Linnunpönttöjen rakennusohjeet

Transkriptio

1 Linnunpönttöjen rakennushjeet Linnunpöntöistä n sekä ila että hyötyä. Pönttöjen avulla saa elämää pihapiiriin, ja niillä vi lisätä lintujen määriä myös metsissä. Pönttöjä tarvitaan, kska klpesijöillä n pulaa lunnnklista. Talvella pöntöt timivat lintujen ja ravien yöpymis- ja sujapaikkina. Pakkasyönä pönttö vi pelastaa eläimen hengen. Pönttöjä n kahta päätyyppiä: pyöreästä puupölkystä tehtyjä lunnnpönttöjä ja laudasta rakennettuja pönttöjä. Lautapönttöjen aineksiksi tarvitaan: n. 25mm vahvuista höyläämätöntä lautaa pöntön seiniksi mm:n paksuista filmi- eli vesivaneria katksi ja phjaksi sinkittyjä 2-3 tuuman naulja siliknia halkeamien paikkaamiseen ripustukseen metallilankaa tai sinkittyä rautalankaa (hulehdi siitä, että lanka ei painu puun sisään vusien saatssa). Höyläämätön lauta n hengittävä, lämmin ja spivan karkea materiaali pönttöihin. Lauta ei saa lla kyllästettyä eikä maalattua. Filmivaneri n paras kattmateriaali. Yli jääneitä, muuten kaatpaikalle jutuvia filmivanerin palasia ja sähköjhdn pätkiä vi saada myös ilmaiseksi rakennustyömailta. Tuubista purstettava silikni n kestävää, halpaa ja linnuille vaaratnta paikkausainetta. Tarvittavat työkalut vat vasara, saha, pra, surakulma ja puukk. Liitkset saa pitäväksi lyömällä naulat eri suuntiin vinn. Pöntön seinissä tulee laudan sydänpuli jättää ulspäin, niin että pönttö ei ala irvistellä kulmistaan ksteusljen vaihdellessa. Laudan sydänpuli n nähtävissä puun kasvurenkaista laudan päässä. Js tarkitus n rakentaa useampia samankkisia pönttöjä, ne syntyvät kätevimmin naulaamalla seinät pitkistä laudista putkeksi, jka sahataan ikean mittaisiin siin. Lunnnpönttö kverretaan jk ydinlahsta puusta tai terveestä pöllistä plttamalla tai srvia, isa kairaa tai mttrisahaa käyttäen. Mnilla metsästysseurilla n srvi, jta vi saada vukrata. Lunnnpönttöjen rakennustarvikkeet vat seinälautja lukuun ttamatta samat kuin lautapönttöjen. 1

