TUTKIMUSSELOSTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS AP14_

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA

2

3 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 YLEISTÄ KOHTEESTA 2 3 HAVAINNOT JA MITTAUKSET KOHTEESSA SISÄILMAN MIKROBIT SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIN SEURANTAMITTAUKSET RAKENTEIDEN KOSTEUDET PAINE-EROSEURANTA RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS (MERKKIAINEKOKEET) TULO- JA POISTOILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PUHTAUS RAKENNETEKNINEN TARKASTUS TUTKIMUSKOHTEESSA TEHDYT HAVAINNOT 5 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 5 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6 6 LIITTEET 7 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Merkkiainekokeet Paine-erojen seurantamittaukset Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset Kuvakooste, ilmanvaihtokanavien puhtaus Rakenneteknillinen tarkastus 1 (7) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA

4 SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Seutulan koulu Katriinantie 60 Vantaa Tilaaja: Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, Tilahallinta, Rakennusten kunnossapito Kielotie 13, Vantaa Sähköposti: jouni.rasanen@vantaa.fi Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Ilkka Meriläinen, Elina Kuitunen, Hanna Kuitunen ja Olli Kärkkäinen. Tutkimukset tehtiin Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää osoitteessa Katriinantie 60, Vantaa sijaitsevan Seutulan koulun erillisen voimistelurakennuksen sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen rajaus: Tutkittaviksi tiloiksi valittiin tilaajan pyynnöstä koulun voimistelusalirakennus. 2 YLEISTÄ KOHTEESTA Seutulan yksikerroksinen ala-aste on rakennettu vuosina , nykyään tila toimii varsinaisen koulurakennuksen erillisenä voimistelusalirakennuksena. Ulkoseinät on tehty kevytbetonilankuista. Päädyissä on vierekkäin ladotut pystylankut, pitkillä julkisivuilla pystylankkuja on noin 3 m välein ja niiden väleissä on vaakasuoraan asennetut lankut. Seinissä on runsaasti saumoja. Alapohja on maanvastainen. Yläpohja on puurunkoinen ja kattona on bitumikermi. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA 2 (7)

5 3 HAVAINNOT JA MITTAUKSET KOHTEESSA 3.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobinäytteet otettiin tyttöjen käsityötilasta sekä hammaslääkärin vastaanottotilasta kahden eri mittauskerran aikana. Vertailunäytteet otettiin ulkoilmasta. Tuloksia verrataan samanaikaisiin ulkoilmapitoisuuksiin. Ulkoilmapitoisuuksiin verrattuna sisäilman sieni-itiöpitoisuudet sekä sädesieni-itiöpitoisuudet olivat alhaisia. Sieni-itiöiden joukossa esiintyi tyttöjen käsityöluokassa 006 Pacilomyces variotii- suvun sieni-itiöitä, jotka ovat ns. kosteusvaurioindikaattorilajistoa. Sisäilman bakteeripitoisuudet olivat alhaisia. 3.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tyttöjen käsityötilasta, hammaslääkärin vastaanottotilasta sekä juhla- ja voimistelusalista yhden näytteenottokerran aikana. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus, ns. TVOC -arvo, oli 8,2 21 µg/m 3. Saadut pitoisuudet olivat kokemusperäisesti alhaisia. Yhdisteiden joukossa vallitsevaa tasoa korkeampina pitoisuuksina (yhdisteestä riippuen 5-10 µg/m 3 tai korkeampina pitoisuuksina) todettuja yksittäisiä yhdisteitä ei havaittu näytteissä. 3.3 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla kahden viikon ajan juhla- ja voimistelusalista, tyttöjen käsityötilasta sekä luonnontieteiden luokasta. Tutkituista tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tutkittujen tilojen mineraalikuitupitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,07 0,36 kpl/cm 2. Käytössä oleva Työterveyslaitoksen ehdottama ohjeellinen arvo 0,20 kpl/cm 2 ylittyi voimistelusalin toisessa rinnakkaisnäytteessä. Muissa näytteenottopisteissä ohjeelliset arvot alittuivat. 3.4 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIN SEURANTAMITTAUKSET Sisäilman hiilidioksidipitoisuuksia seurattiin noin kahden viikon ajan tyttöjen käsityöluokassa, luonnontieteiden luokassa ja hammashoitajan vastaanottotilassa. Hiilidioksidipitoisuus vaihteli tyttöjen käsityötilassa välillä ,6 ppm, ruokalassa 370,2 973,8 sekä terveydenhoitajan vastaanottotilassa 439,6 731 ppm. Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Toimenpideraja alittui kaikissa mittauspisteissä. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA 3 (7)

