KV Valtuutettu Paula Nordström esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen:

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Vetovoimalautakunnan lupajaosto Hakemus Uudenmaan ELY-keskukselle Paloniemen saarten luonnonsuojelualueen perustamiseksi: Lohja, Paloniemi, Paloniemi ja Ollisaari / /2017 KV Valtuutettu Paula Nordström esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: "Suomen valtio juhlistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta mm. perustamalla Hossan uuden kansallispuiston. Lukuisat kunnat ovat seuranneet esimerkkiä perustamalla mailleen pienempiä luonnonsuojelualueita. Lohjan kaupungin tulee myös suojella tuleville sukupolville arvokasta luontoaan. Vihreä valtuustoryhmä esittää aloitteenaan, että Lohjan kaupunki ryhtyy välittömiin toimiin jonkin sopivan alueen suojelemiseksi. Tällaiseksi sopisi esimerkiksi Mustalammen ympäristö Lohilammen metsäpalstalta." Päätös Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi LUPJ Kaupunginvaltuustossa on käsitelty aloite, jonka mukaan Loh jan kaupungin tulisi itsenäisyyden juhlavuoteen liittyen ryhtyä vä lit tö miin toimiin jonkin sopivan alueen suojelemiseksi. Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan maanomistaja voi hakea luonnonsuojelualueen perustamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Valtuustoaloitteessa suojeltavaksi ehdotettu Mustalammen ympäristö ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi suojelukohteeksi kiinteistön tulevaan käyttöön liittyvän epävarmuuden vuoksi. Soveltuvampia kohteita ovat sen sijaan voimassa olevissa asemakaavoissa luonnonsuojelualueiksi varatut alueet. Tällaisten luonnonsuojelualueiden perustamisella myös toteutetaan asemakaavaa, joten ne ovat sopusoinnussa maankäytön tavoitteiden kanssa. Sellaisia kaavassa luonnonsuojelualueiksi varattuja alueita, joiden säilymisellä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta, on esimerkiksi Liessaaressa ja Paloniemen saarissa. Tällä esityksellä toteutetaan Paloniemen saarten ranta-asemakaavassa merkinnöillä SL ja SL-1 varustettujen alueiden perustaminen luonnonsuojelualueeksi. Ranta-asemakaavan laatimisen jälkeen Paloniemen saarilta on löytynyt useita harvinaisia ja uhanalaisia jäkälälajeja. Tämän vuoksi hakemukseen sisältyy SL- ja SL-1-alueiden ohella myös kaavan virkistysaluetta, jonka ympäristö säilytetään (V/s). Kaava siis velvoittaa V/s -alueilla säilyttämään alueen ympäristöarvot, joten näiden alueiden ottaminen mukaan

2 suojelualuerajaukseen on perusteltua etenkin kun suojelupäätös ei estä alueen yleistä virkistyskäyttöä. Suojelta vak si esitetyn alueen kokonaispinta-ala on 15,4 hehtaaria. Paloniemen saarten luonnonsuojelualueen perustamisesta ei ole erikseen pyydetty lausuntoja, koska kyseessä on voimassa olevan kaavan toteuttaminen. Kaupunkikehityksen alaiset toiminnot eivät ole vastustaneet kaavan toteuttamista eli luonnonsuojelualueiden perustamista. Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö avasivat vuoden 2017 alussa Luontolahjani sa ta vuo ti aal le -kampanjan, jossa maanomistajia, mukaan lukien kuntia, kan nus te taan perustamaan suojelualueita omille mailleen. Suojelu ta pahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mu kai nen yksityinen luonnonsuojelualue. Alueen on täytettävä luon non suoje lu lain (1096/1996) 10 :n mukaiset edellytykset: suojeltava alue voi ol la esimerkiksi erityisen luonnonkaunis, sillä voi elää harvinainen eliölaji tai olla jokin erikoinen luonnonmuodostuma tai sen suojelu voidaan katsoa muus ta syystä luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kan nal ta tarpeelliseksi. Kampanja on kertaluonteinen ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Ta voittee na on saada jokaiseen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia yk si tyi sen maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä luon non suo je lualuei ta. Valtio sitoutuu kampanjaan suojelemalla valtion omistuksessa olevia maita yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan. Kampanjan toteuttamisesta on sovittu yhteistyössä valtion toimijoiden, yk sityis ten tahojen sekä järjestöjen kesken. Sen päämääränä on turvata metsä luon non monimuotoisuutta ja metsien käytön kestävyyttä tilanteessa, jos sa luonnonsuojelun rahoitusta on vähennetty ja toisaalta hakkuita ha lutaan lisätä kasvavan biotalouden tarpeita ajatellen. Kampanjaan ovat tähän mennessä osallistuneet esimerkiksi Lahden kaupun ki (n. 40 ha), Lappeenrannan kaupunki (28,8 ha) ja Vantaan kaupunki (nel jä kohdetta, yhteensä yli 120 ha). Tavoitteena on, että kunnat suo je li sivat kampanjan kautta yhteensä 1800 hehtaaria. Näin ollen koko kam panjan yhteistavoite on 5400 hehtaarin suojelu (1800 ha yksityishenkilöt, 1800 ha kunnat ja 1800 ha valtio). Kuntien tulisi olla yhteydessä paikalliseen ELY-kes kuk seen ja panna suojelualoite vireille omassa pää tök sen teos saan vuoden 2017 aikana, jotta suojeltavat alueet tulevat osaksi it se näi syy den juhlavuoden suojelukohteita. Kaupunginvaltuustossa on käsitelty aloite, jonka mukaan Loh jan kaupungin tulisi itsenäisyyden juhlavuoteen liittyen ryhtyä vä lit tö miin toimiin jonkin sopivan alueen suojelemiseksi. Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Esityksellä toteutetaan Paloniemen saarten ranta-asemakaavassa mer kinnöil lä SL ja SL-1 varustettujen alueiden perustaminen luon non suo je lu alueek si. Ranta-asemakaavan laatimisen jälkeen saarista on löytynyt mer kit-

3 tä viä luontoarvoja, joiden perusteella esitetään rauhoitettavaksi myös pientä osaa kaavassa V/s-alueeksi (virkistysalue jonka ympäristö säilytetään) va ra tus ta alueesta. Rauhoitettavaksi esitetyn alueen kokonaispinta-ala on 15,4 hehtaaria. Paloniemen saarten maankäyttötilanne Paloniemen saarissa on Lohjan kaupunginvaltuuston hyväk sy mä ja Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistama ranta-ase ma kaa va (hyväksytty rakennuslain mukaisena rantakaavana). Ranta-ase ma kaa vas sa Mustasaaren länsipää (0,9 ha) ja Sitoon pohjoisranta (0,1 ha) on varattu luonnonsuojelualueeksi (SL). Lisäksi Muu tet ta van saaren länsipää (1,2 ha), Ollisaaren länsiranta (0,8 ha) ja Hevossaaren kes kiosa (2,8 ha) on varattu luonnonsuojelualueeksi, jolle voidaan rakentaa ulkoi lu pol ku ja (SL-1). Mustasaaressa, Muutettavansaaressa ja He vos saa ressa on loma-asuntoalueita (RA ja RA-1), mutta muilta osin saaret on va rat tu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) ja virkistysalueeksi (V). He vos saa res sa, Kaurasaaressa (kartoissa käytetään nimeä