PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO. EUROOPPA-NEUVOSTO 20. ja 21. maaliskuuta 2003 Bryssel. PUHEMIES PAT COXin PUHE

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO EUROOPPA-NEUVOSTO 20. ja 21. maaliskuuta 2003 Bryssel PUHEMIES PAT COXin PUHE PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT 02/S-2003 FI Parlamentin puheenjohtajiston pääosasto FI

2 (Intranet) (Special Edition 2003) (Internet) (Special Edition 2003) \\EPADES\PUBLIC\SOMMET\Bruxelles

3 PUHEMIEHEN PUHE 3 PUHE Euroopan parlamentin puhemiehen Pat COXin puhe Eurooppa-neuvostolle 20. maaliskuuta 2003 Bryssel Kirjallinen versio

4

5 PUHEMIEHEN PUHE 5 IRAK Nyt sota Irakissa on alkanut ja koittaa uusi ja vaikea vaihe, jonka toivon olevan mahdollisimman lyhyt ja veretön. Minun on todettava, että Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti ja voimakkaasti kannattanut sitä näkemystä, että sota on viimeinen keino, ja pannut toivonsa YK:n johtamaan monenväliseen diplomatiaan ja asetarkastuksiin uskoen, että niitä ei ollut saatettu täysimääräisesti loppuun. Tämä on edelleen enemmistön käsitys. On kuitenkin todettava, että parlamentti oli tänään Brysselissä pidetyssä ylimääräisessä täysistunnossa tämän aiheen suhteen jakaantunut, samoin kuin neuvostokin. Olemme parlamentissa tietoisia viattoman Irakin kansan haavoittuvuudesta. Sen humanitaarinen tilannehan oli vaikea jo ennen kuin yhtäkään laukausta oli ammuttu. Olemme tietoisia moraalisesta vastuustamme heidän suhteensa. Keskusteluissa tuli esiin myös se, että Euroopan kansalaisia ja etenkin brittejä on mukana asevoimissa, jotka suorittavat velvollisuuttaan, ja että he ja heidän perheensä joutuvat nyt kantamaan huolta ja ovat erityisen haavoittuvia. Tahdon todeta irlantilaisena ja eurooppalaisena, että nämä miehet ja naiset ovat tänään ajatuksissamme. Me parlamentissa olemme kanssanne samaa mieltä päämääristä, mutta emme ole päässeet sopuun niiden saavuttamiseen käytettävistä keinoista. Täysistuntokeskusteluissa tuli esiin kyky olla kypsällä tavalla eri mieltä asioista ja kyky kunnioittaa niiden vakaumusta, joiden kanssa olemme eri mieltä. Tätä käytäntöä suosittelen neuvostollekin. Viimeksi kuluneet päivät ja viikot ovat aiheuttaneet takaiskun tehokkaalle monenväliselle toiminnalle Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa sekä Euroopan unionille ja transatlanttisille suhteille. Meillä on paljon mietittävää. On paljon kysymyksiä, joihin pitää saada vastaus, mutta nämä kysymykset eivät koske yksinomaan yhtä ainoaa tämän monimutkaisen ongelmavyyhden osapuolta. Kompromissin saavuttamatta jääminen on yhteisellä vastuulla. Olemme irtaantumassa eurooppalaisesta tavasta hoitaa asioista. Tässä asiassa kyse ei ole pienempien valtioiden epäonnistumisesta. Haluaisin palauttaa mieliin, mitä perussopimuksessa edellytetään jäsenvaltioilta: "Jäsenvaltiot toimivat yhdessä lujittaakseen ja kehittääkseen keskinäistä poliittista yhteisvastuullisuuttaan. Ne pidättyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai jotka ovat omiaan haittaamaan sen tehokkuutta yhtenäisenä voimana kansainvälisissä suhteissa. Neuvosto huolehtii siitä, että näitä periaatteita noudatetaan" (SEU:n 11 artiklan 2 kohta). Näin todetaan siis perussopimuksessa. Vaikka puheenjohtajavaltio Kreikka onkin tehnyt kaiken voitavansa, tämä keskinäisen yhteisvastuullisuuden vaatimus ei ole toteutunut keskuudessamme. Ei siis ole ihme, jos muut eivät ota meitä huomioon, jos emme itse ota toisiamme huomioon. Nyt on koittanut ennennäkemätön epäsovun hetki. Emme tiedä, miten edetä. Olemme hämmentyneitä ja kyselemme, miten tähän oikein päädyttiin. Mietimme myös, onko tämä vain poikkeus vai huono ennusmerkki tulevaisuuden kehityksestä.

6 6 PUHEMIEHEN PUHE Tässä on paradoksi: tilanne on synkkä, mutta ei pidä vaipua synkkyyteen ja toimettomuuteen. Hetki on synkkä, mutta toivoakseni kyseessä on auringonnousua edeltävä hetki. Pääministeri Blair korosti valtionpäämiesmäisessä puheessaan viime tiistaina, että miten tahansa konflikti päättyykin, kiista Irakista määrittää tulevan maailman muodon. Uskon hänen olevan oikeassa. Tässä pöydässä istuvien Euroopan johtajien pitäisi tulevien viikkojen ja kuukausien aikana löytää uusi yhteisymmärrys, joka perustuu nykyisiin jännitteisiin, joita voitaisiin oikein valjastettuina käyttää luovana voimana, ja jotta voitaisiin toteuttaa uusi eurooppalainen järjestys, jossa voimme määritellä intressimme ja luoda siltä pohjalta uuden Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Nyt ei pidä muistella menneitä ja syytellä, vaan katsoa eteenpäin ja toivoa. Eurooppa ja sen kansalaiset tarvitsevat tulevaisuudennäkymän. Neuvoston on oltava tässä suhteessa johtavassa asemassa. Olemme yhdessä kehittäneet laajentumista varten etenemissuunnitelman ja olemme lähellä sen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Olemme yhdessä vaatineet ns. kvartetin kautta Lähiitää koskevan etenemissuunnitelman julkaisemista. Nyt on myös korkea aika laatia yhdessä etenemissuunnitelma sen määrittelemiseksi, mitä eurooppalaisuus todella merkitsee. Mikä on tämä yhteinen eurooppalainen asialista? Ensimmäinen asia listalla on laajentuminen. Kööpenhaminan kokouksessa 12 viikkoa sitten meillä oli tunne, että olimme saavuttaneet jotain "yhtyneen Euroopan" lipun alla. Tuota Kööpenhaminan henkeä ei pidä unohtaa. Laajentuminen on tämän eurooppalaissukupolven poliittisten saavutusten kruunaus. Emme saa empiä laajentumisaikataulun suhteen. Emme saa jakaa Eurooppaa kahden nopeuden prosessiin. Jakaantuneisuuden pitää vastedes kuulua menneisyydessä Euroopassa käytettyyn sanastoon. Euroopan parlamentti hyväksyy liittymissopimuksen huhtikuun istuntoviikollaan. Tämän jälkeen sen allekirjoittaminen on mahdollista Ateenassa 16. huhtikuuta. Toinen asia on demokratian ja edistyksen tukemiseen Kaakkois-Euroopassa liittyvä haaste. Oikeusvaltiota ja arvojen Eurooppaa kannattaneen demokraatin Zoran Djindjicin halveksittava murha kuin uhkaava "Serbian varjo" muistuttaa meille kaikille täällä, että meillä on tällä alueella vielä haasteita. Kolmas asia on yhteinen intressimme eli Yhdistyneiden kansakuntien kautta toteutettava tehokas monenvälinen toiminta. Meidän on syytä pyrkiä helppokäyttöisiä sanontoja korkeammalle. Ei siis tyyliin: "USA taistelee, YK ruokkii ja EU rahoittaa". Euroopalla on arvokasta kokemusta kestävästä rauhasta. Tiedämme että teknologiset voimavarat, joilla voidaan voittaa sotia, ovat paljon kehittyneempiä kuin rauhan saavuttamiseen tarkoitetut inhimilliset voimavarat. Tämän olemme oppineet Afganistanissa, Bosniassa, Kosovossa ja muualla. Tätä sotaa kannattavat ja sitä vastustavat ovat kaikki nyt siinä tilanteessa, jossa tarvitaan Irakia ja sen naapurivaltioita koskevia yhteisiä toimia. Tarvitaan enemmän humanitaarista apua sekä konfliktin aikana että sen jälkeen ja sodanjälkeisen Irakin taloudellisen ja poliittisen jälleenrakennuksen avustamista, mikäli se tehdään Yhdistyneiden kansakuntien johdolla.