6 3.5 RAKENTEIDEN KOSTEUDET Tutkittujen tilojen seinä- ja lattiarakenteiden kosteutta kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja todettiin pienellä alueella konesalin 012 ulko-oven vieressä sekä pukuhuoneen 023 ulkoseinärakenteessa, seinän alaosassa. Lattiapinnoitteen (linoleum-matto, juhla- ja voimistelusalissa kuminen joustomatto) alapuolisen betonilaatan pinnan kosteus tarkastettiin ns. viiltomittausmenetelmällä. Lattiaan tehtiin viilto ja pinnoitteen alapuolinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa oppilastöiden säilytys tilasta, tyttöjen käsityötilasta sekä juhla- ja voimistelusalista. Rakenteen suhteellinen kosteus vaihteli välillä 44,7 78,2 %, lattiapinnoitteen alapuolisen betonilaatan pinta oli kuiva. Ulkoseinärakenteista mitattiin rakenteiden kosteuksia ns. porareikämenetelmän avulla poikien käsityötilasta sekä naisten pukuhuoneesta. Rakenteen suhteellinen kosteus vaihteli välillä 52,6 84,7 %. Poikien käsityötilassa oli poikkeuksellisen alhainen sisäilman lämpötila (14,5 C), jolloin myös porareikien lämpötila oli myös alhainen (8,9 12,3 C). 3.6 PAINE-EROSEURANTA Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin jatkuvatoimisten paineeromittausten avulla kalusteiden kunnostajan tilassa 010, varastossa 015, ruokalassa 005 sekä terveydenhoitajan vastaanottotilassa 033. Tulokset on esitetty liitteessä 4. Tutkitut tilat ovat lähes koko mittausjakson ajan alipaineisia ulkoilmaan nähden. Seurantamittausten perusteella ilmanvaihto on yöaikana pienemmällä teholla. Viikonlopun aikana kaikkien mittauspisteiden paine-ero on lähellä tasapainoa, jolloin ilmanvaihto on poissa päältä. 3.7 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS (MERKKIAINEKOKEET) Ulkoseinän sisäkuoren ja alapohjan ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla naisten pukuhuoneessa sekä tyttöjen käsityöluokasta. Merkkiainekokeessa rikkiheksafluoridi - kaasua johdettiin maatäyttöön ja ikkunapellin alle. Ulkoseinän merkkiainekokeissa ulkoseinän ulkopuolella teipattiin ikkunoiden alapuolelle tilan seinän kokoinen pala muovia, jonka sisään kaasu päästettiin. Merkkiaineen mahdollista kulkeutumista sisäilmaan seurattiin huoneissa kaasuanalysaattorin avulla. Huonetilat alipaineistettiin Blowerdoor-alipaineistajan avulla. Tutkitut tilat olivat ulkoilmaan ja maatäyttöön nähden noin 10 Pascalia alipaineisia. Merkkiainetutkimustulokset on esitetty liitteessä 3. Naisten pukuhuoneen alapohjan merkkiainekokeessa merkittäviä ilmavuotokohtia havaittiin väliseinän ja alapohjan liittymissä, oven karmin ja alapohjan liittymissä sekä tiilien saumakohdissa. Pistemäisiä merkittäviä vuotokohtia havaittiin patteriputken läpiviennissä. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA 4 (7)

7 Naisten pukuhuoneen ulkoseinärakenteen merkkiainekokeessa merkittäviä ilmavuotokohtia havaittiin ulkoseinän ja alapohjan liittymissä, elementtien saumakohdissa sekä väli- ja ulkoseinän liittymässä. Tyttöjen käsityöluokan ulkoseinärakenteen merkkiainekokeessa merkittäviä ilmavuotokohtia havaittiin ulkoseinän ja alapohjan liittymissä, elementtien saumakohdissa, ikkunan ja ulkoseinän liittymissä sekä ikkunakarmien väleissä. Pistemäisiä merkittäviä vuotokohtia havaittiin patterin uusissa sekä vanhoissa kannakkeissa ja korvausilma-aukossa. Tyttöjen käsityöluokan alapohjarakenteen merkkiainekokeessa ilmavuotokohtia havaittiin väliseinän ja alapohjan liittymissä sekä elementtien saumakohdissa. Pistemäisiä merkittäviä vuotokohtia havaittiin patteri- ja viemäriputken läpivienneissä. 3.8 TULO- JA POISTOILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PUHTAUS Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus tutkittiin tulo- ja poistoilmakoneiden TK01, TK02 ja TK03 ilmanvaihtokanavistojen sisäpinnoilta yhteensä 7 mittauspisteessä ja tuloilmanvaihtokoneista aistinvaraisesti. Tuloilmakanaviston sisäpinnan aistinvarainen arvio tehtiin yhteensä 6 mittauspisteessä. Tuloilmasuodattimien suodatusluokka on F7 ja suodattimet vaihdetaan keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että tuloilmakoneen laiteosien suodatinkammio, puhallinkammio sisäpinnat olivat aistinvaraisesti puhtaat. Suodatinkasetit olivat tiiviisti paikoillaan. Tuloilmajärjestelmän tuloilmakoneen TK01 jälkeisessä ääneneristysmateriaalissa oli pinnoittamatonta mineraalivillaa. Muissa osissa ei todettu pinnoittamatonta mineraalivillaa. Tuloilmakanavien sisäpinnan aistinvaraisesti arvioitu pölykertymä vaihteli välillä 0,1 0,9 g/m² (ei puhdistustarvetta). Tutkittujen tilojen ilmanvaihtojärjestelmän tuloilman pääteelimet olivat aistinvaraisesti puhtaita. Ilmanvaihtoteknistä tarkastusta on kuvattu tarkemmin liitteessä RAKENNETEKNINEN TARKASTUS Rakennetekninen tarkastus on esitetty liitteessä 7. Tarkastuksessa ilmeni riskitekijöitä, joista voi aiheutua kosteutta ja mahdollista mikrobikasvustoa rakenteisiin. Tarkastuksessa havaittiin myös ilmavuotoreittejä epäpuhtaammista rakenneosista sisäilmaan TUTKIMUSKOHTEESSA TEHDYT HAVAINNOT Mikrobiperäistä hajua havaittiin pukuhuoneessa 023 ja tyttöjen käsityöluokassa 006 Lasketun katon sisällä oli paljon purua ja pölyä varastossa 015 Yläpinnoilla havaittiin paljon pölyä, pöly kerääntyi pyyhittäessä Ulkoseinissä oli vanhoja painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilejä, joista havaittiin aistinvaraisesti ilmavirta ulkoa sisätiloihin TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA 5 (7)