Kaurassaari), Onkisessa ja kah den edellisen välisessä pienessä nimeämättömässä saaressa vir kis tysalueil la on kaavaselostuksen mukaan luonnonsuojelullisia arvoja, ja niiden ym pä ris tö on siten kaavamerkinnällä V/s määrätty säilytettäväksi. Mustasaaren SL-alueella ja Muutettavansaaren SL-1-alueella on ollut kaupun gin vuokramökkejä. Näillä alueilla ei kuitenkaan enää ole voimassa olevia vuokrasopimuksia. Ainoa kaupungin omistamalla maalla oleva vuokra-alue Paloniemen saarissa, noin 400 m2:n lisäalue kiinteistöön , sijaitsee Hevossaaressa. Vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa Paloniemen saaret on varat tu virkistysalueeksi. Lohjan kaupunginvaltuuston hy väksy mäs sä ja voimaan tulleessa taajamaosayleiskaavassa Mus tasaa ren ja Muutettavansaaren länsipää, Ollisaaren länsiranta ja He vos saaren keskiosa on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Muu osa Mus ta saares ta on virkistysaluetta (V) ja loput Paloniemen saarista retkeily- ja ul koi lualuet ta (VR). Kaurasaaren keski- ja länsiosan kallioalue on taa ja ma osayleis kaa vas sa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäk si kohteeksi (luo). Kyseisen alueen sisälle jää myös Kaurasaaren etelä osas sa sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, joka on kaavassa merkitty mui nais muis to koh teek si (sm). Kaurasaaren itäpuolinen lintuluoto on mer kitty luonnonsuojelulain nojalla suojelluksi tai suojeltavaksi tarkoitetuksi kohteek si tai luonnonmuistomerkiksi (sl). Hevossaaressa on kolme rau ta kautis ta kiviröykkiötä, jotka on kaavassa merkitty muinaismuistokohteiksi (sm). Röykkiöistä yksi sijaitsee SL-alueen sisällä. Rauhoituksen tarkoituksena on Paloniemen saarten ranta-asemakaavan ta voit tei den mukaisesti toteuttaa merkinnöillä SL ja SL-1 varustettujen aluei den perustaminen luonnonsuojelualueeksi. Ollisaaren SL-1-alueen ja Si toon SL-alueen rajauksia on korjattu siten, että niihin on sisällytetty ranta-ase ma kaa vas sa luonnonsuojelualueen ulkopuolelle jäänyt osa kalk ki kallios ta (à 0,1 ha). Ranta-asemakaavan laatimisen jälkeen löytyneiden merkit tä vien uusien luontoarvojen perusteella rauhoitettavaksi esitetään myös Kaurasaaren keski- ja länsiosaa (4,5 ha), Onkista (0,6 ha), Kau ra saa ren itäpuolen lintuluotoa (0,01 ha) ja Hevossaaren SL-1-alueen luo teis puo lel le

4 jäävää V/s-aluetta pois lukien kiinteistölle vuokrattu noin 400 m 2 :n määräala (4,3 ha). Paloniemen saarten suojeltavan alueen luontoarvot Mustasaari Mustasaaren länsipään kallioilla on useita kalkkisuonia. Kalliot ovat la jis toltaan varsin merkittäviä: putkilokasveista niillä kasvavat mm. lituruoho, liuska rau nioi nen, tummaraunioinen, haisukurjenpolvi, litteänurmikka, ke tokäen mint tu ja ukontulikukka. Kallioilla esiintyy runsaasti kalkkisammalia ja -jä kä liä, joista osa on harvinaisia tai uhanalaisia. Lajistoon kuuluvat mm. kalk ki ha ra sam mal (Campylium calcareum), kalkkikaihtaisammal (Distichum capillaceum), viherpahkurasammal (Gymnostomum aeruginosum, uhan alai suus luok ka silmälläpidettävä eli NT), kivikutrisammal (Ho ma lot heci um sericeum), pohjankoukerosammal (Lescuraea radicosa), vem mel vaski sam mal (Pseudoleskeella nervosa), haprakiertosammal (Tortella fragilis), kalk ki kier to sam mal (T. tortuosa), kalliohyytelöjäkälä (Collema flaccidum) ja poi mu ke si jä kä lä (Leptogium plicatile, NT). Rantakallion seinämällä kasvaa suo la rus to jä kä lää (Ramalina subfarinacea), joka on merenrantakallioiden la ji, jota on sisämaasta löydetty vain muutamalta järvenrantakalliolta. Onkinen Onkinen on Kaurasaaren pohjoispuolella sijaitseva pieni metsäinen saari. Siel tä on 2000-luvun alussa löydetty useita uhanalaisia jäkälälajeja, kuten tam men nys ty jä kä lää (Pyrrhospora quernea, uhanalaisuusluokka vaa ran tunut eli VU), runkomustuaista (Verrucaria breussii, syn. V. sorbinea, NT) ja hen to mus tuais ta (V. corticola, VU). Kaurasaari Kaurasaari on jyrkkäkallioinen saari, jonka keski- ja länsiosan gneissikallio on kasvistoltaan arvokas. Siellä tavataan useita vaateliaita putkilokasveja, ku ten tummaraunioinen, litteänurmikka, ukontulikukka, sarjatalvikki (NT), jä nön sa laat ti, hopeahanhikki ja keltamaksaruoho. Lisäksi saaresta tun netaan useita harvinaisia ja uhanalaisia sammalia ja jäkäliä, kuten kalk ki kierto sam mal, kivikutrisammal, etelänraippasammal (Anastrophyllum michauxii, VU), tammennystyjäkälä (VU), runkomustuainen (NT), kaar namus tuai nen (Verrucaria hegetschweileri, NT) ja jauheneulajäkälä (Chaenot he ca stemonea, VU). Saaren itäosan laakea metsäinen alue on jätetty luon non suo je lu alue-esi tyk sen ulkopuolelle. Kaurasaaren itäpuolen lintuluoto Aivan Kaurasaaren itäpuolella sijaitseva pieni, osin kallioinen luoto on lin tujen suosima pesimäluoto. Luodon arvo perustuu siellä pesivään noin 40 pa rin naurulokkiyhdyskuntaan. Naurulokki on uhanalaisuusluokituksessa ar vioi tu silmälläpidettäväksi lajiksi. Monet vesilinnut ja kahlaajat hakeutuvat pe si mään naurulokkiyhdyskuntiin niiden tarjoaman suojan takia. Muutettavansaari Muutettavansaaren arvokkain alue on sen länsipään kalkkikallio. Muu tet tavan saa res sa kasvaa mm. runkomustuaista (NT) ja etelänkivisammalta (Grim mia unicolor, NT). Etelänkivisammalta on tavattu Suomesta lähes pel käs tään järvien rantakallioilta, ja useimmat havainnot ovat Loh jan Vihdin seudulta.

5 Sitoo Sitoo on pieni kallioinen, lehtipuuvaltainen saari, jossa on kauniita ran ta kallioi ta. Saaren luonnonsuojelullisesti arvokkain alue on pohjoisrannan kal lio, jolla kasvaa mm. etelänkivisammalta (NT). Hevossaari Hevossaari on rehevä lehtosaari, joka kesämökkien pihoja lukuun ot ta matta on melko hyvin säilyttänyt luonnonarvonsa. Saarta luonnehtivat varsin hy vän nä köi set rehevät pähkinälehdot, jotka ovat pääosin kuusivaltaisia, mut ta joukossa on myös muutamia lehtipuuvaltaisia kuvioita. Leh to kuu sama on huomattavan runsas. Saaresta on vanhoja tietoja vaateliaista leh tokas veis ta, kuten lehtoneidonvaipasta, isokäenrieskasta ja pys ty kiu run kannuk ses ta, joille soveliasta elinympäristöä saaressa on jäljellä. Lehdot voi vat olla soveliaita myös harvinaisille lehtosienille. Rannoilla on ter va lep pä lehtoa, jossa on järeitä tervaleppiä. Kalliopaljastumat ovat melko karuja. Saaren puusto on kehittymässä luonnon monimuotoisuutta lisäävään suuntaan. Lahoavan lehtipuuston määrä on vähitellen lisääntymässä. He vossaa res ta on löydetty myös harvinaisia jäkäliä, esimerkiksi tul va mus tuai nen (Verrucaria trabalis, syn. V. saepincola). Ollisaari Ollisaaren suojeluarvo on