7 PUHEMIEHEN PUHE 7 Neljäs haaste on transatlanttisten suhteiden laatu. En voisi kuvata niitä sen paremmin, kuin mitä komissaari Patten sanoi täysistunnossa tänä aamuna: "Useimmat niistä asioista, joita haluamme saavuttaa eurooppalaisina, saavutamme todennäköisemmin yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Yhtä selvää on se, että Yhdysvallat saavuttaa todennäköisemmin haluamansa tavoitteet yhteistyössä Euroopan unionin kanssa, ja... on perusteltua väittää, että maailman vauraus, turvallisuus ja vakaus on turvatumpaa silloin, kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni toimivat yhdessä." Meidän yhteisen etumme mukaista on varmistaa, että Yhdysvallat sitoutuu kansainväliseen yhteyteen, eikä lähde yksin tielle, jonka suunnan sen omat eristyneet intressit määräävät. Viides tämän ulkopolitiikan kohde on yhteinen suhtautuminen Lähi-itään. Tulossa oleva neljän osapuolen etenemissuunnitelman julkaiseminen on tervetullut, mutta se on pahasti myöhässä. Lähiidässä ja laajemmassa yhteydessä meidän suhteissamme arabivaltioihin on ehdottomasti edistettävä ja kehitettävä rauhan ja rinnakkaiselon näkymiä. Tiivistettynä voidaan todeta, että Euroopan johtajien on annettava selkeä viesti siitä, että tulemme päättäväisesti palauttamaan järjestyksen taloomme ja että tulevien kuukausien aikana meidän on saatava aikaan yhtenäisempi ja vahvempi eurooppalainen läsnäolo kansainvälisellä näyttämöllä. Haluan muistuttaa teitä siitä, mitä sanoin ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa helmikuussa: "Jos tämä keskustelu opettaa meille jotakin, ainakin se paljastaa tavoitteidemme ja toimintakykymme välisen kuilun. Kun keskustellaan Euroopan tulevaisuudesta, meidän on ymmärrettävä, että perustuslait ja toimielimet ovat pelkkiä tyhjiä astioita, jollei niitä täytetä määrätietoisella poliittisella visiolla ja tahdolla. Tässä on meillä haastetta." LISSABONIN TOIMINTAOHJELMA Eurooppalaiset ovat oikeutetusti huolestuneita siitä, miten sota vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tämän vuoksi meidän on otettava vakavasti huomioon konfliktin todennäköiset taloudelliset vaikutukset, jotka kohdistuvat Irakin lisäksi myös koko maailman ja Euroopan talouteen. Vaikka tämä huippukokous jää osittain Irakin varjoon, Eurooppa-neuvostolla on enemmän kuin koskaan ratkaisevan tärkeitä tehtäviä talouden uudistamisessa. On tullut aika lopettaa se, että hallitukset ja EU:n toimielimet syyttävät toisiaan. On tullut aika siirtyä ratkaisevasti puheista käytännön uudistuksiin. Myös Lissabonin toimintaohjelma paljastaa tavoitteiden ja saavutusten välisen kuilun. Komission yhteenvetoraportissa todetaan selvästi, että ilman lisäponnistuksia EU jää kauas tavoitteistaan ja erityisesti työllisyystavoitteistaan. Tärkein syy on se, että jäsenvaltiot eivät ole varmistaneet, että ne panevat sovitut toimenpiteet tehokkaasti täytäntöön ja soveltavat niitä. Tavoitteiden ja täytäntöönpanon välinen syvenevä kuilu tukahduttaa kasvua ja riistää Euroopan kansalaisilta uusia työpaikkoja. Uudistusten puuttuminen uhkaa vaarantaa EU:n toimielinten roolin ja uskottavuuden muutosten käynnistäjänä. Yhteisten tavoitteiden vahvistaminen EU:n tasolla siten, että niihin liitetään selkeät vertailuanalyysit ja määräajat, voi sisältää vahvan dynamiikan ja vauhdittaa kehitystä. Mutta puhuminen rakenneindikaattoreista ja vertailuanalyyseistä ei saa muodostua todellisten toimien ja uudistusten korvikkeeksi. Käytännössä uudistuksista puhumista ei toistaiseksi ole täydennetty sitä vastaavilla toimenpiteillä.

8 8 PUHEMIEHEN PUHE Pari viikkoa sitten Euroopan teollisuusjohtajat varoittivat, että heidän yrityksensä siirtävät tutkimuksen ja investoinnit Euroopan unionin ulkopuolelle, ellei yritysten toimintaympäristöön tule muutoksia. Se oli herätyssoitto todellisesta maailmasta. Toinen varoitus tuli aikaisemmin tänä vuonna Maailman talousfoorumista, jossa osoitettiin, että EU ei ole lähestymässä tavoitteitaan. Lissabonissa asetettiin kahdeksan kriteeriä, ja niistä seitsemän osalta olemme edelleen jäljessä Yhdysvalloista ja muista OECD-maista. Siinä, missä olemme toteuttaneet uudistuksia, on kuitenkin saatu rohkaisevia tuloksia. Voimme esimerkiksi todeta, että ne jäsenvaltiot, jotka ovat edenneet pisimmälle Lissabonin suositusten täytäntöönpanossa, ovat myös huomattavasti vähentäneet työttömyyttään, ja niiden talouskasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa. Poliittisesti tämä ei ole keskustavasemmiston eikä keskustaoikeiston ansiota. Tämä on eurooppalaista käytännön kokemusta. Kasvun on oltava Euroopan tavoitteena. Kykymme vastata terveydenhuoltojärjestelmän, koulutuksen ja tulevien eläkkeiden kustannuksista ja kykymme täyttää kansalaisten tarpeet ja odotukset tulee riippumaan taloudellisen tuotantomme tulevasta tasosta. Jos kasvu ei ole tavoitteenamme, vaarana on se, että murramme sekä nykyisen sukupolven että tulevien sukupolvien taloudellisen kestokyvyn. Komissio on huomauttanut, että yksinomaan väestön vanhenemisen vuoksi meidän pakko lisätä julkisia menoja 4 8 prosenttiin BKT:sta! Seuraava viestini parlamentilta on se, että julkisen talouden moitteettomuudella on merkitystä. Riskinä on, että unohdamme menneisyyden hyödylliset opetukset siitä, että suuret julkiset alijäämät ja suuri julkinen velka vahingoittivat talouden vakautta ja aiheuttivat valtavia kustannuksia vähentyneen tuotannon ja korkean työttömyyden muodossa. Parlamentin kannan mukaan sijoitukset ihmisiin ja "elinikäisen oppimisen" kaltaisten käsitteiden muuttaminen todellisuudeksi eivät ole tärkeitä vain yritysten näkökulmasta. Ne edistävät itsensä kehittämistä ja lisäävät mahdollisuuksia selvitä myönteisesti muuttuvassa maailmassa. Sen lisäksi meidän on investoitava paljon enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen. EP antaa täyden tukensa Barcelonassa asetetulle 3 prosentin tavoitteelle. Yksityisten investointien pitäisi kattaa suurin osa tavoitteesta, mutta on muistettava, että kolmannes vaadituista menoista olisi saatava julkisista investoinneista. Tämä on tutkimusvetoisen talouden kannalta ratkaisevan tärkeää. 25 maata kattava eurooppalainen tutkimus- ja innovaatioalue sisältää valtavan tietoon perustuvan kasvun potentiaalin. Te olette vastaanottaneet puheenjohtaja Prodin kirjeen, jossa ehdotetaan mm. jäljellä olevien Lissabonin keskeisten uudistusten toteuttamisen aikataulu tästä päivästä ensi kevään huippukokoukseen: rautatiet, energiamarkkinat, yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, rahoitusmarkkinat, hankintamarkkinat, informaatioyhteiskunta, vuokratyöntekijät, rajat ylittävät sosiaaliturvasäännökset, biopolttoaineet, energiavero sekä ympäristövahinkojen ja ilmastonmuutoksen korvausvastuu. Me parlamentissa olemme täysin valmiita vastaamaan omasta roolistamme tämän uudistussuunnitelman toteuttamisessa.

