3. ONTELOLAATTOJEN REI ITYSOHJE...
|
|
- Paavo Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 1 (43) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ LAATTATYYPIT JA KÄYTTÖKOHTEET VALMISTUSMENETELMÄ JA MATERIAALIT VARUSTELUT JA AUKOT LAATTOJEN KATKAISU, PINNAT JA PINTAKÄSITTELY LAATTOJEN PAINOT JA ÄÄNIERISTÄVYYS TYYPPIHYVÄKSYNNÄT, TYÖTURVALLISUUS JA LAADUNVALVONTA SUUNNITTELU TUOTETYYPIT JA MERKINNÄT KANTOKYKY LIITTORAKENTEET ONTELOLAATASTO TAIPUISALLA TUELLA ONTELOLAATASTON SAUMAT ONTELOLAATASTON TUKIPINNAT PINTALAATAN PISTEKUORMAKAPASITEETTI JA POHJALAATAN RIPUSTUSKAPASITEETTI VIIVA- JA PISTEKUORMA ONTELOLAATASTON REUNALLA JA SEN JAKAMINEN LAATASTOLLE KUORMIEN JAKO AUKKOJEN KOHDALLA ONTELOLAATASTOSSA ONTELOLAATTOJEN REI ITYSOHJE PIENET REIÄT SUURET REIÄT NOSTOKANNAKSET ERIKOISLAATAT ERIKOISONTELOLAATAT Kavennukset ontelolaatoissa Osittain kavennetut ontelolaatat Lisäraudoitukset ontelolaatoissa ERISTETYT ONTELOLAATAT ULOKELAATAT PALOLAATAT Paloeristetyt laatat KUORILAATAT KUORILAATTOJEN KÄYTTÖKOHTEET KUORILAATTAELEMENTTIEN PERUSTYYPIT RAKENNUSPAKSUUKSIEN VALINTA ANSAATON KUORILAATTA KLU SUUNNITELMAT LIITTEET LIITE 1A: L6-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT LIITE 1B: L5-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT... 26
3 2 (43) LIITE 1C: M4-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT LIITE 1D: L4-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT LIITE 2A: PALOLAATTOJEN L51 JA L52 KUORMITUSKÄYRÄT LIITE 2B: PALOLAATTOJEN L41 JA L42 KUORMITUSKÄYRÄT LIITE 2C: PALOLAATTOJEN M41 JA M42 KUORMITUSKÄYRÄT LIITE 3A: KUORILAATTOJEN KUORMITUSKÄYRÄT PALONKESTOAJOILLA R60 R LIITE 3B: KUORILAATTOJEN KUORMITUSKÄYRÄT PALONKESTOAJOILLA R LIITE 4A: KUORILAATTOJEN PUNOSRYHMITYKSET K8 K LIITE 4B: KUORILAATTOJEN PUNOSRYHMITYKSET K11 K LIITE 5: ELEMENTTILUETTELO LIITE 6A: L6-MITTAKUVA LIITE 6B: L5-MITTAKUVA LIITE 6C: M4-MITTAKUVA LIITE 6D: L4-MITTAKUVA LIITE 6E: KL-MITTAKUVA... 42
4 3 (43) 1. YLEISTÄ Luja-ontelolaatta on hyvä ja edullinen välipohjaratkaisu. Se on nopea asentaa ja kestää suuriakin kuormia. Ääneneristävyys saadaan sopivaksi muuttamalla laattakorkeuksia ja tehtaalla laattaan voidaan asentaa valmiiksi lämmöneriste. Laatta mitoitetaan sille kohdistuvien rasitusten mukaan joko staattiselle tai dynaamiselle kuormitukselle. Ontelolaattoja voidaan valmistetaa myös ulokelaattoina. Sekä ontelo- että kuorilaattojen vakioleveys on 1200 mm. 1.1 LAATTATYYPIT JA KÄYTTÖKOHTEET L6-ontelolaatta Kantavuus ja muut tekniset ominaisuudet riittävät useisiin kohteisiin, mm. toimisto- ja liikerakennusten sekä rivitalojen ylä-, ala-, ja välipohjiin. L5-ontelolaatta Soveltuu kohteisiin, joissa vaaditaan hyvää kantavuutta ja jäykkyyttä. Näitä ominaisuuksia tarvitaan esimerkiksi asuinkerrostaloissa. M4-ontelolaatta Soveltuu erityisesti liike- ja toimistorakennuksissa esiintyville jänneväleille ja kuormituksille. L4-ontelolaatta Soveltuu hyvän kuormankantokykynsä ansiosta raskaasti kuormitettujen teollisuus- ja varastorakennusten ala- ja välipohja rakenteiksi. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi pitkiä jännevälejä vaativissa toimisto-, liikeja julkisissa rakennuksissa. Kuorilaatat Kuva 1. Luja-ontelolaattojen Luja-kuorilaatta tehdään massiivisena esijännitettynä tyypit ja poikkileikkaukset. elementtilaattana mm paksuuksina. Kuorilaattaa käytetään yleensä liittorakenteena pintavalun kanssa ja yhteistoiminta varmistetaan tarvittaessa raudoiteansailla. Etuna työmaalle on, että saadaan laadukas alapinta lähes ilman muottitöitä. Lujabetoni Oy valmistaa myös ansaattomia kuorilaattoja.
5 4 (43) Luja-ontelolaattoja voidaan käyttää erilaisten rakennusten ylä-, väli- ja alapohjalaattoina päistään tuettuna 1- aukkoisena rakenteena. Niitä voidaan käyttää myös liittolaattana, jolloin ne toimivat kantavana rakenteena yhteistoiminnassa pintabetonin kanssa. Laatta tulee mitoittaa sille kohdistuvien rasitusten mukaan joko staattiselle tai dynaamiselle kuormitukselle. Kuva 2 esittää ontelolaattojen leikkausten perustiedot ja kuva 3 esittää ontelolaattojen kuormituskäyrät käytettäessä maksimipunostusta. Kuva 2. Luja-ontelolaattojen perustyypit. Kuva 3. Luja-ontelolaattojen kuormituskäyrät.
