8 Hakemus Uudenmaan ELY-keskukselle Liessaaren luonnonsuojelualueen perustamiseksi: Lohja, Ojamo, Ojamo ja Viihde

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Vetovoimalautakunnan lupajaosto 8 Hakemus Uudenmaan ELY-keskukselle Liessaaren luonnonsuojelualueen perustamiseksi: Lohja, Ojamo, Ojamo ja Viihde / /2017 KV Valtuutettu Paula Nordström esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: "Suomen valtio juhlistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta mm. perustamalla Hossan uuden kansallispuiston. Lukuisat kunnat ovat seuranneet esimerkkiä perustamalla mailleen pienempiä luonnonsuojelualueita. Lohjan kaupungin tulee myös suojella tuleville sukupolville arvokasta luontoaan. Vihreä valtuustoryhmä esittää aloitteenaan, että Lohjan kaupunki ryhtyy välittömiin toimiin jonkin sopivan alueen suojelemiseksi. Tällaiseksi sopisi esimerkiksi Mustalammen ympäristö Lohilammen metsäpalstalta." Päätös Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi LUPJ Kaupunginvaltuustossa on käsitelty aloite, jonka mukaan Loh jan kaupungin tulisi itsenäisyyden juhlavuoteen liittyen ryhtyä vä lit tö miin toimiin jonkin sopivan alueen suojelemiseksi. Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan maanomistaja voi hakea luonnonsuojelualueen perustamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Valtuustoaloitteessa suojeltavaksi ehdotettu Mustalammen ympäristö ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi suojelukohteeksi kiinteistön tulevaan käyttöön liittyvän epävarmuuden vuoksi. Soveltuvampia kohteita ovat sen sijaan voimassa olevissa asemakaavoissa luonnonsuojelualueiksi varatut alueet. Tällaisten luonnonsuojelualueiden perustamisella myös toteutetaan asemakaavaa, joten ne ovat sopusoinnussa maankäytön tavoitteiden kanssa. Sellaisia kaavassa luonnonsuojelualueiksi varattuja alueita, joiden säilymisellä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta, on esimerkiksi Liessaaressa ja Paloniemen saarissa. Tällä esityksellä toteutetaan Liessaaren ranta-asemakaavassa merkinnöillä SL ja SL-1 varustettujen alueiden perustaminen luonnonsuojelualueeksi. Suojelta vak si esitetyn alueen kokonaispinta-ala on 16,2 hehtaaria. Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi ympäristöministeriö ja

2 maa- ja metsätalousministeriö avasivat vuoden 2017 alussa Luontolahjani sa ta vuo ti aal le -kampanjan, jossa maanomistajia, mukaan lukien kuntia, kan nus te taan perustamaan suojelualueita omille mailleen. Suojelu ta pahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mu kai nen yksityinen luonnonsuojelualue. Alueen on täytettävä luon non suoje lu lain (1096/1996) 10 :n mukaiset edellytykset: suojeltava alue voi ol la esimerkiksi erityisen luonnonkaunis, sillä voi elää harvinainen eliölaji tai olla jokin erikoinen luonnonmuodostuma tai sen suojelu voidaan katsoa muus ta syystä luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kan nal ta tarpeelliseksi. Kampanja on kertaluonteinen ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Ta voittee na on saada jokaiseen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia yk si tyi sen maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä luon non suo je lualuei ta. Valtio sitoutuu kampanjaan suojelemalla valtion