HANKEKATSAUS. Tavoite 1

Transkriptio

1 HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso Tavoite 1 Tukea nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä Virtaa vielä Virta II hanke Liite 8 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminnallinen osakokonaisuus Projektipäällikkö Anne Kujansuu Projektityöntekijä Henna Keränen Kehittämistyö Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-toimintamallin mukaisen neuvonpitokäytännön soveltaminen nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön: TLP-toimintamallin mukaisesti asiakasta sitoutetaan toimintaan hieman eri tavalla kuin aiemmin. Sitouttaminen tapahtuu siten, että asiakkaan verkostot sitoutetaan toimimaan asiakkaan arjen tukena. Neuvonpitoihin haastetaan mukaan henkilöitä, jotka voivat lähiviikkojen aikana tehdä konkreettisia toimia asiakkaan arjen sujuvuuden ja mielekkyyden tukemiseksi. Kaikista neuvonpidosta tehdään osallistujille kirjallinen muistilista, johon merkitään jokaisen osallistujan seuraavien viikkojen tehtävät nuoren arjen tukemiseksi. Listan tehtävät ja niiden toteutuminen tarkastetaan seuraavassa neuvonpidossa. Sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvien nuorten nivelvaiheen työskentely Toimiva lapsi ja perhe (TLP)- toimintamallin mukaisesti: Raahen seudulla oli havaittu tarve tehostaa sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvien nuorten tukemista itsenäiseen arkeen. Konkreettisen tuen puuttuessa jälkihuoltoon siirtyneet nuoret ovat sitoutuneet yhteistoimintaan sosiaalitoimen sekä muitten toimijoiden kanssa heikosti. Ensin joulukuussa 2014 lähdettiin kartoittamaan kaikki seuraavan vuoden aikana jälkihuoltoon siirtyvät nuoret ja tammikuusta 2015 alkaen TLP-toimintamallia on sovellettu jälkihuoltoon siirtyvien nuorten siirtymisprosessin ehkäisemiseksi. Projektin edetessä työskentelyä on aloitettu myös 2016 vuonna jälkihuoltoon siirtyvien nuorten kanssa. Aikaisemmasta jälkihuoltonuorten kanssa työskentelystä tilanne poikkeaa siinä, että vaikka asiakas ei sitoudu työskentelyyn, verkostossa on yleensä jollain tieto, mikä asiakkaan tilanne on. TLP-toimintamallin mukaista asiakastyötä on jatkettu entiseen tapaan. Raahen seutukunnan alueella on vuotiaita nuoria vanhempia, joilla on haasteita vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa. Heidän tukemisekseen henkilöstöä koulutetaan perhearviointimenetelmän käyttöön ja menetelmä käyttöön otetaan pilotoinnin kautta. Perhearviolla pyritään kartoittamaan perheen toimintakykyä, voimavaroja, vahvuuksia ja vaikeuksia. Henkilöstön kouluttaminen perhelähtöiseen arviointiin mahdollistaa perheellisten nuorten aikuisten palvelutarpeen kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen arvioinnin sekä lisää työntekijöiden moniammatillista osaamista perheiden tukemisessa. Menetelmän käytäntöön otto tukee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perhesosiaalityön sisällön rakenteellista muutosta. Pilotointi toteutetaan, jotta koulutuksesta saatu tietotaito saadaan vietyä käytäntöön. Tammikuussa 2016 suunniteltiin perhearviointimenetelmän pilotointi. Henkilöstön koulutukset alkoivat helmikuussa Miten toimintamalli tukee nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä? Asiakkaat, jotka ovat lähteneet aktiivisesti mukaan verkoston kanssa tehtävään työskentelyyn, ovat saaneet apua ennen kaikkea arkisten asioitten hoitamiseen, sekä läheisiltään että tarvittaessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Perhearviointimenetelmän avulla tunnistetaan perheellisten nuorten aikuisten arjen sujuvuuteen

2 vaikuttavat haasteet ja vahvuudet, jotta niissä tukeminen mahdollistuu. Raportit toimintamallien pilotoinnista Toiminnallisen verkostotyön koulutukset Yhtenäisten toimintamallien käyttöön otto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöä sekä yhteistyötahoja koulutetaan toimintamallien käyttöön ottamiseksi Sosiaalisen kuntoutuksen toiminnallisen verkostotyön Perhearviointimenetelmän käyttöön otosta vastaa lastensuojelun perhetyön tiimivastaava. Toimintamallista kiinnostuneet ja uudet työntekijät perehdytetään mallin käyttöön. Neuvonpitoja tullaan jatkamaan yhdessä verkostojen kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen toiminnallisen verkostotyön koulutukset alkavat. Tavoite 2 Parantaa nuorten toimintakykyä Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-toimintamallin mukaisen neuvonpitokäytännön soveltaminen nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön: Neuvonpitojen kautta asiakkaan ympärille kerätään toimijaverkko, joka koostuu lähipiiristä (koti), työstä/koulusta sekä mielekkään vapaa-ajan edustajasta (harrastus). Neuvonpidoissa sovitaan mitä kukin seuraavan toimintajakson aikana konkreettisesti nuoren hyväksi tekee. Kun nuori huomaa, että ihmiset hänen ympärillään sitoutuvat neuvonpidoissa sovittuihin asioihin, alkaa hän itsekin tehdä asioita oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Toiminnan tarkoituksena on saada nuoren arki toimimaan entistä paremmin. Jälkihuoltoon siirtyvät nuoret tarvitsevat runsaasti tukea itsenäiseen elämään siirtyessään. Ympärilleen nuoret tarvitsevat sellaisia henkilöitä, jotka voivat konkreettisesti tukea heitä arjen haasteissa. Työskentelyllä osallistavan perhearviointimenetelmän mukaisesti pyritään parantamaan perheellisten nuorten valmiuksia kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen. Onko toimintamalli tukenut nuorten toimintakykyä? Pilotointien vaikuttavuuden arviointi osana raportointia