6 5 (43) 1.2 VALMISTUSMENETELMÄ JA MATERIAALIT Ontelo- ja kuorilaattoja valmistetaan Lujabetoni Oy:n Siilinjärven ja Hämeenlinnan tehtailla. Valu tapahtuu esijännitettyjen punosten jännittämisen jälkeen liukuvalukoneilla suoraan teräksisen valualustan päälle. Valun aikana betoni tiivistetään koneellisesti valmiiksi laataksi. Ontelolaattoihin tehdään lisäksi aukkoja ja varauskoloja asiakkaan toiveiden mukaisesti huomioiden tässä dokumentissa määritettävät rajaukset. Betonin lujuuden saavutettua laukaisulujuuden katkaistaan laatat määrämittaansa timanttisahoilla. Valmistettujen tuotteiden laatu tarkastetaan välittömästi valmistuksen yhteydessä, jonka jälkeen ontelolaatat kuljetetaan ulos varastoitavaksi ja kuljetettavaksi asiakkaalle. Ontelolaatoissa ja kuorilaatoissa käytetyn betonin suunnittelulujuus on K50-1 tai K60-1. Jänneteräksinä käytetään korkealaatuisia punoksia, jotka ovat lujuusluokaltaan St 1630 / 1860 ja halkaisijaltaan 9,3 mm tai 12,5 mm. Harjaterästä A500HW voidaan käyttää poikkeustapauksissa ontelotäytöissä tai kuorilaatta-ansaina. Ontelolaattojen eristeet ks. kohta VARUSTELUT JA AUKOT Ontelolaattojen alapintaan, laatan molempiin päihin, porataan tehtaalla vedenpoistoreiät onteloiden kohdalle. Vedenpoistoreiät mahdollistavat rakennusvaiheessa laatan sisälle kertyvän veden poistumisen. Työmaan tulee huolehtia, että reiät pysyvät auki esim. saumavalujen jälkeen, kunnes kaikki vesi on poistunut laatan sisältä. Mikäli aukko, varauskolo, laatan vino pää tai jälkivalu onteloon estää vedenpoistoreikien tekemisen niiden normaaliin kohtaan, huolehtii tilaaja reikien tekemisestä työmaalla. Ontelolaattojen päät tulpataan tehtaalla muovitulpilla, jotka estävät saumavalun pääsyn onteloon. Muut tarvittavat ontelotulppaukset tekee tilaaja työmaalla. Ontelolaattoihin voidaan lisäksi tehdä aukkoja ja varauskoloja myöhemmin tässä ohjeessa määritellyin rajauksin. 1.4 LAATTOJEN KATKAISU, PINNAT JA PINTAKÄSITTELY Laatat sahataan pystysuunnassa kohtisuoraan laatan tasoon nähden. Laatan pään sahauskulma voi olla Laattojen päät on lisäksi mahdollista sahata nuolenkärjen muotoiseksi. Sahauksen aloituskolo merkitään sahauksen terävään päähän. Ontelo- ja kuorilaattojen alapinta on teräsmuottia vasten valettu BY40 (Betonipinnat) MUO-B vaatimukset täyttävä betonipinta. Laattojen yläpinta on uritettu tai urittamaton valukonepinta, jossa voi olla vähäistä aaltoilua.
7 6 (43) 1.5 LAATTOJEN PAINOT JA ÄÄNIERISTÄVYYS Taulukko 1. Luja-ontelolaattojen painot saumaamattomana ja saumattuna. Ontelolaatta L6 L5 M4 L4 Paino saumaamattomana (kg/m 2 ) Paino saumattuna (kg/m 2 ) Taulukko 2. Luja-kuorilaattojen minimipainot. KL-tyyppi / korkeus (mm) minimipaino (kg/m 2 ) Taulukossa 3 on esitetty Luja-ontelolaattojen ilmaääneneristävyys käytännön olosuhteissa. Laboratorioolosuhteissa on mahdollista saavuttaa 0 4 db korkeampia arvoja. Taulukko 3. Luja-ontelolaattojen ilmaääneneristävyys. Laattatyyppi L6 L5 M4 L4 Paino saumattuna (kg/m 2 ) Ilmaääneneristävyys (db) TYYPPIHYVÄKSYNNÄT, TYÖTURVALLISUUS JA LAADUNVALVONTA Luja-ontelolaatoilla on ympäristöministeriön myöntämä tyyppihyväksyntä. Luja-ontelo- ja kuorilaattojen laadunvalvonnassa noudatetaan Inspecta Sertifiointi Oy:n ja hakijan välillä tehtyä sopimusta ja ne täyttävät Betonielementtien toleranssit 2003, Suomen Betonitieto Oy julkaisun mukaiset laatuvaatimukset. Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt Lujabetonille OHSAS 18001:FI sertifikaatin. Lisäksi yhtiöllä on SFS- EN ISO 14001:1996 järjestelmän mukainen ympäristösertifikaatti. Sertifikaatit kattavat kaikki Lujabetonin toiminnot kaikilla paikkakunnilla aina tuotteiden valmistuksesta niiden myyntiin, markkinointiin ja asennukseen käsittäen myös hallintotoiminnot. Vuonna 2003 Lujabetoni sai betonialan laajimman laatusertifikaatin, kun kaikki Lujabetonin toimintapaikkakunnat ja toiminnot saatettiin SFS-EN ISO 9001:2000 laadunhallintajärjestelmän piirin.
8 7 (43) 2. SUUNNITTELU Ontelo- ja kuorilaattojen rakennesuunnittelusta vastaa kunkin kohteen päärakennesuunnittelija. Elementtisuunnittelija, joka voi olla myös päärakennesuunnittelija, laatii kuori- ja ontelolaattasuunnitelmat päärakennesuunnittelijan suunnitelmien pohjalta. Laattojen punossuunnittelusta vastaa Lujabetoni Oy:n valitsema punossuunnittelija. Lujabetoni Oy:n tarvitsemat suunnitelmat ontelo- ja kuorilaatoista ks. kohta 6. Punossuunnittelija toimittaa punostetut laattakuvat sähköisesti päärakennesuunnittelijalle, joka hyväksyttyään suunnitelmat toimittaa ne edelleen tilaajalle, työmaalle sekä rakennusvalvontaan. Elementtisuunnittelun lähtötietojen ja elementtipiirustusten toimitusaikataulu sovitaan projektikohtaisesti aloituspalaverissa. Kokoonkutsujana on elementtisuunnittelun tilaaja. Rakenneteknisissä kysymyksissä tulee kääntyä Lujabetoni Oy:n suunnittelunohjauksen puoleen. Yhteystiedot on esitetty myöhemmin tässä ohjeessa. 2.1 TUOTETYYPIT JA MERKINNÄT Lujabetoni Oy valmistaa neljää eri peruskokoa olevaa ontelolaattatyyppiä sekä kuorilaattoja mm paksuisina. Elementtien tyyppimerkinnät ovat muodoltaan kaksiosaisia sisältäen kirjain- ja numero-osan. Valmistettavat ontelo- ja kuorilaattatyypit tyyppimerkintöineen ovat: L6, 6-reikäinen, h l = 200 mm L5, 5-reikäinen, h l = 265 mm M4, 4-reikäinen, h l = 320 mm L4, 4-reikäinen, h l = 400 mm KL, kuorilaatta, h l = mm Tuotetyyppimerkinnän lisäksi merkintään lisätään erilaisia määreitä paloluokkavaatimuksesta, punostuksesta sekä tietoja joiden avulla samantyyppiset laatat voidaan erottaa toisista. Elementtitunnus koostuu siis kolmesta osasta ja sen ensimmäinen osa kertoo laattatyypin, toinen osa punosmäärän ja kolmas osa toimii laatan tunnisteena. Lopullinen elementtitunnus on esimerkiksi muotoa: M A Tunnuksen ensimmäisessä osassa ilmoitetaan ensin laattatyyppi. Tämän jälkeen ilmoitetaan paloluokkavaatimus, mikäli se poikkeaa REI60:stä. Paloluokkavaatimuksen ollessa REI60 mukainen, erillistä merkintää ei tarvita. Mikäli laatan paloluokkavaatimus on korkeampi kuin REI120, nostetaan ko. laatan paloluokkaa eristämällä laatasto työmaalla. Tehtaalla eristettävät laatat (alapohja) ilmoitetaan lisäämällä laattatyypin perään E. Tunnuksen toinen osa jätetään tuoteosasuunnittelijan toimesta tyhjäksi. Tunnuksen ensimmäisen ja kolmannen osan väliin tulee jättää tilaa punostunnuksen merkitsemistä varten. Ulokelaatoissa yläpinnan punosmäärä erotetaan / -merkillä alapinnan punosmäärästä.