omistuksessa olevia maita yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan. Kampanjan toteuttamisesta on sovittu yhteistyössä valtion toimijoiden, yk sityis ten tahojen sekä järjestöjen kesken. Sen päämääränä on turvata metsä luon non monimuotoisuutta ja metsien käytön kestävyyttä tilanteessa, jos sa luonnonsuojelun rahoitusta on vähennetty ja toisaalta hakkuita ha lutaan lisätä kasvavan biotalouden tarpeita ajatellen. Kampanjaan ovat tähän mennessä osallistuneet esimerkiksi Lahden kaupun ki (n. 40 ha), Lappeenrannan kaupunki (28,8 ha) ja Vantaan kaupunki (nel jä kohdetta, yhteensä yli 120 ha). Tavoitteena on, että kunnat suo je li sivat kampanjan kautta yhteensä 1800 hehtaaria. Näin ollen koko kam panjan yhteistavoite on 5400 hehtaarin suojelu (1800 ha yksityishenkilöt, 1800 ha kunnat ja 1800 ha valtio). Kuntien tulisi olla yhteydessä paikalliseen ELY-kes kuk seen ja panna suojelualoite vireille omassa pää tök sen teos saan vuoden 2017 aikana, jotta suojeltavat alueet tulevat osaksi it se näi syy den juhlavuoden suojelukohteita. Liessaaren maankäyttötilanne Liessaaressa on Lohjan kaupunginvaltuuston hy väk symä ja Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistama ran ta-asema kaa va (hyväksytty rakennuslain mukaisena rantakaavana). Ran ta-asema kaa vas sa suuri osa Liessaaren itäpuolesta on varattu luon non suo je lualu eek si, jolle voidaan johtaa ulkoilupolkuja ja rakentaa suojeluun liittyviä ra ken tei ta (SL-1). Lisäksi kyseisen suojelualuevarauksen pohjoisosassa on pieni alue, joka on varustettu kaavamerkinnällä SL (luon non suo je lu alue). Tällä alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kalkkikalliojyrkänne. Li säksi saarella on kaksi suojeltavaa aluetta, jolla sijaitseva kivilouhos tu lee säilyttää (s-1). Näistä toinen sijaitsee SL-alueella ja toinen yksityisen omista mal la tontilla. Muu osa rakentamattomasta Liessaaren maa-alueesta on varattu vir kis tyskäyt töön merkinnöillä V (virkistysalue) ja VU (urheilu- ja virkistysalue). VU-alu eel la sijaitsee käytössä oleva kaupungin ylläpitämä uimaranta. Liessaaressa on myös loma-asuntoalueita (RA), joissa on yhteensä n. 50 ra ken nus paik kaa. Niistä neljä kiinteistöä on kaupungin vuokramökkejä ja

3 lo put ovat yksityisomistuksessa. Liessaareen pääsee kulkemaan vain kevyt ra ken teis ta siltaa pitkin, joka on varattu ainoastaan kevyelle liikenteelle. Vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa Liessaari on varattu vir kistys alu eek si, ja saaren itäosassa on merkintä arvokkaasta harjualueesta tai muus ta geologisesta muodostumasta. Lohjan kaupunginvaltuuston hyväksymässä taajamaosayleiskaavassa rauhoitettavaksi esi tet ty alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) ja pieneltä osin suo jelu alu eek si, joka on luonnonsuojelulain 47 :n perusteella suojeltu tai suo jelta vak si tarkoitettu uhanalaisen eliölajin esiintymispaikka (S2). Rauhoituksen tarkoituksena on Liessaaren ranta-asemakaavan mukaisesti to teut taa merkinnöillä SL ja SL-1 varustettujen alueiden perustaminen luon non suo je lu alu eek si. Liessaaren suojeltavan alueen yleiset luontoarvot Liessaari on kalliopohjainen, terävänieminen ja lähes mantereessa kiinni ole va saari, joka kohoaa korkeimmillaan 28 metriä Lohjanjärven pintaa korkeam