Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
|
|
- Pirjo Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2008 Heinä-syyskuu Juli-september July-September Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2008/ neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset -2 2 Pienet yritykset -3 0 Mikroyritykset -2 8 Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
2 1 Pk-yritysten kokonaisviennin arvo edellisvuoden tasolla Pk-yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski 17 % Pienten ja keskisuurten yritysten vienti vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä oli arvoltaan 1,6 miljardia euroa, mikä vastaa prosentin kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pkyrityksistä erityisesti mikroyritysten viennin arvo nousi, kasvua oli kahdeksan prosenttia. Pk-yrityksillä vienti kasvoi eniten kemian teollisuuden tuotteissa, joiden viennin arvo kasvoi kahdeksalla prosentilla sekä metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteissa, joiden viennin arvo nousi kuusi prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski pk-yrityksillä 17 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä suurten yritysten vienti kasvoi prosentilla edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Arvoltaan suurten yritysten vienti nousi 14,5 mrd. euroon. Suurten yritysten vientiä kasvatti eniten kemian teollisuuden tuotteet, joita vietiin 2,7 mrd. eurolla, mikä vastaa 23 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Suurten yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo supistui 11 % edellisvuodesta. Pk-yritysten tuonti oli arvoltaan 3,4 mrd. euroa, mikä vastaa prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Pk-yrityksistä sekä keskisuurten että mikroyrityksien tuonnin arvo supistui kahdella prosentilla pienten yritysten tuonnin arvon pysyessä edellisvuoden tasolla. Pk-yritysten tuonnissa kasvussa olivat kemian teollisuuden tuotteet, joiden arvo nousi edellisvuodesta neljä prosenttia, sekä metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet, joissa kasvua oli kolme prosenttia. Pk-yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski 12 % edellisvuodesta. Suurten yritysten tuonti kasvoi 11 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Arvoltaan suurten yritysten tuonti oli 12,2 mrd. euroa. Suurilla yrityksillä kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo kasvoi 38 %. Suurten yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski viisi prosenttia ja puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo kaksi prosenttia. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 7-9/ /2008 % 7-9/ /2008 % PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Pk-yritysten viennistä EU-alueelle suuntautui noin 53 % ja suurten yritysten viennistä noin 57 %. Suuret yritykset toivat kolmannella vuosineljänneksellä tavaroita EU:n alueelta 5,6 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelta 6,6 mrd. eurolla. Pk-yrityksillä tuonti keskittyi selvemmin EU-alueelle, josta tavaroita tuotiin 2,4 mrd. eurolla, mikä vastaa 69 prosenttia pk-yritysten koko tuonnista. Vuoden kolmannella neljänneksellä vientiä harjoittaneita yrityksiä oli yhteensä noin 9 400, joista pkyrityksiä noin Vientiä harjoittaneista pk-yrityksistä suurin osa, reilut yritystä, oli mikroyrityksiä. Tuontia harjoittaneita yrityksiä oli vastaavasti samalla ajanjaksolla noin , joista pk-yritysten osuus oli 84 %. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2008/7-9 ja 2007/7-9, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2008/7-9 ja 2007/7-9, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e 2000 Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2008 Muutos Arvo 2008:7-9/ Osuus Yritysten 2008: :7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 7 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 11 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 57 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 24 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 59 x 0 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä
6 Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2008 Muutos Arvo 2008:7-9/ Osuus Yritysten 2008: :7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 1 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 7 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 17 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 6 x 0 0 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 134 x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä
7 Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain heinä-syyskuussa :M01 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service
8 Kauppa 2009 Handel Trade Puun tuonti tammi-lokakuussa 2008 Kuvio 1. Raakapuun tuonti puulajeittain Kuusi Mänty Koivu Eukalyptus Muut kuutiota Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