9 8 (43) Tunnuksen kolmas osa toimii laatan tunnisteena. Laatan sarjatunnuksena käytetään esim. laatan asennuskerroksen ja erimittaisten laattojen juoksevan numeroinnin yhdistelmää. Näin ollen luku 118 voisi kertoa, että laatan asennuskerros on 1 ja laatta on juoksevalta numeroinniltaan numero 18. Ryhmätunnuksena käytettävät kirjaimet erottavat saman mittaiset, mutta muilta ominaisuuksiltaan erilaiset laatat toisistaan. Tunnuksen kirjainosa saa olla maksimissaan kahden merkin pituinen. Kirjaintunnus T on varattu tarkoittamaan syvätulppaa, jonka tarpeen punossuunnittelija määrittelee. Kuva 4. Ontelo- ja kuorilaattojen tunnuksen muodostamisperiaate. 2.2 KANTOKYKY Laatat toimivat ja mitoitetaan tavallisesti 1 aukkoisena päistään jäykälle tuelle tuettuna rakenteena, jolloin raudoituksena on vain riittävä määrä alapunoksia. Ulokelaatoissa käytetään yläpunoksia tai laatan yläpintaan, onteloon tai saumoihin työmaalla sijoitettuja harjateräksiä. Kantokyky määritellään Suomen RakMk:n ja VTT:n erikseen hyväksymien laskentamenetelmien avulla ja reikien vaikutus otetaan huomioon heikentämällä vastaavasti poikkileikkausta sekä vähentämällä punosmäärää ko. laatassa huomioiden aukon kohdalla katkeavat punokset. Kantokyky lasketaan elementtikaaviossa ilmoitettujen suunnittelukuormien mukaan. Käyttörajatilatarkastelut tehdään rasitusluokkien- ja taipumavaatimusten mukaisesti. Laatoissa ei käytetä poikkiraudoitusta. Ontelolaattojen ja kuorilaattojen kuormituskäyrät on esitetty myöhemmin tässä suunnitteluohjeessa.
10 9 (43) 2.3 LIITTORAKENTEET Kuorilaattojen lisäksi myös ontelolaattoja voidaan tarvittaessa käyttää liittorakenteena. Ontelolaattojen taivutuskestävyyttä ja jäykkyyttä voidaan lisätä suunnittelemalla laatta liittolaattana, jolloin yläpintaan uritetun laatan päälle valettu raudoitettu tai raudoittamaton pintabetoni toimii poikkileikkauksen osana. Pituussuuntaisia onteloita voidaan myös raudoittaa ja valaa työmaalla umpeen, jolloin myös leikkauskestävyys paranee. 2.4 ONTELOLAATASTO TAIPUISALLA TUELLA Tuettaessa ontelolaatta taipuisille tuille alenee laataston leikkauskuorma verrattuna yksittäisen ontelolaatan tyyppihyväksynnän mukaiseen leikkausmurtokuormaan. Suunniteltaessa laattoja tuettavaksi taipuvien palkkien päälle on laattojen leikkauskestävyys tarkistettava esimerkiksi betoninormikortista (Betoninormikortti 18) tai muusta vastaavasta luotettavasta selvityksestä. Mikäli laattasuunnittelu tapahtuu erillään palkkisuunnittelusta on hankittava yksityiskohtaiset tiedot palkista, kuormista ja liittyvistä rakenteista (esim. pintalaatta), jotta laatta voidaan luotettavasti mitoittaa. Näillä tiedoilla, yhteistyössä palkkisuunnittelijan kanssa, tarkistetaan punosmäärän lisäksi esim. ontelotulppien syvyys laatan päissä ja mahdollinen pintavalun raudoitustarve. Rakennesuunnittelijan on huolehdittava, että leikkauskestävyystarkastelu joustavalla tuella on tehty laattojen punossuunnittelijan toimesta. Kuva 5. Laataston muodonmuutokset palkin taipuessa (RTT).
11 10 (43) 2.5 ONTELOLAATASTON SAUMAT Ontelolaataston mitoituksessa tason suuntaisille ja sitä vastaan kohtisuorille kuormituksille saa betonisauman leikkausjännityksenä käyttötilassa käyttää enintään VTT:n koestuksessa saamaa arvoa 0,1 MN/m 2. Laatan reunavaarna parantaa laattojen leikkauskestävyyttä siten, että sauman leikkauskapasiteettina (V u ) pystysuunnassa voidaan käyttää taulukon 4 arvoja. Taulukko 4. Luja ontelolaattojen saumojen leikauskapasiteetit. 2.6 ONTELOLAATASTON TUKIPINNAT Luja-ontelolaattojen tukipintojen minimiarvot on esitetty taulukossa 5. Alapuolisen rakenteen kapasiteetti selvitetään erikseen ottaen huomioon laatan pituustoleranssi. Taulukko 5. Luja-ontelolaataston tukipintavaatimukset. Tukipinta (min.) L6 [mm] L5 [mm] M4 [mm] L4 [mm] Suunnittelupituus Asennuspituus PINTALAATAN PISTEKUORMAKAPASITEETTI JA POHJALAATAN RIPUSTUSKAPASITEETTI Luja-ontelolaattojen ontelon yläpuolisen kansilaatan maksimipistekuormat (P sall ) (koestushalkaisija d = 50 mm) tyyppihyväksyntäpäätösten mukaan kuormituspinnalla on esitetty taulukossa 6.
12 11 (43) Taulukko 6. Luja-ontelolaattojen pintalaatan pistekuormakapasiteetti. Laattatyyppi Pintalaatta (mm) Po 50 (kn) L6 25,0 21,0 L5 40,0 41,7 M4 38,0 39,0 L4 38,0 39,0 Luja-ontelolaattojen ontelon alapuolisen laatan tyyppihyväksyntäpäätösten mukaiset maksimipistekuormat on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Luja-ontelolaattojen pohjalaatan ripustuskapasiteetti. Laattatyyppi Alapuolinen laatta (mm) kn L6 20,0 0,8 L5 40,0 3,4 M4 32,0 2,2 L4 32,0 2,2 2.8 VIIVA- JA PISTEKUORMA ONTELOLAATASTON REUNALLA JA SEN JAKAMINEN LAATASTOLLE Luja-ontelolaattojen tyyppihyväksyntäpäätösten mukaiset suurimmat sallitut viivakuormat reunakannaksella on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Suurimmat sallitut viivakuormat Luja-ontelolaataston reunakannaksella. Laattatyyppi kn/m L6 3,5 L5 6,4 M4 7,4 L4 8,9 Ontelolaatasto toimii saumattuna levyrakenteena, joka jakaa tehokkaasti viiva- ja pistekuormat poikittaisen laajenemisen ollessa estetty. Ohessa esitetyt kuormien jakosäännöt perustuvat tehtyihin kokeisiin ja FIP:n julkaisuun Precast pressed hollow-core floors. Viivakuormien jako aukkojen kohdalta tarkoittaa, että aukon levyiseltä kaistalta kuormat siirretään aukon viereisille 1,2 m leveille kaistoille.
13 12 (43) Kuva 6. Viivakuormien jakokertoimet ja jakaantuminen laatastossa (RTT).
14 13 (43) Kuva 7. Pistekuormien kertoimet ja jakaantuminen laatastossa (RTT).
15 14 (43) 2.9 KUORMIEN JAKO AUKKOJEN KOHDALLA ONTELOLAATASTOSSA Laatastoon tehtävien aukkojen kohdalla kuormat jaetaan kuvan 8 mukaisesti. Laataston reunalla olevien aukkojen kohdalla kuorman oletetaan siirtyvän ehjän laataston reunaan, josta se jaetaan edelleen viivakuormana kertoimien β 1 -β 3 mukaisesti (kuva 4). Kuva 8. Kuormien jako aukkojen kohdalla (RTT).