mal le. Liessaari on luontonsa puolesta monipuolinen ja arvokas. Ranta-ase ma kaa van mukaisen suojeltavan alueen kasvillisuus muodostuu kosteis ta rantalehdoista, ravinteisista tuoreista ja kuivista lehdoista, ar vok kaasta pähkinäpensasmetsiköstä sekä tuoreesta kangasmetsästä, jotka ym päröi vät alueen keskiosan mäki- ja kallioaluetta. Luonnon mo ni muo toi suut ta lisäävät matalat, osin hiekkaiset rannat ja rantojen ter va lep pä leh to vyöt. Paikoin moreenipatjan alta paljastuu mikrokliinigraniittinen kallioperä. Suojel ta van alueen pohjoisosassa lähellä järven rantaa on myös pienialainen kalk ki kal lio. Alueen lehdoissa ja kalkkikalliolla elää useita uhanalaisia kasve ja, sieniä, sammalia ja jäkäliä. Erikoisuutena voi mainita, että saaren itäosas sa kasvaa tiettävästi Lohjan pisin puu, kuusi. Lisäksi Liessaari on yksi kau pun gin arvokkaista lintualueista. Alueen rauhoittaminen luon non suo jelu alu eek si turvaa merkittävästi Lohjan luonnon monimuotoisuuden säi lymis tä. Liessaaressa on hyvä polkuverkosto, joka kulkee luonnoltaan erityyppisten aluei den halki. Luonnontieteellisten arvojen lisäksi Liessaari on myös kulttuu ri his to rial li ses ti merkittävä alue: saaren pohjoisosassa sijaitsevat vanhat gra niit ti lou hok set ovat sekä historiallisesti että maisemallisesti merkittäviä Loh jan teollisuushistoriaan liittyviä muistomerkkejä. Lisäksi Liessaaressa ovat hyvin näkyvissä Lohjanjärven vanhat rantatörmät, jotka syntyivät 1800-lu vun puolivälissä järvenpinnan laskujen myötä. Liessaaren lehdot Liessaaren lehdot on arvioitu maakunnallisesti arvokkaiksi. Ne ovat edus tavia, ja niiden lajisto on varsin vaateliasta. Suojeltavan alueen rannoilla on ravinteisia kosteita käen kaa li-me si an ger votyy pin (OFiT) suurruoholehtoja. Rannan puuston muodostavat pää asias sa terva- ja harmaaleppä. Rantalehdot edustavat Lohjanjärven rannoille var sin tyypillisiä lehtoja, ja niitä tulisi hoitaa tervaleppää suosien. Saaren ete läosan rantalehdosta tervaleppäpökkelöltä on vuonna 2002 löydetty erit täin

4 uhanalainen (EN) revonpiilojäkälä (Arthonia helveola). Tämä on ai noa tuore havainto lajista Suomessa. Alueen eteläosassa moreenimäkien rinteitä verhoaa tuore si ni vuokko-käen kaa li-tyy pin (HeOT) lehto, jossa kasvavat metsätyypin nimilajien lisäk si mm. valkovuokko, mustakonnanmarja, sudenmarja, imikkä, jä nön salaat ti, ojakellukka, kyläkellukka ja vuohenputki. Pensaskerroksessa tai ki namar ja, lehtokuusama ja pähkinäpensas ovat runsaita. Kuusi on tun keu tunut ylispuuksi. Paikoitellen lehdossa on suoritettu kevyitä hakkuita, joi den seurauksena metsäkastikka on muodostanut laajoja kasvustoja va loi siin aukkokohtiin. Suojeltavan alueen itäosassa ja koillis lounais-suuntaisen harjanteen päällä on kuivaa ravinteista nuokkuhelmikkä-linnunherne-tyypin (MeLaT) lehtoa, jolle on ominaista harvahko puu- ja pensaskerros. Tavallisimmat puula jit ovat rauduskoivu, mänty ja haapa sekä paikoin kuusi ja pihlaja. Myös pähkinäpensas muodostaa alueella pienialainen metsikön. Pen sas ker roksen muodostavat pähkinäpensaan lisäksi lehtokuusama ja tai ki na mar ja, joista etenkin lehtokuusama on poikkeuksellisen runsas. Luon teen omai sia lajeja ovat kielo, metsävirna, kevätlinnunherne, metsäorvokki, leh to-or