3 TLP-mallin osalta työ jatkuu entisellään. Uusia asiakkaita tulee tasaiseen tahtiin. Vanhojen asiakkaiden osalta neuvonpidot jatkuvat sovitusti. Vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua jatketaan. Perhearviointimenetelmän pilotointi käynnistyy koulutuksen edetessä. Koulutus päättyy huhtikuussa Pilotointi jatkuu vielä koulutuksen päätyttyä. Tavoite 3 Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvien nuorten nivelvaiheen työskentely Toimiva lapsi ja perhe (TLP)- toimintamallin mukaisesti: TLP- mallin avulla sitouttamalla lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret sekä heidän verkostonsa yhteistoimintaan hyvissä ajoin ennen jälkihuoltoon siirtymistä, sekä jatkamalla neuvonpitokäytäntöä jälkihuoltoon siirtymisen jälkeenkin, saadaan sekä asiakas että hänen verkostonsa puhaltamaan yhteen hiileen nuoren arjen toimivuuden hyväksi. Näin jälkihuollon pariin siirtyvien nuorten kanssa työskentely saadaan toimivammaksi ja sitoutuneemmaksi kuin nykyisellään. Aikuissosiaalityön työntekijä otetaan mukaan neuvonpitoihin täysi-ikäisyyden lähestyttyä. Verkostoon osallistuu sekä lastensuojelun että aikuissosiaalityön työntekijät. Sosiaalisen kuntoutuksen toiminnallisen verkostotyön koulutukset ovat suunniteltu ja niitä on markkinoitu. Ilmoittautumiset ovat käynnissä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Perhesosiaalipalvelut sijoittuvat Aikuissosiaalityön tavoin Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosyksikköön. Usein perhetyön asiakasperheissä on myös aikuissosiaalityön asiakkuus. Perhearviointimenetelmäkoulutuksen myötä toteutettavalla pilotoinnilla lisätään moniammatillista yhteistyötä perhetyön ja aikuissosiaalityön välillä sekä vähennetään päällekkäistä työntekoa. Perhetyö on tiiviisti osa asiakkaan arkea ja voi näin ollen tehokkaasti tehdä palvelutarpeen arviointia, palveluohjausta ja tukea asiakasta palveluihin sitoutumisessa. Esimiehille tarkoitettujen web-foorumeiden kautta hyvien käytänteiden jakamisella pyritään tuomaan uusia näkökulmia aikuissosiaalityön paikalliseen kehittämiseen ja laajentamaan yhteistyöverkostoa. Ensimmäinen web-foorumi on toteutettu helmikuussa Raahen toiminnallinen osahanke vastasi alustuksesta. Aikuissosiaalityön vaikuttavuutta ajatellaan saavutettavan: 1. Tukemalla nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä 2. Parantamalla nuoren toimintakykyä. 3. Toimivalla verkostoyhteistyöllä

4 Miten TLP-mallin käyttöönotto on vaikuttanut asiakkaiden arkeen? Asiakkaat ovat tulleet kuulluksi heidän arkisen elämänsä haasteista ja he ovat saaneet konkreettista apua hankalissa tilanteissa. Myös hyvät hetket on pystytty jakamaan yhdessä verkostojen kanssa. Tulivatko yhteistyöverkostot tietoisemmiksi toisistaan? Neuvonpidoissa asioista sovitaan yhdessä ja vastuut jaetaan. Näin ollen päällekkäisten toimien määrä on vähentynyt ja asiakas saa tarvitsemaansa palvelua laaja-alaisemmin kuin ennen. Koulutuksilla pyritään laaja-alaiseen yhteistyön kehittämiseen Raahen seutukunnassa. Seuraava esimiehille tarkoitettu web-foorumi Tavoite 4 Kehittää uusia toimintamalleja joilla asiakaskunnan yhteiskunnallista osallisuutta pyritään vahvistamaan Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-toimintamallin mukaisen neuvonpitokäytännön soveltaminen nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön: TLP-toimintamallissa korostuu asiakkaan oma verkosto ja sen kanssa työskentely. Moninainen toimijaverkosto auttaa asiakasta osallisuuteen oman elämänsä roolien kautta. Perhearviointimenetelmä on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä uusi toimintamalli, jolla voidaan tunnistaa yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyviä tuen tarpeita ja vahvistaa asiakkaan osallisuutta oman elämänsä rooleissa esimerkiksi vanhempana, puolisona ja nuorena aikuisena. Perhearviointimenetelmällä tuetaan käynnissä olevaa toiminnan rakenteellista uudistamisprosessia perhetyössä. Miten TLP-toimintamallilla on pystytty parantamaan nuorten yhteiskunnallista osallisuutta?

