Astmatulehduksen uudet noninvasiiviset tutkimukset. Paula Rytilä ja Pekka Malmberg
|
|
- Heli Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Astmatulehduksen uudet noninvasiiviset tutkimukset Paula Rytilä ja Pekka Malmberg Astman diagnosointi ja hoidon tehon seuranta ovat totunnaisesti pohjautuneet potilaan oireisiin ja keuhkojen toimintakokeisiin. Nämä heijastavat kuitenkin huonosti taustalla olevaan pitkittynyttä hengitystietulehdusta ja sen voimakkuutta. Viime vuosien tutkimustyö on lisännyt tietoa astman mekanismeista, ja uusia menetelmiä astmatulehduksen osoittamiseksi suoraan hengitysteistä on kehitetty. Näistä indusoitu ysköstutkimus ja uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden mittaus ovat jo Suomessa kliinisessä käytössä. Typpioksidin lisäksi uloshengitysilmasta voidaan määrittää muitakin astmalle tyypillisiä merkkiaineita. Tulevaisuudessa menetelmiä pyritään yksinkertaistamaan, jotta niiden käyttö vastaanottotyössä helpottuisi. Hengitystietulehduksen tutkiminen auttaa hoitavaa lääkäriä lievän astman, pitkittyneen yskän ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa, hoidon tehon arvioinnissa ja mahdollisesti hoidon suunnittelussa. Astmatulehduksen mittaaminen tulee korostamaan tulehdusta hillitsevien lääkkeiden asemaa alkavassakin astmassa ja parantamaan potilaiden yksilöllistä hoitoa. Astma on hengitysteiden limakalvon tulehdussairaus, joka pitkittyessään aiheuttaa keuhkoputkien vaihtelevaa ahtautumista siihen taipuvaisilla ihmisillä. Siten keuhkojen toimintahäiriö, jonka osoittamiseen astman taudinmääritys on perinteisesti perustunut, on kroonisen limakalvotulehduksen seuraus. Astmatulehduksessa hengitysteiden limakalvossa on runsaasti eosinofiilisia valkosoluja ja myös lymfosyyttien ja syöttösolujen määrä lisääntyy. Tulehdussolujen tunkeutumista limakalvoon, välittäjäaineiden vapautumista ja rakenteellisia muutoksia, kuten tyvikalvon paksuuntumista, todetaan keuhkojen tähystystutkimuksen yhteydessä otetuissa limakalvonäytteissä jo astman varhaisvaiheessa. Tuolloin astma ei ole vielä edennyt pysyvän toimintahäiriön asteelle (Laitinen ym. 1993). Aikavälejä limakalvotulehduksesta ensimmäisiin oireisiin ja toimintahäiriön kehittymiseen ei tiedetä. Pitkittynyt yskä, limaneritys, hengenahdistus ja ajoittainen hengityksen vinkuminen ovat astman kliinisiä oireita. Suomessa noin 5 % väestöstä sairastaa toimintahäiriöistä astmaa ja noin ihmistä saa lääkehoitoon Kansaneläkelaitoksen erityiskorvauksen (Haahtela ym. 2001). Astmalle tyypilliset oireet ja eosinofiilinen hengitystietulehdus ovat väestössä kuitenkin paljon yleisempiä kuin toimintahäiriöinen astma (Rytilä ym ja 2002). Koska astmadiagnoosi perustuu käytännössä toimintahäiriön osoittamiseen, jää osa potilaista nykyisin vaille selkeää diagnoosia ja asianmukaista lääkitystä. Viime vuosina on painotettu anti-inflammatorisen lääkityksen mahdollisimman varhaista aloittamista pyrittäessä hyvään hoitovasteeseen ja astman kroonistumisen estoon (Haahtela ym. 1994). Edellytyksenä on astmadiagnoosin tai astmatulehduksen varmistaminen silloin, kun tauti on lievä ja toimintahäiriöitä ei vielä Duodecim 2003;119:
2 säännöllisesti esiinny. Myös astman pitkäaikaishoidossa korostetaan limakalvon tulehduksen hallintaa ja yksilöllisyyttä (Haahtela ym. 2000). Hengitystietulehduksen mittausta ei kuitenkaan yleensä ole käytetty astman seurannassa ja hoidon suunnittelussa. Spirometria ja uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) seuranta ovat tutkimuksia, joita käytetään astman taudinmääritykseen ja seurantaan. Tärkeitä tutkimuksia ovat myös keuhkoputkien epäspesifiset altistuskokeet, joilla mitataan keuhkoputkien supistumisherkkyyttä, sekä rasituskokeet, joilla tutkitaan rasituksen aiheuttamaa keuhkoputkien ahtaumaa. Erikoismenetelmiä, kuten oskillometriaa, tarvitaan pienempien lasten tutkimisessa (Malmberg ym. 2001). Keuhkojen toimintatutkimuksissa saatujen tulosten yhteys limakalvon tulehdusmuutoksiin on kuitenkin epäsuora ja heikko (Louis ym. 2000). Keuhkoputkien limakalvojen tulehdus ei näy röntgenkuvissa eikä paljastu tavallisissa verikokeissa, vaikka veren eosinofiilisten valkosolujen lisääntyminen voi viitata astmaan. Keuhkojen tähystystutkimuksen yhteydessä otetut limakalvonäytteet tai keuhkohuuhtelunäytteet eivät sovellu rutiinidiagnostiikkaan. Tarvitaan käyttökelpoisia diagnostisia menetelmiä astmatulehduksen toteamiseksi suoraan hengitysteistä (Haahtela 2002). Ysköstutkimuksen taustaa Ysköstutkimus on vanha menetelmä, jota on viime vuosina kehitetty astmalle tyypillisen eosinofiilisen tulehduksen toteamiseksi. Koska kaikki potilaat eivät pysty antamaan spontaania yskösnäytettä, on apuna käytetty indusointia ultraäänisumuttimella ja lievästi hypertonisella suolaliuoksella. Hienojakoisen keittosuolahöyryn hengittäminen aiheuttaa yskänrefleksin ja lisää mahdollisesti osmoottisella mekanismilla limaneritystä hengitysteiden rauhasista. Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen perustama työryhmä on viime vuonna julkaissut menetelmän käytöstä kansainvälisen suosituksen (Djukanovic ym. 2002). Yskösnäytteen indusointi Suomessa ysköksen indusointiin on käytetty yleisimmin Omron U1 -ultraääninebulisaattoria (Omron, Saksa) ja 3-prosenttista keittosuolaliuosta (Haahtela ym. 1999). Ennen indusointia potilaalle annetaan keuhkoputkia avaavaa lääkettä (esim. inhaloitavaa salbutamolia 200 µg), koska keittosuolahöyryn hengittäminen voi aiheuttaa keuhkoputkien lievää ahtautumista. Sekuntikapasiteetti (FEV 1 ) tai PEF-arvo mitataan ennen ja jälkeen indusoinnin. Jos potilaan keuhkojen toiminta on lähtötilanteessa huomattavan heikkoa (FEV 1 alle 1 l), tai kyseessä on labiili astma tai astman pahenemisvaihe, indusointi on syytä aloittaa normaalilla keittosuolalla (0,9 %) ja keuhkojen toimintaa tulee seurata muutaman minuutin välein (Djukanovic ym. 2002). Näin toteutettuna toimenpide on potilaalle turvallinen ja riittävä näyte saadaan noin 80 %:lta. Lapsilla indusointi onnistuu viidestä ikävuodesta eteenpäin. Ysköksen käsittely Kun yskösnäyte käsitellään limaa pilkkovalla aineella (Sputolysin, vaikuttavana aineena dithiotreitoli), ysköksen solut ja solunulkoiset liukoiset proteiinit saadaan erilleen. Ysköksen soluista on mahdollisuus tehdä sytosentrifugipreparaatti, kun halutaan tietää ysköksen tulehdussolujen prosenttiset suhteet (erittelylaskenta). Preparaatti värjätään ja soluja tutkitaan mikroskoopilla (kuva 1A). Ysköksessä on normaalisti runsaasti makrofageja ja neutrofiileja, vähemmän lymfosyyttejä ja lieriöepiteelisoluja. Eosinofiiliset valkosolut ovat aktiivista astmaa sairastavan yskökselle tyypillisiä; normaalitilassa niitä ei juuri esiinny (Belda ym. 2000). Indusoitu yskösnäyte sisältää tulehdussolujen lisäksi niiden erittämiä proteiineja, erilaisia tulehduksenvälittäjäaineita ja plasmaeksudaation seurauksena tihkuneita plasmaproteiineja. Astmatutkimuksissa ensi sijalla ovat eosinofiilien erittämät yhdisteet, kuten eosinofiilien kationinen proteiini (ECP) ja eosinofiilien peroksidaasi (EPO). ECP:n määritysmenetelmä on kaupallisesti saatavilla, mutta kyseinen aine ei liene eo P. Rytilä ja P. Malmberg
3 A B Kuva 1. A) Ysköksen soluja sytosentrifugipreparaatissa. May Grünwald Giemsan värjäys. Eo = eosinofiili, L = lymfosyytti, M = makrofagi, Ne = neutrofiili. B) Ysköksen soluja vetolasilla. Eosiini-metyleenisinivärjäys. Näytteessä on runsaasti punaiseksi värjäytyneitä eosinofiileja, mikä sopii astmaan. sinofiileille täysin spesifinen (Metso ym. 2002). Neutrofiilien aktivoituessa suurenevat ysköksen myeloperoksidaasin (MPO) ja lipokaliinin (HNL) määrät. Lymfosyyttejä ja syöttösoluja on ysköksessä vain vähän, ja soluspesifisiä merkkiaineita ei toistaiseksi ole käytetty rutiinidiagnostiikassa. Yskössolujen erittelylaskenta on suhteellisen työläs menetelmä, minkä vuoksi se soveltuu lähinnä tutkimuslaboratorioihin ja huonosti perusterveydenhuollon rutiinianalytiikkaan. Yksinkertainen menetelmä tulehdussolujen merkkiainepitoisuuksien (ECP ja MPO) määrittämiseksi indusoidusta yskösnäytteestä on käytössä HYKS:n iho- ja allergiasairaalassa, ja sen käytännöllisyys on testattu useassa terveyskeskuksessa (Rytilä ym. 2002). Menetelmä ja viitearvot on kuvattu yksityiskohtaisesti aiemmin (Haahtela ym. 1999). Merkkiainemääritysten edellytys on edustava näyte alemmista hengitysteistä; huonolla näytteellä ei ole informaatioarvoa. Näytteen edustavuus voidaan varmistaa yksinkertaisimmin tekemällä käsittelemättömästä ysköksestä sivelylasit, värjäämällä ne eosiinimetyleenisinillä ja tarkastelemalla preparaattia mikroskoopilla (kuva 1B). Eri solujen osuus sivelyvalmisteessa arvioidaan puolikvantitatiivisesti (Haahtela ym. 1999). Ysköksen soluja voidaan tutkia tarkemmin immunosytokemiallisin menetelmin ja in situ -hybridisaation avulla. Viime vuosina ysköksestä on mitattu runsaasti erilaisia sytokiineja, kemokiineja, eikosanoideja ja proteaaseja (Djukanovic ym. 2002). Menetelmä onkin arvokas väline astmatulehduksen perustutkimukselle, mutta käytännön sovelluksia näistä määrityksistä ei ole vielä saatavilla. Ysköstutkimus astman diagnostiikassa ja seurannassa Noin %:lla astmaatikoista esiintyy diagnoosivaiheessa ysköksessä eosinofiileja (Louis ym. 2000, Rytilä ym. 2000). Astman akuuttiin pahenemisvaiheeseen liittyy eosinofiilien huomattava lisääntyminen, mutta myös neutrofiilien määrä voi kasvaa. Ysköksen eosinofiilien suuri prosenttiosuus on astman diagnostiikassa sensitiivisyydeltään ja spesifisyydeltään samanveroinen kuin hyperreaktiivisuuden mittaus ja parempi kuin yksittäinen keuhkojen