16 15 (43) 3. ONTELOLAATTOJEN REI ITYSOHJE 3.1 PIENET REIÄT Pienet läpimenoreiät, jotka ovat kooltaan enintään yhden ontelon levyiset, voidaan sijoittaa vapaasti. Suurimmat sallitut reikäkoot on esitetty kuvassa 7. Reikien suurin sallittu lukumäärä on laattatyypeillä L6 ja L5 kolme kappaletta (3 kpl) / poikkileikkaus k 1000 ja laattatyypeillä M4 ja L4 kaksi kappaletta (2 kpl). Pienet onteloiden kohdalle tulevat reiät suositellaan tehtäväksi työmaalla. Mikäli laatassa on useampia reikiä tulee reiät merkata käyttäen juoksevaa mitoitusta. 3.2 SUURET REIÄT Suuret reiät ontelolaattoihin tehdään elementtitehtaalla. Paras sijoituskohta suurille rei ille on laattojen väliset saumat siten, että kannaksien poistaminen minimoidaan. Reiän suurin sallittu pituus on noin 1/5 laatan pituudesta, kuitenkin siten, että laatan päässä reiän maksimi pituus on n. metri (nostoalue). Isommista rei istä on aina sovittava erikseen valmistajan kanssa. 3.3 NOSTOKANNAKSET Mikäli laattaan tehtävä reikä sijaitsee nostoalueella tai sen koko on niin suuri, että laattaa on mahdotonta käsitellä nostoissa jätetään osa laattaa reiän kohdalta ns. nostokannakseksi. Nostokannas poistetaan työmaalla tuennan tai joissakin tapauksissa saumavalujen sitoutumisen jälkeen. Nostokannaksen tarpeellisuuden määrittää punossuunnittelija. Yleisesti ottaen nostokannaksia tulee välttää. Mikäli kuitenkin nostokannas on toteutuksen kannalta välttämätön tehdään nostokannakset Lujabetonin tuotannossa työmaaystävällisiksi merkitsemällä poistettava alue.
17 16 (43) Kuva 9. Reikien sijoittaminen ontelolaattaan.
18 17 (43) 4. ERIKOISLAATAT Erikoislaatoilla tarkoitetaan tässä suunnitteluohjeessa 1200 mm:n normaalileveydestä ja suorakulmaisuudesta poikkeavia ontelolaattoja tai muita esimerkiksi raudoitukseltaan erikoisia laattoja. Kustannusvaikutuksistaan johtuen on tilaajan etujen mukaista, että erikoislaattojen lukumäärä pyritään minimoimaan mahdollisimman tehokkaasti jo suunnitteluvaiheessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että myös laattaan tehtävien reikien, kavennusten, syvennysten ja vinopäiden määrä kannattaa minimoida. 4.1 ERIKOISONTELOLAATAT Kavennukset ontelolaatoissa Kavennukset tulee siirtää, mikäli mahdollista, ontelon kohdalle pystykannaksen viereen. Yli 6 m pitkissä laatoissa tulee olla vähintään kolme pystykannasta ja punostuksen tulee olla kutakuinkin symmetrinen. Erityisen tärkeää on, että lyhyissä (alle 6 m) laatoissa kavennus on sijoitettu pystykannaksen viereen, koska ko. laatat nostetaan ns. kulmavahvistetulla liukuproppu-systeemillä. Pitkiin (yli 6 m) laattoihin valetaan aina nostolenkit. Rakennuksessa kavennettu reuna sijoitetaan yleensä seinän viereen, koska sahatussa reunassa ei ole alaviistettä. Mikäli laatan leveydeksi muodostuu alle 300mm tulee laatta toteuttaa paikalla valuna Osittain kavennetut ontelolaatat Osittain kavennetut (L-muotoiset) laatat pyritään pääasiassa hoitamaan rakenteellisin keinoin. L-muotoisissa laatoissa sovelletaan seuraavia ohjeita: 1. Mikäli loven pituus päästä on < 1 m nosto ulokkeena 2. Mikäli loven pituus päästä on 1 2,5 m yläpunokset 3. Mikäli loven pituus päästä on > 2,5 m valitaan joko a) tai b) a) laatta katkaistaan ja kavennettu ja ehyt pätkä liitetään työmaalla b) sahataan 2 kpl kavennettuja ja tehdään työmaalla paikalla valukaista (alapinta!) 4. Lisäksi on huomioitava, että alle 300 mm kavennukset tulee toteuttaa paikalla valuna Lisäraudoitukset ontelolaatoissa Yläpunoksia käytetään käyryys- ja halkeiluongelmien välttämiseksi yli 10 m pitkissä ja yli 10 punoksissa laatoissa sekä trukkikäsittelyä vaativissa laatoissa, joiden pituus on yli 13 m.
19 18 (43) 4.2 ERISTETYT ONTELOLAATAT Luja ontelolaattoihin voidaan jo tehtaalla kiinnittää alapuolinen lämmöneriste. Kantavana rakenteena voi toimia mikä tahansa laattatyyppi. Alapohjalaattojen eristeeksi suositellaan käytettäväksi EPS 60S tai EPS 100S tyyppisiä lämmöneristeitä. Laatoissa voidaan käyttää myös sammumatonta eristetyyppiä. Käytetyt eristepaksuudet ovat mm. Laattojen palonkestävyyttä voidaan lisäksi nostaa asentamalla työmaalla laattaan vuorivillainen, Promatek L tai joku muu hyväksytty paloeriste. Taulukossa 9 on esitetty Luja ontelolaattojen lämmönvastukset ja U-arvot pohjarakenteissa. Kuvassa 10 on esitetty eristeen kiinnittyminen ontelolaattaan nähden. Suunnitelmissa tulee ilmetä eristeen etäisyys ontelolaatan reunasta. Taulukko 9. Luja ontelolaattojen lämmöneristysominaisuudet. Laattatyyppi Lämmönvastus (Km 2 / W) U-arvo (W / m 2 K) EPS60S 160 mm L6E 0,3 0,22 L5E 0,35 0,22 M4E 0,5 0,21 L4E 0,65 0,20 Kuva 10. Eristysdetalji. 4.3 ULOKELAATAT Luja-ontelolaattoja valmistetaan myös ulokelaattoina, jolloin laattojen yläpinta raudoitetaan esijännityspunoksilla tai normaalilla betoniteräksellä. Ulokelaatoilla voidaan toteuttaa parvekkeet, erkkerit, ulokkeet ja muut arkkitehtoniset ratkaisut. Suunniteltaessa ulokelaattoja kohteeseen suositellaan, että kohteessa on vähintään 100 m ko. laattatyyppiä. Muissa tapauksessa tulee suosia pintalaatan tai onteloiden raudoitusta työmaalla Kuvassa 11 on esitetty sallitut kuormarajat mainituilla punosmäärillä ja eri pituuksilla. Ulokelaattojen suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon liikevara ulokkeen päässä sekä tarvittaessa kiertymän salliva neopreeni tuen ja laatan välissä.