9 1 Puun tuonti Suomeen vuoden 2008 tammi-lokakuussa Raakapuun tuonti hidastui lokakuussa, sellun ja puuhakkeen tuonti lisääntyi edelleen Suomeen tuotiin puuta tammi-lokakuussa ,2 miljoonaa kuutiometriä, 18 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Raakapuun tuontimäärä nousi 11,5 prosenttia ja polttopuun, puuhakkeen sekä -jätteen tuonti kasvoi 41 prosenttia. Lokakuussa raakapuun tuonti kuitenkin hidastui ja jäi määrältään yhdeksän prosenttia alhaisemmaksi kuin vuoden 2007 lokakuussa. Venäjältä lokakuussa tuodun raakapuun määrä laski kaksi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Puuhakkeen, -jätteen ja polttopuun tuonti jatkoi kasvuaan myös lokakuussa ja nousi neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden lokakuuhun. Venäjältä tuodun puuhakkeen määrä kasvoi lokakuussa 39 prosenttia. Koivun tuonti lisääntyi Raakapuuta Suomeen tuotiin tammi-lokakuussa ,7 miljoonaa kuutiometriä, josta 5 miljoonaa kuutiometriä oli havupuuta. Miltei puolet tästä määrästä tuotiin Venäjältä. Lehtipuista eniten Suomeen tuotiin koivua, jota tuotiin raakapuuna 5,8 miljoonaa kuutiota, ja siitä 4,8 miljoonaa kuutiota oli peräisin Venäjältä. Raakakoivun tuonti kasvoi selvästi verrattuna edellisvuoteen, jolloin tammi-lokakuussa tuotiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Trooppisia puulajeja tuodaan hyvin vähän Eukalyptusta tuotiin tammi-lokakuussa edellisvuosista poiketen hyvin vähän. Vielä vuonna 2007 eukalyptusta tuotiin Suomeen kuutiometriä, kun vuoden 2008 tammi-lokakuussa tuonti jäi kuutiometriin. Eukalyptuksen tärkein tuontimaa 2000-luvulla on ollut Uruguay, josta on tuotu yli 90 prosenttia kaikesta Suomeen tuodusta eukalyptuksesta. Trooppisia puulajeja ei tuoda raakapuuna Suomeen juuri lainkaan, vaan valtaosa tuonnista on vaneria ja viilua. Tuonti menee lähinnä rakennus- ja huonekaluteollisuuden käyttöön. Puuhakkeen tuonti Etelä-Amerikasta kasvussa Polttopuuta, puuhaketta ja jätettä tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa 2008 yhteensä 4,5 miljoonaa kuutiometriä, josta valtaosa oli havupuuhaketta. Sitä tuotiin 2,9 miljoonaa kuutiometriä. Eniten havupuuhaketta tuotiin Venäjältä, jonka osuus tuonnista oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Lehtipuuhaketta tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa 0,9 miljoonaa kuutiometriä, josta 38 prosenttia tuotiin Uruguaysta ja 29 prosenttia Brasiliasta. Puuhakkeen tuonti näistä maista käynnistyi vuonna 2007 ja on sen jälkeen lisääntynyt voimakkaasti. Muutos lehtipuuhakkeen tuonnissa tammi-lokakuussa 2008 oli 145 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun taas havupuuhakkeen tuonti lisääntyi 24 %. Venäjä menettänyt osuuttaan puun tuonnista EU-alueen merkitys puun tuonnissa on lisääntynyt, kun taas Venäjän merkitys on vähentynyt. Vuonna 2002 Venäjältä tuotiin 82 prosenttia kaikesta Suomeen tuodusta puusta, kun tammilokakuussa 2008 Venäjän osuus oli enää vain 60 prosenttia. Osuus laski alle 70 prosentin vuonna 2007, jolloin puutullit alkoivat vaikuttaa tuontiin. Tammi-lokakuussa 2008 on Venäjältä kuitenkin tuotu enemmän puuta kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Samaan aikaan puuta on alettu tuoda myös Valko-Venäjältä. EU-alueen maista eniten osuuttaan puutuonnista on kasvattanut Ruotsi, jonka lisäksi puuta tuodaan mm. Tullihallitus Tilastoyksikkö
10 2 Latviasta, Virosta ja Liettuasta. EU-maiden osuus raakapuun tuonnista oli 15 prosenttia vuonna 2006, kun vuonna 2007 niiden osuus oli jo 26 prosenttia ja vuonna prosenttia. Kokonaan tai osittain mekaanisesti valmistetun puumassan tuonti on erittäin vähäistä, sitä tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa tonnia, ja koko vuoden 2007 aikana tonnia. Valtaosa mekaanisesta puumassasta tuotiin EU-alueelta, josta eniten puumassaa tuotiin Ruotsista. Brasilia tärkein sellun tuontimaista Sellun tuonti Suomeen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kun vielä vuonna 2002 sellua (pl. liukosellu) tuotiin Suomeen tonnia, vuoden 2008 tammi-lokakuussa Suomeen tuodun sellun määrä oli tonnia. Sellun tuonti Suomeen on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuonna 2007 kasvu oli 34 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-lokakuussa 2008 Suomeen tuodun sellun määrä kasvoi kuitenkin vain seitsemällä prosentilla verrattuna edellisen vuoden samaan ajanjaksoon. Lokakuussa sellun tuonti kuitenkin kasvoi 38 prosentilla verrattuna vuoden 2007 lokakuuhun. Sellun tuonti Brasiliasta kasvoi lokakuussa kolmanneksella. Suomeen tammi-lokakuussa tuodusta sellusta yli 90 prosenttia oli peräisin Brasiliasta, josta tuotiin lehtipuusta valmistettua sooda- ja sulfaattisellua. Brasilia on ollut Suomen tärkein selluntuontimaa vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2008 tammi-lokakuussa sellua tuotiin pieniä määriä myös Uruguaysta. Liukosellua tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa tonnia, kun vuoden 2007 tammi-lokakuussa vastaava luku oli tonnia. Määrät ovat kuitenkin selvästi alhaisempia kuin vuosina 2005 ja Liukosellun tärkeimmät tuontimaat olivat Ruotsi ja Venäjä. Taulu 1. Raakapuun, puuhakkeen, -jätteen sekä polttopuun tuonti Suomeen Milj. euroa Muutos (%) Milj. kuutiometriä Muutos (%) ,2 16, ,2 4,0 17,0 2, ,5 9,9 18,4 8, ,8 17,8 19,7 7, ,9-5,3 18,4-6, ,0 28,2 16,9-8, tammi-lokakuu 703,6 13, tammi-lokakuu 934,5 32,8 16,2 18,3 Taulu 2. Raakapuun, puuhakkeen ja paperimassan tuonti kuljetusmuodoittain tammi-lokakuussa 2008 (SITC-luokat ja 251) (1000 tonnia) Kuljetusmuoto Puuhake ja -jäte Pyöreä puutavara Paperimassa Meri Sisävesi Laivakuljetukset yhteensä Rautatie Maantie Yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
11 3 Taulu 3. Sellun (pl. liukosellu) tuonti Suomeen tonnia Muutos (%) Milj. euroa Muutos (%) ,9 40, , , , , , , , , , , tammi-lokakuu 292,5 130, tammi-lokakuu 312, ,9 16 Taulu 4. Puuhakkeen, raakapuun ja sellun tuonnin arvo tammi-lokakuussa Puuhakkeen tuonnin arvo tammi-lokakuussa euroa Muutos (%) Havupuuhake 2006 I-X I-X I-X Lehtipuuhake 2006 I-X I-X I-X Raakapuun tuonnin arvo tammi-lokakuussa euroa Muutos (%) Havupuu 2006 I-X I-X I-X Lehtipuu 2006 I-X I-X I-X Sellun tuonnin arvo tammi-lokakuussa euroa Muutos (%) Havupuuta 2006 I-X I-X I-X Lehtipuuta 2006 I-X I-X I-X Tullihallitus Tilastoyksikkö