2 Pöntöiksi valmistettavat puupölkyt kannattaa ehdttmasti kuria. Tuhi- ja kaarnapintaiset pöntöt vat kyllä kauniita, mutta niiden ikä jää lyhyeksi. Kuri pidättää ksteuden sisällään ja pönttö lahaa 5-7 vuden päästä. Lah etenee salakavalasti tuhen alla. Pahimmassa tapauksessa phjan kiinnitys pettää kesken pesinnän ja pikaset putavat maahan. Kurellisia pönttöjä kannattaa siis ripustaa krkeintaan aivan näkösälle pihapiiriin, jssa ne n helpp vaihtaa uusiin. Kurittuna pöllipönttö vi sen sijaan kestää jpa kymmeniä vusia. Myös valmiina stetut kurelliset pöntöt kannattaa kuria ennen ripustamista. Turvallinen pönttö Linnunpönttöjen perusrakenne n yksinkertainen, ja ne vivat timia muutamia vusia hätäisestikin kyhättyinä. Järkevämpää n kuitenkin tehdä hulellista työtä, kun siihen kerran ryhtyy. Pönttöjen kuljettaminen ripustuspaikille ja kiinnittäminen puuhun ehkä krkeallekin n sen verran työlästä, että pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi. Katt tehdään avattavaksi, jtta pöntön vi siivta. Sisäkatksi naulataan paksu filmivanerin pala, jka n pari senttiä pöntön sisämittaa pienempi. Katn kiinnityksen vi varmistaa rautalankalenkillä, jka kiinnitetään seinien yläsaan lyötyihin naulihin. Katt n tärkeä myös isjen pöllöjen pöntöissä, jissa se sujaa phjan pehmikkeet kastumiselta ja jäätymiseltä. Phja sahataan filmivanerista pöntön sisäläpimitan mukaiseksi ja naulataan sisäpulelle. Phjaa ei missään tapauksessa pidä tehdä avattavaksi, kska ennemmin tai myöhemmin sen kiinnitys pettää ja pesä tuhutuu. Pöntössä n mnta yksityiskhtaa, jtka vaikuttavat sekä lintujen turvallisuuteen ja pikueiden menestymiseen että pöntön kestikään. Pikasten kannalta n lennaista, että vesi ei pääse pöntön sisään. Sisätilan pysyminen kuivana vaikuttaa myös pöntön kelvllisuuteen talvisena suja- ja yöpymispaikkana. Pöntön kestävyydelle taas n ratkaisevaa sen npea kuivuminen aina sateen jälkeen. Seuraavassa n lueteltu tärkeitä seikkja. Mainitut yksityiskhdat näkyvät myös piirrksissa. Pöntön phjan pitää lla uptettu seinien sisään. Muuten seiniä pitkin valuva vesi jää makaamaan phjan päälle lahttamaan sitä. Mikä vielä pahempaa, se imeytyy pesärakenteisiin, jllin pikaset vivat paleltua. Phjan jkaiseen kulmaan prataan läpimitaltaan 0,5-1 cm:n suuruinen reikä, jsta ksteus pääsee uls. Lentaukk prataan sisäänpäin yläviistn, ettei vesi pääse helpsti pönttöön. 2

3 Lentaukn ympärystän n ehdttmasti ltava ehjä. Lentaukk viimeistellään puuklla. Kaikki pöntössä levat halkeamat ja rat, jihin linnun jalka tai kynsi vi takertua, tilkitään siliknilla. Takaseinän yläreuna viistetään veden seismisen estämiseksi. Kiinnityslangan reikien khdalle takaseinään kiinnitetään vahvikelauta. Reiät kiinnitysnarua varten prataan sisäänpäin yläviistn veden sisäänvalumisen estämiseksi. Takaseinän ulkpulelle vidaan naulata pystylistat, jtka pitävät pöntön irti puun rungsta. Kattn tehdään reilut, 2-5 sentin levyiset räystäät myös sivuille. Katn n ltava täysin ehjä, sillä vutava katt n niin pöntön kuin pikastenkin turma. Useammasta laudasta nikkaritavassa isssa pöntössä n lautja sitvien pikkipienjen ehdttmasti ltava sisäpulella, ettei sadevesi jää seismaan pienan ja laudan väliin. Js haluaa sujata pikuetta ravilta, vi lentaukkn kiinnittää sujapellin. Käpytikkaa pelti ei pitele, sillä se vi hakata aukn pöntön kylkeen. Pelti n kiinnitettävä tiukasti lentaukkn eikä sen ja laudan väliin saa jäädä raka. Halkeamat tukitaan siliknilla. Istumartta ei tehdä pesärsvjen timia helpttamaan. Erikisvaatimuksia Mnet pöntöissä pesivät lajit eivät tu pönttöön pesäaineksia itse. Tällaisia vat pöllöt, vesilinnut, tuulihaukka, uuttukyyhky ja tervapääsky. Näille lajeille n pönttöihin ehdttmasti pantava sahanpurua, kuivaa sammalta tai turvetta, lahpuuta tms. pehmikettä niin paljn, ettei pesäsyvennystä kuputtava em raavi phjaa näkyviin. Paljaalla phjalla makaavat munat vivat jäätyä. Hentjalkaiselle tervapääskylle n erityisen tärkeää, että pöntön etuseinän sisäpuli n karkea, niin että sitä pitkin vi kiivetä. Muuten pikaset ja emtkin vivat jäädä lukkuun pönttöön. Harmaasiepn ja tuulihaukan pöntössä n puliavin etuseinä; puukiipijän pönttö taas n puunrunka vasten kiinnitettävä, takaa avin klmi- tai nelikulma, jssa sisäänmenaukk n mlemmin pulin runka vasten. Tukkakskellle asetetaan maahan phjatn pesälaatikk, jnka alanurkkaan tehdään kulkuaukk. Räystäspääskyn pesänrakennusta vi auttaa kiinnittämällä ylös seinään höyläämättömän laudan, jnka päälle pääsky vi rakentaa pesänsä. Lisäksi pihapiiriin avimelle paikalle vi tuda pesänrakennusaineeksi savea, jka pidetään ksteana. Varpunen vi pesiä kttaraispöntössäkin, mutta varpuselle vi tehdä myös erityisen varpuspöntön. Liit-ravan turvallisuudelle n tärkeää, ettei pöntön aukn läpimitta le yli 4,5 cm. Sitä suuremmasta auksta pääsee pönttöön näätä. 3