8 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkituissa tiloissa havaittiin merkittäviä ilmavuotoja rakenteissa, ja kun tilat olivat alipaineisia, rakenteiden epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan ja voivat aiheuttaa käyttäjillä oireilua Tutkituissa tiloissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja pienillä alueilla konesalin 012 sekä pukuhuoneen 023 ulkoseinärakenteissa pintakosteudenilmaisimella, mutta porareikämittauksissa rakenteet todettiin kuiviksi. Konesalin 012 rakenteen lämpötila oli alhainen, joten kylmänrakenteen kosteusmittaus antaa todellista kosteuspitoisuutta alhaisemman tuloksen Tutkitut huonetilat olivat ulkoilmaan nähden lähes koko mittausjakson ajan alipaineisia. Viikonlopun aikana ilmanvaihto on poissa päältä, koska silloin tilat olivat ulkoilmaan nähden lähes tasapaineisia Tutkittujen tilojen hiilidioksidipitoisuudet olivat normaalilla tasolla, ilmanvaihtuvuus käyttöön nähden on riittävällä tasoilla Tuloilmakoneiden TK01, TK02 ja TK03 kanavien sisäpinnat (arvioitu sisäpinnan pölykertymä 0,1-0,9 g/m 2 ) ja tutkittavien tilojen tuloilman pääte-elimet olivat aistinvaraisesti puhtaat. Tuloilmakoneiden tuloilmasuodattimien suodatinkehykset olivat aistinvaraisesti tiiviit. Tuloilmakanaviassa tuloilmakoneen TK01 jälkeen havaittiin mineraalivillaa ääneneristysmateriaalissa. Tuloilmakoneen TK02 ulkoilmapelti ei sulkeutunut koneiden sammuessa Yläpohjassa havaittiin olevan runsaasti rakennusjätettä mm. mineraalivillaa ja purua, jotka pääsevät sisäilmaan tiivistämättömien läpivientien kautta. Voimistelusalin pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuudet ylittivät ohjearvon toisessa näytteessä, mineraalikuidut ovat todennäköisesti peräisin lasketun katon päälle valuneista rakennusjätteistä Rakennetarkastuksessa havaittiin puutteita. Salaojien kohdalla on paljon kasvillisuutta, eikä niiden tarkistuksista ole tietoa. Rakennuksen tasoeron kohdalla kevyt väliseinä liittyy suoraan alapohjarakenteen alempaan maanvastaiseen laattaan. Seinän alaohjauspuu on alttiina vaurioille. Rakennuksen Katriinantien puolelle on rakennettu kevyenliikenteen väylä. Väylä patoaa maanpinnan luonnolliset sadevesireitit, jolloin väylän viereen on tehty avo-oja, joka on jouduttu sijoittamaan liian lähelle rakennusta. 5 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakenteiden ilmavuotokohdat suositellaan tiivistettäviksi rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Tiivistystöiden jälkeen tehdään merkkiainekokeilla ilmatiiviyskokeet korjaustoimenpiteiden laadunvarmistusta varten Alas lasketun katon sisäpinnat suositellaan puhdistettaviksi Vanhat tuloilmaventtiilit suositellaan puhdistettaviksi tai poistettaviksi Suositellaan salaojien puhdistusta ja kuvausta. Rakennuksen tasoeron kohdalta suositellaan seinän alaosan rakenteen muuttamista siten, että aluspuu tulee kuivempiin olosuhteisiin. Rakentamisen aikainen jäte tulee poistaa. Rakennuksen vierustalla suositellaan kasvuston leikkaamista ja vähentämistä, avo-ojan perkuuta ja kallistusten korjausta. Suositellaan selvittävän sadevesikaivon lisäämistarvetta koillisnurkalle seuraamalla veden imeytymistä ojassa 6 (7) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA

9 Tuloilmakoneen TK1 ilmanvaihtokanavien sisäpinnat olivat nykyohjeistuksen mukaiset. Ei puhdistustarvetta. Tuloilmakoneen TK2 ulkoilmapelti korjattava. Mineraalivillaeriste pinnoitettava tai uusittava Siivouksen tasoa tulisi tehostaa. Yläpölyjen kattava siivous vähintään kerran vuodessa Suositellaan konesalin 012 sisäilman lämpötilan nostamista, kosteuden tiivistymisriskin vähentämiseksi Suositellaan ilmanvaihtojärjestelmän päällä pitämistä myös viikonloppuisin, ainakin pienellä teholla Korjaustoimenpiteiden vaikutusta sisäilmanlaatuun seurataan ja tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia. Helsingissä, 11. joulukuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elina Kuitunen FM, Projektipäällikkö Ilkka Meriläinen Rakennusinsinööri Tarkastanut: Ilkka Jerkku DI, Yksikön johtaja 6 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Merkkiainekokeet Paine-erojen seurantamittaukset Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset Kuvakooste, ilmanvaihtokanavien puhtaus Rakenneteknillinen tarkastus 7 (7) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60,VANTAA

10 MITTAUSTULOKSET Seutulan koulu, Vantaa Liite 1 Sisäilman mikrobit 1 Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M1 006 Tyttöjen käsityöluokka Yhteensä Botrytis sp. Cladosporium sp. steriilit Yhteensä Aspergillus sp. Paecilomyces variotii steriilit hiivat % 25 % 50 % 66 7 % 7 % 53 % 33 % M2 033 Terveydenhoitajan vastaanotto Yhteensä Cladosporium sp. hiivat 9 50 % 50 % Yhteensä Cladosporium sp % 80 4 M3 Ulkoilma Yhteensä Cladosporium sp. Chrysosporium/Geomyces sp. Geotrichum sp. Penicillium spp. steriilit hiivat Yhteensä Cladosporium spp. Geotrichum sp. Botrytis sp. Penicillium sp. steriilit hiivat % 4 % 4 % 4 % 59 % 2 % % 2 % 1 % 1 % 39 % 37 % Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % ,7 20, , ,3 21, ,6 76 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2008, Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008, Työterveyslaitos 2011) mukaan: Sieni-itiöt - pitoisuustaso cfu/m 3 on osoituksena kohonneesta pitoisuudesta asuinhuoneistossa talviaikana, mikäli näytteen mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava, - pitoisuustaso yli 500 cfu/m 3 talviaikana asuinhuoneistossa on kohonnut, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