12 4 Kuvio 2. Raakapuun tuonti maittain tammi-lokakuussa 2008 (1000 m3) Ruotsi; 1036,83; 9 % Muut; 460,14; 4 % Valko-Venäjä; 720,735; 6 % Viro; 500,911; 4 % Liettua; 352,405; 3 % Latvia; 799,065; 7 % Venäjä; 7863,667; 67 % Kuvio 3. Puuhakkeen, -jätteen ja polttopuun tuonti maittain tammi-lokakuussa 2008 (1000 m3) Uruguay; 336,214; 9 % Muut; 300,376; 8 % Brasilia; 256,604; 7 % Viro; 471,864; 12 % Latvia; 611,314; 16 % Venäjä; 1928,969; 48 % Tullihallitus Tilastoyksikkö
13 Kauppa 2009 Handel Trade Puun tuonti tammi-lokakuussa :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service
14 Kauppa 2009 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2007 Jälleenvienti Venäjälle v. 2007; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden, kotitalouskoneiden ja puuntyöstökoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Kopiokoneet Voiteluvalmisteet Lääkkeet Käsityökalut Puuntyöstökoneet Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
15 JÄLLEENVIENNIN OSUUS VIENNISTÄ VENÄJÄLLE PYSYTELLYT 30 %:N TUNTUMASSA VUONNA 2007 Venäjä oli vuonna 2007 Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa. Sen osuus Suomen kokonaisviennistä kohosi hieman yli 6,7 miljardiin euroon, mikä kattoi 10,2 % Suomen kokonaisviennistä. Arviolta 30 % Venäjälle viedyistä tavaroista oli muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus pysytteli samalla tasolla kuin vuonna Autot olivat edellisen vuoden tapaan tärkein jälleenviennin tavararyhmä. Suomeen tuotuja henkilöautoja vietiin Venäjälle 794 milj. euron arvosta. Viennin arvo lisääntyi kymmeneksen. Pakettiautojen vienti lähes kaksinkertaistui ja nousi 39 milj. euroon. Muualla tuotettuja radioita, televisioita ym. viihde-elektroniikan laitteita vietiin Venäjälle 370 milj. euron arvosta. Matkapuhelimien jälleenvienti oli aiempien vuosien tavoin vaikeasti arvioitavissa. Suomeen tuotiin puhelimia huomattavasti kotimaan kysyntää enemmän, joten suuri osa tuoduista puhelimista viedään edelleen. Mutta Suomessa on myös huomattavasti puhelintuotantoa, joten viennin kotimaisuusastetta on mahdotonta arvioida. Puhelimia vietiin Venäjälle 510 milj. euron arvosta. Kotimaisten ja jälleenvietyjen tuotteiden osuuksien arviointi on vaikeaa myös mm. kotitalouskoneiden ja atk-laitteiden viennissä. Suurin osa näiden ryhmien viennistä on kuitenkin jälleenvientiä. Muita merkittäviä jälleenviennin tavararyhmiä olivat kopio- ja telekopiolaitteet, voiteluvalmisteet, lääkkeet sekä erilaiset työstökoneet ja työkalut. Tulkinnanvaraisten tavararyhmien vuoksi jälleenviennin tarkkaa osuutta koko viennistä ei voida laskea. Suppeimmallakin laskutavalla jälleenviennin arvoksi saadaan n. 1,6 miljardia euroa eli lähes neljännes koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmalliset tavararyhmät laskettaisiin kokonaisuudessaan jälleenvienniksi, osuus nousisi 2,3 miljardin euron paikkeille eli hieman yli kolmannekseen koko viennistä. Jälleenviennin osuus sijoittunee näiden ääriarvojen välille, 30 %:n paikkeille. Jälleenvienti tavararyhmittäin Kymmenen suurinta tavararyhmää kattoi yli puolet koko viennistä Venäjälle vuonna Henkilöautot pysyivät suurimpana ryhmänä 794 milj. euron osuudellaan. Osuus koko viennistä kasvoi hieman ja kohosi lähes 12 %:iin. Vaikka Suomen oman henkilöautotuotannon arvo olikin 565 milj. euroa vuonna 2007, Venäjälle viedyt autot voidaan tarkkojen tuotenimikkeiden ja kappalehintojen perusteella laskea muualla valmistettujen autojen jälleenvienniksi. Muusta autoviennistä 39 milj. euron arvoinen pakettiautojen vienti oli kokonaisuudessaan jälleenvientiä, sillä kyseisessä ryhmässä ei ole kotimaista tuotantoa. Raskaampaankin kuljetuskalustoon (dumppereihin ja kuorma-autoihin) saattaa sisältyä jälleenvientiä, mutta kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin Venäjälle, joten mahdollista jälleenvientiä ei voi erottaa.
16 Matkapuhelimia vietiin Venäjälle vielä vuonna 2006 lähes 600 milj. euron arvosta. Vuonna 2007 vienti supistui 14 % ja jäi 510 milj. euroon. Matkapuhelimia tuotiin Suomeen lähes 15 miljoonaa kappaletta. Suomessa myytiin hieman yli kaksi miljoonaa puhelinta, joten suurin osa tuoduista puhelimista meni jälleenvientiin. Koska kotimaan tuotantotiedot on salattu, on mahdotonta arvioida Venäjälle vietyjen matkapuhelimien kotimaisuusastetta. Kodinkoneiden kotimainen tuotanto on hyvin vähäistä. Kotitalouskoneiden tuotannon arvo jäi 38 milj. euroon ja viihde-elektroniikan tuotannon arvo kolmeen miljoonaan euroon. Siten radioiden, televisioiden, digi-laitteiden yms. viihde-elektroniikan 370 milj. euron arvoinen vienti ja kotitalouskoneiden 179 milj. euron arvoinen vienti Venäjälle oli lähes kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Viihde-elektroniikan vienti lisääntyi 12 %; kotitalouskoneiden vienti sen sijaan jäi yhdeksän prosenttia vuoden 2006 vientiä pienemmäksi. Jälleenviedyistä viihdeelektroniikan tuotteista suuri osa oli peräisin Kaakkois-Aasiasta, kotitalouskoneita puolestaan tuotiin EU-alueelta, mm. Italiasta. Erilaisia kopio-, telekopio- yms. tulostus- ja tiedonsiirtolaitteita vietiin Venäjälle 89 milj. euron arvosta. Kotimaista tuotantoa ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan, joten vienti oli kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Atk-laitteiden vienti Suomesta oli lähes viisinkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna, joten suurin osa viennistä on jälleenvientiä, alkuperämaana mm. Kiina. Tuotannon arvo vuonna 2007 oli 93 milj. euroa, ja viennin arvo 454 milj. euroa, josta Venäjän osuus 110 milj. euroa. Osa viennistä Venäjälle on selvästikin jälleenvientiä, mutta tarkkaa osuutta ei voida laskea. Eri teollisuudenalojen käyttöön tarkoitettuja voiteluvalmisteita vietiin Venäjälle 68 milj. euron arvosta vuonna Vienti kasvoi 15 %. Valmisteiden kotimainen tuotanto on hyvin vähäistä; viedyt tuotteet ovat peräisin mm. Ranskasta, Ruotsista ja Saksasta. Muita tärkeitä tavararyhmiä jälleenviennissä olivat hormoneja ja alkaloideja sisältävät lääkkeet (44 milj. euroa), sähkökäyttöiset käsityövälineet (n. 36 milj. euroa) ja höyläkoneet ym. puuntyöstökoneet (n. 30 milj. euroa). Muut tavararyhmät, joiden vienti saattaa sisältää jälleenvientiä Edellä mainittujen tavararyhmien lisäksi jonkin verran jälleenvientiä sisältyy todennäköisesti moniin muihinkin vientitavararyhmiin. Tarkkaa tietoa näistä ei kuitenkaan saada, sillä tuotteen kotimainen tuotanto voi olla salattu, tai tuotetta sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Tällaisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Näiden ryhmien osuus kokonaisviennistä on kuitenkin vähäinen. Enimmillään ne nostaisivat jälleenviennin osuutta koko viennistä Venäjälle kahdella-kolmella prosenttiyksiköllä. Yhteenveto Edellä mainittujen lukujen perusteella Suomen viennistä Venäjälle voidaan arvioida jälleenvienniksi n. 30 %:n osuus seuraavasti:
17 - henkilöautot 794 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 510 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 370 milj. euroa - kotitalouskoneet milj. euroa - kopio-, telekopio- yms. laitteet 89 milj. euroa - voiteluvalmisteet milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 44 milj. euroa - pakettiautot 39 milj. euroa - käsityökalut milj. euroa - saha-, höylä- ym. työstökoneet milj. euroa - atk-laitteet milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy lähes 2,3 mrd. euroa eli 34 % koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeet luokitellaan kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää 1,6 mrd. euroon eli 24 %:iin koko viennistä. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
18 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2007; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Henkilöautot , ,8 Matkapuhelimet salattu , ,4 Paperi, kartonki, pahvi , ,8 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,2 Rauta ja teräs , ,7 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,1 Öljytuotteet (*) , ,5 Lääkkeet, seerumit, rokotteet , ,7 Värit, maalit, kitit yms , ,1 Kotitalouskoneet , ,6 Muovit alkumuodossa (*) , ,7 Meijerituotteet , ,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,8 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) salattu , ,5 Atk-laitteet ja niiden osat , ,1 Painotuotteet , ,4 Kopio-, telekopio- yms. laitteet , ,9 Maa- ja metsätalouskoneet , ,9 Metallintyöstökoneet , ,8 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,2 Teollisuuden erikoiskoneet , ,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,9 Hanat ja venttiilit , ,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,0 Voiteluvalmisteet , ,9 Sähkökytkentälaitteet , ,5 Ajoneuvojen renkaat salattu , ,2 Puu ja puutavarat , ,8 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,8 Sähkölanka ja -kaapeli , ,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , ,1 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,0 Saha-, höylä- ym. työstökoneet , ,8 Huonekalut , ,3 Sähkökäyttöiset käsityövälineet , ,8 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,7 Liha , ,1 Turkisnahat , ,8 Elektroniikan komponentit , ,0 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,7 Paperiteollisuuskoneet , ,7 Kattilat , ,8 Lingot, suodatuslaitteet , ,0 Alukset ja uivat rakenteet , ,3 Kuumennus- ja höyrytyskoneet , ,9 Kosmetiikka , ,6 Alumiini ja alumiinitavarat , ,7 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,3 Muu vienti , ,9 Koko vienti , ,2 (*) osa tuotannosta salattu Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus) Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin
19 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Henkilöautot Matkapuhelimet (osa) Paperi, kartonki, pahvi Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , Rauta ja teräs ; Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet ; 2952 (paitsi ) Öljytuotteet Lääkkeet, seerumit, rokotteet ; 2442 Värit, maalit, kitit yms ; 2430 Kotitalouskoneet , , , , ; Muovit alkumuodossa Meijerituotteet Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen ; Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) , , , (osa), ; Atk-laitteet ja niiden osat , Painotuotteet Kopio-, telekopio- yms. laitteet , , Maa- ja metsätalouskoneet Metallintyöstökoneet , 2951 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Teollisuuden erikoiskoneet Kivennäisainesten käsittelykoneet ; Hanat ja venttiilit Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Voiteluvalmisteet Sähkökytkentälaitteet Ajoneuvojen renkaat Puu ja puutavarat Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms (paitsi ); 2670; Sähkölanka ja -kaapeli ; 3161 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat ; 1561; 1597 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet Saha-, höylä- ym. työstökoneet Huonekalut Sähkökäyttöiset käsityövälineet Tehdasvalmisteiset rakennukset ; ; ; Liha Turkisnahat Elektroniikan komponentit Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet Paperiteollisuuskoneet Kattilat Lingot, suodatuslaitteet ; Alukset ja uivat rakenteet Kuumennus- ja höyrytyskoneet ; ; ; Kosmetiikka Alumiini ja alumiinitavarat