9 PUHEMIEHEN PUHE 9 Taloudellisten uudistusten onnistunut toteuttaminen vaatii sekä jäsenvaltioiden toimia että eurooppalaista kehystä. Parlamentti on valmiudessa sen suhteen, mikä koskee sen osallistumista lainsäädäntöön. Neuvostolla on vielä paljon tekemätöntä työtä. Meidän laadulliset saavutuksemme lainsäädäntötyössä ovat hyviä. Ne ovat työntäneet uudistusprosessia eteenpäin. Me pyydämme samaa neuvostolta. Meidän pitäisi toimia nopeasti parempaa sääntelyä koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Me toivomme, että te annatte neuvostolle selkeät valtuudet päästä hyvissä ajoin ennen Thessalonikin huippukokousta sopimukseen, joka kattaa kaikki lainsäädännön tärkeimmät osa-alueet. Niin Irakin ja ulkopolitiikan, taloudellisten uudistusten kuin Lissabonin toimintaohjelmankin osalta tärkein viestini parlamentilta teille tänä iltana on se, että meidän on määrätietoisesti poistettava kuilu sen väliltä, mitä me lupaamme, mitä me toivomme ja mitä me toteutamme.

10

11 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 11 EUROOPPA - NEUVOSTO Bryssel PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT 20. ja 21. maaliskuuta 2003

12

13 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT Eurooppa-neuvosto kokoontui Brysselissä 20. ja 21. maaliskuuta kolmanteen vuosittaiseen kevätkokoukseensa, jossa käsiteltiin talous-, sosiaali- ja ympäristöasioiden tilannetta unionissa. Kokousta edelsi näkemystenvaihto Euroopan parlamentin puhemiehen Pat Coxin kanssa kokouksen pääaiheista. 2. Valtion- ja hallitusten päämiehet sekä ulkoasiain- ja valtiovarainministerit kokoontuivat myös kolmentoista liittyvän valtion ja ehdokasvaltion kollegojen kanssa keskustelemaan Lissabonin strategiasta ja sen täytäntöönpanosta sekä kansainvälisistä kysymyksistä. 3. Eurooppa-neuvostolla on vuosittaisissa kevätkokouksissaan keskeinen tehtävä määritellä Euroopan unionin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöalan toiminnan suunta, jotta voitaisiin saavuttaa Lissabonin strategiassa asetetut tavoitteet: Euroopan taloudesta on tehtävä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 4. Työskentelynsä päätteeksi Eurooppa-neuvosto hyväksyi seuraavaa: Euroopan unionin ensisijaiset tavoitteet Lissabonin uudistusohjelman osalta (ks. I osa jäljempänä), eräitä suuntaviivoja ja erityisiä toimenpiteitä kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi (ks. II osa jäljempänä). 5. Lisäksi se antoi päätelmät laajentumisesta ja monista kansainvälisistä kysymyksistä. Kyseiset päätelmät esitetään jäljempänä II osassa. I OSA KASVU, TYÖLLISYYS JA VAURAUS MEIDÄN EUROOPASSAMME 6. Kasvuvauhti ja työpaikkojen luominen ovat tällä hetkellä hidastuneet Euroopan unionissa, kuten muissakin osissa maailmaa. Taloudelliset epävarmuustekijät ja maailmanlaajuiset poliittiset riskit rasittavat suuresti lyhyen aikavälin näkymiä ja ovat viivyttäneet talouden elpymistä. Tästä syystä on oleellista lisätä talouksiemme kasvumahdollisuuksia toteuttamalla tervettä makrotalouspolitiikkaa ja tarkoituksenmukaisia rakenneuudistuksia. 7. Euroopan unioni asetti kolme vuotta sitten Lissabonissa strategiseksi päämääräkseen, että siitä tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Päämäärän saavuttamiseksi sitouduimme kunnianhimoiseen, kokonaisvaltaiseen ja eri osa-alueiden suhteen tasapainoiseen kymmenvuotisohjelmaan työ-, pääoma- ja hyödykemarkkinoiden uudistamiseksi.

