8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN"

Amanda Saaristo
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN Matti Aalto 2005

2 Mitä on tehty? Vuodesta 1997 asti minulla veljieni kanssa on ollut linnunpönttöä maastossa Keuruun seudulla. Pääosa pöntöistä on kotimme lähistöllä Haapamäellä. Pönttöjen sijainnit vuoden 2005 alussa näkyvät liitteenä olevissa kartoissa. Pönttöjen kunto on tarkastettu syksyisin ja samalla niistä on tyhjennetty pesät. Pesänpohjasta olemme määrittäneet pesijän ja merkanneet tiedot muistiin. Päätavoitteena projektissa on ollut lintujen pesäkolotilanteen helpottaminen. Pönttöjä oli maastossa jo ennen vuotta 1997, mutta siltä ajalta ei ole mitään muistiinpanoja. Erilaisia pönttöjä laitettu sitä mukaa, kun innostusta on ollut ja niitä onkin melko sekalainen valikoima. Pääosa on pikkulinnunpönttöjä 35mm suuaukolla, joissa on avattava pohja tyhjäämistä varten. Muutama pönttö on katosta tyhjättävä, mutta pohjan aukeaminen on putsaajalle selvästi helpompi vaihtoehto. Pesinnän aikaista tarkkailua ja mahdollista rengastusta varten katon pitää kuitenkin aueta. Uusimmat pöntöt ovatkin sekä pohja, että kattoaukeavia. Poikkeuksena pöntöt, joiden pohjalle täytyy laittaa pesijää varten pehmikkeitä. Vuosittain muutama pönttö hajoaa hakkuissa tai vanhuuttaan ja jokusia uusia rakennetaan. Vuosien 2001, 2003 ja 2004 pönttövalikoimat näkyvät liitteissä, joissa ovat myös noiden vuosien tarkastusten tulokset kokonaisuudessaan. Lisäksi liitteenä on taulukko vuosien pesinnöistä lajeittain. Pöntöt on sijoitettu maastoon ilman järjestelmällisyyttä, mikä aiheuttaa melkoisesti kiertelyä tarkastuskierroksilla. Aluksi niitä laitettiin pihan ympäristöön ja myöhemmin hyväksi oletetuille paikoille sekä harvalukuisempia lajeja silmällä pitäen. Pönttöjen sijoituskorkeus vaihtelee 1,5-8 metrin välillä, yleensä lajin vaatimusten mukaan. Suurimpaan osaan pöntöille kiipeämisistä tarvitaan tikkaita, mikä myös hidastaa tarkastuskierroksia varsinkin kauempana olevien pönttöjen osalta. Jatkossa pönttösysteemiä pyritään muuttamaan nopeammin tarkastettavaksi asettamalla pöntöt sopivien tarkastuslenkkien varteen ja vähentämällä tikapuiden tarvetta. Myös kunnolla tehdyt pöntöt helpottavat tarkastusta. Usein pohja on tehty liian tiukaksi ja se on turvonnut jumiin kastuessaan. Helpoin tapa tehdä avattava pohja on laittaa tarpeeksi väljä irtopohja 3-4 irrotettavan naulan päälle (näkyy kuvassa seuraavalla sivulla). Tutkimustulosten kannalta vaihteleva pönttöjen määrä ja laatu vaikeuttaa tilannetta. Tarkempi merkitseminen tarkastusten yhteydessä olisi myös antanut mahdollisuuden mielenkiintoisiin tuloksiin. Alkuperäinen tarkoitus oli lähinnä selvittää vain käyttöastetta. Mm. tästä syystä tuloksiin ei ole merkitty kuin yksi pesä per pönttö. Myös epäonnistuneiden pesintöjen merkitseminen on ollut puutteellista.

Pesänpohjasta olemme määrittäneet pesijän ja merkanneet tiedot muistiin. Päätavoitteena projektissa on ollut lintujen pesäkolotilanteen helpottaminen.

3 Pönttöjen tarkastus on tehty syksyllä yleensä ensimmäisten reilumpien pakkasten jälkeen, jolloin oletettavasti ainakin osa pesässä olevista loisista on kuollut. Pesistä on löytynyt paljon erilaisia pieneläimiä, joiden määritykseen tai muuhun tutkimiseen emme ole perehtyneet. Oletettavasti osa on lintujen loisia ja osa vain muuten viihtyy pesäaineksessa. Tiaisten sammalpesissä eläimiä on yleensä runsaasti. Erityisen ikäviä ovat kirput, joita leviää pesästä vaatteisiin ja jotka purevat myös ihmistä aiheuttaen kutiavia paukamia. Kirjosiepon kuorikasassa pieneläimet eivät juuri viihdy. Kirjosiepon pesän erottaa tiaisista helposti, eikä moni muukaan laji juuri vaikeuksia tuota. Tiaisten pesien määrittäminen lajilleen sen sijaan on hankalaa. Olemme sen kuitenkin joka pesästä tehneet, vaikka täyttä varmuutta ei olekaan saatu. Pöllönpöntöt on tarkastettu myös keväisin mahdollisia rengastuksia varten. Pöllöjen pesäkolotarkastusten määrä näkyy liitteenä olevassa taulukossa. Joitain muitakin tarkastuksia pesimäaikaan on tehty ihan mielenkiinnon vuoksi.

Tiaisten sammalpesissä eläimiä on yleensä runsaasti. Erityisen ikäviä ovat kirput, joita leviää pesästä vaatteisiin ja jotka purevat myös ihmistä aiheuttaen kutiavia paukamia.