toimintatutkimus (Hunter ym. 2002). Ysköksen suurentunut eosinofiiliosuus ennustaa astmassa hyvää vastetta inhalaatiosteroidihoitoon. Pitkittyneen yskän ja astmankaltaisten oireiden taustalla saattaa olla eosinofiilinen hengitystietulehdus ilman astmalle tyypillistä keuhkojen toimintahäiriötä. Myös nämä potilaat hyötyvät tulehdusta hillitsevästä astmalääkityksestä (Rytilä ym. 2000). Tällaisten potilaiden diagnoosi jää varmistumatta, ellei ysköksen eosinofiileja määritetä. Ysköstutkimusta onkin suositeltu osaksi pitkittyneen yskän selvittelyä (Djukanovic ym. 2002). Kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavien hengitysteissä on runsaasti aktivoituneita neutrofiileja. Kuitenkin Astmatulehduksen uudet noninvasiiviset tutkimukset 1041
4 Taulukko. Astmatulehduksen mittaamiseen käytettävien menetelmien etuja ja rajoituksia. Edut Rajoitukset Indusoitu yskös Standardoitu ja validoitu Onnistumisosuus noin 80 % Turvallinen (huom. esilääkitys ja keuhkojen Tulokset eivät heti saatavilla toiminnan seuraaminen) ja toistettava Solujen puolikvantitatiivinen analyysi helppo ja Käsittelymenetelmät osin työläitä halpa, sopii myös perusterveydenhuoltoon Mittaa useita eri tulehdussoluja ja merkkiaineita Uloshengitysilman NO Standardoitu ja validoitu Epäspesifinen Potilaalle helppo tutkimus, nopea Kalliit mittauslaitteet Hyvä toistettavuus ja herkkyys Turvallinen Uloshengitysilman kondensaatti Potilaalle helppo tutkimus Ei vielä standardoitu Turvallinen Analyysit kalliita Mittaa useita eri tulehduksen merkkiaineita noin 40 %:lla näistä potilaista ysköksen eosinofiilit ovat lisääntyneet (Brightling ym. 2000). Keuhkoahtaumatautipotilaiden joukosta voidaan ysköstutkimuksella seuloa ne, jotka hyötyvät eniten tulehdusta hillitsevästä lääkityksestä. Ysköksen eosinofiilien prosenttiosuutta on käytetty lukuisissa astman lääketutkimuksissa anti-inflammatorisen tehon osoittamiseen ja hoitojen vertailuun (eri inhalaatiosteroidit, leukotrieeniantagonistit, teofylliini). Menetelmä on validoitu, mutta yksittäisten potilaiden eosinofiilimäärä voi olla hyvinkin erilainen, vaikka astman vaikeusaste olisi muuten sama (Djukanovic ym. 2002). Lisää tutkimuksia tarvitaan määrittämään kliinisesti merkittävä muutos ysköksen eosinofiileissa. Alustavasti on saatu viitettä siitä, että tulehdusta hillitsevän hoidon yksilöllinen suunnittelu ysköksen eosinofiilien perusteella parantaa astman hoitotasapainoa. Greenin ym. (2002) satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa havaittiin, että ysköksen eosinofiilimäärän normaalistamiseen tähtäävä hoitostrategia vähensi vuoden seurannassa astman pahenemisvaiheita ja sairaalahoitoja verrattuna strategiaan, joka perustuu oireisiin ja keuhkojen toiminnan mittaamiseen. Hoitoryhmien keskimääräisissä inhalaatiosteroidiannoksissa ei kuitenkaan ollut eroa. Tämä johtui siitä, että useiden potilaiden steroidiannosta pystyttiin vähentämään. Tulehdusta poistava hoito pystyttiin siis kohdentamaan paremmin. Vastaavanlainen tutkimusasetelma, jossa hoidon suunnittelussa käytettiin hyperreaktiivisuuden mittausta ja tavoitteena oli hyperreaktiivisuuden normaalistaminen, suurensi potilaiden inhalaatiosteroidiannoksen kaksinkertaiseksi, mutta myös histologiset muutokset vähenivät (Sont ym. 1999). Astman, pitkittyneen yskän ja keuhkoahtaumataudin lisäksi indusoitua ysköstä käytetään monien muidenkin keuhkosairauksien esimerkiksi tuberkuloosin, keuhkosyövän ja sarkoidoosin diagnostiikassa. Ysköstutkimuksen etuja ja rajoituksia kliinisessä käytössä on lueteltu ja verrattu muihin menetelmiin taulukossa. Typpioksidi hengitysteissä Havainto uloshengitysilman suurentuneesta typpioksidipitoisuudesta astmaa sairastavilla tehtiin noin kymmenen vuotta sitten (Alving ym. 1993). Typpioksidin ja astmatulehduksen välistä yhteyttä selvittelevän tutkimustyön tuloksista on jo julkaistu useita katsauksia suomalaisissa (Lindholm ym. 1996, Sovijärvi ja Paakkari 1998) ja ulkomaisissa (Kharitonov ja Barnes 2000 ja 2001) lehdissä. Endogeeninen typpioksidi (NO) muodostuu L-arginiinista NO-syntaasin (NOS) tuottamana. NOS:n isoformeja ovat neuronaalinen (nnos), 1042 P. Rytilä ja P. Malmberg