11 MITTAUSTULOKSET Seutulan koulu, Vantaa Liite 1 - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Bakteerit - pitoisuustaso yli cfu/m 3 on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3, Aktinomykeetit (Sädesienet) - pitoisuustaso yli 10 cfu/m 3 talviaikana on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta (mikäli yli 5 tai 10 cfu/m 3 ). Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen huonetilojen seinä- ja lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Tutkitussa kohteessa pintailmaisimen näyttö on ollut poikkeava seuraavissa tiloissa / rakenteissa: - Konesali 012, ulkoseinä, PKH 023, ulkoseinä, Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittausreiät porattiin Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. 2 Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K1 Konesali 012 seinä, siporex Ulkoseinästä 50 mm, 100 mm lattiasta ,1 6,3 12,8 K2 Konesali 012 seinä, siporex Ulkoseinästä 150 mm, 100 mm lattiasta ,3 5,9 8,9 K3 K4 Pukuhuone 023 Pukuhuone 023 seinä, siporex Väliseinästä 50 mm, 100 mm lattiasta ,6 9,8 21,3 seinä, siporex Väliseinästä 50 mm, 200 mm lattiasta ,7 9,2 12,3 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C ,2 48,5 6,1 6,5 14,5 25, ,7 4,4 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

12 MITTAUSTULOKSET Seutulan koulu, Vantaa Liite 1 3 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41- näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspisteen sijainti Pvm Suhteellinen kosteus, % Mittauspiste Rakenneosa Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C VK1 Oppilastöiden säilytystila 034 lattia 100 mm ulkoseinästä, 2000 mm käytävän väliseinästä ,3 8,8 16,3 VK2 Oppilastöiden säilytystila 034 lattia 50 mm ulkoseinästä, 2000 mm väliseinästä ,9 8,1 17,0 VK3 Tila 006 lattia 50 mm käytävän väliseinästä, 3000 mm väliseinästä VK4 Tila 006 lattia 50 mm ulkoseinästä, 2500 mm väliseinästä VK5 Voimistelusali 021 lattia 50 mm käytävän väliseinästä, 1000 mm väliseinästä VK6 Voimistelusali 021 lattia 3000 mm ulkoseinästä, 8000 mm väliseinästä VK7 Voimistelusali 021 lattia 50 mm käytävän väliseinästä, 50 mm väliseinästä VK8 Voimistelusali 021 lattia 50 mm ulkoseinästä, 100 mm väliseinästä VK9 Voimistelusali 021 lattia 50 mm ulkoseinästä, 100 mm väliseinästä ,1 12,1 20, ,7 8,1 20, ,0 10,8 19, ,2 12,7 18, ,6 9,6 19, ,0 11,1 18, ,7 8,8 16,5 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C ,7 20,9 80-7,4 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 006 Tyttöjen käsityöluokka ,2 V2 033 Terveydenhoitajan vastaanotto V3 021 Voimistelusali ,2 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

13 MITTAUSTULOKSET Seutulan koulu, Vantaa Liite 1 4 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä* 1,8 Alkaanit yhteensä 0 1,8 0 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 0,9 1,3 Butanoli 0,6 Muita alkoholeja* 0,8 Alkoholit yhteensä 0,9 2,7 0 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 0,8 1,5 Tolueeni 1,4 Etyylibentseeni 0,2 1,4-Ksyleeni 0,4 0,7 0,5 Muita alkyylibentseenejä* 0,4 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 1,2 4,2 0,5 Esterit Etyyliasetaatti 0,1 Butyyliasetaatti 0,1 Esterit yhteensä 0,1 0,1 0 Glykolieetterit ja niiden asetaatit Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 1,3 1,9 1,1 Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 1,3 1,9 1,1 Halogenoidut yhdisteet: Halogenoidut yhdisteet yhteensä Karbonyylit: Heksanaali 1,8 Bentsaldehydi 1,2 2,2 1,5 Dekanaali* 0,2 Asetofenoni* 0,2 0,7 Karbonyylit yhteensä 1,6 4,7 1,5 Orgaaniset hapot: Etikkahappo 2,0 1,2 Orgaaniset hapot yhteensä 0 2,0 1,2 Terpeenit: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

14 MITTAUSTULOKSET Seutulan koulu, Vantaa Liite 1 5 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 Pineeni 0,2 0,5 0,3 delta-3-kareeni 0,2 Terpeenit yhteensä 0,2 0,7 0,3 Muut yhdisteet: Muut yhdisteet yhteensä Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 5,3 18,1 4,6 * Määritetty tolueenina. ** TVOC -alueen ulkopuolella. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC - arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC - pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 250 µg/m 3 :n pitoisuutta. Yksittäisen yhdisteen kohonneena arvona pidetään yhdisteestä riippuen yli 5 tai yli 10 µg/m 3 :n pitoisuutta. Yli 10 µg/m 3 :n tasoa sovelletaan mm. seuraaville yhdisteille / yhdisteryhmille: glykolit / glykolieetterit, piiyhdisteet, orgaaniset hapot voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 16 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 15 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Pinnoille laskeutuvia mineraalikuituja kerättiin tiloihin kahden viikon ajaksi asennettujen geeliteippilevyjen avulla. Näytteet tutkittiin valomikroskooppisesti laboratoriossa. Pinnoilla todettiin mineraalikuituja neliösenttimetriä kohden (yli 20 mikrometrin pituiset kuidut) seuraavasti: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika Mineraalikuidut, kpl/cm 2 PPK1 021 Voimistelusali , ,36 PPK2 006 Tyttöjen käsityöluokka alle 0, alle 0,07 PPK3 005 Ruokala alle 0, ,14 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