20 19 (43) Kuva 11. Ulokelaattojen kuormituskäyrät. 4.4 PALOLAATAT Tyyppihyväksyntäpäätösten mukaan Luja-ontelolaattoja (lukuun ottamatta tyyppiä L6) voidaan käyttää kantavina ja osastoivina rakenteina kohteissa, joissa palonkestovaatimuksena on REI 120 eli kahden (2) tunnin palonkestoaika. Työmaalla tehtävällä lisäeristyksellä voidaan saavuttaa jopa REI 240 eli 4 tunnin palonkestävyys. Palonkestolaattojen mitat, raudoitus ja kantokyky on määritelty tehtyjen kokeiden perusteella. Sallittu kuorma perustuu laatan staattiseen mitoitukseen Paloeristetyt laatat Ontelolaattojen palonkestävyyttä voidaan tarvittaessa korottaa työmaalla asennettavilla vuorivillasuojauksella tai palonsuojauksella. Vuorivillasuojausta voidaan pitää perusteltuna valintana erityisesti silloin, kun suojauksesta on hyötyä myös ääni- ja lämpöteknisesti. Palonsuojamineraalivillan kiinnitys Luja-ontelolaattoihin voidaan toteuttaa: mekaanisesti käyttäen palamattomia kiinnikkeitä liimaamalla käyttäen tarkoitukseen hyväksyttyjä liimoja kuten SK-silikaattiliimaa tai vastaavaa
21 20 (43) Promatek L palonsuojalevyn kiinnitys Luja-ontelolaattoihin tulee puolestaan toteuttaa Kuvan 12 mukaisesti. Tyyppihyväksyntäpäätösten mukaan ontelolaatan paloluokka kantavana ja osastoivana laattana on taulukon 10 mukainen. Taulukko 10. Luja-ontelolaattojen paloluokat. Paloluokka Laattatyyppi Eriste REI60 L6, L5, M4, L4 - REI90 L51; M41; L41 - REI90 L6 50 mm PV-PAL REI120 L52; M42, L42 - REI120 L6 50 mm PV-PAL REI180 L6; L52; M42, L42 60 mm PV-PAL REI240 L52; M42, L42 80 mm PV-PAL Kuva 12. Promatek L kiinnitys. Laattojen leikkauskapasiteettia tavarakuormille on paloluokissa REI60 (kaikki laattatyypit) sekä REI90 ja REI 120 (laattatyypit: L51; M41; L41) pienennetty palokokeiden perusteella normaaliarvoista. Lisäksi laattatyypin L6 osalta punosten teräsjännityksen maksimiarvo paloluokassa REI60 tulee rajoittaa arvoon δt 0,55 * fp 0,2 palotilanteen taivutuskapasiteettia laskettaessa ja leikkauskapasiteettia pienennetään palokokeiden perusteella normaaliarvosta. REI60 peruslaattoja voidaan käyttää paloluokissa REI120, kun paloneristeenä käytetään esim. 50mm PV-EL, PV-AKU tai 20 mm Promatek L eristeitä. Laattatyyppi L6 vaatii rakenteensa johdosta edellä mainitut eristeet myös paloluokassa REI90. Palolaattojen kantokyky ilmenee liitteinä olevista kuormituskäyristä.
22 21 (43) 5. KUORILAATAT Kuorilaatta on esijännitetty, yhteen suuntaan raudoitettu betonilaatta, joka toimii muottina kuorilaatan päälle valettavalle betonille ja liittorakenteena yhdessä paikallavalubetonin kanssa. Esijännitetty kuorilaattaelementti sisältää laatan kenttämomenttiraudoituksen kokonaan. Tämän lisäksi elementeissä on kuorilaatan ja paikallavalubetonin välisen työsauman toiminnan varmistavat ansasteräslenkit (paitsi ns. ansaaton kuorilaatta), jotka toimivat myös nostolenkkeinä. Luja-kuorilaattoja valmistetaan mm paksuisina. Suositeltavaa on kuitenkin, että kuorilaatan paksuus olisi vähintään 90 mm. Kuorilaattojen rakenne suunnitellaan käyttötilassa alapinnastaan halkeamattomaksi. Useimmiten laattarakennetta ei mitoiteta tuilla jatkuvaksi, vaan tukialueelle sijoitetaan vain vaadittava ankkurointiraudoitus. Tarvittaessa laataston jatkuvuus voidaan kuitenkin ottaa huomioon. Laatan tukimomentti lasketaan tällöin käyttäen tukimomentin vaikutusalueella yläpinnasta halkeilleen poikkileikkauksen jäykkyyttä. Poikkiraudoitusta jälkivalussa tarvitaan normaalisti ainoastaan reikien pielissä ja suurten piste- tai viivakuormien kohdalla. Kuva 13. Kuorilaatan rakenne (RTT).
23 22 (43) 5.1 KUORILAATTOJEN KÄYTTÖKOHTEET Kuorilaattaa käytetään yleensä liittorakenteena pintavalun kanssa ja yhteistoiminta varmistetaan tarvittaessa raudoiteansailla. Etuna työmaalle on, että saadaan laadukas alapinta lähes ilman muottitöitä. Kuorilaattojen yleisimpiä käyttökohteita ovat asuinrakentaminen ja pysäköintitalot. Kuorilaattarakenne soveltuu hyvin myös teollisuusrakentamiseen, missä usein kyseessä on suuret ja vaihtelevat kuormat. Rakennuksen runkojärjestelmäksi yhdessä kuorilaattojen kanssa soveltuu kantavat seinät-, pilaripalkki- tai pilarilaatta järjestelmät. Kuorilaatta soveltuu sekä betoni-betoni että betoni-teräs liittorakenteiden osaksi. 5.2 KUORILAATTAELEMENTTIEN PERUSTYYPIT Luja-kuorilaattojen moduulileveys on 1200 mm. Tarvittaessa voidaan valmistaa myös kavennettuja laattoja minimileveyteen 400 mm saakka. Luja-kuorilaattojen paksuus voi vaihdella 80 mm 160 mm välillä. Suositeltavaa on kuitenkin, että kuorilaatan paksuus olisi vähintään 90 mm. Luja-kuorilaattoja on saatavilla myös valmiiksi eristettyinä. Lämpöeristeenä suositellaan käytettäväksi EPS 60S tai EPS 100S tyyppisiä lämmöneristeitä. Laatoissa voidaan myös käyttää sammumatonta eristetyyppiä. Käytetyt eristepaksuudet ovat mm. Ahtaissa ja vaativissa kohteissa voidaan eristeenä käyttää myös polyuretaanilevyä. Eristystä mitoitettaessa on huomioitava, että laatan päässä on eristeestä vapaata tilaa laatan tuentaa varten kuten ontelolaatoissa. 5.3 RAKENNUSPAKSUUKSIEN VALINTA Kuorilaatta rakenteen valintaa varten on tässä dokumentissa esitetty kuorilaattarakenteen mitoituskuvaajat. Sopivan rakennepaksuuden valitsemista helpottamaan on tehty valintakäyrät joiden avulla voidaan kohteen rakennesuunnittelu- tai tarjousvaiheessa määrittää käytettävä kuorilaatan ja päälle valun paksuus ja myös kuorilaatan jänneraudoitus. Käyrästöt on laskettu vapaasti tuetulle 1-aukkoiselle rakenteelle ja pintavalun betonilujuus on K30-2. Käyristä saatava sallittu hyötykuorma tarkoittaa rakenteen pintavalun päälle tulevaa kuormituksen ominaisarvoa ja sen osavarmuuskertoimena on käytetty arvoa 1.6. Hyötykuorman pitkäaikaisen osan on laskettu olevan 30 %. Raudoituksena on käytetty d 9.3 ja d 12.5 punoksia, joiden lujuusluokka on St 1560/1760 ja kuorilaatan betonilujuutena K50 ja päästölujuutena K35. Kuvaajiin on merkitty ohjeelliset käyttöalueet milloin kuorilaatan voi asentaa ilman asennustukea tai käyttäen yhtä tai kahta asennustukilinjaa. Vaikka laatan voisikin asentaa tukematta on usein suositeltavaa käyttää asennustukea halutessa säätää laatan taipumaa ja halkeilua kokonaiskuormalla käyttöolosuhteisiin sopivaksi. Lisäksi on huomioitava että jos laatassa on suurempia (leveys n. > 400) reikiä jänteen keskialueella on tällaiset laatat aina tuettava. Tukien korkeusasemaa määriteltäessä on huomioitava viereisten tukemattomien laattojen taipumakäytös pintavalun painon vaikuttaessa.