5 endoteliaalinen (enos) ja indusoituva (inos) typpioksidisyntaasi. Hengitysteiden limakalvoilla voi esiintyä kaikkia NOS:n isoformeja. NO:lla ja sen metaboliiteilla arvellaan olevan useita fysiologisia tehtäviä hengitysteissä, mm. keuhkoputkien sileän lihaksen ja värekarvatoiminnan säätelyssä, sekä antimikrobivaikutusta. Lisääntyneen typpioksidituotannon yhteys astmalle tyypilliseen eosinofiiliseen tulehdukseen perustuu nykykäsityksen mukaan siihen, että monet tulehdusta lisäävät sytokiinit, jotka liittyvät astmatulehduksen kehittymiseen, aktivoivat myös inos:ää. Myös happo-emästasapainon muutokset limakalvoilla voivat esimerkiksi akuutissa astmassa johtaa typpioksidin vapautumiseen nitriitistä. Kaasumaisena ja pienikokoisena molekyylinä typpioksidi voi siirtyä suoraan solukalvon läpi, ja lisääntynyt tuotanto on havaittavissa uloshengitysilmasta. Nenä ja nenänielu tuottavat typpioksidia huomattavasti enemmän kuin alemmat hengitystiet. Ylähengitystiet ovatkin ilmeisesti suurin uloshengitetyn typpioksidin lähde terveillä henkilöillä. Kuitenkin astmaa sairastavilta keuhkoputkien tähystyksessä mitatut NO-pitoisuudet ovat olleet samanveroiset henkitorvessa, alemmissa hengitysteissä ja uloshengitysilmassa (Kharitonov ym. 1996). Suuri NO-pitoisuus astmapotilaalla johtuu siis lisääntyneestä tuotannosta alemmissa hengitysteissä. Uloshengitysilman typpioksidin mittaaminen NO-pitoisuus mitataan uloshengitysilmasta kemiluminesenssianalysaattorilla, jonka mittauskammiossa NO reagoi otsonin kanssa ja vapautuu valokvantteja. Pitoisuudet ovat pieniä, ja ne ilmoitetaan yleensä yksikkönä ppb (parts per billion). Mittaustekniikasta on julkaistu kansainväliset suositukset sekä aikuisille (American Thoracic Society 1999) että lapsille (Baraldi ja de Jongste 2002). Niiden tarkoituksena on vakioida mittausarvot vertailukelpoisiksi eri laboratorioissa ja auttaa välttämään mittauksen virhelähteitä. Mittauksen pääpiirteet on esitetty kuvassa 2. Mittaus vaatii tutkittavalta kohtalaista yhteistyökykyä mutta onnistuu lähes kaikilla aikuisilla ja lapsille yleensä 4 5 vuoden iästä lähtien. Vakioidulla menetelmällä tehtyjen NO-mittausten tulokset ovat hyvin toistettavia. Terveiden henkilöiden uloshengitysilman NO-pitoisuus on uusien suositusten mukaan mitattuna yleensä ppb. Tarkkojen viitearvojen määrittämiseen tähtääviä monikeskustutkimuksia on valmistumassa. Mittaamalla uloshengitysilman NO-pitoisuutta usealla eri puhallusnopeudella voidaan teoreettisen mallinnuksen perusteella erottaa alveolaarinen ja bronkiaalinen typpioksidituotanto toisistaan. Tällä saattaa olla merkitystä keuhkosairauksien erotusdiagnostiikassa, koska tulehdus pystytään paikantamaan paremmin (Lehtimäki ym. 2001). Alle nelivuotiaille lapsille mittaus on mahdollista tehdä esimerkiksi keräämällä uloshengitysnäyte tavallisen lepohengityksen aikana. Tähän mittaustapaan liittyy kuitenkin virhelähteitä, ja metodiikka on vielä kehitystyön kohteena (Baraldi ja de Jongste 2002). Osittain tästä syystä typpioksidin ja astmatulehduksen välisestä suhteesta on hyvin vähän tutkimustietoa pienillä lapsilla. Uloshengityksen NO astman diagnostiikassa ja seurannassa Havainto astmaatikkojen uloshengitysilman suurista NO-pitoisuuksista on toistettu kiistattomasti sekä aikuisilla että lapsilla (Kharitonov ja Barnes 2000). Astmaa sairastavilla NO-pitoisuus on yleensä moninkertainen terveisiin verrattuna. Suuria pitoisuuksia tavataan erityisesti atooppisessa astmassa. Hengitysteiden NO-tuotanto voi olla lievästi lisääntynyt myös potilailla, jotka sairastavat muuta atooppista sairautta ilman astmaa. Tämän katsotaan johtuvan subkliinisestä limakalvotulehduksesta. Astmaa sairastavilla uloshengitysilman NO-pitoisuus ennen hoidon aloitusta korreloi kohtalaisesti astman kliinisiin tunnusmerkkeihin, kuten oireisiin, hyperreaktiivisuuteen, spirometriassa havaittavaan bronkodilataatiovasteeseen ja rasitusastmareaktioon. Uloshengitysilman lisääntyneen typpioksidipitoisuuden ja astmaan liittyvän eosinofiilisen tulehduksen välisestä yhteydestä on saatu va- Astmatulehduksen uudet noninvasiiviset tutkimukset 1043
6 Kuva 2. Kaavio uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden mittaamisesta American Thoracic Societyn (1999) suosituksen mukaisesti. Tutkittava hengittää sisään NO:sta puhdistettua ilmaa ja aloittaa keuhkojen ollessa täynnä tasaisen sekunnin kestoisen puhalluksen mittauslaitteeseen. Uloshengityskanavan vastuksen aiheuttama positiivinen nielupaine painaa pehmeää suulakea nielun takaseinään ja estää kontaminaation nenänielusta. Mittaus tehdään NO-pitoisuuskäyrältä ulospuhalluksen loppuvaiheesta, jolloin virtauksen on pysyttävä tasaisena (45 55 ml/s). Lapsilla mittausperiaate on samanlainen, mutta lyhyempi puhallus (vähintään 6 s) riittää. kuuttavaa näyttöä tutkimuksissa, jotka ovat perustuneet yskösnäytteisiin (Jatakanon ym. 1998) ja keuhkoputkien limakalvonäytteisiin (Payne ym. 2001). Kuten lisääntynyttä ysköseosinofiliaa myös suurentuneita NO-pitoisuuksia on havaittu astmankaltaisia oireita potevilla, joille ei vielä ole kehittynyt astmalle diagnostisia keuhkojen toiminnan muutoksia (Ekroos ym. 2002). Omassa alle kouluikäisten aineistossamme uloshengitysilman NO-mittaus osoittautui keuhkofunktiotutkimuksia selvästi herkemmäksi alkavan astman osoittajaksi (Malmberg ym. 2003). Pitkittynyt yskä on yleislääkärin vastaanotolla tavallinen oire, jonka selvittämisessä