15 MITTAUSTULOKSET Seutulan koulu, Vantaa Liite 1 Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen ohjearvoksi (säännöllisesti siivottavat pinnat) on ehdotettu 0,2 kpl/cm 2 (Työterveyslaitos 2011). Tämä on myös voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukainen teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset 6 Tutkittavissa tiloissa seurattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittaukset tehtiin Tinytagin sisäilman laatuanalysaattoreilla. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Tila Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm CO Ruokala ,2-973,8 CO Tyttöjen käsityöluokka ,6 CO Terveydenhoitajan vastaanotto ,5-731 Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti välillä ppm. Julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat: - S1 750 ppm - S2 900 ppm - S ppm voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Huoneilman lämpötilojen tulee täyttää asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Seurantamittausten graafiset kuvaajat on esitetty erillisissä liitteissä, joista nähdään mitattujen suureiden vaihtelut eri vuorokauden aikoina. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölykertymä Tulo- ja poistoilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrä tutkittiin aistinvaraisesti LVI ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus ohjekortin mukaisesti. Ohjekortissa esitetään ilmanvaihtojärjestelmän visuaalinen puhtauden tarkastusmenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida käytössä olevan ilmanvaihtojärjestelmän tai sen osan likaantumisastetta ja puhdistus- sekä kunnostustarvetta. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Iv-kone Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sisäpinnan pölykertymä, aistinvarainen arvio, g/m 2 KP1 TK03 Tuloilmakanava, käytävällä ,1-0,3 KP2 TK02 Tuloilmakanava, käytävällä ,1-0,5 KP3 PK02 Poistoilmakanava, käytävällä ,0-2,0 KP4 TK02 Tuloilmakanava, tyttöjen käsityöluokan 006 kohdalla ,4-0,9 KP5 TK03 Tuloilmakanava, ruokalan 005 kohdalla ,1-0,5 KP6 TK03 Tuloilmakanava, terveydenhoitajan vastaanottotilan 033 kohdalla alle 0,15 KP7 TK01 Tuloilmakanava, IV-konehuoneen 022 kohdalla ,1-0,2 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

16 MITTAUSTULOKSET Seutulan koulu, Vantaa Liite 1 Sisäilmayhdistys ym. on vuonna 2008 esittänyt luokitustasot ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle, mm. tuloilmakanaviston sisäpintojen pölykertymälle: 7 Käytössä oleva tuloilmakanavisto on puhdistettava, jos pölykertymä suodatinkeräysmenetelmällä mitattuna on suurempi kuin 2 g/m 2 (puhtausluokka P1) tai suurempi kuin 5 g/m 2 (puhtausluokka P2). Luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Puhtausluokassa P1 luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla korkeintaan 0,7 g/m 2 ja puhtausluokassa P2 korkeintaan 2,5 g/m 2 suodatinkeräysmenetelmällä mitattuna. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

17 7-8 Pa 7-8 Pa K3 K4 VK8 VK9 VK2 M2 PE2 V2 V3 PP1 VK6 0-1 Pa PE3 CO 2 3 KP6 KP7 VK1 VK5 VK4 0-1 Pa KP3 0-1 Pa 5-6 Pa 0-1 Pa 0-1 Pa 5-6 Pa KP1 KP2 KP5 KP4 VK3 PPK3 CO 2 1 M1 V1 CO 2 2 PPK2 PE1 VK4 PE4 K1 K2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: 5 Pa 6-7 Pa 3-4 Pa 6 Pa M SISÄILMAN MIKROBIT PE PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET KP KANAVAPÖLY V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET VK RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS, VIILTOMITTAUS PPK CO 2 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIN MITTAUS K 0-1 Pa RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS, PORAREIKÄMITTAUS PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Seutulan koulu Katriinantie 60, Vantaa 1.kerros LIITE 2

18 NAISTEN PUKUHUONEEN ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE, MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN MAATÄYTTÖÖN VÄLISEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ OVEN KARMIN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ PATTERIPUTKEN LÄPIVIENTI TIILIEN SAUMAKOHTA Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja kaasuanalysaattorilla. Kaasuanalysaattori ilmoittaa kaasun pitoisuuden lukuarvona. Tila oli alipaineistettiin alipaineistajan avulla. Tila oli maatäyttöön nähden 9-11 Pascalia alipaineinen. Seutulan koulu Katriinankatu 60, Vantaa 1. kerros LIITE 3.1

19 NAISTEN PUKUHUONEEN ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE, Koeolosuhde: Ulkoseinään teipattiin ikkunoiden alapuolelle tilan seinän kokoinen pala muovia, jonka sisään kaasu päästettiin. MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja kaasuanalysaattorilla. Kaasuanalysaattori ilmoittaa kaasun pitoisuuden lukuarvona. Tila oli alipaineistettiin alipaineistajan avulla. Tila oli maatäyttöön nähden 9-10 Pascalia alipaineinen. 2 3 ELEMENTTIEN SAUMAKOHTA VÄLI- JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ Seutulan koulu Katriinankatu 60, Vantaa 1. kerros LIITE 3.2