20 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 30,7 mrd. euroa vuonna Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
21 Kauppa 2009 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service
22 Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2008 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2008/ neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
23 1 Ulkomaankaupan arvo laskussa sekä suurilla että pk-yrityksillä vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Pienten ja keskisuurten yritysten vienti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä oli arvoltaan 1,5 miljardia euroa, mikä vastaa 12 % laskua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurten yritysten viennin arvo viimeisellä neljänneksellä oli 13,1 mrd. euroa, jääden 11 % edellisvuodesta. Suurin pudotus viennin arvossa tapahtui puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden kohdalla, suurilla yrityksillä laskua edellisvuodesta oli 19 % ja pk-yrityksillä 15 %. Kemian teollisuuden tuotteiden viennin supistuminen oli maltillisempaa, suurilla yrityksillä viennin arvo laski kolme prosenttia ja pkyrityksillä kahdeksan prosenttia. Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden viennissä pkyritysten viennin arvo jäi 15 % ja suurten yritysten 16 % edellisvuodesta. Pk-yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden viennin arvo laski yhdeksän prosenttia, suurten yritysten viisi prosenttia. Pk-yrityksistä voimakkaimmin supistui pienten yritysten vienti, laskien 17 % edellisvuodesta. Pienillä yrityksillä tippuivat erityisesti metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden (-26 %) sekä kemian teollisuuden tuotteiden (-21 %) viennin arvo. Pk-yritysten tuonnin arvo loka-joulukuussa 2008 oli 3,3 mrd. euroa ja suurten yritysten 10,5 mrd. euroa. Pk-yritysten tuonnin arvo jäi 11 % edellisvuodesta, suurten yritysten 10 %. Pk-yrityksistä eniten putosi keskisuurten yritysten tuonnin arvo, jossa laskua oli 15 % edellisvuoteen verrattuna. Suurten yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi neljällä prosentilla, pienten ja keskisuurten tuonnin supistuessa prosentilla. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvon lasku oli pk-yrityksissä voimakkaampaa kuin suurissa yrityksissä: pk-yritysten tuonti laski seitsemän prosenttia, suurten yritysten kaksi prosenttia. Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden tuonti supistui 18 % niin suurissa kuin pk-yrityksissäkin. Sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski pk-yrityksissä 13 % ja suurissa yrityksissä 18 % edellisvuodesta. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2007/ /10-12 % 2007/ /10-12 % Pk-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Pk-yritysten viennistä 54 % ja suurten yritysten viennistä 58 % suuntautui EU-alueelle viimeisellä vuosineljänneksellä. Suurten yritysten tuonnin arvosta noin puolet (51 %) tuli EU-alueelta. Pkyrityksillä tuonti keskittyi selvemmin EU-alueelle, josta tuotujen tavaroiden arvo oli 70 % pk-yritysten koko tuonnista. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vientiä harjoittaneita yrityksiä oli yhteensä vajaat 9 000, mikä on noin 500 vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavana ajankohtana. Vientiä harjoittavia pk-yrityksiä oli noin 7 500, joista 53 % mikroyrityksiä. Tuontia harjoittaneiden yritysten lukumäärä laski noin 400:lla edellisvuodesta, ollen vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä vajaat Pk-yritysten osuus tuontiyrityksistä oli 83 %. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
24 2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2008/10-12 ja 2007/10-12, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2008/10-12 ja 2007/10-12, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Tullihallitus Tilastoyksikkö
25 3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e 2000 Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö
26 4 Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2008 Muutos Arvo 2008:10-12/ Osuus Yritysten 2008: :10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokan selite lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 6 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 8 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 51 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 24 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 50 x 0 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
27 5 Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2008 Muutos Arvo 2008:10-12/ Osuus Yritysten 2008: :10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 2 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 8 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 18 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 6 x 0 0 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 88 x 1 2 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
28 Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain loka-joulukuussa :M07 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevon p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service