14 14 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 8. Huomattavaa edistymistä on saavutettu Lissabonissa asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa, jossa nyt alkaa neljäs vuosi. Merkittäviä tuloksia on saavutettu esimerkiksi energiamarkkinoiden avaamisessa, yhtenäisen ilmatilan luomisessa, kilpailupolitiikan nykyaikaistamisessa, yhtenäisten Euroopan laajuisten rahoitusmarkkinoiden perustamisessa ja yhteisöpatentista sopimisessa. Lissabonin strategian käynnistämisen jälkeen on luotu viisi miljoonaa uutta työpaikkaa joista vuonna 2002 epäedullisesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ja työttömien määrä on vähentynyt kahdella miljoonalla. 9. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Unionin ja jäsenvaltioiden on nyt erityisesti täytettävä talousuudistuksia koskevat sitoumuksensa muuttamalla sanat teoiksi. Vahvistamme voimakkaan henkilökohtaisen sitoutumisemme siihen, että uudistuksia toteutetaan hyvissä ajoin ja tehokkaasti Lissabonin strategian kaikkien kolmen pilarin, taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen, alalla. 10. Kestävän kasvun edistämisen ja uusien ja parempien työpaikkojen luomisen on vakaasti pysyttävä unionin päätavoitteena. Se on mahdollista toteuttamalla kasvuun ja vakauteen suuntautuvaa makrotalouspolitiikkaa, jouduttamalla talousuudistuksia, toteuttamalla ratkaisevia toimia työllisyyden lisäämiseksi ja Euroopan sosiaalisen mallin nykyaikaistamiseksi sekä panemalla täytäntöön Göteborgissa hyväksytty kestävän kehityksen strategia. Samaan aikaan ja viime aikoina saavutetusta edistymisestä huolimatta uudistusohjelmalla on nyt myös aiempaa tehokkaammin vastattava väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin, jos halutaan turvata julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys. 11. Laajentuminen lisää mahdollisuuksia talouskasvuun ja Lissabonissa asetettujen päämäärien saavuttamiseen. Tulevia jäsenvaltioita käsitellään nyt ensimmäisen kerran komission kevätraportissa. Ne toteuttavat parhaillaan uudistustoimenpiteitä ja aloittelevat avoimeen koordinointimenetelmään osallistumista. Lissabonin strategia tarjoaa yhteiset ratkaisut yhteisiin ongelmiin ja se on keskeinen väline, jota on käytettävä laajentumisprosessin tukemiseksi ja parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtamiseksi unionissa. 12. Uudistusta vauhdittaakseen Eurooppa-neuvosto määrittelee seuraavat painopisteet: Työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen. Työllisyyden alalla on saavutettu todellista edistystä, mutta Lissabonissa asetetun 70 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vuoteen 2010 mennessä edellyttää kauaskantoista rakenneuudistusta, jolla pyritään täystyöllisyyteen, korkeampaan tuottavuuteen ja työn laatuun. EU:n työmarkkinoiden on edistettävä aiempaa enemmän osallisuutta ja työllistymismahdollisuudet on laajennettava koskemaan kaikkia sopeuttaen työmarkkinat samalla entistä paremmin taloudellisiin edellytyksiin. Jäsenvaltioiden on toteutettava merkittäviä vero- ja etuusjärjestelmien uudistuksia, lisättävä työllistymiseen liittyviä kannustimia ja osallistumista työmarkkinoille sekä vähennettävä sukupuoleen liittyviä eroja työmarkkinoilla. Olisi edistettävä elinikäistä oppimista ja rohkaistava yhteistyön tiivistämistä ammattitaitovaatimuksia koskevan avoimuuden parantamiseksi koko Euroopassa.

15 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15 Innovoinnin ja yrittäjyyden asettaminen etusijalle. Euroopalla on laaja innovointipotentiaali, mutta sen on tehtävä nykyistä enemmän muuttaakseen ideat todelliseksi lisäarvoksi. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten välisen vuorovaikutuksen tehostaminen on keskeinen osa yrittäjyyspotentiaalimme hyödyntämistä. Teollisuussektori on elintärkeä kasvun ja työllisyyden lähde, ja sillä on edelleen merkittävä asema tietoperustaisessa taloudessa. Erityisesti yritysten on kehitettävä otolliset olosuhteet T&K-toiminnalle, jotta EU voi edetä kohti tavoitettaan, jonka mukaan T&K-investointien osuus BKT:sta on lähellä kolmea prosenttia. On toteutettava toimia kaikenkokoisten yritysten markkinoille pääsyn ja niiltä poistumisen helpottamiseksi, rahoituksen ja taitotiedon saatavuuden parantamiseksi, sääntelyn tehostamiseksi ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi. Toimia tarvitaan myös yrittäjähengen rohkaisemiseksi nuorten keskuudessa. Yhteyksien luominen Euroopassa sisämarkkinoiden vahvistaminen. Dynaamiset ja toimivat sisämarkkinat ovat oleelliset tuottavuuden ja kasvun kannalta erityisesti laajentuneessa unionissa. On tärkeää jatkaa työtä Euroopan markkinoiden avaamiseksi ja yhdentämiseksi edelleen parantaen samalla sääntelypuitteita ja varmistaen kuluttajansuojan korkea taso. Kilpailuun liittyvien välineiden, kuten kartellien ja yrityskeskittymien valvonnan, uudistaminen on saatettava päätökseen ja tehottomasti toimivia markkinoita on tutkittava ja niihin liittyvät ongelmat ratkaistava. Yhdentämistä ja kytkettävyyden lisäämistä verkkotoimialoilla, esimerkiksi energian, liikenteen ja televiestinnän alalla, on jatkettava samalla kun verkot toteutetaan ja niitä laajennetaan erityisesti unionin laajentumista silmällä pitäen. Sisämarkkinoiden mahdollisuudet palvelujen alalla on hyödynnettävä täysimääräisesti ja rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman toteuttamista on nopeutettava. Kasvua ja työllisyyttä tukeva ympäristönsuojelu. Lissabonin päämäärien saavuttaminen edellyttää, että jokainen jäsenvaltio hyödyntää koko taloudellisen potentiaalinsa. Tämän on kuitenkin tapahduttava yhtä aikaa ympäristömme ja elämän laadun parantamisen kanssa. Näin ollen ympäristöalan toimien päättäväinen jatkaminen on edelleen hyvin tärkeää. Tämä on keskeinen tekijä innovoinnissa ja uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotka johtavat kasvuun ja työllisyyteen. Ympäristöalan tavoitteiden kautta rohkaistaan innovointia ja uudistuksia avainaloilla, esimerkiksi energia-alalla ja liikenteessä, ja edistetään uusia investointeja puhtaisiin ja resursseja säästävämpiin teknologioihin. 13. Näiden ensisijaisten tavoitteiden edistämiseksi Eurooppa-neuvosto on määritellyt puitteet talouspolitiikan laajoille suuntaviivoille sekä kesäkuussa hyväksyttävälle tarkistetulle Euroopan työllisyysstrategialle, kehottanut komissiota perustamaan Euroopan työllisyystyöryhmän, jonka tarkoituksena on auttaa määrittämään käytännön uudistuksia, jotka voivat vaikuttaa suoraan ja välittömästi tarkistetun Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa, määritellyt tärkeimpiä kansallisella tasolla toteutettavia työmarkkinauudistuksia,

16 16 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT aloittanut toimia lujittaakseen unionin tukea tiedolle, innovoinnille ja yrittäjyydelle, jotta kilpailukyky voidaan nostaa keskeiseen asemaan, asettanut määräajat lopullisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi jäljellä olevista Lissabonin uudistuksista avainalueilla ennen ensi vuoden kevään Eurooppa-neuvostoa: rautatiet, energiamarkkinat, yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, rahoitusmarkkinat (julkiset ostotarjoukset mukaan lukien), julkisten hankintojen markkinat, tietoyhteiskunta, vuokratyöntekijät, rajat ylittävää sosiaaliturvaa koskevat säännöt, energiaverotus, ympäristövahinkojen korvausvastuu sekä ilmastonmuutos, reagoinut kokonaisvaltaisesti meriturvallisuutta koskeviin huolenaiheisiin Prestigealuksen katastrofin jälkeen, uudistanut sitoumuksensa vahvistaa yhteenkuuluvuutta koko unionissa ja unionin johtavaa asemaa kestävän kehityksen edistämisessä koko maailmassa. 14. Yksityiskohtaiset toimet tämän aikaansaamiseksi seuraavien 12 kuukauden aikana on nyt määritelty. II OSA TAVOITTEIDEMME SAAVUTTAMINEN: SEURAAVIEN 12 KUUKAUDEN PÄÄTÖKSET JA TOIMET A. Taloudellinen tilanne ja poliittiset välineet 15. Talouden taantuma on jatkunut ennakoitua pitempään, ja näkymiä varjostavat taloudelliset epävarmuustekijät ja maailmanlaajuiset poliittiset riskit. Tämänhetkisessä tilanteessa on jatkettava tervettä makrotalouspolitiikkaa luottamuksen palauttamiseksi ja talouskasvun elvyttämiseksi. 16. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen: Eurooppa-neuvosto hyväksyy Ecofin-neuvoston antaman keskeisiä kysymyksiä käsittelevän selvityksen, joka muodostaa yhdessä näiden päätelmien kanssa pohjan tuleville talouspolitiikan laajoille suuntaviivoille. Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen olisi oltava ytimekkäät ja niissä olisi keskityttävä seuraavia kolmea vuotta koskeviin keskeisiin talouspoliittisiin kysymyksiin ja painopisteisiin, ja niihin olisi tarvittaessa sisällytettävä määräajat uudistusta koskevien suositusten täytäntöönpanolle. Eurooppa-neuvosto vahvistaa sen, että budjettipolitiikkojen koordinointia on tehostettava Euroopan talouksien kasvupotentiaalin lisäämiseksi ja jotta keskipitkän aikavälin haasteisiin voitaisiin varautua paremmin. Eurooppa-neuvosto hyväksyy näin ollen kaikilta osin neuvoston (Ecofin) tästä aiheesta antaman selvityksen ja kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön siinä esitetyt päätelmät.