20 TYTTÖJEN KÄSITYÖLUOKAN ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE, Koeolosuhde: Ulkoseinän keskikohtaan teipattiin ikkunoiden alapuolelle tilan seinän kokoinen pala muovia, jonka sisään kaasu päästettiin. Kaasua päästettiin myös vasemmanpuoleisen ikkunapellin alle. MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ (MITATTU SEINÄLLE YLÖS NOSTETUN MUOVIMATON KOHDALTA) Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja kaasuanalysaattorilla. Kaasuanalysaattori ilmoittaa kaasun pitoisuuden lukuarvona. Tila oli alipaineistettiin alipaineistajan avulla. Tila oli maatäyttöön nähden 9-10 Pascalia alipaineinen ELEMENTTIEN SAUMAKOHTA PATTERIN KANNAKE, VANHAT JA NYKYISET KORVAUSILMA-AUKKO IKKUNAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAKARMIEN VÄLI Seutulan koulu Katriinankatu 60, Vantaa 1. kerros LIITE 3.3

21 TYTTÖJEN KÄSITYÖLUOKAN ALAPOHJARAKENTEEN MERKKIAINEKOE, MERKINTÖJEN SELITYKSET: 5 MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN MAATÄYTTÖÖN MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: VÄLISEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ ELEMENTTIEN SAUMAKOHTA PATTERIPUTKEN LÄPIVIENTI 4 OVEN KARMIN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ 5 VIEMÄRIPUTKEN LÄPIVIENTI 1 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja kaasuanalysaattorilla. Kaasuanalysaattori ilmoittaa kaasun pitoisuuden lukuarvona. Tila oli alipaineistettiin alipaineistajan avulla. Tila oli maatäyttöön nähden 9 Pascalia alipaineinen Seutulan koulu Katriinankatu 60, Vantaa 1. kerros LIITE 3.4

22 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 20 PE1: Ruokalan 005 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Katriinantie 60, Vantaa Liite 4.1

23 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 20 PE2: Tilan 033 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Katriinantie 60, Vantaa Liite 4.2

24 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 20 PE3: Varaston 015 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Katriinantie 60, Vantaa Liite 4.3

25 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 20 PE4: Tekniset työt 011 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Aika Katriinantie 60, Vantaa Liite 4.4

26 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 1200 CO 2 1: Ruokalan 005 sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta Viikonloppu Viikonloppu Aika Katriinantie 60, Vantaa Liite 5.1

27 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 1200 CO 2 2: Tilan 006 hiilidioksidipitoisuuden seuranta Viikonloppu Viikonloppu Aika Katriinantie 60, Vantaa Liite 5.2

28 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 1200 CO 2 3 : Tilan 033 sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta Viikonloppu Viikonloppu Aika Katriinantie 60, Vantaa Liite 5.3

29 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 1 Kuvat 1 ja 2. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennusta palvelevat lämmöntalteenotoilla varustetut tulo- ja poistoilmakoneet TK01, TK02 ja TK03, jotka sijaitsevat IV-konehuoneessa 022. Liikuntasalia palvelee ilmanvaihtokone TK01, teknisen työn tiloja ilmanvaihtokone TK02 ja ruokalaa ilmanvaihtokone TK03. Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna Ilmanvaihtokoneet on asetettu olemaan päällä arkisin ympärivuorokautisesti ja viikonloppuisin kiinni. Ennen koneet olivat arkisin päällä klo 6:00-17:00 (liikuntasali klo 06:00-22:00) ja muina aikoina pois päältä. Ilmanvaihtokanavien nuohousajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, kattoremontin yhteydessä vuonna Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

30 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 2 Kuva 3. Tuloilmakoneen TK01 tuloilmasuodatin, suodatinkammio ja lämmityspatteri. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka on F7. Suodattimet vaihdetaan keskimäärin kaksi kertaa vuodessa ja koneiden sisäosat imuroidaan suodatinvaihdon yhteydessä. Suodatinkehykset olivat tiiviit. Suodatinkammion pohja oli aistinvaraisesti puhdas, pöly ei keräänny pyyhittäessä. Kuva 4. Tuloilmakoneen TK03 tuloilmasuodatin ja suodatinkammio. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka on F7. Suodatinkehykset olivat tiiviit. Suodatinkammion pohja oli aistinvaraisesti puhdas, pöly ei keräänny pyyhittäessä. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

31 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 3 Kuva 5. Tuloilmakoneen TK02 tuloilmasuodatin ja suodatinkammio. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka on F7. Suodatinkehykset olivat tiiviit. Suodatinkammion pohja oli aistinvaraisesti puhdas, pöly ei keräänny pyyhittäessä. Ulkoilmapelti ei mene kiinni koneen sammuessa. Kuva 6. Tuloilmakanavan sisäpinnan puhtauden aistinvarainen arvio KP1. Pöly ei keräänny sormella pyyhittäessä, arvioitu pölykertymä 0,1-0,3 g/m². Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

32 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 4 Kuva 7. Tuloilmakanavan sisäpinnan puhtauden aistinvarainen arvio KP2. Pöly ei keräänny sormella pyyhittäessä, arvioitu pölykertymä 0,1-0,5 g/m². Kuva 8. Poistoilmakanavan sisäpinnan puhtauden aistinvarainen arvio KP3. Pöly kerääntyy vähän sormella pyyhittäessä, arvioitu pölykertymä 1,0-2,0 g/m². Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

33 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 5 Kuva 9. Tuloilmakanavan sisäpinnan puhtauden aistinvarainen arvio KP4. Pöly kerääntyy vähän sormella pyyhittäessä, arvioitu pölykertymä 0,4-0,9 g/m². Kuva 10. Tuloilmakanavan sisäpinnan puhtauden aistinvarainen arvio KP5. Pöly ei keräänny sormella pyyhittäessä, arvioitu pölykertymä 0,1-0,5 g/m². Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