vokki, mustakonnanmarja, sinivuokko, metsäkastikka, aitovirna ja imik kä. Yllä mainitulla alueella on 1980-luvun alussa tavattu uhan alai suus luo ki tukses sa vaarantuneeksi (VU) arvioitu ja rauhoitettu kasvi suomukka (Lat harea squamaria), joka on pähkinäpensaan juuriloinen. Sittemmin lajia ei ole löy ty nyt, mutta koska se on esiintymisessään oikukas ja sopivia kas vu paikko ja on yhä jäljellä, on todennäköistä, että laji voi elää edelleenkin alueella. Kas vu paik ka on lajin pohjoisin esiintymä. Lohjan seudulta tunnetaan Liessaa ren lisäksi vain muutama muu suomukkaesiintymä Vappulassa, Päh kinä nie mes sä ja Kirkniemessä. Liessaaresta on tavattu uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) arvioitu harvinainen kevätsieni hytymaljakas (Sarcosoma globosum). Sie ni löytyi vuonna 1987, jolloin se oli muodostanut useita kymmeniä itiöemiä. Tarkka kasvupaikka ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tiedossa. Laji kas vaa tuoreissa kuusikoissa lahottaen kuusen neulasmattoa. Kas vu pai kat sijaitsevat usein vesistöjen läheisissä rinteissä. Hytymaljakas vaatii va kaan elinympäristön. Se on yksi ns. kansainvälisistä vastuulajeista, joiden säi lyttä mi ses sä Suomella katsotaan olevan merkittävä vastuu. Saaren itäosan kuiva lehto vaihettuu pohjoiseen päin mentäessä vähitellen tuo reek si kangasmetsäksi, jossa valtapuuna on mänty. Mustikka muo dostaa melko yhtenäisen peitteen metsänpohjalla. Muita alueen lajeja ovat mm. puolukka, kangasmaitikka, nurmitädyke, metsätähti, kellotalvikki, nuok ku tal vik ki, kevätpiippo, vanamo ja yövilkka. Alue muistuttaa luon noltaan Lohjan harjualueita ja tuo monipuolisuutta Liessaaren kas vil li suustyyp pei hin. Liessaaren linnustolliseen arvoon vaikuttavat luontotyyppien mo ni puo li suus ja vaihtelevuus. Pesimälajeina tavataan säännöllisesti palokärki, nuo li haukka, lehtopöllö sekä uhanalaiset, vaarantuneiksi (VU) luokitellut pik ku tik ka ja tiltaltti. Myös varpuspöllöstä on havaintoja. Rantalehdoissa ta vat ta via lintulajeja ovat mm. sirittäjä, mustapääkerttu ja lehtokerttu.

5 Liessaaren kalliot Lehtojen ja kangasmetsän lisäksi suojeltavaksi esitetylle alueelle sijoittuu val ta kun nal li ses ti arvokkaaksi luokiteltu, osin kalkkipitoinen kallioalue. Se kä sit tää Liessaaren korkeimman lakialueen ja pohjoiseen suuntautuneen ka pean niemen. Liessaaren kallioalueen biologiset, geologiset, his to rial li set ja maisemalliset arvot on arvioitu merkittäviksi. Kyseisen kallioalueen koillisosassa, Liessaaren pohjoisen niemen län ti sel lä tyvellä lähellä Lohjanjärven rantaa sijaitsee luoteeseen avautuva viisi metriä korkea kalliojyrkänne, joka tyviosastaan on kalkkikiveä ja hapanta gneis siä. Tämä kalkkipitoinen kallioseinämä on alueen arvokkainta osaa. Sil lä kasvaa varsin edustavaa sammallajistoa: siloriippusammal (Alleniella comp lanata), taljaruostesammal (Anomodon attenuatus), kalk ki ha ra sammal (Campylium calcareum), höyhensammal (Ctenidium molluscum, NT), ete län to ra sam mal (Cynodontium polycarpon), isotumpurasammal (Di dy modon fallax), sirppitumpurasammal (D. ferrugineus, NT), kielikellosammal (En ca lyp ta streptocarpa), ketjusammal (Lejeunea cavifolia), li misii masammal (Myurella julacea), pallosammal (Plagiopus oederianus), luutasammal (Tham no