5 Tavoite 5 Yhtenäisen seutukunnallisen palvelutarpeen arvioinnin mallin luominen kohderyhmän asiakkaille Jatketaan menetelmän vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua. Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-toimintamallin mukaisen neuvonpitokäytännön soveltaminen nuorten aikuisten kanssa tehtävään työhön: Palvelutarpeen selvittelyvaiheessa on käytetty soveltuvin osin nuorten Lapset puheeksi -keskustelun runkoa, jonka avulla asiakkaan arjen sujuvuutta on pyritty arvioimaan. Palvelutarpeen selvittelyssä pyritään löytämään asiakkaan arjesta vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Kun vahvuudet on löydetty, niin niitä pyritään vahvistamaan. Kun haavoittuvuuksia nousee esille, pyritään etsimään niihin apua asiakkaan lähiverkostosta. Pyritään löytämään keinoja, joilla asiakkaan arjesta saadaan sujuvaa ja mielekästä. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotin ja sähköisten palveluiden kehittäminen: Asiakkaiden palveluohjaukseen on suunnitteella sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotin sekä sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on madaltaa palveluiden kynnyksiä ja tehostaa yhteistyötä. Perhearviointimenetelmäkoulutus tarjoaa työntekijöiden käyttöön toimintamallit, taidot, menetelmät, haastattelumallit ja perhearviointilomakkeet, joiden avulla työskentely perheiden parissa saadaan yhtenäisemmäksi. Millaisia palvelutarpeen arviointiin liittyvien välineitä ja käytänteitä on kehitetty? Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotin Sähköinen työkalu Alueelta puuttuu yhteinen tietoturvallinen työkalu eri toimijoiden väliltä TLP-toimintamallin ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjottimen yhteensovittaminen Sähköisten palveluiden mahdollisuuksien kartoittaminen Tavoite 6 Sosiaalisen kuntoutuksen mallin luominen aikuissosiaalityö- Sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyö: Sosiaalisen kuntoutuksen malliin liittyvä opinnäytetyön raportointi valmistui joulukuussa Tutkimuksellisen kehittämistyön pohjalta, on alettu rakentaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotinta, joka toimii samalla palveluselvityksenä sekä palveluohjauksen työkaluna.

6 hön Hankkeen aikana kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen malli ja perhearviointimenetelmä tukevat toisiaan työskenneltäessä perheellisten nuorten aikuisten kanssa. Miten yhdenmukainen arviointityökalu toimii sosiaalisen kuntoutuksen työkaluna? Miten sosiaalisen kuntoutuksen mallin luominen auttaa asiakkaita? Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotin Sähköinen työkalu Eri toimijat avaavat palveluidensa sisältöä ja sitä kautta pohtivat palveluiden toimivuutta. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjottimelle on nimettävä vastuu henkilö, joka huolehtii ajantasaisuudesta Kerätään yhteistyössä toimijoiden kanssa palvelunkuvauksia sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjottimeen. Tavoite 7 Matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen Kuivuri-ryhmätoiminta: A-klinikan, Virta II -hankkeen ja Raahen Psyyke ry:n järjestämä Kuivuriryhmätoiminta on vakiintunut Raahen kaupungin ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palveluihin. Woimala jatkaa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintoja. Virta II -hanke ei enää ole Woimalan arjen toiminnassa mukana, mutta yhteistyö jatkuu edelleen. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotin ja sähköisten palveluiden kehittäminen Koulutukseen osallistuu myös ennaltaehkäisevän perhetyön perheohjaaja, jonka kautta menetelmä jalkautuu matalan kynnyksen perhetyöhön. Myös ennaltaehkäisevästä perhetyöstä siirtyminen korjaavaan perhetyöhön, tai päinvastoin, sujuu portaattomammin, kun molemmissa käytetään samaa perhearviointimenetelmää. Perhetyö voi työskentelyllään madaltaa asiakkaan kynnystä lähteä muiden palveluiden piiriin sekä vähentää luukutusta, mikä entisestään helpottuu koulutuksen myötä toteutettavan monialaisen pilotoinnin kautta. Miten matalan kynnykset toiminnot toimivat? Kuivuri-ryhmätoiminnan arvioiminen on aloitettu.

7 Raportti Kuivuri-ryhmätoiminnasta Toiminta jatkuu Woimalassa Kuivuri toiminnan raportointi