34 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 6 Kuva 11. Tuloilmakanavan sisäpinnan puhtauden aistinvarainen arvio KP6. Pöly ei keräänny sormella pyyhittäessä, arvioitu pölykertymä alle 0,15 g/m². Kuva 12. Tuloilmakanavan sisäpinnan puhtauden aistinvarainen arvio KP7. Pöly ei keräänny sormella pyyhittäessä, arvioitu pölykertymä alle 0,1-0,2 g/m². (mineraalivillaeriste) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

35 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 7 Kuva 13. Tutkittavien tilojen pääte-elimet olivat ulkopuolisesti aistinvaraisesti siistissä kunnossa. Kuva 14. Tutkittavien tilojen pääte-elimet olivat ulkopuolisesti aistinvaraisesti siistissä kunnossa. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

36 KUVAKOOSTE Seutulan koulu, Katriinantie 60, Vantaa Liite 6 8 Kuva 15. Visuaalinen puhtauden arviointiasteikko. Ohjetiedosto (LVI , ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus). Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

37 LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA RAKENTEET Seutulan ala-aste on rakennettu vuosina Vesikatto on korjattu 2011, korjaamisen yhteydessä on myös lämmöneristeet vaihdettu. Rakennus on yksi kerroksinen. Tontti on montussa viereiseen Katariinantiehen nähden. Tontin maanpinta nousee länteen mentäessä, ja rakennus on porrastettu rakennuksen keskeltä mukailemaan maanpinnan muotoa. Liikuntasali erottuu korkeampana rakennuksen osana muusta rakennusrungosta. 1 (16) S w e co Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI Helsinki, Finland Puhelin Fax Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. office: Helsinki Sweco Groupin jäsen Ilkka Meriläinen Vanhempi konsultti Sweco Asiantuntijapälvelut Oy Telephone direct Mobile i l k ka. me r i l ai n we c o. fi

38 Yleisleikkaus liikuntasalin kohdalta 2 (16) LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA

39 Alapohja on maanvastainen. Pinnoitteena on yleensä muovimatto, joka on nostettu jalkalistaksi seinälle. Puutyöluokassa on lautalattia. Rakennetyyppi on yleensä alla olevan mukainen. Eriste on yhtenäinen. Eristeen alla on muovikalvo diffuusioeristeenä. Mahdollisten vesivuotojen tapauksessa muovikalvo estää kuivumista alapäin. Pohjatutkimusten mukaan pohjamaa on kapilaarista hienoainesta. Lattian alustäytöissä on suunnitelmiin merkitty 15 cm kerros karkeaa soraa kapillaarikatkoksi. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 3 (16)

40 Puulattioidenkohdalta piirretuissa leikkauksissa huomio kiintyy siihen, että lattian ja sokkelin liittymään maatäytön ja sisäilman välille ei ole esitetty ilmatiivistä kerrosta. Liikuntasaliin vuonna 2013 tehdyssä merkkiainetutkimuksessa lattiaan porattaessa todettiin lattiassa olevan betonilaatta. Ilmeisesti puulattia on purettu ja tilalle on valettu betonilaatta, jonka päällä on urheilulattiapinnoite. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 4 (16)

41 Pohjatutkimuksen aikana pohjaveden pinta oli tasossa 43,36. Perustamistaso on n Alkuperäisen salaojapiirustuksen mukaan salaojitustaso on ylimmillään n. 200 mm perustamistason yläpuolella liikuntasalin alueella. Rakennus on perustettu hienoaineksen varaan, vesi voi nousta kapilaarisesti perustusten alaosiin. Salaojat ovat vanhat, ei ole tiedossa, onko niitä puhdistettu. Salaojien päällä on paljon kasvillisuutta Katriinantien puolella. Suositellaan salaojien puhdistus ja kuvaus. Tasoeron kohdassa kevyt väliseinä liittyy suoraan alapohjarakenteen alempaan maanvastaiseen laattaan. Alemman laatan voidaan tulkita olevan maaperän olosuhteissa sen sijaitessa lämmöneristeen alapuolella. Seinä ei ole välttämättä vaurioitunut, koska se voi kuivua sisäänpäin. Seinän alaohjauspuu sen sijaan on alttiina vaurioille, koska se sijaitsee eristystilassa. Suositellaan seinän alaosan rakenteen muuttamista siten, että aluspuu tulee kuivempiin olosuhteisiin. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 5 (16)

42 Yläpohja, rakennetyyppi on alla olevan kuvan mukainen. Rakennetta ei voi toteuttaa esitetyn mukaisena. Jotta höyrynsulku voitaisiin asentaa yhtenäisenä, tulisi purkaa höyrynsulun alla oleva harvalaudoitus ja levytys. Rakenneavausten perusteella toteutus on tehty jättämällä vanha höyrynsulku uusimatta. Rakenteen ilmatiiveyttä on parannettu vaihtamalla mineraalivilla ilmatiiviiseen solumuovieristeeseen, joka on vaahdottamalla tiivistetty runkoa vasten. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 6 (16)

43 Rakenneleikkaus katon liittymä seinään on esitetty yläpuolisessa kuvassa. Suunnitelman mukaan toteutettuna rakenteesta ei saada ilmatiivistä. Rakenteeseen jää seinälankkujen päällä olevan yläjuoksun liittymiin tiivistämättömiä saumoja. Läpivienneistä on mahdollista saada ilmatiiviitä suunnitellulla tavalla. Tiivistykset on mahdollista toteuttaa myös vanhaan höyrysulkuun. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 7 (16)