4 Vuotuinen kehitys Pönttöjen määrä on hieman lisääntynyt vuosien aikana. Samoin on tehnyt myös pesien määrä ja pesimisprosentti. Pesimisprosentin lisääntymiseen uskoisin eniten vaikuttaneen pönttöjen sijainnin muutoksen. Uusia pönttöjä on viety entisiä paremmille paikoille ja sellaisille lajeille, että ne tulevat paremmin käyttöön. Pesien määrän pudotus vuonna 2002 saattaa johtua merkitsemisessä tapahtuneista unohduksista. Muina vuosina merkitseminen on ollut tarkkaa. Pönttöjen ja pesien määrä pönttöjä 100 pesiä 80 pesimis % Tarkastelu lajeittain Telkkiä on pesinyt vuosittain yhdestä kolmeen. Varsinaisia telkänpönttöjä on oikeastaan vain kaksi. Telkkä onkin usein pesinyt metsässä olevissa pöllönpöntöissä, joten asuntopula näyttäisi olevan melkoinen. Tuulihaukkaa varten tehtyjä pönttöjä on kaksi, joista toiseen haukka pesi ensimmäisen kerran kesällä Pöllöistä varpus- ja helmipöllö ovat pesineet silloin tällöin. Itse asiassa joka vuosi jompikumpi on löytänyt sopivan pesäkolon pöntöistämme. Pöllönpönttöjen määrä on tuplattu alkuvuosista, mutta se ei ole ainakaan vielä pesämäärää lisännyt. Erityisen hyvää myyrävuottakaan ei ole toki ollut. Vuonna 1998 tervapääsky asettui pesimään pihaamme ja on pesinyt siinä siitä lähtien. Kesällä 2002 pesijöitä oli jopa kaksi. Ennen tervapääskyä samassa pihapöntössä pesi vuosina käenpiika toinenkin käenpiika pesi pöntössämme. Käpytikka yritti pesiä pönttöön vuonna 2001 aivan varpuspöllön naapurissa. Poikaset kuitenkin kuolivat pesään. Leppälintu ja kottarainen ovat pöntöissämme harvinaisuuksia. Kottarainen on pesinyt kaksi kertaa ja leppälintu neljästi. Harmaasiepolle keväällä 2004 laitetuista kahdesta pöntöstä toiseen tuli heti asukas.

Uusia pönttöjä on viety entisiä paremmille paikoille ja sellaisille lajeille, että ne tulevat paremmin käyttöön.

5 Kirjosieppo oli alkuvuosina runsain pesimälaji. Seuraavina vuosina pesinnät kuitenkin vähenivät reilusti. Vuosi 2003 oli jälleen kirjosiepolle hyvä. Tiaisilla pesinnät ovat selvästi lisääntyneet alkuvuosista ja talitiainen on ottanut runsaimman pönttölinnun aseman. Oravan pesiä pöntöistä on löytynyt normaalisti vähän alle kymmenen. Vuoden pesää näytti olleen selkeä huippuvuosi ottaen huomioon, että sen jälkeen isojen pönttöjen määrä on siitä lisääntynyt, mutta pesät eivät. Vuotuiset pesämäärät kirjosieppo 30 tiaiset yht. orava

Oravan pesiä pöntöistä on löytynyt normaalisti vähän alle kymmenen.

6 Puukiipijä on selvästi vähenemään päin, kuten ovat vanhat metsätkin. Vaikka pönttöjen määrä on ennemmin lisääntynyt kuin vähentynyt, pesien määrä on selvästi vähentynyt. Alkuvuosina pesiä oli suurimmassa osassa puukiipijän pönttöjä, mutta 2003 niitä ei ollut yhtään puukiipijä palasi pönttölinnustoon kahden pesijän voimin. Naakanpöntötys onkin sitten menestystarina. Aluksi idea ripustaa naakalle pönttöjä tuntui kannattamattomalta. Sitten vuonna 1998 kolmen pöntön ryhmään asettui ensimmäinen naakkapari. Siitä lähtien naakat ovat lisääntyneet ja pönttöjäkin on täytynyt viedä lisää. Nyt näyttää siltä että yhdyskuntaan tulee niin paljon naakkapareja kuin siellä on pönttöjä. Vuonna 2004 pönttöjä ja pesiä yhdyskunnassa oli 21. Muutamia naakkoja on pesinyt myös yhdyskunnan ulkopuolella olevissa pöntöissä. Vuotuiset pesämäärät telkkä 15 puukiipijä 10 naakka

Naakanpöntötys onkin sitten menestystarina. Aluksi idea ripustaa naakalle pönttöjä tuntui kannattamattomalta. Sitten vuonna 1998 kolmen pöntön ryhmään asettui ensimmäinen naakkapari.

Samankaltaiset tiedostot

Tarkkoja pönttöjen rakennusohjeita löytyy ohjeen lopussa mainituista kirjoista. Pönttöjä on periaatteessa kuutta kokoa (mitat millimetrejä):

Tarkkoja pönttöjen rakennusohjeita löytyy ohjeen lopussa mainituista kirjoista. Pönttöjä on periaatteessa kuutta kokoa (mitat millimetrejä): Pönttöopas Pönttöjen mitat Kirjosieppo ja talitiainen Kottarainen ja leppälintu Erikoispöntöt Pääskyt Pöllöt ja telkkä Tuulihaukka Koskelot Huolto Kirjoja Rakenna linnunpönttöjä Nykyisissä metsissä puiden