NO-mittauksin on osoitettu olevan hyötyä astman seulonnassa (Chatkin ym. 1999). Toisin kuin astmassa NO-pitoisuus on yleensä keuhkoahtaumataudin stabiilissa vaiheessa normaali tai jopa pienentynyt. Ysköseosinofilia ja uloshengitysilman suuri NO-pitoisuus ennustavat keuhkoahtaumatautipotilaalla hyvää vastetta astmalääkitykseen (Papi ym. 2000). Monet ominaisuudet tekevät uloshengitysilman NO-mittauksesta kliiniseen astmadiagnostiikkaan houkuttelevan apuvälineen (taulukko). Sen suurin heikkous on epäspesifisyys: suurentuneita NO-pitoisuuksia on kuvattu esiintyvän myös muissa keuhkoputkien ja keuhkojen tulehduksellisissa sairauksissa, kuten virusinfektioissa, keuhkokuume- ja bronkiektasiapotilailla sekä fibrotisoivassa alveoliitissa. Astmadiagnoosi ei siis voi perustua pelkästään NO-mittaukseen. Menetelmää on suositeltu diagnostiikassa seulontatyyppiseen käyttöön (Kharitonov ja Barnes 2000), johon sen ominaisuudet näyttävät parhaiten sopivan. Tulehdusta poistava lääkehoito kortikosteroideilla ja leukotrieeninestäjillä pienentää astmaatikon uloshengityksen NO-pitoisuutta (Kharitonov ja Barnes 2000); terveisiin niillä ei ole merkittävää vaikutusta. Astmaa sairastavilla kortikosteroidihoidon vaikutus on voimakas, annoksesta riippuvainen ja varsin nopea, ja se perustuu todennäköisesti inos:n suoraan estoon ja tulehdusreaktion lievenemisestä johtuvaan välilliseen muutokseen. Beeta 2 -sympatomimeeteilla ei ole merkittävää vaikutusta. Seurannassa uloshengityksen NO-pitoisuuden kasvu on varhainen merkki astmatasapainon pettämisestä, jopa ennen selkeitä oireita tai keuhkofunk P. Rytilä ja P. Malmberg
7 Kuva 3. Uloshengitysilman kondensaatin keräys. tiomuutoksia. Myös ysköksen eosinofiilien lisääntyminen ennustaa pahenemisvaiheen kehittymistä yhtä hyvin kuin uloshengitysilman NOpitoisuus (Jones ym. 2001). Voidaanko NO-pitoisuuden muutoksiin perustuvalla hoidon yksilöllisellä suunnittelulla parantaa astmaatikon pitkäaikaisennustetta, on vielä selvittämättä. Muut uloshengitysilman tulehdusmerkkiaineet Typpioksidin lisäksi uloshengitysilmasta voidaan mitata muitakin kaasumaisia keuhkoputkien tulehduhdusreaktion merkkiaineita. Näitä ovat mm. hiilimonoksidi, jota syntyy hemin hajoamisen ja lipidiperoksidaation seurauksena, sekä hiilivety-yhdisteet kuten pentaani ja etaani. Kyseisten aineiden suuria pitoisuuksia uloshengitysilmassa on kuvattu astman, keuhkoahtaumataudin ja kystisen fibroosin yhteydessä, ja niiden katsotaan heijastavan oksidatiivista stressiä hengitysteissä (Kharitonov ja Barnes 2001). Uloshengitysilman nestefaasista voidaan eristää runsaasti tulehduksen merkkiaineita. Tätä varten uloshengitysilmaa on jäähdytettävä huomattavasti, jotta neste tiivistyy keräysastiaan kondensaatiksi (Mutlu ym. 2001). Tavallisesti keräys suoritetaan siten, että tutkittava hengittää lepohengitystä laitteeseen, jossa uloshengitysilma johdetaan kylmän ( 20 o C) kennoston läpi. Kondensaattia saadaan minuutin aikana 1 3 ml (kuva 3). Syljen aiheuttamaa kontaminaatiota tulee välttää. Näyte voidaan säilyttää 70 o C:ssa ja analysoida myöhemmin esimerkiksi kaasukromatografialla, spektrofotometrisesti tai immunoanalyysein (ELISA). Uloshengitysilman kondensaatissa esiintyvät merkkiaineet ovat todennäköisesti peräisin hengitysteitä verhoavasta pintanesteestä, ja ne kulkeutuvat pyörteisen ilmavirran irrottamissa mikroskooppisissa nestepisaroissa. Pienikokoiset yhdisteet liukenevat pisaroihin herkemmin kuin suuret. Uloshengitysilman kondensaatista eristettyjä yhdisteitä ovat esimerkiksi happiradikaalituotantoon liittyvät merkkiaineet vetyperoksidi, NO-aineenvaihdunnan tuotteet, arakidonihappo- ja prostaglandiinijohdokset sekä leukotrieenit. Uloshengitysilman kondensaatista on löydetty myös sytokiineja, kuten interleukiineja, mutta keräysmenetelmän soveltuvuus näiden Astmatulehduksen uudet noninvasiiviset tutkimukset 1045
8 mittaamiseen on vielä kiistanalainen. Terveisiin verrattuna suurentuneita pitoisuuksia kysteinyylileukotrieeneja LTE 4, LTC 4 ja LTD 4 on mitattu kondensaatissa keskivaikeaa ja vaikeaa astmaa sairastavilla, ja astman pahenemisvaiheessa pitoisuuden on havaittu suurenevan edelleen. Astmalääkityksen vaikutuksista ei ole vielä julkaistua tietoa. Muilla kaasumaisilla uloshengitysilman merkkiaineilla ei ole NO:n kaltaista kliinistä merkitystä astman diagnostiikassa. Uloshengitysilman kondensaatti on lupaava kohde astmaan ja muihin keuhkosairauksiin liittyvässä tutkimustyössä. Tekniikan etuna on se, että hengitystietulehduksesta saadaan sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa noninvasiivisesti. Menetelmää ei ole kuitenkaan vielä riittävän hyvin vakioitu kliiniseen käyttöön, ja käytännön hankaluutena on toistaiseksi myös merkkiainepitoisuuksien kallis ja aikaavievä analysointi (taulukko). Lopuksi