24 23 (43) Lisäksi valintataulukoihin on merkitty työsaumaraudoituksen (ansasraudoituksen) tarpeesta kertova katkoviiva. Viivan vasemmalla puolella tarvitaan raudoitusta liittämään päälle valu kuorilaattaan, oikealla riittää työsaumana kuorilaatan karhennettu pinta ja laatta voidaan tehdä ilman ansasraudoitteita. Käyrät laatoille KL 90, 120 ja 150 mm on tehty palonkestoajoilla R60 90 ja KL 120 ja 150 mm palonkestoajalla R120 (ks. liite). 5.4 ANSAATON KUORILAATTA KLU Kuva 14. Ansaaton kuorilaatta 9,3 mm punoksella. Lujabetoni Oy valmistaa myös ansaattomia kuorilaattoja (KLU). Se on ansaaton, pitkittäisurilla (5 kpl a 30 x 100/150mm) varustettu jännitetty massiivilaatta, jota valmistetaan ja käytetään normaalin kuorilaatan tapaan. KLU laattoja valmistetaan mm paksuuksina. Ansaattoman kuorilaatan käyttö on mahdollista vain staattisilla henkilö- ja lumikuormilla, sekä alle 10 kn/m 2 tavarakuormilla kun laatastoon ei kohdistu dynaamista rasitusta. Dynaamiselle rasitukselle altistuvat kohteet (esim. liikenne ja paperitehtaat) vaativat ansastuksen. Ansaattomien kuorilaattojen tyypillinen jännevälialue on 4 8 m, riippuen pintavalun paksuudesta ja kuormasta. Kuva 15. Ansaaton kuorilaatta 12,5 mm punoksella.
25 24 (43) 6. SUUNNITELMAT Elementtitehdas tarvitsee seuraavat suunnitelmat ja tiedot valmistusta varten: Tasokuvat sähköisessä muodossa, joissa näytetty: elementtien mitat ja saumakoot, tukipituudet sekä leikkaukset tarvittaessa elementtien tunnukset, reikien ja lovien paikat elementtien kaikki mahdolliset kuormitukset suunnittelua varten elementeiltä vaadittava paloluokka (REI30-120) ja rasitusluokka palkkikoot, toiminta liittorakenteena (painuvat tuet), detaljeja tarvittaessa Elementtiluettelo (A4-koko), jossa: elementtien kappalemäärät (kerros- ja rakennuskohtaisesti) elementtien mitat ja tunnukset (tyypeittäin eri luettelolla L6, L5 ) päiväys, työmaan nimi ja osoite käytetään Lujabetoni Oy: n määrittämää luettelopohjaa Elementtikohtaiset mittapiirustukset kaikista laatoista käytetään Lujabetoni Oy:n määrittämiä mittapohjia Asennussuunnat, alue- ja elementtikohtainen toimitusjärjestys Suunnitelmat toimitetaan sähköisesti (dwg) erikseen ilmoitettaviin osoitteisiin SUUNNITTELUN OHJAUS Suunnittelunohjauspäällikkö Hannu Lehtonen, puh Suunnittelunohjauspäällikkö Kari Kokkonen, puh LIITTEET
26 25 (43) LIITE 1A: L6-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT
27 26 (43) LIITE 1B: L5-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT
28 27 (43) LIITE 1C: M4-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT
29 28 (43) LIITE 1D: L4-ONTELOLAATAN POIKKILEIKKAUS, KUORMITUSKÄYRÄT JA TAIPUMAT
30 29 (43) LIITE 2A: PALOLAATTOJEN L51 JA L52 KUORMITUSKÄYRÄT
31 30 (43) LIITE 2B: PALOLAATTOJEN L41 JA L42 KUORMITUSKÄYRÄT
32 31 (43) LIITE 2C: PALOLAATTOJEN M41 JA M42 KUORMITUSKÄYRÄT
33 32 (43) LIITE 3A: KUORILAATTOJEN KUORMITUSKÄYRÄT PALONKESTOAJOILLA R60 R90 KL 90 + PV (K30) ; Hkok= ; R Kuorma ( kn/m2 ) EI ASENNUS TUKIA AS.TUKI Laatan jänneväli ( m ) 2 AS. TUKEA KL p KL p KL p KL p KL p KL p KL p 1 tuki 2 tukea TS-raud/vas Punokset d 9.3 KL PV (K30) ; Hkok= ; R Kuorma ( kn/m2 ) EI ASENNUS TUKIA AS. TUKI Laatan jänneväli ( m ) 2 AS. TUKEA KL P KL P KL P KL P KL P KL P KL P 1 tuki 2 tukea TS-raud/vas Punokset d12.5
34 33 (43) KL PV (K30) ; Hkok= ; R Kuorma ( kn/m2 ) EI ASENNUS TUKIA AS. TUKI 2 AS. TUKEA KL P KL P KL P KL P KL P KL P KL P 1 tuki 2 tukea TS-raudoite/vas Punokset d12.5 Laatan jänneväli ( m )
35 34 (43) LIITE 3B: KUORILAATTOJEN KUORMITUSKÄYRÄT PALONKESTOAJOILLA R120 KL PV (K30) ; Hkok= ; R 120 Kuorm a ( kn/m 2 ) EI ASENNUS TUKIA AS. TUKI 2 AS. TUKEA KL P KL P KL P KL P KL P KL P KL P 1 tuki 2 tukea TS-raud/vas Punokset d12.5 Laatan jänneväli ( m ) KL PV (K30) ; Hkok= ; R 120 Kuorma ( kn/m2 ) EI ASENNUS TUKIA AS. TUKI 2 AS. TUKEA KL P KL P KL P KL P KL P KL P KL P 1 tuki 2 tukea TS-raudoite/vas Punokset d12.5 Laatan jänneväli ( m )
36 35 (43) LIITE 4A: KUORILAATTOJEN PUNOSRYHMITYKSET K8 K10
37 36 (43) LIITE 4B: KUORILAATTOJEN PUNOSRYHMITYKSET K11 K14
38 37 (43) LIITE 5: ELEMENTTILUETTELO TYÖ/EL.LUETTELO N:o Työmaa MUUTOS 1= d 9,3 /Tilaaja ELEMENTTITEHDAS 2= d 12,5 Piir. N:o LaattaLaatta Pun.lkmTunnus Taso/krs/asennusalue B H L Alapunokset A.Jänn. Yläpunokset Y.Jänn. Bet. Ont. Urat Eriste Reikä Reikä Huom. n:o tyyppi yp ap sarja ryhmä n:o kpl mm mm mm d lkm VSO Mpa d lkm VSO Mpa luj. tulpat =U t h vinop. -m2
39 38 (43) LIITE 6A: L6-MITTAKUVA
40 39 (43) LIITE 6B: L5-MITTAKUVA
41 40 (43) LIITE 6C: M4-MITTAKUVA
42 41 (43) LIITE 6D: L4-MITTAKUVA
43 42 (43) LIITE 6E: KL-MITTAKUVA
SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT
SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7
LisätiedotYleistä Laattojen katkaisu Reiät Suunnittelu Pinnat Valmistus Palonkestävyys Vesireiät Sähköputkitukset Laadunvarmistus Onteloiden valutulpat
2 Yleistä Betset Oy:n ontelolaattoja valmistetaan kolmella eri paikkakunnalla: Kyyjärvellä, Hämeenlinnassa ja Nurmijärvellä. Ontelolaattoja on valmistettu v. 1989 alkaen. Betset-ontelolaattojen kokonaisvuosituotanto
LisätiedotOntelolaattojen suunnittelu
Ontelolaattojen suunnittelu - rei`itys ja varaukset, laattajako - valmistustekniikan tuomat reunaehdot - kuormat ja kuormien jako - kantokyky, laattatyypin valinta Ontelolaataston suunnitteluohje Alan
LisätiedotONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET
ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan
LisätiedotHTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE
1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotOntelolaattojen suunnitteluohje/asv Oy 1. Suunnittelun Lähtötiedot ONTELOLAATTOJEN SUUNNITTELUOHJEET
Ontelolaattojen suunnitteluohje/asv Oy 1 Suunnittelun Lähtötiedot ONTELOLAATTOJEN SUUNNITTELUOHJEET ANSION SEMENTTIVALIMO OY ONTELOLAATTOJEN SUUNNITTELUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Sivu Otsikko 3. 1. Yleistä
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotA-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT
A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotONTELOLAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE
Ontelolaattojen suunnitteluohje 1 ONTELOLAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE 2 KÄYTTÖKOHTEET Ontelolaatta soveltuu teollisuus-, liike-, asuin- ja pientalorakentamiseen: Rakennusten ylä-, väli- ja alapohjissa yksiaukkoisena
LisätiedotAOK ONTELOLAATAN KANNAKE KÄYTTÖOHJE
2/2013 AOK ONTELOLAATAN KANNAKE KÄYTTÖOHJE Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 380 (BY 5B) RakMK no 65 (BY 5B-EC2) Eurokoodi www.anstar.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTATAPA... 3 2. KANNAKKEEN
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
LisätiedotSEINÄT, MASSIIVILAATAT, TB-PILARIT ja PALKIT s. 2-3. HI-, I-, JK-PALKIT, HTT-, MaxTT- ja TT-LAATAT s. 4-5. ONTELO- ja KUORILAATAT s.
1 / Laatta- elementtituotantoon toimitettavien tuotantokuvien toimitustavat ja -muodot sekä tarvittavat tiedot ja valokopiointihinnasto SEINÄT, MASSIIVILAATAT, TB-PILARIT ja PALKIT s. 2-3 HI-, I-, JK-PALKIT,
LisätiedotVARASTOINTI- JA ASENNUSOHJE
VARASTOINTI- 2 (7) Näitä asennus- ja varastointiohjeita sekä suunnittelijoiden ja viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita on noudatettava käsiteltäessä ontelolaattoja. 1.1 Lujabetonin ontelolaattatyypit
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotVEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
Lisätiedot1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...
RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotLUJA-SUPERLAATAN ASENNUSOHJE
1. Luja-Superlaatan perusteet Luja-Superlaatta on uusi, innovatiivinen välipohjatuote kerrostalo- ja toimitilarakentamiseen. Tuote on kevytsorakevennyksillä varustettu, esijännitetty massiivibetonilaatta.
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnitteluprosessi, tehtäväjako ja vastuut - Teollisuuden rooli suunnitteluprosessissa - Suunnittelunohjaus - Laatastosuunnittelu,
LisätiedotBetoniteollisuus ry 21.05.2012. Ontelolaataston suunnitteluohje
Betoniteollisuus ry 21.05.2012 Ontelolaataston suunnitteluohje 1.Ontelolaataston suunnittelun prosessi... 3 1.1 Punossuunnittelun tarvitsemat lähtötiedot... 4 2. Laattojen rei itys... 5 2.1 Kaikkia ontelolaattoja
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotBetset-yhtiöiden elementtituotantoon toimitettavien Tuotantokuvien toimitustavat ja -muodot sekä tarvittavat tiedot ja valokopiointihinnasto
1 Betset-yhtiöiden elementtituotantoon toimitettavien Tuotantokuvien toimitustavat ja -muodot sekä tarvittavat tiedot ja valokopiointihinnasto SEINÄT, MASSIIVILAATAT, TB-PILARIT ja PALKIT s. 2-3 HI-, I-,
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotCWQ-liittopalkkijärjestelmä
CWQ-liittopalkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 3 2. Valmistus 3 2.1. Materiaali 3 2.2. Pintakäsittely 3 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 4 4.1. Palkin rakenne 4
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotSOKKELIELEMENTTIEN SUUNNITTELUOHJE
SOKKELIELEMENTTIEN SUUNNITTELUOHJE SOKKELISUUNNITTELUOHJE 1 (36) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. RAKENNETIETOJA...3 3. RAUDOITTEET JA VARUSTEET...4 4. PINTAKÄSITTELY...5 5. SUUNNITTELUOHJEITA...6 6. DETALJIT...7
LisätiedotKUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita
vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotPASI-VAIJERILENKKISIDONTA
LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 385 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 12.6.2013 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotOntelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.
1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)
Lisätiedot2.4 Projektitiedot Anna projektin nimi ja laskentaa kuvaavat tiedot, jotka tulostuvat tämän kansion laskentatulosten otsikoksi.
sivu 1 ABeam Pikamitoitusohjelma versio 2.1 Käyttöohje 1.0 Abeam pikamitoitusohjelma 1.1 Ohjelman käyttötarkoitus. Rakenteiden pääsuunnittelija suorittaa ABeam ohjelmalla ontelolaattatasoa kantavan A-
LisätiedotUudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista
LisätiedotPRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotHUOMAUTUS: JOS DELTAPALKIN ASENNUSTOLERANSSIT YLITTYVÄT, OTA YHTEYTTÄ PEIKKOON.
Deltapalkin asennus Tämä en asennusohje on tarkoitettu täydentämään projektikohtaista asennussuunnitelmaa. Peikon tekninen tuki voi tarvittaessa auttaa asennussuunnitelman laadinnassa. Jos asennussuunnitelman
LisätiedotNostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.
RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RLA-nostoankkureiden materiaalit ja
LisätiedotLEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotBEC 2012. Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille
BEC 2012 Ohje tietomallipohjaisille elementtipiirustuksille Betoniteollisuus ry Kesäkuu 2012 BEC2012 2 (6) 1 Yleistä BEC 2012 hankkeessa on tehty tietomallipohjaiset mallipiirustukset. Mallipiirustukset
LisätiedotRak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.
Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY
LisätiedotSUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko
SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005 MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko 1. YLEISTÄ 2 Tämä suunnitteluohje koskee vain Lujabetoni Oy:n ULTRA-matalaenergiaharkkoa, tyyppimerkintä MEH-380 ULTRA. Lisäksi suunnittelussa
LisätiedotVS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140
VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT
LisätiedotPS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje
PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat
LisätiedotBetonielementtidetaljit
Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
LisätiedotBES 2010 Runkorakenteiden valinta ja kantokykykäyrästöt. DI Juha Valjus
BES 2010 Runkorakenteiden valinta ja kantokykykäyrästöt DI Juha Valjus Kuormituksista eurokoodeissa Eurokoodeissa vaatimukset yleensä kasvavat kun luokka suurenee, esimerkiksi CC1 seuraamusluokka on vaatimattomin
LisätiedotSEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU
SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU FMC no. 41874.126.300 4.12.2012 2 Sisällysluettelo 1 Toimintatapa... 3 2 Rakenne... 3 2.1 Osat ja materiaalit... 3 2.2 Valmistustapa...
LisätiedotMODIX Raudoitusjatkokset
MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa
LisätiedotTERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä
TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotKuljetuskalusto ja sidonta Arto Suikka Betoniteollisuus ry
Kuljetuskalusto ja sidonta Yli 2m korkea kuorma Betonielementtien vastaanottotarkastus Välivarastointi Kävelytaso, yli 2metrin korkeus, kaiteiden esiasennus Suojakaiteet Suojakaiteen on kestettävä putoamista
Lisätiedot4. Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.1 Mitoitusperiaate 4.2 Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.3 Nostoankkureiden sallitut kuormat
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 1074-A 1168-A 1988 995-G 1036-G 1140 1130 18.12.2009 Sivu 1/19 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1
Lisätiedot15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen
Lisätiedot2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
LisätiedotTUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen
TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotPalonkestävä NR yläpohja
1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja
LisätiedotR-nostoAnkkurit. RakMK:n mukainen suunnittelu
R-nostoAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu R-NOSTOANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Nostoankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...5 3.1
LisätiedotBETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman
BETNIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman DI Martti Matsinen Toimitusjohtaja / PiiMat y Puheenjohtaja / Suomen Betonilattiayhdistys ry Saumoilla vai ilman? Maanvaraisessa betonilattiassa
LisätiedotRLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU
RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
LisätiedotParman ontelolaatastot. Suunnitteluohje
Parman ontelolaatastot Suunnitteluohje 3..2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto...3 1.1 Materiaalit... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Suunnittelun apuvälineet... 3 1. Laadunvarmistus ja CE-merkintä... 3 1. Ontelolaattojen
LisätiedotSaumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus. Betonipäivät 2010 Casper Ålander
Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus Betonipäivät 2010 Casper Ålander 1 Miksi lattiat halkeilevat? Onko unohdettu betonin perusominaisuuksia? Alhainen vetolujuus Kutistuma ~ 0,6 mm/m Lämpökutistuma
LisätiedotPASI-VAIJERILENKKISIDONTA
LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 71 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 14.5.2018 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotExpress-liittolevyllä rakennat hyvät pohjat
Express-liittolevyllä rakennat hyvät pohjat Helppoutta ala- ja välipohjaan 8/2010 Express-liittolevy Lysmäväli 80 mm Tyyppihyväksyntä VTT-RTH-00093-09 Hyväksyntä on mm:n liittolevylle. HYVÄN TALON POHJA
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotPALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA
PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA STANDARDIN EN 1992-1-2 SISÄLTÖÄ: Luvussa 2: Palomitoituksen perusteet Luvussa 3: Materiaaliominaisuudet
LisätiedotTaulukkoja käytettäessä ei tarvita lisätarkistuksia leikkaus- ja vääntökestävyyden, ankkurointiyksityiskohtien tai lohkeilun suhteen.
TAULUKKOMITOITUS 1. Yleistä Tässä esitetään eurokoodin SFS-EN 199-1- ja Suomen kansallisen liitteen mukainen taulukkomitoitus normaalipainoiselle betonille. Standardiin nähden esitystapa on tiivistetty
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotNOSTOLENKIT. Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1
NOSTOLENKIT Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1 PBK, PBR JA PB NOSTOLENKKIEN NOSTOVOIMATAULUKOT Elementin
LisätiedotISOPRO JA ISOMAXX PARVEKERAUDOITTEET Käyttöohje 14.12.2011. BY:n käyttöselosteet: nro 343 nro 362
ISOPRO JA ISOMAXX PARVEKERAUDOITTEET Käyttöohje 14.12.2011 BY:n käyttöselosteet: nro 343 nro 362 1 YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 OSIEN TYYPIN MERKINTÄ...3 1.3 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA SALLITUT
LisätiedotParman ontelolaatastot. Suunnitteluohje Joulukuu 2018
Parman ontelolaatastot Suunnitteluohje Joulukuu 21 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1.1 Materiaalit 1.2 Suunnittelu 1.3 Suunnittelun apuvälineet 1. Laadunvarmistus ja CE-merkintä 1. Ontelolaattojen valmistus
LisätiedotTietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos
Tietoja ohjelmasta Tällä ohjelmalla voidaan tehdä palkkirakenteisen puuvälipohjan värähtelymitoitus. Värähtelymitoituksessa tarkastellaan kävelyn aiheuttamaa värähtelyä ohjeen RIL 05--07 mukaan, kun välipohjapalkit
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4
LisätiedotSisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto
Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30
LisätiedotTukimuurielementit 2-80
2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotBetonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin
LisätiedotSuunnittelijoiden välinen yhteistyö
Suunnittelijoiden välinen yhteistyö Reikäkuvat SuLVIn suunnittelijapäivä 14.2.2018 Sari Linna, Granlund Consulting Oy / Katja Suovo Sisältö Ontelolaatat ja hormisuunnittelu Pilarit ja palkit ja niiden
LisätiedotVARASTOINTI- JA ASENNUSOHJE
VARASTOINTI- 2 (9) KUORILAATTOJEN VARASTOINTI- Näitä asennus- ja varastointiohjeita sekä suunnittelijoiden ja viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita on noudatettava käsiteltäessä kuorilaattoja. 1.
LisätiedotSEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 8.10.2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT... 3 2.2
LisätiedotHTT- JA TT-LAATTOJEN ASENNUSOHJE,
1 HTT- JA TT-LAATTOJEN ASENNUSOHJE, 2 YLEISTÄ Tämä yleisohje on Pielisen Betoni Oy:n valmistamien HTT- ja TT-laattojen asennuksesta. Asennustyössä on huomioitava kohteen rakennus- ja elementtisuunnitelmat,
LisätiedotLammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet
Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ 3 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 4 4 LASKENTAPERUSTEET 4 5 KUORMAT 4 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 5 7 SEINÄN
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotAnnettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010
Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun
LisätiedotPEC -pilarikenkien asennus. PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla. Tuotteen tunnistaminen. Pilarikenkien asennus
PEC -pilarikenkien asentaminen elementtitehtaalla Tuotteen tunnistaminen PEC -pilarikenkiä valmistetaan vakiomalleina (30, 36, 39, 45 ja 52), jotka vastaavat korkealujuusteräksestä valmistettujen PPM -ankkurointipulttien
LisätiedotPVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje
PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL
Lisätiedot1. YLEISTÄ...3 2. LIITOSDETALJIT...3
LUJA-RUNKOLIITOKSET 1 (66) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...3 2. LIITOSDETALJIT...3 2.1 DETALJIEN NUMEROINTIJÄRJESTELMÄ...3 2.2 DETALJIT...4 1. Pilariliitoksia perustukseen: pilarin liitos perustukseen Luja-holkkielementillä
Lisätiedot