bry um alopecurum) sekä yleisemmistä ravinteisuutta ilmentävistä sam ma lis ta punatyvisammal (Bryoerythrophyllum recurvirostrum), ki vi kut risam mal (Homalothecium sericeum) ja kalkkikiertosammal (Tortella tortuosa). Harvinaisista jäkälistä alueella tavataan varjokultajäkälää (Lep ropla ca chrysodeta), ja lisäksi kalliojyrkänteeltä on 2000-luvun alussa löy detty useita Suomesta aiemmin tuntemattomia jäkälälajeja. Korkeammalla gra niit ti/gneis si kal li on seinämällä kasvaa mm. isokarvesammalta (Frullania ta ma ris ci). Jyrkänteen alue on ranta-asemakaavassa varustettu omalla SL-mer kin näl lä. Muut Liessaaren kalliot ovat karuja, ja niiden kivilaji on pääasiassa pu naista, keskirakeista mikrokliinigraniittia. Kalliopaljastumia esiintyy lähinnä korkeim mal la laella ja länsirinteen jyrkimmillä osilla. Lakialueella on laakeita, ra koi lun lohkomia, paikoin kuluneita silokallioita, joiden kasvillisuus on karua: lajistoon kuuluvat mm. mäkikuisma, kivikkoalvejuuri, hietakastikka, mai to hors ma, ahosuolaheinä, isomaksaruoho, kanerva, pujo ja ho pea hanhik ki. Korkeimman laen länsireunalla on noin 15 metriä korkea lohkareinen rin ne, joka on vanhaa louhosaluetta. Lakialueet ja rinteiden yläosat ovat mo ree nipeit teis tä maastoa, kun taas itärannat ovat hiekkapeitteisiä. Liessaaren historialliset arvot Liessaaren graniittia on louhittu 1800-luvun puolivälistä 1940-luvulle saakka rakennuskiveksi. Louhokset sijaitsevat korkeimman laen länsilaidalla. Ki veä vietiin mm. Pietariin, ja sitä on käytetty Lohjalla nupukiviin (kaup pa tori, Kasarminkatu) sekä jalkakäytävien reunakiviin. Nämä Lohjan teol li suushis to ri aan oleellisesti liittyvät muistomerkit ovat kohtalaisen hyvin säi ly nei tä, joskin hieman metsittyneitä. Toinen louhoksista sisältyy esitettyyn luon nonsuo je lu alu ee seen. Lohjanjärven vedenpintaa on laskettu useaan otteeseen: kahdesti 1850-lu-

6 vun lopulla ja kerran vuonna 1865 räjäyttämällä Lohjanjärven eteläosassa Mus tion jo el le johtavaa kulkuväylää. Tämä tehtiin, jotta saatiin lisää pel topin ta-alaa. Nykyinen vedenpinta on siten keskimäärin kaksi metriä ma talam mal la kuin se olisi ilman laskuja. Lohjanjärven entinen rantaviiva ja -teras si ovat Liessaaressa monin paikoin vielä hyvin näkyvissä, etenkin sen itä ran nal la. Liessaaren virkistysarvot Liessaari on yksi kaupungin suosituimmista ja tärkeimmistä vir kis tys alueista. Syitä tähän ovat alueen sijainti aivan Lohjan keskustan tuntumassa, saa ren hienot luonto- ja historialliset arvot sekä saarelta avautuvat upeat nä ky vät Lohjanjärven Isoselälle. Siellä saa kokea ja tuntea Uudenmaan suu rim man järvenselän yli puhaltavat myrskytuulet tai tyynellä säällä ihailla kau kaa vastapäätä siintäviä rantaviivoja. Liessaaressa on yksi kaupungin vanhimmista uimarannoista hiek ka ran toineen ja laitureineen. Liessaaren vanhan, vuonna 1991 perustetun luontopolun rinnalle toteutettiin vuonna 2016 Lohjan ensimmäinen terveysluontopolku, jonka toiminnalliset rastit opastavat ulkoilijoita hyödyntämään luonnon voimavaroja oman terveyden edistämiseen. Uimaranta-alue ja saaren länsiosa on ko ko nai suu des saan varattu virkistysalueeksi, jonne voi myös rakentaa vir kis tys käyt töä tukevia palveluja ja rakenteita. Liessaaren länsiosan poh jois ran