17 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT Vuosi 2003 tarjoaa erityisen hyvän tilaisuuden käyttää keskeisten politiikkojen koordinointivälineitä, joita on nyt johdonmukaistettu, eli talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, työllisyyden suuntaviivoja ja sisämarkkinastrategiaa, ja vahvistaa niille uusi kolmen vuoden soveltamisjakso. Näin uudistuksia voitaisiin lähestyä kokonaisvaltaisemmin, tehokkaammin ja johdonmukaisemmin terveen makrotaloudellisen ympäristön tukemana. Tässä yhteydessä talousuudistuksista annettaviin suosituksiin olisi tarpeen mukaan liitettävä niiden toteuttamista koskevat määräajat. 18. Tilastollisten ja analyysivälineiden laatua ja erityisesti niiden ajallista, maiden välistä ja alueellista vertailtavuutta on parannettava, jotta politiikkojen suunnittelua ja seurantaa varten saadaan parempi analyyttinen perusta. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä merkille, että komissio aikoo valmistella tiiviissä yhteistyössä Euroopan tilastojärjestelmän kanssa hyvissä ajoin ennen kevään 2004 Eurooppa-neuvostoa selvityksen siitä, miten rakenneindikaattoreiden ja muiden analyysivälineiden käyttöä voitaisiin tehostaa Lissabonin strategian edistymisen arvioimisessa. 19. Komission vuosittaisella kevätraportilla on keskeinen asema tarkasteltaessa, miten Lissabonin tavoitteissa on edistytty. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota analysoimaan vuoden 2004 raporttia laatiessaan niitä mitattavissa olevia eroja, joita Lissabonissa sovittu yhtenäinen lähestymistapa on tuonut esiin, sekä arvioimaan sitä, miten jäsenvaltiot ovat päässeet tuloksiinsa ja parantaneet tilannettaan, tuoden esiin myös sen, miten Lissabonin tavoitteet voidaan saavuttaa sääntelyä uudistamalla. B. Euroopan talouden kasvumahdollisuuksia lisäävät talousuudistukset 20. EU:n on nopeutettava talousuudistuksia, jotta se pystyisi toteuttamaan visionsa tietoperustaisesta taloudesta ja lisäämään pitkän aikavälin kasvupotentiaaliaan. Kilpailukyky on nostettava jälleen keskeiseen asemaan. Tätä varten on luotava sellainen ympäristö, jossa yritykset ja yrittäjät voivat menestyä, varmistaen, että sisämarkkinat toteutetaan ja niitä laajennetaan, ja että sijoitetaan entistä enemmän tietoon, sillä se on innovoinnin ja ammattitaitoisen työvoiman paras tae. 21. Uuden kilpailukykyneuvoston on horisontaalisen tehtävänsä mukaisesti aktiivisesti parannettava kilpailukykyä ja lisättävä kasvua komissiossa laadittavan integroidun kilpailukykystrategian mukaisesti ja tarkasteltava säännöllisesti sekä horisontaalisia että alakohtaisia kysymyksiä. Sen työ täydentää osaltaan talous- ja rahoitusasioiden neuvoston työtä talousuudistuksen toteuttamiseksi. Yritysten ja yrittäjyyden tukeminen 22. Kasvun ja vaurauden ylläpitäminen laajentuneessa Euroopassa edellyttää teollisuudelta ja palveluilta dynaamisuutta ja kilpailukykyä. EU:ssa ja jäsenvaltioissa tarvitaan lisätoimia yleisen yritysympäristön parantamiseksi kaikilla aloilla, myös matkailussa, yritysten hallinnollisten rasitteiden ja sääntelyn vähentämiseksi ja erityisesti pienten yritysten perustamisen ja kasvun tukemiseksi. On myös tärkeää edistää yrittäjyyskulttuuria ihmisiä motivoimalla ja kannustamalla yhteiskuntaa antamaan arvoa yrittäjien onnistumiselle. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että kansalaisten luottamus liike-elämään saadaan palautettua edistämällä vastuuntuntoista omistajaohjausta (corporate governance).

18 18 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 23. Tämän huomioon ottaen: Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti komission vihreään kirjaan "Yrittäjyys Euroopassa" pohjautuviin kuulemismenettelyihin ja pyytää komissiota esittämään jatkotoimena ennen kevään 2004 Eurooppa-neuvostoa ehdotuksen Euroopan yrittäjyyden toimintasuunnitelmaksi, jossa kiinnitetään erityistä huomiota yritysten perustamisen helpottamiseen ja nopeuttamiseen, edullisen rahoituksen, erityisesti riskipääoman ja pienluottojen, saatavuuden helpottamiseen ja konkurssilainsäädännön parantamiseen. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kehittämään aloitteita, joilla edistetään yrittäjyyttä aiempaa aktiivisemmin koulutusjärjestelmien avulla ja lisätään yrittäjyyden arvostusta koko yhteiskunnassa, muun muassa perustamalla EU:n laajuisia yrittäjäpalkintoja yhteistyössä työnantajajärjestöjen kanssa. Eurooppa-neuvosto kannustaa jäsenvaltioita nopeuttamaan pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanoa innovatiivisella tavalla, jotta pienyritykset voisivat osallistua aiempaa tehokkaammin päätöksentekoon ja että niitä kuultaisiin aiempaa enemmän. Eurooppa-neuvosto kehottaa antamaan peruskirjalle enemmän painoarvoa ja käyttämään kaikkia kansallisten tavoitteiden ja vertaisarvioinnin tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi uusien yritysten perustamisen ja rekisteröimisen nopeuttamiseksi. 24. Hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi sekä sääntelyn ja yritysympäristön parantamiseksi: Eurooppa-neuvosto kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskevan toimintasuunnitelman ja tekemään sääntelyn laadun parantamista koskevan toimielinten välisen sopimuksen ennen kesäkuussa järjestettävää Eurooppa-neuvoston kokousta sekä toteuttamaan piakkoin jatkotoimia komission ehdotuksille, jotka koskevat yhteisön lainsäädännön ajantasaistamista ja yksinkertaistamista. Jäsenvaltioiden on parannettava edelleen julkishallinnon toimintaa ja tehokkuutta. Eurooppa-neuvosto panee myönteisesti merkille komission aikomuksen varmistaa, että eri sidosryhmiä kuullaan järjestelmällisesti ennen kaikkien tärkeimpien EU:n lainsäädäntöehdotusten esittämistä ja että näiden ehdotusten vaikutukset arvioidaan kattavasti Lissabonin strategian kolme pilaria huomioon ottaen. Neuvoston päätöksentekoprosessin osana olisi kuultava kilpailukykyneuvostoa ehdotuksista, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia kilpailukykyyn. Myös kaikkien neuvoston kokoonpanojen olisi arvioitava oman alansa vaikutukset. Eurooppa-neuvosto panee merkille, että Euroopan kilpailukykyä kehitettäessä teollisuuspolitiikkaan tarvitaan komission tiedonannon mukaisesti uusi laaja-alainen lähestymistapa, jossa otetaan yleisten edellytysten ohella huomioon yksittäisten alojen erityispiirteet kilpailusääntöjä noudattaen.