maakunnallinen. Ollisaaren länsirannalla on kallio, jossa on pieniä kalkkisuonia. Kalliolla kasvavat mm. kalk ki kier to sammal, kalkkikarvasammal (Ditrichum flexicaule), kalkkikahtaissammal (Distichi um capillaceum), kielikellosammal (Encalypta streptocarpa), ryy ni hyyte lö jä kä lä (Lathagrium fuscovirens), louhunahkajäkälä (Peltigera eli sabethae, uhanalaisuusluokka erittäin uhanalainen eli EN, lisäksi luon nonsuo je lu ase tuk sen nojalla erityisesti suojeltava laji), risakesijäkälä (Scy tinium lichenoides), kalvasmustuainen (Verrucaria ochrostoma, NT) ja ro manian mus tuai nen (V. vaenerensis, syn. V. caliacrensis, EN). Paloniemen saarten virkistysarvot Paloniemen saariin pääsy edellyttää veneen tai kanootin käyttöä. Yksi Lohjan jär ven melontareiteistä kulkeekin Paloniemen saarten lomassa: reit ti ohittaa Liessaaren sen itäpuolelta, etenee Ollisaaren ja Hevossaaren vä lisen matalikon kautta Muutettavansaaren länsipuolelle, kiertää Kau ra saaren itäpuoleisen lintuluodon ja jatkuu Kaurasaaren ja Onkisen välistä Musta saa ren eteläpuolitse kohti länttä. Saarissa on kolme laavua He vos saaren, Ollisaaren ja Kaurasaaren itärannalla. Laavut eivät sijaitse esitetyllä luon non suo je lu alu eel la. Lisäksi Muutettavansaaressa on ran tau tu mis paikka, joka sijaitsee ranta-asemakaavan SL-alueella. Esityksen mukainen luonnoltaan arvokkaiden alueiden rauhoittaminen luon non suo je lu alu eek si ei estä alueen ulkoilu- ja virkistyskäyttöä eikä niitä pal ve le vien rakenteiden tai olemassa olevien polkujen käyttöä ja kun nos sapi toa. Sillä ei myöskään ole vaikutusta loma-asuntoalueiden kaa van mu kaisel le käytölle. Paloniemen saarten suojeltavan alueen hoito ja käyttö Luonnonsuojelualueelle voidaan tarvittaessa laatia hoito- ja käyt tö suun ni-

6 tel ma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoi ta misek si, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi. Val tion taholta kyseisiä suunnitelmia laatii luonnonsuojelualueita hal lin noi va Metsähallitus. Myös kaupunki voi tehdä alueelle hoito- ja käyt tö suun ni telman, joka pitää vahvistaa ELY-keskuksessa. Lohjan ympäristönsuojelu tulee laatimaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelman ensi kesänä, jolloin pystytään maastossa selvittämään alueiden tämänhetkinen hoitotarve ja niiden virkistyskäyttö. Paloniemen saariin esitetty luonnonsuojelualue saattaa vaatia hoi to toi menpi tei tä, joilla parannetaan alueen luontoarvoja ja sitä kautta myös alueen vir kis tys ar vo ja. Alueen lehtojen kehitystä voidaan ohjata lehtipuuvaltaisiksi ja avoimemmiksi suosimalla pähkinäpensasta, tervaleppää, haapaa ja muita lehtipuita sekä poistamalla kuusia, etenkin nuoria aluskuusia. Näillä hoito toi men pi teil lä saadaan myös lisää valoa kenttäkerrokseen, jolloin edis tetään kauniiden kevätkasvien leviämistä ja kukintaa. Tämä on iloksi myös saaressa kulkijoille. Kalkkikallioiden reunojen pensoittuminen tulee estää poistamalla tai harven ta mal la pensastoa ja puustoa tarpeen mukaan. Myös näillä hoi to toimen pi teil lä saadaan valoisuus lisääntymään ja kalliokasvillisuus voi mis tumaan. Alueen hoitoon kuuluu luonnollisesti myös polkujen kunnossapito ja eri laisten virkistyskäyttöä palvelevien rakenteiden ylläpito ja parantaminen. Rauhoituksen