayhteys, liikennetutkimus Pirkanmaalla, Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti, tuulivoimaselvitys, Poski-hanke, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. MUUT SUUNNITELMAT Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Tulevan maakuntakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi on käynnistetty Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaisten kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi suunnitelman

3 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta on sovittu aiesopimuksella, joka allekirjoitettiin lokakuussa Aiesopimuksen toteutumista seurataan ja siihen kirjattuja kehittämistoimia toteutetaan vuosina Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Selvitys on yksi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvityksistä. Selvityksen tavoitteena on löytää Pirkanmaalta alueita, jotka mahdollistavat maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon ja joilla ei ole merkittävää yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Selvitys valmistui alkuvuodesta Työtä on jatkettu vuoden aikana potentiaalisten ketjumaisten tuulivoima-alueiden kartoittamisella teiden, ratojen ja voimalinjojen varsilta sekä niiden vaikutusten arvioinneilla. Selvitysaineiston nähtävillä olon yhteydessä saatiin paljon palautetta, ja tuulivoimaselvitystä on jatkettu kaikkien alueiden näkemäanalyysien sekä havainnekuvien laadinnalla. POSKI hanke Pirkanmaan POSKI hankkeen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä huomioiden luonnonvarojen kestävä käyttö. Hankkeella pyritään turvaamaan laadukkaiden maa- ja kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamista varten sekä edistämään arvokkaiden luonto- ja virkistyskokonaisuuksien säilymistä. Hanke painottuu vuosille ja valmistuu keväällä Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan liitto ja Liikennevirasto päättivät yhteisesti keväällä 2012 käynnistää Tampereen läntisen ratayhteyden ja Tampereen järjestelyratapihan siirron maankäyttövaraustyön suunnittelun osana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimista. Tampereen läntisen ratayhteyden, järjestelyratapihan siirron sekä maanteiden tarkempi suunnittelu alkoi syksyllä Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan ELY -keskuksen ja Liikenneviraston kanssa yhteistyössä tehtävällä selvityksellä. Maanteiden osalta työ koskee valtatien 3 Marjamäki Kulju (Lempäälä) -välin kolmansien kaistojen sekä uuden Kulju Pirkkala -tieyhteyden eritasoliittymien aluevaraussuunnittelua sekä 2-kehän suunnittelua valtatieltä 3 länteen. Työssä tullaan määrittämään liikenneväylien linjaukset ja tarkastelemaan niihin kytkeytyvä maankäyttö sekä arvioimaan ratkaisujen vaikutukset maakuntakaavaratkaisua varten. Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti -selvitys käynnistyi keväällä 2013 ja työ jatkuu vuoden 2014 aikana. Työssä kartoitetaan maakunnallisesti

4 merkittävät joukkoliikenteen solmupisteet; luontevat matkanaikaiset vaihtopaikat ja liityntäpysäköintiin soveltuvat alueet. Selvityksen tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen sujuvia matkaketjuja kehittämällä. Palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksessä keskeisessä osassa ovat julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuuden ja yhteiskuntarakenteeseen kytkeytymisen kysymykset Pirkanmaalla vuonna Työssä arvioidaan palveluiden tuotannon ja kysynnän muutoksia ja sovitetaan ne maankäytön suunnitteluun. Työssä käsitellään maakuntakaavaan liittyvät vähittäiskaupan kysymykset. Työpaikka-alueet selvitys Syksyllä käynnistetyn työpaikkaselvityksen tarkoituksena on määrittää Pirkanmaan työpaikka-alueiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tähän liittyy mm. työpaikka-alueiden saavutettavuusalueen arviointi. Rakennetut kulttuuriympäristöt selvitys Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa keskitytään Pirkanmaan maakunnalle ominaisten ilmiöiden esiin nostamiseen ja tulosten avulla päivitetään maakuntakaavan rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva sisältö. Muita vireillä olevia maakuntakaavan selvityshankkeita ovat puuterminaalien sijaintia, ekologisia yhteyksiä, hyviä peltoalueita sekä lentomelua koskevat tarkastelut. Mm. ympäristöministeriön rahoittaman MASTRA hankkeen tarkoituksena taas on terävöittää maakuntakaavan roolia strategisen suunnittelun välineenä. Lisäksi Pirkanmaan liitto osallistuu ELY - keskuksen johdolla tehtävän Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Muita Maakuntakaava 2040 varten tehtävistä taustaselvityksistä ja niiden etenemisestä on luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta os: Yhteystiedot: Maakuntakaavoitusjohtaja Maakuntainsinööri Karoliina Laakkonen-Pöntys Satu Appelqvist Puh. (03) Puh. (03) karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi satu.appelqvist@pirkanmaa.fi Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka Puh. (03) hanna.djupsjobacka@pirkanmaa.fi