19 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 19 Eurooppa-neuvosto kehottaa hyväksymään vuoden 2003 loppuun mennessä komission laatiman, yhtiöoikeuden ja omistajaohjauksen parantamista koskevan toimintasuunnitelman käyttäen hyväksi korkean tason työryhmän (Winterin ryhmä) raporttia. Yhteyksien luominen Euroopassa sisämarkkinoiden toteuttaminen ja laajentaminen unionin laajentumisen kynnyksellä 25. EU:ssa vallitsevat nykyisin yhä vahvemmat keskinäiset riippuvuus- ja sidossuhteet, ja onkin pyrittävä varmistamaan, että tällaista yhdentymistä hidastavat tekijät ja esteet poistetaan. Sisämarkkinoiden toteutumisen ja toimivuuden päättäväinen tehostaminen on keskeistä kilpailukyvyn parantamisen kannalta koko unionissa, ja siitä on taloudellista hyötyä sekä tuottajille että kuluttajille. Ilman sitä menetetään kasvun ja työllisyyden kannalta merkittäviä hyötyjä. Horisontaaliset toimet 26. Tältä pohjalta ja pitäen pian hyväksyttävää sisämarkkinastrategiaa tulevan toiminnan perustana: Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön EU:ssa jo annetun lainsäädännön. Jäsenvaltioiden on ensiksi tehostettava toimiaan heinäkuuhun 2003 mennessä niin, että päästään Tukholmassa ja Barcelonassa asetettuihin tavoitteisiin, jotka koskevat sisämarkkinalainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvoston eri kokoonpanojen on raportoitava niiden hyväksymien toimenpiteiden kansallisen toteuttamisen edistymisestä ennen kevään 2004 Eurooppaneuvostoa. Eurooppa-neuvosto kehottaa edelleen vähentämään valtiontukia ja ohjaamaan tukea horisontaalisiin tavoitteisiin sekä ilmaisee tyytyväisyytensä komission aikomukseen jatkaa työskentelyä valtiontukijärjestelyjen yksinkertaistamiseksi ja uudistamiseksi keskittyen kilpailua eniten vääristävään tukeen. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa (kilpailukyky) tekemään tulevaa työskentelyä varten tarvittavat menettelyä koskevat päätökset yleishyödyllisistä palveluista, jotta näiden palvelujen tarjonta ja rahoitus turvattaisiin. Samalla on varmistettava, että julkisten palvelujen tarjonnassa noudatetaan EU:n valtiontuki- ja kilpailusääntöjä ja että tämän tuen ja näiden sääntöjen soveltaminen ei vaaranna julkisten palvelujen tarjontaa ja että jäsenvaltioiden rahoitusjärjestelyt eivät vääristä kilpailua palvelutuotteiden markkinoilla. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmät tästä kysymyksestä ja kehottaa neuvostoa tarkastelemaan komission vihreää kirjaa, joka laaditaan Barcelonan Eurooppa-neuvoston pyydettyä puitedirektiiviä koskevaa ehdotusta.

20 20 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota saattamaan päätökseen palvelustrategiaa koskevan työskentelyn ja panee merkille, että komissio aikoo esittää ennen vuoden 2003 loppua ehdotuksen toimenpidekokonaisuudeksi, jonka tarkoituksena on poistaa rajatylittävän palvelujen tarjoamisen esteet kuluttajansuojan asettamat vaatimukset huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi jo nyt tehostettava myös omia toimiaan havaittujen esteiden poistamiseksi. Eurooppa-neuvosto toteaa, että ennakoiva kilpailupolitiikka on olennainen tekijä sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta. Tätä tulisi viedä eteenpäin hyväksymällä lopullisesti yrityskeskittymäjärjestelyn ehdotettu uudistus ennen kevään 2004 Eurooppa-neuvostoa. Yritysostodirektiivi olisi annettava mahdollisimman pian, ja julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntökokonaisuus olisi hyväksyttävä heinäkuuhun 2003 mennessä. Eurooppa-neuvosto kehottaa noudattamaan kuluttajapolitiikkaa, jossa kuluttajat asetetaan keskeiseen asemaan kilpailuun perustuvilla sisämarkkinoilla ja heille annetaan vaikutusmahdollisuuksia, toteuttamaan tarvittavia jatkotoimia kuluttajansuojaa koskevan vihreän kirjan pohjalta ja edistämään kulutusluottodirektiivin avulla luottojen todellisten yhtenäismarkkinoiden aikaansaamista. Eurooppa-neuvosto kehottaa hyväksymään lopullisesti veropaketin ja jatkamaan toimia epäoikeudenmukaisen verokilpailun torjumiseksi ja verotusjärjestelmän sisämarkkinoilla aiheuttamien esteiden poistamiseksi. Alakohtaiset toimet 27. Eurooppa-neuvoston jo sopimat uudistukset toteuttamalla luodaan uusia työ- ja investointimahdollisuuksia sekä laadukkaampia palveluja. 28. Energia-alalla: Eurooppa-neuvosto kehottaa jouduttamaan sähkön ja kaasun sisämarkkinoita koskevien direktiivien ja niitä koskevan asetuksen lopullista hyväksymistä ja panemaan ne tehokkaasti täytäntöön Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa sopimaan ratkaisematta olevista rahoitussäännöistä ja laatimaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan energiainfrastruktuureja ja energiaverkkoja Barcelonan päätelmien mukaisesti. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää päästä nopeasti sopimukseen ehdotuksista, joilla tehostetaan EU:n kaasu- ja öljyvarantojen hallinnoinnissa tehtävää yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita luomaan asianmukaiset edellytykset energiainfrastruktuureihin tehtävien yksityisten investointien kannustamiseksi.