Astmatulehduksen tutkimukset eivät tule syrjäyttämään totunnaisia keuhkojen toimintakokeita, mutta ne antavat uutta, täydentävää tietoa astman taudinmääritystä ja yksilöllistä hoitoa varten. Kliiniseen käyttöön soveltuvia ovat nykyään ysköstutkimus ja typpioksidin mittaus. Valinta menetelmien välillä perustuu lähinnä saatavuuteen, eikä menetelmien käyttöä ole juuri vertailtu. Ysköstutkimus soveltuu avoterveydenhuollonkin diagnostiikkaan. Menetelmien yksinkertaistuessa mittauksia voidaan edelleen lisätä. Uloshengitysilman NO:n mittauslaitteet ovat toistaiseksi kalliita, mikä rajoittaa niiden käyttöä, mutta yksinkertaisten, avoterveydenhuoltoon soveltuvien mittareiden kehitystyö on jo pitkällä. Astman hoidon tavoitteita ovat oireettomuus, keuhkojen toiminnan normaalistaminen, limakalvotulehduksen poistaminen ja ennusteen parantaminen. Astmatulehduksen tutkimuksilla on paikkansa myös astman hoidon seurannassa. Varhaisella taudinmäärityksellä ja tulehdukseen kohdistuvalla täsmälääkityksellä voidaan tulevaisuudessa parantaa myös astman pitkäaikaisennustetta. Kirjallisuutta Alving K, Weitzberg E, Lundberg J. Increased amount of nitric oxide in exhaled air of asthmatics. Eur Resp J 1993;6: American Thoracic Society. Recommendations for standardized procedures for online and offline measurement of exhaled lower respiratory nitric oxide and nasal nitric oxide in adults and children. Am J Respir Crit Care Med 1999;160: Baraldi E, de Jongste J. ERS/ATS statement. Measurement of exhaled nitric oxide in children, Eur Resp J 2002;20: Belda J, Leigh R, Parameswaran K, O Byrne P, Sears MR, Hargreave FE. Induced sputum cell counts in healthy adults. Am J Respir Crit Care Med 2000;161: Brightling CE, Monteiro W, Ward R, ym. Sputum eosinophilia and shortterm response to prednisolone in chronic obstructive pulmonary disease: a randomised controlled trial. Lancet 2000;356: Chatkin J, Ansarin K, Silkoff P, ym. Exhaled nitric oxide as a noninvasive assessement of chronic cough. Am J Respir Crit Care Med 1999; 159: Djukanovic R, Sterk PJ, Fahy JV, Hargreave FE, toim. Standardised methodology of sputum induction and processing. Eur Resp J 2002;20 Suppl 37:S1 S55. Ekroos H, Karjalainen J, Sarna S, Laitinen LA, Sovijärvi ARA. Short-term variability of exhaled nitric oxide in young male patients with mild asthma and in healthy subjects. Respir Med 2002;96: Green RH, Brightling CE, Mckenna S, ym. Asthma exacerbations and sputum eosinophil counts: a randomised controlled trial. Lancet 2002;360: Haahtela T, Järvinen M, Kava T, ym. Effects of reducing or discontinuing inhaled budesonide in patients with mild asthma. N Engl J Med 1994;331: Haahtela T, Metso T, Rytilä P. Indusoitu yskös avain astmatulehduksen havaitsemiseen ja seurantaan. Suom Lääkäril 1999;1 2: Haahtela T, Kaila M, Ahonen E, ym. Astman käypä hoito. Duodecim 2000;116: Haahtela T, Klaukka T, Koskela K, Erhola M, Laitinen LA. Asthma programme in Finland: a community problem needs community solutions. Thorax 2001;56: Haahtela T. Assessing airway inflammation: from guessing to quantitative measurements. Ann Med 2002;34:74 6. Hunter CJ, Brightling CE, Woltman WG, Wardlar AJ, Pavord ID. A comparison of the validity of different diagnostic tests in adults with asthma. Chest 2002;121: Jatakanon A, Lim S, Kharitonov S, Chung KF, Barnes PJ. Correlation between exhaled nitric oxide, sputum eosinophils, and methacholine responsiveness in patients with mild asthma. Thorax 1998; 53:91 5. Jones S, Kittelson J, Cowan J, ym. The predictive value of exhaled nitric oxide measurements in assessing changes in asthma control. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Kharitonov S, Chung K, Evans D, O Connor BJ, Barnes PJ. Increased exhaled nitric oxide in asthma is mainly derived from the lower respiratory tract. Am J Respir Crit Care Med 1996;153: Kharitonov S, Barnes PJ. Clinical aspects of exhaled nitric oxide. Eur Resp J 2000;16: Kharitonov S, Barnes PJ. Exhaled markers of pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2001;163: Laitinen LA, Laitinen A, Haahtela T. Airway mucosal inflammation even in patients with newly diagnosed asthma. Am Rev Respir Dis 1993;147: Lehtimäki L, Kankaanranta H, Saarelainen P, ym. Extended exhaled NO measurement differentiates between alveolar and bronchial inflammation. Am J Respir Crit Care Med 2001;163: Lindholm H, Lindholm T, Malmberg P, Tukiainen P, Sovijärvi ARA. Uloshengitysilman typpioksidimääritys hengitystietulehduksen uusi 1046