44 Ulkoseinät on tehty kevytbetonilankuista. Päädyissä on vierekkäin ladotut pystylankut, pitkillä julkisivuilla pystylankkuja on noin 3 m välein ja niiden väleissä on vaakasuoraan asennetut lankut. Seinissä on runsaasti saumoja. Seiniä ei ole tasoitettu, joten saumojen kohdilla voi olla ilmavuotoja. Tällainen ulkoseinä ei ole täysin vesitiivis. Suositellaan seinän ilmatiiviyden parantamista. Käytävän vastaiset väliseinät on tehty pystyyn asennetuista kevytbetonilankuista. Seinissä on runsaasti saumoja. Seiniä ei ole tasoitettu, joten saumojen kohdilla voi olla koko seinän alueella ilmavuotoja, jotka tulevat ylä- ja alapohjasta. Lankkujen alapäät on valettu betonisokkeleiden sisään, joten ilma voi tulla vain laatan alla olevasta eristetilasta. Kevytbetonissa kapilaarinen nousu on nopeampaa kuin betonissa. Seinä kuivaa sisätilaan, jos sitä ei ole pinnoitettu tiiviillä pinnoitteella. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 8 (16)

45 2 RAKENNETARKASTUS 2.1 RAKENNUKSEN VIERUSTA Katriinantie puolelle on rakennettu kevyen liikenteen väylä. Väylä patoaa maanpinnan luonnolliset sadevesireitit, jolloin väylän viereen on tehty avo-oja, joka on jouduttu sijoittamaan liian lähelle rakennusta. Oja päättyy rakennuksen koillisnurkalla, joten oja on myös sadevesien imeytyskenttä. Suositellaan kasvuston leikkaamista ja vähentämistä; avo-ojan perkuuta ja kallistusten korjausta; sadevesikaivon lisäämistarve koillisnurkalle tulisi tutkia seuraamalla veden imeytymistä ojassa. Sokkelin pinnoite on alkanut irrota paikallisesti, joka voi johtua liiallisesta kosteudesta. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 9 (16)

46 Länsipuolella rakennusta maanpinta nousee rakennuksesta poispäin mentäessä. Sadevedet valuvat kohti rakennuksen päätyä, josta ne ohjataan edelleen rakennuksen sivulla olevaan kevyen liikenteen vierellä olevaan avo-ojaan (selostettu edellä). LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 10 (16)

47 Pihan puolella sijaitsee korkeahko mäki, josta sadevedet valuvat rakennukseen päin. Rakennuksen vierustalla maanpinta viettää rakennuksesta poispäin muutaman metrin päähän rakennuksesta tehtyyn painanteeseen. Painanteessa on kolme kappaletta sadevesikaivoja. Pihan pinta on liian ylhäällä rakennuksen keskiosalla, jossa sokkeli on jäänyt melkein kokonaan maan alle. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 11 (16)

48 Itäpäädyssä luonnollinen kallistus viettää rakennuksesta poispäin. Pihan sadevedet ohjautuvat luoteisnurkalla olevaan sadevesikaivoon. Päätysokkeliin liittyen lattian alla putkikanaali, johon liittyvässä seinässä havaittiin pienellä alueella kohonneita kosteuslukemia pintailmaisimella. Porareikämittauksissa rakenne todettiin kuivaksi. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 12 (16)

49 2.2 ALAPOHJA Rakennuksen käytävän alla rakennuksen koko pituudella on putkikanaali. Tutustumiskäynnin aikana tehdyn kertamittauksen mukaan putkikanaali oli 7-8 Pa alipaineinen suhteessa käytävään. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa todettiin, että putkikanaalissa oleva ilma ei sekoitu sisäilmaan. Kanaalista lähtee viereisten tilojen maatäyttöön putkia. Putkien läpivientikohdat ovat tiivistämättä, kanaalista on ilmayhteys maapohjaan. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 13 (16)

50 Lämmitysputket kulkevat vanhaan tapaan lattian betonilaatan alla. Mahdolliset vesivuodot voivat valua lattian alemman laatan päällä olevan muovin päälle, johon se keräytyy. Pienetkin vuodot voivat aiheuttaa merkittäviä vauriota. Lattiaan tulee paljon läpivientejä. Oikeanpuoleisen kuvan kotelo on käytävän seinää vasten. Siihen tulee putket suoraan väliseinän alitse käytävän alla olevasta putkikanaalista. ULKOSEINÄT Seinien saumoissa on halkeamia. Vanhat painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtilit on jätetty paikoilleen. Venttiilien kautta tulee reilusti vuotoilmaa sisätiloihin. Venttiilien puhdistus pitäisi ottaa huolto-ohjelmaan tai venttiilit tulisi poistaa ja reiät tukkia ilmatiiviisti. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 14 (16)

51 2.3 VESIKATTO JA YLÄPOHJA Keittiössä on tiivistämättömiä läpivientejä. Katon mineraalivillalevyt ovat jääneet paikoin purkamatta. Rakentamisen aikainen jäte tulee poistaa. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 15 (16)

52 Yläpohjarakennetta avattiin alakattojen kohdilla. Vanha höyrynsulkuun on tehty asennuksia varten reikiä, jotka ovat tiivistämättä. Höyrynsulun päälle on jätetty runsaasti korjaustöissä syntynyttä rakennusjätettä mineraalivillaa, vanhaa bitumikermiä, purua ym. Jätettä on myös valunut höyrynsulussa olevista rei istä alakaton päälle. Pölyävä jäte sijaitsee sisätiloissa. Luokkien kohdilla tilanne voi olla samankaltainen, tilannetta ei voi todeta purkamatta sisälevytystä. Rakentamisen aikainen jäte tulee poistaa. LIITE 7 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS SEUTULAN KOULU, KATRIINANTIE 60, VANTAA 16 (16)