21 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 21 Eurooppa-neuvosto panee merkille komission aikomuksen antaa kertomus päästökauppasäädösten vaikutuksista muihin energia-alan säädöksiin. 29. Liikenteen alalla: Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa (liikenne) pyrkimään nopeasti lopulliseen sopimukseen toisesta rautatiepaketista sekä hyväksymään pian yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja satamapalveluja koskevat säädökset. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa jouduttamaan työskentelyä komission valtuuttamiseksi käymään neuvottelut avointa ilmatilaa koskevasta sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Eurooppa-neuvosto kehottaa panemaan Barcelonan päätelmät pikaisesti ja kokonaisuudessaan täytäntöön Galileon osalta tehostamalla edelleen yhteisyrityksen perustamiseksi jo aloitettuja toimia, jotta hanketta voitaisiin edistää erityisesti valitsemalla toimiluvan haltija ja varmistamalla tarvittavien taajuuksien jakaminen. Eurooppa-neuvosto kehottaa löytämään pikaisesti ratkaisun Euroopan avaruusjärjestön talousarvion maksuosuuksien jakamiseen. 30. Euroopan laajuisten verkkojen osalta: Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa laatimaan Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmien ja Van Miertin johtaman korkean tason työryhmän selvityksen pohjalta "kytkettävyyttä" koskevat edellytykset ja ohjeet erityisesti laajentuminen huomioon ottaen, jotta nykyistä infrastruktuuria voitaisiin parantaa ja sen käyttöä tehostaa sekä lisätä siihen (seuraavalla ohjelmakaudella) siitä vielä puuttuvat osat, erityisesti rajat ylittäviin luonnollisiin esteisiin liittyvät osat ja siten vähentää pullonkauloja esimerkiksi Alpeilla, Pyreneillä, Massif Centralin alueella ja Itämerellä. Samalla on kannustettava investointeja perusinfrastruktuuriin muun muassa käytettävissä olevilla EU:n rahoitusvälineillä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisillä aloitteilla. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota, Euroopan investointipankkia ja muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia tutkimaan mahdollisia aloitteita, joilla voitaisiin tukea laajoja infrastruktuurihankkeita liikenteen, energian ja televiestinnän alalla Kaakkois- Euroopassa ja erityisesti Länsi-Balkanin maissa toimien yhteistyössä asianomaisten maiden kanssa. 31. Rahoituspalvelujen alalla: Eurooppa-neuvosto kehottaa viimeistelemään nopeasti rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman. Tämä edellyttää, että voimassa olevat direktiivit pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja tehokkaasti ja että eläkkeitä ja myyntiesitteitä koskevat direktiivit annetaan vuoden 2003 loppuun mennessä ja sijoituspalvelu- ja avoimuusdirektiivit huhtikuuhun 2004 mennessä.

22 22 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota pyrkimään siihen, että todellisten ja yrittäjyyttä tukevien eurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden luomisen esteet poistetaan sekä tarkastelemaan muun muassa esteitä, jotka rajoittavat yhteisösijoittajien (eläkerahastot) investointeja riskipääomamarkkinoille. Tietoon perustuvan talouden rakentaminen 32. Keskipitkän aikavälin kasvu Euroopassa riippuu uusien kasvun lähteiden hyödyntämisestä. Tehokkaat ja yhä lisääntyvät julkiset ja yksityiset investoinnit kaikilla osaamisketjun aloilla ovat keskeinen tekijä luotaessa ammattitaitoista työvoimaa ja innovointia, joita kilpailukyky edellyttää. Eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen ja tietoyhteiskunnan taustalla oleva dynamiikka olisi säilytettävä. 33. Tätä taustaa vasten Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin komission tulevan T&K-toimintasuunnitelman pohjalta T&K-toimintaan ja innovointiin kohdistuvien yritysinvestointien edistämiseksi, jotta päästäisiin lähemmäksi Barcelonassa asetettua tavoitetta eli lähelle kolmea prosenttia BKT:sta. 34. Eurooppa-neuvosto kehottaa lujittamaan eurooppalaista tutkimus- ja innovointialuetta siten, että se hyödyttää kaikkia laajentuneessa EU:ssa. Tähän pyritään seuraavilla tavoilla: Käytetään avointa koordinointimenetelmää tutkimus- ja innovointipolitiikan tukena esimerkiksi pyrittäessä siihen, että T&K-investointien osuus kasvaa kolmeen prosenttiin BKT:sta, tai kehitettäessä tieteen ja teknologian alan tutkijavoimavaroja, ja perustetaan mekanismi, jolla voidaan arvioida saavutettua edistymistä ja menetelmän tehokkuutta. Luodaan eurooppalaisia teknologiakokonaisuuksia, joissa voidaan saattaa yhteen teknologinen osaaminen, teollisuus, sääntelyviranomaiset ja rahoituslaitokset huipputeknologiaa koskevan strategisen toimintaohjelman kehittämiseksi esimerkiksi kasvigenomiikan alalla tai siirryttäessä vedyn käyttöön polttoaineena. Käytetään kuudennen puiteohjelman ja kansallisten ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen tukemiseen kiinnittäen erityistä huomiota Euroopan valtioiden välisten tutkimuselinten kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä toimintaan pk-yritysten rohkaisemiseksi osallistumaan tutkimukseen ja innovointiin. Pannaan merkille avaruuspolitiikkaa käsittelevä vihreä kirja tavoitteena todellinen eurooppalainen avaruuspolitiikka, ja hyväksytään EY:n ja ESAn yhteisen avaruusstrategian puitteet vuoden 2003 loppuun mennessä. Kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan aktiivisesti biotekniikkaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamista ja viimeistelemään ripeästi tarvittava lainsäädäntö sekä panemaan se täytäntöön.

23 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 23 Vahvistetaan tutkimuksen ja liike-elämän välisiä yhteyksiä, edistetään TTK-tulosten hyödyntämistä sekä rohkaistaan spin off -yritysten perustamista ja tutkijoiden liikkuvuutta. Liike-elämää kehotetaan perustamaan korkean tason foorumi tällaisten yhteyksien edistämiseksi. Edistetään tieteen ymmärrettävyyttä yhteiskunnassa. 35. Eurooppa-neuvosto tunnustaa, että puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvällä T&Ktoiminnalla voitaisiin edistää uusimpia teknologioita ja tätä kautta rohkaista innovointia ja kilpailukykyä. Se panee merkille EU:n puolustusmateriaalipolitiikkaa käsittelevän komission tiedonannon. Se kehottaa neuvostoa analysoimaan puolustushankintoihin liittyvän T&Ktoiminnan asemaa osana unionin yleistä T&K-toimintaa sekä sellaisen valtioidenvälisen viraston mahdollista perustamista, jonka vastuualue kattaisi puolustusvoimavarojen kehittämisen ja hankinnat. 36. Eurooppa-neuvosto tunnustaa innovoinnin merkityksen uusien tuotteiden, palvelujen ja kaupankäyntitapojen kehittämisessä. Se pyytää jäsenvaltioita ja komissiota toimimaan edelleen yritysten innovoinnille otollisten olosuhteiden luomiseksi erityisesti saattamalla yhteen tutkimusalan, rahoitusalan ja liike-elämän asiantuntemus. Se kehottaa asettamaan yhteiset tavoitteet innovoinnin tehostamiseksi EU:ssa ja perustamaan arviointimekanismin saavutetun edistymisen arvioimiseksi. 37. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä toteuttamalla toimenpiteitä, joilla torjutaan väärentämistä ja luvatonta jäljentämistä, koska nämä ilmiöt haittaavat digitaalisten tuotteiden ja palvelujen markkinoiden kehittymistä, sekä suojaamaan atk-pohjaisten keksintöjen patentit. Se ilmaisee tyytyväisyytensä neuvostossa aiemmin tässä kuussa yhteisöpatentista saavutetun yhteisen poliittisen näkemyksen johdosta ja kehottaa neuvostoa saattamaan asian käsittelyn pikaisesti päätökseen. 38. Sähköinen viestintä on tärkeä keino edistää kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä Euroopan unionissa, ja nyt on aika ryhtyä toimiin tämän keinon lujittamiseksi ja Lissabonissa asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Meidän on tehostettava tietoyhteiskunnan taustalla olevaa dynamiikkaa keskittyen erityisesti tietoperustaisessa taloudessa tarvittaviin verkkoihin ja palveluihin. Ottaen huomioon komission äskettäisen arvioinnin televiestintäsektorin tilanteesta ja unionin eeurope toimintasuunnitelman tämä edellyttää seuraavaa: Sähköistä viestintää koskevat uudet sääntelypuitteet on pantava täytäntöön pikaisesti, tehokkaasti ja johdonmukaisesti heinäkuuhun 2003 mennessä. Osallisuutta tietoyhteiskuntaan on edistettävä ja poistettava tekniset, oikeudelliset ja muut esteet, jotka haittaavat vammaisten tosiasiallista osallistumista tietoon perustuvaan talouteen ja yhteiskuntaan. On vaihdettava kokemuksia ja parhaita käytäntöjä laajakaistaverkkojen ja -palvelujen kehittämiseksi sähköisten viranomaispalvelujen sekä terveydenhuollon, tietotekniikkaa hyödyntävän opiskelun ja sähköisen kaupankäynnin aloilla.