9 osoitin. Suom Lääkäril 1996;34: Louis R, Lau LC, Bron AO, Roldaan AC, Radermecker R, Djukanovic R. The relationship between airways inflammation and asthma severity. Am J Respir Crit Care Med 2000;161:9 16. Malmberg P, Pelkonen A, Poussa T, Pohjanpalo A, Haahtela T, Turpeinen M. Oskillometrian viitearvoista tukea pienten lasten astmadiagnostiikkaan. Duodecim 2001;117: Malmberg LP, Pelkonen A, Haahtela T, Turpeinen M. Exhaled nitric oxide, rather than lung function, discriminates the preschool children with asthma. Thorax 2003 (painossa). Metso T, Venge P, Haahtela T, Peterson C, Sevéus L. Cell specificity of new inflammatory markers EPO and HNL in peripheral blood, sputum, and BAL. Thorax 2002;57: Mutlu G, Garey K, Robbins R, Danziger LH, Rubistein I. Collection and analysis of exhaled breath condensate in humans. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Papi A, Romagnoli M, Baraldo S, ym. Partial reversibility of airflow obstruction and increased exhaled NO and sputum eosinophilia in chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2000;162: Payne D, Adcock I, Wilson N, Bates T, Seallan M, Bush A. Relationship between exhaled nitric oxide and mucosal eosinophilic inflammation in children with difficult asthma, after treatment with oral prednisolone. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Rytilä P, Metso T, Heikkinen K, Saarelainen P, Helenius IJ, Haahtela T. Airway inflammation in patients with symptoms suggesting asthma but with normal lung function. Eur Resp J 2000;16: Rytilä P, Metso T, Petäys T, ym. Eosinophilic airway inflammation as an underlying mechanism of undiagnosed prolonged cough in primary health care patients. Resp Med 2002;96:52 8. Sont JK, Willems LNA, Bel EH, ym. Clinical control and histopathologic outcome of asthma when using airway hyperresponsivness as an additional guide to long-term treatment. Am J Respir Crit Care Med 1999;159: Sovijärvi A, Paakkari I. Uloshengitysilman typpioksidi astmaattisen hengitystietulehduksen uusi osoittaja. Duodecim 1998;24: PAULA RYTILÄ, LT, erikoislääkäri paula.rytila@hus.fi PEKKA MALMBERG, LT, erikoislääkäri HYKS Iho-ja allergiasairaala PL 160, HUS 1047
203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotTYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009
TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotAstma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on
Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti (chronic obstructive. Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka. tulehdustutkimuksiin. Katsaus. Taudin kehittyminen ja eteneminen
Katsaus PAULA RYTILÄ JA VUOKKO KINNULA Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka toimintakokeista tulehdustutkimuksiin Keuhkoahtaumatauti on yleisin tupakointiin liittyvä keuhkosairaus. Sille on tyypillistä
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen
LisätiedotAstma: omahoito ja kontrollien toteutuminen
Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen Hanna Tapanainen 11.4.2018 Alueellinen astma- ja allergiakoulutus Filha ja Hyvinkään sairaala Esityksen sisältö Astman omahoito Astman seuranta suositusten mukaan
LisätiedotAnnikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien supistumisherkkyys on lisääntynyt Oireina ovat yskä, limaneritys,
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotNIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon
NIOX VERO Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO NIOX VERO on vieritestauslaite, jolla mitataan astmasta tai muista vastaavista hengitysongelmista kärsivien potilaiden hengitysteiden
LisätiedotMyyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto
ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos
LisätiedotHengityselimistön lääkkeet
Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotSPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET
SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotVetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011
COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotAstman lääkehoitoportaat ylös ja alas
Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus
LisätiedotPEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite
PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen
LisätiedotUloshengitysilman typpioksidimittauksen merkitys astman glukokortikoidihoidossa
Julkaistu 3.11.2014 www.laakarilehti.fi HALO-Katsaus verkossa ensin tieteessä HALO-ryhmä: Lauri Lehtimäki keuhkosairausopin professori (m.a.) Tampereen yliopisto ja TAYS allergiakeskus Péter Csonka LT,
LisätiedotPekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU
Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotImpulssioskillometria hengityksen tutkimisessa
Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotSymbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotSpirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio
Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotLASTEN ASTMAN MINIOHJELMA
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3.