29 Kauppa 2009 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2008 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset; 0,1; 0 % Laivakuljetukset; 37,6; 89 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 4,1; 6 % Muut kuljetukset; 3,4; 5 % Rautatiekuljetukset; 9,8; 14 % Laivakuljetukset; 52,1; 75 % Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
30 VIENNIN LASKU PUDOTTI ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTEN TONNIMÄÄRÄÄ VUONNA 2008 Suomen ulkomaankaupassa kuljetettu tavaramäärä väheni miljoonalla tonnilla vuonna Tonnimäärän lasku johtui vientitavaran kuljetusten supistumisesta, joka kiihtyi vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla. Vientikuljetusten tonnimäärä väheni vuoden aikana viidellä prosentilla. Tuontikuljetusten määrä sen sijaan kasvoi hieman, ja loppuvuonna 2008 Suomeen kuljetettiin enemmän tavaraa kuin vuoden alkupuoliskolla. Ulkomaankaupan kuljetusten kokonaismäärä laski vuonna 2008 yhdellä prosentilla ja oli suuruudeltaan vähän alle 112 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä 82 prosenttia oli merikuljetuksia ja 17 prosenttia maakuljetuksia. Muiden kuljetusmuotojen osuudeksi jäi yksi prosentti. Vientikuljetusten määrä jäi 42,3 miljoonaan tonniin Vientikuljetusten määrän vuoden 2007 loppupuolella alkanut väheneminen jatkui vuonna 2008 ja nopeutui loppuvuodesta. Laskua oli viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2007, mikä tarkoittaa yli kahden miljoonan tonnin supistumista. Vientitavarasta 88 prosenttia eli noin 37 miljoonaa tonnia kuljetettiin meriteitse. Määrässä oli laskua viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Myös maantiekuljetusten tonnimäärä laski vähän alle kahdella prosentilla jääden kuitenkin lähes edellisvuoden tasolle. Rautateillä kuljetettu tonnimäärä kasvoi hieman ollen suuruudeltaan 1,2 miljoonaa tonnia. Samalla rautatiekuljetusten suhteellinen osuus kaikista vientikuljetuksista nousi hieman jääden kuitenkin alle kolmen prosentin. Maantiekuljetusten suhteellinen osuus vientikuljetuksista nousi hieman, vaikka tonnimäärä pienenikin ja niiden osuus kaikista vientikuljetuksista oli kahdeksan prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden vientikuljetukset vähenivät eniten Viennin kokonaiskuljetuksista 46 prosenttia oli metsäteollisuuden tuotteita, joiden viennin määrä oli vajaat 20 miljoonaa tonnia. Verrattuna edellisvuoteen metsäteollisuuden tuotteita kuitenkin vietiin yli kaksi miljoonaa tonnia vähemmän. Puutavaran osuus vientikuljetuksista oli neljä miljoonaa tonnia, missä oli kymmenen prosentin supistuminen edellisvuoteen nähden. Paperin ja pahvin vienti supistui myös kymmenellä prosentilla jääden 12 miljoonaan tonniin. Öljytuotteiden vientikuljetusten määrä oli 6,6 miljoonaa tonnia eli kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti laski kuusi prosenttia jääden 4,7 miljoonaan tonniin. Raudan ja teräksen viennin määrä supistui prosentilla ollen suuruudeltaan 3,2 miljoonaa tonnia. Viennin määrä tärkeimpiin kauppakumppanimaihin laski Kolme tärkeintä vientimaatamme olivat samat kuin vuonna 2007, mutta vientimäärät kaikkiin kolmeen tärkeimpään maahan laskivat. Ruotsiin suuntautuneiden vientikuljetusten määrä oli 5,6 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua kuusi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vienti Saksaan supistui lähes seitsemän prosenttia jääden suuruudeltaan 5,2 miljoonaan tonniin. Kolmanneksi merkittävin vientimaa oli edellisvuoden tapaan Iso-Britannia, jonne suuntautunut vienti kuitenkin supistui 16 prosenttia jääden noin kolmeen miljoonaan tonniin. Venäjälle vietiin 2,7 miljoonaa tonnia tavaroita, missä oli kahden prosentin kasvu verrattuna vuoteen Vienti Puolaan kasvoi lähes kolmanneksella ollen suuruudeltaan kaksi miljoonaa tonnia. Vientimäärä Kiinaan lähes puolitoistakertaistui ollen suuruudeltaan 1,3 miljoonaa tonnia. Yhdysvaltoihin vietiin tavaroita 2,7 miljoonaa tonnia, missä oli laskua kuusi prosenttia.
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size
Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september
Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008
Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni
Ulkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2016 Loka-joulukuu
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2017 Heinä-syyskuu
Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009
Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Jälleenvienti Venäjälle v. 2009; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden
Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010
Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Jälleenvienti Venäjälle v. 2010; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden,
Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2017 Huhti-kesäkuu
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size
Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2017 Tammi-maaliskuu
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni
Ulkomaankaupan kuljetukset 2002
Ulkomaankauppa 2003:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Maantiekulj. (2,5 milj. t) 6,4 % Rautatiekulj. (0,6 milj. t) 1,6 % Muut kulj. (0,2 milj. t) 0,5 % VIENTI Laivakulj. (36,1
Ulkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002
SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12
Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003
Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 28 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 28 Heinä-syyskuu Juli-september
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 218 Huhti-kesäkuu April-juni
Ulkomaankaupan kuljetukset 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.
Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2007 Heinä-syyskuu Juli-september
Ulkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9
Ulkomaankauppa 2004:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2003/2002 1-9,
Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001
SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti
Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä
Transitokuljetukset, maaliskuu 2013
Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09
Ulkomaankaupan kuljetukset 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;
Ulkomaankaupan kuljetukset 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2017 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,0; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,4; 0,8 % Muut kuljetukset;
Ulkomaankaupan kuljetukset 2018
Kauppa 2019 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2018 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,3; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,3; 0,7 % Muut kuljetukset;
Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;
Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2007:M01 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2006 Heinä-syyskuu Juli-september
Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2011
Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2011 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin tammi-maaliskuussa 2011 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja
Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011
Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin huhti-kesäkuussa 2011 (1000 tonnia) Erittelemätön; 14; 3 Tekstiilit,
Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
Transitokuljetukset 2018
Kauppa 2019 Handel Trade Transitokuljetukset 2018 Mrd. 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2015 2018 tuhatta tonnia 80 70 60 50 40 30 20 10 0 01 02 03 04
Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008
Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin
Transitokuljetukset 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Transitokuljetukset 2017 Mrd. 1,6 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2014-2017 tuhatta tonnia 140 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 120 100 80 60 40 20 0 01 02 03 04 05 06
Transitokuljetukset, tammikuu 2014
Kauppa 2014 Handel Trade Transitokuljetukset, tammikuu 2014 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2012-2014 250 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Energiatuotteiden ulkomaankauppa
Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)
Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008
Kauppa 2008 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Maantietransito; vienti itään v. 2008 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön; 160; 19 Muut; 204; 24 Elintarvikkeet;
Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015 % Kuvio 1. Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 2005 2015 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008
Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size
Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Loka-joulukuu Oktober-december
Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2009
Kauppa 20 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 20 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin v. 20 I-III (1000 tonnia) Erittelemätön; 39; 8 Elintarvikkeet; 55;
Itään suuntautuva maantietransito v.2002
SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010
Rajaliikennekatsaus 2011
Kauppa 20 Handel Trade Rajaliikennekatsaus 2011 Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2004-2011 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2004 2005 2006 2007 2008
Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016
Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016 50 Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 2006 2016 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8
Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2017
Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 217 5 % Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 26 217 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
Transitokuljetukset 2016
Kauppa 2017 Handel Trade Transitokuljetukset 2016 Mrd. 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2013-2016 tuhatta tonnia 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01
Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2012
Suomen virallinen tilasto Finlands offi ciella statistik Offi cial Statistics of Finland Kauppa 20 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 20 Kuvio 1. Maantietransito; vienti
Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006
Kauppa 2007 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2006 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998
Metalliteollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2018
Kauppa 219 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 218 1 9 8 7 4 3 2 1 Kuvio 1. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 26-218 26 27 28 29 21 211 212