24 24 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT Julkisen sektorin asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskeva direktiivi on annettava ja Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto perustettava vuoden 2003 loppuun mennessä. Tarvittaessa on tarkasteltava kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehittämisessä esiin nousevia uusia kysymyksiä, kuten yhteistyötä kolmannen sukupolven sovellusten ja palveluiden kehittämisessä ja tarvetta noudattaa avoimuutta käyttöönottoon liittyvissä velvoitteissa, ja pyrittävä löytämään yhdenmukaisia lähestymistapoja muun muassa käyttöönoton aikataulun ja taajuuksien uudelleenvaraamisen osalta. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä merkille komission aikomuksen täsmentää verkkoinfrastruktuurien jaettuun käyttöön liittyviä kysymyksiä. Laajakaistatekniikan käyttöönottoa on nopeutettava. Tähän liittyen Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansalliset laajakaista- tai nopea Internet -strategiat vuoden 2003 loppuun mennessä ja pyrkimään nopeiden Internet-yhteyksien merkittävään lisäämiseen vuoteen 2005 mennessä. Voimassa olevat rakennerahastoasetukset huomioon ottaen on laadittava suuntaviivat, jotka koskevat rakennerahastojen täytäntöönpanon perusteita ja yksityiskohtaisia sääntöjä sähköisen viestinnän alan, erityisesti laajakaistatekniikan, tukemiseksi etenkin maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla, jotka ovat eristyneitä ja harvaan asuttuja. Eurooppa-neuvosto pyytää tässä yhteydessä komissiota toimittamaan tällaiset suuntaviivat vuoden 2003 puoliväliin mennessä. Tarvittaessa on tehostettava kansallisia tutkimusaloitteita sekä esimerkiksi Eurekan kaltaisia koordinoituja kansallisia yhteistoimia, yksityisten T&K-toimien kannustamiseksi ja tukemiseksi sähköisen viestintätekniikan alalla. Komission on raportoitava televiestintäalan tilanteen kehittymisestä hyvissä ajoin ennen kevään 2004 Eurooppa-neuvostoa. 39. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan investointipankin uuteen Innovaatio aloitteeseen, jonka ohjeellinen lainamääräraha vuosiksi on 20 miljardia euroa ja jolla tuetaan Lissabonin ja Barcelonan tavoitteita laajentamalla innovointiin, T&K-toimintaan ja koulutukseen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden luomiseen ja levittämiseen suunnattua lainarahoitusta. 40. Investoiminen inhimilliseen pääomaan on välttämätöntä Euroopan kilpailukyvyn edistämiseksi, nopean kasvun ja korkean työllisyysasteen saavuttamiseksi sekä tietoperustaiseen talouteen siirtymiseksi. Tähän liittyen Eurooppa-neuvosto toteaa seuraavaa: Koulutusjärjestelmien tavoitteita koskeva kymmenvuotisohjelma on pantava täytäntöön ja siten osoitettava, että opetus ja koulutus myötävaikuttavat talouskasvuun, muun muassa käyttämällä vertailuarvoja hyvien käytäntöjen määrittämiseksi ja inhimillisiin voimavaroihin kohdistuvien investointien tuloksellisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.

25 PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 25 Työskentelyä on jatkettava ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen aloilla sekä liikkuvuuden edistämiseksi ja mahdollisuuksien parantamiseksi unionin sisällä lisäämällä tutkintojen avoimuutta, tunnustamista ja laadunvarmistusta. On korostettava perustaitoja ja kieliä sekä digitaalisen lukutaidon ja elinikäisen oppimisen kehittämistä yleissivistävissä ja ammatillisissa koulutusjärjestelmissä. elearning-ohjelma ja Erasmus World -ohjelma on hyväksyttävä kesäkuuhun 2003 mennessä. Pohtiessaan koulutuksen laajempaa tehtävää ja sen kulttuurinäkökohtia neuvoston (koulutus) on kartoitettava tapoja tämän tehtävän lujittamiseksi Euroopan tasolla siten, että samalla noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, ja raportoitava tästä kevään 2005 Eurooppa-neuvostolle. C. Euroopan sosiaalisen mallin uudistaminen Enemmän ja parempia työpaikkoja kaikille 41. Lissabonin strategiassa keskeisellä sijalla on työllisyystilanteen parantaminen. Työpaikkojen lisääminen ja niiden laadun parantaminen edesauttaa talouskasvua ja vähentää syrjäytymisriskiä. Kesäkuussa kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa vahvistettavien uusien kolmivuotisten työllisyyden suuntaviivojen pohjalta olisi voitava laatia yksinkertaisempi ja tehokkaampi työllisyysstrategia. Lisäksi olisi viipymättä vauhditettava kansallisten työmarkkinoiden uudistamista kartoittamalla toimenpiteitä, joilla voi olla nopea myönteinen vaikutus työllisyysasteisiin ja työllisyyden kasvuun. 42. Edellä esitetyn pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy neuvoston (työllisyys) asiakirjassaan "Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuuden kannalta keskeisiä seikkoja" asettamat keskeiset tavoitteet: täystyöllisyys työllisyysasteita nostamalla, työn laatu ja tuottavuus, yhteenkuuluvuus ja osallisuutta edistävät työmarkkinat, jotka kytkeytyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan; vahvistaa, että työllisyysstrategialla on keskeinen asema toteutettaessa Lissabonin strategian työllisyys- ja työmarkkinatavoitteita, ja toteaa, että se on selvästi myötävaikuttanut viime vuosina tapahtuneeseen edistymiseen; katsoo, että työllisyyden suuntaviivojen uuden kolmen vuoden soveltamisjakson pitäisi tarjota vakaa perusta yksinkertaistetulle ja tehokkaammalle strategialle ja että työllisyyden suuntaviivojen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen olisi oltava keskenään johdonmukaisia; suuntaviivojen määrää olisi rajoitettava, niiden olisi oltava tulossuuntautuneita ja niiden pohjalta jäsenvaltioiden olisi kyettävä laatimaan asianmukainen toimien yhdistelmä noudattaen kansallisia perinteitä ja käytäntöjä; suuntaviivojen tukena olisi oltava tarkoituksenmukaisia tavoitteita;