0/0/ Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela..0 Sidonnaisuudet 00 0 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa KYS
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014
Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela 27.3.2014 Sidonnaisuudet 2010 2014 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotRintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet
Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet vt Professori Paula Maasilta paula.maasilta@helsinki.fi Kliiniset opettajat: Hanna-Riikka Kreivi (0504272914, hanna-riikka.kreivi@hus.fi) Eeva-Maija Nieminen
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotAstman Käypä Hoito suositus 2012:
Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoito
Käypä hoito -suositus Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys Tavoitteet ja kohderyhmät Tämän hoitosuosituksen tavoitteena on tehostaa ja täsmentää astman hoitoa sekä yhtenäistää
LisätiedotVinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa
Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai
LisätiedotNucala 100 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten, GSK Trading Services Limited
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Mepolitsumabi Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Nucala 100 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten, GSK Trading Services Limited Mepolitsumabi
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan lääkehoito
Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli
LisätiedotUloshengitysilman typpioksidi: vakiointi ja mittaukseen vaikuttavia tekijöitä. Harri Lindholm, erikoislääkäri
Uloshengitysilman typpioksidi: vakiointi ja mittaukseen vaikuttavia tekijöitä Harri Lindholm, erikoislääkäri Kharitonov ja Barnes; Am J Respir Crit Care Med 2001 Presentation heading / Työterveyslaitos
LisätiedotKeuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö
Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan
LisätiedotCOPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa
COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):
LisätiedotSPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND
SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND Anna on ollut 2015 uudistettu suositus spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta työryhmän
LisätiedotASTMAN OMAHOITOKORTTI
ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotIAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu
IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset
LisätiedotUrheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti
Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja
LisätiedotAstmapotilaan ohjaus ja omahoidon ohjaus
Astmapotilaan ohjaus ja omahoidon ohjaus Hämeenlinna 15.3.2018 Sairaanhoitaja Tarja Mansikka / Kanta-Hämeen keskussairaala Riihimäen yksikkö, keuhkosairauksien pkl Lähetteellä terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta,
LisätiedotAstma pienissä ilmateissä haaste kliinikolle
tieteessä Jussi Karjalainen ylilääkäri TAYS, allergiakeskus Lauri Lehtimäki professori (m.a.) TAYS, allergiakeskus ja Tampereen yliopisto Astma pienissä ilmateissä haaste kliinikolle Astman on aikaisemmin
LisätiedotSpirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen
Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen 14.9.2011 Jämsä Lauri Lammi LT, erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden
LisätiedotHyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju
1 (10) Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju 12/2018 astman hoitoketjutyöryhmä Julkaistu www.hus.fi: Ammattilaiselle Hoitoketjut Hyvinkään sairaanhoitoalue Astman hoitoketju Sivu 2 / 10 SISÄLTÖ
LisätiedotKertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta. Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Etunimi Sukunimi 09.06.2017 Astman DG Astmaan sopivat oireet (ja status) JA Spirometriassa
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotVaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko
Vaikean astman hoito Etelä-Savon Keuhkopäivä 2.2.2017 Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikea astma vaatii korkeaa inhaloitavan kortisonin annosta + jotakin lisälääkettä
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotKeuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -
Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)
LisätiedotTyöperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?
Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /
LisätiedotPerusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Astma
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty
LisätiedotMitä tehdä pikkuvinkujalle?
Mitä tehdä pikkuvinkujalle? Mika Mäkelä Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Professori (ma) HYKS, Iho- ja allergiasairaala mika.makela@hus.fi road map Vinkuna ja astma numeroiden
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotAikuisena alkava astma. Astmatutkimukset vs. todellisuus Ruotsissa
Aikuisena alkava astma SAAS (Seinäjoki Adult Asthma Study) Hannu Kankaanranta, professori Seinäjoen keskussairaala Tampereen yliopisto SAAS 2018 Astmatutkimukset vs. todellisuus Ruotsissa Niiden henkilöiden
LisätiedotLiite II. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 5 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Kantos Master
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotAikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio
Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)
LisätiedotUinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema
Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,
LisätiedotBiologiset lääkehoidot astmassa
Biologiset lääkehoidot astmassa Paula Kauppi Keuhkosairauksien ja allergologian dosentti ja erikoislääkäri HUS Iho- ja allergiasairaala paula.kauppi@hus.fi DOSIS 2/2019 150 Suomen Farmasialiitto ry TIIVISTELMÄ
LisätiedotLiite II. Tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet
Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 14 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Flutiform ja muita kauppanimiä
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotUudet keuhkoahtaumalääkkeet. Harri Öistämö Filha ry. 6.10.2011
Uudet keuhkoahtaumalääkkeet Harri Öistämö Filha ry. 6.10.2011 lääkkeet indakateroli roflumilasti indakateroli pitkävaikutteinen inhaloitava ß₂-agonisti vaikutuksen kesto 24h kerran päivässä annostelu nopea
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotAstmabarometrin mukaan 48 %
1042 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 9/2005 VSK 60 Toimittaneet: Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä Astmalääkityksen aloitus hypätäänkö monoterapian yli? Astmabarometrin
LisätiedotRevenio - kasvava terveysteknologiakonserni
Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni Olli-Pekka Salovaara Toimitusjohtaja Sijoitus Invest 15 11.-12.11.2015 1 Revenio lyhyesti Markkina-arvo noin 230 MEUR. 6 250 osakkeenomistajaa (tilanne 4.11.2015).
LisätiedotSpirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen
Spirometrian viitearvot Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Uudet suomalaiset Kainu ym. viitearvot otettiin käyttöön 30.5.2017
Lisätiedot