nal la on laavu nuotiopaikkoineen. Saari on myös suosittu vapaa-ajan asuntoalue, vaikka sinne ei pääse autol la. Loma-asutuksesta ja virkistyskäytöstä johtuen saarella on tiheä polku ver kos to ja mökkiläisiä palvelevia leveitä hiekka- tai sorapintaisia kul kuväy liä. Esityksen mukainen SL- ja SL-1-alueiden rauhoittaminen luon non suo je lualu eek si ei estä alueen ulkoilu- ja virkistyskäyttöä eikä olemassa olevien pol ku jen, kulkuväylien tai sähköjohtojen käyttöä ja kunnossapitoa. Sillä ei myös kään ole vaikutusta loma-asuntoalueiden tai virkistysalueiden kaa vanmu kai seen käyttöön. Liessaaren suojeltavan alueen hoito ja käyttö Luonnonsuojelualueelle voidaan tarvittaessa laatia hoito- ja käyt tö suun nitel ma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoi ta misek si, ennallistamiseksi ja alueen luontaisen kehityksen palauttamiseksi. Val tion taholta kyseisiä suunnitelmia laatii luonnonsuojelualueita hal lin noi va Metsähallitus. Myös kaupunki voi tehdä alueelle hoito- ja käyt tö suun ni telman, joka pitää vahvistaa ELY-keskuksessa. Hakemuksen liitteenä on kaupungin ympäristönsuojelun toimesta tehty Liessaaren luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma, joka pyydetään hyväksymään hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Esitetty luonnonsuojelualue vaatii selviä hoitotoimenpiteitä, joilla pa ran netaan alueen luontoarvoja ja sitä kautta myös alueen virkistysarvoja. Alueen leh to ja tulee hoitaa lehtipuuvaltaiseksi ja avoimemmiksi suosimalla päh kinä pen sas ta, tervaleppää, haapaa ja muita lehtipuita sekä poistamalla kuu-

7 sia, etenkin nuoria aluskuusia. Näillä hoitotoimenpiteellä saadaan myös lisää valoa kenttäkerrokseen, jolloin edistetään kauniiden kevätkasvien leviä mis tä ja kukintaa. Tämä on iloksi myös saaressa kulkijoille. Alueen kallioalueita haittaa reunaosien umpeenkasvu. Kallioiden reunojen pen soit tu mi nen tulee estää ja pensastoa ja puustoa poistaa tai harventaa. Eten kin arvokkaan kalkkikallion ympäristö vaatii hoitotoimenpiteitä. Myös näil lä hoitotoimenpiteellä saadaan valoisuus lisääntymään ja kal lio kas vil lisuus voimistumaan. Samalla saadaan avattua parempia näkymiä järvelle. Alueen hoitoon kuuluu luonnollisesti myös sähkölinjojen, kulkuväylien ja pol ku jen kunnossapito ja erilaisten virkistyskäyttöä palvelevien ra ken teiden, kuten laavun, nuotiopaikan ja opasteiden, ylläpito ja parantaminen. Lausunnot Liessaaren luonnonsuojelualueen perustamisesta on pyydetty kommentteja kaavoitukselta, kiinteistö- ja kartastotoimelta sekä puistotoimelta. Kaavoitus on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa siitä, että suojelu toteutuu Liessaaren ranta-asemakaavan mukaisesti. Kiinteistö- ja kartastotoimi on todennut, että voimassa olevan ranta-asemakaavan luonnonsuojelualuevarausta noudattava aluerajaus on soveltuva suojelualueeksi. Puistotoimi ei kommentoinut asiaa. Virallisia lausuntoja ei pyydetty, koska kyseessä on voimassa olevan kaavan toteuttaminen. Rauhoituksen hakeminen Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan maanomistaja voi hakea ELY-kes kuksel ta luonnonsuojelulain 10 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisen luon nonsuo je lu alu een perustamista omistamalleen alueelle, joka täyttää 10 :n 2 mo men