4 Lepakt vivat asettua keskikkiseen pönttöön, jssa sisäänmenaukk n litteä, parin sentin rak phjan takareunassa. Ripustuskrkeus n 4-6 metriä. Oksia ei saa lla peittämässä lentaukka. Tarkempia tietja erikispönttöjen rakentamisesta ja eri lajien elinympäristövaatimuksista saa paikallisista lintutieteellisistä yhdistyksistä tai BirdLife Sumen timiststa. Mitat vat tärkeitä Peruspöntön malli n kaikille tuttu. Oheisessa taulukssa peruspöntön mitat n jateltu lintulajeittain. Erikispönttöjen mitat vat massa taulukssaan. Vanhissa hjeissa näkee mnenlaisia mittasusituksia, mutta tässä esitetyt mitat vat tuhansien pönttöjen kkemuksella hyviksi ja timiviksi havaittuja. Pöntön tärkeimmät mitat vat lentaukn kk ja pöntön sisäsan läpimitta eli lautapöntössä lyhyemmän sisäsivun pituus. Mitä pienemmästä pönttömallista n kysymys, sitä tarkempaa n mitissa pysyminen. Linnut eivät tsin kulje mittanauhan kanssa, mutta turhan issta auksta pääsevät sisään pedt ja klista kilpailevat ismmat lajit. Pikkulinnutkin kilpailevat klista keskenään. Pienten tiaisten pesimismahdllisuuksien varmistamiseksi lentaukk ei saa ylittää 2,8:aa senttimetriä. Kuusitiaista varten se vi lla jpa vain 2,6 cm. Pesäkla ei pitäisi tehdä hjeessa mainittua ahtaammaksi, etteivät isn pikueen vahvimmat pikaset surv heikmpia alleen. Turhan is tai krkea nkal taas aiheuttaa ylimääräistä pesänrakennustyötä emille. 4

5 Laji Lentaukn halkaisija cm Pöntön sisäsivun pituus cm Pöntön ulkseinän krkeus cm Sinitiainen, Hömötiainen, Töyhtötiainen, 2, Kuusitiainen Kirjsiepp, Talitiainen, 3, , Lapintiainen Leppälintu, Käki 7 12, Kttarainen, Käenpiika,Varpunen, 5,0 12, Tervapääsky Liit-rava 4, Helmipöllö, Naakka, Uuttukyyhky 8, Telkkä, Uivel 11, (uivel: 7,5) Lehtpöllö Viirupöllö Erikispöntöt Pikkuvarpunen talitiaisen pönttö vaaka-asennssa Harmaasiepp, Västäräkki - 12, Lentaukn keskipisteen etäisyys katsta cm etuseinä pulet pöntön krkeudesta Puukiipijä Kskikara etuseinä pulet pöntön krkeudesta Tukkakskel Iskskel Varpuspöllö 4, (etuseinä vähintään 5 cm paksu) Tuulihaukka, Hiiripöllö etuseinä pulet pöntön krkeudesta 5