5 YLEISKAAVOITUS Ruoveden kunta Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnittelun väline. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ruoveden kirkonkylän osayleiskaava 2003, kaava on oikeusvaikutteinen ranta-alueita lukuun ottamatta. Yleiskaavan ranta-alueet on yhdistetty meneillään olevaan rantaosayleiskaava-alueeseen. Ruoveden kirkonkylän eteläisen osan yleiskaava 2006, kaava on oikeusvaikutteinen. Kaavassa on huomioitu mm. alueen arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Tällä osayleiskaavalla ohjataan myös ranta-alueiden maankäyttöä. Kaavan laajennuksella muodostettiin myös lisäaluetta jo olemassa olevalle Ruhalan teollisuusalueelle. Yleiskaava-alueen pinta-ala on 970 ha. Rantaosayleiskaava ( ) Rantaosayleiskaava päätettiin laatia koko kunnan alueelle vuonna Kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy. Rantaosayleiskaava laaditaan pääasiassa lomarakentamista varten ja vähäisessä määrin vakituista asumista varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin sen perusteella voidaan myöntää suoraan rakennusluvat myös ranta-alueille. Ennen kaavan lainvoimaisuutta rakennusluvat ranta-alueille ratkaistaan poikkeuslupamenettelyllä. Lisätietoja saa kunnan rakennustarkastajalta. Kaavan laadinta käsittää kaikki kunnan kaavoittamattomat ranta-alueet, kaavoitus etenee kolmivaiheisena jatkuvasti etenevänä prosessina. Kaavoitus on edennyt seuraavasti: 1. osa-alueen ( lounaisosa; Kauttu-Murole) kaavaehdotus on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavasta tehtyjen valitusten vuoksi se ei kuitenkaan ole lainvoimainen. Osa-alueen kaava on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 2. osa-alueen (koillinen kaakko; Väärinmaja-Tuuhoskylä) ja 3.osa-alueen (pohjoinen; Haukkamaa-Visuvesi) kaavaehdotukset ovat olleet nähtävillä toistamiseen Kaavaehdotuksista saadut lausunnot ja muistutukset tulevat lautakunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa Kunnanvaltuuston käsiteltäväksi kaavat saadaan alkuvuodesta 2015.

6 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kunta-/kyläkuvaan. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaava on voimassa seuraavissa taajamissa: Kirkonkylä, Ruhala, Visuvesi ja Jäminkipohja. Kirkonkylän asemakaava-alueen pinta-ala on noin 540 ha, Ruhalan asemakaava noin 40 ha, Visuveden asemakaava noin 160 ha ja Jäminkipohjan asemakaava noin 85 ha. VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT Ei vireillä olevia asemakaavahankkeita. ASEMAKAAVOJEN TONTTIVARANTO Kirkonkylä Kirkonkylän rakennuskaava on laadittu Rakennuskaavaa on pidetty ajan tasalla useilla kortteli- ja tonttikohtaisilla kaavamuutoksilla. Asemakaavoitetulla alueella, sen eri puolilla, on kunnalla useita kymmeniä omakotitontteja käsittävä tonttireservi. Osa näistä tonteista sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla kysyntä on vähäistä. Kunnalla on myytävissä kirkonkylän alueella n. 44 omakotitonttia. Tontit sijoittuvat kirkonkylän alueelle seuraavasti: Utukka, Sointula, Koukkuvuori, Kauttu ja Kautunharju. Lisäksi Rajaportin alueella on yhdistettyjä teollisuus-asuntotontteja ( 5 tonttia) kpl. Yksityisessä omistuksessa on myös useita kymmeniä rakentamattomia asuntotontteja. Niiden saamista rakennuskäyttöön pyritään tehostamaan. Sointulan- Mato-ojan alueella on vapaana muutama rivitalotontti. Kotvion alueella on kolme rivitalotonttia vapaana. Visuvesi Visuveden alueella on 4 kpl omakotitonttia ja 2 kpl rivitalotontteja. Kaavoituskatsauksen liitteenä on yksityiskohtaisempi luettelo kunnan myytävistä tonteista. Ajantasaiset tonttitilanteet on luettavissa os. palvelut/asuminen ja rakentaminen/asemakaavatontit