tis sa tarkoitetut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edel lytyk set. Lähes poikkeuksetta maanomistajat hakevat yksityisen luon non suoje lu alu een perustamista siten, että alue jää heidän omistukseensa, jol loin he ovat jatkossa asianosaisia luonnonsuojelualuetta koskevissa asiois sa. Yleisenä käytäntönä on se, että kunnat eivät vaadi korvauksia rau hoi tuksen toteuttamisesta, jos alue jää kunnan omistukseen ja käyt töön, koska silloin kunta voi myös hyödyntää aluetta omissa toi min nois saan esim. luontomatkailu- ja virkistyskohteena. Toisena vaihtoehtona on myydä alue kokonaan valtiolle ja jättää alue valtion, käytännössä Metsähallituksen, käyttöön ja hallintaan. Esitys poh jautuu siihen, että kaupunki ei hae korvausta ja alue jää kaupungin haltuun. Asian valmistelussa on käytetty seuraavia lähteitä: - Jukka Husa ja Jari Teeriaho, Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvok kaat kallioalueet Uudellamaalla, SYKE, Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, Lintukodot: Selvitys Lohjan kaupun gin arvokkaista lintualueista, Juha Pykälä, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton arvokkaat kas vil li suuskoh teet ja uhanalaiset kasvit, Juha Pykälä, Länsi-Uudenmaan seutukaava-alueen kasvistoltaan ar vokkaat kalliot II, 1992

8 - Juha Pykälä, Additions to the lichen flora of Finland. II. Calcareous rocks and associated soils in Lohja, Graphis Scripta 19:17 32, Juha Pykälä & Othmar Breuss, Eleven Verrucaria species new to Fin land, Österreichische Zeitschrift für Pilzkunde 17:35 40, Soili Vuorinen, Ranta-alueiden hoitoselostus, Soili Vuorinen, Liessaaren luontopolku, Lohjan ympäristölautakunta, julkai su 1/04 - Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä uhanalaisten eliölajien tie to kan ta (Lisätiedot: Tomi Laukka, tomi.laukka@lohja.fi, Risto Murto, risto.murto@lohja.fi) Oheismateriaali: - luonnonsuojelualue ranta-asemakaavakartalla - kaavamääräykse Esitys Yp Lohjan vetovoimalautakunnan lupajaosto päättää 1. esittää Lohjan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Lohjan kaupunki hakee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta va paa eh toi ses ti ja ilman korvausvaatimuksia omistamilleen Ojamon kylän ti loil le Ojamo ja Viihde luonnonsuojelualueen pe rus ta mis ta ran ta-ase ma kaa van mukaisille SL- ja SL-1-alueille liitteenä olevan rauhoitushakemuksen ja kartan mukaisesti seuraavin ehdoin: - rauhoituspäätös ei saa estää Liessaaren ranta-asemakaavan mukaisten vir kis tys aluei den (V ja VU) ja loma-asuntoalueiden (RA) käyttöä eikä niihin liit ty vien kulkuväylien, polkujen, sähkölinjojen ja virkistyskäyttöä pal ve le vien rakenteiden käyttöä ja kunnossapitoa, - pyytää hakemuksen yhteydessä Uudenmaaan ELY -keskusta hyväksymään liitteenä olevan Liessaaren luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman, - suojelualueen nimeksi tulee Liessaaren luonnonsuojelualue. 2. todeta, että esitys vastaa Lohjan maankäytön tavoitteita ja suo je lu päätök sel le on luonnonsuojelulain mukaiset perusteet. Päätös Liite 5/Lupj Liite x/lupj Liite 6/Lupj Hakemus Liessaaren luonnonsuojelualueen perustamiseksi Liessaaren luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma Kartta Liessaaren luonnonsuojelualueesta Täytäntöönpano