2004 Loka-joulukuu Oktober-december October-December
Ulkomaankauppa 2005:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandeln enligt företagens storleksklasser Foreign Trade Statistics by enterprise size 2004 Loka-joulukuu
Rajaliikennetilasto 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Rajaliikennetilasto 20 Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2004-20 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2004 2005 2006 2007
Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa
Kauppa 2011 Handel Trade Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v. 2000-2010 Milj. e 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004
Jalometallien ulkomaankauppa
Kauppa 2018 Handel Trade Jalometallien ulkomaankauppa Milj. e Kuvio 1. Jalometallien tuonti ja vienti v. 2011 2017 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tuonti Vienti Helsinki
Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2004
Ulkomaankauppa 2005:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2004 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2004 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4
Suomen ja Viron välinen kauppa
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)
Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2005
Ulkomaankauppa 2006:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2005 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2005 14 12 10 8 6 4 2 Mrd. e Tuonti Vienti
VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
2001 Tammikuu Januari January
Ulkomaankauppa 2001:E01 Ennakkotiedot Preliminära uppgifter Preliminary Data 2001 Tammikuu Januari January MRD. MK Ulkomaankauppa kuukausittain 1/2000-1/2001 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 1/2000 2/00
Suomen ja Kiinan välinen kauppa
Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21
Suomen ja Viron välinen kauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2002-2011(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010 2011 (1-10)
Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa
Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti
VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen
Rajaliikennetilasto 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009
Rajaliikennetilasto 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009
Jälleenvienti vuonna 2013
Kauppa 2014 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2013 12 Mrd Jälleenvienti vuosina 2007-2013, mrd euroa 60,0 % 10 50,0 % 8 40,0 % 6 30,0 % 4 20,0 % 2 10,0 % 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suomen jälleenvienti
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2017 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa v. 2005 2017 (1-8) 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000
Suomen ja Venäjän välinen kauppa
Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 21-21 (1-3) Milj. e 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-3) Tuonti Vienti 21 (1-3)
Suomen ja Venäjän välinen kauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003
VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin
Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2004
Ulkomaankauppa 2004:M10 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2004 Maantietransito; vienti itään v. 2004 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Elintarvikkeet 59
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
Suomen ja Saksan välinen kauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)
Suomen ja Turkin välinen kauppa
Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Jälleenvienti vuonna 2018
Kauppa 2019 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2018 Mrd euroa 12 10 8 6 4 2 0 Kuvio 1. Jälleenvienti vuosina 2008 2018, mrd euroa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Suomen jälleenvienti
Energiatuotteiden ulkomaankauppa
Kauppa 216 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Mrd. e 16 Kuvio 1. Energiatuotteiden ulkomaankauppa 25-216(1-2) 14 12 1 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 215 Tuonti Vienti (1-2) 216
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
Jälleenvienti vuonna 2016
Kauppa 2017 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2016 Kuvio 1. ja kokonaisviennin 2015-2016, % -3% -4% Kaikki maat yhteensä 1% 7% Ruotsi -8% -6% Venäjä 6% 17% Kiina -10% -5% 0% 5% 10% 15% 20% Jälleenvienti
Rajaliikennetilasto 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2017 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2010-2017 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011
Jälleenvienti vuonna 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2015 ja kokonaisviennin, % -4% 4% Kaikki maat yhteensä -11% 1% Ruotsi -32% -24% Venäjä -12% 8% Viro -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% Jälleenvienti Kokonaisvienti
Suomen ja Ranskan välinen kauppa
Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä
Suomen ja Viron välinen kauppa
Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 22-211(1-1) 2 Milj. e 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 211 (1-1) (1-1) Tuonti Vienti Helsinki 17.1.212
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2003
Ulkomaankauppa 2003:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2003 Maantietransito; vienti itään v. 2003 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 148