6 Ripustuskrkeudet ja eri lajien elinympäristöjä Pöntön ripustuskrkeus riippuu lajista ja paikan turvallisuudesta. Js ilkivaltaa ei tarvitse pelätä, vi mnet pikkulinnunpöntöt ripustaa melk alas. Useimmiten n kuitenkin viisainta ripustaa pönttö vähintään parin klmen metrin krkeuteen. Laji Krkeus Elinympäristö, sijituspaikka Sinitiainen 1,5-2 m pihat, lehtimetsät Hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen 1,5 m havu- ja sekametsät Kirjsiepp, tali- ja lapintiainen 1,5-2 m pihat, lehti- ja sekametsät Leppälintu, käki 1,5-3 m pihat, mäntykankaat Kttarainen, käenpiika, 3-5 m varpunen pihat, lehti- ja sekametsät Harmaasiepp, västäräkki 1,5-3 m pihat, mäntykankaat, rannat Pikkuvarpunen 4-6 m pihat, peltaukeat (yksinäinen puu näkyvällä paikalla) Puukiipijä 1,5 m vanhat kuusi- ja sekametsät Tervapääsky 5-8 m pihat, mäntykankaat Naakka 4-6 m puistt Uuttukyyhky 4-6 m lehtimetsät, pellnreunat Tuulihaukka 4-6 m peltaukeat (yksinäinen puu, ladnseinä) Liit-rava 4-6 m lehti- ja sekametsät Varpuspöllö 4-6 m kuusi- ja sekametsät Helmipöllö 4-6 m kuusi- ja sekametsät Hiiripöllö 4-6 m hakkuuaukt, sut (yksinäinen puu tai reunapuu) Lehtpöllö 4-6 m lehtimetsät ja -metsiköt peltjen äärellä Viirupöllö 4-6 m laajat kuusi- ja sekametsät hakkuuaukkjen lähellä tai laidalla Telkkä, uivel Iskskel Tukkakskel Kskikara 1,5-3 m rannat 1,5-3 m rannat maassa rannat rannat ja sillat virtaavan veden 1,5-3 m äärellä 6