hakeminen Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan maanomistaja voi hakea ELY-kes kuksel ta luonnonsuojelulain 10 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisen luon nonsuo je lu alu een perustamista omistamalleen alueelle, joka täyttää 10 :n 2 mo men tis sa tarkoitetut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edel lytyk set. Lähes poikkeuksetta maanomistajat hakevat yksityisen luon non suoje lu alu een perustamista siten, että alue jää heidän omistukseensa, jol loin he ovat jatkossa asianosaisia luonnonsuojelualuetta koskevissa asiois sa. Yleisenä käytäntönä on se, että kunnat eivät vaadi korvauksia rau hoi tuksen toteuttamisesta, jos alue jää kunnan omistukseen ja käyt töön, koska silloin kunta voi myös hyödyntää aluetta omissa toi min nois saan esim. luontomatkailu- ja virkistyskohteena. Toisena vaihtoehtona on myydä alue kokonaan valtiolle ja jättää alue valtion, käytännössä Metsähallituksen, käyttöön ja hallintaan. Esitys poh jautuu siihen, että kaupunki ei hae korvausta ja alue jää kaupungin haltuun. Asian valmistelussa on käytetty seuraavia lähteitä: - Juha Pykälä, Lohjan kunta, arvokkaat kasvillisuuskohteet, 1988 (kä si kirjoi tus) - Juha Pykälä, Länsi-Uudenmaan seutukaava-alueen kasvistoltaan ar vokkaat kalliot II, Juha Pykälä, Tutustumiskäynti Risto Murron kanssa Paloniemen saariin , 1994 (käsikirjoitus) - Juha Pykälä, Additions to the lichen flora of Finland. II. Calcareous rocks and associated soils in Lohja, Graphis Scripta 19:17 32, 2007

7 - Juha Pykälä & Othmar Breuss, Eleven Verrucaria species new to Fin land, Österreichische Zeitschrift für Pilzkunde 17:35 40, Juha Pykälä, Additions to the lichen flora of Finland III, Graphis Scripta 20:19 27, Lohjan kaupunki, Taajamaosayleiskaavan arvokkaat luontokohteet , (kaavaselostusta täydentävä liite) - Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä uhanalaisten eliölajien tie to kan ta (Lisätiedot: Tomi Laukka, tomi.laukka@lohja.fi, Risto Murto, risto.murto@lohja.fi) Oheismateriaali: - luonnonsuojelualue ranta-asemakaavakartalla - ranta-asemakaavan kaavamääräykset Esitys Yp Lohjan vetovoimalautakunnan lupajaosto päättää 1. esittää Lohjan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Lohjan kaupunki hakee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta va paa eh toi ses ti ja ilman korvausvaatimuksia omistamilleen Paloniemen ky län tiloille Paloniemi ja Ollisaari luon non suo je lu alu een perustamista liitteenä olevan rauhoitushakemuksen ja kartan mu kai ses ti seuraavin ehdoin: - rauhoituspäätös ei saa estää Paloniemen saarten ranta-asemakaavan mu kais ten virkistysalueiden (V), retkeily- ja ulkoilualueiden (VR) ja loma-asun to aluei den (RA ja RA-1) käyttöä eikä niihin liittyvien polkujen ja virkis tys käyt töä palvelevien rakenteiden käyttöä ja kunnossapitoa, - alueelle tulee laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, - suojelualueen nimeksi tulee Paloniemen saarten luonnonsuojelualue. 2. todeta, että esitys vastaa Lohjan maankäytön tavoitteita ja suo je lu päätök sel le on luonnonsuojelulain mukaiset perusteet. Päätös Hyväksyttiin. Liite 8/Lupj Hakemus Paloniemen alueen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Liite 9/Lupj Kartta Paloniemen saarten luonnonsuojelualueesta