7 RANTA-ASEMAKAAVAT Ruoveden kunta Maankäyttö- ja rakennuslain 74 mukaan maanomistaja voi huolehtia rantaasemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ruovedellä on voimassa olevia ranta-asemakaavoja 60 kpl, jotka kattavat noin 18 % rantaviivasta. VIREILLÄ OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT Visuveden Väinölän ranta-asemakaava, vireille tulokuulutus TULEVAT / VIREILLÄOLEVAT KAAVOITUSHANKKEET JA KAAVOITUSTA PALVELEVAT SUUNNITELMAT -Rantaosayleiskaavan valmistuminen ( ) -Asemakaava-alueen korttelikohtaisia muutoksia ( 1-2- kpl/vuosi) Ajantasa-asemakaava ja ajantasaisuuden arviointi Kuntastrategian laatiminen käynnistyy vuoden 2015 alussa. Strategian laatimisen jälkeen voidaan arvioida kaavojen ajantasaisuutta. Maankäyttö-ja rakennuslaissa kuntien selkeäksi velvollisuudeksi tuli ylläpitää karttayhdistelmää kaikista voimassaolevista asemakaavoista. Kirkonkylän, Visuveden ja Jäminkipohjan asemakaavat ovat osin vanhentuneita ja osin toteutumattomia. MRL 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Arvioinnilla pyritään yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja maankäytön tehostamiseen sekä liikenteelliseen parantamiseen. Tavoitteena on palvelujen parempi saavutettavuus ja asutuksen keskittäminen. Alueilla, joilla kaava todetaan vanhentuneeksi, vireille tulevat rakennuslupahankkeet voivat käynnistää ajantasaisuuden arvioinnin. Yhteistyö muiden kuntien kanssa Ruoveden kunta ostaa Virtain kaupungilta ympäristötarkastajan viranhoitopalveluita 60 % työajasta. LISÄTIEDOT Ajantasaisemmat kaavoitustiedot löytyvät Ruoveden kunnan internet-sivuilta Tekninenjohtaja, Rakennustarkastaja Harri Apell Mirja Tiensuu p p , etunimi.sukunimi@ruovesi.fi etunimi.sukunimi@ruovesi.fi

8 KAAVAPROSESSI KAAVAPROSESSIN VAIHEET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Kaavan vireille tulo Ympäristölautakunta tai kunnanhallitus tekee päätöksen kaavoituksen aloittamisesta. Kaavatyön voi käynnistää myös maanomistajan anomus asemakaavan laatimisesta / muuttamisesta. Osallistumis-ja arviointisuunnitelma Jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis - ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kerrotaan, ketkä ovat osallisia, miten kaavasta tiedotetaan, millaisia ovat osallistumisjärjestelyt ja miten järjestetään tilaisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Luonnosvaihe Lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Osallinen voi esittää mielipiteensä hankkeesta joko suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotukset ja mielipiteet kaavaan kirjataan valmisteluasiakirjoihin. Ehdotusvaihe Annettujen mielipiteiden käsittelyn jälkeen laaditaan kaavaehdotus, josta voi tehdä kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävillä oloaikana. Jokaiseen muistutukseen annetaan vastine. TIEDOTTAMINEN KUNTALAISILLE Kaavan vireille tulosta tiedotetaan lehtikuulutuksella, kunnan internetsivuilla ja ilmoitustaululla. Osallistumis - ja arviointisuunnitelma lähetetään kaikille osallisille. Se on nähtävillä myös kunnanvirastossa ja kunnan internet-sivuilla. Kaavan valmisteluvaiheessa voidaan järjestää yleisötilaisuus, josta tiedotetaan paikallislehdessä. Kaavaluonnos on nähtävillä vrk. Siitä kuulutetaan lehdessä. Asiakirjat ovat nähtävillä kunnanvirastossa ja mahdollisuuksien mukaan kunnan internet-sivuilla. Kaavaehdotus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä vähintään 30 vrk ajan kunnanvirastossa ja mahdollisuuksien mukaan myös kunnan internet-sivuilla. Samaan aikaan pyydetään kaavasta viranomaisten lausunnot Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä kaavan tultua lainvoimaiseksi ilmoitetaan lehtikuulutuksella, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla lain ja tilanteen edellyttämällä tavalla. Hyväksyminen ja valitusvaihe Kunnanvaltuusto hyväksyy merkittävimmät kaavat. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja hallinto- oikeuden ratkaisusta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.