7 Pönttöjä kannattaa asettaa kaikenlaisiin metsiin. Eniten pulaa pesäklista n vimakkaasti käsitellyissä talusmetsissä. Pönttöjen ripustamiseen tarvitaan maanmistajan lupa. Pönttöjen kuljettaminen paikalleen ja kiinnittäminen puuhun n työ sinänsä. Is pöllön lautapönttö painaa parikymmentä kila, is pöllipönttö paljn enemmän. Painavat pöntöt kulkevat metsään parhaiten kevättalvella ahkilla. Pehmikeaines n muistettava varata mukaan. Pönttölintuja vi tarkkailla esim. kiikarilla kauempaa. Pöntössä pesivä laji selviää parhaiten sillin, kun pikasia rukitaan, eli useimmilla lajeilla tuk-kesäkuussa, Phjis-Sumessa kesä-heinäkuussa. Lintuja ei pidä kuitenkaan häiritä tarpeettmasti. Kiinnitä pöntöt tukevasti Pönttöjä vi ripustaa mihin aikaan vudesta tahansa, sillä ne n tarkitettu mnivutiseen käyttöön. Paras aika seuraavaa pesimäkautta ajatellen n varhaiskevät, pikkeuksena pöllöt, jtka valitsevat pesimäreviirinsä j syksyllä. Pönttöjen ilmansuunnalla ei le väliä, mutta kk päivän auringssa levaan paikkaan niitä ei pitäisi ripustaa. Pihapiirin pönttöjen sijituspaikkaa harkittaessa n hyvä ajatella pikasten turvallisuutta, ettei pikue pesästä lähtiessään judu suraan ajtielle tai muuhun vaaralliseen paikkaan. Pöntöt ripustetaan siten, ettei ripustuksesta aiheudu vahinka sen enempää puulle kuin pöntöllekään. Parasta ripustukseen n sinkitty rautalanka. Köydet ja narut haurastuvat ulkna npeasti. Muvi vi aiheuttaa ngelmia metsätellisuudessa. Naulat eivät ehkä haittaa pihapuuta, mutta ajan mittaan ne löystyvät, ja kannat työntyvät puun kasvaessa pöntön seinän ja kiinnityslistan läpi. Ripustuslanka pujtetaan pöntön takaseinään prattujen reikien läpi. Pikkupöntöt vidaan kiinnittää rungn ympäri, mutta painavat ja ist pöntöt kannattaa sita rungn vastakkaisilla pulella leviin ksiin lähelle ksantyveä. Js kiinnityslanka kulkee tiukasti pöntön ympäri, pönttö rutistuu puun kasvaessa. Rungn ja ripustuslangan väliin vidaan asettaa puukapulita, jita pistetaan sitä mukaa kuin puu kasvaa. Pönttö n kiinnitettävä niin tukevasti, ettei se klise kvallakaan tuulella ja karkta lintuja tiehensä. Tervapääskyllä, telkällä ja kskelilla n ltava esteetön lentreitti pöntölle. Telkän, uiveln ja iskskeln uutun alta n raivattava pis terävät kannt, risut ja ksat, jihin maahan hyppäävät untuvikt visivat vahingittua. Viirupöllön pönttöä ei saa sijittaa kesämökin pihapiiriin eikä asutuksen tai plkujen lähelle, sillä pesäänsä pulustava em vi lla vaarallinen. Viirupöllö pesii vudesta tiseen samalla paikalla, jten hakkuun varalta n hyvä sijittaa varapönttö metrin päähän. Liit-ravaa varten kannattaa asettaa 2-4 pönttöä muutaman kymmenen metrin etäisyydelle tisistaan. Paras paikka pöntölle n suuri kuusi, mutta muutkin puut käyvät. 7

8 Pöntöt puhdistetaan ja tarkastetaan vusittain talvella, etteivät ne täyty ja laha ennen aikjaan. Pesäliset säilyvät pesäaineksissa elssa yli talven, jten vanhat pesät kannattaa kerätä pltettavaksi. Pöntön kiinnityksen tukevuus tarkistetaan ja pönttöä khtetaan hieman puun kasvun mukaan. Js esim. lentaukk n halkeillut, se vidaan paikata turvalliseksi siliknilla. Piirrsten tekstit A Riittävän pitkä ripustuslanka, ettei puu kuristu B Takaseinän yläreuna viistetty C Kiinnitysreiät yläviistn D Kiinnitysreikien khdalla vahvikelauta E Sisäkannessa turpamisvara F Lentaukk prattu yläviistn G Langanpäät slmitaan ksiin, ei aivan tyveen H Pystylistat pitävät pöntön surassa ja irti rungsta I Katssa n räystäät myös sivuilla J Phjan kulmissa reiät ksteuden pistamiseksi Peruspönttö sivulta ja päältä Harmaasiepn ja tuulihaukan avpönttö 8

9 Puukiipijän pönttö Puukiipijän klmi- tai nelikulmaisen pöntön takaseinänä n puun runk. Sisäänmenaukk (K) n mlemmilla sivuilla. 9

10 Pikkuvarpusen pönttö Pikkuvarpusen pöntön lentaukk n tisessa yläkulmassa (L). Kuivatusreiät (J) pöntön pitkällä sivulla. Ohje perustuu pitkälti tekseen "Pertti Kskimies: Lintuharrastajan pas, WSOY 1993". Piirrskuvitus Esa Lammi. Ohjeen tekijät: Sumen Eläinsujeluyhdistys Ktkankatu Helsinki Puh. (09) BirdLife Sumi ry PL Helsinki Puh. (09)